EHYT Järjestö 1/2019 by Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

27.2.2019

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

KASVATTAJAT TARVITSEVAT TIETOA NUUSKASTA S. 4–5

Vaikuta kevään eduskuntavaaleissa s. 6–7

Puheeksiotto myös korkeakouluihin s. 9

PÄÄKIRJOITUS

Eduskuntavaalit ja vaahtokarkit

umisen talven jälkeen eduskuntavaalit järjestetään 14.4.2019. Vaalien jälkeen käynnistetään hallitusneuvottelut, joiden keskeisenä tuloksena syntyy hallitusohjelma. Ohjelmassa päätetään keskeiset prioriteetit seuraavalle hallituskaudelle. Kevät on siis aikaa, jolloin myös kaikkien päihdehaittoja ehkäisemään pyrkivien järjestöjen on oltava hereillä. EHYT on julkaissut omat eduskuntavaalitavoitteensa verkkosivuillaan sekä tavannut useita eri puolueita alkuvuoden aikana. EHYTin eduskuntavaalitavoitteet ovat kiteytettävissä neljän yläteeman alle. Teemat käsittelevät hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista, vastuullista alkoholipolitiikkaa, kansallisen huumestrategian päivitystä ja rahapelihaittojen ehkäisyä. Vaikuttamisen kärjet ovat syntyneet EHYTin oman henkilöstön, luottamushallinnon ja sidosryhmien kanssa käydyn vuoropuhelun tuloksena. Vaalikeskustelun taustaksi on hyvä muistaa, että suomalaisten keskimääräinen terveys on kehittynyt suotuisaan suuntaan vuosikymmenten ajan. Samalla kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden epätasainen jakauma on tullut entistä selvemmäksi. Alimman ja ylimmän tuloviidenneksen miesten eliniänodotteessa on 10 vuoden ero. Alkoholi ja tupakka ovat keskeisiä tekijöitä, jota selittävät tutkijoiden mukaan yli puolet rikkaimpien ja köyhimpien välisestä erosta. Päihteiden käyttö ei ole koskaan vain yksilön valinta vaan sillä on kiinteä suh-

de ympäröiviin elinoloihin, periytyvään huono-osaisuuteen sekä myös oman elämän mielekkääksi kokemiseen. Esimerkiksi köyhyys asettaa yksilön jatkuvan selviämistaistelun eteen, jolloin pitkän tähtäimen suunnittelu muuttuu vaikeaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että ”henkinen kaista” on ikään kuin täynnä. Miksi siis olla hakematta hetkellistä mielihyvää päihteistä tilanteessa, jossa elämä ja tulevaisuus tuntuvat toivottomilta? Tilannetta voi havainnollistaa pohtimalla vaahtokarkkeja. Psykologi Walter Mischelin klassisessa vaahtokarkkikokeessa testattiin 4-vuotiaiden lapsien kykyä itsekontrolliin. Lapselle annettiin tehtävä odottaa yksittäisen vaahtokarkin edessä. Lapselle kerrottiin, että mikäli hän malttaa odottaa tietyn ajan vaahtokarkkia syömättä niin palkinnoksi hän saa useamman karkin. Samalla todettiin, että mikäli hän ei malttanut odottaa niin lisää vaahtokarkkeja ei olisi luvassa. Myöhemmin havaittiin, että kärsivälliset ja paremman itsekontrollin omaavat lapset pärjäsivät myöhemmässä elämässään huomattavasti paremmin kuin malttamattomat. Vaahtokarkkikoe on sinänsä mainio esimerkki itsekontrollin tärkeydestä, mutta jälkikäteen koe on joutunut kritiikin kohteeksi. Kokeessa ei nimittäin huomioitu lasten erilaisia perhetaustoja. Voidaan esittää, että köyhien perheiden lasten ei oikeastaan kannatakaan odottaa. Lapset tietävät tottumuksesta, että hyviin asioihin on tartuttava heti, koska huomenna voi olla jo toisin. Ruoka kannattaa syödä silloin, kun sitä on. Toisin sanoen heikommassa asemassa olevien perheiden lapsi ei voi luottaa siihen, että myös tulevaisuudessa heille tarjottaisiin hyviä asioita. Loogisesti lapsi voi olla päätynyt siihen, että hetken nautinto on aina parempi kuin ei nautintoa lainkaan. Vaahtokarkkikokeen lasten erilaiset perhetaustat on hyvä muistaa myös silloin, kun puhutaan päihdeongelmien juurisyistä.

Juha Mikkonen

toiminnanjohtaja p. 050 527 4780 juha.mikkonen@ehyt.fi

ALUKSI

02 02

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdetyön uutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenyhdistyksille ja vapaaehtoisille. EHYT ry on valtakunnallinen asiantuntija- ja kansalaisjärjestö, joka ehkäisee toiminnallaan alkoholista, nikotiinituotteista, huumausaineista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Toimintaa rahoittaa Sosiaali- ja terveysministeriö Veikkauksen tuotoilla. PÄÄTOIMITTAJA Jiri Sironen TOIMITUS: Reetta Paavilainen, Annikki Pesonen, Marjo Rinne, Teresa Tenkanen ja Jiri Sironen JUTTUIDEAT JA PALAUTE: Teresa Tenkanen, teresa.tenkanen@ehyt.fi ULKOASU Sanna Pyykkö / Sopiva Design KANNEN KUVA: Minna Lehtinen JULKAISIJA Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki OSOITTEENMUUTOKSET Annikki Pesonen, annikki.pesonen@ehyt.fi PAINO Suomen Uusiokuori Oy NUMERO 1/2019 ISSN 2342-902X (painettu) ISSN 2342-9038 (verkkojulkaisu) ILMESTYMINEN: Seuraava lehti ilmestyy 4.6.2019.

TEEMA

04 06 08

Kasvattajat tarvitsevat tietoa nuuskasta Edessä on hyvinvointivaalit? Ehkäisevä päihdetyö kiinnostaa kasvattajia

Kolumni

SEURAA EHYT RY:TÄ SOSIAALISESSA MEDIASSA facebook.com/ehytry twitter.com/EHYTry IG Ehyt_ry youtube.com/user/ ehytry

JÄRJESTÖ

10 11 12 13 14 16 17 18 19

slideshare.net/EHYT

10.1.2019 @EPT-verkosto: Piia Koriseva testasi alkoholinkäyttöään vaihtamalla viinin makuveteen. ”Sain saman hyvänolon tunteen kuin olisin saanut viinistä. Tajusin, että kyseessä on tapa.” #tipaton aikana voi miettiä omaa suhdetta alkoholiin. Mistä syistä sitä käytän? #tarviinkomätän

Julkaisut

Työkalupakki

Henkilökuva

Kuulumisia kentältä Järjestötoiminnan ajankohtaiset

Uutisia

EHYT ry ympäri Suomen

Koulutukset

Tapahtumat

Tipaton tammikuu ja tissuttelu-teema näkyi mediassa

ipattoman tammikuun aiheena oli tänä vuonna tissuttelu ja aiheeseen liittyen käytiin keskustelua ”tarviinko mä tän” -teemalla. Aihe sai julkisuutta niin valtakunnallisessa kuin paikallisessa mediassa, paikallisradioissa sekä aikakauslehdissä. Lisäksi YLE esitti tammikuun ensimmäisellä viikolla kanavillaan Tipattoman videospottia. Tipattoman aikana julkaistiin neljä Ani Kellomäen uuden Pullonpyörittäjä-podcastin jaksoa, jotka saivat kuukauden aikana noin 1000 kuuntelua. Podcasteissa Ani Kellomäen vieraina olivat business-konsultti ja palvelumuotoilija Paula Laitio, imagokouluttaja ja headhunter Isa Karlsson, laulaja Pinja Rautio sekä muun muassa Hauskoista kotivideoista tuttu Sampo Marjomaa. Podcastit ovat kuunneltavissa osoitteessa tipaton.fi Tipattoman viestintäyhteistyökumppaneina tänä vuonna olivat Helsingin yliopistollinen sairaala HUS, Suun terveydenhoidon ammattiliitto STAL ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Työeläkeyhtiö ELO sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. – Vierailimme tammikuun alussa Meilahden sairaalassa ständillä, aiheena oli Tipaton tammikuu sekä alkoholin käyttö ylipäänsä. Oli hieno mahdollisuus päästä sairaalaan HUSyhteistyön merkeissä. Eri yhteistyökumppanit myös kirjoittivat blogeja Tipattomasta ja jakoivat tietoa kampanjasta omissa kanavissaan. Viestintäyhteistyökumppanien avulla on mahdollista tavoittaa uusiakin kohderyhmiä, viestinnän asiantuntija Maaret Väkinen EHYT ry:stä sanoo. LUE LISÄÄ: ehyt.fi/uutiset 3

Mikko Piispan esitys Nuoret ja nuuska -selvityksen julkaisutilaisuudessa Helsingissä 15.1.2019. KUVA TERESA TENKANEN

Kasvattajat tarvitsevat tietoa nuuskasta ja nuuskakulttuurista Nuorten nuuskan käyttö on 2010-luvulla tasaisesti lisääntynyt, vaikka tupakointi on vähentynyt suomalaisnuorten kohdalla jo useiden vuosien ajan. Kasvattajien pitäisi olla nykyistä tietoisempia nuuskasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä, jotta he voisivat puuttua asiaan, todetaan EHYT ry:n teettämässä tuoreessa Nuoret ja nuuska -selvityksessä.

Teksti: EHYT viestintä ja Teresa Tenkanen

uuskaaminen vaikuttaa olevan teini-ikäisten uusi trendipahe. Yksi keskeinen syy on se, että nuoret kokevat nuuskan vähemmän haitalliseksi kuin tupakoinnin. ”Sitä on myös helpompi piilotella vanhemmilta ja muilta kasvattajilta kuin tupakointia, käytöllä voidaan härnätä ja ”vedättää” aikuisia. Jos siitä jää kiinni, niin siitä ei todennäköisesti rangaista samalla tavalla kuin tupakoinnista”, kertoo EHYTin selvityksen tehnyt tutkija Mikko Piispa. Suomessa pojat kokeilevat nuuskaa keskimäärin 13,7-vuotiaina ja tytöt 14,2-vuotiaina.* Haastateltavat nuoret Helsingissä ja Torniossa nimesivät nuuskan yleistymisen yhdeksi syyksi sen, että nuuskan käyttö on levinnyt yhä nuorempien keskuuteen. Tyypillisiä nuuskan käyttäjiä ovat yhä pojat ja urheilijat, mutta selvityksessä kävi ilmi, että käyttäjät ovat entistä useammin niitä “kunnollisia nuoria”, jolla ei välttämättä ole muita paheita. Nuuskan negatiivinen leima on haalistunut, myös tyttöjen keskuudessa, Piispa kertoo.

Sosiaalisuus korostuu nuuskan käytössä ja välittämisessä Nuuskan käyttö on sosiaalista, mutta eri tavalla kuin tupakointi. Enää ei ole tupakkarinkiä, joka käy yhdessä ulkona, vaan nuuskankäyttäjiä on monissa eri ryhmissä. Nuuskan voi laittaa huuleen sisälläkin, vaikka elokuvaa katsoessa tai tietokoneella pelatessa. ”Sosiaalisuus tulee myös esiin siten, että jos jollain on nuuskaa, sitä jaetaan myös muille”, Piispa kuvaa. Tupakkalain mukaan savukkeiden lisäksi myös nuuskan ja sähkösavukkeen käyttö on kielletty oppilaitosten sisä- ja ulkotiloissa. Selvitykseen osallistuneiden nuorten ja nuorisotyöntekijöiden mukaan nuuskan käyttö on kuitenkin hyvin yleistä kouluissa ja monissa kouluissa se näkyy myös siisteydessä. Nuorisotaloilla nuuskan käyttöön on pystytty puuttumaan suhteellisen tehokkaasti. ”Tähän yksi syy voi olla se, että nuorisotalojen ohjaajat tunnistavat nuuskan käytön opettajia

paremmin. Lisäksi heillä saattaa olla kouluja paremmat mahdollisuudet ja keinot kontrolliin ja sanktioihin”. Piispa sanoo.

Nuuskan välittämistä pitäisi valvoa entistä paremmin

Nuuskan saatavuus on käyttäjän iästä ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta helppoa, kertoo Syöpäjärjestöjen selvityksen tehnyt Risto Fonselius. Alaikäiset saavat nuuskaa helposti ja nuuskan välittämisen valvominen on haastavaa. Tyypillisesti nuoret saavat nuuskaa täysi-ikäisiltä kavereiltaan tai isoveljiltään, kävi ilmi EHYTin selvityksestä. Alaikäisille nuuskaa välttävät yleensä juuri täysi-ikäistyneet nuoret, mutta myös omat vanhemmat. ”Toistaiseksi nuuska vaikuttaa olevan myös suhteellisen riskitön ja helppo tapa tehdä rahaa: vain harvat nuoret tunsivat ketään nuuskan myynnistä kiinni jääneitä, ja kaupan tuottomarginaalien kerrottiin olevan potentiaalisesti hyvinkin suuria”, Piispa sanoo. ”Välittämisen vähentäminen edellyttää muun muassa entistä tehokkaampaa maahantuonnin – ja Ruotsin osalta maastaviennin – valvontaa sekä tiukempia rajoituksia. Myös kasvattajien, vanhempien ja opettajien, ei pitäisi sallia välittämistä. Heiltä tuntuu unohtuvan se, että nuuskan myyminen tai ostaminen on laitonta”, EHYTin Nikotiinihankkeen projektipäällikkö Hanne Munter sanoo.

Vanhemmat tarvitsevat enemmän tietoa nuuskasta

Nuorten nuuskan käytön ympärille on muodostunut oma kulttuurinsa, joka saattaa jäädä suurilta osin meiltä aikuisilta huomaamatta. Aikuisten tietämättömyys voi johtaa siihen, ettei käyttöön välttämättä osata puuttua. ”Osa nuorista toivoo, että vanhemmat olisivat paremmin perillä nuuskaamisesta ja siihen liittyvästä kulttuurista. Jos heidän kanssaan voisi oikeasti keskustella aiheesta, sillä saattaisi olla nuuskaamista vähentävä vaikutus”, nuoria Helsingissä ja Torniossa haastatellut Piispa sanoo.

Hanne Munter pitämässä puheenvuoroa Tornion nuuskaseminaarissa 5.2.2019. KUVA ANNE HUOTARI.

”Ennaltaehkäisyn näkökulmasta on tärkeää ymmärtää entistä paremmin nuorten maailmaa ja sitä, miten nuuska näyttäytyy nuorten arjessa ja nuorisokulttuurissa. Vain syvällisen ymmärryksen kautta voidaan oikeasti vaikuttaa erilaisiin ryhmiin,” sanoo Munter. Syöpäjärjestöt selvitti vuonna 2018 nuuskan käyttöä junioriurheilijoilla pääkaupunkiseudulla ja Oulun seudulla. Siinä urheilullinen elämäntapa (päihteettömyys), jota urheiluseuroissa korostetaankin, nähtiin parhaana keinona ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä.

Vertaisvaikuttamisella kriittistä ajattelua nuorille

Nikotiinihankkeessa kehitetään parhaillaan vertaisvaikuttamisen mallia, jossa vanhemmat oppilaat pitävät vertaisvaikuttamisoppitunteja yläkouluissa nuoremmille. Mukana mallin kehittämisessä ja aluksi kolme pilottikoulua ja sen jälkeen malli levitetään koko Suomeen. ”Vertaisvaikuttamisen kautta pyritään herättämään nuorten kriittistä ajattelua nuuskakulttuuriin liittyviin asioihin muun muassa ympäristön, lainsäädännön ja nuuskateollisuuden näkökulmista”, Munter kertoo. Vertaisvaikuttamisen mallia esiteltiin lyhyesti Tornion Nuuskaseminaarissa helmikuussa. EHYTin Nuoret ja nuuska -selvityksessä tarkasteltiin nuorten nuuskan käyttöön ja välittämiseen liittyviä merkityksiä ja motiiveja sekä nuorten nuuskatietoisuutta ja heidän näkemyksiään siitä, miten nuuskan käyttöä voisi ehkäistä. Selvitys tehtiin osana kolmivuotista Nikotiinihanketta, joka saa avustusta STM:n myöntämästä terveyden edistämisen määrärahasta. Hankkeen selvitys löytyy EHYTin julkaisukaupasta: www.ehyt.fi/julkaisut

Lähteet: *Ruokolainen Otto, Raitasalo Kirsi-Maria (2017) Tupakkatuotteiden ja sähkösavukkeiden kokeilun aloitusikä ja taustatekijät peruskoulun yhdeksäsluokkalaisilla. Yhteiskuntapolitiikka 82 (3), 322–332. Nuoret nuuska-agentit ja EHYTin koulutyön päällikkö Päivi Christensen Educa-messuilla. KUVA MIKAEL WESTMAN. 5

EDESSÄ ON HYVINVOINTIVAALIT? Teksti: EHYT viestintä

EHYT ry:n tavoitteena kevään eduskuntavaaleissa on, että ehkäisevän työn merkitys ihmisten hyvinvoinnille tunnistetaan ja otetaan yhä paremmin huomioon päätöksenteossa. Tehdään vaaleista hyvinvointivaalit!

julkaisi vuonna 2018 onnellisuusraportin (The World Happiness Report), joka listasi kaikkiaan 156 maata niiden onnellisuuden mukaan. Tutkimuksen tulokset perustuvat yksilöiden omiin arvioihin omasta hyvinvoinnista. Arviot koskevat esimerkiksi elinajanodotetta, sosiaalista tukea ja korruptiota. ”Meillä Suomessa, kuten muissakin läntisissä teollisuusmaissa, kansatalouden tilinpitoa tarkasteleva bruttokansantuote on noussut tärkeimmäksi politiikkaa ohjaavaksi mittariksi. Bkt ei kuitenkaan kerro esimerkiksi hyvinvointiin tai ilmastoon liittyvistä ongelmista, vaan korostaa esimerkiksi talouden tavara- ja palvelutuotannon merkitystä. Samalla muut elämänlaatuun keskeisesti vaikuttavat asiat jäävät vähälle huomiolle tai kokonaan huomiotta”, sanoo viestintäpäällikkö Päivi Tiittanen. Bruttokansantuotteen käyttöä hyvinvoinnin mittarina kritisoivat jopa taloustieteilijät itse. Pitkälti talouteen keskittyviä avainlukuja voitaisiin laajentaa mittareihin, jotka ottaisivat huomioon entistä paremmin muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden sekä ympäristön tilan. ”YK:n raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin

maa, mutta ihmisten kokemukset eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi sitä, miten hyvin valtio on onnistunut luomaan mahdollisuudet hyvinvoinnille”, sanoo Tiittanen.

Hyvinvointia ja ehkäisevää päihdetyötä

EHYT on huolissaan eriarvoisuuden kasvamisesta. Suomalaisten elintaso ja elintavat ovat kehittyneet myönteisesti, mutta toisaalta huono-osaisten hyvinvointi heikkenee. EHYT aikoo viestiä vaaleissa, että hyvinvointi kuuluu kaikille. ”Eriarvoisuus ja päihdeongelmat näkyvät sekä nuorten että aikuisten syrjäytymisessä, yksinäisyydessä, köyhyydessä ja muussa huono-osaisuudessa. Liian usein päihteet kärjistävät jo ennestään heikossa asemassa olevien elämäntilanteita”, sanoo kehittämispäällikkö Nina Karlsson. Eriarvoisuutta voi tehokkaasti vähentää ehkäisevällä päihdetyöllä. Päihdehaittoja tulee ehkäistä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti kaikissa ikäryhmissä. ”Avainasemassa ovat resurssit. Kun käytettävissä on riittävät resurssit sekä luotettavaa tutkimustietoa, niin päihdehaittoja pystytään ehkäisemään tehokkaasti”, sanoo Karlsson. Seuraavalla hallituskaudella ehkäisevää päihdetyötä tulee vahvistaa valtioneuvoston periaatepäätöksellä, joka kattaa laajasti eri ministeriöiden toimialoja. Päihdehaitat näkyvät sosiaali- ja terveyssektorin lisäksi muun muassa työn tuottavuudessa, yhteiskunnan turvallisuudessa, liikenteessä ja turvallisuussektorin, kuten poliisin, toiminnassa. Suomessa ehkäisevän päihdetyön keskeinen haaste on toiminnan alueellinen vaihtelevuus, joka näkyy pysyvien rakenteiden heikkoutena ja aliresursointina. Ehkäisevälle työlle tulisi varmistaa riittävät resurssit tehokkaan toimeenpanon varmistamiseksi. Kunnalliset opetus-, nuoriso-, liikunta- ja

EHYT ry:n teesit eduskuntavaaleihin: 1. Vähennetään eriarvoistumista – autetaan ajoissa. 2. Luodaan nuorille mahdollisuudet turvalliseen nuoruuteen. 3. Taataan kaikille oikeus laadukkaaseen päihdehoitoon. 4. Hillitään peliongelmien syntymistä, tehdään rahapelimonopolista vastuullisempi.

kulttuurisektorit pitää saada vahvasti mukaan toimimaan yhdessä järjestöjen kanssa päihdehaittojen ehkäisemiseksi. ”Kun tavoitteena on koko kansan hyvinvoinnin tukeminen ja eriarvoistumisen torjuminen, eivät kertaluontoiset hyvinvointia edistävät ja päihdehaittoja torjuvat panostukset riitä. Myönteinen kehitys edellyttää riittävästi resursoitua ja määrätietoista työtä kaikilla ihmisten hyvinvointiin vaikuttavilla alueilla”, Karlsson toteaa.

Ehkäisevä työ kannattaa – tule mukaan kampanjoimaan ja tapahtumiin! EHYTin eduskuntavaalikampanjan perustan muodostaa vaalisivusto joka on osoitteessa ehyt.fi/vaalit. Eduskuntavaaliehdokkaat voivat käydä allekirjoittamassa EHYTin teesit ja antaa oman lupauksensa ehkäisevän työn edistämiseksi. Tule mukaan kampanjoimaan ja levittämään tietoa ehkäisevän työn merkityksestä. Se onnistuu helposti esimerkiksi vinkkaamalla ehdokkaille EHYTin teeseistä ja allekirjoittamalla vaalilupauksen. Ehkäisevä työ kannattaa -kampanja tarjoaa kenelle tahansa helpon ja omaan tilanteeseen sopivan tavan vaikuttaa siihen, että ehkäisevän työn merkitys huomioidaan paremmin päätöksenteossa. Vaalisivustolta saat käyttöösi kampanjamateriaalia ja syventävää tietoa. Olemalla yhteydessä marjo.rinne@ehyt.fi saat lisäksi myös ohjeet paneelikeskustelun järjestämiseen. Samassa yhteydessä on saatavilla myös paneelikysymyksiä, joita voi hyödyntää kokonaisen paneelin järjestämiseksi tai vaikkapa ottamalla niistä muutaman kysymyksen esimerkiksi yhteispaneeliin. Annamme myös mielellämme hyödynnettäväksi infografiikkaa ja somekuvia. Lisäksi lähetämme maaliskuun alussa kaikille jäsenjärjestöille sähköpostia kampanjaan liittyen. Toivomme ehkäisevän työn merkityksen nousevan esiin lukuisissa vaalikeskusteluissa eri puolella Suomea. EHYT on mukana paneelikeskustelujen järjestämisessä mm. Lahden Elokolossa 7.3., Kouvolan Sokos Hotelli Vaakunassa 27.3., Turun kaupungin kirjastossa 28.3. ja Helsingissä Oodissa 4.4. Lämpimästi tervetuloa tekemään kampanjaa hyvinvoinnin edistämiseksi! #hyvinvointivaalit #ehkäisevätyö Lue lisää: www.ehyt.fi/vaalit

Ehkäisevä päihdetyö kiinnostaa kasvattajia Vuosi on alkanut vilkkaana päihde- ja pelikasvatustyön merkeissä kouluissa ja oppilaitoksissa. Educa-tapahtumassa ehkäisevän päihdetyön materiaalit ja teemat kiinnostivat opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia. Tämä vuonna vahvistuu erityisesti ruotsinkielinen Pelitaito-toiminta uuden hankkeen myötä.

Smokefree- ja Nuuska-agentti -toiminnasta kertoivat aluekoordinaattori Sinikka Korpela, koulutussuunnittelija Katri Saarela sekä nuoret nuuskaagentit Oulusta. KUVAT MIKAEL WESTMAN.

Teksti: Teresa Tenkanen

ammikuun lopussa EHYT osallistui perinteisesti Educa-tapahtumaan Helsingin Messukeskuksessa. EHYTin messuosastolla riitti päihde- ja pelikasvatuksesta kiinnostuneita opetus- ja kasvatusalan ammattilaisia välillä jonoksi asti. Jaossa oli uusimpia materiaaleja ja kävijät saivat vastata nuuska-aiheiseen kyselyyn. ”Päihde- ja pelikasvatuksen teemat kiinnostivat kovasti kasvattajia ja ständillä riitti vilinää ja keskustelua. Jaoimme kävijöille uunituoreita Pelikasvattajan käsikirjoja, jotka kirjaimellisesti vietiin käsistä”, kertoo pelikasvatuksen koulutussuunnittelija Aino Harvola.

Verkkovanhempainillat jatkuvat taas Päihde- ja pelikasvatusteemaisia vanhempainiltoja järjestetään sekä paikan päällä kouluissa että verkossa. Kevään aikana tullaan järjestämään joka kuukauden viimeinen torstai verkkovanhempainilta, joissa aiheena on muun muassa mediakasvatus, päihteet ja kehitysvammaiset nuoret sekä nuuska yläkoululaisten keskuudessa. Tarkempaa tietoa verkkovanhempainilloista löytyy tämän lehden lopusta. Päihde- ja pelikasvatustunteja, henkilöstökoulutuksia sekä vanhempainiltoja kouluissa ja oppilaitoksissa pitävät aina koulutetut asiantuntijat. EHYTin kouluttajaverkostoon kuuluu noin 60 kouluttajaa ympäri Suomen ja uusia, aiheesta kiinnostuneita kouluttajia rekrytoidaan mukaan säännöllisesti.

Pelikasvattajan käsikirja 2 on julkaistu. KUVA AINO HARVOLA.

EHYTin uusi Ehkäisevää päihde- ja pelikasvatusta kouluille ja oppilaitoksille -esite sekä hyviä vinkkejä ja valmiita opetusmateriaaleja erityisesti terveystiedon opetukseen löytyy EHYTin verkkosivuilta www.ehyt.fi/kasvatusalanammattilaiset Tilaa EHYTin koulutuksia kouluille ja oppilaitoksille: koulutukset@ehyt.fi

Kolumni

”Jokaisen oma asia” ja miksi siitä pitäisi puhua

M EHYTin koulutussuunnittelija Anu Rautama piti Educassa tutkija Antti Maunun kanssa innostavan puheenvuoron aiheesta Oppiminen, yhteisöllisyys ja hyvinvointi – kuinka saada niitä yhtä aikaa. KUVA MELISSA SUKANEN.

Ruotsinkielinen Pelitaitotoiminta vahvistuu Brita Maria Renlund -säätiö on myöntänyt EHYTille avustusta ensimmäiselle hankevuodelle ruotsinkieliselle Pelitaito-toiminnalle huhtikuun alusta alkaen. Tavoitteena on edistää kolmen vuoden aikana ruotsinkielistä pelikasvatusta kouluissa ja oppilaitoksissa Pelitaito-menetelmin. Kohderyhmänä ovat oppilaat, vanhemmat sekä ammattilaiset. ”Hankkeeseen haetaan yhtä työntekijää ja näin ollen ruotsinkielinen pelikasvatustyö saa odotettua lisävahvistusta”, iloitsee koulutyön ruotsinkielisestä koulutustoiminnasta vastaava koulutussuunnittelija Katarina Rehntsröm. Hankkeen myötä ruotsinkielinen Pelitaito-toiminta on kouluille ja oppilaitoksille maksutonta.

itä jos olen väärässä? Mitä jos se vaikuttaa meidän työkaveruuteen jotenkin haitallisesti? Onko se oikeastaan minun asiani ottaa sitä puheeksi? Monet pitävät alkoholinkäyttöä jokaisen omana asiana. Siksi myös siitä – toisen alkoholinkäytöstä – puhuminen koetaan vaikeana. Alkoholinkäyttö itsessään voi olla jokaisen oma asia, mutta sen vaikutukset eivät ole – haitat kohdistuvat usein muihin kuin alkoholinkäyttäjään itseensä. Moni on myös joskus ollut huolissaan läheisen alkoholinkäytöstä. THL:n Juomatapatutkimuksen (2016) mukaan alkoholia käyttäneistä 15–29-vuotiaista noin 16 % on saanut läheiseltään kehotuksen vähentää alkoholinkäyttöä viimeisen vuoden aikana. Vastaavan kehotuksen työpaikalla tai oppilaitoksessa on saanut vain 1,1 % alkoholia käyttäneistä samasta ikäryhmästä, ja terveydenhuollossa 1,6 %. Tutkimusten mukaan puheeksiotto on tehokas keino ehkäistä ja vähentää päihdehaittoja. Läheiset paitsi huomaavat enemmän haittoja, myös ottavat alkoholinkäytön puheeksi herkemmin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö oppilaitoksissa tai työpaikoilla huomattaisi haittoja. Kynnys ottaa asia puheeksi on kuitenkin ymmärrettävästi paljon korkeampi. Olisikin tärkeää, että puheeksiottamiseen kannustettaisiin ja tarjottaisiin myös koulutusta, korkeakouluissa etenkin opettajille ja ohjaushenkilöstölle mutta myös opiskelijajärjestöaktiiveille ja vertaistuutoreille. Opettajiin verrattuna opiskelijatoverit havaitsevat usein helpommin ja varhaisemmassa vaiheessa päihteiden käyttöön, jaksamiseen ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Päihteiden käyttö ja mielenterveyden pulmat eivät usein näy päällepäin, eikä niiden tunnistamiseen ole yksittäistä merkkiä. Tunnusmerkkejä on koostettu erilaisiksi listoiksi, mutta sen sijaan että odottaisi tiettyjen kriteerien täyttymistä, on usein parempi luottaa omaan intuitioon: siihen tunteeseen, joka kertoo, että nyt kaikki ei ole kohdallaan. Huolen ilmaiseminen kannattaa, vaikka se ei aina automaattisesti johda siihen, että toinen motivoituu hakemaan apua. Ottamalla huolesi puheeksi viestität välittämistä ja empatiaa, ja jo sillä on usein yllättävän suuri merkitys. KUPLA-hanke haastaa sinut pohtimaan ja kokeilemaan huolen puheeksiottoa: Onko opiskeluyhteisössäsi, työpaikallasi tai lähipiirissäsi joku, jonka jaksaminen mietityttää? Voisitko ottaa asian puheeksi? Vaikka sinulla ei olisi erityistä huolta kenestäkään juuri nyt, voit aina kysyä: ”Miten sulla menee?”. EHYT ry:n ja Nyyti ry:n KUPLA – Opiskelijat päihdekulttuurin uudistajina -hanke (2018–2020) tukee korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä, vahvistaa korkeakouluyhteisöjen valmiuksia päihdehaittojen ehkäisyyn sekä edistää yhteisöllistä ja saavutettavaa opiskelukulttuuria. KUPLA kannustaa keskustelemaan päihteisiin ja mielen hyvinvointiin liittyvistä asioista avoimesti korkeakouluyhteisöissä.

Sarianna Palmroos Projektipäällikkö

Julkaisut

Media mukana lapsen arjessa Päivitetty Media mukana lapsen arjessa -esite tarjoaa vinkkejä perheen sujuvaan media-arkeen. Mukana tietoa esimerkiksi median käytön tottumusten luomisesta ja yhteisistä hetkistä median parissa. Esitteen ovat tehneet yhteistyössä EHYT ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

Päihteet puheeksi korkeakoulussa Kupla-hankkeen esite tarjoaa neljä askelta päihteiden puheeksiottoon korkeakoulussa ja listan tukipalveluista, joihin opiskelijan voi ohjata ja joista saat lisätietoa. Sinun ei tarvitse olla alan ammattilainen – päihteiden käytön voi ottaa puheeksi kuka tahansa. Jäsenyhdistykset voivat tilata esitettä käyttöönsä maksutta sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi. Esite on ladattavissa myös pdf-muodossa: www.ehyt.fi/verkkokauppa

Jäsenyhdistykset voivat tilata esitettä käyttöönsä maksutta sähköpostitse: annikki. pesonen@ehyt.fi. Esite on ladattavissa myös pdf-muodossa: www.ehyt.fi/verkkokauppa

Oletko Pelitön Pelikaani vai Polle Panostaja? Me suomalaiset olemme pelaajakansaa – pelaammekin rahapelejä neljänneksi eniten maailmassa. Rahapelejä on monenlaisia ja jokaiseen makuun. Kaikkia eivät kuitenkaan kiinnosta samanlaiset pelit ja pelaamisen syitäkin on useita. Tiedätkö sinä, millainen rahapelaaja olet? Mikä pelieläin olet -testin avulla voit selvittää, mitä pelitapasi kertovat sinusta. Leikkimielinen testi sopii esimerkiksi oman tai kaverin pelikäyttäytymisen testaamiseen: sen avulla ammattilainen voi ottaa pelaamisen puheeksi tai sitä voi käyttää tehtävänä rahapeliteemaisissa tapahtumissa. Jäsenyhdistykset voivat tilata esitettä käyttöönsä maksutta sähköpostitse: annikki.pesonen@ehyt.fi. Esite on ladattavissa myös pdf-muodossa: www.ehyt.fi/verkkokauppa

EHYTin toimintaa voi tukea lahjoituksin Lahjoitustili Nordea FI74 1555 3000 1145 39 Lahjoitukset käytetään ensisijaisesti yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa ylläpidettävien Elokolo-kohtaamispaikkojen toimintaan sekä lasten ja nuorten parissa tehtävään työhön.

Miltä ehkäisevän päihdetyön tulevaisuus näyttää? Neljä skenaariota ehkäisevän päihdetyön tulevaisuudesta -raportti esittelee erilaisia tulevaisuuden yhteiskuntia. Raportti auttaa hahmottamaan, miksi ja millainen ehkäisevä päihdetyö on tulevaisuudessa vaikuttavaa. Skenaariot ovat Pohjolan hyvinvointivaltio samoilla raiteilla, Oman onnensa seppien Suomi, Kurilla kehittyvien isänmaa ja Digiyhteisöjen yhteiskunta. Raportista on postitettu yksi kappale jäsenyhdistyksille. Raportin voi ladata ilmaiseksi EHYTin julkaisukaupasta www.ehyt.fi/verkkokauppa

OttoMitta -kampanja OttoMitta ravintolassa -kampanja on ravintolan ja EPT-toimijoiden yhteinen kampanja. Painopisteenä on, että haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisössä. Ravintolan etu on, että asiakas ei humallu liikaa illan aikana. Silloin ravintolassa on viihtyisää ja järjestyshäiriöt ovat harvinaisia. Voit tilata EHYTin aluekoordinaattorilta materiaalia ja toimittaa ne anniskelupaikkaan. Ravintola ja asiakkaat voivat osallistua kampanjaan somessa tunnuksella #OttoMitta. Omaa alkoholinkäyttöä voi seurata myös maksuttomalla OttoMitta-sovelluksella, jonka voi ladata AppStoresta tai Google Playsta. Lisätietoja: www.ehyt.fi/kampanjat

SELVIS – selkokielistä päihde- ja pelikasvatusta EHYTin Kehitysvammaliiton yhteishanke SELVIS käynnistyi syksyllä 2018. Hankkeen tavoitteena on ehkäistä itsenäistyvien kehitysvammaisten nuorten (18-25v.) päihde- ja pelihaittoja. Hankkeessa kehitetään selkokielistä päihde- ja pelikasvatusmateriaalia, vahvistetaan ammattilaisten osaamista ja rakennetaan tukiverkostoja nuorille. Kehittämistyössä ovat mukana kehitysvammaiset nuoret ja heidän kanssaan toimivat ammattilaiset. Keväällä 2019 kokoontuvat kaksi nuorista koottua kehittämisryhmää, Lahdessa ja Muhoksella. Näissä ryhmissä kerätään käyttäjälähtöistä tietoa selkokielisen materiaalin kehittämistä varten. SELVIS-hanke jatkuu vuoteen 2021 asti ja on osa Arvokas – eriarvoisuuden vähentämisen avustusohjelmaa, jota koordinoi Setlementtiliitto. Lue lisää: ehyt.fi/selvis https://www.facebook.com/selvishanke/ https://www.instagram.com/selvishanke https://twitter.com/selvishanke

Päihdeneuvonnan lukuja 2018 Vuonna 2018 vastattiin 5650 puheluun. 50 % soittajista oli Uudeltamaalta. 59 % soitti omaan päihteidenkäyttöön liittyen, 20 % läheisensä päihteiden käyttöön liittyen.

Smokefree verkossa Smokefree-toiminnan uudistuneet verkkosivut löytyvät osoitteesta www.smokefree.fi. Sivustolle päivitetään mm. ajankohtaisia asioita nuorten nikotiinituotteiden käytön ehkäisystä, tietoa nikotiinituotteista ja Smokefree-toiminnan sisällöstä. Voit ladata sivustolta maksutta Rastirata- ja Nuuska-agentti -materiaalit, sekä poimia linkkivinkkejä. Ota seurantaan myös SoMe-kanavat Facebookissa ja Twitterissä (@smokefreesuomi) ja vinkkaa nuorille Instagram-tilistä (@BuenoTalk).

Puhelimessa käsiteltiin seuraavia aiheita: Alkoholi 56 % Huumeet 16 % Lääkkeet 11 % Muut 36 % • Huumausaineaiheisista puheluista suurin osa liittyi kannabikseen (35 %), amfetamiiniin (31 %) ja bubrenorfiiniin (23 %). • 63 % soittajista antoi spontaania positiivista palautetta.

Huolestuttaako oma tai läheisen päihteidenkäyttö? Soita maksuttomaan numeroon 0800 900 45 ja kysy neuvoa päihdetyön ammattilaisilta. 11

Henkilökuvassa Elä terveesti ry:n Marja-Liisa Mäki Teksti: Teresa Tenkanen, kuva Mirella Mellonmaa

Marja-Liisa Mäki, Harjavalta Ikä: 64 Harrastukset: tanssi, laulu, näytteleminen, järjestötyö, kirjanpidot sekä toiminnantarkastukset Motto: Ihminen kerkee ja tekee juuri sitä, mitä se haluaa. Siihen löytyy aina aikaa, mistä tykkää.

Missä yhdistyksessä toimit ja millaista toimintaa yhdistyksellänne on? Olen sihteerinä Elä terveesti ry:ssä, joka toimii Satakunnassa, Harjavallassa, terveyspainotteisten elämäntapojen edistämiseksi. Yhdistys on toiminut jo 41 vuoden ajan ja olen itse ollut mukana yhdistyksen toiminnassa noin 35 vuotta. Yhdistyksemme järjestää vuosittain koko perheen tapahtumia ja retkiä. Olemme käyneet muun muassa Ähtärissä, Naantalissa ja Heurekassa. Joka syksy järjestämme koko kaupungin väelle avoimia tilaisuuksia keskustassa eri teemoilla. Aiheina näissä on ollut muun muassa internetmaailma, rahapelaaminen, lääkkeet ja päihteet. Vierailemme lisäksi vanhainkodissa viihdyttämässä ja tanssittamassa ikäihmisiä. Iäkkäät asukkaat ovat mielissään, kun he pääsevät tekemään jotakin yhdessä. Itselleni vapaehtoistyö antaa enemmän kuin ottaa. Olen itse yhdeltä koulutukseltani tanssinohjaaja ja ohjaan myös istumatansseja. Olemme myös lausuneet runoja yhdessä yhdistyksen entisen puheenjohtajan Altti Rintalan kanssa, runot ovat hänen omiaan.

Miksi lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan ja mikä siinä on parasta? Olen aina pitänyt vapaaehtoistoiminnasta sekä terveistä elämäntavoista. Kiinnostus yhdistystoimintaan on tullut minulle verenperintönä ja mallina kotoa, sillä vanhempani ovat toimineet aktiivisesti. Toimin Harjavallassa raittiussihteerinä pank-kityön ohella 1980-luvun lopulla. Tanssiharrastukseni on saanut alkunsa niin ikään kotoa, myös vanhemmat ovat harrastaneet tanssia. Olen aina ollut kiinnostunut musiikista ja laulanut kuorossa sekä pienryhmissä.

Mitä vapaaehtoistyö on sinulle antanut? Kaikki vuodet ovat olleet antoisia, olen saanut hyviä ihmissuhteita ja läpi elämän kantavia ystäviä. Tuntuu, että olen päässyt vaikuttamaan joihinkin asioihin. On harmillista, että talkootyö on unohdettua nykyään. Minua on paljon tukenut yhdistystoiminnassa se, että työkaverini on myös Elä terveesti ry:n varapuheenjohtaja. Se on auttanut jaksamaan ja kiinnos-tus on säilynyt. 12

Marja-Liisa Mäki

Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on? Olen jatkamassa edelleen mukana yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnassa, sillä se tuo niin paljon sisältöä elämään. Kun aikanani eläköidyn, aion jatkaa vapaaehtoistoimintaa ikäihmisten parissa. Näen itseni myös mukana lasten ja nuorten toiminnassa, esimerkiksi järjestyksenvalvojana erilaisissa tapahtumissa. Kun on nuorten kanssa tekemisissä, pysyy itsekin virkeänä. Oma perhe - johon kuuluvat omat, iäkkäät vanhemmat, aviomies ja tytär perheineen - ovat ykkösasia elämässäni.

Ajatuksia yhdistystoiminnasta Järjestötyö on hyvin tärkeää yhteiskunnassa ja toivoisin, että se tulisi jatkumaan ja kehittymään ja kannustaisi hyvään sekä terveelliseen elämään. En näe, että se loppuisi, mutta se vaatii toimijoilta panostusta – ja paljon yhdessä tekemistä.

Hyvinkään Paavolan asukasyhdistys ry järjesti ystävänpäiväteemaisen kakkukilpailun, jossa oli mukana kolme eri sarjaa (täytekakut, kuivakakut ja oma sarja alle 12 v. leipureille). Yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan. Tilaisuudessa kuultiin myös elävää musiikkia Mika Ikosen ja Marina Petrikin esittämänä.

Pirkkala Pirkkalan Elokolossa järjestettiin Tipattoman tammikuun kunniaksi Tipattomat hipat, jossa tarjolla oli alkoholittomia drinkkejä ja pientä naposteltavaa. Hipoissa pidettiin myös Tipattoman pubivisaa ja keskusteltiin Tipattomasta tammikuusta.

Tipattoman tammikuun jo perinteeksi muodostuneet järjestöjen tarjoamat ja Tredun opiskelijoiden tekemät mocktailit nautittiin yhdessä ennen Tampereen kaupunginvaltuuston kokousta. Mukana tilaisuudessa oli myös Tampereen Liikenneraittiusyhdistyksen ja Tampereen seudun EHYT ry:n toimijoita. Ilahduttava määrä valtuutettuja kävi nauttimassa juomat ja juttelemassa järjestöväen kanssa.

Tornio Eläkeikään ehtineiden virkistyspäivää vietettiin Tornion Järjestötalolla tammikuun lopulla. Mukaan tapahtumaan oli tullut jumppaamaan, kahvittelemaan, syömään ja seurustelemaan 90 eläkeläistä, vaikka ulkona oli purevan kylmä pakkanen. Ohjelmassa oli myös mm. tietoiskuja ja bingo. Tilaisuuden järjesti Kumppanuuskeskus Luotsi ry.

Turun seudun EHYT ry kävi 8.1. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) puhumassa henkilökunnalle Tipattomasta tammikuusta ja jakamassa materiaalia. Ihmiset olivat kiinnostuneita ja moni otti materiaalia jakaakseen sitä eteenpäin. Eniten mielenkiintoa herättivät Päihdeneuvonta, alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutus ja Turun Elokolon toiminta.

Työväen Urheiluliitto TUL ry vietti 100-vuotisjuhlapäiväänsä 26.1. Raittiusseura Koiton juhlasalissa, jossa TUL myös perustettiin. TUL:n 100-vuotisjuhlavuosi huipentuu TUL 100-tapahtumaviikonloppuun Helsingissä 14.–16.6.2019. Lue lisää www.tul.fi

JÄRJESTÖTOIMINNAN AJANKOHTAISET Jiri Sironen

Mielenkiintoinen kevät

uluva kevät ja koko vuosi on monessa mielessä jännittävä. Kevään eduskuntavaalit 14.4. ja eurovaalit 26.5., hallitusneuvottelut, sote-uudistuksen kohtalo sekä Suomen EU-puheenjohtajuus ovat iso vaikuttamisen mahdollisuus. Vaikuttamisen ja kaiken perustoiminnan lisäksi EHYTissä on käynnissä strategiaprosessi, joka huipentuu edustajakokoukseen alkuvuodesta 2020. Kevään keskeisiä tapahtumia ovat mm. EHYTin jäsenyhdistysten puheenjohtajien valtakunnallinen tapaaminen 9.3, TERVE-SOS Oulussa 23.–24.5., Päihdepäivät 8.–9.5. ja Valtakunnalliset kohtaamispaikkapäivät 9.–10.5. Porvoossa. Vaalien lisäksi kevätkaudella kampanjoidaan maailman terveyspäivään liittyen 7.4. sekä kesän alkamisen kynnyksellä Hakematta paras ja Selvin päin kesään -kampanjoiden merkeissä. Moniin kevään tapahtumiin kaivataan vapaaehtoisia apukäsiä. Vapaaehtoistehtävistä ilmoitetaan osoitteessa www. ehyt.fi/vapaaehtoistoiminta sekä sähköpostitse vapaaehtoistoimintaan ilmoittautuneille.

Jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaaminen ja strategiapäivä 9.3.

EHYT järjestää jäsenyhdistysten puheenjohtajatapaamisen ja strategiapäivän lauantaina 9. maaliskuuta klo 10–16 EHYTin keskustoimistolla Helsingissä. Päivän ohjelmassa on työskentelyä EHYTin tulevan strategian parissa sekä keskustelua eduskuntavaalivaikuttamisesta ja yhdistystoiminnan kehittämisestä. EHYT kustantaa tapahtumaan matkat, aamukahvin ja lounaan sekä pitkämatkalaisille majoituksen. Jos haluatte vielä mukaan päivään peruutuspaikoille, olkaa suoraan yhtey dessä Teresa Tenkaseen.

Uusia jäseniä

EHYTin jäseneksi on liittynyt neljä uutta yhdistystä, Espoon maahanmuuttajat Esma ry, Kotkan Korttelikotiyhdistys ry, Porin seudun työttömät ry ja Elämäntaidon ja Vanhemmuuden Tuki ry. Tervetuloa mukaan!

• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

TAMMI

• Mediataitoviikko (helmikuun toinen viikko) • Ystävänpäivä 14.2. • Toimintatukipäätökset HELMI

• Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimittaminen EHYT ry:lle) MAALIS

Toimintatuet vuodelle 2019 EHYTin hallitus päätti helmikuun kokouksessaan jäsenyhdistysten toimintatuista. Tukea myönnettiin 40 yhdistykselle yhteensä 75 000 euroa. Tuen saajat ja tukisummat ovat luettavissa verkosta osoitteesta www.ehyt.fi/toimintatuki

Ehdota henkilöitä EHYTin hallitukseen 1.4. mennessä

EHYTin vaalivaliokunta valmistelee esityksiä valtuuston kokouksessa 27.5. käsiteltävään hallituksen jäsenten valintaan. Vaalivaliokuntaan kuuluvat: Pekka Puska (valtuuston puheenjohtaja), Riitta Pääjärvi-Myllyaho (valtuuston varapuheenjohtaja), Juho Saari (hallituksen varapuheenjohtaja) ja sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Juha Mikkonen. Yhdistykset voivat tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi 1.4. mennessä. Hallituksesta ovat erovuorossa seuraavat henkilöt varajäsenineen: • puheenjohtaja Hanna Tainio (varajäsen Anneli Pasanen) • Marjatta Ikonen (varajäsen Anneli Palosaari) • Annu Komulainen (varajäsen Emmi Pentikäinen) • Pia-Lisa Sundell (varajäsen Tiina Kivisaari) Kaikki jäsenet ovat uudelleenvalintakelpoisia. Luottamushenkilö voi toimia samassa tehtävässä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Lue lisää ja tarkemmat ohjeet ehdotuksien tekemisestä yhdistyksille lähetetystä kirjeestä.

Henkilöstöuutisia

EHYTin hallitus nimitti 19.2. Jiri Sirosen Alue- ja järjestötoiminnan osastopäälliköksi. Sironen on työskennellyt EHYTissä sen perustamisesta lähtien järjestöpäällikkönä ja viimeiset 1,5 vuotta vs. osastopäällikkönä. Kuluvan vuoden ajan varsinaissuomalaisia jäsenyhdistyksien tapahtumien järjestämistä tukee myös Turun Elokolosta käsin työskentelevä tapahtumatuottaja Maaria Lilja. Kuopion aluekeskuksessa aluekoordinaattori Elisa Aarnion perhevapaan sijaisena on aloittanut Heli Rantanen. Uusien työntekijöiden yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 17.

• Kansanterveyspäivä 5.4. • Maailman terveyspäivä 7.4. • Eduskuntavaalit 14.4. HUHTI

• Hakematta paras -kampanja • Selvin päin kesään -kampanja • Päihdepäivät 8.–9.5. • Kohtaamispaikkapäivät 9.–10.5. Porvoossa • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit 25.–26.5. • Maailman tupakaton päivä 31.5. TOUKO

KESÄ

TILAA UUTISKIRJEITÄMME EHYT Uutisia kertoo ajankohtaisista asioista ja toiminnasta jäsenjärjestöille, kohtaamispaikoille ja vapaaehtoisille. Uutiskirje ilmestyy kerran kuussa.

Ollaan yhteydessä! Jäsenyhdistykset, vapaaehtoiset, kohtaamispaikat ja muut toimijat saavat EHYTistä monenlaista tukea, materiaaleja, koulutusta ja ideoita toimintaansa, joten olkaa rohkeasti yhteydessä! EHYTin järjestö- ja aluetyöntekijöille voi aina tehdä ehdotuksia toiminnasta ja yhteistyöstä. Kiitos myös kaikille EHYTin jäsenkyselyyn vastanneille yhdistyksille sekä vapaaehtoiskyselyyn vastanneille. Saimme vastauksista arvokasta tietoa toiminnan kehittämiseksi.

Ehkäisevän päihdetyön TEEMA-uutiskirje on Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkoston sekä EHYT ry:n yhteinen ajankohtaiskatsaus, jossa keskitytään kuukausittain yhteen aihepiiriin. Tsemppaajat-uutiskirje kertoo koulumaailman keskeiset kuulumiset sekä ajankohtaiset terveiset ehkäisevän päihdetyön kentältä. www.ehyt.fi/tilaa-uutiskirje

Yhteistyöterveisin!

Verkossa auttavat ammattilaiset Ensija turvakotien liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset.

Chatit vastaavat

Chat-keskusteluissa saat apua moneen elämäntilanteeseen.

Apua eroon

Apua väkivaltaan

Apua vauvan uneen

Apua päihteitä käyttäville raskaus- ja vauva-aikana

ensijaturvakotienliitto.fi > chat

• Koulujen alkaminen • Savuton Suomi -päivä • SuomiAreena 15.–19.7. 28.8. HEINÄ

ELO

• Liikenneturvallisuusviikko SYYS

• Vanhusten viikko 6.–13.10. • 17.10. Asunnottomien yö (YK:n kansainvälinen päivä köyhyyden poistamiseksi) LOKA

• EPT-viikko (viikko 45) • Peliviikko vko 45 MARRAS

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle JOULU

UUTISIA

Cafe Taitolaji – puhetta alkoholista, sen käytöstä ja ennen kaikkea kaikesta muusta! Teksti: Satu-Johanna Lattu Kuva: Anne Mikkola

TÄMÄNKIN VUODEN ALUSSA on Tampereen seudun EHYT

ry ylläpitänyt perinteikästä Cafe Taitolaji-toimintaa Kumppanuustalo Arttelissa Elokolon tiloissa. Pitkänlinjan vapaaehtoisen Leena Heinosen vetämät avoimet keskusteluillat ovat suunnattu alkoholin käyttöään pohdiskeleville ja vähentämiseen pyrkiville aikuisille. Ryhmän tavoitteena on saada vertaistukea alkoholin käytön vähentämiseksi tai lopettamiseksi sekä pohtia omaa alkoholin käyttöä ja suhdetta alkoholiin – muuta elämää unohtamatta. Lämminhenkisessä ja kannustavassa ryhmässä kahvi- ja teekupposten äärellä on iltojen teemoina ollut mm. tipaton tammikuu ja itsensä palkitseminen, alkoholinkäytön hyödyt ja haitat, omat voimavarat ja muutoksen tarve, sekä läheisten merkitys ja suhtautuminen alkoholin käyttöön. Alkoholin lisäksi merkittäväksi osaksi keskustelua on noussut myös unen merkitys ja rentoutuminen, omat rajat ja lempeys itseään kohtaan, ihmissuhteet ja yksilön kokonaisvaltainen hyvinvointi. Cafe Taitolaji -ryhmät jatkuvat Tampereella taas ensi syksynä. Lisätietoa: Leena Heinonen, puh. 040 510 4421 Elämä edellä alkoholin käyttöä vähentämään!

”Oon tykännyt et tästä on ollut apua. En oo ikinä pyrkinytkään täysraittiuteen, vaan tuota eläkeiän juopottelua ennaltaehkäisemään ja vähentämään. Parasta on se semmonen, ettei pakoteta mihinkään. Saa olla vähentäjä.” (Ryhmän osallistuja)

Se voisit olla sinä EPT-VERKOSTON KAIKKIEN KAUPUNKI -turvallisuuskam-

panja näkyi Helsingin joukkoliikenteessä marraskuussa. Kampanjan aikana matkustajia kannustettiin jakamaan kokemuksiaan joukkoliikenteestä. Helsinki Poetry Connection koosti matkustajien tarinat ja muistot runoesitykseksi, joka esitettiin joulukuussa Runometrossa. Esitys videoitiin ja runovideoita jaettiin sosiaalisessa mediassa. Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoitteena oli lisätä turvallisuuden tunnetta ja nostaa esiin viihtyisän ympäristön teemoja julkisessa tilassa. Kaikkien kaupunki -kampanjan avulla haluttiin rohkaista kaupunkilaisia puuttumaan mahdollisiin häiriötilanteisiin ja luomaan näin turvallista kaupunkitilaa jokaiselle. Kampanja toi esiin päihteitä käyttävien ihmisen inhimillisen kohtaamisen – vaikka päihteidenkäyttö julkisella paikalla saattaa aiheuttaa turvattomuutta, suurin osa ihmisistä käyttäytyy asiallisesti ja monet häiriöt ovat vältettävissä ystävällisellä asenteella.

”Joukkoliikenne on paikka, jossa moni kohtaa päivittäin syrjintää. Kuuntelemalla ja antamalla tilaa ihmisten kokemuksille ja ajatuksille esimerkiksi päihteiden käytöstä, seksuaalisesta häirinnästä tai rasismista voimme kaikki oppia näkemään arkisiakin kohtaamisia uudesta näkökulmasta, pitämään huolta toisistamme ja edesauttamaan muutosta”, pohtii runoilija Jonna Nummela. ”Riippuvuus ei parane katsomalla nenänvartta pitkin tai häijyin puhein. Enemmän auttaa myötätunto.” Runovideot ovat katsottavissa EPT-järjestöverkoston YouTubekanavalla.

EHYT RY ALUE-, JÄRJESTÖ- JA ELOKOLOTOIMINTA

JIRI SIRONEN

osastopäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

TERESA TENKANEN

järjestöasiantuntija p. 040 724 5513 teresa.tenkanen@ehyt.fi

ANNIKKI PESONEN

järjestösuunnittelija p. 050 509 8759 annikki.pesonen@ehyt.fi

MARJO RINNE

kampanjakoordinaattori p. 050 301 5210 marjo.rinne@ehyt.fi

TIMO GLAD

suunnittelija p. 040 527 1116 timo.glad@ehyt.fi

Pohjois- Suomi ANNE HUOTARI

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 anne.huotari@ehyt.fi

SINIKKA KORPELA

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

Itä- Suomi Länsi- Suomi HELI RANTANEN

MIIA HIETANIEMI

POHJOIS-SUOMI ALUEKESKUS Oulu

aluekoordinaattori p. 050 571 4818 miia.hietaniemi@ehyt.fi

aluekoordinaattori p. 050 571 0480 heli.rantanen@ehyt.fi

HARRI JUKKALA

ANNE MIKKOLA

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

LÄNSI-SUOMI ALUEKESKUS Tampere ELOKOLO Tampere

EMMI SIIRTONEN

kohtaamispaikkakoordinaattori Mielikahvila p. 050 354 1695 emmi.siirtonen@ehyt.fi

ELOKOLO Pirkkala

ALUETOIMISTO Jyväskylä

ALUETOIMISTO Lahti

aluetyöntekijä p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

HELI VAIJA

aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi

KESKUSTOIMISTO Helsinki

ELOKOLOT Helsinki

aluetyöntekijä p. 050 407 1044 maarit.jarvinen@ehyt.fi

LIISA ÄYRÄS

Etelä- Suomi

ELOKOLO Lahti ELOKOLO Turku

MAARIT JÄRVINEN

ITÄ-SUOMEN ALUETOIMISTO Kuopio

ALUETOIMISTO Seinäloki

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

JUKKA SUOMILAMMI

aluetyöntekijä p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

MAARIA LILJA

tapahtumatuottaja p. 050 413 9367 maaria.lilja@ehyt.fi

MIKA MIKKONEN

aluetyöntekijä Helsingin Elokolot p. 040 593 5305 mika.mikkonen@ehyt.fi

Koulutukset

Edunvalvontaosaajien peruskoulutus pidetään maaliskuussa Tampereella EDUNVALVONTAOSAAJA NEUVOO, tukee ja vaikka saattaa henkilön päihdehoitopolun alkuun ja osaa myös neuvoa eteenpäin oikeassa järjestyksessä, jos hoitoon pääsyssä tai hoidon aikana ilmenee ongelmia, joita tarvitsisi selvittää. Mukaan voi ilmoittautua myös päihdehuollon ja järjestöjen työntekijöitä. Päihdeasiamiestoiminnan järjestämä edunvalvontaosaajien peruskoulutus järjestetään Tampereella Kumppanuustalo Arttelissa 28.–29.3.2019. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 15.3. mennessä vs. kehittämis- ja edunvalvontakoordinaattori riitta.sattilainen@ehyt.fi tai puh. 050 4646484.

Ajantasaiset tiedot tapahtumista ja koulutuksista löydät osoitteesta www.ehyt.fi/tapahtumat.

Maksuttomat vanhemmille suunnatut verkkovanhempainillat lisäävät tietoa ajankohtaisista ilmiöistä EHYT JÄRJESTÄÄ KASVATUKSEN TUEKSI vanhemmille suunnattuja avoimia ja maksuttomia verkkovanhempainiltoja joka kuun viimeinen torstai klo 18–19:30. Verkkovanhempainillat käsittelevät erilaisia lasten ja nuorten elämää koskettavia aiheita, ja mukana keskustelemassa on alan asiantuntijoita. Vanhempainillassa on runsaasti aikaa kysymyksille, kommentoinnille ja yhteiselle keskustelulle. Osallistuminen on helppoa ja onnistuu mistä tahansa, kunhan sinulla on verkkoyhteys. Tilaisuudet tallennetaan, jotta niitä pääsee katsomaan myös jälkikäteen.

Ensihuoli-koulutukset PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTTAMISEN Ensihuoli-koulutukset on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat huolissaan läheisestään tai kiinnostuneita toimimaan ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoisina. Koulutuksessa opitaan puhumaan vaikeista asioista kunnioittavalla tavalla, toista rohkaisemalla ja tukemalla. Tavoitteena on antaa käytännön työkaluja lähipiirissä havaittuihin päihdehaittoihin puuttumiseen ja puheeksi ottoon. Sisällöt ovat sovellettavissa myös esimerkiksi pelaamisesta puhumiseen. Kolmetuntinen koulutus sisältää keskustelua, ryhmätehtäviä sekä käytännön harjoituksia. Kouluttajina toimivat EHYT ry:n asiantuntijat. Koulutus järjestetään yhteistyössä Opintokeskus Siviksen kanssa.

Kevään 2019 koulutuksia: Oulu 6.3. Kärkölä 14.3. Tampere 28.3. Imatra 2.5. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.ehyt.fi/tapahtumat

Kevään verkkovanhempainiltojen teemat ovat: 28.2.2019: Mediakasvatus lapsiperheissä (yhteistyössä Silmu-toiminnan kanssa) 28.3.2019: Päihteet ja kehitysvammaiset nuoret (yhteistyössä SELVIS-hankkeen kanssa) 25.4.2019: Nuuska yläkouluikäisten nuorten keskuudessa (yhteistyössä Nikotiini-hankkeen kanssa) 23.5.2019: Päihteet ja päihdekasvatus toisen asteen opiskelijoiden parissa Lisää tietoa vanhempainillasta ja osallistumisohjeet osoitteessa: www.ehyt.fi/verkkovanhempainillat

Tapahtumat

KALENTERI ESIIN: BuenoTalk Live perjantaina 12.4.2019 BuenoTalk Live kokoaa nuoret ja nuorten parissa toimivat yhteen keskustelemaan pelaamisesta. Lisää kalenteriin tapahtumapäivä ja tykkää Instagram-tilistämme, niin tiedät ensimmäisten joukossa mitä tapahtuu. instagram.com/buenotalk

Selvä Kesä – Helsinki 2019 Selvä Kesä on koulujen päätöstapahtuma 12–18-vuotiaille nuorille. Tapahtuma järjestetään Helsingin Mustikkamaan yleisellä uimarannalla 1.6.2019 klo 14–22. Tapahtuman tarkoituksena on järjestää hauska, nuorten näköinen ja oloinen päättäjäisjuhla ja samalla tukea nuorten päihteetöntä koulujen päättymisen juhlintaa. Tapahtuman pääorganisoijana toimii Sininauhasäätiö. Mukana tapahtumassa ovat Sininauhasäätiön lisäksi: EHYT ry, Väestöliitto, Rikki-projekti, Mielenterveysseura ja Irti Huumeista ry. Lisätietoa: www.sininauhasaatio.fi/ tarinat/selva-kesa-2019 www.instagram.com/selvakesa

Hiihto- ja laskettelumatka Lappiin Tiurahovin Ystävät ry järjestää yhteistyössä EHYTin kanssa hiihto- ja laskettelumatkan Tiurahoviin 25.-31.3. sekä pääsiäismatkan 16.-22.4. Retken hinta 360 euroa (sis. mm. bussimatkat, aamiainen, päivällinen ja iltapala, majoitus, hiihtoretkien vetäjien palvelut, iltaohjelmaa kämpillä sekä iltakuljetuksen kylille). Alle 15-vuotiaat lapset mukaan edullisemmin. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: tiurahovi@gmail.com puh. 050 530 8913 (Raisa-Tiina) tai 045 849 6430 (Marja) www.tiurahovi.fi

Kilpisjärven elämyksellinen liikuntajuhannus 21.–23.6.2019 Tervehenkinen ja lystikäs liikuntajuhannus järjestetään jo 74. kerran, tervetuloa mukaan! Ohjelmassa mm. Juhannushiihto, suunnistusta ja Saanan vuorijuoksu. Lisätietoa ja tiedustelut: Antti Honkonen, antti.honkonen@ hotmail.fi, 040 529 5283 (tekstiviestit) www.kunnonelama.fi www.tosilappi.fi www.luontoon.fi

Kohtaamispaikkapäivät Porvoossa 9.–10.5.

Maailman terveyspäivä 7.4.

14. Kohtaamispaikkapäivät järjestetään Porvoon Taidetehtaalla (Läntinen Aleksanterinkaari 1, Porvoo) 9.–10.5.2019. Päivien teemana on kolmannen sektorin rooli ja tulevaisuus hyvinvointipalveluissa muuttuvassa toimintaympäristössä. Osanottomaksu on 60 euroa/osanottaja sisältäen ohjelman mukaiset ruokailut (lounas ja kahvit molempina päivänä sekä iltatilaisuus 9.5.2019). Tarkempi ohjelma ja aikataulu julkaistaan lähiaikoina.

YK:n maailman terveyspäivää vietetään joka vuosi 7.4., jotta tietoisuus terveysongelmista sekä hyvinvoinnin parantamisesta lisääntyisi. Tänä vuonna kannustamme kaikkia osallistumaan päivän viettämiseen teemalla ”Terveydeksi”. Päivän viettämiseen voi osallistua skoolaamalla alkoholittomalla drinkillä ja toivottamalla ”Terveydeksi!” omassa porukassa tai pitämällä alkoholitonta pop up -drinkkibaaria. Jäsenyhdistyksille on tulossa infopaketti, joka sisältää mm. tarkempaa tietoa teemapäivästä, ohjeita drinkkibaarin pitämiseen, alkoholittomien drinkkien reseptejä sekä somekuvia.

Lisätietoja: Nina Koskela, puh. 044 240 5787, mitta.pyk@gmail.com ja puheenjohtaja Matti Hellsten, puh. 0400 501 983, matti.hellsten@pp1.inet.fi

Lue lisää: www.ehyt.fi/maailman-terveyspaiva

et s i e

äh l a

e Te

tj e s p la

8. – 9. 5. 2019 Helsingin Kulttuuritalo

Jokainen on läheinen.

Päihdepäivillä järjestetään yli 20 seminaaria ja työpajaa sosiaali- ja terveysalan osaajille, vapaaehtoisille ja opiskelijoille. Tapahtuman seminaarit käsittelevät esimerkiksi läheisten monia rooleja, kannabista käyttävien nuorten vanhempien tukemista, ikääntyneiden päihteidenkäyttäjien kohtaamista sekä oppilaitoksissa tehtävää ehkäisevää työtä. Päihdepäivillä on kattava messuosasto sekä runsaasti maksutonta ohjelmaa. Keskiviikkona 8.5. järjestetään ilmainen seminaari, jonka teemana on kohtaaminen.

Ilmoittaudu 12.4. mennessä osoitteessa www.päihdepäivät.fi