EHYT Järjestö 2/2017 by Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

30.5.2017

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Entä jos Viron viinaralli loppuisi itsestään?

Äänestä vuosisadan liikennetekoa

Yli 200 ehkäisevän työn ehdokasta valtuustoihin

Pääkirjoitus

Keskustelusta voimaa päätöksiin Aluksi

lkoholilain uudistamisprosessi tuntuu päättymättömältä prosessilta. Tätä pääkirjoitusta tehdessäni on vielä epävarmaa, meneekö hallituksen lakiesitys uudeksi alkoholilaiksi eduskunnalle vielä keväällä, kuten oli suunniteltu. Itse käsittely valiokunnissa jää kuitenkin todennäköisesti alkusyksyyn. Tämä tarkoittaa sitä, että päättäjien keskuudessa asiasta ei ole varmaa kantaa. Asiat päätöksenteossa ovat vielä avoimesti auki ja niihin pystyy vielä vaikuttamaan. Eli nyt on aika toimia. Kutsumme jäsenjärjestöt, ammattilaiset, opiskelijat, vapaaehtoiset ja muut asiasta kiinnostuneet keskustelemaan alkoholilain vaikutuksista ihmisten arkeen ja sen turvallisuuteen. Alkoholin liberalisointia kannattavat korostavat alkoholiteollisuuden luovan

työpaikkoja Suomeen. Jotta aiheesta voidaan keskustella kunnolla, on tärkeää nähdä koko kuva. Alkoholi työllistää etenkin jo kuormitettua julkista sektoria. Alkoholin käyttö tuo lisätyötä niin palomiehille, sairaanhoitajille, poliiseille, matkaoppaille, taksikuskeille, sosiaalityöntekijöille kuin monelle muullekin ammattiryhmälle. Näiden ihmisten arjen kuvaukset ovat juuri nyt tärkeitä, joten heitä pitäisi rohkaista kertomaan työstään esimerkiksi päättäjille tai medialle. Myös me järjestötyöntekijät tai vapaaehtoiset voisimme auttaa heitä tuomaan tätä näkökulmaa esille. Tehdään yhdessä näkyväksi se, mitä päätökset voivat saada aikaan. Samalla tulemme korostaneeksi niitä asioita, jotka ovat tärkeitä hyvässä arjessa. Minkälaisista asioista Sinun hyvä arkesi muodostuu?

Kristiina Hannula

toiminnanjohtaja p. 040 701 5207 kristiina.hannula@ehyt.fi

02 02 03

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdetyön uutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, tupakasta, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Päivi Tiittanen TOIMITUS: Reetta Paavilainen, Annikki Pesonen, Marjo Rinne ja Päivi Tiittanen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Päivi Tiittanen ja Annikki Pesonen ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA Mikko Paartola / Vastavalo JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Annikki Pesonen, annikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 2/2017 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy 12.9. (aineistot 22.8. mennessä)

Päihdepäiviä on vietetty vuodesta 1994

S Teema

JÄRJESTÖ

07 09

Viron viinaralli

EHYTin edustajakokous

Kolumni

Seuraa EHYT ry:tä sosiaalisessa mediassa facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry youtube.com/user/ ehytry

Julkaisut

Työkalupakki

Kuulumisia kentältä

Järjestötoiminnan kuulumisia

16 17 18 19

slideshare.net/EHYT

Uutisia

Ehyt ry ympäri Suomen

Koulutukset

Tapahtumat

uomen suurin päihdealan koulutustapahtuma eli Päihdepäivät järjestetään taas Helsingissä 6.–7. kesäkuuta. Kulttuuritalo täyttyy silloin 800:sta päihdealan ammattilaisesta, asiantuntijasta, vapaaehtoisesta ja opiskelijasta. Päihdepäivät on kokoelma uutta ja vanhaa, tuttua ja tuntematonta. Siitä pitävät huolen tapahtuman 120 puhujaa. Päihdepäiviä on vietetty vuodesta 1994 ja tapahtuma on aina ollut järjestövetoinen. Tapahtuman alkuvaiheessa päihdetyön ammattilaisia huolestutti eniten Suomen EU-jäsenyyden tuomat muutokset alkoholipolitiikkaan ja sen myötä maahantuonnin helpottuminen. Tämän lisäksi lama lisäsi huolta alkoholin kokonaiskulutuksesta. Vuonna 1994 se oli 9,8 litraa ja määrän pelättiin nousevan talouden elpymisen myötä. Näin myös kävi, ja kokonaiskulutus jatkoi nousuaan aina vuoteen 2007 saakka. Alkoholipoliittiset aiheet eivät juuri ole muuttuneet vuodesta 1994. Vieläkin olemme huolissamme alkoholin tuonnista, myynnin vapautumisesta ja mainonnasta. Kokonaiskulutus on edelleen tärkeä terveysindikaattori, ja siihen pyritään vaikuttamaan monin keinoin. Päihdepäivillä on kuitenkin paljon myös uusia tuulia. Nuorten alkoholinkäyttö näyttää olevan laskusuunnassa ja kannabis on arkipäiväisempää kuin 23 vuotta sitten. Päihdetyössä puhututtavat lääkkeetön hoito, kokemusasiantuntijoiden palkkaaminen terveyskeskuksiin ja yhteisöllinen avohoito. Teknologia on kehittänyt työvälineitä, ja ne tukevat vertaiskeskusteluja ja ammattilaisten tekemiä mini-interventioita. Muun muassa näistä aiheista kuullaan Päihdepäivillä. Tervetuloa mukaan!

Ilmo jokinen @ilmojokinen 5. huhtikuuta Suomessa yli puolet #alkoholi ’litroista juodaan alle 4,7 prosenttisena. Ei kannata väkevöittää tätä massatuotetta. #alkoholilaki #haitat

Lue lisää: ehyt.fi/uutiset 3

Entä jos Viron viinaralli loppuisi itsestään? Suomalaisten humalajuominen on vähentynyt ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1968 jälkeen, selvisi THL:n tekemässä vuoden 2016 juomatapatutkimuksessa.

Teksti: Katri Timonen / Kuvat: Minna Lehtinen

umalajuominen on vähentynyt yhdessä alkoholin kokonaiskulutuksen kanssa. Vaikka humalaan juominen on nyt hieman vähentynyt, juovat suomalaiset edelleen eurooppalaisittain suuria alkoholimääriä kerralla. Kokonaiskulutuksen väheneminen kertoo hyvästä kehityssuunnasta ja osoittaa, että tehdyt toimenpiteet ovat oikeanlaisia. Suomessa alkoholihaitat syntyvät valtaosin kotimaasta ostetusta alkoholista. Tyypillisesti Suomessa juotava alkoholi on ruokakaupasta ostettua olutta, siideriä ja lonkeroa. Julkisuudessa käydään keskustelua Viron alkoholituonnin, viinarallin ongelmallisuudesta. Elinkeinoelämä on tarjonnut lääkkeeksi Viron viinaralliin nyt vireillä olevaa alkoholilakiuudistusta, joka toisi kauppoihin edullista nelosolutta, entistä vahvempaa siideriä ja ns. limuviinoja.

Viro nostaa oluen verotusta 166 % vuoteen 2020 mennessä. Tällä tulee olemaan keskeinen vaikutus alkoholin matkustajatuonnille – jo nyt ja erityisesti lähitulevaisuudessa.

Viron valtionvarainministeriö arvioi olutsalkun hinnan nousevan Virossa veronkorotusten myötä noin 11 eurosta noin 18 euroon.

Viro nostaa alkoholin verotusta vuosina 2016 – 2020 Paras lääke Suomen näkökulmasta viinaralliin ovat Viron omat alkoholiveron korotukset. Viro nostaa oluen verotustaan kaiken kaikkiaan 166 prosenttia vuosien 2016 –2020 aikana. Viron valtionvarainministeriö arvioi olutsalkun hinnan nousevan Virossa veronkorotusten myötä noin 11 eurosta noin 18 euroon. Kuinka moni mahtaa raahata laatikkokaupalla olutta Tallinnasta vuonna 2020? Veronkorotuksilla tulee olemaan keskeinen vaikutus alkoholin matkustajatuonnille – jo nyt ja erityisesti lähitulevaisuudessa. Pieni osa matkustajatuonnista saattaa siirtyä muihin maihin (Latvia), mutta se ei missään tapauksessa tule korvaamaan Viron tuonnin laskua, esimerkiksi pidentyneen matkaajan ja korkeampien matkakulujen vuoksi. ”Viron tuontia ei voi vähätellä, mutta Virosta tuodun oluen määrä Suomeen on kuitenkin marginaalista. Vuonna 2016 oluen kokonaiskulutus Suomessa oli 20,7 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina laskettuna. Viron oluentuonnin osuus tästä kokonaiskulutuksesta on 6,7 prosenttia. Suomalaiset juovat siis pääosin kotimaasta ostamaansa olutta”, toteaa EHYTin toiminnanjohtaja Kristiina Hannula. ”Toisin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää, Viron alkoholintuonti on hienoisessa laskussa. Vuoteen 2014 verrattuna suomalaiset matkustajat toivat Suomeen 7,7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan esimerkiksi oluen tuonti väheni peräti 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Samoin alkoholia maahan tuovien ihmisten osuus on ollut laskussa”, toteaa Hannula.

Tasapainoista alkoholipolitiikkaa Alkoholipolitiikkaa tehtäessä tulee tarkastella talouden kokonaiskuvaa, eikä kiinnittää huomiota vain jonkin yksittäisen alan kannattavuuteen. Alkoholin myynnin lisääntymisestä olisi epäilemättä taloudellista hyötyä panimoteollisuudelle ja alkoholia myyville yrityksille. ”Jos tuijotetaan pelkkiä viinarallin vaikutuksia saamatta jääneinä alkoholiverona tai alkoholialan kannattavuutta Suomessa, unohdetaan, että alkoholin isot kustannukset ja niihin liittyvät säästömahdollisuudet ovat muualla, ei viinarallissa. Alkoholipolitiikan uudistamisella on tavoiteltava tasapainon saavuttamista. Päättäjiltä odotetaan nyt päätöksiä, joiden myötä asetetaan koko kansan hyvinvointi päätöksenteon mittariksi”, summaa Hannula.

Yli 200 ehkäisevän työn ehdokasta valtuustoihin Teksti: Reetta Paavilainen

Alkuvuonna käynnistyneeseen kuntavaalikampanjaan osallistui 812 ehdokasta. Heistä 207 valittiin valtuutetuiksi eri puolelle Suomea.

HYTin ja EPT-verkoston yhteiseen Ehkäisevä työ kannattaa -kuntavaalikampanjaan osallistui ehdokkaita Suomen jokaisesta maakunnasta ja yhteensä 140 kunnasta. Ylivoimaisesti eniten kampanjassa oli mukana Vihreän puolueen ehdokkaita (216). Myös vasemmistopuolueiden ehdokkaat kokivat kampanjan omakseen: Vasemmistoliitosta ehkäisevän työn ehdokkaita ilmoittautui 126 ja SDP:stä 116. Keskustan ehdokkaista 106 allekirjoitti ehkäisevän työn teesit, perussuomalaisista 64, kristillisdemokraateista 53 ja Kokoomuksesta 40. ”Ilahduttavaa oli, että aivan jokaisesta puolueesta löytyi ehkäisevän työn ehdokkaita”, sanoo EHYTin viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen. Alueellisesti eniten ehdokkaita oli Uudeltamaalta (244), Pirkanmaalta (97), Varsinais-Suomesta (84), Pohjois-Pohjanmaalta (77) ja Keski-Suomesta (50). Ehdokkaita oli eniten suurista kaupungeista, joista Helsinki oli ykkönen 88 ehdokkaalla. Seuraavaksi tuli Oulu (57), Turku (50), Tampere (46), Vantaa (36), Jyväskylä (34), Espoo (30) ja Joensuu (23). Ehkäisevä työ kannattaa -kampanjan viestinä oli, että ehkäisevä työ on inhimillisesti kestävämpää ja tulee pitkällä tähtäimellä kunnalle halvemmaksi kuin korjaava työ. Esimerkiksi lapsen sijoitus sijaisperheeseen maksaa vuodessa noin 22 600 euroa, kun kotipalvelun tunnin käynti on 32 euroa. ”Kampanjan teemat puhuttelivat ehdokkaita. Monen kuntavaaliehdokkaan näkemyksissä nousi esiin, että kaikille kuntalaisille pitäisi tarjota laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, sekä kaikille lapsille ja nuorille tulisi olla edullisia vapaa-ajan liikunta- ja harrastusmahdollisuuksia. Myös lastensuojelu-, päihde- ja mielenterveyskysymykset nousivat ehdokkaiden esittelyissä esiin”, sanoo Tiittanen.

Vaalitilaisuuksia eri puolella Suomea EHYTin väki yhdessä muiden järjestöjen ja vapaaehtoisten kanssa järjesti yhteensä 20 vaalipaneelia ympäri Suomen. Esimerkiksi Tampereella vaalipaneeli järjestettiin pääkirjasto Metsossa maaliskuun lopussa. Tilaisuus toteutettiin yhdessä muiden Artteli-kumppanuusyhdistyksen jäsenjärjestöjen kanssa. ”Tapahtuma onnistui erittäin hyvin ja yleisöä tuli mukavasti paikalle”, kertoo EHYTin aluetyöntekijä Riitta Sattilainen. Helsingissä vaalipaneeli järjestettiin Vanhalla Ylioppilastalolla. Helsingin paneelissa puhuttiin paljon lapsista ja nuorista. Moni panelisteista esimerkiksi kannatti pysyviä kuraattoreita kouluihin. Lähes yhtä mieltä oltiin siitä, että kunnan pitäisi taata jokaiselle lapselle mahdollisuus harrastaa vapaaajallaan. Helsingin paneelissa keskustelemassa olivat muun muassa Jukka Järvinen (sdp), Arja Karhuvaara (kok.), Silvia Modig (vas.), Maria Ohisalo (vihr.) ja Pekka Puska (kesk.) ”Seuraava ponnistus onkin sitten maakuntavaalit, jotka pidetään tammikuussa 2018. Toivon, että myös maakuntavaaleissa ehkäisevä työ nousee vaaliteemana hyvin esille. Kenelle ehkäisevä työ, kuten ehkäisevä päihdetyö, kuuluu sote-uudituksen jälkeen ja miten työ organisoidaan, ovat tällä hetkellä kiinnostavia kysymyksiä ”, Tiittanen sanoo. "Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, myös ehkäisevä päihdetyö, on ollut ja on jatkossakin pitkäjänteistä työtä. Se edellyttää suunnitelmallisuutta", Tiittanen sanoo. Kuntien toteuttama ehkäisevä päihdetyö auttaa myös maakunnalle kuuluvien tehtävien, kuten päihteiden saatavuuden sääntelyn ja siihen liittyvän valvonnan toteutumista. Näihin tehtäviin tarvitaan maakunnan toimia sekä tiivistä yhteistyötä kunnan ja maakunnan välillä.

EHYTin edustajakokous kokoontui Helsingissä EHYT ry:n historian toista varsinaista yhdistyksen kokousta eli edustajakokousta vietettiin maaliskuussa Helsingissä. Kokoukseen osallistui 100 henkilöä EHYTin jäsenjärjestöistä. Teksti: Katri Timonen

Edustajakokousta edeltäneen seminaarin aloitti EHYTin

puheenjohtaja Hanna Tainio. Hän kertoi omassa puheenvuorossaan ehkäisevän työn merkityksestä kunnissa. ”Ihmisten arki tehdään kunnissa. Fiksu kunta tekee päätöksiä, jotka ehkäisevät ongelmia. Se on inhimillistä ja taloudellista. On tärkeää, että kunnassa on toimivat ehkäisevän työn palvelut, jotka tuovat hyvinvointia ja taklaavat kuntalaisten eriarvoistumista. Nyt tarvitaan päättäjiä, joilla on kauaskatseisuutta, rohkeutta ja kykyä kantaa vastuuta sortumatta populismiin”, sanoi Tainio. Tällä hetkellä moni taho pohtii, mitä sote-uudistuksessa tapahtuu. Hallitusneuvos Ismo Tuominen sosiaali- ja terveysministeriöstä kuvasi, mitä muutoksia uudistus tuo kuntaja maakuntatasolla. ”Hyvinvoinnin, turvallisuuden ja terveyden sekä ehkäisevän päihdetyön edistäminen ovat tulevaisuudessakin tärkeää niin kunnille kuin maakunnille.” Tuominen tarttui puheenvuorossaan myös alkoholilakiuudistuksen tilanteeseen. Samalla hän ilmaisi huolensa suunnasta, johon olemme menossa. Alkoholin saatavuutta pyritään lisäämään ja tämä näkyisi myös alkoholihaittojen kasvuna. Tilaisuudessa sosiaali- ja terveyspolitiikan professori ja EHYT ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Juho Saari pohti sitä, kuinka uskomusjärjestelmät vaikuttavat alkoholipolitiikkaan. Miksi ihmiset tekevät hyvinvoinnin ja terveyden kannalta huonoja päätöksiä? ”Mitä kompleksisempi yhteiskunta, sitä suurempi merkitys on uskomusjärjestelmillä”, kuvaa Saari. Kokouksessa EHYTin valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Pekka Puska ja varapuheenjohtajaksi Riitta PääjärviMyllyaho.

Julkilausuma alkoholilaista Edustajakokous teki alkoholilain uudistuksesta julkilausuman, jossa todettiin, että lain pitää tukea eriarvoistumisen pysäyttämistä ja kansanterveyttä. Huolta aiheuttaa sekä ihmisten että asuinalueiden eriarvoistuminen. Osa kansasta menestyy ja voi hyvin, toiset taistelevat syrjäytymisen ja kasautuvan huonoosaisuuden kanssa. Hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi syventäisi kansalaisten välistä kuilua entisestään, lausumassa todettiin. Lakiesitys on tuomassa kauppoihin, huoltoasemille ja kioskeille 5,5 %:n oluet, siiderit, lonkeron ja limuviinat. Alkoholin saatavuus on hinnan ohella suurin tekijä, joka joko vähentää alkoholin kokonaiskulutusta tai lisää sitä. Nyt hallituksen esitys kallistuu jälkimmäiseen vaihtoehtoon: kaupoista saisi entistä vahvempia juomia, ja niiden hinnoilla voitaisiin kilpailla. Kansanterveys on yksi tärkeimmistä tekijöistä, joilla rakennetaan menestyvää yhteiskuntaa. Alkoholilain kokonaisuudistuksen tavoitteena on alkoholihaittojen ehkäiseminen, mutta esityksen sisältö ei ole linjassa tavoitteiden kanssa. Esitys ei myöskään tue perustuslakia, jossa julkisen vallan tehtäväksi on asetettu terveyden edistäminen, edustajakokous totesi.

Äänestä

vuosisadan liikennetekoa Teksti: Pasi Anteroinen / Kuvat: Liikenneturva

Suomen liikenne on tätä nykyä turvallisempaa kuin koskaan. Teillämme ajetaan vähemmän onnettomuuksia monesta eri syystä. Jos sinun tulisi valita yksi turvallisuusteko ylitse muiden, mikä olisi mielestäsi vuosisadan liikenneteko? TIELIIKENTEEN TURVALLISUUTTA on parannettu monin teknisin ja lainsäädännöllisin keinoin. Joskus taas yksittäinen ihminen on voinut tehdä suuren vaikutuksen. Liikenneturva listasi muutamia ehdotuksia vuosisadan liikenneteoksi.

Nopeusrajoitukset

Turvavyöt

”Kattonopeuksia” kokeiltiin Suomessa ensi kertaa vuonna 1962 ja paikallisia rajoituksia sitäkin ennen, mutta pysyvän nopeusrajoitusjärjestelmän kehittäminen alkoi Suomessa vasta 1973.

Ovat nyt jo itsestäänselvyys, mutta ei takavuosina: turvavyöt ilmestyivät autoihin 1950-luvun lopulla ja yleistyivät seuraavalla vuosikymmenellä. Turvavyön käyttö henkilöautojen etuistuimilla ja pakettiautoissa tuli Suomessa pakolliseksi pitkällisen kampanjoinnin jälkeen vuonna 1975.

Ajovalojen käyttö

Kypärät

Promillerajat Rattijuopumukselle tuli promilleraja (0,5) 1.4.1977. Tuolloin törkeän rattijuopumuksen raja oli 1,5 promillea, vuodesta 1994 asti 1,2. Humalassa ajaminen kuitenkin säädettiin rikokseksi jo 1920-luvulla.

Heijastin jalankulkijalle

Mopoilijoille, moottoripyöräilijöille ja pyöräilijöille elintärkeä varuste. Vielä 1980-luvulla esimerkiksi pyöräilykypärää ei käyttänyt Suomessa juuri kukaan, mutta kampanjoinnin tuloksena käyttöaste on noussut nykyiseen noin 40 prosenttiin.

Hannu Karpo (s. 5.3.1942) Ensimmäinen moderni ajovalopolttimo esiteltiin vuonna 1924, ensimmäinen halogeenipolttimo 1962. Suomessa ajovalojen käyttö talviaikana tuli pakolliseksi 1972.

Jalankulkijaheijastin on suomalainen keksintö 1940-50-lukujen taitteesta. Se standardisoitiin vuonna 1979, ja 1982 tieliikennelakiin tuli säännös, joka määräsi jalankulkijan käyttämään heijastinta pimeässä.

Koko kansan karvalakkipäinen tv-toimittaja yli 50 vuoden ajalta. Tarttui ohjelmissaan usein liikenteen epäkohtiin: monet muistavat esimerkiksi Karpon 1980-luvulla tekemän kokeilun, jossa ihmiset päästivät selvästi alkoholilta tuoksuneen henkilön auton rattiin.

Alkolukko

Kolumni

Huomioimalla muut voi parantaa liikenneturvallisuutta

Suomessa alkolukoista säädettiin aluksi kokeilulaki vuonna 2005, ja kolmen vuoden jälkeen vakinaistettiin käytäntö, jonka mukaan rattijuopolle voitiin määrätä ajokiellon sijaan alkolukko. Laite vaatii kuljettajaa puhaltamaan ennen ajoneuvon käynnistämistä hengitysnäytteen laitteeseen.

Poliisin liikennevalvonta Suomen Liikkuva poliisi perustettiin jo vuonna 1930. Suomen autoistuttua 1950-luvulta alkaen liikenteen valvonta korostui liikkuvan poliisin toimenkuvassa. Liikkuva poliisi sulautettiin yleiseen poliisihallintoon 2014, ja liikennettä valvoneet poliisit siirtyivät paikallispoliisin palvelukseen.

EHYT MUKANA SUOMI 100 -KAMPANJASSA Vuosisadan Liikenneteko -hankkeen päämääränä on parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen ilmapiiriä sekä vähentää kuolemia ja -loukkaantumisia liikenteessä. Hankkeessa tuodaan esiin liikenneturvallisuustekoja ja toivotaan myös uusia ideoita teoiksi. Liikennetekoa voi ehdottaa osoitteessa liikenneteko.fi. Hankkeen toteuttavat Life Style Invest Oy ja Premier Park yhteistyössä Suomi 100 -hankkeen, Liikenneturvan ja muiden kumppanien kanssa.

iikenteen sääntely on hyvä esimerkki alueesta, jolle suurin osa kansalaisista antaa vankkumattoman tukensa. Tämä liittynee siihen, että meitä eri tavoin liikenteessä liikkuvia on niin paljon, että ilman mitään sääntöjä eli yhteisiä sopimuksia liikkuminen olisi täysin turvatonta ja suorastaan hengenvaarallista. Liikenneturvallisuus onkin merkittävästi parantunut 1970-luvun alusta näihin päiviin ja esimerkiksi liikennekuolemat ovat vähentyneet dramaattisesti: Kun vuonna 1972 kuolemia oli 1072, niin vuonna 2012 enää 235. Liikenneturvallisuutta voidaan yhä parantaa, mutta siihen tarvitaan meidän liikenteessä matkaavien asennetta, tunnetta ja järkeä. Asenteella tarkoitan sitä, että välitämme toisistamme liikenteessä, annamme tietä ja huomiomme muut kanssamatkaajat. Tunteella tarkoitan puolestaan ”linja-autossa on hauska matkustaa” -tyyppistä fiilistä. Ja järjen käyttö on aina sallittua: sopivat ajonopeudet ja riittävän väljä aikataulu, ettei vedä hermo kireäksi. Ja eväät mukaan. Teen itse havaintoja liikenteestä, kun matkaan monella eri tavalla. Työmatkat kuljen yhdistelmällä kävely, bussi, metro ja taas bussi. Kun aurinko alkaa lämmittää, siirryn kulkemaan pääasiassa polkupyörällä. Ajan myös hyvin satunnaisesti autolla, autoilu liittyy lähinnä perheenjäsenten kuljettamiseen erilaisiin harrastuksiin. Viime kesänä palasin 25 vuoden tauon jälkeen taas moottoripyöräilijäksi, kuten niin moni ikäiseni mies tekee. Erinomaisen positiivista tässä on se, että olen oppinut tarkastelemaan liikennettä monesta eri näkökulmasta: jalankulkijana, pyöräilijänä, joukkoliikenteen käyttäjänä, autoilijana ja motoristina. Väitän, että tämä parantaa liikenneturvallisuutta. En esitä, että kaikkien pitäisi olla ”hybridimatkaajia”. Mutta jokaisen meistä pitää olla tietoinen eri tavoin liikenteessä matkaavista ja huomioida, että eri liikkumisen muodoilla on omat haasteensa. Pyöräilijää ja motoristia on usein vaikeampi havaita. Jalankulkijaa voi olla pimeällä todella vaikea havaita, varsinkin, jos se heijastin on unohtunut toiseen takkiin. Huomioimalla muut, välttämällä vastakkainasettelua eri liikkumismuotojen välillä ja muistamalla, että me kaikki yhdessä vastaamme liikenneturvallisuuden toteutumisesta, liikenteessä pärjää oikein hyvin. Turvallista matkaa!

Tuomas Tenkanen

Johtava erityisasiantuntija EHYT ry

Julkaisut

EHYTin yleisesitteen kieliversiot EHYTin yleisesitettä saa nyt englanniksi ja ruotsiksi. Jäsenyhdistykset voivat tilata esitettä jaettavaksi osoitteesta annikki.pesonen@ehyt.fi. Esite löytyy myös tietopankista osoitteesta ehyt.fi

Teemana Ehkäisevä päihdetyö EHYT Teema 11 -lehden aiheen on ehkäisevä päihdetyö. Lehdessä kerrotaan, kuinka Seinäjoella on otettu ehkäisevä työtapa aktiivisesti käyttöön. Numerossa pohditaan myös, mitä tuleva sote- ja maakuntauudistus merkitsee järjestöille. Entä kuinka Pakka-malli tehostaa kuntien ja järjestöjen yhteistyötä? Jäsenyhdistykset voivat tilata lehteä jaettavaksi osoitteesta annikki.pesonen@ehyt.fi

KÖYHYYS – SYITÄ JA SEURAUKSIA

Tilaa uutiskirjeitämme EHYT Uutisia kertoo ajankohtaisista asioista ja toiminnasta jäsenjärjestöille, kohtaamispaikoille ja vapaaehtoisille. Uutiskirje ilmestyy kerran kuussa. Ehkäisevän päihdetyön TEEMA-uutiskirje Ehkäisevän päihdetyön TEEMA on Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sekä EHYT ry:n yhteinen ajankohtaiskatsaus, jossa keskitytään kuukausittain yhteen aihepiiriin. Lähetä juttuvinkkejä tai ideoita: viestinta@ehyt.fi Tsemppaajat-uutiskirje kertoo koulumaailman keskeiset kuulumiset sekä ajankohtaiset terveiset ehkäisevän päihdetyön kentältä. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelman (MIPA) uutiskirje kokoaa tutkimusten tulokset ja kertoo hankkeen kuulumiset noin kaksi kertaa vuodessa.

www.ehyt.fi/tilaa-uutiskirje

Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin on julkaissut päivitetyn tietopaketin köyhyydestä. Köyhyys – syitä ja seurauksia -julkaisu kertoo yleistajuisesti köyhyydestä Suomessa ja Euroopassa sekä kokoaa yhteen ajankohtaista tilasto- ja tutkimustietoa. Suomessa köyhyys- ja syrjäytymisriskissä elää yhteensä noin 900 000 henkilöä. Köyhyys – syitä ja seurauksia, toim. Niko Eskelinen ja Jiri Sironen, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin: verkossa osoitteessa www.eapn.fi. EHYTin jäsenyhdistykset voivat tiedustella paperiversiota järjestösihteeriltä, annikki.pesonen@ehyt.fi.

Kuva: Jonna Yletyinen

Päihdeilmiö ja Ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin

Päihdeilmiö ja ryhmäilmiö ammatillisiin oppilaitoksiin on maksuton koulutuspaketti, joka tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ammatillisissa oppilaitoksessa. Ryhmäilmiö on oppilaitoksen henkilökunnalle tarkoitettu käytännönläheinen työkalu, joka auttaa hyvin toimivien opiskelijaryhmien rakentamisessa. Päihdeilmiö on opiskelijoille suunnattu päihdekasvatustunti, jonka tavoitteena on syventää opiskelijoiden terveysosaamista ja saada heidät pohtimaan päihteiden käyttöä sosiaalisesta, kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Päihde- ja Ryhmäilmiötä ammatillisiin oppilaitoksiin vievä hanke on osa STM:n kärkihanketta Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta. EHYT toteuttaa hankeen yhdessä SAKU ry:n kanssa. Mukana hankkeessa ovat myös SAKKI ry sekä OSKU ry.

Päihteet puheeksi pelaamalla Uudessa yläkouluikäisille suunnatussa Frankly -oppimispelissä käsitellään päihteitä, rahapelaamista ja hyvinvoinnin teemoja. Peli soveltuu niin kouluihin kuin nuorisotyöhön, niin oppitunneille kuin erilaisiin teemapäiviin tai pienryhmiin. Franklyssä pelaaja etsii mafiapomon kadonnutta poikaa ja auttaa samalla kaupungin ihmisiä heidän ongelmissaan. Peli toimii niin mobiililaitteilla kuin tietokoneilla. Franklya voi vapaasti pelata osoitteessa www.franklygame.fi, josta löytyy myös lisätietoja.

Vu o d e n v a p a a e h t o i n e n

Ehdota vuoden vapaaehtoista EHYT huomioi tänäkin vuonna vapaaehtoisia antamalla Vuoden vapaaehtoinen -tunnustuksia neljällä toiminta-alueella. Lisäksi huomioidaan Vuoden Elokolovapaaehtoinen. Vuoden vapaaehtoisia saa ehdottaa elokuun loppuun mennessä verkkolomakkeella osoitteessa

www.ehyt.fi/vapaaehtoiset. Ehdotuksia voi tehdä jäsenyhdistysten vapaaehtoisista. Erityisiä kriteereitä ei tunnustuksessa ole, vaan ehdottaja voi perustella ehdotustaan vapaamuotoisesti. Tunnustukset jaetaan syksyn aluefoorumeissa.

Selvin päin kesään -kampanja on käynnissä Kesän alkaminen antaa kaikille aihetta iloon ja juhlaan. Viidennentoista kerran järjestettävä Selvin päin kesään -kampanja kannustaa uudistetulla ilmeellään nuoria päihteettömään juhlintaan ja elämäntapaan. Erityisesti koulujen kesälomien alkuun painottuva kampanja haastaa myös kasvatusvastuussa olevat aikuiset toimimaan nuorten päihteettömän elämän ja turvallisuuden takaamiseksi. Kampanjaa koordinoi Raittiuden Ystävät ry.

www.selvinpainkesaan.fi

Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia jäsenyhdistyksissä Teksti: Marjo Rinne

EHYTin jäsenyhdistykset ovat innostuneet järjestämään tapahtumia ja tempauksia Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Siilinjärvellä jaetaan Suomi 100 -mollamaijoja juhlavuoden aikana syntyville Jokainen tänä vuonna Siilinjärvellä syntyvä lapsi saa Suomi 100 -mollamaijan itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Idean äiti, Eila Niskanen Terveys ry:n Siilinjärven paikallisyhdistyksestä kertoo, että mollamaijoja on tehty jo reipas 400 kappaletta eri toimijoiden yhteistyönä: ”Paikallinen yrittäjä teki mollamaijaan kaavat ja painokuvat suunnitteli Kuvataideyhdistyksen puheenjohtaja. Minä olen painanut kankaat. Vapaaeh-

toisvoimin olemme ommelleet ja täyttäneet mollamaijat.” 100 kuvataidekerholaista on suunnitellut ja tehnyt mollamaijojen mukaan annettavat kortit. MLL Siilinjärvi toimittaa mollamaijat neuvoloihin. Ajatus mollamaijoihin syntyi Niskasen äidin lapsuusmuistoista: ”6.12.1917 syntynyt äitini jäi 8-vuotiaana äidistään orvoksi ja muutti mummolaan pelkkä mollamaija mukanaan. Idea kumpusi halusta tehdä jotakin sen eteen, että nuoremmat sukupolvet muistaisivat Suomen itsenäistymisen ajan.”

Kunnon Elämä ry järjestää kolme Suomi 100 -aiheista tapahtumaa

Viime syksynä edesmennyt Heimo Rantakokko ehti valloittaa Saanan yli 2000 kertaa. Kuva: Antti Honkonen

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kilpisjärven Liikuntajuhannuksen kohokohtana on Saanan valloitus juhannusyönä. Saanan huipulla vietetään muistohetki kahdelle Saanan legendalle – Heimo Rantakokolle ja edeltäjälleen Yrjö Metsälälle. Omatoimiset Saanan valtaukset jatkuvat kesäkuun alusta syyskuun loppuun. Eläkeläisukkojen Kävelypässit järjestävät patikoinnin Kajaanista Vuokattiin 12 –13.6. Matkalla tutustutaan Elias Lönnrotin ja Eino Leinon hengenperintöön. Yöpymispaikassa vietetään Konsta

Kuvassa vasemmalla Eila Niskanen Terveys ry ja oikealla Kaisa Raninen MLL Siilinjärvi. Kuva: Sini-Marja Kuusipalo

Pylkkäs -tupailtaa. Perillä Vuokatissa alkavat Eläkeläiset ry:n valtakunnalliset kesäpäivät. Jokelan yhteiset laulujoutsenet on kylätoiminnan yhteistyömuoto, jonka huipentumana on joutsenparin ”Sulon ja Sylvin” 10-vuotisjuhla Suomen Luonnon päivänä 26.8. Tämä TV:stäkin tuttu joutsenpari on palannut talvilomamatkaltaan, joten kyseessä on joutsenparin 10. vuosi Jokelassa. Joutsenia juhlistetaan Jokelan kirjaston pienoisnäyttelyllä, joutsenretkillä sekä juhlahetkellä, johon kuuluu mm. ”joutsenjumppaa”. Lisätietoja: Antti Honkonen / Kunnon Elämä ry, antti.honkonen@hotmail.fi, 040 529 5283

Lahden Elokolossa vietetään vaihtoehtoista itsenäisyyspäivän Suomi 100 vuotta -juhlaa Lahden Elokolon Ystävät ry järjestää 6.12. päihteettömän itsenäisyyspäivän juhlan vähävaraisille, syrjäytyneille, työttömille ja päihdeongelmaisille. Juhlan ohjelmaan kuuluu ruokailua, kahvittelua ja esiintyjiä. Juhla toteutetaan lahjoitusten turvin ja vapaaehtoisvoimin.

Jos olet kiinnostunut tulemaan vapaaehtoiseksi tai tekemään lahjoituksen, ota yhteyttä Lahden Elokolon työntekijään Jukka Suomilammiin, jukka.suomilammi@ehyt.fi, 0400 252511.

Kalajok

Kalajoella puhaltavat uudet tuulet Kalajoella vuonna 2016 toimintansa aloittanut Ehyt-Elo ry on kasvanut, saanut näkyvyyttä ja jalansijaa uutena vapaaehtoistoimijana. Huhtikuussa kokoonnuttiin Ensihuoli koulutukseen ja toukokuussa Kalajoen 9. -luokkalaisille ja kahdelle toisen asteen oppilaitokselle toteutettiin kannabiskiertue. Kesällä on aikaa jäsenten yhteiselle virkistystapahtumalle ja syksyllä on tarkoitus ensin jalkautua ihmisten pariin herättämään keskustelua ehkäisevästä työstä ja myöhemmin toteuttaa avoin luentotilaisuus sekä valmistautua ehkäisevän päihdetyön viikkoon. Puheenjohtaja Saija Kujala ja varapuheenjohtaja Saija Joki-Erkkilä ovat molemmat päihdetyöntekijöinä nähneet ehkäisevän päihdetyön tarpeellisuuden. Kunnianhimoisena tavoitteena on saada lähivuosina oma Elokolo palvelemaan kalajokisia ja lähiseutua. Sitä odotellessa vahvistetaan yhdistystä säännöllisellä toiminnalla ja kutsumalla iloiseen porukkaan uusia vapaaehtoisia. Ehyt-Elo ry:n löytää myös Facebookista.

Eloset sai tunnustuspalkinnon Pääkaupunkiseudun Elämäntapayhdistys Eloset ry sai vuoden 2017 Helsingin kaupungin vapaaehtoistyön yhteisötunnustuksen toiminnastaan Kontulassa ja erityisesti Elokolo-toiminnan aloittamisesta Kontulankaari 11:ssa. Eloset juhli palkintoa vuosikokouksen yhteydessä 3.5.2017. Helsingin kaupungin Vapaaehtoistyön neuvottelukunta on jakanut palkinnon vuosittain. Palkintokilpikonna symbolisoi pitkäjänteistä ja uutteraa vapaaehtoistyötä.

Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry täytti 65-vuotta Tampereen Liikenneraittiusyhdistys ry vietti 65 -vuotisjuhliaan 22.4. Kangasalla Automuseo Mobiliassa. Puheenjohtaja Jarmo Jokilampi kertoi yhdistyksen historiasta ja tästä päivästä juhlapuheessaan. Juhlaan toivat tervehdyksenä Poliisi, Liikenneturva, Tampereen Kaupunki ja EHYTin aluekoordinaattori Harri Jukkala. Juhlan jälkeen vieraat pääsivät tutustumaan Suomi Turvassa 100 vuotta -autonäyttelyyn.

Järjestötoiminnan kuulumisia Jiri Sironen

Hyvät jäsenyhdistykset ja vapaaehtoiset!

evät on jälleen ollut täynnä toimintaa, vaikuttamista ja koulutuksia. Edustajakokous keräsi lähes 100 ehytläistä linjaamaan järjestön tulevaisuutta. Kesän kynnyksellä on vielä luvassa Päihdepäivät, jonne toivomme EHYTin jäseniä mukaan esittelemään toimintaansa. EHYTin jäsenyhdistyksille on varattu yksi pöytä toimintansa esittelemiseksi ja sille voi toimittaa materiaalia tai ilmoittautua pöydälle päivystäjäksi järjestösihteeri Annikille. Olen perhevapaalla 18.8. saakka, mihin asti jäsentuesta vastaa järjestösihteeri Annikki Pesonen. Nähdään kuitenkin Päihdepäivillä. Hyvää kesää ja mukavia kesätapahtumia!

Vapaaehtoistoiminnan messuja järjestetään tänä vuonna myös ainakin Espoossa (2.9.), Lahdessa ja Jyväskylässä. EHYT osallistuu messuille ja kehottaa jäsenyhdistyksiäkin tulemaan mukaan.

Jiri Sironen

Mukaan vapaaehtoistoimintaan!

Järjestöpäällikkö

Aluefoorumit ja koulutuksia syksyllä

Aluefoorumien tapaamiset järjestetään jälleen lokakuussa. Katso ajankohdat ja paikkakunnat viereiseltä sivulta, levitä tietoa ja ilmoittaudu mukaan. Syksylle on tulossa myös vapaaehtoisille ja läheisestään huolissaan oleville sopivia Ensihuoli-koulutuksia ympäri Suomea.

Vapaaehtoistoiminnan messuja

Kansalaisareena järjestää jälleen Helsingin Vapaaehtoistoiminnan messut 2.12. klo 12-16 Vanhalla ylioppilastalolla. Messujen tavoite on saada vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet ihmiset ja vapaaehtoistoimintaa tarjoavat yhteisöt kohtaamaan.

• Vuosisadan liikenneteko -kampanja käynnistyy • Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

tammi

Viestikää tapahtumistanne

Ilmoittakaa avoimesta toiminnastanne järjestöyksikköön, niin välitämme siitä tietoa verkkosivuille, sosiaaliseen mediaan, uutiskirjeisiin ja tähän lehteen. EHYTin toimintatuella järjestetystä toiminnasta tätä myös edellytetään. Muistakaa käyttää toimintatuella rahoitetun toiminnan yhteydessä EHYTin logoa. Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneet voivat ilmoittautua myös EHYTin vapaaehtoisiksi. Vapaaehtoiset kutsutaan mukaan koulutuksiin ja aluefoorumeihin sekä liitetään EHYT Uutisia -uutiskirjeen saajien joukkoon. Lisätietietoja osoitteessa www.ehyt.fi/vapaaehtoistoiminta

Hyvää kesää

Järjestöyksikkö päivystää koko kesän (järjestösihteeri Annikki Pesonen on lomalla 10.–23.7. ja kampanjakoordinaattori Marjo Rinne paikalla koko kesän). EHYT Uutisia -uutiskirje ilmestyy kuukausittain myös kesällä. Päihdeneuvontapalvelu (0800 900 45) päivystää kesälläkin ympärivuorokautisesti. Myös monet Elokolot ja kohtaamispaikat ovat auki kesällä. Tapaamisiin kesätapahtumissa tai viimeistään syksyn aluefoorumeissa!

Järjestöyksikön työntekijät Jiri, Annikki ja Marjo

• Toimintatukipäätökset ja • Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimitta- • Maailman terveys• Ystävänpäivä 14.2. minen EHYT ry:lle) päivä 7.4. • Kansanterveyspäivä 16.2. • Edustajakokous 18.3. • Kuntavaalit 9.4. helmi

maalis

huhti

• Kohtaamispaikkapäivät Savonlinnassa 4.–5.5. • Selvin päin kesään -kampanja • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Maailman tupakaton päivä ja Savuton Suomi -päivä 31.5. • Päihdepäivät 6.–7.6. touko

kesä

ALUEFOORUMIT 2017

Joko olette hyödyntäneet EHYTin kampanjatukea?

EHYTin aluefoorumit ovat kaikkien paikallistoimijoiden yhteistyön, keskustelun ja koulutuksen paikkoja. Niihin ovat tervetulleita jäsenyhdistykset, vapaaehtoiset, hallituksen ja valtuuston jäsenet sekä kohtaamispaikkaverkoston jäsenet.

Järjestämällä tapahtumia yhdistykset tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuksia osallistua toimintaan sekä voivat houkutella uusia vapaaehtoisia mukaan yhdistyksen toimintaan. EHYTin kampanjoihin liittyvät tapahtumat ovat helppo tapa välittää tietoa ja herätellä erilaisiin kysymyksiin liittyvää keskustelua. EHYTiltä saatavaan kampanjatukeen kuuluu rahallisen toimintatuen lisäksi viestintää, neuvontaa, materiaaleja ja erilaisia oppaita. Järjestöyksikössä työskentelevä kampanjakoordinaattori toimii viestijänä ja neuvonantajana, jolle kannattaa ohjata kampanjoihin liittyvät kysymykset, toiveet ja ideat. Voit pyytää kampanjakoordinaattorilta apua markkinointimateriaalien, kuten tapahtumajulisteiden tekoon. Paraikaa on meneillään Raittiuden Ystävät ry:n koordinoima Selvin päin kesään -kampanja, joka kannustaa nuoria päihteettömään juhlintaan ja elämäntapaan. Kesätapahtumien jälkeen EHYTin seuraava kampanja on Asunnottomien yö 17.10. Viime vuonna lokakuussa vietetyn Makujen päivä -kampanjan koordinointi Suomen ASH:lla on lopetettu. Marraskuussa vietetään Kansallista peliviikkoa ja Ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Olisi toivottavaa, että jäsenyhdistykset kertoisivat EHYTille järjestämistään kampanjatapahtumista. On hienoa saada kuulla, kuinka aktiivista toimintaa jäsenet järjestävät!

• SuomiAreena heinä

• Koulujen alkaminen elo

• Liikenneturvallisuusviikko syys

Aluefoorumit pidetään kaksipäiväisinä. Matkat, majoitus ja ruokailu ovat osallistujille ilmaisia. Tänä vuonna Pohjois- ja Itä-Suomen aluefoorumit pidetään yhdistettynä. Valitse näistä omasi: • Pohjois- ja Itä-Suomen aluefoorumi Kajaani la–su 7.–8.10.2017 • Etelä-Suomen aluefoorumi, Helsinki la–su 14.–15.10.2017 • Länsi-Suomen aluefoorumi Tampere pe–la 27.–28.10.2017 Lisätiedot ja ilmoittautumiset: www.ehyt.fi/aluefoorumit

• 17.10. Asunnottomien yö (YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko) loka

• EPT-viikko (viikko 45) • Kansallinen pelipäivä marras

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle joulu

uutisia

Smokefree-luokkakilpailun voittajat julkistettiin jälleen Smokefree-luokkakilpailussa mukana olleet luokat sitoutuivat yhteisellä sopimuksella olemaan tupakoimatta ja käyttämättä sähkösavuketta tai nuuskaa kuuden kuukauden ajan. Kuluneelle kilpailukaudelle osallistui 1 215 yläkoulun luokkaa, yhteensä 22 545 oppilasta. Pääpalkintojen arvontaan osallistui 523 luokkaa, jotka vahvistivat tupakoimattomuutensa allekirjoittamalla Pysyimme tupakoimattomina -lomakkeen ja lähettämällä sen järjestäjälle. Kunkin sarjan voittajaluokka saa 1 000 euron potin kartuttamaan esimerkiksi luokkaretkikassaa. Kasiluokkalaisten voittajajoukkue, Pohjolanrinteen koulu 8 b, Riihimäki.

Tänä vuonna arpaonni kohtasi seuraavia luokkia: 7. luokkien sarja: Hankoniemen yläaste 7B, Hanko 8. luokkien sarja: Pohjolanrinteen koulu 8B, Riihimäki 9. luokkien sarja: Puumalan yhtenäiskoulu 9lk, Puumala

EHYT ry onnittelee voittajia!

Demokratiapalkintoa juhlittiin keväällä Teksti: Katri Timonen

Ikäihmisten digitaalista osallisuutta edistävä verkosto sai Demokratiapalkinnon. Oikeusministeriö myönsi palkinnon 30. maaliskuuta Suomi 100 -demokratiaviikkojen juhlaseminaarissa Helsingissä. Palkinto annettiin kansalaisyhteiskuntaa edustaville toimijoille. Verkoston ydinryhmässä on mukana Eläkeliiton ja EHYT ry:n LähiVerkko-projekti. Tämän vuoden teemana on kumppanuus. Yhteistyökumppanuus ikääntyneitä opastavien tietotekniikkatoimijoiden välillä voitti Demokratiapalkinnon yleisöäänestyksen. Ikäihmisten digitaalista osallisuutta edistävän verkoston toiminnan keskiössä on iäkkäille ihmisille tarjottava henkilökohtainen ja maksuton opastus tietokoneiden, tablettien ja kännyköiden käytössä. Opastajina toimivat yleensä vertaiset. Verkoston ydinryhmän muodostavat ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry sekä Senioriverkko (Hely ry), LähiVerkko (Eläkeliitto ja EHYT ry), SeniorSurf (Vanhustyön keskusliitto) ja Verkosta virtaa! (Eläkkeensaajien keskusliitto). ”Tämä on hieno alku tulevaisuudenkin yhteistyölle, jossa asioita voi tehdä isosti”, kertoi voitosta ilahtunut Tiina Etelämäki Enter ry:stä.

”Kumppanuutemme on läsnä koko ajan. Verkossa, tapaamisissa, materiaaleissa, kehittämisessä. Ilolla ja innolla teemme töitä ikäihmisten digitaitojen eteen”, jatkaa Ida-Maria Pankka Lähiverkko-projektista. Demokratiapalkinnon kriteerit täyttäviä ehdotuksia saatiin 44. Palkinnon sai tänä vuonna yhteensä kolme kumppanuutta edistänyttä toimijaa tai toimintatapaa. Palkinto myönnettiin myös Oulun Kumppanuuskeskukselle, joka on sosiaali- ja terveysalan järjestöjen rakentama kehittämisja toimintakeskus Oulussa. Se tarjoaa toimintapaikan järjestöille, yhdistyksille ja hankkeille. Kumppanuuskeskukseen on ihmisten helppo tulla tapaamaan vertaisia, saamaan neuvontaa tai vaikka aamukahville. EHYT on mukana Kumppanuuskeskuksessa. Kolmas palkinnon saaja oli DaisyLadies ry ja Muistola-toimitalo, niiden tavoitteena on parantaa Suomeen muuttaneiden naisten asemaa ja lisätä heidän osallisuuttaan.

EHYT RY YMPÄRI SUOMEN

Tuula Sundman

Jiri Sironen

ANNikki Pesonen

järjestöpäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

Järjestö- ja vapaaehtois toiminnan osaston päällikkö p. 0400 454 782 tuula.sundman@ehyt.fi

Po h j o i s - S u o m

järjestösihteeri p. 050 509 8759 annikki.pesonen@ehyt.fi

MARJO RINNE

kampanjakoordinaattori p. 050 301 5210 marjo.rinne@ehyt.fi

sihteeri p. 040 724 5513 marja.saavalainen@ehyt.fi

i Saija Himanka

Sinikka Korpela

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

Länsi- Su

Marja Saavalainen

I tä - Su o m

omi

POHJOIS-SUOMI Aluekeskus Oulussa

Terttu Huttunen

aluekoordinaattori p. 0400 469 769 terttu.huttunen@ehyt.fi ALUETOIMISTO SEINÄJOKI

ITÄ-SUOMI Aluekeskus Kuopiossa

Marjut Ristolainen

aluekoordinaattori p. 050 571 4818 marjut.ristolainen@ehyt.fi

Harri Jukkala

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

Anne Mikkola

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

ALUETOIMISTO JYVÄSKYLÄ

LÄNSI-SUOMI Aluekeskus Tampereella TAMPEREEN ELOKOLO

PIRKKALAN ELOKOLO

TURUN ELOKOLO

KESKUS TOIMISTO Helsingissä

E te l ä - S u o m i

HELSINGIN ELOKOLO LAHDEN ELOKOLO

Aluekoordinaattorin asioissa yhteydenotot Tuula Sundman Jukka Suomilammi

Riitta Sattilainen

aluetyöntekijä p. 050 407 1044 riitta.sattilainen@ehyt.fi

Liisa Äyräs

aluetyöntekijä Turun Elokolo p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

Markku Heino

aluetyöntekijä Helsingin Elokolo p. 040 519 5730 markku.heino@ehyt.fi

Koulutukset

LähiVerkon Verkkokurssit syksyllä 2017 Maksuttomille verkkokursseillemme voi osallistua omalla tietokoneella kotoa käsin. Osallistumiseen tarvitset tietokoneen (pöytäkoneen, kannettavan tai tablet-laitteen) ja internetyhteyden sekä mielellään mikrofonin ja kuulokkeet. Syksyllä järjestetään kaksi pitempää kurssia, sekä lyhyitä tietoiskuja eli webinaareja.

Netikäs -verkkokurssi 28.9.–9.11.2017 Netikäs -verkkokurssilla pienryhmä kokoontuu verkossa seitsemän viikon ajan torstaisin. Kurssilla käsitellään mm. sosiaalista mediaa, tietoturvaa, tekijänoikeuksia ja digitaalista pelaamista. Kurssilta saat hyvät valmiudet nykymediassa ja verkossa toimimiseen. Lisätietoa www.netikäs.fi

Uuden nettiopastajan perehdytys -verkkokurssi 10.10, 12.10. ja 17.10 Nettiopastajat ovat tavallisia eläkeläisiä ja vapaaehtoisia, jotka omien taitojensa pohjalta auttavat muita ikäihmisiä tietotekniikan käyttöön. Verkkokurssi perehdyttää osallistujia nettiopastamiseen ja toiminnan käynnistämiseen omalla alueella. Lisätietoa www.lähiverkko.fi/nettiopastaja Muista myös Onnistumisen ilo -webinaarit kuun viimeisenä keskiviikkona! Lisätietoja www.lahiverkko.fi/webinaarit www.lähiverkko.fi

Ensihuoli-koulutukset jatkuvat syksyllä Päihteidenkäytön puheeksiottamisen Ensihuoli-koulutuksia järjestetään taas syksyllä. Koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat huolissaan läheisestään tai kiinnostuneita toimimaan ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoisina. Koulutuksessa opitaan puhumaan vaikeista asioista kunnioittavalla tavalla, toista rohkaisemalla ja tukemalla. Tavoitteena on antaa käytännön työkaluja lähipiirissä havaittuihin päihdehaittoihin puuttumiseen ja puheeksi ottoon. Sisällöt ovat sovellettavissa myös esimerkiksi pelaamisesta puhumiseen. Kolmetuntinen koulutus sisältää keskustelua, ryhmätehtäviä sekä käytännön harjoituksia. Kouluttajina toimivat EHYT ry:n asiantuntijat. Koulutus järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.

Syksyn koulutuksia: 13.9. Jämsä 27.9. Savonlinna 10.10. Raisio

Sekä alustavat paikkakunnat: Valkeakoski Tornio Espoo/Vantaa

Lisätietoa ja ilmoittautuminen sitä mukaa kun tarkemmat tiedot vahvistuvat: www.ehyt.fi/tapahtumat

Hei sinä yli 60-vuotias! Kiinnostaako vapaaehtoistyö lasten parissa? Muruset ovat vapaaehtoisia verkkoisovanhempia, jotka kohtaavat lapsia ja nuoria verkossa. He ovat luotettavia aikuisia, joille voi tulla juttelemaan arjestaan tai mistä vain mielen päällä olevasta asiasta turvallisessa ympäristössä. Toiminta on kehitetty Eläkeliiton ja EHYT ry:n yhteisessä LähiVerkko-projektissa, ja siitä tulee ensi vuoden alussa osa EHYT ry:n Verkkotyön toimintaa. Muruset-toiminnan kotisivut löydät osoitteesta www.muruset.fi Haemme nyt uusia innokkaita vapaaehtoisia mukaan Murusiin. Jos sinulla on ainakin hieman osaamista tietokoneen ja netin käytössä, olet avoin oppimaan uutta ja kiinnostunut keskustelemaan lasten kanssa verkossa, niin voit hakea mukaan! Hakeminen edellyttää, että pystyt osallistumaan koulutuspäiviin, jotka järjestetään Helsingissä 30.8.–1.9. Hakuaikaa on kesäkuun puoliväliin saakka. Lisätietoja: http://lahiverkko.fi/muruset tai Piia Aspegren, puh. 050 593 3899, piia@ehyt.fi

Tapahtumat

Meriretki troolari Ainalla Ruskamatka Tiurahoviin

Helsinki Pride

Lähde mukaan Tiurahovin Ystävien järjestämälle ruskamatkalle 29.8.–3.9. Retken hinta 300 euroa (sis. mm. bussimatkat, kämppämajoituksen, täysihoidon, opastetut retket Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tuntureilla ja kuruilla, ohjelmalliset illat sekä kyläillan Äkäslompolossa).

EHYT on mukana Helsinki Pride -kulkueessa 1.7.2017 osoittamassa tukeaan yhdenvertaisen yhteiskunnan puolesta. Jos haluat olla mukana, kirjaa yhteystietosi kyselyyn: https://my.surveypal.com/

Kunnon Elämä Turun aluekeskus järjestää perinteisen meriretken Raisiosta troolari Ainalla EHYT ry:n jäsenyhdistysten toimijoille lauantaina 17.6.2017 klo 9–16. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Pentti Karppinen, puh. 040 541 5017, penttikarppinen1@gmail.com

Pridekulkue-2017 Lisätiedot: minna@ehyt.fi

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: tiurahovi@gmail.com puh. 040 5472495 (Ritva Aheinen) tai 050 5308913 (Raisa-Tiina Lahtinen) www.tiurahovi.fi

Kilpisjärven 72. juhannushiihto Kunnon Elämä ry ja Kilpisjärven SaanaVeikot ry järjestävät 23.–25.6.2017 perinteikkään liikuntajuhannustapahtuman Enontekiön Kilpisjärvellä. Ohjelmassa mm. juhannushiihto, juhannusyön Saanan valloitusretki Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi sekä muuta liikunnallista kisailua. Lisätiedot ja tiedustelut: puh. 040 529 5283, antti.honkonen@hotmail.fi www.kunnonelama.fi