2
4.6.2019
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
MARJA HINTIKKA: TARVITSEMME UUSIA YHTEISÖLLISYYDEN MUOTOJA S. 8–9
Politiikan supervuoden välitilinpäätös s. 4
Päihdeasiamiestoimintaa toteutetaan monella tasolla s. 6
PÄÄKIRJOITUS
Uutta kohti
Y
hteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta kuluvan vuoden kevät on ollut kiireistä aikaa myös EHYTissä. Huhtikuussa järjestettiin eduskuntavaalit ja toukokuussa europarlamenttivaalit. Järjestömme on tavannut eduskuntavaaliehdokkaita, johtavia virkamiehiä sekä muita vaikuttajia päihdepoliittisten teemojen äärellä. Uuden eduskunnan ja hallituksen aloittaessa on tärkeää varmistaa, että päihdehaittojen ehkäisy tulee olemaan vahvasti poliittisella agendalla seuraavan neljän vuoden aikana. Pohjatyötä on tehty ennen vaaleja: EHYTin eduskuntavaaliteesit allekirjoitti yhteensä 277 ehdokasta, joista 22 tuli valituksi eduskuntaan. Hallitusohjelmavaikuttamiseen liittyen EHYT sai kutsun osallistua kirjalliseen kuulemiseen ja toimitti lausuntonsa Säätytaloon hallitusneuvottelijoille. Lausunnossa järjestömme korosti, että päihdehaittojen ehkäisyyn tarvitaan nykyistä vahvempaa kansallisen tason ohjausta. Yksi mahdollinen eteneminen on kansallinen päihdestrategian valmistelu, jossa tulisi pyrkiä ehkäisevän päihdetyön ja päihdepalveluiden vahvistamiseen valtakunnallisesti. Suomessa etenkin päihdepalveluiden kehitys on jäänyt katveeseen ja sote-uudistuksen valmistelu on vienyt resursseja alueelliselta ehkäisevältä päihdetyöltä. Seuraavalla hallituskau-
della tarvitaan resursseja ja rakenteita, jotka vahvistavat päihdehaittojen ehkäisyn lisäksi päihdepalvelujen laatua ja saatavuutta. Kevään merkittävänä ponnistuksena toukokuun alussa järjestetyt Päihdepäivät oli tänäkin vuonna menestys. Läheiset ja lapset -teema houkutteli Helsingin Kulttuuritalolle yli tuhat ihmistä. Päihdepäivien avaajana toiminut Marianne Heikkilä kertoi työstään kansallisen lapsistrategian parissa ja esitteli lapsimyönteisen yhteiskunnan peruspilareita. Kansainvälisenä puhujana meksikolainen Lisa Sánchez avasi huumeiden vastaisen sodan negatiivisia ihmisoikeusseurauksia sekä käyttäjille että heidän läheisilleen. Ihmisoikeusrikkomukset ovat valitettavaa arkea, joiden kanssa Sánchezin johtama oikeusvaltion periaatteita edistävä ja rikoksen uhreja auttava järjestö työskentelee päivittäin. EHYTin uutta strategiaa on työstetty koko alkuvuosi. Vuoden alussa toteutimme sidosryhmäkyselyn, jonka kautta saimme runsaasti näkemyksiä siitä, mitä asioita sidosryhmät pitävät järjestömme kannalta erityisen tärkeinä. Vuoden alusta alkaen olemme luoneet pohjaa uudelle strategialle toteuttamalla neljä strategiatyöpajaa EHYTin jäsenyhdistysten, henkilöstön, luottamushallinnon sekä johtoryhmän kanssa. Keskeisinä suurina teemoina uuden strategian valmistelussa esiin nousivat etenkin eriarvoistuva yhteiskunta, kansalaistoiminnan tulevaisuus, yksinäisyys, ikääntyvä väestö ja muuttuvat päihdeasenteet. Nyt on aika koota kaikki kerätty aineisto ja ryhtyä koostamaan niistä syksyn aikana uutta strategiaa. Kiitos kaikille strategiatyöskentelyyn osallistuneille. Tästä on hyvä jatkaa.
Juha Mikkonen
toiminnanjohtaja p. 050 527 4780 juha.mikkonen@ehyt.fi
2
ALUKSI
02 02
03
Pääkirjoitus
Sisällys
Päihdetyön uutisia
EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenyhdistyksille ja vapaaehtoisille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, nikotiinituotteista, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Jiri Sironen TOIMITUS: Reetta Paavilainen, Annikki Pesonen, Marjo Rinne, Teresa Tenkanen ja Jiri Sironen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Teresa Tenkanen ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA: Marja Väänänen JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Annikki Pesonen, annikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 2/2019 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2019.
TEEMA
04 06 08
09
Politiikan supervuoden välitilinpäätös Päihdeasiamiestoiminta auttaa kolmella eri tasolla Tarvitsemme uusia yhteisöllisyyden muotoja
Kolumni
SEURAA EHYT RY:TÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry
JÄRJESTÖ
10 11 12 13 14 16 17 18
youtube.com/user/ ehytry slideshare.net/EHYT
8. toukokuuta Noora Nieminen @niemisenNoora Jokainen on #läheinen. Jossain vaiheessa omalla elämänpolullaan meistä jokainen tarvitsee sitä, että joku kysyy: onko sinulla kaikki hyvin? Oletko myös itse se voimavara, joka huomioi läheistä kysymällä? #jokainenonläheinen #äläsuljesilmiäsi #päihdepäivät #omaiset #mielenterveys
Julkaisut
Työkalupakki
Henkilökuva
Kuulumisia kentältä Järjestötoiminnan ajankohtaiset
Uutisia
EHYT ry ympäri Suomen
Tapahtumat
Päihdepäivät onnistuneesti takana
P
äihdepäivät järjestettiin tänä vuonna 8.-9. toukokuuta Helsingin Kulttuuritalolla. Ohjelma tarjosi katsauksen viimeisempään tietoon ja tutkimukseen, keskustelua päihdepolitiikasta ja työkaluja käytännön päihdetyöhön. Tapahtumassa oli 33 seminaaria ja työpajaa sosiaalialan osaajille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Päihdepäivillä oli noin 1200 kävijää. Päihdepäivillä 2019 teemana olivat lapset ja läheiset. Seminaareissa keskusteltiin esimerkiksi läheisten roolista ja kokemuksista, sikiöaikaisen päihdealtistuksen vaikutuksista, nuorten nuuskan käytöstä sekä läheisten vertaistuesta. Päihdepäivillä käytiin myös keskustelua päihdepoliittisen ilmaston muutoksesta ja siitä, miten digitaaliset palvelut uudistavat hoitoa. Messuosastolla ja Kohtaamisten teltassa oli yli 40 messupistettä, joissa näytteilleasettajat järjestöistä, yrityksistä ja julkiselta sektorilta tarjosivat infoa ja palveluja. Kohtaamisten teltassa oli Pop up Elokolo, jossa oli mahdollista käydä juomassa kupin kahvia ja lepuuttamassa jalkoja. Tarjolla oli myös runsaasti maksutonta ohjelmaa, johon kuka vain pystyi osallistumaan. Maksuttomassa Kohtaamisiaseminaarissa keskusteltiin muun muassa kohtaamisen ja kuuntelemisen taidosta ja myötätuntouupumuksesta. Vahvistamon Live Talk Show´ssa asiantuntijoiden puheenvuorojen aiheina olivat muun muassa kulttuurisensitiivisyys, uni, mielenterveys ja pelaaminen. Loppuseminaarissa esiintyivät Duudsonit ja Marja Hintikka. Päihdepäivät on Suomen isoin päihdeaiheinen koulutustapahtuma. Päihdepäiviä on järjestetty vuodesta 1994. LUE LISÄÄ: ehyt.fi/uutiset 3
Oulun vaalipiirissä järjestöjen vaalitentti toteutettiin 8.4.2019 Oulun Rotuaarin vaalikylässä teemalla Ehkäisevä työ kannattaa. Tilaisuuden järjestivät EHYT, Nuorten Ystävät ja Pohjois-Pohjanmaan sosiaaliturvayhdistys. KUVA: HILKKA LAHTI
Politiikan supervuoden välitilinpäätös Kuluva vuosi on politiikan suhteen ennennäkemättömän vilkas. Juha Sipilä jätti hallituksensa eronpyynnön poikkeuksellisesti jo ennen vaaleja, eduskuntavaalit ja eurovaalit pidettiin vain reilun kuukauden välein toisistaan, hallitusneuvottelut ja ministerien nimeäminen ovat tarkoitus saada maaliin reilusti ennen Suomen 1.7. alkavaa EU-puheenjohtajuutta, ja mahdollisten hallituspuolueiden Keskustan ja Vihreiden puheenjohtajatkin ovat vaihtumassa kesän puoluekokouksissa. Tätä lukiessa Suomella saattaa olla jo uusi hallitus ja hallitusohjelma. Jälkimmäistä odotetaan kuumeisesti myös keskeytyneen sote-uudistuksen uudelleenkäynnistymiseksi.
E
Teksti: Jiri Sironen
HYT ry kampanjoi eduskuntavaaleissa ehkäisevän työn puolesta. Vaalitilaisuuksia ja -paneeleja järjestettiin tai niihin osallistuttiin ympäri Suomea. Verkkosivuillamme 277 ehdokasta allekirjoitti Ehkäisevä työ kannattaa -vaaliteesit. Valituksi heistä tuli seuraavat 22 ehdokasta: Sari Essayah (KD) Sari Tanus (KD) Pekka Aittakumpu (Kesk) Joonas Könttä (Kesk) Anne Kalmari (Kesk) Pauli Kiuru (Kok) Heikki Autto (Kok) Ano Turtiainen (PS) Lulu Ranne (PS) Eeva-Johanna Eloranta (SDP) Raimo Piirainen (SDP) Katja Taimela (SDP)
4
Kim Berg (SDP) Marko Asell (SDP) Jussi Saramo (Vas) Li Andersson (Vas) Pia Lohikoski (Vas) Saara Hyrkkö (Vihr) Sofia Virta (Vihr) Outi Alanko-Kahiluoto (Vihr) Mirka Soinikoski (Vihr) Emma Kari (Vihr)
EHYT vaikutti hallitusneuvotteluihin Eduskuntavaaleissa isoimmaksi puolueeksi tulleen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne laati kaikille puolueille hallitustunnustelukysymykset, joiden perusteella Säätytalolla alkoivat pian neuvotella SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. EHYT on tehnyt aktiivista hallitusneuvotteluvaikuttamista ja lähestynyt neuvottelevia puolueita viesteillään. EHYT sai myös kutsun kirjalliseen kuulemiseen hallitusneuvottelujen Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi -neuvottelupöydältä. EHYTin pääviestit vaikuttamistyössä ovat olleet: ehkäistään ja vähennetään päihdehaittoja laatimalla päihdestrategia, nostetaan haittojen ehkäisy ohjaamaan vahvemmin päihdepolitiikkaa, kehitetään rahapelimonopolia toimimaan vastuullisemmin pelihaittojen ehkäisemiseksi.
Suomen EU-puheenjohtajuuskausi Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana 1.7. alkaen ja suomalaiset ministerit puheenjohtavat ministerineuvostojen kokouksia. Vastavalittu Euroopan parlamentti aloittaa työnsä niin ikään heinäkuussa, uusi komissio on tarkoitus saada muodostettua marraskuuhun mennessä ja päätöksiä pitäisi saada aikaan isoista asioita kuten Brexit, EU:n monivuotinen rahoituskehys ja uuden EU-komission prioriteetit. Suomi nostaa unionin keskusteluihin uutena avauksena hyvinvointitalouden. Hyvinvointitaloudessa päämääränä on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen ja hyvän elämän edellytysten parantaminen. Hyvinvointia ja hyvää elämää edistävät palvelut, kuten koulutus ja sosiaalija terveydenhuolto, ovat talouskasvun perusta: ne takaavat ihmisten osaamisen ja terveyden ja ovat siten investointeja. Unionin politiikassa hyvinvointitalous voi tarkoittaa mm. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon vahvistamista sekä hyvinvointivaikutusten arviointia kaikilla politiikka-aloilla (erityisesti talouspolitiikassa). Terveyteen ja terveysongelmien ehkäisyyn liittyvät kysymykset liittyvät kiinteästi hyvinvointitalouteen. Ehkäisevää päihdetyötä voi pitää merkittävänä hyvinvointi-investointina, joka vahvistaessaan ihmisten hyvinvointia, vahvistaa samalla myös taloutta ja sen kestävyyttä.
EHYT mukana syksyn tapahtumissa
Syksyllä Helsingissä järjestetään Suomen pj-kauteen liittyen kiinnostavia tapahtumia. EHYT järjestää yhdessä The European Alcohol Policy Alliance Eurocaren kanssa 11.10. alkoholin tuotemerkintöjä käsittelevän Right to Know -seminaarin. Eurocare on jo pitkään vaikuttanut tuotetietoja koskevaan unionitasoisen sääntelyn puolesta. Kuluttajalla on oikeus tietää, mitä elintarvikkeet, juomat ja muut tuotteet sisältävät. Alkoholijuomien kohdalla tämä ei toteudu, sillä valmistusaineita tai energiasisältöä ei usein kerrota pakkauksissa tai etiketeissä. Seminaarivieraiksi ja keskustelijoiksi kutsutaan edustajia unionin instituutioista, eurooppalaisesta kuluttajaliikkeestä ja alkoholiteollisuudesta. Pohjois- ja Baltian maiden ehkäisevää päihdetyötä tekevien järjestöjen yhteenliittymä NordAN on myös kokoontumassa Helsingissä 12.–13.10. Kokouksen yhteydessä järjestettävän seminaarin aiheina ovat mm. nuorisojärjestöjen alkoholipoliittiset näkemykset, Euroopan alkoholipolitiikan tulevaisuus sekä Kanadan ja Yhdysvaltojen muuttuvan kannabispolitiikan vaikutukset. Lisätietoa edellä mainituista tapahtumista löydät myöhemmin EHYTin tapahtumakalenterista sekä Suomen EUpuheenjohtajuuskauden verkkosivuilta niiden avauduttua.
Kansanedustajaehdokkaita Helsingissä EHYTin vaalitilaisuudessa keskustakirjasto Oodissa 1.4.2019.
Tampereella avautui kaikille avoin yhteisösauna Teksti: Emmi Siirtonen
Kumppanuustalo Artteli on järjestöjen talo, jonne EHYTin Länsi-Suomen aluekeskus ja Tampereen Elokolo ovat kotiutuneet. Arttelissa on nyt avattu kaikille avoin yhteisösauna. KEVÄÄN AIKANA vanhassa kenkätehtaassa ovat pu-
haltaneet muutosten tuulet, kun Artteli sai pysyvän rahoituksen. Taloon on kehitetty kävijöiden toiveiden mukaista toimintaa, kuten kaikille avointa yhteisösaunaa. Sen tarkoituksena on tarjota maksuton saunavuoro erityisesti heille, joilla ei ole mahdollisuutta saunoa tai käydä kaupallisissa saunoissa. Löylyjen jälkeen voi jäädä viettämään aikaa takkatilaan, jossa voi nauttia alkoholittomia juomia, pelata lautapelejä tai kehittää toimintaa yhdessä muiden kanssa. Arttelin ullakolla sijaitseva sauna on muina aikoina varattavissa kokoustilaksi tai yksityiskäyttöön. Kuluvana keväänä yhteisösaunalle on saatu Tampereen kaupungin tukea ja yksityistä rahoitusta mesenaatti.fi:n kautta. Rahoituksen avulla on saatu oma saunamestari, mutta järjestöt voivat jatkossakin olla mukana toteuttamassa toimintaa. Esimerkiksi Tampereen Elokolo ja Mielikahvila ovat järjestäneet yhteisösaunailtoina kaksi kaikille avointa saunailtaa. On hauska seurata, mitä kaikkea talossa käyvät keksivätkään tehdä järjestöjen ja kaupungin tuella tulevaisuudessa. Kumppanuustaloa ylläpitää Artteli-kumppanuusyhdistys ry, jolla on jo lähes neljäkymmentä jäsenyhdistystä. EHYT on Artteli ry:n jäsen ja Kumppanuustalo kuuluu EHYTin kohtaamispaikkaverkostoon.
KUVA MARJO RINNE.
5
Päihdeasiamiestoiminnan edustajat matkalla Elokolojen leirille kesällä 2018.
PÄIHDEASIAMIESTOIMINTAA TOTEUTETAAN MONELLA TASOLLA Teksti: Tuula Sillanpää
Päihdeasiamiestoiminta auttaa ja neuvoo päihdeasiakkaita henkilötasolla. Ympäri maata suuntautuvilla edunvalvonta matkoilla päihdeasiamiestoiminnan ja EHYTin aikuistyön ihmiset ovat tavanneet päihdetoimijoita ja -päättäjiä keskustelun ja koulutuksen merkeissä.
P
äihdeasiamiestoiminta on järjestöpohjaista edunvalvontaa, joka auttaa päihdeasiakkaita lähtökohtaisesti kolmella tasolla. Huomattava osa asioista tulee käsiteltäväksi puhelimen tai sähköpostin kautta, kun vapaaehtoisesti hoitoon hakeutuvat ottavat yhteyttä ongelmatilanteissa, jotka eivät ole ratkenneet omalla paikkakunnalla. Yleensä asiat koskevat hoitoon pääsyä, hoidon jatkumista, henkilön saamaa kohtelua, toimeentuloa tai lastensuojelutilanteita.
6
Päihdeasiamiehenä haluan korostaa, että paras ja nopein tapa epäkohtien kuntoon saattamiseksi on ottaa ne itse esille omassa hoitopaikassa, joka tuntee kokonaisuuden. Jos ongelmat eivät kaikesta huolimatta ratkea, seuraava etappi on paikallinen sosiaaliasiamies tai potilasasiamies. Mikäli palvelut eivät ole toimineet, annamme apua ja neuvoja päihdehoitoon ja sen aikaiseen sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Vastaamme myös omaisten tiedusteluihin. Tavoitteena on, että asiakas hoitaa itse asiaansa omatoimisesti. Välillä tilanne kuitenkin vaatii, että päihdeasiamiestoiminnasta soitetaan hoitopaikkaan ja selvitetään asiaa. Yhteydenotto edellyttää asiakkaan valtuutuksen, koska kysymys on hyvin henkilökohtaisista arkaluonteisista tiedoista. Kun yksittäisen asiakkaan asia saadaan kuntoon, samalla luodaan yleisempikin toimintamalli vastaavia tapauksia varten.
Tapaamiset kentällä tärkeä osa työtä
Toiminta ei ole pelkkää toimistotyötä pöydän ääressä. Kuntiin, sote-alueille ja hoitopaikkoihin otetaan toistuvasti yhteyttä ja ehdotetaan konsultointitapaamisia hoitohenkilökun-
Hoitopaikkavierailuja tehtiin syksyllä 2018 ja keväällä 2019 ympäri Suomen. KUVAT RIITTA SATTILAINEN
Mikkeli
Vaasa
Rovaniemi
Onnistuneita kokemuksia päihdeasiamiestoiminnan koulutuksista Teksti: Riitta Sattilainen ja Timo Glad
Seinäjoki
nan ja päättäjien kanssa. Työmatkoja tehdään vähintäänkin kuukausittain. Me päihdeasiamiestoiminnan ihmiset - usein aikuistyön suunnittelijan kanssa - matkustamme ympäri Suomea keskustelemaan siitä, miten päihdehoitoasiat on kullakin alueella järjestetty. Kentältä saamme arvokasta tietoa, kuten hiljaisia signaaleja. Samassa yhteydessä pääsemme jakamaan omaa asiantuntemustamme asiakkaan ja potilaan asemaan ja oikeuksiin liittyvistä keskeisistä seikoista ja vaikuttamaan hoitokäytäntöihin, jos siihen on tarvetta. Tapaamisissa keskustelemme ammattilaisten kanssa ongelmakohdista ja niiden ratkaisemisesta. Käyntien jälkeen yhteistyö jatkuu vuorovaikutteisena molempiin suuntiin, kun hyvät kontaktit on luotu.
Lakiuudistuksia seurataan aktiivisesti
Kolmanneksi päihdeasiamiestoiminta vaikuttaa päihdeasiakkaan oikeuksiin yhteiskunnan tasolla. Jo edellisellä hallituskaudella käynnistyi mittava päihde- ja mielenterveyslainsäädännön uudistus, joka jatkunee uuden hallituksen voimin. Jos vanhat suunnitelmat toteutuvat, säädetään uusi asiakas- ja potilaslaki, joka pitää sisällään muun muassa itsemääräämisoikeutta koskevat pääsäännöt ja poikkeukset. Lisäksi on kaavailtu, että päihdehuoltolain ja mielenterveyslain pykäliä siirrettäisiin sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin. Tällöin päihdehuoltolaki ja mielenterveyslaki kumottaisiin. Päihdeasiamiestoiminnassa seuraamme aktiivisesti uudistuksia ja otamme niihin kantaa. Kun lainsäädäntötyö etenee, tiedotamme uudistuksista myös eri päihdetoimijoille.
Olemme osallistuneet päihdeasiamiestoiminnan hoitopaikkavierailuihin, minkä ohessa olemme samalla paikkakunnalla kouluttaneet sekä kolmannen sektorin toimijoita että päihdetyöntekijöitä. Nykyään koulutukset ovat avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Kokemuksemme mukaan koulutukset ovat olleet toimivia erityisesti edunvalvonnan jalkauttamisen ja paikallisten toimijoiden verkostoitumisen näkökulmasta. Koulutuksiin osallistuneet ovat saaneet yhteneväistä tietoa päihdeasiakkaan lakisääteisistä oikeuksista, ja paikalliset toimijat ovat tutustuneet toisiinsa ja ovat voineet jopa sopia yhteystyökuvioita. Koulutuksissa on esitelty myös kunkin paikkakunnan ja alueen hoitopolun alkua. Koulutukseen on sisältynyt lisäksi EHYTin aikuistyön suunnittelema ja toteuttama kannustajakoulutus, jossa osallistujat ovat saaneet aiheeseen herättelyä, rinnalla kulkemiseen liittyviä taitoja ja puheeksi oton perusteita. Koulutusten kautta olemme löytäneet vapaaehtoisia ja päihdetyöntekijöitä, joita olemme lisäkouluttaneet edunvalvontaosaajiksi joulukuussa 2018 ja maaliskuussa 2019 järjestetyissä kaksipäiväisissä peruskoulutuksissa. Edunvalvontaosaajakoulutuksen käyneet ovat ihmisiä, jotka työssään tai muussa toiminnassaan kohtaavat potentiaalisia väliinputoajia, hoitoon hakeutumista suunnittelevia, mutta siihen syystä tai toisesta tukea tarvitsevia ja haluavia henkilöitä. Koulutuskiertueen onnistumisia ja tuloksia + Osallistujia edunvalvontaosaajakoulutuksissa on ollut 13 paikkakunnalta (30 ihmistä) eri puolilta Suomea ja heille soveltuvaa yhteydenpitovälinettä suunnitellaan syksyksi. + Yhteinen jatkokoulutus peruskoulutetuille on tulossa lokakuussa 2019. + Uusi Oikeutesi päihdepalveluihin -esite antaa Tietoa hoidosta, hoitoon hakeutumisesta ja saatavana olevasta tuesta. Esitettä voi tiedustella Timo Gladilta: timo.glad@ehyt.fi
www.paihdeasiamies.fi 7
Äitiyden myötä yhteisöllisyydestä on tullut entistä tärkeämpi osa Marja Hintikan elämää.
Marja Hintikka: Tarvitsemme uusia yhteisöllisyyden muotoja Toimittaja ja juontaja Marja Hintikka (40) on kolmen alle kouluikäisen lapsen äiti. Hän puhuu kollektiivisen vanhemmuuden, uudenlaiseen yhteisöllisyyden ja lapsiperheiden tukemisen puolesta. Kuluneen vuoden aikana Hintikka on päässyt pohtimaan lapsiperheiden asioita myös toimiessaan ministeriön alaisen kansallisen lapsistrategian ohjausryhmässä. Teksti: Teresa Tenkanen, kuva Sebastian Östman
Y
hteisöllisyys ja sen kaipuu on tuttua Marja Hintikalle hänen omassa arkielämässään leikki-ikäisten lasten yrittäjääitinä. ”Yhteisöllisyyden tarve korostuu erityisesti elämän nivelvaiheissa tai muutoskohdissa. Jos yhteisöt puuttuvat, tarvitsemme kykyä rakentaa niitä itse. Mielestäni yhteisöllisyyden rakentamista voitaisiin opettaa jo kouluissa. Voimme muuttaa suomalaista kulttuuriamme avoimemmaksi ja avata sydäntämme uudelle yhteisöllisyydelle”, Hintikka kertoo. ”Perinteiset yhteisöllisyyden muodot ja sukuyhteisöt ovat katoavaa kansanperinnettä. Meidän täytyy löytää uusia yhteisöllisyyden muotoja. Ihmi-
8
set perheellistyvät entistä vanhempana, eikä iäkkäämpiä sukulaisia ole enää välttämättä läsnä. Kaupungistumisen myötä monet nuoremmat ihmiset ovat muuttaneet kauas omista suku- ja lähiverkostoista.” Itsekin sosiaalisessa mediassa paljon vaikuttava Hintikka näkee, että sosiaalinen media voi olla hyvä voimavara ja väline uusien yhteisöjen rakentamiselle. Toimivana esimerkkinä tästä on Marja Hintikka Live -ohjelma, jonka sosiaalisen median ryhmän kautta muodostui voimakas ja erittäin aktiivinen ja yhteisöllisyyttä janoava lapsiperheiden yhteisö. Ohjelman sosiaalisen median sivusto tavoitti parhaimmillaan miljoona ihmistä.
Yhteisöllisyys yhdistää sukupolvia ja lapsiperheitä Yhteisöllisyyden puute voi olla Hintikan mukaan perheitä eriarvoistava asia. ”Vanhempi, joilla on vahva tukiverkosto, joka auttaa arjessa vaikkapa viemällä lapset päiväkotiin ja harrastuksiin, on aivan eri tasolla arjen jaksamisessa kuin vanhempi, jolla näitä tukiverkostoja ei ole. Perhe-elämän pitäisi olla muutakin kuin arjesta selviämistä.” Tarvitsemme Hintikan mukaan uusien yhteisöllisyyden muotoja, jotka ovat arjen kulttuurin tasolla. ”Jos haluamme, että koko kylä kasvattaa, ryhtykäämme toimeen” innostaa Hintikka meitä kaikkia. Hintikan mielestä on tärkeää pitää huolta sukupolvien välisestä kanssakäymisestä ja aidosta kohtaamisesta. ”Unelmoin siitä, että seniorikodit ja päiväkodit voisivat olla samassa rakennuksessa. Tällainen uusi innovaatio voisi tukea sukupolvien välistä dialogia, joka on mielestäni elintärkeä ”, Hintikka ideoi. Hintikka toivoisi lisää yhteisöllisyyttä myös neuvoloiden perhevalmennukseen: ”Neuvolat voivat koordinoida
sosiaalisen median ryhmiä lähialueen lapsiperheille ja yhdistää näin vertaistukea tarvitsevia ensivauvaperheitä.”
Lapsiperheköyhyys voi syrjäyttää
Hintikan mielestä Suomen on hyvinvointivaltiona puututtava lapsiperheköyhyyteen, joka eriarvoistaa perheitä. ”Meidän on pakko avata silmämme niille lapsille, jotka elävät köyhyydessä ja henkisessä köyhyydessä ja ovat ajautumassa syrjään. Kaikille lapsille on taattava mahdollisuudet hyvään elämään ja täyspainoiseen aikuisuuteen. Me olemme sen velkaa lapsillemme. Koulujen vanhempainyhdistyksissä voisi toimia vanhempien tasa-arvolautakunta, joka huolehtii lasten sosiaalisen viitekehyksen tasa-arvoistamisesta,” Hintikka visioi.
Huomaa muut ihmiset arjessa
Hintikka kannustaa meitä arjen pieniin, hyviin tekoihin. ”Joka päivä voi tehdä jonkun yhteisöllisen teon, kun nostaa pään kännykän näytöltä ja havainnoi, mitä ympärillä tapahtuu. Voi auttaa kanssaihmisiä kauppakassien kanssa tai nostaa lastenvaunut bussiin.” Tutkimusten mukaan toisten auttaminen tuo ihmiselle eniten onnellisuutta. ”Se, että ihminen kokee olevansa merkityksellinen, hänelle on rooli yhteisössä ja hän voi vaikuttaa positiivisesti toisen ihmisen elämään”, Hintikka kuvailee. Äitinä hän opettaa itsekin lapsiaan huomaamaan toisen ihmisen ilon ja hädän ja sen, ettemme ole yksin maailmassa. ”Empatia on tärkein kasvatus- ja ohjenuorani. Opettaisin lapsille toisiin ihmisiin yhteydessä olemista ja empatiaa, koska se on tärkeää ja sille on aina tilausta.” Marja Hintikka juonsi 9.5. Kulttuuritalolla Päihdepäivien loppuseminaariin, jossa hän haastatteli muun muassa Duudsoneita.
Aluekoordinaattorit kuntien kumppanina
Kolumni
E
HYT ry:n aluetoiminta ei nimenä kerro vielä kovin paljon sisällöstään ja siksi mielikuvat siitä poikkeavat toisistaan. Lienee paikallaan pohtia, mitä siellä alueilla on oikein meneillään. Neljän aluekeskuksen lisäksi aluekoordinaattoreilla on omat, pääsääntöisesti useamman maakunnan kattavat työalueet hoidettavanaan. Aluetoiminnan työn sisällöt muuttuvat sen mukaan, miten EHYTin yleiset painotukset muuttuvat. Onhan jokainen alue kuin pienikokoinen EHYT, joka verkostoituu, viestii, markkinoi ja kouluttaa oman alueensa kunnissa. Aluekoordinaattorit ovat myös järjestön tuntosarvia, aistien joka puolella maata erilaisten toimijoiden palautetta, tarpeita ja toiveita ehkäisevälle päihdetyölle. Työn kaksisuuntaisuus on tärkeää, jotta järjestössämme osataan huomioida hiljaisetkin muutosta ennakoivat signaalit. EHYTin aluetoiminnalla on myös iso tehtävä ja vastuu tukea kuntia ehkäisevän päihdetyön rakenteiden luomisessa sekä suunnitelmallisen ja koordinoidun työn vahvistamisessa. Muutama vuosi sitten voimaan tulleen lain ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä tavoitteet ovat vielä monissa kunnissa saavuttamatta. Vaikka kunnissa toki tehdään monenlaista ehkäisevää päihdetyötä, puuttuu niistä usein lain määrittämä toimielin, joka johtaa ja koordinoi koko kunnan ehkäisevän päihdetyötä. Ehkäisevää päihdetyötä pitää kehittää ja arvioida, tiedottaa siitä kuntalaisille sekä huolehtia eri yhteistyötahojen koolle kutsumisesta saman pöydän ääreen. Nämä tehtävät olisi määriteltävä sellaiselle kunnan toimielimelle, jolla on resurssit niitä hoitaa. Kuntapäättäjiä tähän työhön luulisi motivoivan ehkäisevän työn tuomat kustannussäästöt ja tietenkin hyvinvoivat kuntalaiset. Toivottavasti kuntien työtä tuetaan jatkossa myös alueellisesti, kun sote-uudistus taas nytkähtää liikkeelle. Edellä mainitussa laissa määritellään selvästi myös kolmannen sektorin rooli ehkäisevän työn kehittäjänä kuntien rinnalla, ja EHYT on tässä luonteva asiantuntijajärjestö. Usein se on myös ainut alueella toimiva ehkäisevän päihdetyön järjestö. Kaikkien kuntien kanssa jatkuvaan kahdenväliseen yhteistyöhön eivät toki aluekoordinaattoreiden resurssit riitä. Siksi olemme valinneet joka vuosi muutamia kuntia, joiden kanssa toimitaan tiiviimmin. Yhteistyötä tehdään myös seutukunnittain ja maakunnan kokoisissa verkostoissa. Aluekoordinaattorit toimivat niissä asiantuntijoina, mutta samalla myös innostajina. Eri puolilta maata on hyviä esimerkkejä, miten ehkäisevän päihdetyön kehittäminen etenee motivoituneiden toimijoiden ansiosta vauhdilla, kunhan alkuun on päästy. Lakisääteisistä tehtävistä on saatu esiin miellyttäviä yhdessä onnistumisen kokemuksia. THL on määritellyt ehkäisevälle päihdetyölle painopisteet, joista useimpiin EHYT tarjoaa ratkaisuja. Sen lisäksi, että tuetaan kuntien rakenteiden kehittämistä, EHYT vahvistaa ammattilais- ja vapaaehtoistoimijoiden osaamista kouluttamalla, tarjoaa malleja yhteisöjen toimintaan sekä paikalliseen Pakka-työhön helppoja ja innostavia välineitä mm. ravintola-asiakkaiden kohtaamiseen. Näitä tehtäviä aluekoordinaattorit hoitavat myös muiden EHYTin kouluttajien ja asiantuntijoiden kanssa. Tarkoituksena on tukea pitkäjänteistä kehittämistyötä ja toimivien mallien juurtumista osaksi perustyötä, kunnissa ja alueellisesti.
Sinikka Korpela
Aluekoordinaattori, Pohjois-Pohjanmaa Aluetoiminnan tiimivastaava
9
Julkaisut
Kuinka puuttua tupakkatuotteiden käyttöön oppilaitoksissa? Opas sisältää viiden askeleen ohjeistuksen tupakan, nuuskan ja sähkösavukkeen käyttöön puuttumiseen oppilaitoksille. EHYT on tehnyt oppaan yhteistyössä Opetushallituksen, Syöpäjärjestöjen, THL:n ja Valviran kanssa. Opas on saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.
Kuntasi kumppanina -esite Kuntasi kumppanina -esitteestä on tehty uudistettu painos. Esitteeseen on koottu ne EHYTin palvelut, joiden avulla kunta voi edistää asukkaidensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia haittoja ennalta. Jäsenyhdistykset voivat tilata esitettä sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi Esite on ladattavissa myös pdf-muodossa www.ehyt.fi/verkkokauppa
EHYTin toimintaa voi tukea lahjoituksin Lahjoitustili Nordea FI74 1555 3000 1145 39 Lahjoitukset käytetään ensisijaisesti yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ylläpidettävien Elokolo-kohtaamispaikkojen toimintaan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.
10
Uudistettu yleisesite on nyt saatavilla EHYTin toimintaa esittelevästä yleisesitteestä on tehty uusi versio. Jäsenyhdistykset voivat tilata esitettä sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi Esite on ladattavissa myös pdf-muodossa www.ehyt.fi/verkkokauppa
Vuosikertomus 2018 on valmis EHYTin vuosikertomus 2018 löytyy nettisivuiltamme www.ehyt.fi/vuosikertomukset
Miten otan huolen puheeksi? – Terveydeksi-hankkeen käsikirja julkaistu Auta asunnotonta – lahjoita lapaset 2019 Asunnottomien yötä vietetään perinteiseen tapaan 17. lokakuuta ja EHYT järjestää jälleen Auta asunnotonta – lahjoita lapaset -kampanjan. Tänä vuonna kampanja alkaa hieman tavallista myöhemmin, elokuun puolivälissä. Keräys kestää lokakuun puoliväliin saakka. Viime vuonna keräykseen tuli 20 000 lapas- ja villasukkaparia sekä runsaasti myös muita villa-asusteita.
Työttömien Keskusjärjestön ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n yhteinen Terveydeksi-hanke on koonnut yhdistyksiä varten käsikirjan: Ota huoli puheeksi ja opasta palveluihin. Hanke on koonnut käsikirjan yhdistystoimijoiden avuksi kävijöiden kohtaamiseen, tukemiseen ja opastamiseen palveluihin. 60-sivuinen käsikirja antaa vinkkejä ja ohjeistusta itse ydinkysymykseen eli hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseen puheeksioton kautta. Lisäksi käsikirjassa on runsaasti tietoa terveyteen ja terveysriskeihin liittyen, tietoa sosiaalipalveluista sekä asiakasmaksuista ja asiakkaan oikeuksista. Käsikirja jaetaan kaikkiin Työttömien yhdistyksiin ja EHYT ry:n Elokoloihin ja Kohtaamispaikkoihin. Käsikirja on luettavissa ja ladattavissa verkkoversiona Terveydeksi-hankkeen verkkosivuilla Tyottomat.fi > Hankkeet > Terveydeksi-hanke > Hankkeen materiaalipankki.
Smokefree-kilpailukausi 2018–2019 on päättynyt Kuvat Katri Saarela
EHYT ry:n Smokefree-kilpailu on valtakunnallinen yläkouluille ja yläkouluikäisten harrasteryhmille suunnattu tapa ehkäistä nuorten nikotiinituotteiden käyttöä. Aikaisemmin luokkakilpailuna tunnettu kampanja laajeni tällä kaudella myös yläkouluikäisten nuorten vapaa-aikaan ja mahdollisti myös harrasteryhmien osallistumisen. Kilpailussa nuoret sitoutuvat olemaan käyttämättä tupakka- ja nikotiinituotteita puoli vuotta kestävän kilpailukauden ajan. Kilpailuun osallistui 1084 ryhmää ympäri Suomen, yhteensä lähes 20 000 nuorta. Pääpalkintojen arvontaan osallistuivat kaikki ryhmät, jotka kilpailukauden päätteeksi vahvistivat nikotiinittomuutensa.
Hakkalan koulu 7-9F, Lammi Tänä vuonna arpaonni suosi seuraavia ryhmiä: 7. luokkien sarja: Hakkalan koulu 7-9F, Lammi 8. luokkien sarja: Sammon koulu 8F, Tampere 9. luokkien sarja: Sipoonjoen koulu 9D, Sipoo Harrasteryhmien sarja: Helsingin NMKY ry / Taekwondon kisaryhmä
Sipoonjoen koulu 9D, Sipoo
Kunkin sarjan voittajaryhmä saa 1000 euron rahapalkinnon kartuttamaan esimerkiksi retkikassaa ja kaikki loppuun asti mukana olleet ryhmät palkitaan kunniakirjoin. EHYT onnittelee lämpimästi voittajia ja kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita! Smokefree-kilpailu starttaa perinteiseen tapaan jälleen syksyllä. Kilpailuun osallistuminen tukee nuorten kanssa tehtävää nikotiinituotteiden käytön ehkäisytyötä helpolla ja kiinnostavalla tavalla. 11
Henkilökuvassa Kumppanuuskeskus Luotsi ry:n Sauli Hyöppinen Teksti: Teresa Tenkanen, kuva Merjan Kuva -valokuvaamo
Sauli Hyöppinen, Tornio Ikä: 60 Harrastukset: Kulttuuri (musiikki ja teatteri), matkustelu Motto: Asioilla on tapana järjestyä.
Missä yhdistyksessä toimit ja mikä on roolisi siinä? Millaista toimintaa yhdistyksellänne on? Olen töissä Kumppanuuskeskus Luotsi ry:ssä, joka on erilaisia yhdistyksiä kokoava järjestöjen yhdistys Torniossa. Paikallisia jäsenyhdistyksiä meillä on noin 12, kuten Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja uusi työttömien yhdistys Työtä & Turvaa ry. Tulevaisuudessa tarkoituksena on suuntautua enemmän sosiaali- ja terveysjärjestöihin. Olen itse ollut toiminnassa mukana jo 7-vuotiaasta asti. Aluksi toimin talonmiehenä ja siitä kaupallisten opintojen kautta siirryin toiminnanjohtajan tehtävään, jossa olen ollut jo vuosia. Yhdistyksessä työskentelee tällä hetkellä kuusi ihmistä palkkatuella ja neljä osa-aikaista ohjaajaa vapaan sivistystyön rahoituksella. Kaikkien tärkein tehtävä meillä on kohtaamispaikan ylläpitäminen. Kohtaamispaikassa on pieni omatoimisesti toimiva kansankirjasto, johon olemme saaneet lahjoituksena noin 3000 kirjaa. Lisäksi kumppanuuskeskuksen aulassa on nettipiste, jossa on kaksi yleisötietokonetta ja talossa voi lukea myös päivän lehdet. Jaamme päivittäin ruoka-apua vähävaraisille ihmisille vapaaehtoisvoimin yhteistyössä Arjen tuen kanssa. Ruoka-avun piiriin tulee väkeä myös sosiaalitoimen ja diakoniatyön kautta. EU-ruokakasseja jaamme kaksi kertaa vuodessa. Joka päivä kohtaamispaikassa kokoontuu äijien porinakerho ja tarjolla on lounasta, jota erityisesti eläkeläiset käyvät syömässä. Lisäksi kerhotoimintaa on mm. kehitysvammaisille, eläkeläisille ja koululaisille (iltapäiväkerho) sekä karaoke-, kädentaito-, kuvataide-, tanssi- ja teatteriryhmiä. Kumppanuuskeskuksessa järjestetään lisäksi paljon juhlia ja joka toinen kuukausi on mahdollisuus verenluovutukseen SPR:n veripalvelun kautta. EHYTin kampanjoissa olemme olleet mukana joka vuosi, kuten Tipattomassa tammikuussa ja Anna lapselle raitis joulu -kampanjassa. Tulevana syksynä on tarkoitus järjestää kaupunginvaltuustolle tilaisuus, jossa tarjolla on tietoa ehkäisevästä päihdetyöstä ja alkoholiton drinkkibaari. Olemme olleet mukana myös Yhteinen keittiö -hankkeessa, mikä on ollut hyvä kokemus. 12
Sauli Hyöppinen
Miksi lähdit mukaan järjestötoimintaan ja mikä siinä on parasta? Olen vaatimattomasta ja köyhästä kodista lähtöisin. Sitä kautta osaan peilata omaa työtäni ja avustustoimintaa. Lapsuuden ajoilta on jäänyt mieleen mm. Pelastusarmeijan avustukset, ruoka-apu ja vaateapu. Parasta tässä työssä on ihmisten kohtaaminen, mikä on työn suola. Nykyään toiminnassamme on korostunut ikäihmisten hyvinvointiin tähtäävä toiminta. Olemme pyrkineet edistämään terveyttä ja hyvinvointia, sillä ne antavat iloa monille. On palkitsevaa, kun ihmiset ovat toimintaan tullessaan ja toiminnasta lähtiessään iloisella mielellä.
Mikä on järjestötoiminnassa kokemasi kohokohta? Vähävaraisten joulujuhlaa on järjestetty yhdistyksessämme jo 12–13 vuoden ajan, ja siinä yhdistyvät omat lapsuuden kokemukset. Muutama vuosi sitten minut valittiin vuoden seutukuntalaiseksi ja Tornion järjestötalo on valittu vuoden kohtaamispaikaksi. Tunnustukset kannustavat aina.
Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Yhdistyksen kehittämispäivässä suunnittelimme työni seuraajaa jo hyvissä ajoin, jotta hiljaista tietoa ehditään siirtää hyvissä ajoin eteenpäin. Eläkkeeseen on vielä muutama vuosi, mutta en aio jäädä toiminnasta pois kokonaan. Suurin haaste tällä hetkellä on, ettei toiminnalla ole vakituista rahoitusta. Olemme silti selvinneet vuosittain, hajanaisella rahoituksella.
Terveiset muille yhdistystoimijoille Hyvien käytäntöjen jakaminen muille on tärkeää. Itse olen kertonut Kansantalojen liiton kokouksissa ja seurantalojen yhteisöissä omasta toiminnastamme ja antanut vinkkejä muille. Toimintaa voi kopioida, polkupyörää ei tarvitse keksiä joka kerta uudestaan.
i
Kajaan
Kajaanin työvoimayhdistyksen Eines -ruokalassa järjestettiin 5.4. alkoholiton pop-up drinkkibaari maailman terveyspäivän kunniaksi. Baarin juomien valikoimasta löytyi Hikikarpalo, Mustikkataivas ja Kappas vaan Minttu. Parin tunnin aikana tiskillä kävi noin 40 henkilöä, jotka maistoivat juomia, kysyivät juomista ja ottivat mukaansa juomareseptejä.
SAKKI-ristely suuntasi 16.5. keulansa kohti Tallinnaa mukanaan satapäinen amisjoukko. Ennen risteilyä osallistujat marssivat Arvostusta amiksille -kulkueessa Eduskuntatalon ohi. Meininki oli positiivista ja iloista. Osallistujat saivat goodie bagit, joissa oli mukana EHYT ry:n kynät ja Bueno talk -tarroja sekä mm. Turvan kestohedelmäpussi.
lä
y Jyväsk Turun Jäkärlässä aloitti toimintansa Perhekahvila Myötätuuli. Kaikille perheille avoimessa perhekahvilassa maalattiin ja askarreltiin yhdessä ja syötiin maittava keittolounas. Perhekahvilan toimintaa ovat järjestämässä Elämäntaidon ja vanhemmuuden tuki ry, EHYT ry, Perhelinja ja SPR Maaria Paattisten osasto.
Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpään sairastuneet lapset saivat 2655 euroa Palokan kauppakeskuksen järjestämästä hyväntekeväisyyshuutokaupasta. Lahjoitusrahalla järjestetään virkistystoimintaa syöpään sairastuneille lapsille ja heidän perheilleen.
Helsingin sosiaalinen oikeudenmukaisuus banderollinsa kanssa Helsingin työväen vappukulkueen kärjessä 1.5. Kouvolan Liikenneraittiusjärjestö ja poliisi järjestivät yhteistyössä perinteisen Ruusuratsian 6.5. aurinkoisessa kevätsäässä. Tapahtumassa puhallutettiin 200 autoilijaa ja jaettiin saman verran ruusuja. Mittarit näyttivät nollaa. Mukana tapahtumassa oli kahdeksan poliisia ja kahdeksan järjestön edustajaa.
13
JÄRJESTÖTOIMINNAN AJANKOHTAISET Jiri Sironen
Järjestötoiminnan kuulumisia
K
esä on taas täällä. Vuoden toisesta järjestölehdestä löydät tuttuun tapaan niin kesätapahtumia kuin ideoita jo syksyn toimintaankin. Erityisesti kannattaa katsoa syksyn aluefoorumien päivät ja paikkakunnat. Aluefoorumeissa keskustellaan tänä vuonna EHYTin tulevasta strategiasta koulutuksen ja yhteisen kehittämisen ohessa. Ilmoittautuminen aukeaa elokuussa.
Kaksi uutta jäsenyhdistystä
Uusina jäseninä EHYTiin on sitten edellisen lehden ilmestymisen jälkeen liittyneet Mope ry ja Keski-Suomen syöpäyhdistys ry. Tervetuloa mukaan!
EHYT Jäsenjärjestöt Facebookissa
Jos olet Facebookissa, liity ihmeessä EHYT Jäsenjärjestöt Facebook-ryhmään. Ryhmä on tarkoitettu jäsenyhdistysten aktiiveille ja vapaaehtoisille uutisten ja toimintaideoiden jakamiseen. Myös EHYT tiedottaa ryhmässä ajankohtaisista asioista. Salaiseen ryhmään pääsee mukaan hakemalla Facebookissa ryhmää EHYT Jäsenjärjestöt ja pyytämällä siellä liittymistä.
Ehdota vuoden vapaaehtoisia!
EHYT huomioi jälleen aluefoorumeissa vapaaehtoisiaan myöntämällä vuoden vapaaehtoinen -tunnustuksia neljällä toiminta-alueella. Ehdotuksia voi tehdä jäsenyhdistysten ja muista EHYTin vapaaehtoisista. Lisäksi huomioidaan vuoden Elokolo-vapaaehtoinen, josta voi tehdä erillisiä esityksiä. Erityisiä kriteereitä ei tunnustuksessa ole, vaan ehdottaja voi perustella ehdotustaan vapaamuotoisesti. Ehdotuksia vuoden vapaaehtoisista voi tehdä elokuun loppuun mennessä verkossa osoitteessa www.ehyt.fi/vapaaehtoistoiminta
Valtuusto valitsi hallitukseen uudet jäsenet EHYTin valtuuston kevätkokous valitsi 27.5. jäsenyhdistysten ehdotusten pohjalta ja vaalivaliokunnan ehdotuksesta uusia jäseniä hallitukseen kaudelle 2019–2021. Erovuorossa oli puheenjohtaja ja hänen henkilökohtainen varajäsenensä sekä kolme jäsenparia, joiden tilalle valittiin seuraavat henkilöt (suluissa esittäjätahot). Puheenjohtaja Hanna Tainio (Päihdepoliittinen Sos. Dem.Yhdistys ry), henkilökohtainen varajäsen Anneli Pasanen (Kunnon Elämä ry). Kolme jäsenparia: 1. Jarmo Jokilampi (Tampereen Liikenneraittiusyhdistys), henkilökohtainen varajäsen Anneli Palosaari (Kokkolan seudun EHYT ry) 2. Annu Komulainen (Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto – SYL ry, Sosialidemokraattiset Nuoret ry), henkilökohtainen varajäsen Adéle Nurmela (SAKKI ry) 3. Pia-Lisa Sundell (Barnavårdsföreningen), henkilökohtainen varajäsen Mia Neuvonen (Työväen Retkeilyliitto)
Tulorekisteri
Suomessa on otettu vuoden 20019 alusta käyttöön reaaliaikainen tulorekisteri, josta mm. verottaja ja Kela saavat tietoja ihmisten tuloista. Työnantajille on samalla tullut velvollisuus ilmoittaa maksamistaan palkoista ja palkkioista tulorekisteriin. Tämä velvollisuus koskee myös yhdistyksiä, kun ne maksavat palkkaa, palkkiota, matkakorvauksia tai päivärahaa työntekijöille tai vapaaehtoisille. Vuosi 2019 on onneksi vielä harjoittelua pienille yhdistyksille, eikä tulojen ilmoittamatta jättämisestä ole vielä kuluvan vuoden aikana seurauksia. EHYT ohjeistaa jäsenyhdistyksiään tulorekisterin kanssa toimimisessa tarkemmin syksyllä Jäsenoppaan päivittämisen yhteydessä. Myös koulutusta yhdistyksen talousasioihin ja tulorekisteriin on suunnitteilla. Hyvää kesää ja mukavia kesätapahtumia!
• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle
14
TAMMI
• Mediataitoviikko (helmikuun toinen viikko) • Ystävänpäivä 14.2. • Toimintatukipäätökset HELMI
• Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimittaminen EHYT ry:lle) MAALIS
• Kansanterveyspäivä 5.4. • Maailman terveyspäivä 7.4. • Eduskuntavaalit 14.4. HUHTI
• Hakematta paras -kampanja • Selvin päin kesään -kampanja • Päihdepäivät 8.–9.5. • Kohtaamispaikkapäivät 9.–10.5. Porvoossa • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit 25.–26.5. • Maailman tupakaton päivä 31.5. TOUKO
KESÄ
LAHDEN ELOKOLO
ALUEFOORUMIT 2019
EDELLEEN SULJETTUNA Aurinkoinen päivä huhtikuun kymmenentenä päivänä toi ikävän yllätyksen Lahden Elokolossa palovaroittimien pärähtäessä soimaan. Toimiston puolelta alkoi tulipalo, joka on tutkimuksissa paikallistettu alkaneeksi ilmanvaihtokoneesta. Elokolo oli kansoitettu, koska meneillään oli ruuanjakelu. Elokolo saatiin kuitenkin tyhjennettyä ripeästi ja pelastuslaitos tuli paikalle nopeasti ja palo saatiin sammutettua. Henkilövahingoilta ja isommilta vaurioilta säästyttiin! Iso kiitos Elokolon vapaaehtoisille, jotka ohjasivat ihmiset ulos ja myös varoittivat asukkaita. Iso kiitos myös pelastuslaitokselle. Palosaneeraustyöt ovat käynnistyneet 20.5.2019. Kesän aikana saamme selville tarkemman aikataulun siitä, milloin pääsemme jatkamaan toimintaa omissa tiloissamme. Seuratkaa Elokolon Facebook-sivuja sekä EHYTin verkkosivuja, joiden kautta tiedotamme asian etenemisestä.
EHYT ry:n aluefoorumit ovat kaikkien paikallistoimijoiden yhteistyön ja koulutuksen paikkoja. Aluefoorumeihin ovat tervetulleita EHYTin jäsenyhdistykset vapaaehtoisineen, hallituksen ja valtuuston jäsenet, kohtaamispaikkaverkoston jäsenet sekä muut EHYTin toiminnassa olevat vapaaehtoiset. EHYT kustantaa matkakulut aluefoorumeihin halvimman mahdollisen kulkuvälineen perusteella. Osallistujien toivotaan järjestävän kimppakyytejä. Ohjelman mukaiset ruokailut ja yhden yön majoitus ovat osallistujille maksuttomia.
VALITSE NÄISTÄ OMASI
Tuomas Tenkanen Osastopäällikkö, Aikuiset
Pohjois-Suomen aluefoorumi, Oulu pe–la 4.–5.10.2019
TULE RAATIIN VALITSEMAAN VUODEN 2019 KUNNIOITTAVASTI KÖYHYYDESTÄ -TUNNUSTUKSEN SAAJAT
Itä- ja Etelä-Suomen aluefoorumi, Mikkeli pe–la 18.–19.10.2019 Länsi-Suomen aluefoorumi, Turku pe–la 25.–26.10.2019
EAPN-FIN jakaa marraskuussa jo neljättä kertaa Kunnioittavasti köyhyydestä -tunnustuksen toimittajille. Sen saajat päättää köyhyyttä kokeneista ihmisistä koostuva raati. Nyt voi hakea mukaan raatiin! EAPN-Fin kokoaa nyt raatia, joka valitsee tunnustuksen saajat. Sen jäseniltä edellytetään omakohtaisia kokemuksia köyhyydestä ja osallistumista raadin tapaamisiin. Raati kokoontuu kolme kertaa syksyn 2019 aikana. Tapaamisten välissä raadin jäsenet tutustuvat kilpailuun ilmoitettuihin artikkeleihin, blogeihin ja ohjelmiin. Ennen jokaista tapaamista on yhteinen lounas. Tapaamiset ovat Helsingin keskustassa. Raatilaisten matkakulut korvataan edullisimman liikennevälineen mukaan, myös muualta Suomesta.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: www.ehyt.fi/aluefoorumit
Jos kiinnostuit, ilmoittaudu rohkeasti mukaan ja lähetä pikaisesti viesti osoitteeseen eapn@soste.fi. Lisätietoja www.ehyt.fi
• Koulujen alkaminen • Savuton Suomi -päivä • SuomiAreena 15.–19.7. 28.8. HEINÄ
ELO
• Liikenneturvallisuusviikko SYYS
• Vanhusten viikko 6.–13.10. • 17.10. Asunnottomien yö (YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi) LOKA
• EPT-viikko (viikko 45) • Peliviikko vko 45 MARRAS
• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle JOULU
15
UUTISIA
Pelikoneet kauPOISta! -kansalaisaloite ilmentää rahapelikulttuurin muutostarvetta Teksti: Emmi Siirtonen
SUOMALAISET SUHTAUTUVAT rahapelaamiseen pääosin
positiivisesti. Valtaosa suomalaisesta aikuisväestöstä pelaa rahapelejä. Riskitasolla rahapelejä pelaa noin 565 000 suomalaista. Vuoden 2015 väestökyselyn mukaan suomalaisista noin 3,3 %, eli noin 124 000 suomalaisella, on rahapeliongelma. Ongelmapelaajista arviolta kolmanneksella on rahapeliriippuvuus. Pelaajien lisäksi Suomessa on noin 800 000 rahapelihaittoja kokevaa läheistä. Koska jokainen rahapeliongelmainen on aikanaan ollut riskipelaaja, on tärkeää kehittää ehkäisevää rahapelihaittatyötä ja työvälineitä, joilla ihmisiä pystytään auttamaan ennen ongelmien kärjistymistä. Noin miljoona rahapelihaittoja kokevaa suomalaista ei ole niin marginaalinen luku, että meillä voitaisiin ylläpitää vain positiivissävytteistä keskustelua pelaamisen viihdearvosta tai rahapelaamisen tuottamista hyödyistä yhteiskunnalle. Tapasin Päihdepäivillä Sosped-säätiön Pelirajat’on-toiminnan läheiskokemusasiantuntija Pinja Hiltusen, joka on yksi Pelikoneet kauPOISta -kansalaisaloitteen laatijoista. Aloitteella tavoitellaan vastuullisempaa rahapelikulttuuria Suomeen ehdottamalla lakiuudistusta, joka poistaisi 18 500 rahapeliautomaattia julkisista tiloista, kuten kaupoista, kioskeilta, huoltoasemilta ja ravintoloista. Suomen nykyinen hajasijoittelumalli on erittäin poikkeuksellinen: missään muualla maailmassa ei näe yhtä vapaata ja laajaa pelikoneiden sijoittelua kuin meillä Suomessa. Rahapelejä voisi lakiuudistuksen jälkeenkin pelata internetin lisäksi valvotuilla pelisaleilla ja kasinoilla. Muun muassa alaikäisten altistumista pelikoneille voitaisiin lakiuudistuksen myötä tehostaa entisestään. Rahapeleille altistuminen nuorella iällä altistaa nimittäin myös myöhempien peliongelmien kehittymiselle. Kysyin Pinjalta, mikä sai vastuullisemman pelikulttuurin rakentamisesta innostuneen nuoren opettajaopiskelijan kiinnostumaan kansalaisvaikuttamisesta. Pinja kertoi ongelmapelaajan läheisenä odottaneensa pitkään ”sitä maagista jotakuta, joka tekisi asioille jotakin”. Sospedin kautta Pinja löysi samanhenkisiä ihmisiä ja kouluttautui Pelirajat’on-toiminnan kokemusasiantuntijaksi. Tästä syntyi kahdeksan Pelirajat’ontoiminnassa mukana olevan kokemusasiantuntijan ja vertaisohjaajan laatima kansalaisaloite, joka osoittaa yhdessä tekemisen voiman. Toukokuun alkuun mennessä kansalaisaloite on kerännyt reilut 13 000 kannatusilmoitusta ja saanut aikaan paljon puhetta ja mediajuttuja rahapelaamisesta ja sen varjopuolista. Vertaiset ja kokemusasiantuntijat tekevät tärkeää työtä pelihaitoista kärsivien tukemisessa, stigman vähentämisessä
16
Rahapelaajan läheinen Pinja. KUVA: EMMI SIIRTONEN.
sekä tuomalla kollektiivisesti esille niitä kehitystarpeita, joita haitattomamman rahapelikulttuurin rakentaminen edellyttää. Kansalaisaloite on vahva viesti muutoksen tarpeesta. Mutta minkälaisen muutoksen? Muutos edellyttää poliittisia toimenpiteitä, joiden sisältöjen pohtimiseen kokemusasiantuntijoilla ja järjestösektorilla on paljon annettavaa. Järjestösektorilla oman haasteensa keskustelun käymiseen tuo se tosiasia, että suomalaisen järjestökentän toimintaa rahoitetaan rahapelituotoilla. Läpinäkyvän, eriäviä näkemyksiä kunnioittavan ja kehitysmyönteisen keskustelun kautta suomalaista rahapelikulttuuria voidaan valmistella kohtaamaan tulevaisuuden haasteet. Muutosprosessi vie oman aikansa, eikä jatkuvassa liikkeessä olevan prosessin suuntaa voi lyödä lukkoon. Sillä välin äänensä voi antaa kuulua allekirjoittamalla kansalaisaloitteen joko netin kautta www.pelikoneetkaupoista.fi tai pyytämällä oman paikkakunnan kohtaamispaikkaa tulostamaan paperiversion kansalaisaloitteesta.
EHYT RY ALUE-, JÄRJESTÖ- JA ELOKOLOTOIMINTA
JIRI SIRONEN
osastopäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi
TERESA TENKANEN
järjestöasiantuntija p. 040 724 5513 teresa.tenkanen@ehyt.fi
ANNIKKI PESONEN
järjestösuunnittelija p. 050 509 8759 annikki.pesonen@ehyt.fi
MARJO RINNE
kampanjakoordinaattori p. 050 301 5210 marjo.rinne@ehyt.fi
TIMO GLAD
suunnittelija p. 040 527 1116 timo.glad@ehyt.fi
Pohjois- Suomi ANNE HUOTARI
aluekoordinaattori p. 050 439 1610 anne.huotari@ehyt.fi
SINIKKA KORPELA
aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi
Itä- Suomi Länsi- Suomi HELI RANTANEN
MIIA HIETANIEMI
POHJOIS-SUOMI ALUEKESKUS Oulu
aluekoordinaattori p. 050 571 4818 miia.hietaniemi@ehyt.fi
aluekoordinaattori p. 050 571 0480 heli.rantanen@ehyt.fi
HARRI JUKKALA
ANNE MIKKOLA
aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi
LÄNSI-SUOMI ALUEKESKUS Tampere ELOKOLO Tampere
EMMI SIIRTONEN
kohtaamispaikkakoordinaattori Mielikahvila p. 050 354 1695 emmi.siirtonen@ehyt.fi
ITÄ-SUOMEN ALUETOIMISTO Kuopio
ALUETOIMISTO Seinäloki
ELOKOLO Pirkkala
ALUETOIMISTO Jyväskylä
ALUETOIMISTO Lahti
HELI VAIJA
aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi
KESKUSTOIMISTO Helsinki
ELOKOLOT Helsinki
RIITTA SATTILAINEN
JUKKA SUOMILAMMI
aluetyöntekijä p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi
aluetyöntekijä p. 050 464 6484
aluetyöntekijä p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi
Etelä- Suomi
ELOKOLO Lahti ELOKOLO Turku
LIISA ÄYRÄS
aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi
MAARIA LILJA
tapahtumatuottaja p. 050 413 9367 maaria.lilja@ehyt.fi
MIKA MIKKONEN
aluetyöntekijä Helsingin Elokolot p. 040 593 5305 mika.mikkonen@ehyt.fi
17
Tapahtumat
Ruskamatka Ylläs-Pallas kansallispuistoon EHYT mukana SuomiAreenassa SUOMIAREENA JÄRJESTETÄÄN Porissa tänä vuonna 15.–19.7.2019. Teemana ovat tulevaisuuden osaaminen ja innovaatiot. EHYT ry on mukana Esitämme ”Huumekysymyksen” -paneelikeskustelussa tiistaina 16. heinäkuuta. Tilaisuudessa keskustellaan siitä, miten huumausainestrategiaa on kehitettävä ja uudistettava ja miten palvelujärjestelmiä ja viranomaistoimijoita on ohjeistettava. Keskustelemassa Olavi Kaukonen (A-Klinikkasäätiö), Juha Mikkonen (EHYT ry), Pirjetta Salomäki (Helsingin Diakonissalaitos), Mirka Vainikka (Irti Huumeista ry) ja haastattelijana monimediatoimittaja Heljä Salonen. Esitämme ”Huumekysymyksen” -keskustelutilaisuus järjestetään tiistaina 16.7. klo 10–11 Porin kaupungintalon pihalavalla. Tilaisuuden järjestävät A-Klinikkasäätiö, EHYT ry, Irti Huumeista ry ja Sininauhaliitto ry. www.suomiareena.fi
Ilmoittautumiset p. 050 5308913 / Raisa-Tiina Lahtinen tai sähköpostilla: tiurahovi@gmail.com
EHYT Jäsenjärjestöt
Vapaaehtoistoiminnan messut 21.9. Helsingissä
Liity mukaan EHYT ry:n jäsenyhdistyksille ja niiden aktiiveille tarkoitettuun, suljettuun EHYT Jäsenjärjestöt -Facebook-ryhmään.
VAPAAEHTOISTOIMINNAN MESSUT järjestetään la 21.9. klo 12-16 Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Mukana messuilla vapaehtoistoimintaa esittelemässä myös EHYT ry. Tapahtumaan on vapaa pääsy. www.kansalaisareena.fi/messut
Tervetuloa mukaan! 18
TIURAHOVIN YSTÄVÄT järjestää ruskamatkan 9.–15.9.2019. Lähde mukaan yksin tai ystävän kanssa! Ruskamatkalla koet kuulaat aamut ja väriloistoisat päivät mukavilla patikkaretkillä. Iltayöstä voi hyvällä säällä nauttia tähtitaivaan alla revontulia pongaten. Ruskamatka maksaa 380 euroa, 5–15-vuotiailta 280 euroa. Hinta sisältää menopaluu bussimatkat Hki-Tampere-Jyväskylä-Oulu-Äkäslompolo (reitin varrelta mukaan), majoituksen ja ruokailut Tiurahovissa (myös retkieväät), ohjatut päiväretket, joista yksi tehdään Pallakselle, muut Ylläksen seudulla, päivittäisen saunan ja illanvietot. Lisäretkiesimerkki: 15 euron lisämaksusta (+ sisäänpääsymaksu) teemme yhden päiväretken Särestöniemen taidemuseoon, edellyttää vähintään 20 osallistujaa.
Tapahtumat EHYT mukana Helsinki Priden kulkueessa
Savuton Suomi -päivä 28.8.
Helsinki Priden kulkue ja puistojuhla järjestetään tänä vuonna lauantaina 29.6. klo 12–18 ja EHYT ry on menossa mukana! Olet lämpimästi tervetullut mukaan nauttimaan tunnelmasta ja osoittamaan tukesi tasa-arvolle ja rakkaudelle. Voit ilmoittautua mukaan tai kysellä lisätietoja osoitteesta minna@ehyt.fi. www.helsinkipride.fi
Savuton Suomi -päivää vietetään tänä vuonna elokuussa ja savuttomuusasioita nostetaan esiin koko viikon 35 ajan. Teemaviikkoon ja -päivään osallistuvat voivat esimerkiksi haastaa yrityksiä, yhteisöjä ja yhteistyökumppaneita tukemaan tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta. Savuton Suomi -verkosto valmistaa infograafeja ja haastevideon, joita voi hyödyntää esimerkiksi somessa ja tapahtumissa.
PE-SU 2.-4.8.2019 Kuortaneen Urheilu opiston Tervis-leirillä voiti kokea vaikka mitä!
Kilpisjärven elämyksellinen liikuntajuhannus 21.–23.6.2019 Tervehenkinen ja lystikäs liikuntajuhannus järjestetään jo 74. kerran, tervetuloa mukaan! Ohjelmassa mm. Juhannushiihto, suunnistusta ja Saanan vuorijuoksu. Lisätietoa ja tiedustelut: Antti Honkonen, antti.honkonen@ hotmail.fi, 040 529 5283 (tekstiviestit) www.kunnonelama.fi www.tosilappi.fi www.luontoon.fi
•
7-12 v. ohjelmassa: Suppailu, Seinäkiipeily, Funbattle,Jousiammunta,Parkourjatemppuilu sekä Koulutus elämään -luento
•
Yli 13 v. ohjelmassa: Fatbike,Melonta,Funbattle, Seinäkiipeily tai Suppailu, Parkour ja temppuilu, JousiammuntasekäKoulutuselämään-luento.
•
Iltaisinuintia,tietovisailuajakisailuasekä viimeisenä iltana kaikille yhteinen disco tai elokuvailta
•
Majoittuville hauskaa iltaohjelmaa joka ilta, jossa nähdään ohjaajien ja leiriläisten omia esityksiä. Omailtaohjelmayli13-vuotiaille.
Tervis-leiri järjestetään yhdessä Nuorisokasvatus säätiön kanssa, jonka ansiosta Tervis-leirimaksu on erittäin edullinen!
Leirille tullessa ei tarvitse olla lajien taituri. KAIKKI ovat tervetulleita! ilmoittautumiset: Leirihinnat:
Huonemajoituksella 65 € Luokkamajoituksella 50 € Päiväkävijät 50 €
KuoRtaNe.Com/TERVIS Lisätiedot:
Aila Rantamäki aila.rantamaki@kuortane.com p. 06 5166 227
Kuortaneen Urheiluopisto Opistotie1 63100 Kuortane kuortane.com
19