ÄKS nro 4 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 4 · 1 3 . 4 . 2 0 1 1

ÄKS kysyi, miten ehdokkaat tunnetaan s. 3

Äänekosken Moottorikerho s. 11-18

Talotohtori vastaa äänekoskelaiselle s. 25

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

Kansijuttu

Ei ihan normisiivooja

4/2011

Seuraava ÄKS ilmestyy 27.4.2011

Pirkko Leppänen neljässä aivan erilaisessa roolissa.

Kovanen kävi lähellä

Puolueiden vaalimainoksia Kauppakadulla

Kautto ja Soininen vahvoilla? Kaikki äänekoskelaiset kansanedustajaehdokkaat eivät ole tehneet suurta vaikutusta puolueen pääkallopaikoilla. ÄKSän selvityksen mukaan suurin osa puolueiden perustoimintaa koordinoivista puoluesihteereistä tietää äänekoskelaisehdokkaastaan sentään jotain. Parhaiten kartalla on Vasemmistoliiton Sirpa Puhakka, joka tietää etenkin Sirpa Martinsista paljon. Juho Kautto on Puhakalle myös tuttu, mutta Äänekoskeen Puhakka ei osannut Kauttoa suoraan yhdistää. Perussuomalaisten, kristillisten ja vihreiden puoluesihteerit tietävät myös kenestä on kyse, kun kysytään Marke Tuomisesta, Piia Soinisesta ja Kalevi Tiitisestä. Puhakka ja kristillisen Peter Östman innostuvat jopa ennakoimaan ehdokkaidensa mahdollisuuksia vaaleissa. Puoluesihteereiden arvion mukaan sekä Kautolla että Soinisella on mahdollisuus nousta eduskuntaan. Perinteisten pääpuolueiden puoluesihteereillä on vaikeampaa omiensa muistamisessa. Keskustan Timo Laaninen muisteli, että Leila Lindell on "ehdokas jossain". Kokoomuksen Taru Tujuselle nimi Kalle Niskanen ei sanonut ensin mitään, mutta toimittaja käänsi puheen Äänekoskeen, Tujunen muisti Niskasen olevan juristi.

22 äks

Lue lisää ehdokkaista.

· 2 011

SDP:n kiireinen puoluesihteeri Mikael Jungner väisti soitot ja soittopyynnöt. Vastaamaan joutui demareiden tuore esikuntapäällikkö Vertti Kiukas, jolle Kari Kiiskinen oli tyystin vieras nimi. Tässä kohtaa eri ehdokkaiden suora vertailu on toki hieman epäreilua. Isojen puoluiden puoluesihteereillä riittää muistettavaa selvästi enemmän kuin pienemmillä. Toisaalta pienemmissäkään puolueissa ei olla aina kartalla. SKP:ssä veikattiin, että Tuula Koskiranta on ehdolla Pirkanmaalla.

Äänekosken painoarvo valtakunnan politiikassa ei ole suurensuuri. Ainakaan kansanedustajia ei tältä seudulta ole löytynyt sen jälkeen kun Vasemmistoliiton Pekka Leppänen luopui paikastaan 1999. Yrittäjiä on riittänyt: 1999 kahdeksan, 2003 viisi, 2007 yhdeksän. Yksi on päässyt lähelle. Sauli Kovanen tuli 12 vuotta sitten jakamaan Leppäsen perintöä, mutta jäi 177 äänen päähän eduskuntaan nousseesta Matti Kankaasta. Paikkansa vakiinnuttanut Kangas karkasi seuraavissa vaaleissa kauemmaksi, vaikka Kovanen kasvatti äänimääräänsä 2893:een. Myös Simo Salmelin oli kahdesti (1999, 2003) vakavissaan ja pääsi kahdesti SDP:n toiseksi varakansanedustajaksi. Salmelin ja Kovanen saivat 2003 yhteensä komeasti yli 5700 ääntä, mutta vasemmisto söi toisiaan - ja Äänekoski jäi ilman edustajaa. Siihen loppuivat kaksikolta veto. Viime vaaleissa Kari Kiiskinen oli ainoa uuden Äänekosken ehdokas, joka sai yli tuhat ääntä (2520). Kiiskinen jäi Kovasen "ennätyksestä", mutta keräsi toisaalta juuri paikallisia ääniä enemmän kuin edeltäjänsä. Vaan miten käy tällä kertaa? Kattaus Äänekoskella on komeampi kuin koskaan: ehdokkaita on yhtä monta kuin neljä vuotta sitten, mutta nyt yhtä lukuunottamatta kaikki ovat eduskuntapuolueista. Viimeksi yhdeksästä ehdokkaasta kolme edusti pienpuolueita. Ja tämähän ei lupaa hyvää. Pessimisti sanoo sen suoraan: äänet jakautuvat eli kukaan ei mene läpi. Mitä muuta puolueeton tiedotusväline voi tähän sanoa kuin että kaikki uurnille? Jotta saadaan äänekoskelainen kansanedustaja, niin keskittäkää äänet - jollekulle? Terho Vuorinen

Toimittajalta Marjo Steffansson

e ÄKSän tekijät olemme erilaisia, ihan omasta halustamme. Neljän numeron verran ÄKS on tarjonnut lukijoilleen juttuja näkökulmasta, joka ei ole tavanomainen. Pelko siitä, että lukijat eivät tavoita juttujemme ydintä, on ollut turha. Meidät on otettu vastaan kuin vanha tuttava, ilolla ja uteliaisuudella. Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Me kerromme mitä kylillä kuuluu, mistä puhutaan ja huhutaan, olemme ÄKS-files. Otamme kantaa asioihin, käännämme kiven jos kannonkin. Löydämme erilaisen, pintaraapaisua syvemmän puolen asioihin, ja katsomme sen toisenkin puolen. Ja vähän altakin. Meillä on seinät kaukana ja katto korkealla. Sanalla sanoen meillä on hyvä tiimi! Nuoruutta, kokemusta, uskallusta ja hulluutta, kaikkia näitä sopivassa suhteessa. Lukijoilta ja ennenkaikkea mainostajilta saatu palaute on innostavaa. Etukenossa meno ja ajattelu on iskenyt koskelaisten tajuntaan. ÄKS on lehti, jota luetaan keittiön pöydän ääressä uudestaan ja uudestaan, ja aina löytyy jotain uutta. Ulkopaikkakunnalla ja ulkomailla asuvat äänekoskelaiset ovat innoissaan helposti luettavasta ÄKSän näköispainoksesta internetissä. Lehteä luetaan netissä lukemattomia kertoja. Se antaa mainostajien ilmoituksiin uudenlaista painoarvoa. Äänekoskella on perinne tehdä asioita vähän oudosti: poikamiespankki, höyryfestivaalit, etanafarmi... Täällä on normaalia olla erilainen, joskus on hyvä jos jiiri vähän irvistää.

Juttuun liittyvät vanhat vaalitilastot 9907 netistä http://www.aks.fi/

Kautto etelään 2004, ei 1994 Murphyn laki on iskenyt ÄKSään Juho Kauton suhteen. X2:ssa Kauton etunimeksi väitettiin Juha, ja X3:ssa tuli vielä pahempi moka, kun Kauton väitettiin muuttaneen Äänekoskelta vuonna 1994. Mokamokamookaa! Kautto lähti teilleen vasta vuonna 2004. Harmillinen virhe, sillä Koskikoe-jutussa puntaroitiin nimenomaan paikallisten ehdokkaiden äänekoskelaisuuden astetta. Kyseessä oli puhdas huolimattomuusvirhe, jota päätoimittaja pyytää anteeksi. Itse kokeen tuloksiin virhe ei vaikuttanut.

Vakio pals tat: Av aus & H a r a k k a

K a l ent e r i 0 8 Ä k s ymy x i ä

Ta lot oht or i

Legenda & Äk s y mi es 2 6

Hä? Mikä kuvateos?

HELI ORENIUS

Avaus

Maalaismaisemaa

uoret töihin: Onko meillä tulevaisuudessa enää varaa maksaa ihmisille siitä, etteivät he tee mitään? Suoraan kortistoon koulutettu nuori typertyy ja ajautuu ulos normaalista elämästä. Äkkiä hän alkaa tuntea itsensä myös ulkopuoliseksi ja tarpeettomaksi. Osa ajautuu myös epämääräisiin porukoihin ja rikollisuuden poluille. On laskettu, että yksi työelämästä menetetty nuori maksaa yli miljoona euroa yhteiskunnalle. Järjestelmää tulisi muuttaa niin, että kaikille työkuntoisille maksettaisiin vain työtehtävistä. Tällaisia tehtäviä voisi tarjota kunnat, järjestöt, kotitaloudet ja mikseipä pienet yritykset sekä maa- ja metsätilat. Vanhukset ja lapsiperheet voisivat myös tarjota runsaasti työtehtäviä. Asiassa voisi mennä niin pitkälle, että pienet itsensä työllistävät yritykset sekä maa- ja metsätilat voisivat ottaa yhden työttömät työntekijän määräajaksi työsuhteeseen. Varsinkin maaseudulla olisi työtehtäviä runsaasti tarjolla. Samalla se toisi sinne uutta vipinää ja elämänuskoa. Työstä pystyttäisiin maksamaankin vähän enempi kuin nykyinen työttömyyskorvaus. Yritysasiakkailta perittäisiin pieni korvaus. Aivan ilmaista jos se on, niin silloin valvonta, kannustus ja opastus tahtoo jäädä vähemmälle. Onnistuakseen tällainen uusi ajattelu edellyttää yhteistä tahtotilaa. Asian taakse tulisikin saada ammattijärjestöt ja lainsäädännön kautta työsuojelupiirit. Tällainen työ säteilisi hyvinvointia ja tasa-arvoa yhteiskunnan eri tahoille ja olisi ennen kaikkea saattamassa nuorta ihmistä normaaliin elämään.

Oma kansanedustaja Äänekoskelle

änekosken asema ja rooli maakunnassa, ja uskallan sanoa, että valtakunnallisestikin on kasvanut viime vuosina vauhdilla. Metsäteollisuuspaikkakuntana Äänekoski on kautta historian ollut vahva ja on sitä edelleen, mutta viime vuosina Äänekoski on saanut roolia myös kuntarakenteen uudistamisen edelläkävijänä. Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen käynnistivät rakenteelliset uudistukset jo kauan ennen kuin mitään Parashankkeita valtakunnassa edes suunniteltiin.Suomessa Äänekosken tapaa toimia fuusiohankkeen toteutuksessa ammattilaiset pitävät yhtenä parhaimmista. Tänä päivänä voi sanoa, että olemme selviytyneet yhdistymisen kipupisteistä kohtuullisen hyvin ja usko Äänekosken menestymiseen on vahva. Myös sitä tukevat toimet niin elinkeinoelämän puolella kuin kuntapalveluissa ovat mittavat. Uskon, että kaupunkilaiset eri alueilla alkavat myös yhä selvemmin nähdä yhdistymisen merkityksen ja edut. Tähän saumaan on ehdottoman tärkeää, että Äänekoski saa oman kansanedustajan. Se lisää paikkakunnan painoarvoa ja vahvistaa koko alueen imagoa. Vaikka kansanedustajan työ onkin valtakunnallista on suuri merkitys sillä missä juuresi ovat, mistä olet kotoisin. Sanotaan, että nyt on Suomessa historialliset vaalit. Historialliset ovat vaalit myös meillä täällä kotikunnassa sillä nyt jos koskaan tarvitsemme oman kansanedustajan. Erinomainen on myös ehdokasjoukkueemme. Työni kautta tunnen heistä lähes jokaisen. Tiedän, että heillä kaikilla on osaamista, kykyä, tahtoa ja taitoa menestyä maamme ylimmässä johdossa, Eduskunnassa. Lisäarvona heillä on juuret Ääneseudulla ja uskon, että sydän syrjällään omaan kylään päin. Hyvä Äänekoskelainen – osta omalta paikkakunnalta, äänestä oman paikkakunnan ehdokasta. Molemmat kampanjat ovat oman kotikaupunkisi ja samalla Sinun parhaaksi. Heli Orenius Äänekosken apulaiskaupunginjohtaja

Keijo Hytönen

Harakka

Pois velkahelvetistä

yt riittää. Portugali sai mittani täyteen. Mutta ei portugalilaisista, vaan suomalaisista. Torit ovat taas täynnä populistipoliitikkoja, jotka sauhuavat, miksi meidän Jumalan valitun kansan täytyy yhtään auttaa noita epärehellisiä euroepeleitä. Kokoomuslaiset varsinkin sättivät EU:n kriisimaita vastuuttomiksi. Täyttä tekopyhyyttä. Osaamme me tavalliset suomalaisetkin velkaantuaihan itse. Kotitalouksilla on yli 100 miljardin velat, eli kaavamaisestijaettuna lähes 20 000 per nenä. Ei siitä ole kuin 20 vuotta, kun suuri osa meistä joutui velkoinemme vaikeuksiin. Moni ei selvinnyt koskaan. Muistatkos? Me asuntovelalliset olemme jokainen joutuneet stressitestiin – sellaiseen joita taas kohta tehdään Euroopan pankeille – jo lainaa hakiessamme. Miten selviydyt maksuista, jos joudut työttömäksi? Riittävätkö perheen rahat, josautokin pitää vaihtaa? Se, kuinka tarkasti pankki selvittää velallisen maksukyvyn, riippuu tasan sii-

tä, paljonko sillä on rahaa. 1970-luvulla kotia ostaneet muistavat, että asuntolainaa ei välttämättä edes saanut. 1990-luvun alussataas kuka tahansa hulivili poistui Lounais-Suomen Säästöpankista rinkka täynnä seteleitä. Se, että luotottajilta finanssikriisissä loppui raha, ei sinänsä ole kreikkalaisten syytä. Jos jotkut oliat vastuuttomia, niin ennen kaikkea saksalaiset ja ranskalaiset pankit. Mutta eivät Saksan ja Ranskan johtajat omiaan rankaise, vaan vaativat velallisille vettä ja leipää. Jos minä joudun työttömäksi ja maksuvaikeuksiin, ei siinä ilkkuminen auta yhtään. Jos pankki vielä suutuksissaan kolminkertaistaa lainani koron, se vain varmistaa, ettei saa saataviaan. Osa suomalaisista ylivelkaantuneista selvisi velkajärjestelyjen avulla. Samaa tarvitsevat nyt kriisimaat. Ironia on valtava. Pankit ovat vaikeuksissa, kun eivät ole tutkineet velallistensa maksukykyä kaikissa tilanteissa. Nyt, kun tutkitaan pankkien omaa tappionsietokykyä, EU toimii yhtä löperösti.

On välttämättä laskettava, miten kriisivaltioiden velkakirjojen arvonalennus vaikuttaa pankkeihin. Kun saataisiin tarkoin selville, minne ja miten tappiot iskisivät, ja varmistuttaisiin ettei tulos ole tuhoisa, aloitetaan velka-armahdukset. Etlan toimitusjohtaja Sixten Korkman on siis jälleen oikeassa, kunhän sanoo, että Suomen pitää vaatia EU:lta kunnolliset stressitestit. OlliRehnin on aika tunnustaa tosiasiat. Niin olen tehnyt minäkin. Olen kääntynyt Erkki Tuomiojan linjalle, jolta tosin Erkki Tuomioja taas kääntyy pois, jos SDP pääsee hallitukseen. Sellaista on politiikka. Pankit eivät ole pyhiä. Suomessa vietiin 1990-luvulla aitan taakse niin Skop, STS kuin KOP. Nyt tehdään valintaa. Joko suojellaan Euroopan pankkeja tai Euroopan kansalaisia. Joko tai.

harakka@txti.net 4 · 2011

| Ä KS

Hä?

Äänestys vaalipäivänä

Mutkien kautta kuvateokseksi

Eduskuntavaalit toimitetaan su 17.4.2011 klo 9.00 – 20.00. Äänioikeutettu saa äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Äänioikeutetun äänestyspaikka on merkitty äänestäjälle postitettuun ilmoituskorttiin.

4.9.2001 kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan Äänekosken historian kirjoittamisesta vuodesta 1932 nykypäivään sekä Konginkankaan kirjan uudistetun, korjatun painoksen ottamisesta sekä historiakirjan ulottamisesta vuoden 1992 loppuun, jolloin Konginkankaan kunta lakkautettiin. Asian valmistelua varten asetettavalle toimikunnalle varattiin vuoden 2002 talousarvioon 25 000 markan suuruinen suunnittelumääräraha. Kaupunginhallitus nimesi asiaa valmistelemaan toimikunnan. Toimikunnan tehtävänä oli valmistella kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi 30.6.2002 mennessä ehdotus teosten laajuudesta, kustannusarviosta ja yhteistyötahoista. Teosten julkistamiseksi määrätiin kaupungin 100-vuotisjuhlavuosi eli 2011. Kaupunginhallitus myönsi toimikunnalle jatkoaikaa työn ensimmäisen vai-

heen valmistumiseen syyskuun 2002 loppuun saakka. Toimikunta esitti, että työ alkaa vuonna 2003 ja saatetaan päätökseen vuoteen 2008 mennessä. Toimikunta esitti myöhemmin, että Kehittyvän Äänekoski historiateoksen laajuus on 480 sivua ja kustannusarvio 180 000 euroa. Työn piti alkaa vuonna 2004 saada päätökseen vuoteen 2011 mennessä. Siis hä? Onko (kallis) Kehittyvä Äänekoski historiateos tulossa? Tätä kysyimme museonjohtaja Pekka Soiniselta. - Kirja tällaisenaan on vaiheessa. Sen tiimoilta ei tapahdu mitään. Kuntaliitos muutti suunnitelmia ja alkuperäinen ajatus pantiin hyllylle. Konginkankaan kirja uudistettiin ja tarkoitus on tehdä yhteinen historiateos. Meillä on sellainen kirjoitettu vuoteen 1932 saakka, ja tähän päivään on tarkoitus jatkaa.

Lasagne ykkönen

PERJANTAI Tortilla, broileri-riisi -täyte, salsakastike, jäävuorisalaatti, tomaatti, kurkku + vaihtelua, täyttävää - sotkuisaa, tortillapohjat jäähtyneitä, jauheliha olisi ollut parempi ARVOSANA 8 ½

■■ Äänekosken nuorisovaltuusto järjesti lempiruokaviikon Äänekosken yläkouluilla ja lukiossa. Koulujen oppilaskunnilta kerättiin maukkaimpia kouluruokia, joista ruokalistalle valittiin eniten ääniä saaneet vaihtoehdot. Viikolla 14 kellään ei ollut varaa valittaa kouluruoasta. Kahdeksan lukiolaista sai tehtäväkseen maistella viikon ajan lempiruokia, kommentoida niitä ja antaa kouluarvosanat asteikolla 4-10 jokaiselle annokselle. MAANANTAI Makkaraperunat, kurkkusalaatti, tuoresalaatti + vaihtelua, hyvä salaatti - ei ravintopitoista, vähän makkaraa, perunat kärähtäneitä ARVOSANA 8 TIISTAI Lasagne, tuoresalaatti, feta + salaatti erittäin hyvää, täyttävä - ei ketsuppia, vihanneksia lasagneen ARVOSANA 9 KESKIVIIKKO Lihapyörykät, ruskeakastike, perunasose, suklaamousse + perunamuusilla hyvä koostumus, pullat herkullisia - kastike paakkuista, raaste tylsää ARVOSANA 8 1/2 TORSTAI Pinaattiohukaiset, makaronisalaatti, sämpylä, Edam-viipale, mehu + ravitsevaa, perushyvää - ei puolukkahilloa, jotkut letut palaneita ja kuivia ARVOSANA 8 äks

· 2 011

Erityisen maukkaan näköinen ruokalista herätti kummastusta ja innostusta kouluilla. Suolahden Asemakadun ja Telakkakadun koulun oppilaat kokivat kuitenkin karvaan pettymyksen, kun perjantain tortillat vaihtuivat sianlihakastikkeeseen keskuskeittiön päätöksestä. Taija Kolehmainen

Karsinan poistaja?

■■ Keitele-Jazzeille saapuu varsinainen vempele: hullu huilisti, lohen kasvattaja, tammen istuttaja, maanviljelijä, laulusolisti ja karsinan poistaja. Pentti Ronkanen vahvistaa facebookissa, että perjantain Keitele-Jazzeilla 22.7. saapuva Jethro Tull laulusolistinsa Ian Andersonin kera poistaa anniskelu-aleen karsinat. Ilmeisesti syynä on, että ilta on K-18. Jatsikansa on odottanut tällaista uutista kieli pitkällään! Nyt saa nauttia mahtavasta esiintyjästä, festivaalista, atmosfääristä ja kaikesta täysin siemauksin. Marjo Steffansson

Käytettiinkö se 25 000 markkaa suunnitteluun? - Ei harmaata aavistusta, se voi olla vaikka säästössä, sanoo Soininen. Etteivät kymmenen vuoden aikana useissa kokouksissa tehdyt juhlakirjasuunnitelmat olisi menneet hukkaan, Äänekoskelaiset saavat syyskuussa 100-vuotiskuvateoksensa. Sen ovat kuvanneet paikalliset kameraseurat. - Kuvien valinta on käynnissä. Ira Blomberg-Kantsila tekee kirjaan tekstin ja Jari Haapamäki taittaa. Itse toimin päätoimittajana, kertoo Pekka Soininen. Marjo Steffansson

Jazzitus Penttitus ■■ Jazzitus ry on vuonna 2004 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suomalaisen jazzin tunnettuutta. Tärkein toimintamuoto on Suomijazz-verkkolehden julkaiseminen. Mikä tekee tästä äänekoskelaisille uutisen? Se, että SuomiJazz.comin päätoimittajana toimii äänekoskelainen Pentti Ronkanen. Äänekoskelaista osaamista löytyy myös kuvataiteilija Ari Liimataisen luomasta etusivun kuvituksesta.

Äänekoski tutuksi bussilla

Äänestysalueet ja –paikat ovat seuraavat: 001 Keskusta, Kaupungintalo, Hallintokatu 4 002 Kirkonmäki-Kuhnamo, Keskuskoulun ruokala, Koulunmäenkatu 4-6 003 Akanniemi-Karhunlähde, Karhunlähteen päiväkoti, Kyminkatu 5 004 Markkamäki, Oppimiskeskus, Opinahjontie 1 005 Honkola, Honkolan koulu, Saarijärventie 25 006 Konginkangas, Konginkankaan koulu, Kansakoulutie 1a 007 Alkula-Keskusta (Suolahti), Asemakadun koulu, Asemakatu 16 008 Mutapohja-Majala (Suolahti), Telakkakadun koulu/viipalekoulu/ ruokala, Telakkakatu 15 009 Sumiainen, Sumiaisten koulu, Koulutie 4a

Pikakelaus

■■ 218 000 euroa Telakkakadun koulun uuteen teknisen käsityön luokkaan. Summalla hankitaan koneita, työkaluja ja varusteita. ■■ Kevät tulee: koirankakat puhuttuvat ja jäät ovat vaaralliset. ■■ Äänekoskella on tarjota noin 800 venepaikkaa, joiden hinta vaihtelee 20 ja 300 euron välillä. Mustanniemen satamaan tulee 14 uutta venepaikkaa isoille paateille.

■■ Pörrinsalmella bongattiin harvinainen jalohaikara. Paikalle ennätti useita ■■ Äänekosken kaupunki ja kulttuuritoi- lintuharrastajia, ennenkuin lintu suuntami järjestävät toukokuun lopulla ja elo- si kohti Vatiaa. kuussa mahdollisuuden tutustua kunnan eri kulmille. Kaksi kaikelle kansalle avointa kokopäivän kiertoajelua tehdään linjaautolla. Maksullisilla ajeluilla pysähdellään tutustumaan tärkeimpiin nähtävyyksiin, kuMax Steffansson ten esimerkiksi Kapeekoskelle ja kirkkoihin. Ajeluilla on mukana opas, joka kertoo kohteiden historiaa. Ohjelmassa on myös ruokailua ja kahvittelua. Matkoja on luvassa ainakin kaksi. Toinen suuntautuu Äänekosken eteläpuolelle, toinen Konginkankaan-Sumiaisten suuntaan.

Myös Telakkakadun remonttityömaalta löytyy äks.

Marjo Steffansson TIEDÄKS: Satavuotias Äänekosken Työväen Soittajat juhlii Painotalon isossa salissa sunnuntaina 17.4. klo 15. Tervehdysten vastaanotto klo 13.30 alkaen. Juhlassa kuullaan sävelmiä marssista preludiin. Työväen Soittajien solisteina toimivat laulajat Marjo Anttila ja Jukka Vehkala sekä trumpetisti Pertti Lindstedt ja baritonisti Juhani Saikkonen. Lopuksi ansiomerkkien jako. Juhlan juontaa Kari Taipale.

Nimeä ei muuteta Tänään Äänekosken Työväen Soittajissa puhaltaa 12 soittajaa Esko Eirolan toimiessa kapelimestarina. Soittajista kolme on naisia. Tenorisaksofonisti Hannu Wacklin on soittoiältään vanhin, hän on soittanut orkesterissa vuodesta 1959 lähtien. Soittoiältään nuorimmasta päästä on huilisti ja soittajien puheenjohtaja Tarja Huttunen. -Työväen Soittajien ajatuksena katsoa ja mennä eteenpäin. Olen toiminut keväästä 2010 puheenjohtajana, ja suurimpana haasteena koen sen, mistä saadaan lisää soittajia joukkoomme. Kaikki soitinryhmät kaipaisivat vahvistusta, kipeämmin käyrätorven ja pasuunan soittajia. Äänekosken Työväen Soittajien keikkakalenterissa on vakituiset paikat Vanhojen

Pekka Siistosen lapsuusmuistot liittyvät Äänekosken Työväen Soittajiin. Isänsä Kalervon toimiessa kapelimestarina, Pekka pyöri Työskillä harjoituksissa mukana. - En jaloissa vaan pelkkänä korvana, kertoo sävellyspuuhista Tampereen Teiskosta tavoitettu Pekka Siistonen. Lapselle Työskillä harjoittelevan puhallinorkesterin meininki oli jännittävää ja ilmapiiri kiehtoi. - Rumpalit olivat vitsiniekkoja. Lahtivuoren Uokilta läytyi tilanteeseen aina sopivaa komiikkaa. Verbaliikka oli hallussa. Pekka Siistonen reissasi soittajien matkassa ympäri suomea. Kommelluksia ja hauskoja juttuja ei matkoilta puuttunut. -Jotkut tapahtumat olivat niin hilpeitä, että ne ovat peräti painokelvottomia, naurahtaa Pekka Siistonen. Pekka Siistonen innostui soittamaan itsekin orkesterissa, vaikka piano oli ja on yhä edelleen hänen instrumenttinsa. Isän toimiessa kapelimestarina Pekka tarttui vetopasuunaan. -Oslossa järjestettiinPohjola-Nordenin musiikkijuhlat. Majapaikasta oli kohtuullisen pitkä matka konserttisalille. Käve-

Tansseissa ja vappuna. Myös jazz-kadulle on tavattu pyytää soittamaan. -Esko Eirola pitää tärkeänä, että käymme vanhainkotivierailuilla. Olemme myös soittaneet hautajaisissa ja kerran soitimme Jumalanpalveluksessa Viitasaarella liturgiat, virret ja kaikki. Äänekosken Työväen Soittajat taipuu vaikka mihin, sanoo huilisti Huttunen. Nimi Työväen Soittajat lyö poliittista leimaa ja Jyväskylän Työväen Soittajat vaihtoivat nimensä Kajastukseksi. - Maailma on muuttunut sadassa vuodessa, mutta me ei vaihdeta nimeä, sanoo puheenjohtaja Tarja Huttunen.

lin Lehtosen Jampen kanssa, ja näin että ambulanssi kurvasi valot välkkyen paikalle. Menimme uteliaana katsomaan, mitä tapahtuu. Ambulanssista kömpi isä-ukko ja pari muuta äänekoskelaista soittajaa. Olivat pummanneet kyydin soittopaikalle. Kun paikalla oli Äänekosken Työväen Soittajat, niin aina sattui ja tapahtui. Soitimme Turussa musiikkiliiton juhlissa ja majoitus oli järjestetty monen muun orkesterin tavoin koululle. Uni oli makeimmillaan, kun yllättäen kajahti työväenlaulu, muistelee Pekka Siistonen. Vuodet Työväen Soittajissa olivat hyvä koulu. Pekka Siistonen kertoo, että sieltä tuli oppi, miten hallitaan isoa kokoonpanoa. Siitä on ollut hyötyä myöhemmin. Pekka Siistonen toimii Tampereen Työväen Teatterissa kapelimestarina. Lauantaina TTT:ssa esitetään 300. näytös Manse-Rock musikaalista, joka on Suomen katsotuin musikaali. - Puhaltaessani Työväen Soittajissa isä sai taottua päähäni sen, että koskaan ei tiedä musiikkiasioista liikaa. Ja näin se taitaa olla, sanoo Pekka Siistonen.

Kalervo Siistonen toimi Äänekosken Työväen Soittajissa kapelimestarina vuosina 1952-2002. Väliin mahtui kaksi vuotta paussia. - Tilalleni tullut kapelimestari ei pärjännyt poikien kanssa, kun ei osannut kirota. Johtaja on sellainen, että se kuuluu edestä ja takaa. 50- luvulla Äänekosken musiikkitoiminta oli Työväen Soittajien ja kuorojen varassa. Ei ollut konservatorioa eikä musiikkiopistoa. Kukkeimpana aikana keikkoja tehtiin vuodessa 60 ja soittajia oli 40. Pärjättiin kansallisella tasolla, puhallinorkesterien SM-kilpailuissa Kuopiossa napsahti hopea. Hauskoja muistoja piisaa. Äänekoskella oli raittiusjuhlat, jossa soittokunta soitti. Yksi puhaltaja polki jalalla tahtia niin innokkaasti, että pullo putosi taskusta ja vieri lavan poikki. Kaikkia ei torvisoitto kiinnostanut ja kova ääni häiritsi yleisön jutustelua. Kappale loppui kuin seinään ja eräs nainen sanoi kuuluvalla äänellä vierustoverilleen: ”Minä paistan voissa”! Soittajia piti paimentaa. Ei ollut alkometrejä, mutta silmämääräisesti katsottuna kaiken piti olla kunnossa. -Olimme Helsingissä soittamassa. Yksi soittajista oli reilummin maistissa ja varmistin, että hän on kävelykunnossa. Lähdettiin kohti stadionia ja Esplanadille piti kaartaa tiukasti oikeaan. Pasunisti painoi mutkan suoraksi ja poliisi yritti ohjata soittajaa oikelle väylälle. Pasuunan kahva osui poliisin lakkiin ja lakki sinkosi maahan, muistaa kapelimestari Siistonen.

- Kerran yksi soittaja oli väsyneemmässä kunnossa, että määräsin hänet huilivuoroon. Orkesteri lähti linja-autoasemalta kohti Palomäen kenttää. Innokas soittaja oikaisi pöpelikön poikki ja otti orkesterin kiinni. Kadotti kenkänsäkin siinä rytäkässä, ei se soittanut, mutta kulki matkan mukana, oi niitä aikoja myhäilee Kalervo Siistonen ja sanoo, että ei orkesterilla suurempia hänksejä ollut. Jossain vaiheessa Kalervo Siistonen lähti Tampereella musiikinjohtajakurssille. Se kesti kuusi vuotta. Kurssin aloitti rusaslukuinen sakki, ja ainoastaan yhdeksän valmistui, Kalervo Siistonen kurssin priimuksena. Poikansa Pekan soittoharrastukseen isä suhtautui vakavasti. Kun Pekka halusi opetella vetopasuunan soittoa, se yllätti isän. Varsinkin se, että poika oppi soittamaan uutta instrumenttia tavattoman nopeasti. - Pasuunan sielunelämä avautui Pekalle äkkiä, varmasti siksi, kun oli kasvanut torvisoiton tahdissa. Ei ihme, että pojan työ on musiikki. Pekka on nykyään ovela sovittaja. Hän vei minulta aikoinaan partituurit mennessään, mitä lie niillä tehnyt. Sitä minä olen miettinyt, miten se poika sai pienenä nukuttua orkesterin harjoituksissa, pohtii Kalervo Siistonen. Hytölässä asuva kapelimestari Kalervo Siistonen töräyttelee Konsuli orkesterissa. Nimi tulee Konnevedestä, Sumiasista ja siitä, että Lindstedt johtaa. Laulua Siistonen harrastaa Hankasalmen kirkkokuorossa. - Orkesterin johtaja ei saa häiritä esitystä. Jos bändi soittaa hyvin, niin antaa soittaa. Turha siinä on käsiään heiluttaa, toteaa Kalervo Siistonen.

4 · 2011

| Ä KS

Ilmestyy seuraavan kerran 27.4.2011

盲ks

路 2 011

Eilen tänään

Tapaht umat

20.4.1947 Suolahdessa

ke 13.4. Klo 13 - 17 Kaikille eläkeläisille avoimet Wanhan Ajan Iltamat, Painotalo. Järj. Äänekosken Eläkkeensaajat Klo 17.30 - 18.30 AquaZumba, Suolahden uimahalli Klo 19.15 - 20.30 AquaZumba, Äänekosken uimahalli Klo 18 Ilmainen Texas Hold’em pokeri-ilta, Pub Markus to 14.4. Klo 17.30 Luento Voimaannuttava käsityö, kaupungintalon valtuustosali. Luennoitsija: museolehtori Raija Manninen, Suomen Käsityön museo. Esityksiä opiston eri ryhmiltä. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken kansalaisopisto Klo 17.30 Päälliköiden kirjakaraoke, Äänekosken kirjasto Klo 18 Museon kamarissa - barokkikonsertti Äänekosken Taidemuseo. Tule kuulemaan mm. cembalon ja traverson suloisia säveliä!. Vapaa pääsy. Järj. Ala-Keiteleen Musiikkiopisto Klo 18 Toiverunoilta, Wanha Asema Klo 19 Club Painis- Tuomari Nurmio, Painotalo. Liput 10 € ovelta, ennakkoon kulttuuritoimistosta. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi Klo 21 Texas Hold’em Pokeri-ilta, Viljo’s Pub pe 15.4. Klo 10 Kristillisdemokraattien vaalikiertue, kahvila Piia84 Klo 11.30 Kristillisdemokraattien vaalikiertue, Äänekosken tori Klo 13 Kristillisdemokraattien vaalikiertue, Suolahti, K-Market Klo 19 Hyvä poika, KinoMikko Klo 19 Yhteisvastuukonsertti- Petri Laaksonen, Konginkankaan kirkko. Järj. Äänekosken seurakunta Klo 19 - 24 Nuorten hengailuiltamat, Äänekosken seurakuntatalo * Pubin 20- vuotisbileet: Turo’s Hevi Gee, Pub Markus la 16.4. Klo 10 - 16 Lasten Rompetori, Painotalo. Järj. Äänekosken Keskustapuolueen kunnallisjärjestö klo 18-20 Kalevin ja Sirpan punavihreät biisit Wanhassa Mestarissa Suolahdessa. Kalevi Tiitinen ja Sirpa Martins laulavat ja laulattavat kaikille tuttuja lauluja. Tule ja tuo äänesi rapsakkaaseen yhteislauluiltaan! * Kari Vepsä, Kartanokievari su 17.4. Klo 9-20 EDUSKUNTAVAALIT Klo 10 - 15 Keski-Suomen Opiston Toveripäivät, Keski-Suomen Opisto, Suolahti. Perinteiset Toveripäivät Keski-Suomen Opistossa. Erityisesti kutsutaan 60, 50, 40 ja 30 vuotta sitten Opistossa opiskelleita. Järjes-

■■ Urhon toiminta laajeni Kalliolahteen, kun Kalliolahden Urhon perustava kokous pidettiin Tauno Sormusen puusepänverstaalla. Paikalla oli 24 innostunutta, joista Tauno Sormunen valittiin johtoon. Uusia jäseniä alaosastolle tuli samantien 60, joten toiminta alkoi vireästi. Ostettiin maa-alue ja se tasattiin urheilukentäksi. Tanssilava rakennettiin parin vuoden päästä ja tarkoitus oli rakentaa seurantalokin, mutta siihen eivät resurssit riittäneet. Urhon alaosasto herätti henkiin kyläkuntien väliset viestihiihdot. Alaosaston hiihtäjät saavuttivat kaksi kauppalan hiihtomestaruutta. Yleisurheilussa mestaruuksia tuli viisi. Pöytätennis ei ollut tuntematon laji Kalliolahden Urholle, kilpailuja pidettiin kahdeksan, joissa oli peräti 30 osallistujaa. Alaosasto järjesti nuorisovaliokuntatoimintaa, oli tansseja, rainafilmillä elokuvaa, retkiä ja tupailtoja. Tanssilava oli käytössä 1950-luvun, mutta kannattavuus ei ollut hääppönen ja huonokuntoinen lava myytiin. Samaan syssyyn alaosaston toiminta hiipui ja ryhdyttiin käymään Urhon harjoituksissa keski-kauppalassa.

17.4. Eduskuntavaalit ■■ 36. eduskuntavaalit järjestetään 17.04.2011. Keski-Suomen vaalipiiristä valitaan kymmenen kansanedustajaa Arkadianmäelle. Äks muistuttaakin lukijoitaan äänioikeudesta ja patistaa nukkuvien puolueen vaaliuurnille. Ylen eduskuntavaalisivujen mukaan ”eduskuntavaalien teemoiksi ovat nousemassa ainakin talous, työllisyys, maahanmuutto ja ympäristö”. Vuoden 1907 eduskuntavaalien budjetti oli tilinpäätöksen mukaan 438 895 markkaa. Viime vuosina luku on noussut hieman, 12 446 000 euroon. Sampo Rossi

kalenteri@aksa.fi 8

13. täjä: Toveriliitto Klo 15 Äänekosken Työväen Soittajat 100-vuotisjuhla. Tervehdysten vastaanotto, puheita, konsertti. Painotalo, iso sali. Vapaa pääsy. Äänekosken kansalaisopiston kevätnäyttelyn musiikkiesityksiä: Klo 12 Sumiaisten harmonikat, Sumiainen Harjula KLo 14 Torstaiorkesteri Toivo, Sumiainen Harjula Klo 14.45 Laitakaupungin orkesteri, Sumiainen Harjula Klo 19 Hyvä poika, KinoMikko Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa, Pub Markus ma 18.4. Klo 19 Hyvä poika, KinoMikko 19.15 - 19.45 Ohjattu vesijumppa, VesiVelho Klo 20 Ilmainen Pubibingo, Pub Markus ti 19.4. Klo 13.15 Ohjattu vesijumppa, Suolahden uimahalli Klo 13 Suolahden eläkeläiset 50-vuotisjuhlat, Suolahtisali Klo 18 Hiljaisen viikon urkumusiikkia, Veikko Nuuhkarinen. Sumiaisten kirkko Klo 19 Hyvä poika, KinoMikko ke 20.4. Klo 17.30 - 18.30 AquaZumba, Suolahden uimahalli Klo 19.15 - 20.30 AquaZumba, Äänekosken uimahalli Klo 18 Hiljaisen viikon ilta, Suolahden kirkko Klo 18 Hiljaisen viikon musiikkia, Konginkankaan kirkko Klo 18 Ilmainen Texas Hold’em pokeri-ilta, Pub Markus to 21.4. Klo 21 Texas Hold’em Pokeri-ilta, Viljo’s Pub pe 22.4. Klo 17 Kuninkaan puhe, KinoMikko Klo 18 Ilmainen Texas Hold’em pokeri-ilta, Pub Markus * Elias Kahila Band, Pub Markus la 23.4. Klo 17 Kuninkaan puhe, KinoMikko * Kaija Pohjola & Paratiisi & Jaska Mäkynen, Kartanokievari su 24.4. Klo 17 Kuninkaan puhe, KinoMikko Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa, Pub Markus ma 25.4. Klo 17 Kuninkaan puhe, KinoMikko 19.15 - 19.45 Ohjattu vesijumppa, VesiVelho Klo 20 Ilmainen Pubibingo, Pub Markus ti 26.4. Klo 13.15 Ohjattu vesijumppa, Suolahden uimahalli Klo 19 Kuninkaan puhe, KinoMikko

Näyttelyt ■■ Kansalaisopiston kevätnäyttely, Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali. Avoinna 12.–19.4.2011. ma–ke 12–19, to– pe 12–16, HUOM! la 16.4. 10-14 ■■ Kukkulan Kuvataidekoulun Kevätnäyttely ja opiston Suolahden ryhmät 12.– 17.4.2011 Wanhalla Asemalla. Avoinna klo 10-17. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken salaisopisto ■■ Kevätnäyttely Sumiainen Harjula Näyttely avoinna 16.-17.4.2011 la-su 10-15 Su 17.4. esiintyy, klo 12 Sumiaisten harmonikat, klo 14 Torstaiorkesteri Toivo,klo 14.45 Laitakaupungin orkesteri

Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken kansalaisopisto ■■ Kevätnäyttely, Hietaman nuorisoseurantalo su 17.4. klo 10-17 Koiviston seurantalo su 17.4. klo 11-17. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken kansalaisopisto ■■ Talvinäyttely, Koululaisten iltapäivätoiminnan näyttely, suolahden kirjastoAvoinna 20.4.2011 asti ma-pe 12-19, to-pe 10-16 ja la 10-14 Järj. Suolahden koululaisten iltapäivätoiminta ■■ Tuomas Hallivuon Grafiikkaa 30.3.-29.5.2011 Laajan Galleria

Mimi Steffansson ja Juhana Aho nähdään tänään nelosella starttaavassa Stage-ohjelmassa.

Suolahdesta Stageen ■■ Nelosella starttaa tänään 13.4. Stage - paras koulumusikaali -ohjelma. Kaiken kaikkiaan ohjelmassa kilpailee kuusi koulua. Voittajakoulu saa palkinnoksi unelmiensa kesätyön Helsingissä Linnanmäen Peacock-teatterissa, jossa he saavat kesän ajan esittää voittomusikaaliaan. Keski-Suomesta karsintojen jälkeen mukaan pääsi 16-henkinen ryhmä Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta. Tästä ryhmästä löytyy myös kytköksiä Suolahteen: Mimi Steffansson asuu Suojärven rannalla ja vastarannalla on Juhana Ahon suvun kesämökki. Kahdessa ensimmäisessä Stage-jaksossa näytetään karsintojen parhaita paloja. Sen jälkeen alkavat suorat lähetykset, joissa nähdään kohtauksia lukioiden suunnittelemista musikaaleista. Mimi ja Juhana käyvät molemmat Cygnaeus-lukion musiikkilinjaa. Juhana kertoo laulamisen olevan se juttu, jonka takia hän lähti touhuun mukaan. Mimi taas sanoo omaksi vahvuudekseen musikaalissa sen, että on harrastanut musiikkia pienestä pitäen ja lavalla oleminen on hänelle luontevaa. - Kyllä silti suorissa lähetyksissä saattaa sydän hakata, Mimi virnistää. Stagessa esitettävää musikaalia on treenattu Cynkkarilla ahkerasti. Parivaljakko kertoo, että tunnista kolmeen tuntiin kestäviä musikaaliharjoituksia pidetään noin neljästi viikossa. Tämän lisäksi harjoituksia tulee jatkaa vielä kotona. Mimi kertoo tulevansa viikonloppuisin mieluiten Suolahden-kotiin harjoittelemaan. - Laulun lisäksi on treenattava koreografioita. Kotona Suolahdessa meillä on niin iso olohuone, että siellä on tilaa harjoitella, kertoo Mimi treenaamisestaan. Itse musikaalitreenien lisäksi Stagelaiset ovat rakentaneet ryhmähenkeä pelien ja leikkien avulla. Cynkkarin vahvuudeksi Mimi ja Juhana kertovat tiiviin ryhmähengen ja vahvan musiikillisen osaamisen. Tunnuslauseeksi onkin muodostunut sananparsi Cynkkari soi ja resonoi! Petra Rönkä

4 · 2011

| Ä KS

14. Eloku vat

Ratas Music Group

Äksymyxiä 1. Kuinka monta kautta Pekka Leppänen toimi kansanedustajana? 2. Kuka on Sumiaisissa 9. heinäkuuta järjestettävän Suolirockin pääesiintyjä?

Hyvä poika Nurmio palaa ja antaa palaa ■■ Klok, klok, klok, klok... Markat kolisevat jatkuvana virtana Postitalonpuhelinkopin koneeseen, kun sovin Esa Pulliaisen kanssa tapaamista TuomariNurmion & Köyhien ystävien keikan jälkeen keväällä 1979. Unohtumatonta on, että sain istua suomalaisen iskelmän uuden kuninkaanpöydässä Hotelli Keiteleessä. Nurmio tarjoili limsaa alaikäiselle ja kertoiihailevansa Elvistä. Unohtunut on kaikki muu, mitä puhuttiin ja mitä pitipienlehteen kirjoittaa, ennen kuin linjaauto vei koulupojan takaisinkotiin Markkamäkeen. Suomu – Suolahden elävän musiikin yhdistys - oli J-P Ilveksen ja Tapsa Sepän johdolla ollut hyvin hereillä ja kiinnittänyt sen hetken kuumimmanilmiön Keskuskoulun juhlasalin konserttiin.”Valo yössä” oli kevään yllättävä radiohitti, ja yhtä menestyksekäs oli kesällä ilmestynyt ensilevy, jonka rautalankasoundista vastasi myöhemmin Agentsin perustanut Pulliainen. 32 vuoden aikana Tuomari Nurmio on keksinyt itsensä aina uudestaan. Hiljaiselojen jälkeen on syntynyt aina Ramonan kaltainen hitti, joka on pannut kolikot raksuttamaan jukeboksiin: klok, klok, klok... Äskettäin 60 vuotta täyttänyt Nurmio on soolokeikoillaan palannut tavallaan alkuun. Ennen Suolahdessakin koettua Tuomarin läpimurtoa oli jo trubaduuri Hande: mies, kitara ja se ääni. Yhäkään Nurmio ei toki ole mikään leirinuotiolaulaja. Muistan keväältä 2009 energisen soolokeikan, jossa jylhä vanha velho huusi, hakkasi ja paukutti erikoisvalmisteisella laatikkokitarallaan ja jalkoihin kiinitetyillä lyömäsoittimillaan yleisön hypnoosiin. Mukaan mahtuu kuitenkin myösseesteisempiä, jopa hartaita hetkiä. Nurmio sanoo peräti löytäneensä yksin esiintymisen ”varsinaisen ytimen” vasta viime vuosina ja nauttii täysillä soolokeikoistaan. ”Mä pidän sitä melkeinpä kuninkuuslajina.” Uskotaan. Vuonna 1979 hän oli Kurjuuden kuningas, 2005 Karaokekuningas. Ja majesteetti jatkaa vaan. Timo Harakka

Luokitus: Kotimainen, draama Ikäraja: K13 Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 1.28 ■■ Näyttelijätär Leila Manner pakenee pieleen mennyttä ensi-iltaa suvun kesähuvilalle kahden poikansa kanssa. Pojista vanhempi, 19-vuotias Ilmari, on Leilan uskottu ja suojelija. Rauhallinen mökkielämä keskeytyy pian Leilan kutsuessa ystäviään viikonlopun viettoon. Juhlien jälkeen taloon jää yllättäen kirjailija Aimo, johon Leila on rakastumassa. Ilmari ei katso tunkeilijaa hyvällä. Pääosissa: Samuli Niittymäki, Elina Knihtilä, Eero Aho, Anna Paavilainen, Eetu Julin, Sanna-Kaisa Palo, Pekka Valkeejärvi, Kaisa Mattila, Antti Raivio.

Mikä ihmeen traverso? ■■ Torstaina 14.4. Äänekosken taidemuseolla pääsee nauttimaan Museon kamarissa -barokkikonsertista. Barokkimusiikkiin kuuluu usein cembalo, jota voidaan sanoa pianon edeltäjäksi. Toisin kuin nykyaikaisessa pianossa, jossa kieliä vasaroidaan cembalossa ääni syntyy kieltä näppäämällä. Cembalo ja barokkimusiikki on tuttu parivaljakko, mutta mikä ihme on traverso? - Traverso on tavallisen poikkihuilun esiäiti. Traverso on puinen, poikittain soitettava huilu. Nykyaikaisessa poikkihuilussa on läpät, mutta traversossa on pelkät reiät ja vain yksi läppä, kertoo Ala-Keiteleen musiikkiopiston huilunsoiton lehtori Marja Luiro. Poikkihuiluun nähden traverso on melko epäergonominen soitin. - Traversossa reiät ovat kaukana toisistaan ja sormia joutuu välillä venyttämään outoihin asentoihin. Luiro soittaa konsertissa musiikkiopiston omistamalla traversolla. Konsertti onkin ainutkertainen tilaisuus päästä kuulemaan traverson sointia, sillä Luiron tiedon mukaan musiikkiopiston traverso on ainoa laatuaan Äänekoskella. - Korviini ei ole ainakaan kantautunut, että jollain täällä olisi traverso. Ne eivät ole yleisiä, mutta toisaalta ne eivät ole nykyään kalliitakaan, Marja Luiro sanoo. Museon kamarissa -barokkikonsertti torstaina 14.4. Äänekosken taidemuseolla klo 18.00. Konserttiin on vapaa pääsy. Petra Rönkä äks

· 2 011

4. Hirvi sai aikaan a) nudistirannan, b) turistikeskuksen, c) hyppyrimäen, d) pelastuslaitoksen? 5. Mikä yhdistää piirikuvernööri Haapalan ja helmikuun 1956 Suolahdessa? a) leijona, b) tiikeri, c) pantteri, d) ilves 6. Mikä yhdistää Karppalan talon pellon Parantalassa ja Kalevala Korun? a) tuloarvio, b) tulipesä, c) tuluskukkaro, d) tullimies 7. Kuka on "Kalsea sonta" (anagrammi)? 8. Kuka on "Vartin maanikko" (anagrammi)? 9. VAIKEA: Missä lajissa konginkankaalainen Jouko Hytönen voitti viisi vuotta sitten SM-hopeaa?

Kuninkaan puhe Luokitus: Draama, history Ikäraja: S Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 2.01

14.

3. Mikä edustaa Äänekoskella arvopohjaltaan kristillistä, yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen uskovaa liikettä, joka alunperin oli tarkoitettu parantamaan työväestön oloja?

10. KUVA: Mistä tämä ö-kirjain on peräisin?

Oikeat vastaukset ÄKS3:n tietovisaan:

■■ Kuningas Yrjö VI:n tositarinaan perustuva draama kertoo monarkin yrityksestä löytää oma äänensä.Isänsä kuningas Yrjö V:n (Michael Gambon) kuoltua ja veljensä kuningas Edvard VIII:n (Guy Pearce) luovuttua kruunusta skandaalinkäryisesti Bertie(Colin Firth), joka on koko ikänsä kärsinyt kiusallisesta puheviasta, kruunataan hänen omaksi järkytyksekseen Englannin kuningas Yrjö VI:ksi. Kun maa häilyy sodan partaalla ja on kipeästi vahvan johtajan tarpeessa, hänen vaimonsa Elisabet (Helena Bonham Carter), tuleva kuningataräiti,järjestää miehelleen tapaamisen eksentrisen puheterapeutin Lionel Loguen (Geoffrey Rush) kanssa. Ohdakkeisen alun jälkeen kaksikko turvautuu epätavallisiin hoitomuotoihin ja ystävystyy ponnistellessaan kohtiyhteistä päämäärää. Loguen, perheensä, hallintonsa ja Winston Churchillin (Timothy Spall) tuella kuningas voittaa änkytyksensä ja pitää radiopuheen, joka toimii innoituksena koko kansalle ja kokoaa valtakunnan yhteiseen rintamaan.

1. B. Suolahden pomona eli kaupunginjohtajana on toiminut Teuvo Oja. 2. C. Nykyisin sukunimeä Lindgren kantava Anita Hirvonen suuntautui jo pikkutyttönä Koivistokylällä laulajaksi. 3. A. Bändeistä äänekoskelainen on Chainerection. 4. B. Markkamäen Siwan paikalla oli ennen Rawilla-niminen ravintola. 5. B. Yksi Mämmen kansakoulujohtokuntaan vuonna 1917 kuulunut oli nimeltään Juho Kautto. 6. C. Äänekoskella lukionsa kävi Aila Paloniemi. 7. D. Äänekoskella toimi aiemmin Ukonlahden leirintäalue. 8. A. Kari Lehtonen oli töissä Äänekosken Alkossa. 9. Vaikea: Maratonijuoksun vuoden 1946 Euroopan mestari Mikko Hietanen asui Suolahdessa viisi vuotta ennen kultajuoksuaan. 10. Mikä äksä? Kuvassa osa kesäkuussa 100 vuotta täyttävän Kelloliike Tammelinin ulkoseinällä olevasta kellosta.

Ohjaaja: Tom Hooper Pääosissa: Colin Firth, Geoffrey Rush, Helena Bonham Carter, Guy Pearce, Timothy Spall, Derek Jacobi, Jennifer Ehle, Michael Gambo

50 euron lahjakortin Tarvike-Keskukseen voitti Tommi Kautto, joka vastasi täydellisesti oikein kaikkiin kymmeneen kysymykseen. ÄKS onnittelee!

teksti Taija Kolehmainen - kuvat Terho Vuorinen

Soini nousi penkille puhumaan S-Marketin edustalla.

Sopalla Soinin seurassa

ämmin ja aurinkoinen kevätpäivä toivottaa Suomen varmasti kiistellyimmän mediapersoonan Äänekoskelle. Täysin hiljaisella kaupungintalolla ainakin allekirjoittaneen pulssi nousee tasaisesti minuuttiviisarin liikkuessa. Vihdoin Timo Soinin valtava saattue tuo eloa verkkaiseen lauantaipäivään. Saattue tutustui kaupungintaloon, ja pian keskustelu ajautuu Soinin mieliharrastukseen eli hevosurheiluun. - Seinäjoen mahtavat ravit jäi tänään väliin, kun piti tulla tänne puhumaan. - Mutta voishan tuota vaikka käydä pelaamassa Totoa Ärrällä. Tarviis vähän tätä vaalirahaa, Soini tokaisee ja purskahtaa nauruun. Perussuomalaisten puheenjohtajaa kehotetaan siirtymään kaupungin tarjoamalle luonaalle. - Otahan Soini lihakeittoa ja istu siihen pöydän päähän, kun suahan me kaikki ollaan tultu katsomaan. LOPUTKIN vieraat hakevat täydet lautaset kuumana höyryävää keittoa ja istuvat alas. Ilmassa ei ole lainkaan jännitystä, vaikka niin olisi voinut odottaa. Pitkän pöydän ääressä istuu sulassa sovussa perussuomalaisia, sosiaalidemokraatteja, keskustalaisia, kunnan johtoporrasta ja lehdistöä. Median kautta saadusta mielikuvasta poiketen Soini kuuntelee rauhallisesti keskustelua, joka hyppelee Nelostiestä tehtaiden kautta kunnan talouteen ja takaisin. - Ettehän te tarvii lisää rahaa, ku teillä menee kaikki näin hyvin! Soini hörähtää

kovaan ääneen. Soini käy santsikierroksella ja vihdoin jaarittelun jälkeen päästään niihin aiheisiin, joita meistä varmaan jokainen tuli kuuntelemaan. - Politiikka on mulle vierasta, mut tän verran nyt puhutaan, Soini vitsailee ruokaa suu täynnä. Osansa Soinin innokkaassa selityksessä saavat niin EU kuin ydinvoima ja Vihreät. Läsnäolijat tenttaavat Soinilta hänen kantojaan. - On mulla järki päässä ja tajuun, että yhteistyötä tarvitaan EU:n tasolla. Jos mä läpi pääsen, niin kyllähän mä hyvää teen enkä pahaa! Soini puolustautuu paikalla olevalle lehdistölle. KIIVAS KESKUSTELU ja kahvin juonti venyy pitkälle eikä kello anna armoa. Timo Soini kiiruhtaa haastateltavaksi Ylen Radioon. Soinin esitys ei ollut tarpeeksi vakuuttava käännyttämään Matti Tiusasta eikä Simo Salmelinia perussuomalaisiksi. - Soini on rento ja miellyttävä kaveri, mutta samat asiat on kuultu jo moneen kertaan, Salmelin tokaisee. - Se on taitava puhumaan. Soini kuitenkin ohittaa tosiasioita ja pelottelee turhilla asioilla, Tiusanen jatkaa. Vihdoin kabinetin ovi aukeaa ja kuhina alkaa. Soini vetää kravaattinsa piiloon Millwall-huivilla, vielä samanmerkkinen hattu päähän ja mies on valmis siirtymän herrojen luota rahvaan pariin. Matkalla Äänekosken S-Marketin eteen

Soini paljastaa, että viimeiset puristukset vaalien alla verottavat myös kokeneempia konkareita. - Onhan tää rankkaa, ku kokoajan pitää juosta paikasta toiseen. Äänekoski on mun kolmas paikka tänään ja vielä olis seitsemän jäljellä. - Henkilökohtaisen kontaktin saanti kansalaisiin on tärkeetä. Niihin "Painu sinne minne aurinko ei paista" -kommentteihinkin turtuu ajan myötä, Soini kertoo. S-MARKETIN EDUSTA on jo täynnä innokkaita onnen toivottajia ja kuvaan haluavia. Kansan innostuessa Timo Soini nousee ylväänä penkille. Hän listaa asioita, jotka ovat pielessä ja jotka ainoastaan Perussuomalaiset voi korjata. - Laitetaan Suomen asiat kuntoon! Soini innostaa yleisöään entisestään tututtuun tapaansa. Kaikki halukkaat pääsevät vuorollaan valittamaan verotuksesta, eläkkeistä ja maaseudun ongelmista. Joku mies naljailee takarivistöstä, että Soini vetää ympärilleen naisia kuin magneetti. Avustaja joutuu hoputtamaan Soinia jatkamaan kierrostaan Jyväskylään. - Mukava, kun tulit köyhiä katsomaan! ihmiset kiittelevät Soinia. Auringon mennessä pilveen Timo Soini kävelee autolleen kuin kuka tahansa meistä. Jäljelle jää vain autio piha ja kylmä viima. Soini on taitava puhuja, mutta onko hänestä enempään kuin kansan kiihottajaksi?

Timo Soini arvelee, että Keski-Suomi saa kaksi perussuomalaista edustajaa.

Linjakasta keskustelua.

Sopalla puhuttiin politiikkaa.

4 · 2011

| Ä KS

盲ks

路 2 011

Hallitus - Pj. Jari Bom - Varapj. Leena Huuha - Siht. Marko Jokihalme - Seppo Ulmanen - Esko Nieminen - Jukka Hänninen - Pertti Orenius - Tero Hynynen - Mikko Suopellonmäki (endurojaosto) - Rahastonhoit. Asko Pasanen

ÄMK vuokraa Äänekosken Moottorikerholla on vuokrattavana telttoja, pöytiä, tuoleja, grillitarvikkeita yms. Vuokrausvastaavana toimii Hänninen Jari 0407084092 Hinnasto (hinnat ovat vuorokausihintoja ja grillitarvikkeisiin ei sisälly kaasu): Puolijoukkueteltta saunavarustuksella 100€ Puolijoukkueteltta kaminavarustuksella 50€ Juhlateltta (2kpl, 5m*12m) 150€/kpl Toriteltta (1kpl, 4m*8m) 60€ Saksipöydät (10kpl) 5€/pöytä Pöydät (10kpl) 5€/pöytä Penkit (15kpl) 2€/penkki Makkaragrilli (2kpl) 10€ Muurikka polttimella (3kpl) 5€ Kahvinkeitin 10€ Termos (2kpl, 10l) 5€ Tavarat haetaan itse ja palautetaan samassa kunnossa.

ÄMK TOIMINTAA 2011 -mopokerho -fair play kisat -vappuyön ajelu 30.4. -turvallisuus päivä 7.5 -ajokauden avajaiset -mopokerholaisten ajelutus -"jeekeri"-iltamat Bub Markuksessa -tiistai ajelut -kerhoiltoja -ajokauden päättäjäiset -hulvattoman hauskat pikkujoulut -lisäksi muita erinäisiä talkoita yms. tapahtumia

Puheenjohtajan tervehdys Tätä kirjoitellessani vielä yöllä pakkanen pitelee otteessaan mutta päivisin jo aurinko lämmittää ja räystäät tiputtaa vettä, se saa haikailemaan tien päälle ja miettimään pyörän keväthuoltoa, öljyt, tulpat jne. miten kukin motskarinsa huoltaa. Kuluvan vuoden aikana kerhomme on mukana erilaisissa toiminnoissa, on oltu keilaamassa seuraavaksi pilkittiin leikkimielisen kilvan siivittämänä. Kesällä on myös tiistaiajelut sekä järjestämme jokavuotisen fair-play kilvan josta parhaiten kunnostautuneet palkitaan loppuvuodesta. Mopokerhoa pyöritetään jälleen ja siellähän on mahdollista nuorempien ottaa tuntumaa mopoihin ennen kuin lähtevät liikenteen sekaan kurvailemaan, asiasta enempi liitteen sivuilla. Kesästämme tulee jälleen hieman erilainen koska emme tänäkään vuonna pysty järjestämään kokoontumisajoja mutta onneksi suomen kesä on täynnä muiden kerhojen järjestämiä kokoontumisia niin halukkaille kyllä löytyy menoa kesäviikonloppuisin. Lopuksi vielä toivotan turvallisia kilometrejä kaikille motoristeille ja muillekkin tiellä liikkujille. Jari Bom, puheenjohtaja

Positiivista kehitystä Viime vuosina on taas noussut esille, jopa vaikutusvaltaisilta tahoilta, vaatimuksia, joilla moottoripyöräilyä vaikeutettaisiin ja rajoitettaisiin. Vaatimusten pontimena on käytetty onnettomuuksien ja niissä kuolleiden määrän kasvua. Huoli on toki ollut perusteltu, mutta esitetyt vaatimukset ilmeisen ylimitoitettuja. Itse uskon tuon useita vuosia jatkuneen huonon kehityksen johtuneen nopeasti kasvaneesta harrastajamäärästä. Kun muutamassa vuodessa tuli paljon uusia kokemattomia motoristeja liikenteeseen se näkyi onnettomuuspiikkinä. Vuonna 2009 moottoripyöräonnettomuuksissa kuolleiden määrän kasvu taittui pieneksi pudotukseksi (kaksi vähemmän kuin edellisenä vuonna). 2009 kuoli 27 motoristia tai moottoripyörän matkustajaa. Viime vuonna ennakkotietojen mukaan kuolleiden määrä oli 16. Keski-Suomen maakunnassa ei yhtään. Muutos parempaan on niin suuri, että noiden alussa mainittujen tahojen on syytä haudata sotakirveensä, sillä sen terään on tullut paha kolo. Tuota muutosta tuskin voidaan selittää ajamisen vähenemisellä niin kuin yleensä on tällaisissa tilanteissa ollut tapana. Viime kesähän oli säiden puolesta aivan mahtava ja uskonkin, että kilometrejä kertyi sen mukaan. Kausi oli myös varsin pitkä. Mielenkiintoista tässä positiivisessa muutoksessa on sekin, että eniten vakavia onnettomuuksia tapahtuu motoristeille hyvissä olosuhteissa ja niitähän viime ajokaudella riitti. Syy tähän tilastohehkutteluun on siinä, että en ainakaan minä ole nähnyt alan omia lehtiä lukuun ottamatta missään mediassa uutista, jossa tämä positiivinen kehitys olisi huomioitu. Jos samansuuruinen muutos olisi tapahtunut huonompaan suuntaan olisi varmasti revitty otsikoita siitä kuinka moottoripyörä onnettomuuksis-

sa kuolleiden määrä lähes kaksinkertaistui. Vaikka menneellä ajokaudella poutaa riitti onnistuimme Jousenkylän Hemin (kollega Laukaasta) kanssa työntymään toukokuun viimeisenä viikonloppuna taas kerran sellaiseen keliin, että reissu jäi mieleen. Parhaitenhan muistetaan ne retket kun kaikki ei mene ihan putkeen. Päästiin matkaan vähän suunniteltua myöhemmin ja lämpötila oli laskenut reilusti alle kymmenen ja vettäkin sateli. Tarkoituksemme oli ollut ajella pienempiä teitä iltapäivän aikana Kaustiselle yöksi ja lauantaina Kemoraan katsomaan veteraanipyörien PM-osakilpailua. Tavatessamme Uuraisten Shellillä yhteinen päätös oli suunnitelman muutos. Nautitaan mutkatiestä Lanneveden kautta Saarijärvelle ja siitä sitten loikotellaan Kaustiselle yhden pysähdyksen taktiikalla. Horjumaton usko parempaan huomiseen siivitti menoa ja Kyyjärvellä nautittu munkkikahvi ja kuivat hanskat lämmittivät muutaman kilsan. Perhon isännillä oli ollut juuri sinä perjantaina yhteinen lannanajopäivä. Peräkärryt oli varmasti hankittu samalta valmistajalta edullisena yhteistilauksena, koska kaikkien perälaudat olivat vuotaneet tasalaatuisen paljon. Tuo lehmien ja sikojen talvenaikana tuottama maanparannusaine yhdessä taivaalta valuvan veden kanssa teki tienpinnan erittäin liukkaaksi. Kun näkyvyyskin oli huonon ja olemattoman rajamailla oli ajamisessa haastetta, vaikka ei niille mutkateille päästykään. Seuraavana aamuna lämmitti aurinko huonetta, jonka ilman kosteusprosentti lähenteli sataa kuivuneiden ajokamojen luovutettua pinnassaan olleen kosteuden huoneilmaan. Hyvä asu oli kuitenkin kastunut vain pinnastaan ja alemmat vaatteet olivat illallakin olleet kuivat ja nyt valmiit

käyttöön. Aamukävelyllä katselimme vanhoja traktoreita ja muita työkoneita, joita kokoontui lähipellolle näytille johonkin tapahtumaan liittyen. Kemoran radalle ajaa hurautimme auringon jo mukavasti lämmittäessä, ja edellisillan sade tuntui kaukaiselta muistolta. Klassikkopyörien ajot olivat mukavaa katsottavaa. Noiden vanhojen kilpureiden jytinä tärisytti katsomorakenteita ja vauhtikin näytti aika huimalta. Eniten itse tykkäsin varikkotunnelmasta. Siellä ei väännetty otsa rypyssä vaan suurin osa porukasta näytti olevan koko perheen voimin liikkeellä ja tunnelma oli hyvin leppoisa, vaikka pyöriä pitikin säädellä ja laittaa kuntoon seuraavaa starttia varten. Tunnelmassa oli jotain sellaista, mitä moottoripyöräilyyn perinteisesti kuuluu. Suosittelen lämpimästi muillekin kun matkan varrelle ko. kisa osuu ja osuuhan se kun retin niin suunnittelee. Mukavaa tulevaa ajokautta kaikille, ikimuistoisia reissuja isoja tai tällaisia pieniä ja pistetään nuo hyvät tilastot vieläkin paremmaksi. Veli-Matti Karjula Liikenneopettaja/johtaja Äänekosken Autokoulu Liikenneturvan kouluttaja

4 · 2011

| Ä KS

-50%

Tavataan mopoilun ja makkaran merkeissä!

299.-

Mopokerho 20 V Ä

änekosken moottorikerho alkoi pitämään mopokerhoa jo 90-luvun alussa silloisena vetäjänä toimi Hakkaraisen Rami jonka jälkeen vetäjiä on ehtinyt olla kymmeniä. Aikaa on mennyt mopo pojat ja tytöt ovat kasvaneet ja monella on jo ” isommat vehkeet”. Äänekosken moottorikerhon puheenjohtajakin Jari Bom on aikoinaan aloittanut moottori touhut mopokerhosta. Kerhosta saatu mopon käsittelytaito ja tuntemus on hyödyksi kun korttia ajetaan ja liikenteeseen päästään.

Suljetulla alueella tapahtuva ajoharjoittelu on turvallista sekä mukavaa ilmeistä ja jutuista päätellen, tapaa uusia kavereita joiden kanssa on mukavaa jutustaa ajolinjoista, mopoista, mönkijöistä ja kaikesta muusta. Mopokerho tarjoaa vahemmille ja nuorille makkarat ja limsat. Grillin äärellä on mukava kerrata tapahtumia ja parantaa maailmaa. Tänä vuonna aloitettiin ajamaan jo maaliskuun puolella uudessa paikassa josta kiittäminen Äänekosken kaupunkia. Seuraavan kerran ajetaan 17.4 ja sii-

tä 2 viikon välein sunnuntaisin Klo: 13-15 kaikki ovat tervetulleita niin tytöt kuin pojat , mopottomat ja mopolliset . Kerholta voi lainata niin kypärän kuin mopon/(mönkiän alle 8-vuotiaat) osallistuminen on kaikilta osin ilmaista. Jos kiinnostaa ja aiheutti kysymyksiä niin voit soittaa tämän vuoden vetäjille Ilkka Öhmannille 0400-916311 tai Antti Öhmannille 050-3392580. Tavataan mopoilun ja makkaran merkeissä!

Menopelin kevätsyyni Auringon paistaessa teitä kuntoon moottoripyöräilijät ja mopoilijat kaivavat menopelinsä naftaliinista. Moottoripyörä on laitettava vakuutukseen, kun taas mopon vakuutus on taas voimassa ympäri vuoden. Talven jälkeen pyörää käynnistäessä on paljon muistettavaa: - Akku kannattaa ladata täyteen pienakuille suunnitellulla laturilla. Ennen käynnistystä on syytä varmistaa, että bensiiniä ja voiteluöljyä on riittävästi. Ketjujen kireys, kardaanin öljymäärä tai hihnavedon toiminta sekä vaihteiston öljymäärä on tarkastettava. Jarrujen toimintakunto on tärkeää. Jarrupalat on hyvä vaihtaa ja puhdistaa

äks

· 2 011

jarrulevyt. Jäähdytysnesteen määrä sekä moottorin jäähdytinpuhaltimen toiminta on hyvä varmistaa. Renkaat tutkitaan myös silmämääräisesti varmistamalla että niissä on riittävä painemäärä ja kulutuspinta. Vaijerien ja lukkojen sekä mahdollisten ketjujen rasvaus tai voitelu ovat varmasti myös paikallaan, kertoo MPhuollon yrittäjä Timo Porri. Ensimmäiseen käyntiinlähtöön vaaditaan joskus kärsivällisyyttä. Mikäli pyörä ei hörähdä käyntiin, on sytytystulppa saattanut kastua. - Tarvittaessa tulpan voi avata ja puhdistaa sekä kuivata. Mikäli tulppa on kovin van-

ha, se kannattaa vaihtaa. Kun moottori on saatu käyntiin, annetaan sen käydä hetki tyhjäkäynnillä, jotta kone lämpenee. Nyt on oiva hetki tarkastaa vilkkujen ja valojen toiminta. Ensimäisen startin yhteydessä kannattaa käydä huoltoasemalla tarkastamassa rengaspaineet. Keväällä on myös suositeltavaa suorittaa pyörän pesu ja vahaus, se suojaa tehokkaasti maalipintaa auringon säteilyltä ja ilmansaasteilta. -Jokaiseen moottoripyörämerkkiin löytyy internetistä huolto-ohjeet tee-se-itse miehille (ja naisille), vinkkaa Timo Porri.

Geirangerin vuono lännestä

SE TOISENLAINEN HONEYMO

atkaan pörhällettiin moottoripyörä täyteen pakattuna juhannusaattona, muiden jäädessä viettämään tyypillisen kosteahkoa suomalaista jussia. Kosteaa meilläkin oli, mutta lähinnä vain ulkoisesti. Vettä satoi tietenkin koko matkan laivalle asti ja kylmäkin oli. Juhannusyö vietettiin laivalla katsellen saariston hienoja kokkoja. Ehtihän sitä muutaman tunnin ummistaa silmänsäkin ennen aikaista herätystä. Aamulla Ruotsin puolella keli alkoi huomattavasti parantua. Isäntä jo aiemmin laivalla tokaisi, että jos nyt Ruotsissa paistaa aurinko niin hän muuttaa sinne. No, onneksi tuo myöhemmin perui sanansa, lähinnä kielivaikeuksien takia. Ruotsin puolella piipahdimme muutaman päivän sukulaisissa joilta onneksi löytyi saunakin. Saimme lämmitellä alkumatkan vilun pois. Sukulaiset olivat myös järjestäneet meille ”hääsviitin” asuntovaunuun, se oli meille luxusta se. Ruotsista ajelimme suoraan Norjaan ja Osloon, jossa lämpötila huiteli jo kolmessakymmenessä. Oslon neljänruuhkan jälkeen majoituimme Holmenkollenin leirintäalueelle, jossa oli väkeä kuin

meren mutaa. Uusia tuttavuuksiakin saatiin heti ruokaravintelissa kun paikalliset alan miehet huomasivat meidän olevan Suomesta ja alkoivat ylistää Matti Nykästä…Eihän siinä auttanut kun muuta kun nostaa tuoppia miehen kunniaksi. Taival jatkui seuraavana päivänä Keski-Norjaan Bergeniin päin maisemien vaihtuessa vehreistä laaksoista vuonoihin. Laaksoissa oli leveitä kirkasvetisiä jokia ja siellä täällä vuonoilta valui komeita putouksia. Kyllä siinä olisi ollut emännällä suuvärkki täynnä kärpäsiä, ellei kypärän visiiri olisi ollut kiinni. Sen verran kauniit oli näkymät. Hieno näky oli myös suuri jäätikkö jossa pysähdyimme murkinalle ja katselemaan ympärillemme. Jäätikön alitimme tunnelin kautta ja tunneleitahan Norjassa riittää, pitkiä, kylmiä ja pimeitä. Olikin mukava päästä aina tunnelista taas helteiseen ja kirkkaaseen ilmaan. Matka jatkui ylängölle jossa lunta riitti vielä 1200 metrin korkeudessa. Maisemat muuttuivat muutenkin hieman karummiksi. Sää oli kuitenkin lämmintä, jopa niin lämmintä että norjalaiset hiihtelivät siellä bikineissään…Mikäs siinä. Näyttihän se kuiten-

4 · 2011

| Ä KS

mika.lankinen@k-market.fi

Jostedalsbreenin jäätikkö

OON

Toiset tahtoo häämatkaltaan hemmottelua ja luxusta…Meidän huushollissa haluttiin tuhansia kilometrejä ja vaihtuvia maisemia kaksipyöräisen selässä. Senpä takia otimme suunnaksi Norjan.

kin vähän koomiselta. Yöpaikkoinamme oli yleensä mökki campingalueella. Mökit olivat todella siistejä eikä hintakaan päätä huimannut. Mökkitarjontaa oli runsaasti ja kun oli ajoissa liikkeellä, niin hyvin löytyi tilaa. Ylängöltä laskeuduimme kohti Geirangerin vuonoa, jossa jo edellisvuonna kävimme. Sinne oli pakko päästä uudelleen, sen verran mieleenpainuva paikka oli. Pieni ja rauhallinen kylä vaikka turisteja paljon olikin. Illalla oli taianomaista seurata auringonlaskua satamassa valkoviinilasin ääressä ja kuunnella hiljaisuutta. Majatalossa oli rentouttavaa uinua lakanoiden välissä makuupussien sijasta. Aamuherätyskin tuli kuin itsestään kun suuri risteilijäalus töräytti torveaan lähtiessään taas liikenteeseen. Vaikka Geirangerissa olisi viettänyt useammankin päivän, mieli teki taas tien päälle. Ajelimme jälleen ylöspäin Norjaa ja päädyimme Peikonpolulle (Trollstigen). Tie on todella kiemurainen ja kapea eikä siinä mahdu kaksi esim. kaksi suurta ajoneuvoa ohittamaan toisiaan. Korkeanpaikankammoiselle oli varsin mukavaa

äks

· 2 011

kurvata alaspäin tätä tietä, varsinkin kun missään ei kaiteita näy. Laaksoon pääsy tuntui mukavalta vuorien jälkeen. Sitten edessä olikin monen monituista lauttamatkaa. Lauttoja ei onneksi pahemmin tarvinnut odotella ja aikaakin säästyi kun ei tarvinnut kiertää kaikkia vuonoja. Ajelimme vielä jonkin aikaa Norjan puolella ja sitten siirryimme naapurimaahan Ruotsiin, jonka läpi ajettiin tukka putkella koska siellä ei ole kerta kaikkiaan mitään katsottavaa. Uumajasta hyppäsimme laivaan ja seilasimme Vaasaan. Sitten olikin enää jäljellä kotiin ajoa, mikä sekin oli ihan mukavaa Suomen helteisessä kesässä. Norjasta on vaikea kertoa niin kattavasti että siitä saisi kaiken irti. Siispä kannattaa lähteä kokemaan Norja itse. Kummasti sinne aina mieli halajaa uudestaan. Nyt kolmen siellä tehdyn moporeissun jälkeen täytyy vaihtaa ajelut muihin maihin, kuten esimerkiksi ensi kesänä Englantiin ja Keski-Eurooppaan. Mutta taatusti tämä pariskunta lähtee vielä Norjaakin joskus taas koluamaan. Paljon on vielä sielläkin näkemättä. Kirsi ja Jarmo Vähäkainu

FIM-Rally 2010 Belgiassa K

esäkuun 22-24 päivänä motoristit ympäri maailmaa kokoontuivat Belgian Herentalsiin perinteiseen FIM-ralliin, joka oli järjestyksessään jo 65. Osallistuneita maita oli 32 ja osallistujia alun toistatuhatta, mitä voidaan pitää pienehkönä väkimääränä Fim-rallissa yleensä. Mutta väki kun vähenee niin pidot paranee, niin nytkin. Järjestelyt olivat huippuluokkaa, kaikki toimi kuin rasvattu. Pitkiä odotusaikoja ei juuri ollut missään toiminnoissa tai tapahtumissa. Suomesta oli mukana kaikkiaan 96 motoristia, Äänekosken Moottorikerhosta tapahtumaan osallistuivat Pirjo ja Raimo Hakkarainen sekä Hannu Hytönen. Rallin keskuspaikka oli Herentalsin urheilu- ja uintikeskus, missä sijaitsi camping alue sekä Sport hotelli ja tietenkin juhlaalue valtavine telttoineen, näyttely- ja myyntialueineen. Uimala ja auringonottoon soveltuva nurmikko olivat myös rallilaisten käytössä. Virallinen imoittautuminen järjestettiin kaupungin keskustassa, kirkon kupeessa. Ilmoittautumiseen ajettiin maittain, tervetulijaissanojen jälkeen soitettiin kansallislaulut ja pyörät jätettiin torille parkkiin. Pikniklounaan jälkeen väki hajaantui kaupungille. Tarjolla oli mm. erittäin hieno näyttely kulttuurikeskuksessa, kaupungin oman sankarin, motocrossin vuoden -58 maailmanmestarin Rene Baetenin urasta, ajokeista, palkinnoista sekä traagisesta menehtymisestä kilpailussa viisikymmentä vuotta sitten. Retkipäivänä lähdettiin Lierin kaupunkiin. Lierissä seilattiin kanavilla, ajettiin hevosvankkureilla ja tutustuttiin kaupunkiin. Tähtitieteilijä- ja kellomaakari Louis Zimmerin museoon ja moneen muuhun hienoon paikkaan. Viimeisen päivän ohjelmaan kuului tietysti kansojen paraati, jonka järjestely oli moitteeton. Koko 25 km matkan moottoripyöräparaati kulki pysähtymättä vaikka mukana oli edustettuna 32 eri maata ja lähes tuhat pyörää. Iltapäivällä oli trialajonäytöksiä sekä sähkömoottoripyöräesittelyjä. Touring Finlandia järjesti vielä omat partyt suomalaisille ja Suomen ystäville, ennen illan suurta palkintojenjako juhlaa ja päättäjäisillallista.

Palkintojenjakotilaisuuden avasi Joel Smets, crossin maaiilmanmestari. Fim-rallissa kilpailu käydään matkasta/osallistujamäärästä. Pääpalkinnon FIM Chalengen voitti Italia, Suomi saavutti toisen sijan, ennen Ruotsia. 2009 Fim-rallin Kroatiassa voitti Suomi. Saavutimme kyllä muita voittoja, naisten kilpailussa Suomi oli ykkönen, Slovenia toinen ja Tanska kolmas. Myös yli 20-vuotta vanhojen pyörien Chalenge tuli Suomelle, kakkosena Italia ja kolmantena Britannia. Kerhojen välisen kilpailun voiton vei taas Touring Finlandia. Muista suomalaiskerhoista Touringin lisäksi oli vahvimmin mukana Kyrösjärven seudun MPK sekä lieksan MK. Säät suosivat rallia koko viikon ajan ja kun tapahtuma perjantaiaamuna päättyi, moni tyytyväinen motoristi suuntasi vielä pyöränsä kohti Assenia, jossa sopivasti ajettiin MotoGP:n MM-kisa lauantaina. Kaarlo Salonen 2011 FIM-ralli kokoontuu Itävallan Tullnissa, Wienin liepeillä, 6.-8.7.

4 · 2011

| Ä KS

Enduroa ajetaan läpi vuoden ÄMK:n Teemu Tuominen menestyi kilpailuissa hienosti

änekoskenmoottorikerhon endurojaoksen toiminta vuonna 2011 tulee olemaan pääasiassa ajopaikan hommaaminen, jonka eteen tehdään edelleen töitä. Myös jotain muuta toimintaa on suunnitteilla mm. Sänkicrosspäivä syksyllä, jonka yhteydessä voisi lajista kiin-

nostuneille onnistua enduro ja motocrosspyörien koeajoa erikokoisilla- ja tehoisilla laitteilla. Neuvoja ja vinkkejä saa harrastuksessa alkuun pääsemiseksi myös tarvittaessa. Kannattaa seurata kerhon nettisivuja, jossa ilmoitellaan tulevasta.

ÄMK:n Teemu Tuominen on myös menestynyt hienosti kaikissa kolmessa ajamassaan talven endurokilpailussa. 29.1.11 Motorengas enduro kilpailussa Teemu ajoi hienosti toiseksi. 26.2.11 III Pinteleen ajo endurossa jälleen toiseksi. 5.3.11 Motopalvelu enduro

SM Sysmässä viidenneksi. Teemun luokka on B2504t. Jokaisessa kisassa on Teemulle tullut nousupiste joita tarvitaan kaudella 5 että noustaan A luokkaan. Luokkia endurossa on K=kuntoluokka, C, B ja A. Mikko Suopellonmäki Virpi Miettinen

Teemu Tuominen Sysmän SM Endurossa.

äks

· 2 011

Moottoripyörät,mopot mopot Moottoripyörät, Varaosat, Varaosat,varusteet, varusteet,huolto huolto

Bike Forum Oy Sievisenmäentie 8 A, 40420 JYSKÄ Puh. 940 700 - www.bikeforum.fi Bike 0207 Forum Oy Sievisenmäentie 8 A, 40420 JYSKÄ

Puh. 0207 940 700 - www.bikeforum.fi

LUOTA AMMATTILAISIIN!

Niki toi mestaruuden Äänekosken Moottorikerhon saadessa pitkästä aikaa kiihdytyskisamestaruuden Niki Kuivakankaan tuomana, ajattelin kirjoitella jotain viime kesän toilailuista.

Innostus Niki on pienestä pitäen pyörinyt kiihdytysvarikoilla "olosuhteiden pakosta" vanhempien harrastuksen mukana. Kaudella 2009 Niki ruuvaili ja avusti Asko Määtän Funny Bike-Suzukia ja seuraavana talvena itse ajaminen alkoi kiinnostaa ihan tosissaan, olihan ikääkin jo 12 vuotta ja mopoilua takana seitsemän vuotta.

Kilpuri Kilvanajoonhan tunnetusti tarvitaan kilpamotskari joten ei kun etsimään. Niki halusi ehdottomasti Suzukin 125 Gamman -80-luvulta ja tovin etsintöjen jälkeen netistä osui silmään pari vuotta sitten kilpailtu Junior dragbike-Gamma erittäin edullisesti. Tarkoitushan oli vain kokeilla kiinnostaako ajohomma enää ensilähtöjen jälkeen, eli romppeiden halpuus tässä vaiheessa oli lähtökohtana. Prätkä oli kuitenkin riisuttu turhista katuvarusteista ja kisasääntöjen mukaisessa kunnossa lukuunottamatta tälle vuodelle pakolliseksi tulleita wheelie barseja eli muutostöitä ei juuri tarvittu. Moottori saatiin käymään jotenkuten Gamma-specialisti Esko Niemisen avulla ja Hakalaxin Ossi hitsaili wheelarit pyörän perään, että ei kun kohti ekaa kisaa Motoparkissa.

Kilpailut Heti ensimmäisten lisenssilähtöjen jälkeen Niki totesi että "tää on meirän laji". Junnuthan ajavat turvallisuussyistä vain 200:n metrin matkaa tutun varttimailin sijaan. Suzuki kulki kyllä ok ajan ollessa 11 sek. loppunopeudella 102 km/h mutta hukassa ollut tyhjäkäynti ja käynnistysvaikeudet kertoivat koneen ehtoopuolesta. Kilpailu päättyi eka pudotuskierroksen häviöön mutta tästä vielä noustaan! Tärkeintä hommassa kuitenkin oli Nikin oma into touhuun. "Isi mut tänne pakotti"-harrastajia kun tuppaa olemaan lajissa kun lajissa... Lääkkeeksi prätkän reistailuun ostettiin toinen Gamma ja yhdistettiin parhaat palat molemmista - sikäli kun niitä 22 vuotta vanhoissa pyörissä on... Esko oli taas vakiovieras tallissa.

ÖLJYNVAIHTO 39€

Sisältää 4 l 5W-40 täyssynteettistä öljyä (ei Longlife) ja vaihtotyön. Lisälitrat 7,50 eur/ l.

MEILTÄ MYÖS: • JARRUREMONTIT • PAKOPUTKET YM. PIKAHUOLLOT KYSY TARJOUS! HUOLLETTU

Seuraavat kaksi Alastaron kisaa menivät pyörän säätöjä hakiessa ja kiroillessa 2-tahtisia yleensä ja erikseen. Pisteitä kuitenkin oli kertynyt cupin viitospaikan edestä. Säädöt saatiin viimein kohdilleen Vaasassa ajetussa testikilpailussa, joten heinäkuun lopulla Kalajoen SM-kisaan lähdettiin jo vähän luottavaisempina. Kisamekatsuksi Niki oli värvännyt kaverinsa Aleksi Oksasen ja pojat hoitivatkin ykköspokaalin kotiin isän katsellessa vierestä. Yhteispisteissä tässä vaiheessa kakkospaikka. Porissa käytiin kokeilemassa 400:n metrin matkaa josta Niki totesi: "Pitkäveteistä", pyörä kun on välitetty puolelle matkalle ja vauhtia ei yli sataakahtakymppiä löytynyt millään. Seuraavana viikonloppuna suunnaksi otettiin Pudasjärvi ja viides SM-osakisa. Ei se voittaminen näköjään vaikeaa olekkaan kun sen keksii! Toinen voitto ja pisteissä ykköspaikalle. Finaalikisa Alastarossa olikin jo aika jännä paikka mutta Niki hoiti homman kotiin sijoittumalla kolmanneksi, mikä riitti mestaruuteen!

ITTAJA! TESTTIVMO5/2010

Member of Nokian Tyres

MUISTA MYÖS MUUT HUOLTOPALVELUMME! www.vianor.f i

Member of Nokian Tyres

Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).

Kommentit Mestaruus perustuu hyvin pitkälti Nikin ajotaitoon ja -varmuuteen, tosin oli pyöräkin loppukauden tosi varmassa tikissä ja sarjan kovakulkuisin piikki parhaan ajan ollessa 10,8 sek. Mestaruuden varmistuttua tulikin eräs 16-vuotias kilpakumppani onnittelemaan: "Perkele, minä olen ajanut kolme vuotta ja saanut kerran yhdestä kisasta kakkospytyn. Sinä vedät eka kesänä mestaruuteen!"

Tulevaisuus Kaudelle 2011 on mestaruuden puolustamiseen valmistauduttu uuden kilpurin voimin, joka Hakalaxin Ossin tallissa pikkuhiljaa on saanut muotonsa. Pyörä on rakennettu -80-luvun palikoista Suzuki Katana-raceriksi, joten Nikilläkin ilmeisesti jonkin sortin retrohenki on pyörävalinnoissa jatkunut. Kausi alkaa toukokuun puolivälissä Motoparkista ja SM-osakisoja on seitsemän, joten testikisat mukaan lukien tien päällä saa olla kesän mittaan aika paljon. Sponsors wanted... Timi Kuivakangas

4 · 2011

| Ä KS

XS a j o k k a a t i o n Varsinaisia S

uolahtelaisten ylpeys, XS kävi keikalla pub Markuksessa viime perjantaina. Kesken treenien tytöt istahtivat pöydän ääreen miettimään tulevaa keikkaa. - On tosi kivaa olla kotona keikalla. Edellisestä Äänekosken keikasta aikaa on vierähtänyt puolitoista vuotta. Jännittää ihan hirveesti, toteavat nuoret naiset kuorossa. Nyt on pidetty keikkataukoa, ja siihen on ollut hyvä syy: opiskelu. Tauko kannatti, sillä Iidan, Karkin ja Miljan kutreja koristaa kesäkuussa valkolakki. Kotiyleisön edessä esiintyminen hiostaa tavallista enemmän: viimeksi paikalla oli koko suku, mummosta lähtien. Ja kaverit.

-Opettajat ei uskalla tulla Markukseen, nauraa laulusolisti Karkki. - Paitsi ala-asteen opettaja Heleena Peura uskaltaisi, on se niin raju mimmi. XS muistaa mainita Heleena Peuran, joka kannusti tyttöjä laulamaan stemmoissa. Siitä jäi kipinä, joka roihuaa nyt musiikkikanavilla musiikkivideon muodossa. Ja marraskuussa ilmestynyttä debyyttialbumia ”Kerro minne lennetään” myydään täyttä häkää. Mutta mistä moiset asut? XS päätti ilahduttaa ÄKSän lukijoita pukeutumalla trulleiksi. Tytöt tunnustavat käyneensä lapsena virpomassa. - Äiti kielsi, ettei saa sanoa ”palkka mulle”. Meni muuten kerjäämisen puolelle, sa-

Fakta: Alun perin virvonta on itäsuomalainen, ortodoksisuuteen liittyvä palmusunnuntain perinne. Pajunoksat siunattiin kirkossa lauantain jumalanpalveluksen yhteydessä, jotta niillä voitiin virpoa sukulaisille tai perheenjäsenille palmusunnuntaina. Virpominen on toiminut siunauksena, terveyden tuojana ja pahan karkottajana. Pajuissa on vanhastaan ajateltu olevan taikavoimaa.

novat sisarukset Elli ja Ida. Mikä on XS:n virpomisloru? ”Virvon varvon sulle laulun, kauniin soinnun. Laulu sulle, trinksu mulle.” Tytöt miettivät trullien ja virpomisen tarkoitusta. -Liittyikös se jotenkin pukkeihin, miettii Karkki. Ja samalla toteaa, että eikä, kun ne pukit liittyy jouluun. Marjo Steffansson

Munan minä

Munan alter ego

ääsiäismuna on itäisen kirkon Kristuksen ylösnousemusjuhlan ruokapöydän ja kodinkoristelun itseoikeutettu ykkönen. Muna voi olla koristemaalattu puinen, lasinen tai posliininen sekä keitetty ja maalattu kananmuna. Suklaamunia syödään ja annetaan lahjaksi.

Munaan sisältyy elämän mysteeri, syntymän ihme. Elämä kaikkine mahdollisuuksineen on tiivistynyt munan sisälle. Munaan kiteytyy pääsiäisen sanoma: Kristus nousi kuolleista ja antoi ihmiselle uuden elämän. Pääsiäinen on ilon ja kiitoksen juhla ja muna toimii niiden symbolina. Munasta kuorituva kananpoika kuvaa haudasta nousevaa Kristusta, rikkoutunut tyhjä kuori viittaa hautaan.

alokiviseppä Faberge toimitti loistokkaita hopeamunia Venäjällä tsaarin hoviin. Munien valmistuksen keskeytti vallankumous vuonna 1917. Venäläisten pääsiäisen munaperinteeseen tämä ei vaikuttanut. Keitettyjä kananmunia koristeltiin yksinkertaisilla kuvioilla. Neuvostoaikana muniin kirjoitettuun pääsiäistervehdykseen saattoi sisältyä poliittinen sanoma: ”Emme anna Reaganin hävittää planeettaa”. Vanhaan perinteeseen yhdistetty maailmanpolitiikka toimi munan kyljessä loistavasti. ”Kristus nousi kuolleista” - tervehdyksellä varustetut munat myytiinkin sitten tiskin alta. Marjo Steffansson Lähde: Pääsiäsmuna -ylösnousemuksen symboli (Piispa Arseni)

äks

· 2 011

X+1 Rakastan: Perhettä Inhoan: Turhanpäiväistä ja jonninjoutavaa Eläin: Oravat mökillä Henkilö: Tuo aviomies Ruoka: Mustamakkara ja puolukkahillo Juoma: Vesi Paikka: Kesämökki Konnevedellä Musiikki: Elämää juoksuhaudoissa Kirja: Keittokirja Elokuva: Pekka ja Pätkä Motto: Eläkää sovussa ja rauhanomaisesti

Parasta Äänekoskella 1. Lapset perheineen, kaikki ovat lähellä 2. Uimahalli 3. Lyhyt työmatka, jonka voi kulkea vaikka yöpaitasillaan

Pirkko Leppän

Ei ihan Maalaistyttö Peiponlahden rannalla. Työläisnainen koulun käytävillä. Edustusrouva herrasväen joukossa.Turvallinen mummo kerrostalossa. Neljä aivan erilaista roolia. Pirkko Leppänen on sopeutunut kaikkiin.

4 · 2011

| Ä KS

teksti Terho Vuorinen - kuva Max Steffansson

Pirkko Leppänen

nen

normisiivooja Käsi ylös kaikki koskelaiset, jotka olette joskus ajatelleet, millaista olisi vieraana Linnan juhlissa! No, kukapa ei olisi. Käsi ylös, jos olette joskus saaneet Tasavallan presidentiltä kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle! Oho, todella harva. Yksi vielä: käsi ylös, jos olette olleet tvkameroiden loisteessa kansakunnan pällisteltävänä vähintään 18 kertaa! Okei, nyt voi jo laskea kädet siellä kerrostaloasunnossa Koulukadulla. Piispoja, kenraaleja, oikeusneuvoksia, akateemikkoja, diplomaatteja, ministereitä. Kultamitalisteja, huipputaiteilijoita, hienostorouvia, superjulkkiksia. Ja Leppäsen Pirkko, siivooja Suolahdesta, Asemakadun koululta. Edustusrouva, jonka taustoista harva nykyoppilas tietää. Eivät kaikki opettajatkaan. TARINA, JOKA voidaan jakaa neljään osaan, alkaa synnyinkodista Sumiaisista. Peiponlahden rannalla pientä maatilaa pitäneille Väinö ja Saara Siekkiselle syntyi kuusi lasta, joista neljäntenä ainoa tytär, Pirkko. - Isä oli sotainvalidi ja harrasti hevoskauppaa. Meillä oli myös vähän karjaa. Ehdin lypsämäänkin ennen kuin muutimme Suolahteen. Olin sellainen kiltti kotityttö, Pirkko muistelee onnellisia lapsuusvuosiaan maalla. Kohtalo puuttui peliin Matilanvirran lavalla kesällä 1966. Edellisenä vuonna suolahtelaistuneen 17-vuotiaan tytön menojalkaa vipatti. - Lavatansseissa riitti silloin porukkaa. Ja monta avioliittoakin tutut tytöt solmivat lähiseudun lavoilta löytyneiden miesten kanssa. - Pekka oli Konnevedeltä. Muistan, kun käveltiin rantaan, ison kuusen luokse. Siellä oli paljon tyttöjä ja poikia. Istuttiin kuusen juurella ja alettiin juttelemaan. Isommalla porukalla sitten lähdettiin pois, Pekan isolla sinisellä Chevroletilla. - Siitä se lähti. Tehtiin tärskyjä ja sitä rataa. NIIN, KUKA PEKKA? Okei, muutama sana nuoremmalle lukijakunnalle: Pekka Leppänen, 65, on viimeisin nykyisen Äänekosken alueelta kansanedustajaksi yltänyt poliitikko. Leppänen työskenteli Arkadianmäellä 16 vuotta SKDL:n ja Vasemmistoliiton ryhmissä.

Pekan ura on oma juttunsa. Ja siihen juttuun Pirkko kietoutui. Elämä vei: ensin, 1967, mentiin kihloihin, naimisiin ja muutettiin yhteiseen kotiin, Kukkulan koululle. Esikoinen Pia syntyikin sitten jo seuraavana vuonna. - Sitä vaan eli ja meni mukana. Pekka osallistui ay-toimintaan, ja siitä se lipsahti politiikan puolelle. Alkoi sellainen aikakausi. Pekalle kertyi aina lisää ja lisää luottamustehtäviä. Itse en ajatellut sen kummemmin poliittisesti. Kansakoulun käynyt Pirkko ei unelmoinut sen erikoisemmasta työurasta. Kukkulalta löytyi asunnon lisäksi leipä siivoojan ja keittäjän hommista. Liikunnallinen Pirkko ehti pelata hetken jalkapalloakin Urhon Mimmiliiga-joukkueessa. Urho oli henkireikä. Pekka toimi huoltajana ja bussikuskina, Pirkko rahastonhoitajana. Syyskuusta 1974 lähtien futiksen seuraaminen oli mahdollista omalta parvekkeelta, kun perhe hankki osakkeen uudesta, urheilukentän viereen nousseesta kerrostalosta. ONNI KUKOISTI. Pari vuotta aikaisemmin Kukkulalla elämä tosin näytti oikkunsa dramaattisesti. Pirkko odotti perheen toista lasta. Keskenmeno oli jo ollut lähellä, ja Pirkko oli keskussairaalassa. - Illalla Pekka haki minut Jyväskylästä takaisin kotiin, kun kaikki näytti olevan kunnossa. Mutta aamuyöllä heräsin. Onneksi Pekka oli kotona. Petriksi myöhemmin ristitty poika tuli maailmaan vauhdilla. - Ei me keritty mihinkään. Pekka auttoi ja lähti hakemaan apua. Ei siinä osattu edes napanuoraa katkaista. Makasin vain sängyllä, vauva oli jalkopäässä. Se oli järkyttävää. Olin ihan sokissa. - Pekka oli niin hätääntynyt, että meni ensin väärään taloon kätilöä hakemaan, vaikka tiesi hyvin, missä kätilö asui. Jälkeenpäin Pekka on mainostanutkin tehneensä kaikenlaista, kätilönkin töitä. Kaikki päättyi kuitenkin onnellisesti. Petrin 9-vuotias Saku-poika on nuorin Leppästen lapsenlapsista. 1970-LUVUN LOPULLA vauhti perheessä kiihtyi. Metsäliiton tehtaiden pääluottamusmiehenä toiminut Pekka yritti eduskuntaan 1979. Presidentin valitsijamiesvaaleissa 1982 tärppäsi ensimmäisen

-- Pirkko Leppänen -- os. Siekkinen -- s. 13.3.1949 Sumiaisissa -- Siivooja Asemakadun koululla, -- Osa-aikaeläkkeellä, ensi vuoden lopulla eläkkeelle -- Asuu Suolahden keskustassa -- Puoliso Pekka Leppänen, ex-kansanedustaja, nykyinen kaupunginvaltuuston jäsen -- Lapset Piia (s. 1968) ja Petri (s. 1972) -- Kolme lastenlasta -- Saara-äiti Kotirannan hoivakodissa

kerran valtakunnallisesti. - Nyt kun ajattelee, niin olihan se menoa. Kierreltiin kaikki sivukylät hirmupakkasilla ja pelättiin, hyytykö auto. Koko perhe oli mukana. Muistan, kun Petri olisi vielä vaalien jälkeenkin halunnut laittaa postilaatikoihin mainoksia. Isää näkyi perheessä entistä vähemmän, kun työnhaku eduskuntaan onnistui 1983. - Pekka oli viikot poissa ja viikonloppuisinkin riitti menoa. Ei se ehtinyt lasten kanssa olemaan. Lapset kävivät jotenkin koulunsa ja lukionsa, ja minä kuljetin niitä harrastuksiin. Sitä vaan eli siinä. Kolme kautta meni putkessa. Viimeiset neljä vuotta Pekka edusti hallituspuoluetta. Vanhan kommunistin piti yhtäkkiä olla samaa mieltä oikeiston kanssa. - Huomasin, että se turhautti Pekkaa. Enää se ei niin saanut kertoa mielipiteitään. Yhteisellä päätöksellä sitten sovittiin, ettei Pekka enää hae viidennelle kaudelle. Se oli samalla 50-vuotislahja minulle, Pirkko muistelee maalisvaaleja, joita ei enää tarvinnut stressata. - Siinä meni minulla ikävuodet 34:stä 50:een. Paras ikä. Mutta ihan hyvä kokemus se oli. NIIN, OLIHAN miehen työstä myös iloa. Linnan juhlia, ulkomaanmatkoja, korkeampi elintaso. - Enkä siivoojan palkalla olisi koskaan saanut sitä kaikkea, mitä olen saanut. Ja lapsillekin siitä on riittänyt. Maalaistyttö ei tällaista elämänlaatua olisi voinut kuvitella! - Koin paljon sellaista, mitä en normaalielämässä olisi koskaan kokenut. Meistä tuli esimerkiksi erittäin lämpimiä ystäviä erään kokoomuslaisen ulkoministeriön miehen perheen kanssa. Ei näissä jutuissa voi olla tiukka. Maailma ei mene eteenpäin, jos katsoo asioita vain omasta näkökulmasta. Pekan ura vakuutti lopulta myös Pirkon Väinö-isän. Aidon keskustalaisen maalaismiehen. - Ensin isä ei hyväksynyt Pekkaa, mutta tilanne muuttui. En usko, että isä kuitenkaan vasemmistolaiseksi alkoi. Reissuja riitti. Pirkko on käynyt ihmettelemässä mystistä Pohjois-Koreaa kolmesti, sillä Pekka toimi pitkään Suomi-Korea-seuran puheenjohtajana. Tiukkojakin paikkoja on ollut: kun Leppäset palasivat

Irakin-matkalta Suomeen, syttyi kohteessa seuraavana päivänä sota. JA NE LINNAN juhlat! Sinne lähti Sumiaisten suttura herrojen ja rouvien sekaan. Ensimmäisellä kerralla päällä oli isoisän äidille ostama Keski-Suomen kansallispuku. - Kattelin silloin vaan kattokruunuja. Ei sitä aluksi uskaltanut puhua mitä sattuu. Mutta sitten siihen kasvoi ja vapautui. Oppi, että maailmassa on paljon erilaisia ihmisiä eikä kaikkea voi yksinkertaistaa. Olihan se elämänkoulukin tavallaan. Nyt ajattelee asioita eri näkökulmasta, että millaista tämä elämä lopulta onkaan. - Eikä kukaan kohdellut minua koskaan huonosti - tai sitten en vaan huomannut! Arki muuttui kertaheitolla 1999, kun mies alkoi pyöriä kotona. - 16 vuotta oli ollut sama rytmi. Yhtäkkiä en osannutkaan tehdä mitään. Se pysäytti joksikin aikaa. Elämänpiiri pieneni samalla. Rippeitä entisestä on toki vielä jäljellä, sillä Pekka on jatkanut aktiivisesti kunnallispolitiikassa. Pitää siis Pirkonkin aina välillä pynttäytyä juhlakuntoon. Tänä pääsiäisenä tie vie vanhaan ystävyyskaupunkiin, Borovitsiin. MUTTA ON NIITÄ isompiakin asioita. Ei ole kauaa siitä, kun Pirkko menetti isänsä ja miniänsä. Äidittä jäänyt Saku leikkii itsekseen olohuoneessa. Mummo kaivaa nenäliinan ja pyyhkii silmäkulmiaan. - Sitä tuntee vielä itsensä tarpeelliseksi. Elämä ei ole loppunut. Huono veikkaus ei liene se, että Pirkko Leppänen vaihtaisi pois kaikki Linnan kutsut taatakseen lapsenlapselleen onnellisen elämän.

”Siinä meni minulla ikävuodet 34:stä 50:een. Paras ikä. Mutta ihan hyvä kokemus se oli.”

äks

· 2 011

Ja Helsingin puoluetoimistot vastaavat Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, tiedätkö kuka on Leila Lindell? - Meidän ehdokas jossain vaalipiirissä… En ulkoa muista millään. Mutta näin muistelen. Hän on ehdokas Äänekoskella. - Keski-Suomea arvelinkin. Meillä on niin paljon ehdokkaita, ei kaikkia voi muistaa.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka, tiedätkö keitä ovat Sirpa Martins ja Juho Kautto? - Ehdokkaitamme. Tiedän kyllä molemmat, vaikken tunne heitä syvällisemmin henkilöinä. Martins on kunnallispoliitikko, jonka kanssa olen ollut yhteydessä asia-asioissa kuten vanhustenhuollosta ja Yle-maksuista. MInulla on hänestä hyvin miellyttävä kuva. Hän on avoin, aktiivinen ihminen, joka osaa laulaa loistavasti ja laulattaa muita. Kauton olen tavannut pari kertaa palavereissa. Ymmärtääkseni hän on vahvoilla kansanedustajaksi Keski-Suomesta. Seuraan häntä mielenkiinnolla, sillä hän on tavoittanut luottamusta myös demarien joukosta. Mistä Martins ja Kautto ovat kotoisin? - Martins on Äänekoskelta… Tai ei vaan

Suolahdesta, joka on nyt osa uutta Äänekoskea. Kauttoa en lähde arvaamaan. Muistan, että tehtaista olen hänen kanssaan puhunut.

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi, tiedätkö kuka on Kalevi Tiitinen? - En tunne henkilökohtaisesti, mutta tiedän, että hän on ehdokkaamme Keski-Suomessa. Tiedätkö tarkemmin, mikä mies ja mistä? - Hän on toimittaja. Hän on tuolta, odotas, öö... - Äänekoskelta!

Kristillisdemokraattien puoluesihteeri Peter Östman, tiedätkö kuka on Piia Soininen? - Hän on Keski-Suomen KD-piirin puheenjohtaja ja Toimi Kankaanniemen avustaja. En muuta tiedä sanoa. Mistä hän on kotoisin? - Öö… nyt muistankin: Äänekoskelta. Millä muulla tavalla hän on ajankohtainen? - Hän on ehdokkaana. Ymmärtääkseni hänellä on ollut hyvin vahva kampanja. Eihän sitä tiedä, vaikka hän voittaisi Kankaanniemen.

Kiire pois anopin mökiltä! Äänekoskella tuli takavuosina käytyä ex-anopin mökillä, jolta minulla yleensä ottaen oli kiire päästä pois. Satu Kortelainen, SKP, Jyväskylä Äänekosken muistan lapsuudestani isotätini kotipaikkana, ja löyhkäävinä tehtaina. Nyttemmin Äki on paikka, jossa vierailen toisinaan siivoustöissä. Johannes Kuhmonen, Vasemmistoliitto, Jyväskylä Äänekosken rikokset ovat tulleet tutuksi työn puolesta jo vuosien ajan ja työpaikkakin sijaitsi siellä viiden vuoden ajan. Edelleen tulee istuttua käräjiä Äänekoskella. Marika Visakorpi, Kristillisdemokraatit, Jyväskylä Sairaanhoitajaopiskelijana olin paljon Äänekoskella. Kävelimme Mirjan kanssa pitkin Lohentietä hokien latinankielisiä kehonosia anatomian tenttiin. Ohikävelijät katsoivat "mistä lie karanneet"? Sari Järvinen, Keskusta, Joutsa Äänekoskella asuu Ritasia ja minua on pitkää kiinnostanut, ovatko he sukua meille Savon Ritasille, joita itse edustan. Jarmo Ritanen, Vasemmistoliitto, Jyväskylä Avopuolisoni työskentelee Äänekosken poliisiasemalla vartijana ja huolehtii osaltaan laista ja järjestyksestä. Anitta Kangas, Perussuomalaiset, Uurainen

Minun Äänekoskeni: ENNEN: satasen pikajuoksua, pituushyppyä ja liikuntaleirejä. NYT: Kummipoika Matias ja ihana perheensä. Terkkuja! Sari Saarinen, Kokoomus, Keuruu Pikkusiskoni on juuri muuttanut Äänekoskelle Itä-Suomesta! Minulla on Äänekoskella paljon hyviä ystäviä! Äänekoski muistuttaa hyvin paljon omaa kotikuntaani Jämsää. Tuula Peltonen, SDP, Jämsä Olen syntynyt ja elänyt elämäni ensimmäiset 20 vuotta Suolahdessa, myös poikani synnyinpaikka on Suolahti. Valmistuin Äänekosken kauppaopistosta vuonna 2000. Katja Minkkinen, Vasemmistoliitto, Jyväskylä Kävin lukioni Äänekoskella, kirjoitin ylioppilaaksi 1975. Minulla on Äänekoskella paljon entisiä luokkakavereita, ystäviä ja tuttavia. Mukava kaupunki! Aila Paloniemi, Keskusta, Jyväskylä Asuin pikkutyttönä Suolahdessa. Urheilua Urhossa, balettia Koskelassa. Äänekoskella hyppäsin myöhemmin myös pituusennätykseni 532. Olin myös parikymppisenä Urhon reissussa Borovitsissä. Susanna Huovinen, SDP, Jyväskylä Suoritin Äänekosken kaupungintalon saunakabinetissa johtamisen erikoisammattitut-

SDP:n esikuntapäällikkö Vertti Kiukas, tiedätkö kuka on Kari Kiiskinen? - En tiedä. Hän on ehdokkaanne eduskuntavaaleissa. Joko sytyttää? - Täytyy sanoa, ettei minun kohdallani. Hän on ehdokkaanne Äänekoskella. - En ole sillä tavalla perehtynyt ehdokkaisiimme, sillä olen ollut tässä toimessa vasta viitisen kuukautta. Luulen, että Jungner olisi tiennyt paremmin. Hän oli mukana ehdokasasettelussa.

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen, tiedätkö kuka on Kalle Niskanen? - Kalle Niskanen? Ei kyllä nopeasti tule mieleen. Hän on Kokoomuksen ehdokkaana vaaleissa. - Miellä on 230 ehdokasta. On piirien tehtävä asettaa ehdokkaat, heillä on tämän prosessin omistajuus. En millään tunne kaikkia henkilökohtaisesti. Kalle on ehdokkaanne Äänekoskelta. - Onkos Kalle se juristi? Kun sanoit Äänekoski, niin se palautti muistin.

Perussuomalaisten puoluesihteeri Ossi Sandvik, tiedätkö kuka on Marke Tuominen?

- Jotakin hänestä tiedän, on kyllä tuttu. Hän on perussuomalaisten Keski-Suomen piirin puheenjohtaja ja kansanedustajaehdokas. Missä kunnassa Tuominen on ehdolla? - Mikähän se kunta sitten on… Aikoinaan se oli Sumiainen, joka sitten on liitetty Äänekoskeen. Tällainen tuntuma minulla on.

Juha-Pekka Väisänen, SKP:n pääsihteeri, kuka on Tuula Koskiranta? - Kyllä pitäis tietää… Koskiranta on meidän ehdokkaana, jollen väärin muista. Mitä muuta tiedät hänestä? - En tunne häntä henkilökohtaisesti… Mikäli oikein veikkaan, niin olisiko ehdokkaana Pirkanmaalla, en muista. Hän on kyllä kotoisin Pirkanmaalta, mutta nyt hän asuu Äänekoskella ja on ehdokkaana Keski-Suomessa. - Niin, Jyväskylän piirin kautta hän onkin tullut. ÄKSän toimittaja soitti puoluesihteereille kertomatta, mitä tiedotusvälinettä edustaa. SKP:llä puoluesihteeriä vastaava henkilö on pääsihteeri. SDP:n MIkael Jungner oli mahdoton tavoittaa, joten kysymykseen vastasi esikuntapäällikkö Vertti Kiukas. Terho Vuorinen

ÄKS antoi ei-äänekoskelaisille ehdokkaille mahdollisuuden kertoa lyhyesti suhteestaan seutuumme. Vastaukset todistavat, että monessa on Äänekoski ollut mukana. kinnon näyttökokeen. Sauna jäi vielä testaamatta. Mikael Palola, Kokoomus, Jyväskylä Muistoni Äkistä on kirjaimellisesti vahva; voimamiesten SM-kisan finaalipaikka vuonna 1996 kaatui harmittavaan virheeseen - en MUISTANUT puristaa tarpeeksi! Voitto Suosaari, Keskusta, Jämsä Äidin isäni, nyt jo edesmennyt pappani, syntyi Sumiaisissa. Pappani oli nimeltään Hytönen. Olen siis sukujuuriltani sumiaislainen. Pauliina Takala, Keskusta, Muurame Vuosikymmeniä kulki Tourusen linja-auto Äänekoski- Multia- Haapamäki. Kun 12-vuotiaana sain tiedon pääsykokeiden hyväksynnästä Keuruun yhteiskouluun ja nousin upean "Äänekoskelaisen" kyytiin Multialle, tuntui uuden koulutien alku hienolta! Jotain samaa olen kokenut eduskuntatyön alussa. Lauri Oinonen, Keskusta, Keuruu Äänekoski on minulle Keitele-jazzin ja kylätapahtumien kehto, ystävänpäivän viettopaikka, mukava kaupunki josta löytyy meidän pohjoisen Keski-Suomen parhaat palvelut. Anne Kalmari, Keskusta, Kivijärvi Olen syönyt nuotiomakkaroita eniten Äänekoskella. Makkaran syönnin ohessa on tullut oltua yli 400 hirven kaatopaikalla. Kun lisäksi kesämökki on Vihtasalmessa Pyhäjärven

rannalla niin Äänekoski on parhaita paikkoja elämässäni. Pauli Partanen, Kokoomus, Jyväskylä Olen puolustanut Kivettyä ja käynyt siellä jo vuosia sitten: - ei silloin - ei nyt - eikä koskaan ydinjätettä eikä ydinhautaa Kivettyyn! Sinikka Tyynelä, Itsenäisyyspuolue, Jyväskylä Olen syntynyt kasarmissa kotona nykyisen Äänekosken kaupungin Suolahden kylän Riihivuoressa. Isäni on Niemisiä Sörkänmäeltä ja äitini Pietiläisiä Mutapohjasta. Riitta Koskinen, Kristillisdemokraatit, Keuruu Minä lataan akkujani vanhassa suutarin torpassa Sumiaisten Rautionmäellä. Kaikenlainen hyötyliikunta on hyvää vastapainoa muulle työlle. Riitta Tynjä, SKP, Jyväskylä Äänekoski vahvana teollisuuspaikkakuntana on työssäni SAK:n aluejohtajana erittäin merkittävä työpaikkakeskittymä. Keitele-Jazz kuuluu kesään. Ja on Äänekoskella hyviä hevosiakin... Ahti Ruoppila, SDP, Jyväskylä Vaikka Pub Markukseen mielenkiintoisia tarinoita liittyykin, vie tieni huomattavasti useammin Suolahden puolelle. Työskentelen tällä hetkellä projektityöntekijänä Keski-Suomen Opistolla. Arto Lampila, Piraattipuolue, Jyväskylä

4 · 2011

| Ä KS

Pubiperinnettä

Ravintoloitsija Nana Mayer-Sohlman ja Jukka Hänninen kohtaavat Makessa päivittäin.

Ravintoloitsija Jore Sohlman kokosi 20-vuotispäiviään viettävän Pub Markuksen tärkeimmät sanonnat.

"Hyvän mielen biletystä" Markku Räsäsen perustama Pub Markus täyttää sunnuntaina 20 vuotta. "Make" on paljon: kaiken kansan juottola, kulttuurikeskus, urheilubaari, maailmanparantamo, bingohalli, nuorten menomesta, Magic Pub, vaikka mitä - ja samalla koko Keski-Suomen suurin pubi. ÄKS kysyi Markus-näkökulmaa kolmelta henkilöltä. JUKKA HÄNNINEN monta istuntoa Makessa "Taisin olla ensimmäinen, joka joi Makessa oluen. Olin rakentamassa tätä taloa, ja tuli käytyä näitäkin tiloja viimeistelemässä. Avajaispäivän aattona paikat olivat kunnossa ja kaljat tilattuina. Myyntilupaa Räsäsen Markulla ei vielä ollut, joten hän tarjosi kaljan ilmaiseksi, kun tulimme käymään.

Tuli tutustuttua paikkaan vähän väkisinkin - ja sen jälkeen täällä onkin sitten oltu. Käytännössä joka päivä, mitä nyt kesälomareissujen aikaan ei. Kerran piti tosin olla viikko sairaalassa. Täältä mut tavoittaa paremmin kuin kotoa. Seinään vois laittaa laatikon PL 200. Markus on sellainen sulatto. Olet sitten alkoholisti tai tuosta käräjäoikeudesta huilaamaan saapuva tuomari, niin täällä kaikki on samalla viivalla. Kukaan ei osoita sormella. Ei oo toista paikkaa, missä olisi näin rento tunnelma."

-- "Parempi juoda hyvin!" tai "Hyvin juot paremmin!" -- "Samalle summalle!" -- "Pub Markuksessa ei saa palvelua, vaan kohtelua." -- "Pub Markus. Kuin toinen olohuone, mutta vaan enemmän oloja!" -- "Asiakas on aina oikeassa, paitsi ei täällä!" -- Olemme kyllä hieman antaneet periksi. Nykyään se menee: -- "Asiakas on aina silloin oikeassa, kun hän on samaa mieltä henkilökunnan kanssa."

Hannu Hämäläinen

muuttamaan? Heittojahan ne vaan on, sanoo, mitä sylki suuhun tuo. Mutta ei siinä mitään henkilökohtaista ole. En ole ollut töissä ihan alusta asti, mutta tammikuusta 1992 alkaen kuitenkin. Jossain välissä oli vähän aikaa poissa. Sitä ei vaan ole tajunnut lähteä pois. Muut ovat. Viihtyyhän sitä töissä, kun ei itse Palokassa asuvana vapaapäiviään Makessa vietä. Kun pubi oli pienempi, niin tunnelma oli todella tiivis. Tai onhan se baaritiskillä välillä vieläkin. Kun alkuaikoja muistelee, niin ekana mieleen tulevat nyt jo edesmenneet asiakkaat kuten Sytte ja Siros-Mikko. Oli ne melkoisia persoonia."

HANNU HÄMÄLÄINEN monta väärintarjoiltua juomaa Makessa "Jostain minulle tuli tapa antaa eri juoma www.volkswagen.fi kuin mitä asiakas on tilannut. Kai sitä on välillä PELLE MILJOONA kypsänä asiakkaisiin. Ei sitä temppua vieraille monta moottoritietä Makessa tehdä, mutta jos on vähän tutumpi, niin sitten. "Olen heittänyt Markuksessa useita keikkoja Oma olemus on vaan sellainen. Mitä sitä vuosien varrella, en edes muista kuinka monta.

Uskomaton uusi Jetta. Uusi iso Jetta näyttää eleganssinsa ennennäkemättömällä tavalla. Huippuunsa hiottu muotoilu näkyy ulkonäössä ja sisätiloissa. Suuret sisätilat tarjoavat reilusti pää- ja polvitilaa ja tekevät matkanteosta nautinnollisen. Peräti 510 litran tavaratila on enemmän kuin riittävä. Moottorivalikoimasta löytyy Volkswagenin taloudelliset ja tehokkaaat innovaatiot: TSI-bensiinimoottori ja TDI-dieselmoottorit sekä edistyksellinen DSG-automaattivaihteisto. Uusi, ennennäkemättömän tilava Jetta täyttää toiveet. TSI-bensiinimallisto alkaen: Autoveroton hinta 18.490 ¤, arvioitu autovero* 4.278,87 ¤, kokonaishinta 23.368,87 ¤ TDI-dieselmallisto alkaen: Autoveroton hinta 21.110 ¤, arvioitu autovero** 4.382,68 ¤, kokonaishinta 26.092,68 ¤ Huolenpitosopimus alk. 40 ¤/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi) *CO2-päästöllä 123 g/km. **CO2-päästöllä 109 g/km. Malliston yhdistelmäkulutus 4,2-5,3 l/100 km. CO2-päästöt 109-138 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Kokonaishinta sisältää toimituskulut.

Se on just sopivan kokoinen paikka mun kaltaiselle artistille. Serviisi siellä on tosi hyvä. Artisti tuntee itsensä heti tervetulleeksi. On sitä muunkinlaisia mestoja kierretty. Yleisö Markuksessa on hyvää. Jengi tulee nimenomaan kuunteleen bändiä, ei sekoilemaan. Se on sellaista hyvän mielen biletystä. Viime vuodelta on hauska muisto. Keikkailtana tuli teeveestä se olympialaisten välierämatsi Suomi-USA, ja sovittiin pubin pomon kanssa, että tullaan soittamaan vasta kun peli on loppunut. Mekin katsoimme matsia bändin kanssa Hotelli Hirvessä. Peli oli äkkiä USA:lle 6-0, ja pomo soitti, että tulkaa vaan aloittamaan se show."

Terho Vuorinen

Teijo Piilonen

Kosket us FAKTA JORMA HÄMÄLÄINEN - Syntynyt 10.3.1953 Pihtiputaalla - Tampereen yliopiston kunnallistutkinto. Taloustieteen opintoja. ”Olen niin kuin Pekka Vennamo, tal.yo.” - Useita paikallis- ja kaupunkilehtiä julkaisevan Suomen Lehtiyhtymä Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2001. Asuu Tuusulassa. - Aiempi ura: 1976-78 Keikyän kunnansihteeri, 1978-86 SalmiVetoketju Oy:n toimitusjohtaja, 1986-88 Pihtiputaan kunnanjohtaja, 1988-93 Äänekosken kaupunginjohtaja, 1993-2001 Tuusulan kunnanjohtaja.

Ei ihan vielä ajopuvussa... Hämäläisen tallista löytyy 1200-kuutioinen BMW, jonka nokka kääntyy kesän tullen kohti Etelä-Eurooppaa.

Tuhatta ja sataa

NOPEAT

Jorma Hämäläisen vuodet Äänekoskella olivat vauhdikasta aikaa.

un Äänekosken kaupunginjohtajan paikka tuli auki, niin Arvo Zitting otti yhteyttä ja kehotti hakemaan. Äänekoski oli kuntana vahva, siellä oli metsäteollisuuden lisäksi kaksi Nokian tukijalkaa, Telenokia ja Mobira - joista jälkimmäinen petti täydellisesti vuonna 1991. Mobira jätti taakseen 500 työtöntä ja tyhjän hallin, jonka se oli kaupungilla teettänyt. Se oli paha paikka. Minut vapautettiin vuodeksi kaupunginjohtajan rutiinihommista, jotka sitten Salosen Jouko hoiti. Väänäsen Kallen kanssa kiersimme pitkin Suomea ja Eurooppaa etsimässä uusia yrittäjiä. Lopulta se syntyi niistä Mobiran vanhoista jätkistä, firman keskijohto lyöttäytyi yhteen ja perusti Envisetin. Jorma Ollilalta saatiin lupaus, että Mobiralta tulee tilauksia. Envisetin Veli-Matti Heleniuksestahan tuli lopulta miljonääri – harmi ettei itse lähdetty osakkaaksi! Loimme systemaattisesti suhteita naapurikuntiin. Yhdessä Ääneseutuseminaarissa teimme minun nimissäni konkreettisen esityksen kuntaliitoksesta. Tai minä en sitä esittänyt, olin joutunut jollekin kurssille, pistin Javanaisen Hannun lukemaan sen paperin. Siitä lähti liikkeelle prosessi, joka vasta nyt on tullut maaliin. Kisailimme Jämsän kanssa siitä, kumpi on Keski-Suomen kakkoskaupunki. Mielestämme johdimme sitä kisaa. Yritimme saada kaupungille sellaisen aseman, että meitä kuunneltaisiin maakunnassa. Sal-

melinin Simo nousi maakuntavaltuuston puheenjohtajaksi, Arppa oli maakuntahallituksessa ja Kummun Ristokin jossain. Yritimme päästä kaikkiin mahdollisiin pöytiin. Ja olla Suolahdelle hyvä naapuri! Oli sellaisiakin projekteja, joista minua on syytetty, kuten tämä kuuluisa Tärttävuorihanke. Se oli

pisty vireiltetle ennen tuloani, ja minun annettiin ymmärtää, että sitä pitäisi jatkaa. Panin aika nopeasti toimeksi. Se saatiin neuvoteltua pitkälle, kunnes loppumetreillä vaadimme toteuttajilta rahaa pöydälle. Nehän osoittautuivat myöhemmin Vantaan kuplaliikemiehiksi. Se oli sitä 1980-luvun lopun oikein kuumaa aikaa, joka puhkesi 1990-luvun alussa. Luultiin että kun pe-

- avopuoliso Riitta, lapset Elina 31 v, Riikka 26 v ja Tapani (syntynyt Äänekoskella) 18 v

ruskartan pohjalle piirtää tussilla neliön, niin se on setelipaino. Uskottiin maanarvon nousuun. Se oli opettavaista aikaa... Nousubuumin maamerkiksi jäi Mercuria, joka meinasi jäädä Porrassalmelle käsiin. Päätöksenteko oli Äänekoskella ihailtavaa verrattuna vaikkapa Tuusulaan. Zitting, Salmelin, Kumpu ja Nikulan Antti olivat ne joilla oli valta, ja he myös käyttivät sitä. Sopu haettiin aina ja päätöksiä syntyi. Jos valtuuston kokous kesti yli 15 minuuttia, niin se oli suuri häpeä. Jos äänestettiin, siitä ei jäänyt vihanpitoa. Minulle oli aika shokki, kun Tuusulassa valtuusto istui kolme tuntia ja tappeli keskenään. Äänekoskelaisten kanssa aloitin Euroopan kiertämisen moottoripyörällä. Tuomisen Heikin kanssa tehdään edelleen lähes vuosittain pitkiä retkiä, tänä vuonna lähdetään Sloveniaan. Äänekosken Moottorikerhon toiminta laajeni silloin, syntyi muun muassa Möhkö-kokoontumisajo. Kyllähän sitä kummasteltiin, että kaupunginjohtaja ajelee moottoripyörällä, se oli siihen aikaan suunnilleen sama kuin olisi juopotellut tai tapellut. Äänekosken keskusta on muuttunut yhä enemmän kaupungin näköiseksi. Vaikka ei siellä vieläkään taida olla muuta kuin ne liikennevalot, jotka silloin tulivat Viiskulmaan. Neuvoin aina vieraita, että kaupungintalo löytyy kun käännytte liikennevalojen jälkeen oikealle!

Tuusulanjärvi vai Keitele? - Keitele on järvi ja Tuusulanjärvi lampi! Tänne tullessa oli suuria vaikeuksia oppia kutsumaan lampia järviksi ja ojia joiksi. Virkamies vai liikemies? - Laskin että olen ollut elämässäni 18 vuotta molempia, kunnan virkamiehenä ja yritysjohtajana. Tällä hetkellä yritysjohtajana ja toivottavasti vielä seuraavat viisi vuotta. Eduskuntavaalit vai kunnallisvaalit? - Kunnallisvaalit ovat parempi bisnes paikallislehdille. Printti vai iPad? - Printti. Sain eilen iPhonen, mutta en osaa käyttää sitäkään. Printti ei kuole koskaan. Ilmaislehti vai tilattava? - Meillä on molempia. Kumma kyllä, tilattava pitää lamassa paremmin pintansa kuin ilmaislehti.

4 · 2011

| Ä KS

Talotohtori

Vesitiivis ja äänitiivis Vaikka Heidin puutalo on selvinnyt ilman kylpyhuoneen tiivistä vesieristystä - kiitos myös lattialämmityksen - kannattaa laatoitusremontin yhteydessä laittaa kunnollinen vesieristys. Tiivisseinäinen ja -lattiainen kylpyhuone on kuin laajennettu kylpyamme, ei siitä ole vaaraa talon hengittämiselle. Ja jos taloa joskus myydään, voi vesierityksestä tulla kysymys.

"Kellarisaunassa kylpiessä ulkoseinien sisäpinnat hikoilevat erittäin runsaasti ja valuttavat vettä lattialle. Mitä pitäisi tehdä lämpöeristeelle", tiedustelee Anneli Vainio. "Puutalomme kylpyhuoneessa ei ole kosteuseristettä, mutta sähkökäyttöinen lattialämmitys on. Nyt aiomme tehdä remonttia. Olisiko järkevää jättää kosteuseristeet edelleen laittamatta", kysyy Heidi Nahkala Äänekoskelta.

iili- tai betoniseinän sisäpuolinen lisäeristys on parasta tehdä esimerkiksi kevytbetonilaatoista muurattuna. Paksuutta sen verran kuin tila antaa mukavasti myöten. Löylyhuoneessa on varmaankin sisäpintana paneeli, joka ei hikoile. Ilmanvaihtoa voisi tehostaa tarpeen mukaan toimivalla huippuimurilla. Samaa kellarin betoniseinän eristeratkaisua tarjoan myös Jussi Matilaiselle. Siis ei koolausta ja kevyttä eristettä, vaan muurausta, ja mieluiten koko seinän korkeudelta.

äks

· 2 011

Esa tuskittelee rivitalon metallirankaisten kipsilevyseinien onnetonta ääneneristystä. "Miksi yleensä maassa, jossa on puutavaraa yllin kyllin saatavissa, piti siirtyä metalliin, jolla on paljon muitakin huonoja ominaisuuksia?" Riitta Takalan talossa "äänieristys uuden siiven yläja alakerran välillä on lähes olematon." Metalliranka vaatii vähemmän ammattitaitoa, on nopeampaa asentaa ja tulee siten halvemmaksi. Talonrakennus lähenee yhä enemmän koneenrakennusta: asennellaan valmiita osia, jotka ovat korjauskelvottomia. Väliseinien täyttäminen puhallusvillalla on pieni askel äänen eristämisen kannalta. Vaimennusta se parantaa enemmän. Materiaalin ääneneristävyys riippuu ennen kaikkea sen painosta. Siis toinen kipsilevy pintoihin vaikuttaa täytettä enemmän. Lisäksi kaikki raot ja aukot pilaavat eristyksen. Äänen vaimentamiseen käyvät kevyetkin ja pehmeät materiaalit. Ääntä eristävä väliseinä olisi parasta täyttää hiekalla. Hiekkatila on sentin runkoa leveämpi, eli seinässä on kaksoiskoolaus ja kumpikin levy on kiinni vain omissa koolauksissaan. Koolaukset ovat 30 sentin välein, jotta levy kestää hiekan painon. Panu Kaila

Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki

ÄKSY MIE S

Vaalikeskustelut, jättiboxi

aalien alla tupsahti markkinoille peräti kahdeksan DVD:n boxi, johon on koottu kaikkien tuotantokausien vaalikeskustelut. Mukana on myös historiikki, johon on koottu hauskimmat kommellukset. Boxin katsottuaan ihminen ymmärtää politiikasta taas kerran piirun verran vähemmän. Joku voisi jopa sanoa, että politiikka on ihan persusta. Boxia katsoessaan ihminen ajautuu väkisinkin miettimään, mitä lajityyppiä vaalikeskustelut edustavat. Sarjan ensimmäiset jaksot koukuttivat katsojia sellaisilla napakoilla jaksoilla kuin ”Itsenäisyys”, ”Tasa-arvo” ja ”Oikeudenmukaisuus”. Ja tunnelma oli harras. Nuo teemat purivat silloin, mutta nyt on nyt. Uudelleen lämmitettyinä teemat tuntuvat vanhan toistolta. Tulee mieleen, ovatko sarjan henkilöhahmot todella niin heikkoja, etteivät ne ole yli sadassa vuodessa pystyneet saamaan mitään muutosta aikaan. Vai mikä mättää? Tuotantoyhtiö on yrittänyt kehittämällä kehittää uusia jaksojen nimiä, mutta kehnoin tuloksin. ”Taitettuun indeksiin sidot-

tu eläkeläinen” oli jaksona kaikkien aikojen pohjanoteeraus. Ei sellaista sekoilua kukaan jaksa katsoa. Eikä Somalian vesille sijoittuva sotilasfarssi ”Pekka ja Pätkä merirosvojahdissa” kirvoittanut nauruja, vaikka niin laskelmoitiin. Mutta vaalikeskusteluformaatin suurin heikkous on kuitenkin henkilöhahmoissa. Ne ovat puisevia. Ne ovat yksiulotteisia puhuvia päitä. Jollain ehdokkaalla vispaa sentään käsi, mutta sitäkään ei näytetä kunnolla. Tulee sellainen olo, että ehdokas tekee jotain sopimatonta suorassa lähetyksessä. Onko näin? Vai onko tämä taas joku jippo, jolla yritetään saada nuoret kiinnostumaan politiikasta? Uusimmassa jaksossa naisten hiukset on föönattu niin että naiset näyttävät juuri tuulitunnelista tulleilta. Eikö vauhtia voisi yrittää kehittää jollain muulla konstin kuin föönillä? Hieman epätoivoiselta yleisönkosiskelulta vaikuttaa sekin, että henkilöhahmoista yritetään rakentaa kiinnostavia sairauksien kautta. Kun jokainen henkilöhahmo ilmoittaa vuorollaan olevansa lensussa tai

malariassa tai muuten vain hedarissa, ketä se kiinnostaa. Menisivät terveyskeskukseen jos näin on. Tässä on itse kullakin ollut kaikenlaista. Arvelluttavinta on kuitenkin se, että vaaliohjelmat ovat muuttuneet aikojen saatossa ajankohtaisohjelmista halpahintaiseksi sketsiviihteeksi, jossa paksu poika kirvoittaa makeimmat naurut. Sekö on sitten hauskaa? Milloin alkavat täytekakut lennellä? Huhutaan, että ensi viikon jakso on nimeltään ”Jokamiehen vaalikone”. Siinä on kuulemma jo yritystä. Siinä ei testata internetin vaalikoneita, vaan neuvotaan ihan aikuisten oikeasti, miten oikea ehdokas löytyy. Äänestäjä kerää vaalikojuilta kaikkien ehdokkaiden ilmapallot ja vie ne kotiinsa. Oikea ehdokas on se, jonka ilmapallo säilyy pisimpään katonrajassa. Formaatti on myyty ainakin Saksaan ja Ranskaan. Italiassa ilmapallotesti korvaa vaalit. Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Komulasta Kemula

Ratsian vierailu Komulassa ei ollut menestys. Yleisöä paikalla oli Markku Raatikaisen lisäksi Ronkasen Pena. Keikka oli kuitenkin maaninen ja loistava, yleisökadosta huolimatta. Paranoidinkin soittivat. 1980 luvulla Komulan kellari toimi bändien treenikämppänä. Tai tarkemmin muistellen näyttämö toimi treenipaikkana, kunhan oli ensin vaivalloisesti roudattu kamat kierreportaita kellarista näyttämölle. Kellarissa toimi pitkään Tornado-Seppäsen studio. Kaikkinainen iltamakäyttö hiipui 1990 luvulla. Talolla pidettiin rompemarkkinoita, huutokauppoja ja loppuunmyyntejä pohjalaisten huonekalukauppiaiden toimesta. Satunnaisesti taloa käytettiin myös häiden, tanssikurssien ja diskojen ympäristönä. Rakenteiden rappeutuminen alkoi vaivata – oli vuotavia kattoja ja öljysäiliöitä. Parketti natisi, rappaukset tippuivat seinistä ja piha oli ruokkoamatta. Alkoi kuulua huhuja talon purkamisesta. Kaupunki lunasti tontin ja kiinteistön. Kansantalo sai armonaikaa vielä muutaman vuoden, kun kaupungilla ei ollut kulttuuritiloja. Komula oli väliaikainen ratkaisu tilapulmaan. Ala-Keiteleen musiikkiopiston pop-jazzlinja harjoitteli talossa ja Komulasta tuli Kemula. Baariosan kellarissa toiminut rumpukämppä koki pahan vesivahingon ja se sinetöi talon kohtalon. Rappion aika jäi lyhyeksi kun puskutraktorit kävivät paikalla. Marjo Steffansson

Arkistokuva, Äänekosken museo Pekka Soininen

änekosken kansantalo eli Komula oli erikoinen rakennus. Sivuilla kaksi korkeaa laatikkoa ja välissä yksi matala. Tasakattoisuus toi tiettyä modernia draivia kokonaisuuteen. Kyseessä ei ollut perinteinen harjakattoinen, hirsinen työväen- tai seurantalo. Ulkonäkö toi mukaan uuden ajan urbaaneja tuulahduksia. Talo näytti rapattujen seiniensä vuoksi kivitalolta. Ainoastaan kantatalon kylkeen rakennettu ”baari” oli muurattu. Talo oli keskeinen työläisnuorison vapaa-ajanviettopaikka harrastus- ja opintopiireineen ja huvitilaisuuksineen. -Talolla oli aina paljon porukkaa, naurun hörötystä ja muita ääniä, jota metsässä kasvanut kavahti. Aikuiset tunsivat toisensa ja jäivät pitkiin juttuihin keskenään ja minä istuin möllikkänä nurkassa, muistelee Markku Raatikainen, jonka Esa-isä oli rakentamassa taloa aikoinaan. Talolla oli outo maine. Kaikki eivät saaneet käydä siellä, olihan se kommunistien pesä. Myöhemmin siellä pidettiin Demokraattisten nuorten diskoja, joissa oli tarjolla elävää musiikkia, Venhon veljesten ja Lisko-vainaan toimesta. - Yhteiskoulun raittiusseura Nouseva Voima piti bileitä talolla ja Enun bändi soitti CCR:ää. Komulassa pidettiin 70- luvun puolivälissä merkittäviä kevyen musiikin tapahtumia, joissa kävi Suomen huiput, mm. Tasavallan Presidentti ja Peer Gynt. Markku Raatikainen muistaa tanssineensa Alwari Tuohitorven ja Kontran tahdissa. -Huippuhetki oli Royalsin vierailu. Vehkeet olivat isot, soundit mahtavat, kauniit valot ja bändillä hyvä meininki. Pave Maijanen kiitteli talon akustiikkaa loistavaksi.

Etsintäkuulutus:

In Memoriam

■■ Missä ovat muistot Nordlundin matkalaukkutehtaasta ja Oksasen Aunen sekatavarakaupasta? Kerro muistosi osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

Äänekosken kansantalo s. 19.4.1950 k. 9.1.2001

Lähde: Äänekosken kansantalo eli muistelma kuolleesta talosta – Markku Raatikainen

4 · 2011

| Ä KS

Tunnen hyvin ne vaikeudet, jotka alueemme työväki on joutunut kokemaan mm. jatkuvan työttömyyden johdosta. Siksi mitkään ponnistukset, jotka voivat vähentää työttömyyden kirousta, eivät saa jäädä tekemättä. Simo Holopainen 1975 Sirpa Martins 2011

äks

· 2 011

HISTORIA1975HISTORIA

Eduskuntavaaliesite vuodelta 1975

ÄÄNEKOSKI

- Löysin isäni vaalimainoksen vuodelta 1975. Ne yhteiskunnalliset ongelmat, jotka puhuttivat silloin, ovat valitettavan ajankohtaisia tänäänkin. Oman työni ja toimintani kautta työttömyydestä johtuvat vaikeudet ja työllisyyspolitiikka ovat tulleet tutuksi. Neljäs vaaliteemoistani on suora sitaatti isän eduskuntavaaliesitteestä.