ÄKS nro 10 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t N R o 1 0 · 2 0 . 7. 2 0 1 1

Uppoava urheilukenttä s. 3

Jatsiduunarit s. 10

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

Halvat huvit s. 16

2011 Keitelejazz .. ..

Aanekoski 20.-23.7.2011

Ke 20.7. Jazzteltta klo 19, 30 e

• PELLE MILJOONA & JJU JOUSIENSEMBLE • MAIJA VILKKUMAA • KOTITEOLLISUUS

To 21.7. Jazzteltta klo 19, 35 e

• WILKO JOHNSON • HAMBURG BLUES BAND MEETS ARTHUR BROWN & CLEM CLEMPSON • ENU'S

BLUES BAND FEAT. PEPE AHLQVIST

Pe 22.7. Club Painis, Painotalo, klo 17, 10 e • GNOMUS & JUKKA GUSTAVSON

Jazzteltta klo 19, 55 e

• FAIRPORT CONVENTION

• JETHRO TULL

• FRANK ZAPPA MEMORIAL PANCAKE BREAKFAST

La 23.7. Kaupungintalo klo 17, 10 e • ELIFANTREE

Jazzteltta klo 19, 40 e • TONIGHT AT NOON • • THE BAD ASS BRASS BAND

COLOSSEUM

Liput ovelta.. puoli tuntia ennen konsertin alkua, .. ennakolta Aanekosken kirjaston musiikkiosastolta ma-ke 12-19, to-pe 12-16.

Info: 040 5106795 • www.keitelejazz.fi 1911

2011

O.K. AUTO OY

Mainostoimisto

AD Alfred Oy

Vinyyliä lautasella Takapihan Kalevi Plattonen tosi-tv

10/2011

Kodinkoneita ja jazzia.

Seuraava ÄKS ilmestyy 3.8.2011

15 Toimittajalta Marjo Steffansson

X10

Jazzista aasinsiltaan

K Suolahden urheilukentän välikerrokset nousevat pintaan.

Maastojuoksukenttä S

uolahden urheilukentän kunto puhuttaa, ja sateen jälkeen naurattaa ja lopulta itkettää. Viikko sitten satanut vesi on jo painunut pois jättäen juoksuradan liejuisen liukkaaksi. Sateen jälkeen lähtösuoralla ja etukaarteessa oli vettä n. 30 senttiä. Lokit ja sorsat pitivät kenttää uimapaikkanaan (kts. kuva s. 9). Toivo Markkanen, Suolahden yleisurheilun grand old man on tilanteesta huvittuneen huolestunut. - Kyllä tämä jo kaikkineen huvittaa. Kenttä on ollut surkeassa jamassa jo pitkään. Eikä se surkeus rajoitu kenttään, myös pukukoppi ja huoltotilat eivät täytä standardeja. Tuskin vapaa-aikalautakunnan jäsenet menisivät suihkuun niin alaarvoisissa tiloissa. Hävettää viedä sinne vieraan seuran edustajia. Kyse on myös Suolahden taajaman viihtyvyydestä ja liikuntaa harrastavien lasten ja nuorten turvallisuudesta. 1950-luvun jälkeen kenttää ei ole kohennettu kuin päälisin puolin. Kentälle on ajettu kaksi kertaa hiilimurskaa. Pääsuora on siirretty toiselle puolelle kenttää ja katsomo komeilee väärän suoran laidalla. - Välikerrokset puskevat pintaan. Nyrkin kokoiset koksinokareet täyttävät koko suoran. Vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Seppo Ruotsalainen on tilanteesta tietoinen.

ä ks

| 10

· 2 011

- Keskusteluja on käyty. Kenttä pitäisi olla sellaisessa kunnossa, että sitä pystyisi käyttämään. Sievistely ei taida auttaa, tarvittaisi pohjamutia myöten tehtävä remontti. Kenttä pyritään saamaan resurssien mukaan kuntoon. Surkeasta jamasta huolimatta kentällä riittää käyttäjiä. Urhon jalkapalloilijat kuluttavat nurmea liki päivittäin. Keskiviikkoisin sata urheilukoululaista ja saman verran vanhempia juoksevat hiilimurskalla. Koulujen alkaessa syksyn liikuntatunnit pidetään kentällä. ÄKS suoritti kentän mittaukset 18.7. Vaaituskoneella suoritettu mittaus kertoi karun totuuden. Karkea virhetarkastelu kertoi sen, että korkeusprofiili on päin mäntyä. Sataa metriä juostaessa mennään ylämäkeen 23 senttiä ja 200 metrillä nousua tulee huikeat 87 senttiä. Nurmikentän tarina on sitten ihan omansa kumpareineen päivineen. Kentänhoitaja seisoo koilliskulmassa olevassa kuopassa nilkkojaan myöten. Marjo Steffansson

eitelejazz alkaa tänään! Tiedossa räjähtävä lähtö: ensimmäisenä lavalle nousee Pelle Miljoona, mies, joka rytmitti nuoruuttani ja antoi bensaa angstiselle ja anarkistiselle mielelle. On jatseilla esiintymässä kuka tahansa, meitsi on tiukasti paikalla. Ollut jo 27 kertaa. Jatsien alkumetreiltä asti Äänekoski on vetänyt Suolahtelaista puoleensa magneetin lailla. Varsinkin niinä 15 vuotena, jolloin asuin muualla, jatsien merkitys muodostui suureksi. Oli fantastista palata alkulähteilleen kerran vuodessa, kun kaikki tärkeä löytyi samasta paketista. Keitelejatsit rytmittävät kalenterivuottani enemmän kuin joulu tai juhannus. Kuluva viikko on täynnä musiikkia, mutta ennenkaikkea ystäviä. Keitelejazz on Äänekosken imagolle kympin arvoinen tapahtuma ja kympistä puheenollen: kädessäsi on kymmenes ÄKS. Lukijoilta ja mainostajilta saatu palaute kertoo sen, ettei yhdeksän edellistä lehteä ole olleet turhia. ÄKS on myös verkossa, ota rohkeasti yhteyttä ja osallistu keskusteluun www.äks.fi. Nyt hurmioidutaan Keitelejazzista ja ystävistä - kympillä!

Vakio pals tat: Satasen lähtöpaikka on alin piste ja sillä kuvassa korkeus on 0.00 metriä. Suurin korkeusero juoksuradalla on siis 87 senttiä. 1970-luvulla korkeusero oli 70 senttiä ja 90-luvun lopulla 80 senttiä. Kuinka syvällä Suolahdessa juostaan ensi vuosikymmenellä?

Av aus & H a r a k k a

K a l ent e r i 0 8 Kos k e t us

X pi X

Legenda & Äk s y mi es 1 8

Hä? - Kotiteollisuuden riffit Äänekoskelta?

Maalaismaisemaa

Avaus

Pentti Ronkanen

Markku Hytönen maatilayrittäjä Konginkangas

äytin juuri viisikymmentä vuotta. Minulla on myös orastava viidenkympin kriisi. Varmaan tässä ollaan tienhaarassa ja sitä rupeaa vaistomaisesti miettimään omaa elämää, ei historiaa vaan tulevaisuutta. Mitä minä haluan ja voin oikeasti vielä tehdä tai saavuttaa? Nuorena viisikymppiset näyttivät vanhoilta. Nyt tämä iän tuoma optinen harha saa viisikymppiset näyttämään nuorekkailta. Vaimoni on viikkoa minua vanhempi ja kerkesin siis nukkua kuudennella kympillä olevan naisen vieressä . Eikä tuntunut edes pahalta. Paitsi mietin, minne nuo vuodet ovat vierineet? Moni kaveri on aina puhunut saunapuheissa vaimon vaihtamisesta nuorempaan tai sitten Harrikan ostamisesta. Taitaisi olla moottoripyörän osto halvempi vaihtoehto, mutta ei kuitenkaan sekään minulle tarpeellinen. En tunne mitään kylmiä tai kuumia aaltoja. Aion elää itsekkäämmin, tehdä sellaisia asioita mistä saan mielihyvää. Ja aion myös liikkua enemmän ja eri tavoin. Yritän olla positiivisempi ja hymyillä enemmän. Simppeliä asioita, jopa minä taidan pystyä noihin!! Enää minun ei tarvitse olla kaikkien kaveri, siksi ihmissuhteissa satsaan ystäviin, jotka ovat kulkeneet mukanani läpi elämäni. En aio keretä joka paikkaan, menen sinne minne minä haluan. Ja jos en halua en mene ollenkaan. Vapauttavaa. Nykytrendin mukaan mietimme vaimoni kanssa , että pidämmekö juhlat vai katoammeko jonnekin ulkomaille? No jahkailun jälkeen päätimme pitää juhlat, eikä kaduta yhtään. Siinä sitä jammailtiin Enun bändin rokin tahdissa kuin teinit. Ja kaikilla oli hymy naamalla. Siispä suosittelen , juhlikaa tavallanne ikääntymistä. Viisaus on siinä, että vuosia vain täyttää, jos elää vanhaksi.

Jazzteltalla tavataan

ännät paikat, taas kerran. Se nyt on jo tiedossa, että Jethro Tull vetää kinkerialueen täyteen, mutta miten käy muiden iltojen? Tuleeko tarpeeksi yleisöä, pysyykö festivaali pinnalla? Keitelejazzin rakenne on trimmattu entistä tiukemmaksi: ytimessä on kuusi konserttia, joista kolme kotimaisin voimin Jazzteltassa, Painotalolla ja Kaupungintalolla, kolme kansainvälisin energioin päälavalla. Jatkoklubeista on ainakin toistaiseksi luovuttu, ja Äänekosken kulttuuritoimi hoitaa kiitettävästi runsastuneen Keskusaukion ohjelman. Viikon aikana on siis monenlaista koettavaa, mutta itsestäänselvää on, että festivaalin talous ja tulevaisuus riippuu siitä, miten yleisö löytää päälavan konsertteihin. Kansainväliset esiintyjät aiheuttavat kansainväliset kustannukset, ja sen mukaan riskitkin ovat melkoiset. Paikallisella musiikkidiggarilla ei ole nyt tiukan valikoinnin aika, vaan sen kerran kun maailman huiput saadaan Äänekoskelle, kannattaa satsata ihan kunnolla laatumusiikkiin. Tavataan siis Jazzteltalla, ja mieluummin useampana kuin yhtenä iltana! Pentti Ronkanen Keitelejazz Taiteellinen johtaja

Harakka

Jatsit ilman jatsia

aupungin mielikuva, tai imago, tai brändi, ei muutu helposti. Jos ulkopuolisilla on ylipäänsä mitään käsitystä paikkakunnasta, se pelkistyy yhteen asiaan. Ajattele Valkeakoskea, Varkautta tai Voikkaata. Mieleen tulee tehdas, eikä muuta - enintään vähän urheilua. Sama pätee tietysti Äänekoskeen. Kaupunkien johtoväki toivoo usein, että mielikuva muuttuisi kertaheitolla. Tämä näkyy Äänekoskenkin kotisivuilla, jotka ovat koko lailla historiattomat. Ikään kuin koko maailma olisi luotu kuntaliitoksella 2007. Haave on mahdoton. Vaatii vuosien, vuosikymmenten työn, jotta Äänekoskesta mainittaisiin muuta kuin tehdas, parhaassa tapauksessa useampi tehdas. Siihen tarvitaan tarina. Tarina, jossa esitetään väkevästi hieno teollinen menneisyys ja työväenperinne, korkean elämänlaadun ja elämysten nykyisyys sekä luova, avoin ja innostava tulevaisuus. Tämä tarina puuttuu, vielä. Kaupungin markkinoijat ovat määrätietoisesti koettanut laajentaa mainetta kahteen suuntaan.

Yhtäältä haluamme vakuuttaa yrittäjille, että osaava työväki, ostava asujaimisto ja ymmärtävä virkakunta takaavat liiketoiminnan menestyksen. Lisäksi haluamme houkutella matkailijoita Keiteleen komeille rannoille, vilkastamaan ja virkistämään katukuvaa sekä levittämään hyvää sanaa edelleen. Kummassakaan suunnassa tulos ei aina vakuuta. Palvelutarjonta, varsinkaan matkailu- ja ravintola-alalla, ei ole laaja ja maineikas. Elämyksiä ja kulttuurikokemuksia ei löydä helposti. Nelostieltä kaupunkiin poikkeava päätyy torille ja syö neuvottomana jäätelön. Tulijaa ei ohjata mihinkään, houkutella jäämään ja viihtymään. Tällaisiahan suomalaiset pikkukaupungit ovat. Ihania paikkoja - jos vain tuntee ihmiset, tietää paikat, on suhteita ja pääsee sisäpiiriin. Parhaiten onnistuu, jos asuu siellä. Keitelejazz on Äänekoskelle korvaamaton. Teollisuuden historia on yli 100-vuotias, samoin urheilutoiminnan. 26 vuodessa musiikkifestivaali alkaa tuoda omaa leimaansa kaupungin kuvaan. Ikävä kyllä myöskään jatsien netti-

sivuilla ei kerrata lainkaan tapahtuman historiaa - listata satoja tähtiä, muistella toilauksia vuosien varrelta, luoda legendaa tapahtuman ja samalla Äänekosken ympärille. Keitelejazz on onnistunut profiloitumaan aitojen musiikinystävien sympaattisena ja tasokkaana tapahtumana. Mielikuvatasolla se viestii koko kaupungin uusiutuvuutta, ennakkoluulottomuutta ja kulttuuritahtoa. Tämä vaivalla hankittu maine on tänä vuonna helisemässä, kun järjestetään jatsit ilman jatsia. Kaikki ulkomaiset pääesiintyjät ovat ikivanhoja rock-nimiä, joiden merkittävin tuotanto on 40 vuoden ikäistä. Fairport Conventionin tunnetuin levy julkaistiin 1969. Jethro Tullin Aqualung ilmestyi 1971, jolloin Colosseum-yhtye jo hajosi. Näiden kolmen dinosauruksen katveessa nuoret suomalaisartistit keskittyvät hekin menneiden suuruuksien tuotantoon: Frank Zappan (1943-1990) ja Charles Mingusin (1922-1979). Tietysti jazz ulottuu musiikillisesti bluesiin, rockiin, progeen ja vaikka folkiin. Tietysti se on iätöntä ja ikuista. Ja onhan nähty Uriah Heepit ja Procol Harumit

(kahdestikin). Mutta ei kai tänä vuonna yritetä vetää varman päälle? Ei kai satsata vain viisikymppisiin, jotka nuorina kuuntelivat englantilaisia bändejä c-kaseteilta? Ei kai pelätä uusia avauksia? Ei kai Uusi Äänekoski elä vain vanhoilla eväillä? harakka@txti.net

10 · 2011

| ÄKS

Hä?

Gallup

Äänekoski – Kotiteollisuuden lähde?

Keitelejazzit vetävät festariporukkaa kaupungille niin omilta kulmilta kuin muualtakin Suomea. ÄKS selvittää vaikuttaako Jazzit keskustan liikkeiden myyntilukuihin ja meinaavatko haastateltavat itse lähteä kassan takaa kuuntelemaan musiikkia.

Mika Vuoto

ÄKSÄN toimitukseen kantautui tieto, tai peräti huhu, että eräs Kotiteollisuuden kappale olisi saanut innoituksen ja alkun-

sa täältä Äänekoskelta. Jouni Hynynen, onko näin? - No, ei se nyt niin kummonen juttu ole.

Käärmeen pää -nimisen biisin riffi syntyi siellä jossain baarissa, kun teimme soundcheckiä. Se on ihan tavallista, niitä nyt tipahtelee milloin missäkin. Huhu piti paikkaansa! (Nyt äkkiä lisäkysymyksiä, jos vielä jotan irtoaisi!) Missä baarissa? Mistä innoitus? Oliko syynä tunnelma vai puitteet? - Älä nyt vouhota. Tästä on jotain kymmenen vuotta aikaa. Riffejä tulee ja menee, ei ne mitään aiheita tarvitse. Eikä se mikään pubi ollut, joku vanha elokuvateatteri tai joku. Suomeksi: ei Äänekoski sitä riffiä tehnyt. Sen teki bändi. Okei. Kiitos ja tervetuloa Äänekoskelle. Marjo Steffansson

ÄKS netissä Äksä meni nettiin. Nettisurffaaja voi sivuilla lukea uusinta ja aiempia ÄKS-lehtiä, kommentoida uutisia, osallistua foorumilla monipuolisiin paikallisiin keskusteluihin sekä lukea blogia. Sivuilta löytyvät myös yhteystiedot ja jännittävän juttuvinkin tietävä voi jättää sivujen kautta kuuman vihjeensä tai mielenkiintoisen uutiskuvan. Pistäpä siis sormesi naputtamaan osoitekenttään www.äks.fi.

Farkkumyy, Sirkku Tourunen -Täällä käy useita lomalaisia, mutta en voi tietää, mitä tarkoitusta varten asiakkaat vaatteita ostavat. Jokunen on tosin kertonut etsivänsä jotain uutta vaatetta Keitelejazzeille. Itse aion mennä käymään Jazzeilla keskiviikkona ja lauantaina työskentelen siellä.

Haney-pizzeria, Hasan Alagöz - Meillä käy normaalia enemmän porukkaa syömässä koko jazz-viikon ajan. En pääse käymään Jazzeilla, koska joudun olemaan täällä töissä koko viikon. Tätä koiraa on karvoihin katsominen.

Xoira ÄKSän toimitukseen saapui kuva. Kiitos lähettäjälle ja terveisiä koiralle! Siankorva odottaa rouskuttajaansa toimituksessamme Kauppakatu 13:ssa.

Äänekosken apteekki, Katja Korhonen - Kyllähän täällä pikkasen käy enemmän asiakkaita, kun he tulevat ulkopaikkakunnilta katsomaan Jazzeja. Myynnissä ei kuitenkaan näy mitään erikoista piikkiä. Meinaan itsekin käydä tapahtumassa.

Rajoituksia liikenteessä Keitelejazzien aikaan järjestettävä 23.7. lauantain markkinahumu sulkee Kauppakadun osittain liikenteeltä klo 11-16. Keskiviikkona 20.7. Hallintokadulla kulkua rajoitetaan. Keskusaukiolla on luvassa ohjelmaa erityisesti lapsille: pomppulinnaa, polkuautoja ja taikuri. Tarkat ohjelmatiedot: www.aanekoski.fi

Jatsiliput Jatzzeille on myyty ennakkoon lippuja erityisesti perjantain konserttiin. Pentti Ronkasen mukaan lippuja saa jokaiselle päivälle myös ovelta.

ä ks

| 10

· 2 011

Hikistä puuhaa Traktorimies vetää urhoollisesti sinisellä Valmetillaan tolpan pystyyn. Toinen hakkaa isolla lekalla rautaista tappia maahan ja toisaalla asetetaan telttakangasta paikoilleen. Yksi hörppää vilvoittavaa limonadia. Keitelejazzien ikoniset teltat nousivat tänäkin vuonna Häränvirran rantaan. Tänä kesänä telttojen paikkaa on muutettu ja määrääkin lisätty. Ruoka- ja juomateltat ovat erillään tarjoilun sujuvoittamiseksi.

Teltan pystytys sujui aikataulussa. Miehisen talkooporukan harmiksi lämpimät ilmat palasivat juuri teltanpysytyksen ensimmäisenä päivänä. Onneksi talkooporukan henki on hyvä. Talkoohengestä jotain kertoo sekin, että vapaaehtoisten talkoolaisten vaihtuvuus on pieni. Laura Lilienkampf

Kenkä Expertti, Niina Aho ja Sari Toikkanen -Tottakai tapahtuma näkyy myynnissä! Ihmisvirta on suurempaa ja jazz-kävijöitä tulee ympäri Suomea. Hyvällä ilmalla ihmiset tekevät helposti heräteostoksia. Keitelejazzit ovat oikea piristysruiske! -Vielä ei ole suunnitelmat täysin lukkoon lyöty, mutta kyllä mä varmaan Jazzeille pyörähdän, Aho pohdiskelee.

Loppusijoitettuina Mämmen kouluun Mämmen koulun uudet "oppilaat".

Hölmö ajatus. Tai miksei kuitenkin? Ja siinähän se sitten: kaupungin kanssa solmitun kaupan jälkeen Tanja Survosen ja Toni Kalliomäen kohtaloksi tuli entinen Mämmen koulu. - Tämä on meidän loppusijoituspaikka, Survonen heittää. Työpaikka, asunto ja kesämökki. Kaikki samalla tontilla. Siinä haave, jonka eteen tehdään nyt töitä. Rahaa ei ole miljoonia. Eikä mitään pomminvarmaa bisnesideaa. Elanto pitää tienata pienistä puroista. Vanhan koulun puolelle remontoitavista majoituspaikoista lähdetään, ehkä jo tämän vuoden puolella. Kalliomäki, 36-vuotias perusäänekoskelainen, on monitaitoinen kauppamies, joka agrologina hallitsee bioenergian ja kalamiehenä perhot. Työura on pitkä myös valo- ja video-

kuvaajana. Laukaassa syntynyt Survonen, 32, on puolestaan ohjaustoiminnan artenomi ja leipätyössä taidetyöpajassa Jyväskylässä. Ideana on, että jatkossa työmatka taidekurssien vetämiseen on lyhyempi. Koulu lakkasi sisäilmaongelmien vuoksi. Kalliomäen mukaan bed & breakfast -vieraat voivat tulla Mämmelle huoletta. - Koneellisen ilmastoinnin jälkeen on palattu painovoimaiseen. Pariskunta kunnioittaa perinteitä. Ja kyläläisiä. Kaupan yhteydessä tehtiin sopimus, jonka mukaan mämmeläiset saavat käyttää koulun kenttää ja salia vuoteen 2020 saakka. Kaupunki jatkaa myös kentän ylläpitoa. - Jotkut ovat kyselleet, voiko täällä enää käydä. Ilman muuta voi! Kunhan ei kuitenkaan iltayhdeksän jälkeen meluttaisi.

Lisäksi toivomme, että uuden koulun pihapiiri pysyisi meidän yksityisalueenamme. Jotain uuttakin on ympäristöön luvassa. Suunnitelmissa on maisemahakkuu, joka avaisi koulun pihalta näkymän Kevätlahteen. Uimarannallekin kaavaillaan uutta reittiä, jotta trafiikki koulun pihan läpi vähenisi. Ideoita liiketoiminnan kehittämiseen tulevaisuudessa riittää vaikka kuinka: leirejä, mökkimajoitusta, saunaa… Liikaa ei silti uhota. - Luova hulluhan tässä pitää olla, Survonen kiteyttää. Terho Vuorinen

www.specsavers.ﬁ

JAZZ-TARJOUS:

KAIKKI AURINKOLASIT -25 % ÄÄNEKOSKI: Torikatu 1, puh. 014 348 0044. Avoinna ma-pe 9.30-17, la 10-14, kesälauantaisin suljettu

PATINA & PALTTOO KIRPPUTORI

Torikatu 3 44100 Äänekoski

Kirpputorilla kauppa käy myös kesällä! Pöytävuokra 25 €/vko tai 45 €/2 vkoa +6 % provisio myynnistä Kaikki aikavälillä 8.6 - 31.7. pöydän vuokranneet osallistuvat herkkukorin arvontaan!

Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Varaa paikkasi nyt ja osallistu! Avoinna arkisin 9 - 17 lauantaisin 9 - 13 040 186 0970

Seuraava ÄKS ilmestyy 3.8.2011. Mukana Ääneseudun ratsastajat ry:n juhlaliite.

1255.1085.-

Eilen tänään

23.7.-23.8.Mätäkuu

Tapahtui 20.7.1967 Poikkeuksellisen kalliita perunoita - Perunat ovat tällä hetkellä kaksi kertaa kalliimpia kuin viime vuonna, kertovat Äänekosken torikauppiaat. Perunat maksoivat kilolta 90 penniä. Korkean hinnan syyksi arveltiin, että Keski-Suomesta viedään runsaasti perunaa Helsinkiin, mikä vähentää täkäläisten torien tarjontaa. Avomaankurkkua saa torilta hintaan 2 mk kilolta. Ensi viikko on varsinainen mansikanmyyntiviikko. Torilta on saatu mansikkaa viikon ajan. Tällä hetkellä mansikat maksavat 1.80 mk, ensi viikolla hinnat putoavat roimasti.

21.7.-31.10. Ravustuskausi Ravustuskausi alkaa torstaina 21.7. klo 12 ja kestää aina lokakuun loppuun asti. Rapujuhliin on perinteisesti liitetty erilaisia lauluja, joita tapaillaan illan jossakin vaiheessa koko porukan voimin. Ohessa laulu, joilla äänekäs ilta pääsee vauhtiin. Ja tärkeintähän tässäkin asiassa on osallistuminen ja elvistely – ei ilmiömäinen kuorolaulanta.

Helan går! sjung hoppfalleri fallerallala, helan går sjung hoppfallerallala. Och den som inte helan tar han heller inte halvan får. Helan går! Sjung hoppfallerallalej!

22.7. Piin likiarvon päivä

Mätäkuu juontaa juurensa tuhansien vuosien takaa Mesopotamiasta, jolloin kesän kuuminta aikaa kutsuttiin koiranpäiviksi. Suomalainen nimitys mätäkuu on käännösvirhe, mutta on loppujen lopuksi hyvin kuvaava käännöskukkanen. Tutkimukset osoittavat, että leikkaushaavan tulehdusriski on huomattavasti korkeampi mätäkuun aikana. Vuoden kuumin ja kostein aika onkin otollinen aika kaikenlaisille bakteereille ja mikrobeille.

25.7. Jaakonpäivä

Jaakko heittää kylmän kiven.

27.7. Unikeonpäivä Unikeonpäivää on todennäköisesti vietetty Suomessa jo keskiajalta asti. Kalenterissa ensimmäisen kerran päivä mainittiin vuonna 1652. Monissa maissa unikeonpäivä tunnetaan seitsemän nukkujan päivänä. Päivää vietetään Efesoksen marttyyrien muistoksi, jotka legendan mukaan uinuivat 200 vuotta. Suomessa nykyisin suosittu tapa monilla paikkakunnilla on valita vuoden unikeko.

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

■■ Klo 13-19 Ilmaiskonsertteja Keskusaukiolla, Äänekoski. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'Em pokeri-ilta, Pub Markus ■■ Klo 19 Keitelejazz, Äänekoski ■■ Antony Parviainen Trio, Pub Markus ■■ 20.-23.7.2011 Jazzkadun markkinat Äänekosken keskustassa. Tapahtumassa mm. musiikkia, markkinakojuja, ohjelmaa lapsille, Miss Keitele 2011 -kauneuskisat, Tulitikun heiton maailmanmestaruuskilpailut sekä katusählyä.

■■ Klo 13-19 Ilmaiskonsertteja Keskusaukiolla, Äänekoski. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ Klo 19 Keitelejazz, Äänekoski ■■ CMC ja Not So Perfect Strangers Ravintola Kalliossa, Äänekoski

22 Pubin ilmainen ■■ Klo Tietokisa&Musavisa, Pub Markus Tiistai 26.7. ■■ Klo 17-19 Tiistairastit Sirkkaharjussa. Järj. Rasti E4

Keskiviikko 27.7. ■■ Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'Em pokeri-ilta, Pub Markus ■■ Klo 18 Keiteleen rannat -konsertti Liimattalan Riihikahviossa. Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry ■■ Klo 18.30 Äänekoski Soikoon Äänekosken Keskuspuistossa. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi

Torstai 28.7. ■■ Klo 16-19 Iltatori Äänekosken torilla. Järj. Talkooryhmä Puttonen & Autio

Perjantai 22.7.

Perjantai 29.7.

■■ Klo 13-19 Ilmaiskonsertteja Keskusaukiolla, Äänekoski. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ Klo 17 Gnomus & Jukka Gustavson Painotalolla, Äänekoski ■■ Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'Em pokeri-ilta, Pub Markus ■■ Klo 19 Keitelejazz, Äänekoski Elias Kahila Band, Pub Markus

■■ Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'Em pokeri-ilta, Pub Markus ■■ So Long Sisters, Pub Markus ■■ Mokoma Ravintola Kalliossa, Äänekoski

Lauantai 23.7. ■■ Klo 11-16 Klo Ilmaiskonsertteja Keskusaukiolla, Äänekoski. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ Klo 12 Ääneseudun Energian konsertti ■■ Klo 17 Elifantree Kaupungintalolla, Äänekoski ■■ Klo 19 Keitelejazz, Äänekoski ■■ Kimmo Kouri & The Lynx, lämppärina Tehas. Pub Markus

Sunnuntai 24.7. ■■ Klo 14 Kirkkokonsertti: Kahden maan kansalaiset -yhtye. Äänekosken kirkko. Järj. Äänekosken seurakunta

a -r kk

Kesäteatterit

Näyttelyt

■■ Kömin teatteri esittää näytelmää Kalumäen kamareissaKonginkankaan Riihikahviolla. Esitykset perjantaisin ja sunnuntaisin klo 19. Viimeinen esitys lauantaina 30.7. klo 14. Liput 10 euroa. Tarkemmat tiedot: kominteatteri.fi.

■■ Suolahden Wanha Asema verhoutuu retroon -näyttely 18.7.-22.7. Näyttelyssä esitellään 100-vuotiaan Äänekosken historiaa, mm. lehtileikkkeitä, pilapiirroksia, runokirjoja ja yritysten historiateoksia sekä Marimekon ja Finlaysonin kankaita 60-luvulta. 20.7. klo 15 taiteellisia esityksiä ja ohjelmallista illanviettoa. Näyttelyn aikana kerätään äänekoskelaisten muisteluja ja sattumuksia muistiin. Vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Kosken Taide yhdistys ry ja Äänekosken kaupungin kulttuuritoimi.

■■ Martin Kievarin Kesäteatterissa esitetään näytelmää Tukkijoellaheinäkuun loppuun saakka. Liput 25/22/12 euroa. Esitysajat:www.tukkijoella.fi.

kalenteri@aksa.fi

Keskiviikko 20.7.

Torstai 21.7.

22/7 on ikivanha piin likiarvo. Piin päivinä pii-kerholaiset syövät pyöreitä pii-rakoita ja juovat Piña Coladaa. Pi i

Tapaht umat

Lauantai 30.7. ■■ Entisten nuorten ilta. Viihdyttämässä Jari K timanttitanssien merkeissä. Matilan Ankkuri, Sumiainen

Sunnuntai 31.7. ■■ Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa&Musavisa, Pub Markus

Tiistai 2.8. ■■ Klo 17-19 Tiistairastit Konnevedellä. Järj. Rasti E4

■■ Kesänäyttely Laajan Galleriassa ja Näyttelyvintillä 14.8. saakka. Kuvanveistäjien Nora Tapperin ja Kirsi Tapperin teoksia. Näyttely avoinna ke-su klo 12-18, pe 1216. Liput 2 €, lapset ilmaiseksi. ■■ 21.7.-5.8. "Hiljainen päätie." Priit Pajosin ja Ari Liimataisen teoksia Äänekosken kirjaston Hoikkassalissa. Vapaa pääsy.

Cooperin testi ■■ Cooperin testi on testi, jolla mitataan maksimikestävyyttä. Sen kehitti yhdysvaltalainen tohtori Kenneth H. Cooper 1968 Yhdysvaltain armeijalle. Ideana testissä on edetä 12 minuutissa niin pitkälle kuin pääsee. Testaa itsesi Suolahden urheilukentällä 5.8.2011 klo 18.00 Ilmoittautuminen paikan päällä klo 17.45 Järj.Suolahden Urho Yleisurheilujaosto.

Pub Markus juhlistaa Jazzviikkoa neljän bändin voimin! ■■ Jazzviikolla Pub Markuksessa rokkaillaan elävän musiikin tahdissa peräti kolmena iltana. Keskiviikkona estradille nousee Suolahden suuri poika Antony Parviainen viisihenkisen Trionsa!? kera. Ohjelmisto koostuu heavy- ja rock-klassikoista ja kappaleita soitetaan mm. Iron Maidenin, Ozzy Osbournen ja Black Sabbathin sävelaarteistosta. Perjantaina lavan valtaa Elias Kahila Band jonka funk-selloshow sisältää rytmimusiikin helmiä Red Hot Chili Pepperssistä aina Michael Jacksoniin. Lauantaina jorataan kahden bändin voimin, illan aloittaa nimensä vaihtanut Pilvilinna, joka keikkailee nykyisin nimellä Tehas. Entisistä ja nykyisistä koskelaisista koostuva Tehas laulaa poprockinsa nykyisin englanninkielellä. Nähtäväksi jää onnistuuko orkesterin rumpali Taikuri Jore kadottamaan komppinsa. Puolenyön aikaan Kimmo Kouri Lynxeineen täräyttää osittain uudistuneen settinsä käyntiin. Teppo Seppänen

Ironiaa Hoikkassalissa ■■ Virolainen taiteilija Priit Pajos ja Äänekosken Ari Liimatainen tapasivat kymmenisen vuotta sitten, kun Liimatainen piti näyttelyään Pajosin kotikaupungissa Tartössä. Aiemminkin yhteisnäyttelyitä pitäneet miehet pystyttävät nyt Hoikkassalille näyttelyn nimeltään "Hiljainen päätie". - Hiljainen päätie on eräs näyttelyssä esillä olevan teokseni nimi, Pajos kertoo. - Nimeä ei täydy ottaa kuitenkaan liian vakavasti, hän neuvoo. Kummankin taiteilijan tyyli on maalata eriskummallisia teoksia, joiden sanoma tai merkitys on tulkittavissa. - Tauluni saavat innoitukensa mystiikasta, uskonnosta ja sisäisistä symboleista. Minun ja Arin teoksiaerityisesti yhdistää ironia ja leikkisyys, Pajos kertoo. Priit Pajosin surrealistisia maalauksia on ollut aikaisemminkin esillä Äänekoskella, mutta tällä kertaa myös mies itse saapuu kaupunkiin Liimataisen houkuttelemana. Pajos aikoo käydä Keitelejazzeilla ja yksi suosikeista on Jethro Tull. Näyttelyyn hän lupaa yllätyksen. - Se on salaisuus, Pajos myhäilee salaperäisesti. - Arikaan ei tiedä siitä vielä. Hiljainen päätie Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa 21.7.-5.8. Vapaa pääsy. Laura Lilienkampf 9 · 201 1ä ks

| 10

· 2 011

Olohuone torilla ■■ - Iltatorin ajatuksena on, että mitä tahansa saa myydä, kunhan se on vain laillista, yksi Äänekosken iltatorin järjestäjistä Tiina Autio nauraa. Osana Äänekosken kaupungin 100-vuotisjuhlia järjestettävät iltatorit ovat jatkoa edelliskesän iltatoreille. - Ihmiset alkoivat kysellä tämän kesän iltatorien perään, jotentäytyihän sellaiset järjestää myös täksi kesäksi, Autio iloitsee. Maksuttomia toripaikkoja ei tarvitse varata etukäteen, riittää kun kilmestyy klo 15.45 torille. Niin yritykset kuin yksityishenkilötkin voivat myydä torilla tavaroitaan. Erityisesti käsityöläisiä olisi mukava nähdä torilla, Autio toivoo. Pelkkä myyntitapahtuma ei ole, vaan toria on tarkoitus kehittää yhteilöllisempään suuntaan, kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi - Jatkoa torille on tulossa, Autio lupailee. Iltatori seuraavan kerran torstaina 28.7 sekä kerran elokuussa. Laura Lilienkampf

Pertti Salmen taidetop 3 ■■ Taiteilija ja 25 vuotta taidetta välittänyt Pertti Salmi kokosi top 3 -listaan hänen tämän hetken suosikit suomalaisista taiteilijoista. 1. Pauli Vuorisalo - Virtuoosimainen piirtäjä kuuluu samaan sarjaan maailman huippujen Picasson ja Matissen kanssa. Hänellä on monipuolinen tuotanto, joka sisältä mm. lasia, keramiikkaa, mattoja ja koruja. 2. Olli Joki - Suomalainen impressionisti, jonka teokset tuovat eurooppalaisen tuulahduksen suomalaiseen kuvataiteeseen. 3. Juhani Palmu - Suuri taiteilija ja loistava värienkäsittelijä. Hän on onnistunut uudistamaan aiheitaan tyylilleen uskollisena. Hyvän taiteen kesänäyttely Äänekosken Koskikeskuksessa. Näyttely on avoinna heinäkuun loppuun. Pinja-Leena Honkonen

X PriX

PALKINTOKYSYMYS: Mikä yhdistää Muhallusta, Paradoxia, Ohilyöntiä, Agora Brazilia ja Bockhill Brothersia? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Kirjakumpuun. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. Kysymys julkaistaan myös ÄKSän kotisivulla (www.äks.fi) ja facebook-sivulla. X9:ssa kysyimme, kuka kirjailija on hypännyt syvyyteen, iskenyt harhaan, muttei ole saanut vielä viimeistä tiliään. Oikea vastaus on Pasi Lönn. Äänekoskelaissyntyiselta kirjailijalta on tähän mennessä julkaistu nuortendekkarit Hyppy syvyyteen ja Harhaisku. Syksyllä ilmestyy Lönnin ensimmäinen aikuisille suunnattu dekkari Viimeinen tili. Oikein vastanneita löytyi 1 kappale. Lahjakortin voitti Mauno Karhunen.

Pertti Salmin maalaus Vannoutuneet vanhat piiat

Äksymyxiä Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi 1. Kuka seuraavista oli arvokisoissakin esiintynyt Suolahden Urhon kestävyysjuoksija 1970-luvun taitteessa: a) Harri, b) Kalle, c) Martti vai d) Teuvo Hakkarainen? 2. Kuka seuraavista pelasi Huiman ykkösdivisioonassa jalkapalloa 1980-luvulla: a) Antti, b) Antti-Pekka, c) Jukka-Pekka vai d) Pekka Nikula? 3. Kuka seuraavista oli ÄU:n huipputason kymmenottelija 2000-luvun taitteessa: a) Aki, b) Eino, c) Jouko vai d) Topi Heikkinen? 4. Mistä Teatteri Eurooppa Neljä muutti Martin Kievariin vuonna 1998: a) Teollisuuskadulta, b) Palokan Viihdekeskuksesta, c) Saarijärven vanhasta pappilasta vai d) Liimattalan Riihikahviosta? 5. Minä vuonna lossikyydit Matilanvirran yli loppuivat: a) 1956, b) 1961, c) 1966 vai d) 1971? 6. Missä oli se näkymä, jonka nähdessään J. L. Runeberg tarinan mukaan huokaisi "Ahh, Suomen kaunein paikka": a) Alkulassa, b) Kalaniemessä, c) Kotakennäällä vai d) Laajarannassa? 7. Mitä sumialainen Helena Isokoski valmisti häälahjaksi prinssi Williamille ja Kate Middletonille: a) leikkuulaudan, b) ruisleipää, c) sormukset vai d) villasukat? 8. Kuka on MTK:n valtuuskunnan toinen varapuheenjohtaja: a) Iso-Anttila, b) Lunttila, c) Muli, d) Piilonen? 9. Mikä on Sarvelantiellä: a) tuleva Citymarket, b) kaupungintalo, c) Metsä-Botnia vai d) Hirvaskankaan ABC? 10, Mikä oli Päivi Kautto-Niemen ensilevytys: a) Liljankukka, b) Pakoon, c) Sunny vai d) Suoraan suoneen? Oikeat vastaukset sivulla 16.

9 9

Teltanpystyttäjä

i r a n u u D

eiteleJazzit eivät soi ilman duunareita. Ison tapahtuman järjestäminen ei ole sitä, että teltta pystyyn ja bändi lauteille. Jokainen talkoolainen ansaitsee suurenmoiset aplodit. ÄKS esittelee heistä muutaman. Luvassa kilometrikaupalla piuhaa ja teippiä!

Anssi Hiekkala Toista kertaa jazzien talkooporukassa rehkivä Anssi Hiekkala päätyi pystyttämään jazztelttaa kavereidensa kautta. Maanantaista keskiviikkoon kestävä teltanpystytys vaatii lihasvoimaa, sillä monet tehtävistä tehdään käsivoimin. Sunnuntaina odottaa teltan purku. - Lihakset ovat kipeinä, iho palaa ja kädet ovat rakkuloilla, Hiekkala kertoo talkoiden vaatimista veroista. Hiekkala jatsifiilistä se ei kuitenkaan laimenna, vaan

pikemminkin päinvastoin. - Teltanpystytys on osa mun jatseja. Fiilis alkaa siitä, kun talkooissa hiki valuu. Talkoissa pääseekin kokeilemaan monelaisia voimaa vaativia hommia, aina teltan ylösvinssaamisesta katuporan käyttöön. Hiekkala kehuu pienellä paikkakunnalla järjestettäviä jatseja. - Ei tämmöinen tapahtuma olisi mahdollinen esimerkiksi Helsingissä. Talkoohenki on hieno Äänekoskella, Hiekkala kehuu. - Ja näinkin hyviä artisteja ollaan saatu paikal-

Lavamonitorointi Ari Korhonen

-Emmää muista, parkaisee Ari Korhonen Eikä todellakaan muista, vaikka kuinka pinnistelee, kuinka kauan ovat Keitelejazzit ovat kuuluneet kesään. Reilusti yli kymmenen vuotta kuitenkin. Korhosen homma on sellaista, että yleisö ei sitä kuule, hän tekee ääniä artistille. Pyllistelee päälavalla. - Jos mä onnistun hommassani, niin mua huomata. Keitelejazzit työllistää Korhosta viikon. Toipumiseen menee toinen mokoma. - Mä en tekis tätä, jos en tykkäis. Viikko on raskas, ympäripyöreä ja mielenkiintoinen. On mahtavaa tehdä hommia asialleen omistautuneiden ihmisten kanssa, mukaanlukien jatsiväki ja artistit. Erityisesti Korhosen mieleen on jäänyt Mary Coughlanin esiintyminen jazzeilla vuonna 2005. - Coughlanilla oli loistelias taito lähestyä asioita. Hän oli vaatimaton, ystävällinen ja kohteli meitä kaikkia piuhanpyörittäjiä arvostavasti. Ari Korhonen kertoo, että backstagella ei tapahdu mitään kummoista. Ammatti-ihmiset eivät kuulema joudu edes kommelluksiin.

Paitamyynti Merja Salminen

Legendaariset Keitelejazz-paidat ilmestyvät hiljalleen katukuvaan. Merja Salminen myy seitsemättä kesää Keitelejazzeilla paitoja. Ehtiikö Merja ollenkaan nauttia jatseista paitamyynnin ohella? Paitamyyntipaikka on järkätty siten, että paitamyyjillä on suora näkymä lavalle, Merja sanoo. - Esitysten aikana ihmiset ovat kuuntelemassa bändejä, väliajalla on sitten varsinainen hässäkkä. Paitamyyjät siis näkevät ja kuulevat kaiken. Mikäs artisti on jäänyt erityisesti Merjan mieleen? - Viimekesäinen Procol Harum oli huippu. Myös pari kesää sitten esiintynyt Popeda jäi mieleen. Nyt odotan Pelle Miljoonaa, Merja kertoo. Merjalta voi siis ostaa paidan jatsiteltassa. - Paidat ovat laadukkaita ja niissä on taiteilijan Ari Liimataisen maalaus, joten nämä ovat joillekin keräilykohteita, Merja kehaisee.

10 · 2011

| ÄKS

Marjo Steffansson - Laura Lilienkampf

Ääni ja valo Jukka-Pekka Ilves Jykka-Pekka ”Jysky” Ilves on ollut Keitelejazzeilla mukana alusta asti. - Ekat jatsit jäi väliin. En muista, olinko yleisössä, mutta hommissa en ollut. Toisille Keitele-Jazzeille perustettiin Bockhill Special, jossa soitin bassoa. Siistosen Pekan kanssa hoidettiin myös jazzien äänentoisto. Jysky muistelee lämmöllä aikoja jolloin saundit hoituivat näkkileipäpaketin kokoisen äänipöydän avulla. - Nyt on tilanne pikkusen toisenlainen. Piuhaa tarvitaan kymmenen kilometriä. Mikrofonin piuhoja on monta sataa, kun ensimmäisillä Keitelejazzeilla pärjättiin viidellä. Jatsien siirtyminen sisätiloista telttaan aiheuttaa myös haastetta. Onko joku esiintyjä jäänyt erityisesti mieleen, kun kaikki äänet kulkevat Jyskyn nappuloiden kautta? - Miksauspöydän takana seisoessa on sen verran paljon asiota huomioitavana, että itse artistia ei huomaa kuunnella. Keikka menee ohi nopeasti ja sitten säädetään jo seuraavaa esiintyjää. Äänimiehen työ alkaa jo syksyllä, jolloin käydään seuraavien jatsien varustelukartoitus. - Jethro Tullin kanssa olin sähköpostikontaktissa ”hyvällä” englannillani ajat sitten. Esivalmistelut ovat lisääntyneet huomattavasti, jotta saadaan sellaiset laitteet kun artisti vaatii. Miksauspöydän ympärillä riittää kuhinaa ja neuvojia, mutta se ei äänimiestä haittaa. -Voi tulla itse kokeilemaan tätä hommaa, naurahtaa Jysky ja koputtaa puuta kun muistelee, menneitä vuosia, korjaan neljännesvuosisataa. - Aina on toimeen tultu ja vehkeet on pelanneet. Kop kop.

Audion asiamies

Jaska Liimatainen

Homma menee niin, että jos tähti pyytää kitaravahvistinta niin Jaska kaivaa sen jostain rekan uumenista. - Oon tehnyt tätä reilun kymmenen vuoden ajan. Tosin kaksi ekaa vuotta olin vain tiellä. Jaskaa ei enää hirvitä se ryönän määrä, mitä lavalle kannetaan. Keitelejatsin jengi on ihan timanttia järjestämään festaria Häränvirran rantaan. - Ei ole kuin yksi järkevä tapa tehdä tätä hommaa, ja se me osataan. Bonuksena tietynlainen mielenlaatu porukassa, niin työviihtyvyys on taattu. Jaska kuuntelee esiintyjiä korva torvella, ettei tapahdu mitään odottamatonta. -Mun osalta työ on semmoista, ettei se muutu miksikään, on lavalla kuka tahansa. Jos joltain kaatuu mikkiteline, niin mä rynnistän nostamaan sen ylös. Lavan sivusta ja takaa näkee jotain ihan muuta kuin yleisö. Esimerkiksi kivusta irvistelevän maailmantähden. - Olihan se näky kun kaksi lääkäriä veti teippiä Procol Harumin Gary Brookeriin niin paljon kuin sai pieneen mieheen menemään. Kun jatsityöviikko alkaa, niin samalla alkaa myös huonon huumorin päivät. - Meillä on nykyään isojen poikien jutut, starojen roudaritkin jää kakkoseksi. Jaska ei ajattele ympäripyöreitä päiviä työnä. Mutta sen on pannut merkille, että kun jatzzit on ohi ja autot tyhjennetty varastolle, niin kesä loppuu siihen.

ä ks

| 10

· 2 011

Lipunmyynti Reija Pohjaranta

Reija Pohjaranta on jatsien tiukka rahakirstun vartija. Reija hoitaa rahaliikennettä, rahastaa, rekrytoi lipunmyyjät ja opastaa heitä. Hän hommaa myös lupia jatseille, kuten luvat anniskeluun sekä melunpitoon. - Byrokratia lisäntyy vuosi vuodelta, Reija huokaa. Kiirettä Reijalla myös pitää, sillä jatsien aikaan hän kerkeää päivällä olemaan kotonaan maksimissaan puolitoista tuntia. Palkkaakaan ei tipu taloudenhoitajalle. - Palkkioni on erittäin hyvä mieli, Reija kertoo. - Se on hieno tunne, kun näkee jatsien ekana päivänä kaikkien pelaavan hyvin ja ihmiset ovat iloisia. Pelkoa jatsien missaamisesta Reijalla ei ole, sillä hän on ensimmäisiä teltalle saapuneita ja viimeisiä, jotka lähtee teltalta. Tämän vuoden artisteista tätä taloudenhoitajaa kiinnostaa eniten Wilko Johnson. - Toivon tulevilta jatseilta paljon rahaa, paljon tyyty-

Apua oireisiin

Helena Pasanen SPR:n Äänekosken osasto on huolehtinut jatsiväen kipuja, haavereita ja vaivoja vuodesta 2008. Ensiaputeltasta kertova, korkealla liehuva lippu huojentaa monen juhlivan mieltä: apu on lähellä! - Tyypillinen avuntarvitsija on naishenkilö, jolle on sattunut huono kenkävalinta. Laastaria menee paljon. Olen mä korjannut laastarilla kerran yhden rikki menneen kengänkin, naurahtaa Pasanen. Ensiapuryhmäläisten reviiri on aidan sisällä. Maalaisjärki ja hoivavietti vievät myös aidan taakse. - Humaloituneet nuoret rantapuistossa työllistävät. Juuri sinne joudumme kutsumaan apua sairaankuljettajilta tai poliisilta. Ryhmässä on seitsemän jäsentä, viisi on käynyt elvytyskurssin ja pelastuslaitos on lähellä joten jatsivieraat ovat hyvässä hoidossa.

Ruoka ja juoma Sari Åkerlund

Useana vuonna jatseilla ravannut Sari Åkerlund Äänekosken yrittäjät ry:stä käärii tällä kertaa hihansa ja ryhtyy vastaamaan ruokien ja juomien tarjoilusta ja siitä, että tarjoilijoita on riittävästi torppaamaan pitkät jonot. Sari lupaa hyviä sapuskoja ja paikallinen klassikko aurajuustokasvispiirakka löytyy myös tänäkin vuonna valikoimasta. - Tänä vuonna tarjoilua on järjestetty sujuvammaksi. Ruoka- ja juomateltat ovat erillään. Lisäksi jatsiteltalta löytyy myös erillinen kahvila, josta tarjoillaan kuohuviiniä, kuningatarpiirakkaa sekä tietenkin kahvia, Sari paljastaa. -Odotan paljon porukkaa jatseille ja kiireistä iltaa. Esiintyjistä löytyy kovia nimiä, joten ihmisiä saapunee kauempaakin Suomesta. Sari toivoo iloista ja reipasta mieltä jatseille sekä hyviä kelejä. - Mutta erityisesti toivon, että ihmiset ottaisivat käteistä mukaan. Maksupäätteisiin on panostettu tänä vuonna enemmän, mutta käteisellä pelaaminen sujuvoittaa myyntiä, Sari peräänkuuluttaa.

X+1 Rakastan: Ritvaa Inhoan: Teeskentelyä Eläin: Koira Henkilö: Äiti Ruoka: Läskisoossi Juoma: Punaviini Musiikki: Jazz Kirja: Saatana saapuu Moskovaan Elokuva: Aki Kaurismäet Motto: Asiat järjestyy aina – tavalla tai toisella.

Kalevi Platton

Tilit vin

Parasta Äänekoskella 1. Luonto 2. Läheiset 3. Keitelejazz

Plattosen Kaltsu oli kova poika kuuntelemaan musiikkia. Kuunteluharrastus poiki sen, että kymmenettuhannet ihmiset ovat saaneet nauttia yli neljännesvuosisadan Keitelejazzien annista. Ei tarvitse olla musikaalinen, harrastaakseen musikkia, ihan totta.

10 · 2011

| ÄKS

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

-- Kalevi Plattonen -- s. 21.4.1954 Äänekoskella -- Expert Niskasen myymäläpäällikkö -- Keitelejazzin toiminnanjohtaja -- parisuhteessa

nen

nyyleihin K

alevi syntyi Pukkimäellä perheensä kolmanneksi lapseksi. Työläisperhe asui nyt jo puretussa tehtaan vuokratalossa. Koulun aloittamisen kynnyksellä Plattoset muuttivat Markkamäkeen. - Lapsuuden muistot on Markkamäestä, vaikka kyllä se Pukkimäkikin on hyvä paikka. Musiikki astui Kalevin elämään jo hyvin varhaisessa vaiheessa, koulu ei maistunut ja aika sen salli. 1970-luvun alussa ei ollut mitenkään kummallista, että koulu jäi, eikä ammattia hankittu pulpetin ääressä. Työelämä kutsui 15-vuotiasta nuorta jeppeä, palkka kutkutti enemmän kuin tutkinto. - Eka palkka meni musiikintoistolaitteeseen. Palkkapäivinä hyppäsin linja-autoon levyostoksille Jyväskylään. Siihen aikaan siellä oli useita levykauppoja, joten valikoimaa oli riittämiin. Ensimmäinen levy hyllyssäni oli englantilaisen bluesrock bändi Steamhammerin lp. Levy päätyy lautaselle yhä. Mulla on tallessa kaikki ostamani levyt, vinyyleissä on tunnelmaa. Steamhammerin debyytti julkaistiin vuonna 1969, samaan aikaan äänekoskelainen nuori mies höyrähti aktiiviseksi musiikin kuuntelijaksi. - Mä en ollut musiikillisesti lahjakas. Yritin kopsutella konga-rumpuja Lisko Leppäsen, Ari Liimataisen ja Pekka Seppäsen kanssa. Olin tuolloin 18-vuotias ja harjoiteltiin Koskelan tiloissa. Hyvin pian huomasin, että on parasta keskittyä vaan kuuntelemaan, ei musta tullut soittajaa, ei edes niiden kongien. Äänekoskelta löytyi hengenheimolaisia musiikin harrastamiseen, myös kuunteluun. Kalevi hommasi levyjä lisää, pian niitä oli kertynyt pitkä rivi. Levyjä kuunneltiin kaveriporukalla kotona, niitä analysoitiin ja arvosteltiin. - Frank Zapassa riitti analysoitavaa. Jimi Hendrix, Janis Joplin, Lou Reed – näitä me kuunneltiin. Ja Jethro Tullia ja Colosseumia. Tänä vuonna Keitelejazzit palauttaa mut jossakin määrin juurilleni, kun nämä kaksi viimeksi mainittua tulevat Äänekoskelle. Mä kävin kuuntelemassa Jethro Tullia Tampereella jokunen vuosi sitten. Colosseum on mun kaikkien aikojen suosikki, ja nyt mä nään sen omilla nurkilla. Ei paha! Mun ei tarvinnut monta sekuntia

miettiä, kun Colosseumin tulosta Keitelejazzeille visioitiin. Painoin heti jaa-nappia.

tiin. Kaupunki näki Keitelejazzien markkina-arvon, josta olemme yhä kiitollisia.

KEITELEJAZZIT sai alkunsa varkain.

TELTTA PYSTYYN ja maailmantähtiä

Ärmy ja SuoMu järjestivät Rokki-Shokki nimistä elävän musiikin tapahtumaa. Vuonna 1984 rock-kinkereille saapui jazzpianisti Jukka Linkola. - Siistosen Pekan ja Gustafssonin Kustin kanssa virisi ajatus omien jazzien järjestämisestä, että jazzia voisi kuunnella enemmänkin livenä kotikonulla. Niin siinä sitten kävi. Ei mennyt pitkä tovi ajatuksesta, kun käytännön toteutus oli jo käynnissä. KeiteleJazz ry perustettiin samana syksynä. Äänekoskella asui ja vaikutti tarvittava porukka, Rantapurojen veljekset ja Siistonen perustivat tilauksesta Bockhill Specilin. Talvella -85 ajatus kypsyi hiljalleen. Ajateltiin paikallisia lahjakkaita muusikoita, jotka saisivat tilaisuuden soittaa omissa jazzeissa. Pian vanhassa Koskenhovissa kuultiin jazzillista tanssimusiikkia Lahtivuoren Uokin ja Siistosen Kassun soittamana. Silloin ei ollut puhettakaan festarin järjestämisestä, ei se käynyt edes mielessä. Oltiin idealistisia ja innokkaita poikia ja nuoria miehiä. Ei ajateltu tulevaisuutta, mentiin eteenpäin vuosi kerrallaan. Kalevi muistaa kiitellä Keitelejazzin keskiössä ja ympärillä vaikuttavaa porukkaa. Vaikka organisaatiossa ja talkoolaisissa väki on vaihtunut, se on siinä mielessä pysynyt samana, että porukka on ollut mahtavaa, osaavaa ja innostavaa. Nälkä kasvoi syödessä. Keitelejazzeilla esiintyi aina vaan nimekkäämpiä artisteja, baarit täyttyivät ja tarjonta vastasi kysyntää liiankin kanssa. Iso osa yleisöstä jäi ovien ulkopuolelle, kun puitteet tilaisuuksien järjestämiseen kävivät auttamattoman pieniksi. - Vuonna 1995 tulimme tien päähän ravintoloissa. Kävimme kätyröimässä Lahden Jazztorilla, miten teltassa järjestettävä tapahtuma hoituu. Pian pyysimme tarjousta kauhajokelaiselta Pentti Santalalta teltan vuokrasta. Samaan aikaan kävimme neuvotteluja kaupungin kanssa suuremmasta rahoituksesta. Istuimme rohkeasti johtajien ja päättäjien kanssa samaan pöytään, esitettiin visiot ja pyydettiin selkeästi edellisvuosia suurempaa rahoitusta. Kaupungin osuus oli ollut 30-40 000 markkaa, nyt toivoimme 210 000. Ja huutoomme vastat-

lauteille. Betty Carter and her trio saapui jatsien pääesiintyjäksi. - Tuntui mahtavalta saada Carter tänne Äänekoskelle. Luettuamme raidereita tarkemmin, alkoi Äänekosken poikia hirvittämään. Betty Carter tarvitsi limousinen lisäksi sviitin. Ei me tällaisiin pyntöihin oltu ennen törmätty. No, sviitti järjestyi Hotelli Hirvestä. Huone vaati ensin pientä pintaremonttia ja sinne hankittiin jopa vesisänkykin, jossa artistin oli mukava pötkötellä. Muutenkin hotelli kohensi huoneitaan. Nykyinen palvelurakenne ei ole kehittynyt tarpeisiimme, festari on paisunut sen verran suureksi.Tilanne majoituksen osalta on mennyt huonompaan suuntaan. Tämän vuoden esiintyjistä ainoastaan Pelle Miljoona majoittuu Äänekoskella. Muut artistit kiikutetaan Jyväskylään. Hotelli Keiteleen panostus ansaitsee kiitoksen jatsivieraiden majoituksen hyvistä järjestelyistä. Keitelejazzeille mahtuu paljon huippuhetkiä. Niitä on kuulema turha luetella. Suurilta katastrofeilta on myös vältytty. Yhtenä vuonna rankkasade uhkasi romahduttaa teltan, mutta onneksi sekin haaveri sattui öiseen aikaan. - Ensimmäinen vuosi, eli 1985 on kirkkaana mielessä. Esiintyjiä olivat: Kai-Petri Gustafsson, Markku Raatikainen, Pekka Siistonen, Kirmo Lintinen Trio, Old Time Swingers, Petteri Hirvanen Group, Juhani Aaltonen Kvartetti, Bughill Boogie Band, Luonnetjärven varuskuntasoittajat. Ja oli meillä ulkomaaneläväkin suoraan Itä-Saksasta, free-jazzia soittava Konrad Bauer-Gunther Sommer-Harri Sjöström Trio. Heti ensimmäisestä Keitelejazzista lähtien meillä on ollut hyvä henki. Se on välittynyt soittajiin ja toivottavasti myös yleisöön. Meidän punaisena lankana on se, että esiintyjät ovat kuninkaita. Me ei jaeta artisteja pääesiintyjiin ja lämmittelijöihin. Keitelejazzeille tulevat esiintyjät saavat parasta kohtelua, mitä meidän rahkeilla ja resusseilla on jakaa. Siitä meidät tunnetaan. Huolto toimii, ja toiveet huomioidaan, korostetaan hyviä oloja viimeisen päälle ja kohdellaan muutenkin hienosti. Ilman muusikkoja ei ole festariakaan. Hy-

västä fiiliksestä jää tuntu, että homma toimii, niinkuin toimiikin. Vaikka toteuttamiseen liittyviä katastrofeja ei ole ollut, ei ydinporukassa syntyneiltä kriiseiltä ole vältytty. - Pahimmat jutut ovat olleet sellaisia, että usko meinaa loppua. Festarin jatkokin on ollut tästä syystä jopa vaakalaudalla. Jälkeenpäin ajateltuna kriisit ovat olleet hyviä, niiden jälkeen Keitelejazz on aina ottanut askeleen eteenpäin ja kehittynyt. Kalevi on perustajajäsenistä ainoa, joka on ollut mukana yhtäjaksoisesti tähän päivään saakka. Esiintyjähankinnat ovat vuosia olleet Ronkasen Penan harteilla. Ohjelmahankitaryhmässä vaikuttaa myös Jukka Vehkala. - Jos mä tunnen jonkun artistin nimeltä mä innostun helposti. Kuuntelen jazzia, mutten seuraa muuten tapahtumia mitenkään aktiivisesti. Pena on primus motor, työnsä puolesta hän on loistavasti jatsin kartalla. Järjestelyistä vastaa jatsivuosien kouluttamat super-ammattilaiset. Olen aktiivisesti valitsemassa ja vaikuttamassa, keitä jatseille saapuu esiintymään. Jalat ovat pysyneet maassa, vaikka mielessään sitä hehkuttaa, että saatiimpas tuokin tänne Äänekoskelle. Me ei olla haviteltu mitään yltiöjuttuja. Tavoitteena on plus-miinus-nolla tilanne.

JATSI-ILLAT eivät valitettavasti vedä ylei-

söä näillä leveysasteilla. Keitelejazzit tarjoavat hyvää musiikkia ihmisille, rock-illoilla rahoitetaan jazz-iltoja. - Ilman rokkia meidän talous ei kanna. Vaikka Häränvirralle saapuisi minkälainen jazz-virtuoosi maailman toiselta laidalta. täällä ei riitä yleisöä kattamaan kuluja. Ryppyotsainen jazz-dikkari voi rypistää otsaansa vähän lisää, kun Colosseum soittaa lauantain perinteisessä jazz-illassa. Minusta Colosseum mahtuu jollain tavalla kategoriaan. Itsekään en välttämättä aina tykkää esiintyjävalinnoista, me tehdään yleisölle tätä tapahtumaa ja siitä syntyy jatkuvuus. Kun katsoo taaksepäin hymyilyttää. RokkiShokissa soitti jazz-bändit ja Keitelejazzeilla rock-bändit.

"Kriisit ovat olleet hyviä, niiden jälkeen Keitelejazz on aina ottanut askeleen eteenpäin ja kehittynyt." ä ks

| 10

· 2 011

teksti & kuva Teijo Piilonen

Kosket us FAKTA Vesa Sorri - Syntynyt 10.4.1951 Äänekoskella - Koripalloa Huimassa kauden 1971-72 loppuun. SM-sarjaa Karkkilan Urheilijoissa 1972-73 ja Hongassa 1973-1980. - Kapteenina, kun Honka voitti mestaruuden 1979. Sen lisäksi 2 cupin voittoa, 2 SM-hopeaa. ”Mestaruus tuntui hyvältä, se on urani paras saavutus.” - 12 vuotta Hongan hallituksessa ja 3 vuotta puheenjohtajana (19982000). Edelleen vahva taustavaikuttaja seurassa.

Koris vei mukanaan Vesa Sorri seikkaili Äänemäessä ja puunuitossa.

suin Äänekoskella elämäni ensimmäiset 19 vuotta. Kotini oli Mehtälän talo Äänemäen juurella, siellä peltojen takana. Isäni oli tehtaalla töissä ja Mehtälä oli yhtiön vuokratalo. Se oli hieno paikka asua, en osaisi kuvitella hienompaa lapsuudenkotia. Pikkupojalle Äänemäki ja Äänejärven rannat olivat sellainen seikkailumaasto ja El Dorado, ettei paremmasta väliä. Järvi oli täynnä nippuja, joita pässi veti tehtaalle. Siellä seassa oli hieno touhuta. Mehtälästä oli kolme kilometriä Koulunmäelle, eikä mitään kuljetuksia tietenkään ollut. Talvella teitä ei aurattu aina lainkaan koko päivänä. Urheilu kuului elämääni varmaan siitä lähtien kun opin kävelemään. Kaikkia lajeja tuli kokeiltua. Muistan kun vuonna 1962 meihin iski kova seiväshyppykuume Pentti Nikulan ME-hypyn jälkeen. Haimme polkupyörillä säkkikaupalla purua sahalta pehmusteeksi itse pihaan väsättyyn hyppypaikkaan. Oli itsestään selvää, että me työläisperheiden lapset menimme Huimaan. Villi tunnelma iski välittömästi meikäläiseen, kun pääsin Koulunmäelle katsomaan Huiman pelejä TUL:n mestaruussarjassa. Chronsin Reijo oli joukkueen tähti, mutta muistan hyvin sieltä myös Lehmosen Pekan, Wacklinin Piepen, Jauhiaisen Jantsan, Rannan Maken ja Mäntylän Hanskin. Huiman ja Suolahden Urhon futismatsit olivat kuin Suomi-Ruotsi-maaotteluita, mutta itseäni jalkapallo ei sytyttänyt koripallon tapaan. Menin Huimaan 12-vuotiaana, eli aika myöhään. Muistan ensimmäisen otteluni, kun pelasimme SäyRiä vastaan vieraissa.

Se tuntui isolta reissulta, en ollut varmaan sitä ennen käynyt Jyväskylän eteläpuolella. Voitimme ottelun ja meitä oli kolme, jotka teimme 16 pistettä, minä, Rantasen Repe ja joku, jota en varmuudella muista, ehkä Tourusen Kaspi. Junioriaikana paras saavutus oli, kun pääsimme B-poikien SM-loppuotteluun. Vastassa oli HKT, jota valmensi Pentti Salmi. Hävisimme ottelun pitkälle sen takia, että Pena huusi ja ohjasi tuomareita koko ajan. Johdimme ottelua tauolla, eikä lopussakaan eroa ollut monta pistettä. Olen oppinut tuntemaan Penan myöhemmin vuosien varrella tosi mainiona ja arvostettuna korismiehenä. Lehtosen Esko oli ensimmäinen valmentajani. Sitten oli Kotasen Erkka ja eniten ehkä Rannan Make, joka oli pelaaja-valmentaja. En tiedä miten nykyään treenataan, mutta kyllä me silloin treenasimme paljon ja kovaa. Laitoimme koreihin kumilenkit, jotta pallo ei uppoaisi, vaan tulisi aina kovia levyritaisteluita. Keväällä 1972 karsimme mestaruussarjaan pääsystä, mutta hävisimme Playboysille niukasti. Sen kauden jälkeen siirryin Karkkilan urheilijoihin. Silloin huomasin, että osataan sitä harjoitella ja pelata muuallakin. Karkkilan jälkeen siirryin Honkaan ja tulin myös pelaamaan Huimaa vastaan mestaruussarjassa. Yleisö kohteli minua hyvin, minua pidettiin edelleen oman kylän poikana. Tilanne oli itselleni kyllä erikoinen, mutta totta kai pelasin täysillä uuden seurani puolesta. Äänekoskella oli aina hyvä yleisö. Erityisen kova meteli oli oppikoulucupin peleissä Hiskinmäellä. Olin kerran nuorem-

pana tulostaulun pitäjänä ja oli todella vaikea kuulla tuomarin vihellyksiä. Hankimme vajaat kymmenen vuotta sitten mökin Äänekoskelta, Juurikkalahdesta, samoista maisemista joissa nuorena meloin. Pysyn varmasti espoolaisena loppuikäni, mutta Äänekoski on minulle yhtä tärkeä paikka. ” Koskelle” on aina todella mukava lähteä ja mukava olla. Omaan kasvuympäristöön on hyvin vahva tunneside, vaikka tuttuja ei enää niin paljon olekaan.

- Valmistui Otaniemestä diplomi-insinööriksi. Työskennellyt IVOlla, Fortumissa ja UPM:ssä tutkimus- ja liiketoiminnan kehitystehtävissä. Oli muun muassa käynnistämässä Loviisan ydinvoimalayksiköitä. Toimii nykyisin yksityisyrittäjänä. - Kolme lasta ja neljä lastenlasta.

NOPEAT - Donkki vai kolkki? Nykyään enää vain kolkki. - Hiskinmäen vai Tapiolan halli? Hiskillä mieluisa vieraspeli, kotipelit Tapiolassa. - Ydinvoimala vai tuulivoimala? Molempi parempi - Espoo itsenäisenä vai yhteen Helsingin kanssa? Helsinkiläinen en ole, vantaalaiseksi en tule, siis Espoo.

Kuvassa Huiman B-junnuja voittoisan PeKa-matsin jälkeen, mikä vei joukkueen loppuotteluun HKT:tä vastaan keväällä 1968. Vasemmalta: Vesa Sorri, Reijo Rantanen, 9 Timo Uusitalo, 8 Olli Honkaniemi, Kaspi Tourunen, 4 Markku Auvinen

- Golf vai risusavotta? Älyttömän helppo. Tietenkin risusavotta, Mehtälän poika kun olen!

10 · 2011

| ÄKS

Max St eff anss on

Takapihan tosi-tv P

aatelan kultahammasrannikolla, Niskasen talon kanalaosastolla on kova touhotus päällä. Vattupuskan alla vietetyn päivälevon jälkeen Reino-Kukon vanavedessä kulkee terhakka kanaparvi kohti kattausta. Sari Niskanen tarjoilee maittavaa nokittavaa: kurkkua, vesiheinää, kauraryynejä ja extrana jauhelihaa. - Nämä ovat Iitaa lukuunottamatta sekarotuisia maatiaskanoja, semmoisia "kuhan vaan - kanoja", selvittää Sari. Eläinsuojelulaki edellyttää, että eläinten pidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä, sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset- että käyttäytymistarpeet. Häkkikanaloissa nämä eivät toteudu, mutta Niskasten kanalassa kanojen elämä on luxusta. Niskasilla kanojen hyvinvointi menee tuotannon edelle. - Hommasin ensimmäiset kanat viime kesänä. Ensin oli rakennettava kanoille talo. Timpuri teki rungon ja loput tein itse, Kalle auttoi kattotiilien laitossa. Tätä oli mukava rakennella kun lopputuloksen ei tarvinnut olla niin prikulleen, valottaa Sari.

- Muuten en ottanut osaa enkä arpaa tähän kanahommaan, myhäilee Kalle Niskanen silminnähden ylpeänä vaimonsa kanala-bisneksestä. Bisneksestä? - Ollaan liki omavaraisia kanamunien suhteen, talvella, kun muninta on minimissään, piti muutama kenno hankkia kaupasta. Vaikka kanat ovat Sarin juttu, niin talon miesväkikin on kyllä oppinut arvostamaan omien kanojen munia; niistä valmistuu parhaat munakkaat! Kuusihenkisessä perheessä munat tulevat kyllä syötyä, mutta viime syksynä kuoriutunut Helmeri-kukkopoika myytiin keväällä. Jotta kauppoihin päästiin, oli ehtona Helmerille hyvä koti ja oma kanaparvi; kauppahinta ei päätä huimannut. Se oli yksi kahvipaketti. Pikkuruinen kanala valmistui pääosin omakotitalon rakentamisesta jääneistä tarvikkeista sekä kierrätysmateriaalista, ikkunat ja ovi saatiin Koulukadun Korsun remonttityömaalta. Lattialämmitys oli oiva valinta: viime talven pakkasilla kanalassa lämpö pysyi plussan puolella.

Lämmityksessä auttaa vanhan ajan pehku. Talviaikaan turvekuiviketta lisäillään tarpeen mukaan eikä kanojen touhuja häiritä silloin turhalla siivouksella. Myöhemmin pehku päätyy antamaan voimaa puutarhaan. Kanojen residenssissä on kaksi huonetta: eteisessä on tuhka-turvekylpylä ja olohuoneessa pehkulattia, tikapuita, munintapesät ja orret. Pihapiirissä kuopsutettavaa, varjopaikkoja, juoma-automaatti ja pölkky jossa on vesuri iskettynä. Onko se muistutus elämän rajallisuudesta? - Kukkoa viinissä ei olla vielä syöty. Pitäisi opiskella nylkemistä ja suolistusta, vielä ei ole sen aika, nyt nautitaan kanoista ja munista. Kanojen touhuissa riittää seurattavaa, kanat poikineen ovat varsinaisia persoonia. Yksi kaataa kipot ja kupit, hautovat kanat sekoilevat pesissä hautoen välillä tyhjää pesää eteerinen katse silmissään. Kanalasta kuuluu myös elämisen ääniä: Reino-Kukko kiekaisee aamulla klo 04.00, ja Sulo ilmoittaa ja elämöi kun muna

tulla tupsahtaa. Onnellinen ja eettinen elämä on Sarin kanalan punainen lanka. - Kanat syövät meidän ruuantähteitä ja muuttavat ne muniksi. Tämä homma sopii minulle, siitä on tullut vuodessa mieluinen harratus ja elämäntapa

Asukkaat: ■■ Reino-Ruoste: komea kukko ■■ Ilmajoen Iita: Ilmajokista alkuperäiskantaa oleva kana, munii pieniä munia ■■ Sulo: rohmuava kana ■■ Bertta: äitikana ■■ Pikku-Bertta: Bertan jälkeläinen, mutta isompi kuin itse Bertta ■■ Viuhti: kana ja silmäpuolieläkeläinen ■■ Vihijärven viisikko: viisi neljäviikkoista tipua, jotka Bertta hautoi Vihijärveltä Tarjan kanalasta haetuista munista Marjo Steffansson

XpiX XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista. Keitelejazzin

arkisto:

”Tämä kuva nostaa suupielet korviin, kun muistaa aikaan sisältyneen jännityksen."

Vuonna 1987 KeiteleJazzeille saatiin esiintymään Eddie Boyd. Suolahdessa Hotelli Keiteleessä kuultiin arvostetun bluespianistin ikimuistoinen keikka. Kuvassa on meneillään ilmeisesti lehdistötilaisuus, ja olimme kutsuneet mukaan Ismo Kainun, joka toimi blues-asiantuntijanamme. Hän oli vannoutunut bluesharrastaja, ja on sitä yhä tänäkin päivänä. KeiteleJazzeilla saapui ensimmäistä kertaa tämmöinen kuuluisa tumma ar-

tisti. Se oli jännä juttu järjestää. Pöydällä tököttävä Amerikan lippu osoittaa sen, että oltiin enemmän kuin tosissaan. Ajateltiin varmaan, että esiintyjälle tulee hyvä mieli, kun on oman kotimaan lippu pöydässä.”

Eddie Boyd, Kalevi Plattonen ja Ismo Kainu Hotelli Keiteleessä 1987

ä ks

| 10

· 2 011

Halvat huvit

teksti & kuva Taija Kolehmainen

Vas taukset: Oikeat vastaukset sivulla 9 esitettyihin kysymyksiin:

Äks listaa kesäiloitteluja, joilla joko viihdytät itseäsi tai pidät lapsesi kiireisinä ja vieläpä varsin huokeaan hintaan. KUKKASEPPELEET Kukkaseppeleillä voi helposti piristää omaa tai kavereiden päivää, ellei sitten satu olemaan allerginen. Seppeleen tekoon tarvitaan noin 30 kukkaa, joista yhden varteen aletaan kieputtaa muita aivan vieriviereen. Seppeleen päät sidotaan yhteen irtonaisella kukalla tai vaihtoehtoisesti narulla.

LAMPAAT Lampaita ihastelemaan haluavien on tänä kesänä mahdollista suunnata matkansa kohti Pukkimäkeä katselemaan pörröisiä elukoita.

1. b (Kalle Hakkarainen) 2. b (Antti-Pekka Nikula) 3. a (Aki Heikkinen) 4. c (Saarijärven vanha pappila) 5. c (1966) 6. d (Laajarannassa) 7. d (villasukat) 8. b (Lunttila, Tommi) 9. c (Metsä-Botnia) 10. c (Sunny)

KÄPYLEHMÄT Käpylehmien tekemiseen vaaditaan vain kasa kuusen tai männyn käpyjä ja muutama ohut oksa. Koko leikin ideana on tökätä muutama tikku kiinni käpyyn jaloiksi ja rakentaa esimerkiksi kivistä ja oksista aitaus näille luomuksille.

RUUTUHYPPELY Ruutuhyppelyn erilaisia versiota löytyy valtavasti, mutta perinteisimpiä pelataan kymmenellä ruudulla. Pelin ideana on piirtää liiduilla maahan ruudukko ja joko kinkata eteenpäin muuten vain tai vaihtoehtoisesti kiven perässä. Sanktiota tulee ruutujen väliin osumisesta ja tasapainon menettämisestä.

Vuokrattavana

VUOKRATTAVANA siisti yksiö

Äki:n keskustassa Vuokra 320 €/kk +vesi ja sähkö P. 040-164 7177

10 · 2011

| ÄKS

MAX

PHOTO Max Steffansson

maxsteffansson@hotmail.com

040 759 5999

· Juhlakuvaus · Ylioppilaskuvaus · Potrettikuvaus · Lehtikuvaus · Yrityskuvaus · Miljöökuvaus

ä ks

| 10

· 2 011

ÄKSY MIE S

Kesäpörriäinen

yttysiä on tänä kesänä piisannut. Ötökkädosentit vakuuttavat, että paarmojakin tulee kaikille halukkaille riittämään. Näin luonto tasapainottaa ihmisen kesäkokemuksia. Ilman ötököitä kesä olisi silkkiä ja sangriaa (3 l, hanapakkaus) vaan. Suomen suven tärkein ötökkä on kuitenkin kesäpörriäinen. Hän on vaaraton mutta viheliäinen. Hän ehtii kaikkialle. Keitelejazzeillakin hänet tapaat. Mikään sumute tahi muu karkote ei häneen tehoa. Hänet tunnistaa hirvittävästä kiireestä ja vuvuzelaa muistuttavasta pörinästä. Pörinässä toistuu kesäisiä sanoja ja hokemia. Olen kesäihminen, lienee hokemista yleisin. Kesäpörriäinen kuoriutuu toukokuun alussa heti kevätpörriäisen jälkeen. Pörräyskyvyn hän saavuttaa viimeistään juhannuksena. Siitä alkaa pörinävaihe, jolloin syntyy paljon leuhkaa puhetta ja kuluja, mutta eipä sitten juuri muuta. Pörriäinen tilaa alkukesästä mökille taapelin verran ponttilautaa ja kaksi tiililetkaa. Ruokamultakasoja kipataan pihaan neljä kappaletta. Jos kesäpörriäiselle ereh-

tyy huomauttamaan, että kasat ovat jättömaata, pörriäinen lyö lapiolla päähän ja sanoo, että nyt on kesä. Älä nipota. Ostosvaiheen jälkeen kesäpörriäiseen iskee seuran puute. Hän kiertää kaikki nuoruutensa festarit. Hän lähettelee ryhmäviestejä vanhoille kavereilleen ja kutsuu heidät muistelemaan menneitä. Hän korostaa, että kesä on vain kerran vuodessa. Matkalla Keitelejazzeille hän popsii laihdutuspillereitä ja rouskuttaa huoltamolla jäävuorisalaattia, ettei rantakunto jää ihan viime tippaan. Sitten hän löytää liikennemyymälän pakastealtaasta uutuusjäätelön, jota ei ole ikinä maistanut. Aattele, hän sanoo! Hän syö kermajäätelöä litran kerralla, koska kesästä pitää osata nauttia. Nuoruuden festarit ovat kuitenkin heinittyneet. Kaverit ovat paenneet Pärnuun. Kesäpörriäinen ei siitä masennu, koska vielä on kesää jäljellä. Hän navigoi itsensä sukulaisiin, hän käy tervehtimässä mummoa. Hän leuhkii aloittaneensa mittavat rakennustyöt. Hän hakee mummon sitten jouluksi nauttimaan paljusta ja tähtitaivaasta. Kauaa ei kesäpörriäinen ehdi sukuloida, sillä käsillä on ravustuskausi. Hän os-

taa peräkontin täyteen rapumertoja ja ajaa kiihottuneessa tilassa (pulssi 197) takaisin mökilleen. Ensimmäinen keltainen lehti putoaa tuulilasiin. Se kouraisee kesäpörriäistä syvältä. Hän aavistaa, että loppu on lähellä. Mökillä odottaa yksi lautataapeli, kaksi tiililetkaa, neljä kasaa multaa sekä yksi hajoamistilassa oleva perhe. Perhe huokaa yhteen ääneen, että onneksi sentään sommaren är kort. Kesäpörriäinen ei jaksa laittaa mertoja veteen. Hän koteloituu television ääreen ja katsoo televisiointeja kesän festareilta. Hän kehuu puolisolleen, että Jenni Vartiaisessa vasta on sitä jotain. Kropassakin on kaikki kohdallaan. Pörinä loppuu kokonaan siinä vaiheessa, kun laituri pitäisi vetää maihin. Puoliso kehittelee rapumerroista syksyn mittaan kivoja sisustuselementtejä, jotka päätyvät naistenlehtiin. Ötökkädosentit luokittelevat kesäpörriäisen tällä perusteella hyötyeläimeksi.

Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Nyt syömään!

In memoriam 1981 - 1984

Äänekoski oli myös sarjakuvapitäjä

uomen Sarjakuvaseura perustettiin vuonna 1971. Saman vuosikymmenen lopulla tulivat punk ja pienlehdet, samassa aallossa vähän myöhemmin paikalliset sarjakuvaseurat. Sellainen syntyi myös Äänekoskelle heinäkuussa 1981, tasan 30 vuotta sitten. Seura alkoi julkaista kunnianhimoista, kirjapainossa painettua omaa lehteä, joka rahoitettiin pääasiassa mainoksilla. - Voit elää ilman sarjakuvia. Mutta miksi kiduttaisit itseäsi? kysyi seuran puheenjohtaja ja lehden päätoimittaja Jyrki Salmijärvi toisen lehden pääkirjoituksessa. Sarjakuvat olivat tuohon aikaan jopa paheksuttua lukemistoa, jotain joka vierotti lapsia ja nuoria oikean kirjallisuuden parista. Sarjakuvaseurat saivat niille paitsi arvostusta, niin myös innostivat piirtäjiä lähettämään tuotoksiaan julkaistaviksi. ÄSS:n julkaisema Nyt Syömään! –niminen lehti ilmestyi lopulta vain neljän numeron verran. Jokainen noin 40-sivuinen lehti oli suuri ponnistus nuorilta tekijöiltä. Lehteä mainostettiin pienlehdissä ja puskaradion kautta. Taisi se olla Äänekoskella jossain liikkeessäkin myynnissä. Joka numeroa myytiin muutama sata kappaletta, mikä sinänsä oli hyvä suoritus. Piirtäjille ei luonnollisesti maksettu mitään palkkioita. Into oli kuitenkin kova, kun lehti sai myös valtakunnallista huomiota. ”Lehti todistaa, että Toijalan takanakin on elämää”, kirjoitti Suomen Kuvalehti.

Seuran toiminta näivettyi vähitellen siihen, kun tekijät yksi toisensa jälkeen muuttivat muualle opiskelemaan ja töihin. Viimeisillä rahoilla seura kustansi Äänekosken kuivateoksen, häpeilemättömän parodian kaupungin virallisesta ja pompöösistä kuvateoksesta. Sarjakuvia kohtaan puheenjohtaja Salmijärvi oli perin kriittinen viimeisen lehden pääkirjoituksessa. - Typerimpiäkään räpellyksiä ei koskaan edes kunnolla kritisoida. Huonot piirtäjät eivät tarvitse aiheetonta suitsutusta vaan potkun perseeseen. Salmijärvi ilmoitti ÄSS:n lopettavan lehden tekemisen. Tarkoitus oli miettiä asiaa uudestaan, kun tekijät ovat 25-vuotiaita. - Nyt Syömään! on paska lehti, mutta me sanoimme sen ensiksi ja lopetamme tähän. Kulttuuriseura ÄSS:stä on sittemmin tullut kulttuuri- ja urheiluseura, joka on vihkinyt toimintaansa piirejä myös Äänekosken ulkopuolelta. Lähes kaikki mukana olevat ovat 25 vuoden rajan ylittäneet, mutta uutta sarjakuvalehteä odotellaan yhä... Teijo Piilonen

ÄKS onnittelee 30-vuotiasta sarjakuvaseuraa ja kiittää vekkulismista.

ÄSS:n johtok unta kylpyam meessa. Vas. Jyrki Salmijä Tarvo Alanko rvi, , Timo Harakk a ja Timo Piilo nen

10 · 2011

| ÄKS

2TTMMHSSDKDSJNÄŽ@RTMSNRHÄŽLXXMSHÂ¸ ÄŽ -XSÄŽNMÄŽ@HJ@ÄŽK@HSS@@ÄŽSTTL@RS@ÄŽSNHLDDM ÄŽ ÄŽÄŽ

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

78 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

89 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Vapaa. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/ Vekkeli.

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Muuttamaan pĂ¤Ă¤set heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

89 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

89 m2

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 160.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

55 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Muuttovalmis, hyvĂ¤kuntoinen omakotitalo. Mh. 166.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV KiinteistĂśnvĂ¤litys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Ă&#x201E;Ă¤nekoski p. 010 228 4460

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 132.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

.XQ DVXQQRQYDLKWR RQ DMDQNRKWDLVWD PH SDOYHOHPPH 7DUMRDPPH Nl\WW||VL DPPDWWLWDLWRLVHW YlOLWWlMlW MD K\YlQ SDLNDOOLVWXQWHPXNVHQ VHNl P\\WlYlOOH NRKWHHOOH ODDMDQ QlN\Y\\GHQ QLLQ QHWLVVl NXLQ OHKGLVVlNLQ

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632

Jarmo Berg ArviointipĂ¤Ă¤llikkĂś LKV, AKA auktorisoitu kiinteistĂśarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo HĂ¤kkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. 4. Kysy vĂ¤lityspalkkiotarjoustamme. Normaali vĂ¤lityspalkkio velattomasta kauppahinnasta on 4 % krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. + alv. 23 % = 4,92 % ja vĂ¤himmĂ¤ispalkkio 2 000 â&#x201A;Ź + alv. 23 % = 2 460 â&#x201A;Ź. Puh.hinnat 010-alkui129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: siin numeroihin lankapuh. 0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,595 â&#x201A;Ź/min ja matkapuh. 0,028 â&#x201A;Ź/puh + 0,1704

Surffaa vauhdilla verkossa!

ti a. ah n ss al isa ko un i El er Sa imi sa v to vas a tt ka

MOBIILILAAJAKAISTAPAKETTI NOPSA

Tyytyväisy ystakuu*

Testaa 14 päivän

3 kk –50 %

ajan

6,95 €/kk (norm. 13,90 €/kk)

0€

Nettitikku kaupan päälle! Jopa 15 Mbit/s (arvo 149 €)

Toimii Elisan kattavassa . 3G-verkossa

Saunalahti Nopsa toimii jopa 14,4 Mbit/s nopeudella ilman rajoituksia tiedonsiirron määrään. Saunalahti MobiililaajakaistaPaketti Nopsa -liittymän yhteysnopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–6 Mbit/s, parhaimmillaan jopa 15 Mbit/s. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee sijainnista ja verkon kuormituksesta riippuen. Tarkista verkon peittoalue: elisa.fi/kuuluvuus. * Jos olet tyytymätön, voit perua määräaikaisen mobiililaajakaistapaketin ilman kustannuksia 14 vrk sisällä tilauksesta (ei koske tietokonepaketteja). Tarkista kuuluvuus: www.elisa.fi/kuuluvuus. 24 kk-sopimus. Tarjous voimassa 30.6.2011 asti.

www.volkswagen-hyotyautot.fi

Aktiiviseen arkeen ja lomailuun. www.volkswagen-hyotyautot.fi

Aktiiviseen arkeen ja lomailuun.

Kesäetu 2 980 €

Tilava Caddy Family 1.2kevennettyyn TSI kevennettyyn Tilava Caddy Family 1.2 TSI hintaan! hintaan!

Nyt rajoitettu taloudellisia ja tehokkaita Volkswagen Caddy Family -henkilöautoja huippuedullisesti. Nyt rajoitettu eräerä taloudellisia ja tehokkaita Volkswagen Caddy Family -henkilöautoja huippuedullisesti. Autoissa onturvallisuutta turvallisuutta parantava ESP-ajonvakausjärjestelmä sekälisäävä mukavuutta lisäävä Climatic-ilmastointi. Autoissa on parantava ESP-ajonvakausjärjestelmä sekä mukavuutta Climatic-ilmastointi. Kolmen hengen takaistuin on taitettavissa ja myös ja helposti jolloin tavaratila on huippuluokkaa. Kolmen hengen takaistuin on taitettavissa myösirrotettavissa, helposti irrotettavissa, jolloin tavaratila on huippuluokkaa. Lisäksi takaistuimen uloimmissa paikoissa on Isofix-kiinnityspisteet. Leveät liukuovet autonliukuovet molemminauton puolinmolemmin puolin Lisäksi takaistuimen uloimmissa paikoissa on Isofix-kiinnityspisteet. Leveät helpottavat kulkemista ja lastaamista. Caddy Familyn korinväriset puskurit ja sumuvalot viimeistelevät helpottavat kulkemista ja lastaamista. Caddy Familyn korinväriset puskurit ja sumuvalot viimeistelevät tyylikkään ulkomuodon. Erinomaisen ajokokemuksen takaa suorituskykyinen 1.2 TSI -moottori, tyylikkään ulkomuodon. Erinomaisen joka on vähäpäästöinen ja käytössä edullinen.ajokokemuksen takaa suorituskykyinen 1.2 TSI -moottori, joka on vähäpäästöinen ja käytössä edullinen. Caddy Family 1.2 TSI -mallisto alkaen: autoveroton hinta 17.770 ¤, arvioitu autovero* 5.174,45 ¤, kokonaishinta 23.474,45 ¤ Caddy Family 1.2 Caddy-malliston TSI -mallisto alkaen: autoveroton 17.770 ¤,g/km. arvioitu autovero* 5.174,45 ¤, kokonaishinta 23.474,45 ¤ *CO2-päästöllä 156 g/km. yhdistelmäkulutus 5,6-6,8 l/100 km,hinta CO2-päästöt 149-174 Kokonaishinta sisältää toimituskulut. Kuvan autossa metalliväri lisähintaan.

Tuotenimi Caddy on 156 rekisteröity tavaramerkki, jota Volkswagen käyttää Caddie S.A.n:n suostumuksella. *CO g/km. Caddy-malliston yhdistelmäkulutus 5,6-6,8 l/100 km, CO2-päästöt 149-174 g/km. 2-päästöllä Kokonaishinta sisältää toimituskulut. Kuvan autossa metalliväri lisähintaan.

Tuotenimi Caddy on rekisteröity tavaramerkki, jota Volkswagen käyttää Caddie S.A.n:n suostumuksella.

Autoliike Oy Katuosoite 00, Kaupunki, vaihde (00) 000 000 Automyynti: ma-pe 0–00, la 00–00 www.autoliike.fi

Autoliike Oy

Katuosoite 00, Kaupunki, vaihde (00) 000 000 Automyynti: ma-pe 0–00, la 00–00 www.autoliike.fi

Hyötyautot