ÄKS nro 3 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 3 · 6 . 4 . 2 0 1 1

Unelmien siirtolapuutarha s. 3

Summeri Äänekoskella s. 6

Ehdokkaiden Äänekoski s. 13

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

Kansijuttu

Roolin takana

3/2011

Monen roolin Tiina Oksanen-Vehkala omana itsenään.

Seuraava ÄKS ilmestyy 13.4.2011

Lisää tontteja jakoon

Suolahtelainen Helena Pulkkinen haaveilee kolmen sukupolven kohtaamispaikasta Suojärven rannassa.

Unelmien siirtolapuutarha ”Saa myskätä iltamyöhään” Kun suolahtelainen Helena Pulkkinen kuuli siirtolapuutarhasta, hän innostui heti: ”Voi ei, tämä täytyy saada!” Koulun keittolasta eläköitynyt, muutaman vuoden takainen paluumuuttaja ihastui Suojärven rantamaisemaan. Lisäksi tuleva lomamökki sijaitsee vain puolentoista kilometrin pyörämatkan päässä kotoa. Myös Helenan muualla asuvat aikuiset tyttäret syttyivät hankkeeseen. ”Ei oo varaa omaan kesämökkiin. Tämä oli se sauma, että jos kynnet pitää, niin saadaan yhteinen kesänviettopaikka, joka voi sitten siirtyä suvussa eteenpäin.” Ihan rantaan ei Helenan ja tytärten tontti tullut, mutta järvi on joka tonttia lähellä. Ja aurinko paistaa kummun laelle. Ensimmäiseksi tontille pystytetään piharakennukset, joita Helena on tilaamassa ammattikoululaisilta, onhan POKE vahvasti mukana siirtolapuutarhaprojektissa. Itse mökin rakentaminen pelottaa. ”Sitä on hohhailtu koko talvi. Epätoivo valtaa, kun sitä miettii. Teen mitä vaan, mutta taloa en osaa tehdä”, Helena Pulkkinen

07 ä ks

huokailee. Hän toivookin, että siirtolapuutarhakokouksissa tavattu aktiivinen naisväki löisi viisaat päänsä yhteen ja tilaisi urakat kimpassa. Tutun kirvesmiehen kanssa on tarkoitus neuvotella rakennusurakasta. Budjettia ei vielä ole. Helena Pulkkista ei suinkaan haittaa, että 30-neliöinen mökki on vaatimaton, että järvestä pumpataan vain kesävettä ja että sähkötkin katkaistaan talveksi. Talviasuttavuutta ja yksityisyyttä arvostavat hakeutukoot muille rannoille. ”En ole ikinä tapellut naapureiden kanssa”, hän kuittaa. ”Kunhan mökki valmistuu, vietän siellä aika paljon aikaa. Saa myskätä iltamyöhään.” Myskätä? ”Kääntää maata, kuopia, kaivaa”, Helena Pulkkinen suomentaa. ”Intoa on, mutta ei taitoa. Ehkä muutama marjapuska pysyy hengissä.” Timo Harakka

Lue lisää: Valtaavatko rakennnusliikkeet siirtolapuutarhan, sivulta seitsemän.

· 2 011

Suojärven uuteen siirtolapuutarhaan on tulossa lisää tontteja varattavaksi jo tänä kesänä, kunhan alueen asemakaava vahvistuu. Ensimmäisten 21 varatun tontin teitä, vesijohtoja ja sähköjä vedetään alueelle jo täyttä häkää. Kaupungin tonttipäällikkö Petri Konttimäki uskaltaa luvata jakoon ainakin viisi tonttia, jotka sijoittuvat sisääntulotien varteen Suojarinteen saunan läheisyyteen. Samaan riviin vedetään vesijohtoja viidelle seuraavallekin mäkille, joten kesällä saattaa tulla jakoon kaikkiaan 10 tonttia. Konttimäki uskoo kovaan kiinnostukseen. Kyselyitä on tullut, kun alueen toteutuminen näyttää varmalta. Kaupunginvaltuusto käsittelee Suojarinteen kaavan toukokuussa. Valtuustoa puhuttanee kuitenkin se, että yksityisten lomanviettoon tarkoitetuista tonteista kuusi on päätynyt rakennusliikkeille. Toinen firmoista kuuluu johtavalle virkamiehelle, Äänekosken kulttuurijohtajalle Matti Virtaselle. Toisen taustalla on värikäs urakoitsija, joka oli sekaantunut Killerin raviradan toimitusjohtajan remonttikavallusjuttuun.

Vaaliextra Äänekosken kansanedustajaehdokkaat tekivät kuntalaisuus testin koskikokeessa.

14 Toimittajalta Terho Vuorinen

yöllisyys, verotus, hyvinvointipalvelut? Tuttuja teemoja tapetilla, kun vaaliehdokkaat avaavat suunsa. Yhteisten rahojen käytöstähän on kyse. EU-takaukset ja eläkeikä ovat huhtivaalien 2011 pop. Yksi neljän vuoden takaisista teemoista loistaa kuitenkin poissaolollaan. Ilmastonmuutos muistetaan korkeintaan sivulauseessa. Oppi? Joko ihmiskunta on ratkaissut ongelman tai sitten väitteet, joiden mukaan ihminen tuhoaa maapalloa toimillaan, olivatkin pelkkää pierua. Ikävin vaihtoehto on se, että ilmastonmuutos onkin totta - ja että tämä pikku pulma lakaistaankin nyt maton alle. Ympäristökeskustelu on kaikkiaankin säälittävää. Ydinvoimavenkoilu on vienyt uskottavuutta entisestään. Äänekosken ehdokkaat pitävät jalkansa maan pinnalla. Oletuksena on tietenkin se, että arkisista asioista puhuminen on lopulta tehokkainta ääniä kalastellessa. Siinä ei tietenkään ole mitään pahaa. ÄKS ei puolueettomana lehtenä ota kantaa, ketä pitäisi äänestää. Mutta toki toivomme, että eduskuntaan valittaisiin henkilöitä, joilla olisi viisautta ja vastuullisuutta. Ja tietysti toivomme, että saisimme vihdoin Arkadianmäelle oman edustajamme Äänekoskelta. ÄKS järjesti testin, jolla selvitettiin paikallisten ehdokkaiden koskelaisuuden astetta. Koskikoe sivuilla 13-14.

Vakio pals tat: Av aus & H a r a k k a

K a l ent e r i 0 8

Ensimmäiset mökit nousevat Suojärven rantaan tänä kesänä, seuraavan vaiheen tontit ovat niiden takana. 35-neliöisten mökkien on noudatettava tiukkoja tyyppipiirustuksia. Mökkeilykaudeksi on määritelty 15.4.-15.9., joten talveksi alueelta katkaistaan sähköt ja vedet.

ÄK S - t a l koot

Ä k s ymy x i ä

Ta lot oht or i

Legenda & Äk s y mi es

Hä? Ovatko korvalääkärit kalamiehiä?

Avaus

PILVI HONKA Tila ja tilaa?

Yrittäjäajatus

rittäjähenkisyys – mitä se oikein tarkoittaa? Asiaa on tullut mietittyä useammalta kantilta viimeaikoina mm. oman ja muiden yrittämisen kannalta sekä mitä se tarkoittaa kasvatuksen kannalta. Ainakin yrittäjähenkisyydellä olisi käyttöä on sitten yrittäjä tai ei. Kasvatuksen kannalta asia tuli tarkempaan mietintään yläasteen ysiluokkalaisille 4H:n järjestämän ”Ajokortti työelämään, työnantajanäkökulmatuntien kautta (yrittäjäjärjestön edustajana olin tässä osiossa muutaman kerran mukana kertomassa työnhausta) – Mitä työnantajat odottavat uudelta työntekijältä”. Tämän nuorille vapaaehtoisen tunnin lopuksi keskusteltiin vielä yrittäjyydestä ja kävi ilmi, että 4H järjestää myös vapaaehtoisen yrittäjyyskurssin nuorille koululaisille. Älyttömän hyvä juttu! Ainut kalvava asia on, että sen niin kuin Ajokorttityöelämään koulutuksenkin pitäisi olla pakollinen. Ja saataisko siitä vielä eri-ikäisille omat versiot, kaikki kun eivät todellakaan ime yrittäjähenkisyyttä ”äidin maidosta”, niin yritettäisi sitten ainakin opettaa. No mitä se yrittäjähenkisyys sitten oikein on? Yrittäjähenkisyys on asenne jolla työskentelet, kannat vastuuta, luot uutta ja ajattelet. Mitä hyötyä siitä sitten voi olla? Työllisyys paranee, asiakas saa tarvitsemansa hyödyn, verotulojen kautta saadaan hyvinvointia ja sitten sitä tekemisen iloa.

Sari Åkerlund yrittäjä PoQuEn Oy

eilu vuosi sitten palasin Äänekoskelle Maailmalta. Paluujunan hyllyllä pullotti reppu täynnä teatterialan opintoja ja kyteviä ideoita kuinka matkalla tarttunut voisi alkaa elää Äänekoskella. Niin naiivi en ollut että olisin uskonut ideoiden toteutuvan tuosta vain. Rahaahan ei koskaan ole ja asenteet teatteria kohtaan pilkistivät sellaisista kommenteista kuin ”Harjoitteletteko te yli kuukauden!” ja ”Mitäs opiskelemista siinä teatterissa on?”. Korkeatasoista harrastajateatteria kohdellaan välillä kuin hörhöjen kerhoa. Suurin yllätys oli kuitenkin se, että eri taiteenlajit on kaupungissa tavallaan asetettu vastakkain – ennen vanhaanhan piti vääntää vain urheilun kanssa! On käsittämätöntä voimien tuhlaamista, että esitysten jälkeen pitää ruuvata koko lavastus elokuvien tieltä. Äänekoskelaisia teatterintekijöitä on koeteltu liian kauan. 80-luvulta lähtien on puhuttu teatteritilasta ja ammattijohtoisen harrastajateatterin perustamisesta. Jos jo tuolloin olisi asiat saatu rullaamaan, missä teatteri tänä päivänä olisikaan? Harvan lukuihin tuijottelijankaan iltalukemisena on ollut tutkimus jonka mukaan kulttuurilaitoksiin investoitu euro tulee suomalaiseen kansantalouteen 1,8-kertaisena takaisin. Oltaisiin nyt jo aika rikkaita. Ja vauraita. Nykykokoisen Äänekosken häpeä on, jos se ei pysty tarjoamaan monimuotoista kulttuuria. Sekä elokuva että teatteri olisi hyvinvointia ja työllisyyttä edistävä laitos, jos niiden kehittymiselle annettaisiin tila ja tilaa. Ei kai teatterilaisten tarvitse aina joustaa eikä elokuvatoiminnan loppua; molempien arvostus pitäisi näkyä nyt myös konkretian tasolla. Mikko-sali on ainoa tila, joka soveltuu molempien toimijoiden käyttöön. Molemmat tarvitsisivat sen käyttöönsä 100-prosenttisesti voidakseen todella kehittää toimintaansa. On pelko, että teatterilaiset ovat kohta kodittomia tai joutuvat taistelemaan elintilastaan vielä useamman (taidemuodon!?) kanssa. Olen siellä maailmalla nähnyt miten mielenosoituksiakin järjestetään. Jos edellisissä ajatuksissa ei ollut mitään uutta, niin tässä sitä repun sisältöä: Kaupungin tarinat henkiin museodraamalla, vanhainkodin asukkaiden esitys, kaupunginhallituksen pöytäkirjoista dokumenttiteatteria, Forum-teatteria yläkouluille, mustavaloteatteria, koripallomusikaali Painotalolle, tuoretta kotimaista huippu draamaa, prosessidraamaa työttömille, improvisaatiokursseja yrittäjille, ryhmäyttämistä ongelmaluokille, katuteatteria Jazzeille, performansseja näyteikkunoihin, teatterileirejä koulun lomaajoille, nukketeatteria aikuisille, ilmaisutaidon kurssi aroille asiakaspalvelijoille, puskafarssi kesäteatteriin, tabuja purkavaa yhteisöteatteria, runotaidetta kerrostalojen pihoille, saduttamista S-markettiin, piiloteatteria pikkujouluihin, teatteriravintola, videotaidetta, devisingia, kiertueteatteria, vierailuesityksiä, nuorisoteatteria, sketsejä Huiman otteluihin puoliajalle, juontoja tapahtumiin, leikittämistä lastenkutsuille, teatteriteoriaa lukiolaisille, teatteripäivien järjestäminen, stand-up-kurssi työyhteisöille, äänenkäyttöä ryhmänvetäjille. Pilvi Honka Teatteri-ilmaisun ohjaaja Äänekosken nuorisoteatteri Varjolasten ohjaaja

Harakka

Kyllä kansa tietää - tai sitten ei

iime viikon maanantaina TV1:n A-Studiossa sai nauraa, kun edes ministerit ja kansanedustajat eivät osanneet vaalikentillä kertoa, mitä ovat ERVV ja EVM, ja montako miljardia kukin kirjain Suomen takausvastuina tulee maksamaan. Nauraja voi tietysti sitten yrittää itse tiivistää napakasti sen, mitä EU-rahastoista tietää, ja katsoa, vieläkö hymyilyttää. Euroopan rahoituskriisi on poliitikon painajainen. Asia on monimutkainen, kaukainen ja abstrakti. On vaikea perustella, miksi veronmaksajien rahoja sidotaan ulkomaisiin takauksiin. Eräät ehdokkaat ovat ratkaisseet asian nerokkaasti. He tokaisevat yks´kantaan, että takaukset ovat oikeaa rahanmenoa, joka on pois päiväkodeista ja eläkkeistä. Ainakin sata miljardia ziljoonaa! Myös kansalaisten tietämättömyydelle on naureskeltu. Helsingin Sanomien kyselyssä joka kolmas luuli, että SDP on hallituspuolue. Alle 25-vuotiaista puolet luuli, että vihreät ovat oppositiossa.

Tavallaan erehtyjät ovat oikeassa. Ei ole suurta merkitystä, mitkä kaksi kolmesta suuresta puolueesta ovat hallituksessa – tai ovatko vihreät mukana tai eivät. Kimmo Elon ja Lauri Rapelin tutkimuksessa vuodelta 2008 ilmeni, että vain reilu kolmasosa vastaajista osasi luetella, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa. Vain joka kuudes tietää, mikä on oman kotikunnan veroäyri. (Tiedätkö sinä?) Neljätoista prosenttia äänestäjäkunnasta on täysin pihalla. Nämä pallogrillit eivät tiedä, kuka on presidentti – tai mikä on presidentti. Heitä on 600 000, saman verran kuin suurella puolueella äänestäjiä. Tutkimus kertoo kaksi tärkeää tietoa perussuomalaisista. Ensinnäkin: on tutkittu tosiasia, että perussuomalaisten kannattajilla on kaikkein huonoimmat tiedot. Ja toiseksi: ”Ne, joiden uskomukset pitävät kaikkein huonoimmin paikkansa, ovat niiden paikkansapitävyydestä usein kaikkein varmimpia.” Suomalaiset eivät ole tyhmistyneet. Maailma on vain käynyt mahdottomaksi

ymmärtää. Suomen asioista päätetään EU:ssa, joka on vaikeaselkoinen myös meille ammattiseuraajille. Suomen talous riippuu globaalista finanssijärjestelmästä, joka sekin on käsityskyvyn rajoilla, vaikka olisi aikaa joka päivä sitä opiskella. Pitääkö tyhmien äänioikeutta rajoittaa? Yhdysvalloissa – jossa pallogrillien osuus on peräti kolmannes - on leikitelty ajatuksella. Mutta vaalit eivät ole tietokilpailu. Eivätkä älypäät ole missään tapauksessa parhaita kansanedustajia. Empatia on edustajalle tärkeämpi ominaisuus kuin äly, kyky ymmärtää äänestäjiensä elämää. Siksikin on tärkeää, että äänekoskelainen äänestää äänekoskelaista. Ongelma on päinvastainen: luulo omasta tietämättömyydestä estää ihmisiä äänestämästä. Moni pelkää tekevänsä kopissa virheen, kun ei tiedä tarpeeksi ”näistä asioista”. Juuri heidät, ylivastuulliset, on rohkaistava uurnille. Tässä maailmassa olemme tyhmiä kaikki. Viisautta on se, että tunnus-

taa tietämättömyytensä ja yrittää ottaa selvää. Varokaa niitä, jotka väittävät tietävänsä, miten asiat ovat. harakka@txti.net

3 · 2011

| Ä KS

Hä?

Gallup

Korvalääkärit ovat kalamiehiä ?

änekoskelaispotilaillekin tuttu Juha Salo, Keski-Suomen keskussairaalan korvalääkäri, on selvästi kalamies. Syy on selvä: vastaanottohuoneen seinälle on asennettu virveli. Virveli on jatkuvassa käytössä. Kalaa sillä ei tosin saada. Siimakin on tavallista paksumpaa, mustaa vielä. Hä? - Ilman tätä otsalampun johto olisi jatkuvasti peffan alla, Salo kertoo. Nerokasta! Keksintö ei kuitenkaan Salon vaan ihan normaali käytäntö korvalääkärien keskuudessa. Ja vanha sellainen. - Itse aloitin työt vuonna 1974, ja vir-

velit olivat käytössä jo silloin. Nykyisin on myös langatttomia lamppuja, joita käytetään, kun osastolla pitää siirtyä paikasta toiseen. Huoneessa käytetään kuitenkin yhä näitä langallisia lamppuja. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin budjettia tutkivan ei siis kannata kummeksua, jos yhdellä rivillä puhutaan virvelihankinnoista. - Keskusvarasto tilaa, puusepät asentaa ja puupäät käyttää, Salo tiivistää.

Sumiaisten Matilanvirran rannalla sijaitseva perinteikäs kesäkahvila Matilan Ankkuri saa Jyväskylän Tiimiakatemian opiskelijoista uudet yrittäjät. Kolme tiimiakatemialaista nuorta yrittäjänalkua jatkavat isäntäpariskunnan aloittamaa työtä nuoruuden innolla. Visioita uudistuksia varten on jo tiedossa, mutta perinteisiä vetonauloja ei passaa myöskään unohtaa. Muun muassa Jean S. ja Juhannuspäivän Tanssit säilyvät kesän kalenterissa. Avajaisia pääsee viettämään 30.4 ja toimintaa on luvassa sekä lapsille että aikuisillekin. Yrittäjyyspaikan Matilan Ankkurista bonganneen ex-paikallisen Kari Saarenpään tunnelmat asiasta ovat luonnollisesti innokkaat. - Projekti otetaan vastaan innokkaalla ja odottavalla mielellä. Uusia haasteita on paljon, mutta ne otetaan innolla vastaan! Ossi Ritola

ÄKS tiedustelee kadulla äänestätkö äänekoskelaista?

Terho Vuorinen

Helppo yhtälö: 500 + 500 = 1 000 Matilan Ankkurille uudet yrittäjät

Juha Salo

Eduskuntaan äänestetään 200 uutta kansanedustajaa sunnuntaina 17.4., heistä 10 valitaan Keski-Suomen vaalipiirin alueelta. Vaaliehdokkaita löytyy Keski-Suomen vaalipiirin alueelta yhteensä 142 kappaletta, joista yhdeksän tulee Äänekoskelta. Jää nähtäväksi pääsekö äänekoskelainen ehdokas istumaan eduskuntaan 12 vuoden tauon jälkeen.

Lauantaina 2.4. Äänekosken Pub Markuksessa järjestettiin ensimmäisen kerran kaupungin historiassa kulttuurikavalkadi, jossa voittajalle oli luvassa mainetta ja mammonaa jopa tonnin verran. Edellä mainitut huokutteet vetivät yhteensä neljä esitystä, joita arvovaltainen raati arvioi kantaaottavuutta ja omaperäisyyttä mittareinaan käyttäen. Kulttuuritapahtuman järjesti Sirpa Martinsin tukiryhmä Mahdottomat Yhtälöt -levynjulkistamistilaisuuden yhteydessä. Kriteerit parhaiten täyttivät Pilvi Honkan runoesitys ramman hevosen voimin sekä Jemo Kettusen ja Ville Koskivaaran eli Kasakan ja Käärmeen lyhyt näytelmä siitä, kuinka ihmiset hiljentävät itse itsensä. Tonnin potti jaettiin tasan näiden kahden esityksen kesken. - Lupasin osan voitostani Äänekosken Nuorisoteatteri Varjolapsille, joka toimi esitykseni koeryhmänä, Honka kertoo. Myös Kasakan ja Käärmeen raha uppoaa kulttuurin tuottamiseen. - Raha menee meidän bändin Gaspard Oilin seuraavan levyn tekemiseen. Näin se menee, kulttuurin tuottaminen on ikuinen noidankehä, pojat pohdiskelevat. Molemmat kilpailijat pohtivat yhteiskunnan painostusta yksilön mielipiteisiin ja niiden ilmaisuun. - Me haluttiin ihmisten menevän itseensä ja miettivän kuinka usein he hiljentävät itsensä, vaikka heidän pitäisi rohkeasti aukaista suunsa, Kasakka ja Käärmä kertovat. - Mun esitys lähti samoista ajatuksista kuin Kasakan ja Käärmeenkin. Mietin, että mistä asioista mä voin julkisesti sanoa ja halusin katsojien pureutuvan tuohon samaan kysymykseen. Taija Kolehmainen

Pikakelaus

Jasu Rossi - Onpas veemäinen kysymys! Kyllä mä varmaan äänestän paikkakuntalaista. Vaalikoneista on tullut sellaisia tuloksia. Kummallista, mutta totta!

Kaukolämpö pomppasi ■■ Kaukolämmön hinta on pompsahtanut ylöspäin liki 19 prosenttia muutamassa kuukaudessa. Se puhuttaa ja sapettaa. Keskivertolulutuksella laskettuna sillä on vaikutusta laskuun lähes 160 euroa vuodessa. Taksaa on nostettu vuoden vaihteessa ja korotusta on luvassa myös huhtikuun lopussa. Ääneseudun Energian mukaan hintaa nostivat energian hintakustannusten raju nousu viime kuukausina, jota ei osattu ennakoida talousarvioita laadittaessa.

Miia Piitulainen - En ole vielä harkinnut asiaa, sillä en ole ehtinyt tutustunut ehdokkaisiin. Ei ole sanottua, ettenkö sanoisi ei.

ÄKS on Facebookissa ■■ Sosiaalinen media on myös ÄKSän arkipäivää. Facebookissa vaihdetaan mielipiteitä ja keskustellaan asiaa ja viertä. Tänään FB:ssa ÄKSällä on 232 kaveria ja tykkääjää. Liity mukaan, olet ajan hermolla.

Ennakkoäänestys alkaa tänään

Veikko Toikka - Tottakai äänestän äänekoskelaista, täällä kun kerran ollaan. Kyllä sitä on oman kaupungin ehdokkaita äänestettävä!

■■ Ennakkoäänestys tomitetaan 6. - 12.4. 2011. Ennakkoäänestyspaikat ovat: Kirjastot Äänekoskella, Suolahdessa, Sumiaisissa ja Konginkankaalla. Äänestyspaikat avaavat ovensa klo 10. Vuoden 2007 vaaleissa ennakkoäänestysprosentti Äänekoskella oli 31 ja äänestäneiden kokonaismäärä 65,2 prosenttia. Paavo Kovanen - Aion äänestää ääneseutulaista. Pitäähän sitä oman paikkakunnan etua ajaa!

ä ks

· 2 011

Amiksen MM-ope

yväskyläläinen Arttu Pihlainen nappasi alamäkiluistelun MM-pokaalin 19. maaliskuuta Red Bullin Crashed Ice -kilpailussa. Lajin päätapahtuma kisataan Kanadan Quebecissä, jossa Pihlainen pokasi tänä vuonna itselleen ensimmäisen sijan 110 000 päisen yleisön edessä. - Quebecin kisat ovat mahtavimmat, siellä on pisin rata, eniten katsojia ja parhaat after-ski -menot, Pihlainen listaa. Lajin ideana on laskea jäärata neljän kilpailijan voimin luistimilla ja katsoa, kuka ylittää maaliviivan ensimmäisenä. Laskunopeutta voi olla jopa yli 50km/h. Täysin päätöntä touhua siis. - Välillä vähän hirvitti, jos sattui oli mutaa radalla. En kuitenkaan mielestäni ole täysin hullu, parastahan tässä lajissa on se vauhdinhurma! -Olen harrastanut jääkiekkoa pienestä pitäen, olen myös touhunnut laskettelun parissa. Jääkiekkotausta on yksi tärkeimmistä avaintekijöistä alamäkiluistelussa, Pihlainen kertoo. 29-vuotias perheenisä on vielä hieman tuntemattoman lajin toinen maailmanmestari. Edellisinä vuosina hän on niitttänyt kunniaa osakilpailuissa hurjalla menollaan. - Vahvuuteni ovat nopeat lähdöt ja hyvä urheilutausta, joka tukee lajia. Treenaan lenkkeilemällä, käymällä Viitaniemen jäällä ja tekemällä loikkatreenejä. Tätä lajia ei tosin voi aivan eläkepäiville asti harrastaa, Pihlainen naurahtaa. Pohjoisen Keski-Suomen Oppimiskeskuksella liikunnanlehtorina toimivan Pihlaisen mukaan MM-mitali ei tuo hänellä lisää auktoriteettiä opettajana. -Kyllä ne kannukset pitää hankkia muilla keinoilla, hän toteaa. Pihlainen ei myöskään usko alamäkiluistelun päätyvän ammattikoulun liikuntasuunnitelmaan. Mikä vika muka olisi lajissa, jossa lasketellaan luistimilla 50km/h ja varotaan luunmurtumia? - Rata saattaisi olla hieman kallis. Taloushallinnon puoli ei varmaan kauheasti innostuisi, jos menisin ehdottelemaan sellaisia summia. Mutta ehkä voitaisiin kehitellä jotain tasaiselle jäälle... Taija Kolehmainen

Arttu Pihlainen

Summeri juontajat Minttu ja Kalle majailivat Penttisillä Markkamäessä ennen Jyväskylä-jaksojen kuvauksia. Maanantai-iltana he poikkesivat Pub Markukseen katsomaan jääkiekkopeliä.

Summeri vietti laatuaikaa Äänekoskella Y

len lasten- ja nuortenohjelma Summeri on kiertänyt Suomea kevään ajan. Keskiviikkona 30.3. Summeri vieraili Jyväskylässä. Summeri-tiimi vietti alkuviikon Äänekoskella juontaja Minttu Penttisen kodissa Markkamäessä, jossa myös haastattelu oli aluksi tarkoitus pitää. Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos, sillä tinkimättömänä Jokerit-fanina Mintun juontajaparin Kallen piti päästä katsomaan Jokerit-HIFK -peliä. Niinpä kisakatsomo oli pystytetty Pub Markukseen ja haastattelu siirrettiin sinne. Mintun ja Kallen yhteistyö on jatkunut reilun vuoden verran. Hulvaton pari tulee keskenään mainiosti toimeen, vaikka Kalle on syntyperäinen helsinkiläinen ja Minttu paljasjalkainen äänekoskelainen. - Minttu on NIIN vallaton ja energinen! Tykkäsin Mintun asenteesta heti, kun ensi kertaa tapasimme. Äänekosken murre on osa Mintun omalaatuista persoonaa, Kalle kertoo.

Mintulle Äänekoski on synnyinpaikka, ja hän pitää Markkamäessä sijaitsevaa kotia edelleen ykköskotinaan, vaikka asuu nykyisin Helsingissä. - Olin asunut ennen Helsinkiin muuttoa koko elämäni Äänekoskella samassa talossa. Kosken meininki on ainutlaatuinen. Täällä pystyy nauttimaan pienistäkin jutuista, kuten siitä, miten ihana kesäisin on polkea pyörällä kotoa keskustaan, Minttu tunnelmoi. Myös Kallelle Äänekoski on tuttu paikka: Viime kesänä Äänekoskella kuvattiin Summeri-jakso, ja majapaikka löytyi Penttisiltä myös silloin. Vierailut ovat olleet kuitenkin lyhyitä ja Mintulta on jäänyt paljon asioita Äänekoskesta näyttämättä. Jos aikaa olisi, mitkä asiat Minttu haluaisi esitellä Kallelle kotikaupungistaan? - Kesällä Äänekoski on parhaimmillaan. Etenkin KeiteleJazzien aikana kaupunki on täynnä vilinää. Kaupungin sata-

Suolahden Huuhkajat

ka sattuma kuitenkin. Kotimaisen jalkapallon huipulla töitä paiskiva kaksikko ei törmännyt toisiinsa vielä Suolahdessa. - Tiedän kyllä, että minun vanhempani ja Mixun vanhemmat tunsivat toisensa. Samaan aikaan meitä varmasti vaunuissa lykittiin Suolahden kaduilla, mutta tapasimme ensimmäisen kerran vasta armeija-aikana, urheilukoulussa.

Suolahtelaisen jalkapalloilun maineteoista on jo aikaa, mutta ei hätää: A-maajoukkue on nimittäin viime viikosta lähtien ollut vahvasti suolahtelaisten käsissä. Palloliiton huippujalkapallojohtaja, suolahtelaissyntyinen Petri Jakonen oli tärkeässä roolissa, kun maajoukkueen päävalmentajaksi nimettiin Mixu Paatelainen – jolla puolestaan on isänsä, Matti ”Roto” Paatelaisen, kautta suolahtelaiset juuret. - No, ei se suolahtelaisuus ollut ihan ykköskriteeri valintaa tehtäessä, Jakonen naurahtaa. Kieltämättä, pitkän ja hienon uran ulkomailla pelanneella ja valmentaneella Paatelaisella toki on muitakin avuja. Haus-

maan voisi mennä pelaamaan lentopalloa. Jos Äänekoskella olisi vielä Max Burger, veisin Kallen ehdottomasti sinne herkuttelemaan. Jälkkäripehmikset hakisimme Pirjon Burgerista, kertoo Minttu Äänekoski-touristaan. Jääkiekko-ottelu päättyy ja Kalle voi lopettaa televisioon päin vilkuilun. Tietääkö urheilumies Äänekosken Huiman? - Huima on hieno! Omistan Huiman retropaidan, lippiksen ja viirin, Kalle myhäilee. - Iskäni antoi ne, kun viimeksi kävimme täällä. Nyt Huima-kamat ovat Summerin toimistolla muistona Äänekosken reissuista, Summeri-Minttu kertoo.

teksti: Petra Rönkä Valokuvat: Max Steffansson

Maalivahtina pelannut Jakonen nousi itsekin lajin huipulle, hän mm. voitti Suomen mestaruuden HJK:ssa 1990 ja vietti yhden kauden Ruotsissa Helsingborgissa. Jakosen perhe muutti Suolahdesta Petrin ollessa neljävuotias. Myöhemmin hän on viettänyt siellä paljon kesiään. - Suolahti on minulle erittäin rakas paikka. Olen sinne jatkuvasti yhteydessä, Jakonen kertoo. Teijo Piilonen 3 · 2011

| Ä KS

Timo Harkka & Marjo Steffansson

Rakennusliikkeet siirtolapuutarhassa K

Unto Ollikaisen laatima mallipiirustus puutarhamökistä.

Näkökulma:

Siirtolapuutarha suivaannuttaa Suojärvellä Mansikka-aholla maata omistavan vinkkelistä siirtolapuutarha tällaisenaan ihmetyttää. Rakennusarkkitehti Susanna Nykänen on tuohtunut. - Asetelma on ristiriitainen, jos katsoo 15 vuotta sitten valmistunutta Suojärven rantakaavaa. Siinä rajoitettiin rajusti eteläisen rannan rakentamista. Siirtolapuutarha-alue ei mene tämän kaavoittamisaatteen kanssa käsi kädessä. - Suojärvi on pieni ja haavoittuva järvi, joten rakentamiskantaa on syytä rajoittaa. On perin outoa, että toinen puoli rannasta saadaan rakentaa näin tehokkaasti. Tällainen saastuttaa, rasittaa ja rehevöittää pientä järveä. - Järven tulisi olla luonnonjärvi, jota se ei nyt ole. Polsanjoki on padottu, ennen sitä pitkin pääsi Keiteleelle soutaen. Nyt Suojärvestä tehdään allas, jossa sata venettä soutaa ristiin rastiin ja koittaa saada istuttuja lohia haaviinsa. Myös rannan asukkaat häiriintyvät moisesta kalan narraamisesta, yksityisyys on mennyttä, sanoo Susanna Nykänen.

SPR-KIRPPIS

ahden rakennusliikkeen varaukset herättävät närää Suojärven uuden siirtolapuutarhan tulevissa asukkaissa. Jyväskyläläinen urakoitsija ja paikallinen yritys ovat kumpikin rakentamassa alueelle kolmea mökkiä myytäviksi eteenpäin. Kun kaupunki viime kesänä tarjosi ensimmäiset 21 tonttia varaukseen, ne tarkoitettiin paikallisille yksityishenkilöille. Rakennusliikkeet haistoivat kuitenkin hyvän bisneksen alueelle nousevista 62 mökistä. Ne tekevät näytetalonsa puoli-ilmaisille tonteille ja tarjoutuvat tietenkin rakentamaan myös loput mökit. ”Ihmiset kyselevät, toteutuuko yhdenvertaisuus”, kertoo kaupunginvaltuutettu Sirpa Martins (vas.), joka sanoo saaneensa gryndereiden toimin-

nasta lukuisia yhteydenottoja. Kaupunginhallitus hyväksyi kuitenkin viime viikolla pulinoitta vuokrasopimusten ehdot, jotka määrittävät noin 400 neliön tonttien vuosivuokraksi 300 euroa indeksitarkistuksineen. Vuokra-aika on 40 vuotta. Tonteilla on rakennusoikeutta noin 50 neliötä, jotka on käytettävä kahden vuoden kuluessa varauksesta. Lopullisen päätöksen vuokraehdoista sekä koko Suojarinteen asemakaavasta tekee kaupunginvaltuusto toukokuussa. Martins ennakoi, että keskustelua tulee – ennen kaikkea siitä, voiko yhdelle hakijalle myöntää useamman kuin yhden tonttivarauksen. ”Näen tässä hyviäkin puolia. Pääasia on ollut, että rakentaminen lähtisi etenemään topakkaa tahtia. Ongelma saat-

taa tulla kilpailuneutraliteetista. Kolme tonttia itselleen varannut rakentaja saa melkoisen edun mökkiurakoita kilpailutettaessa.” Kaupungin tonttipäällikkö Petri Konttimäki tähdentää, että jokainen hakija sai viime kesänä tontin. Rakennusyhtiöille osoitettiin jäljelle jääneet paikat. ”Esimerkiksi elementtiratkaisuja ei kannata tehdä vain yhtä taloa varten, vaan tehdään samalla useampi.” 40 tonttia on tulossa vielä jakoon, joten jokainen halukas saanee omansa, Konttimäki muistuttaa. ”Jos rakennuttajat pyrkivät valtaamaan lopun alueen, kaupunkin kyllä pitää yksityisten hakijoiden puolta.” Jos valtuusto kuitenkin päättää lisätä vuokraehtoihin rajoituksia, se ei Konttimäen mukaan uhkaa siirtolapuutar-

han toteutusta. Työt ovat alueella jo täydessä käynnissä, jotta mökkiläiset pääsevät rakentamaan heti juhannuksen jälkeen. Saunomaan rakentajat ainakin pääsevät jo tänä kesänä. Kaupunginhallitus varasi Suojarinteen rantasaunasta kaksi vuoroa siirtolapuutarhan väelle. Kunhan aluetta hallinnoiva siirtolapuutarhayhdistys saadaan perustettua, sillä on mahdollisuus myös ostaa 90-neliöinen hirsisauna noin 75 000 euron hintaan. Rantasaunaa on tähän saakka vuokrattu ulkopuolisillekin. Kaupat syntyvät ehdolla, että siirtolapuutarhalaiset vuokraavat saunaa halukkaille sovitussa määrin viiden vuoden ajan.

Mökkiyrittäjinä värikästä väkeä

oinen Suojärven siirtolapuutarha-alueen rakennusfirmoista on MV-Isännöinti Oy, jonka takaa löytyy Äänekosken kulttuurijohtaja Matti Virtanen. Erikoinen harrastus johtavalle virkamiehelle? ”Kaupunki pyysi minua mukaan siirtolapuutarha-alueen kehittämiseen, kun olin virkavapaalla viime vuonna. Vaikka lopulta en saanut siitä virallista tehtävää, kipinä jäi”, Virtanen selostaa. Virtanen kokosi kimppaan kaksi rakennusalalla toimivaa kaveriaan. Vaikka kukin varasi itselleen tontin, virallisesti kaikki kolme merkittiin MV-

Isännöinnille. Tarkoitus on rakentaa talot yhdessä – ja myydä eteenpäin. Virtasen yritys tavoittelee myös rakennusurakoita alueelta. ”Joka ei halua itte tehdä, niin tarjotaan palveluksiamme, totta kai.” Voitto mielessä? ”No, lähinnä jotain työpalkkaa... tai kyllä, ilman muuta. On paras sanoa heti, että ei niitä omaan käyttöön ole suunniteltu.” ”Päällimmäisenä tavoitteenani on tuoda piristystä Suolahteen, joka on vähän nuupahtanut kuntaliitoksen jälkeen. Olen niin innostunut ja vakuuttunut tämän hank-

keen hienoudesta.” Näetkö ristiriitaa siinä, että johtava virkamies tekee omaa bisnestä kaupungin tuella? ”Mähän olen jäämässä pois virkauralta”, Virtanen toppuuttelee. Hän toivoo voivansa jatkossa siirtyä SuolahdenSumiaisten vesiosuuskunnan tehtäviin, joihin keskittyi virkavapaalla ollessaan. Toisella urakoitsijalla on ollut vauhdikkaat vaiheet ja vaikeuksia viranomaisten kanssa. Tontit varannut yhtiö on vasta vuoden vanha, mutta omistaja on jo eronnut oman firmansa hallituksesta lokakuussa 2010. Samoihin aikoi-

hin Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi kavalluksesta Killerin ex-toimitusjohtajan Mika Kolun, joka oli kustantanut omia rakennuspuuhiaan raviradan remonttirahoilla. Touhuun sotkeutui myös siirtolapuutarhagrynderimme. Urakoitsijan aikaisemmilla, lähes samannimisillä yhtiöillä, on muhkeat maksuhäiriöt. Yhdeltä yhtiöltä verottaja perää 43 000 euron saatavia, ulosotossa on kymmeniä tuhansia. Toiselta firmalta verottaja vaatii peräti 93 657 euroa. Molemmat verosaatavat on päivätty 29.10. 2010. Suojärven tontit jaettiin elokuussa.

Seuraava ÄKS ilmestyy 13.4.

Jos sinulla on hyväkuntoisia tarpeettomia huonekaluja, soitto meille, me noudamme ja kiitämme. SPR Kirppisten tuotto humanitääriseen apuun kotimaassa ja ulkomailla sekä järjestötoimintaan. TERVETULOA!

ä ks

· 2 011

Eilen tänään

Tapaht umat

11.4. 1926 Äänekoskella

ke 6.4. Klo 17.30 - 18.30 AquaZumba, Suolahden uimahalli Klo 19.15 - 20.30 AquaZumba, Äänekosken uimahalli Klo 18 Laulajat lavalla - oppilaskonsertti Äänekosken kaupungintalon valtuustosalissa. Vapaa pääsy. Järj. Ala-Keiteleen Musiikkiopisto Klo 18 Ilmainen Texas Hold’em pokeri-ilta, Pub Markus

■■ Äänekosken kauppalan syntysanat lausutaan 11.4.1926 kyläkokouksessa Äänekosken VPK:n talossa. Siellä päätetään esittää, että Äänekosken kirkonkylä lähimpine ympäristöineen erotettaisiin silloisesta, vuonna 1911 perustetusta kunnasta. Vaasan läänin maaherra Bruno Sarlin oli ehdottanut jo aiemmin, että Suolahden taajamasta muodostettaisiin oma kauppalansa. Myös maalaisväestö kaavaili teollisuuskeskusten ympärysalueesta uutta kuntaa, jonka nimi olisi Niinivesi. Äänekosken kauppala-anomuksen allekirjoittivat insinööri Bruno Ungern, kauppias Aarne Wessman, seppä August Salmelin, leipuri Aarne Härkönen ja lämmittäjä Kalle Häkkinen. Kaikkien kolmen uuden kunnan anomukset lähetettiin viranomaisille yhtä aikaa. Äänekosken ja Suolahden kauppalat sekä Äänekosken maalaiskunta aloittivat toimintansa 1.1. 1932. Erikoista on, että ensimmäinen Äänekosken kauppalanvaltuusto valittiin sopuvaaleilla.

9.4. Agricolan päivä ■■ Lauantaina vietetään sekä suomen kielen- että Mikael Agricolan päivää. Seitsemän vuotta Suomessa asunut 22-vuotias Ilya Rappu kertoo kielen opettelun olleen antoisaa. - Kyllä siihen piti panostaa, että voi jotenkin kommunikoida, kun englantia en opiskellut Venäjällä ollenkaan. Kaksi vuotta koulussa suomen kieltä opiskelleena kieli sujuu nyt seitsemän vuoden asumisen jälkeen lähes täydellisesti. Kaikki asiat eivät kuitenkaan ole ollut helppoja. - Venäjällä harvinaisempien vokaalien ääntäminen suomen kielessä on ollut hankalaa. Onneksi kaverit ovat auttaneet, kun on paljon ollut heidän kanssaan tekemisissä. Vaikka miehelle ei alkuun Agricolan nimi kuulostanutkaan tutulta, niin itse kielen ymmärrys on aivan eri luokkaa. - Ei ole ollut pitkään aikaan tilannetta, etten olisi ymmärtänyt muiden puheesta lauseiden merkitystä. Ossi Ritola

to 7.4. Klo 13.30 - 14.30 Keskustan vaalikiertue, Suolahti tori tai K-Kaupan edusta Klo 14.45 - 15.30 Keskustan vaalikiertue, Sumiainen Klo 18-20 Osta oikein - ansaitse enemmän, Senioriyrittäjä Matti S. Rauhala kouluttaa Äänekosken valtuustosalissa. Maksuton. Klo 19 “Ihminen on ihmisiä”, Tommi Kalenius levynjulkistamiskonsertti. Suolahtisali Liput 15 €. Järj. Äänekosken kulttuuritoimi Klo 21 Texas Hold’em Pokeri-ilta, Viljo’s Pub pe 8.4. Klo 9.00 Keskustan vaalikiertue, Konginkangas Klo 18 Gnomeo & Julia, KinoMikko Klo 20.30 The Rite, KinoMikko Klo 23.45 asti yökahvila, Suolahden nuoristotila * Kromoxx: XS, Ludvico, Pub Markus Järj. Ärmy la 9.4. Klo 8 alkaen Riihilahden kyläyhdistyksen sirkkelöintitalkoot Konginkankaalla, Riihilahdentie 475 Klo 10 - 14 Kevätmyyjäiset, Konginkankaan työväentalo. Järj. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Konginkankaan yhdistys ry ja Konginkankaan kappeliseurakunta. Klo 13 IV Valtakunnallinen Senioriharmonikkakilpailu, Suolahtisali. Järj. Sumiaisseudun Harmonikat ry Klo 13.45.-14.30 Perussuomalaisten pu-

heenjohtaja, europarlamentaarikko Timo Soini Äänekoski, S- Marketin parkkipaikka Klo 16 Gnomeo & Julia, KinoMikko Klo 19 The Rite, KinoMikko * Kromoxx: Kamala, Ainakaunis, Graceful Guest, Pub Markus. Järj. Ärmy * Kaija Lustila, Kartanokievari su 10.4. Klo 8 alkaen Riihilahden kyläyhdistyksen sirkkelöintitalkoot Konginkankaalla, Riihilahdentie 475 Klo 15 Gnomeo & Julia, KinoMikko Klo 17.30 Gnomeo & Julia, KinoMikko Klo 18.30 Kelvottomat 4 - kun sekään ei riitä, Painotalon iso sali. Liput 25€ ovelta, ennakkomyynti Äänekosken kulttuuritoimistosta. Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa, Pub Markus ma 11.4. 19.15 - 19.45 Ohjattu vesijumppa, VesiVelho Klo 19 The Rite, KinoMikko Klo 20 Ilmainen Pubibingo, Pub Markus ti 12.4. Klo 9.30 - 11.30 SDP:n vaalibussi, Äänekosken tori Klo 12-14 SDP:n vaalibussi, Suolahti Klo 13.15 Ohjattu vesijumppa, Suolahden uimahalli Klo 13.30 - 14.45 Matkalla pääsiäiseen messu, Äänekosken kirkko. Järj. Äänekosken seurakunta ja Keski-Suomen Vammaispalvelusäätiö Klo 18 Gnomeo & Julia, KinoMikko ke 13.4. Klo 13 - 17 Kaikille eläkeläisille avoimet Wanhan Ajan Iltamat, Painotalo. Järj. Äänekosken Eläkkeensaajat Klo 17.30 - 18.30 AquaZumba, Suolahden uimahalli Klo 18 Keväisiä säveliä - oppilaskonsertti, Äänekosken kaupungintalo. Vapaa pääsy. Järj. Ala-Keiteleen Musiikkiopisto Klo 18 Ilmainen Texas Hold’em pokeri-ilta,

Näyttelyt ■■ Veden pinnan yllä ja alla. Keskuskoulun kuvataidenäyttely 6.4.2011 asti. Hoikkassali, Äänekosken kaupunginkirjasto. Avoinna: ma-ke 12-19 ■■ Kansalaisopiston kevätnäyttely, Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali. Avoinna 12.–19.4.2011. ma–ke 12–19, to–

pe 12–16, HUOM! la 16.4. 10-14 ■■ Kukkulan Kuvataidekoulun Kevätnäyttely ja opiston Suolahden ryhmät 12.– 17.4.2011 Wanhalla Asemalla. Avoinna klo 10-17. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken salaisopisto ■■ Tuomas Hallivuon Grafiikkaa 30.3.-29.5.2011 Laajan Galleria

kalenteri@aksa.fi

Kalenius kotikonnuilla

■■ Torstaina 7.4. Suolahtisalissa kuullaan Tommi Kaleniuksen Ihminen on ihmisiä levynjulkaistamiskonsertti. Suolahtisalissa pidettävä keikka starttaa levynjulkkarikiertueen, joka jatkaa seuraavana päivänä Jyväskylään ja sen jälkeen Tampereelle. Kalenius pitää tärkeänä, että saa aloittaa kiertueensa omilta juuriltaan. - Laulujeni sanoissa on mukana oma kotiseutuni Äänekoski. Tuntuu luontevalta pitää levynjulkkarikeikka kotikonnuilla, Tommi Kalenius summaa. Keikalla Kaleniuksen bändinä toimii viisihenkinen kokoonpano, joka koostuu ammattimuusikoista. Ensimmäiseksi Suolahtisali-keikakseen Kalenius muistelee Ala-Keiteleen musiikkiopiston oppilaskonsertin, jossa hän esiintyi. Sen jälkeen Suolahtisalissa on tullut vedettyä monet gospel-keikat. - Viime kerrasta on kuitenkin jo aikaa. Mahtava palata esiintymään samalle lavalle, jolta on joskus startannut, Tommi Kalenius kertoo. Petra Rönkä

Kurttu soi!

9. ■■ Seniorit saapuvat kamppailemaan harmonikkamestaruudesta 9.4. Suolahtisaliin. Tapahtuma järjestetään neljättä kertaa Sumiaisseudun Harmonikat Ry:n toimesta. Kilpailu on valtakunnallinen eli toisin sanoen soittajat kilpailevat suomenmestaruudesta. Kilpailun alaikäraja on 55 vuotta. Näillä näkymin vanhin osallistuja olisi 89-vuotias. Jokainen kilpailija tulkitsee aluksi yhden kolmesta vaihtoehdosta arvotun kappaleen ja tämän jälkeen omavalintaisen kappaleen. Kisa on tarkoitus mennä läpi pelimannimeiningillä. - Omavalintaisen kappaleen tulee olla tanssikappale ja soittimen pitää olla vanhan ajan haitari eikä vaikkapa elektroninen haitari, kertoo Helmer Pesonen Sumiaisseudun Harmonikasta. Kilpailussa kuullaan myös Äänekoskelaista osaamista, sillä pelimanni Arvo Rasi on mukana kamppailemassa suomenmestaruudesta. Paikalle odotetaankin suurta kannustusjoukkoa. - Suolahtisali on tullut joka kerta täyteen kuuntelijoita. Yleisölle ei ole määritelty ikärajaa, ja viime kerralla yleisössä oli jopa tutti-ikäisiä, Pesonen sanoo. Petra Rönkä 3 · 2011

| Ä KS

The Bandia suomeksi

10. Eloku vat

■■ Painotalolla on ensi sunnuntaina mahdollisuus tarkastella ”ihmisyyden spektriä sen kaikissa sävyissä”. Siis mitä, laulaja-näyttelijä Hannu ”Puntti” Valtonen? -Noh, puolet esityksestä on musiikkia ja puolet turinointia. Haetaan suuntia henkisistä navigaattoreistamme. Kyseinen esitys on sketsishow Kelvottomat 4 – kun sekään ei riitä, jota tähdittävät Puntin lisäksi Jussi Lampi, Tuomas Uusitalo ja Antti Tammilehto. Jokainen heistä on ansioitunut musiikin tai teatterin saralla, osa molemmissa. Tarjolla on ”biisei mist jengi diggaa”: Hectoria, Juicea, Peitsamoa sekä mielenkiintoisia uusia käännöksiä. - Muun muassa The Bandia ja Rockpilea, paljastaa Puntti. Nelikko on kiertänyt maata sketsishow’n kanssa syksystä 2009 silloin kun se on aikatauluihin käynyt. Ei kovin usein, mutta Äänekosken keikka on osa tiivistä 12 esityksen kiertuetta. Puntti Valtonen muistaa keikkailleensa Äänekoskella viimeksi kesän 2008 Keitelejazzissa Grand Slamin Ei elämästä selviä hengissä –projektin kanssa. - Joskus kauan sitten tuli oltua mukana Äänekosken Sarjakuvaseuran urheiluveikkauksissa ja muissa touhuissa, muistelee Puntti, jonka kevät kuluu muuten Tampereen Työväen Teatterin Chicago-musikaalissa ja Fanny ja Alexander –näytelmässä. Teijo Piilonen

Sirkkelille töitä Riihilahdessa ■■ Aurinkoinen kevätpäivä, eikä edes lumitöitä tehtävänä? Ei hätää. Riihilahden kylätoimikunta järjestää 9.-10.4. sirkkelöintitalkoot kylätuvan kunnostamiseksi. Jos nälkä tai kylmä pääsee yllättämään, keitto- ja kahvitarjoilu pitää mielen ja ruumiin virkeänä.

9.-10.

1911

ä ks

· 2 011

The Rite

Gnomeo & Julia (dub)

Luokitus: Draama, kauhu, jännitys Ikäraja: K15 Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 1.55

Luokitus: Seikkailu, animaatio, komedia Ikäraja: S Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 1.25

■■ Tositapahtumien inspiroima The Rite seuraa pappisseminaarissa opiskelevaa nuorta pappia Michael Kovakia (Colin O Donoghue), skeptikkoa, joka päätyy vasten tahtoaan Vatikaaniin manaajien kouluun. Roomassa hän tutustuu epätavalliseen pappiin, Isä Lucasiin (Anthony Hopkins), joka perehdyttää hänet kristinuskon pimeään puoleen. Mikael Håfströmin (1408) ohjaama The Rite on yliluonnollinen trilleri, joka paljastaa, miten sielunvihollinen ulottaa vaikutuksensa jopa maailman pyhimpään kolkkaan. Rooleissa nähdään Oscar®-voittaja Anthony Hopkins (Uhrilampaat, Wolfman), Colin O’Donoghue ensimmäisessä elokuvaroolissaan, Alice Braga (Predators).

■■ Kaikkien aikojen rakkaustarina, pääosassaan... puutarhatontut? Animaatiokomediassa Gnomeo ja Julia Shakespearen maailmankuulu tarina saa hullunhauskan käsittelyn. Elokuvan ohjauksesta vastaa Kelly Asbury, Shrek 2 ja vanhoista ja uusista lauluista Elton John. Mikko Leppilampi ja Pamela Tola ovat antaneet suomenkieliset äänet Gnomeon ja Julian muodostamalle pääparille, jolla on yhtä monta estettä ylitettävään kuin klassisilla kaimoillaan heidän joutuessaan keskelle naapurusten riitaa. Mutta onnistuuko nuoripari tonttuilemaan tiensä onneen, kun peliin heitetään vielä vaaleanpunaisia muoviflamingoja ja jännittävää ruohonleikkurirallia? Suomeksi puhuttu.

2011

Tiina Oksanen

Roolin Kaikki tuntevat Tiinan. Tai ainakin tietävät. Tai luulevat tuntevansa ja tietävänsä. Niin minäkin. Tiina on se, joka näyttelee ja on iso ja naimisissa sen toisen kanssa, joka on Duo Tornadossa. Ja on Konstan, sen rumpalin äiti. Ja Tiinan isä oli se opettaja.

X+1 Rakastan: Juuhea ja Konstaa Inhoan: Turhanpäiväisiä hässäköitä Eläin: Kissa Henkilö: Isä Ruoka: Thaimaalainen Juoma: Vesi Paikka: Krakova Musiikki: Rammstein Kirja: Hautaustoimen käsikirja Elokuva: Ed Wood Motto: Eläkää, älkääkä vain olemassaolko.

Parasta Äänekoskella 1. Oma koti 2. Äänekosken teatteri 3. Ystävät

3 · 2011

| Ä KS

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

n-Vehkala

Tiina Oksanen-Vehkala

takana Tiina syntyi perheensä kuopukseksi Parantalan koululla. Siskot Satu ja Laura, sekä veljet Jyri ja Jari olivat parit. Poikien jälkeen syntyivät vielä kaksoset, jotka kuolivat. Ja sitten Tiina. Pariton, mutta lellitty. - Siitä on saanut kuulla. Isosisko Satu lellii mua vieläkin, se on ihanaa. Ekaluokkalaisen maailma muuttui, kun Jyri jäi auton alle itsenäisyyspäivänä. Tiina muistaa tapahtuneen yksityiskohtia myöten. -Asuttiin Puistokadulla opettajien talossa. Tapana oli laittaa kaksi kynttilää ikkunaan. Menin ulos katsomaan, miltä meidän ikkuna näytti. Ambulansseja ajoi ihan hirveenä, ja ajattelin, että on tapahtunut jotain kamalaa. Se kamala tapahtui meille. Jyri oli lähtenyt rämpsykelissä Liimattalasta kaverinsa luota, ja jäi auton alle. Tilanne oli paha. Tiina ei muista käyneensä sairaalassa veljeään katsomassa, vaikka Jyri oli siellä monta kuukautta. Se olisi ollut liikaa, sillä Jyri oli Tiinalle läheinen. -Sinä jouluna sai lahjaksi mitä sattuu. Oli synkeetä ja pelottavaa, muistelee Tiina. Jyri toipui ja elämä palasi uomiinsa. - Leikittiin Tarzania siellä opettajien talon metsässä. Yks Jukka oli Tarzan, mä olin Jane, yks Juha oli Cheetah ja muut lapset jotain villi-ihmisiä. Kerran leikittiin Tarzania ilman Jukkaa, ja yks Aksu oli sit se Tarzan. Jukka suuttui kun kuuli, että oltiin leikitty ominpäin sitä leikkiä. Musta se oli ihan parasta, sillä se Aksu oli mun unelma. Myöhemmin Juha on kysyny multa baarissa, että miks sen piti olla aina se apina. EKA PUSU mäjähti naapurin Jussilta autotallin katolla. Tiina tiesi, että Jussin äidillä oli paljon tavaroita, meikkejä, pusseja ja kasseja. - Jussi kysyi multa, että voiko se antaa pusun, mä lupasin, jos saan sen äidiltä semmosen meikkipussin, joka on valkoinen ja kukikas, ja siinä on sellainen napslukko. Jussi haki pussin ja sai pusun. Tiinasta ei tuntunut oudolta, vaikka isä oli opettaja. Kaverit utelivat, että miltä se tuntuu. Kaikkien muiden kavereiden isät olivat tehtaalla töissä. Ja kaikki muut asuivat Markkamäessä omakotitalossa, ja kaikilla oli oma huone. - Paitsi mulla, ja me asuttiin kerrostalossa. Mä nukuin puusohvalla keittiössä. Se oli semmonen, jossa oli kansi päällä, ja sen kannen toiselle puolelle olin teipannut Kurt Russelin kuvan. Se oli ensirakkaus, heti Björn Borgin jälkeen.

-- s. 27.3.1966 Äänekoskella -- tuottaja/kulttuurityöntekijä -- suntio -- teatterilainen -- asuu Tapionkadulla miehensä Jukka Vehkalan kanssa

Tiina oli kiltti. Puberteetti ei paljon vaikuttanut. Ei ollut ryyppyseikkailuja, ja muiden likkojen viinajutut tuntui ihan typeriltä. -Ei mulla sit ollut mitään poikaystävääkään. Mistäs mä semmosen olisin saanut, kun en pyörinyt kylillä kekkulissa. Suosikki-lehti järjesti Miss Farkkusuomi kisat Kukonhiekassa. Jyräys Hämäläisen missi-vaimo Arja Lehtinen kysyi Tiinalta, halusiko tämä osallistua. -Mä olin ihan cool, mutta vessassa huusin hysteerisenä apua. Ja niin mä osallistuin. Mun piti pukeutua farkkuihin ja BeeGee Jeans paitaan. En mä sijoittunut. Mä sain pitää sen paidan ja sain putkikassin, joka oli täynnä tamponeja ja ripsivärejä. Tiina oli ihan urpo. Ei ymmärtänyt, miksi eräs ihana basisti kaahasi amikselta polkupyörällä notkumaan välituntisin Koulunmäelle. - Se tuli aina siihen ja sanoi: Moi. Ja mä olin ihan että, moi. Ja sit me alettiin. Siihen jäi kamut kun me vaan kyönötettiin. Mulla oli eka oikea poikaystävä, ja sitä onnea kesti pari vuotta. Sit tuli kymppiluokka ja musta tuli kovis. Vedin kessua ja kaula oli lämäreitä väärällään. OLI VUOSI 1988, Tiina asui susiparina silloisen poikaystävänsä kanssa. Sivariin lähtö oli edessä ja rahat tiukalla. Laskettiin, että Tiina olisi lirissä vuokrien kanssa. -Joten mentiin naimisiin, se oli protestiliitto, vaikka kyllä me tykättiin. Syksyllä aloitin Keski-Suomen Opistolla lapsityönohjauksen linjalla ja puoliso oli sivarissa Helsingissä. Pian huomattiin, että enää ei juttu luistanut, eikä tunnettu toistemme uusia kavereita. Ja avioparista tuli ystävät. -Siellä opistolla mä näin sit Vehkalan Jukan. Se näytti ihan Elvikseltä pienenä. Jukka oli Lontoossa luokkaretkellä, ja soitti jostain kolikkopuhelimesta opistolle ja käski kertoo Tiinalle terveisiä. Mä olin ihan lovessa. Sit se alkoi käymään mun luona ja toi tuliaisiksi jäätelökakkuja. KONSTA syntyi, se oli puoliksi tarkoitettu, ei vahinko, semmoinen yllätys. Raskaus ja synnytys ei mennyt ihan putkeen. Tuli raskausmyrkytys ja keisarinleikkaus. -Muille äideille kaikki oli ihan jees, imettäminen oli jees, maailma näytti hienolta ja mulle kaikki oli päin persettä. Jo sairaalassa sanoin Jukalle, että lapset on nyt sitten tehty. Multa tuli vaan itkua enkä osannut tehdä mitään. Olis pitänyt osata tehdä kaikki – ja mä en osannut. Appi oli

ihan vouhollaan, kaikki hössötti, ja mulla oli vaikeeta. Neuvolantäti sanoi, että lapsi on aliravittu, se oli viimeinen niitti. Jukka joutui keksimään tekosyitä, ettei meidän olis tarvinnu lähtee mihkään kylään, eikä meillä olis käynyt ketään. TIINA SAIRASTUI synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Sitä kesti aikansa ja Tiina pelkäsi, että jollekin käy köpelösti – luultavasti hänelle itselleen. Kotona ei saanut tehtyä mitään, mutta onneksi Seija-äiti asui Suolahdessa. -Mä soitin äidille: ”No minä täällä” -puheluita ja äiti tuli heti seuraavalla bussilla, laittoi paikat kuntoon, teki ruokaa ja hoiti Konstaa. Elämässä ei ollut muuta kuin äitiys. Tiina hävitti päiväkirjansa ja kirjeet. Entinen elämä oli mennyttä, eikä hänestä ollut mihinkään, tai siltä ainakin tuntui. Kunnes alkoi uusi elämä. Tiina oli Makkosen Veijon luokassa avustajana ja Veijo väitti, että teatterin harrastamiseen jää koukkuun. -Mua ei koukuta muu kuin suklaa, mä ajattelin, mutta päätin kokeilla. Kaikki tietää, että mä oon koukussa teatteriin. Ja suklaaseen. Masennus tuli takaisin diabeteksen säestämänä. Ei ollut töitä, Tiina laihdutti 20 kiloa ja kaikki tuli takaisin korkojen kera. Tiinaa ei tarvittu mihinkään. Päivät meni nukkuessa, eikä joulusta 2007 ole oikeen muistikuvaa. -Diabeteshoitaja kysyi minulta, että oonko masentunut. Emmää tiennyt, ja itkua tuli. Se ehdotti mulle, että kävisin depressiohoitajalla. Mä aattelin, että en mä halua mennä sinne vaan kuuntelemaan, että kello on niin paljon, että mun pitää lähteä. -Mä katoin elokuvia päivät pitkät, pääsin hetkeksi eroon itsestäni. Laitoin täkkiä korviin, kun lopputekstit alkoi. Käytiin Kanariansaarillakin koko perhe, mä en muista koko reissusta mitään. Olin ihan fleguna. Ainoa mitä mä pystyin hoitamaan oli teatterikannatusyhdistyksen puheenjohtajan hommat.

että mä selätin kevään. Depressiohoitaja osoittautui mahtavaksi ihmiseksi. Tiina kävi siellä koko kevään ja syksyn 2008. Ja aina voi kuulemma kilauttaa. Pimee vai pimahtanut? Tiina on opetellut sanomaan, että on masentunut. Äidille kertominen oli vaikeaa. Äiti meni vähän höpsingilleen ja ehkä hätääntyi, mutta nyt oli lupa olla kaihtimet kiinni ja nukkua. Tiinasta tuli suntio, se on kaikenalan ammattilaiselle ensimmäinen oikea ammattinimike. Monet luulivat Tiinan hurahtaneen johonkin uskoon. Eihän se juo viinaakaan enää. -Suntion työ on eri juttu kuin se hulabaloo, mihin mä oon tottunut. Jumalanpalvelus toimii mun avustuksella ja koen työni tärkeäksi. Joskus mä ajattelen, että ihmiset ajattelee, että mitä tuo täällä tekee. Mutta se on vaan mun päässä. Ei ne ajattele niin, kai. Tiina oli kirkossa töissä sunnuntaina ja seuraavana viikonloppuna Pub Markuksessa juontamassa. -Mä mietin, että voiko näin tehdä, kun on suntio? Sit mä ajattelin, että kyllä se Jeesuskin tän tajuis, menihän se itekkin joka paikkaan. JUKKA ja Konsta on tärkeimmät. -Kotona mä istun helmet kaulassa ja odotan, että puhutaan mun asioista, mutta ne kaks puhuu vaan miksauksesta ja saundeista. Kyllä mä silti niitä rakastan ihan hirveesti.

KEVÄT pelotti. Aurinko paistaa ulkona ihan helvetisti. Rännit tippuu ja haisee. Linnut, kirkkaus, tuulet, ja se kun ihmiset alkavat kulottaa. Ne ovat painajaista. Jyväskylän kristillisessä oppilaitoksessa Tiina pakotti itseään katsomaan ikkunasta. - Mä vaan katoin ja katoin ja sydän hakkas ihan helevetisti. Ja sit mulle tuli tunne,

”Mä oon suntio. Isä oli opettaja ja pappa kommunisti. Ukko dikkailee Pekka Haavistoa. Ammattiyhdistys tarjoaa mulle Keski- Suomen Viikkolehden. Siinä on teille poliittista suuntautumista. Voe voe” ä ks

· 2 011

Äänekosken teatteri

3 · 2011

| Ä KS

EHDOKKAIDEN ÄÄNEKOSKI ■■ ÄKS selvitti paikallisten ehdokkaiden elämänvaiheita ja siteitä Äänekoskeen. Juttu jatkuu seuraavalla sivulla.

ä ks

· 2 011

Koskikoe 2011

os ÄKSän äänekoskelaisuutta mittaavaan tutkimukseen on uskominen, on Kari Kiiskinen paikallisista kansanedustajaehdokkaista kaikista koskelaisin. Kiiskinen on asunut koko ikänsä Suolahdessa. Hän toimii ja näkyy paikkakunnan riennoissa aktiivisesti. Kiiskinen myös menestyi varsin hyvin tietovisassa. Kaiken kukkuraksi Kiiskinen tunnistettiin parhaiten ÄKSän järjestämässä katugallupissa. Leila Lindell oli kisan kakkonen. Ratkaisevin ero Kiiskiseen syntyi siinä, etteivät kaupunkilaiset tunnistaneet valokuvista Lindelliä yhtä hyvin. Marke Tuominen oli ykkönen tietovisassa, mutta jäi niukasti neljänneksi tasaisesti suorittaneen Sirpa Martinsin jälkeen. Tasaisessa keskiryhmässä viidenneksi jäi parhaat kotipaikkapisteet saanut Kalle Niskanen. Myös Juho Kautto ja Piia Soininen ja olivat lähellä mitalisijoja. Muualla syntyneillä oli vaikeampaa. Kalevi Tiitinen ei vastannut ÄKSän soittoihin, joten yllätyskysymyksiin perustunut tietovisa jäi häneltä väliin. Vain yhden henkilön tunnistama Tuula Koskiranta jäi koskelaisuuskisan hännänhuipuksi. Terho Vuorinen

PISTEET Tunnistus: Kiiskinen 20, Kautto 18, Tuominen 18, Martins 14, Soininen 14, Tiitinen 14, Lindell 10, Niskanen 10, Koskiranta 2 ÄKS kysyi 15 satunnaiselta äänekoskelaiselta, ketkä he tunnistavat valokuvista. Jokaisesta tunnistuksesta 2

Kiiskinen kaikista koskelaisin Tiukasti Suolahdessa

Vielä tiukemmin Markkamäessä

Suurkaupunkien kokemusta

Kari Kiiskinen, 67 pistettä

Leila Lindell, 56 pistettä

Sirpa Martins, 52 pistettä

Kiiskinen syntyi Suolahdessa 1965. Jalat ovat pysyneet sen jälkeen oman kotikunnan alueella. Taajamasta kauemmaksi, 69-tien toiselle puolelle Kiiskinen eksyi vasta parikymppisenä, mutta seitsemän vuoden päästä hän muutti takaisin keskustaan. Kiiskinen voi sentään todeta suuntautuneensa Äänekoskelle: hänen kotinsa on kahteenkin otteeseen ollut Äänekoskentiellä!

Lindell syntyi Äänekosken Markkamäessä 1957. Lähes 30-vuotiaana sattui Lindellin elämässä kauneusvirhe, kun hän opiskeli yhden talven ajan muutaman päivän viikossa Tampereella. Annetaan anteeksi. Äänekoskellakin Lindell on ollut jatkuvasti uskollinen Markkamäelle: osoite on vuosien mittaan vaihtunut synnyinkadulta seuraavalle.

Martins syntyi Suolahden Katvelassa 1967. Veri veti nuorena Leningradiin ja Moskovaan pariksi vuodeksi. Lisää kansainvälisyyttä Martins oppi muuttaessaan 1993 vuodeksi Lissaboniin. Kolmas suurkaupunkireissu oli vuosi Helsingissä vuosituhanteen vaihteessa. Kolmas paluumuutto Suolahteen on tuonut Martinsin taas takaisin Katvelaan.

Suosikkipaikat: 1) Valaistu latu, 2) Urheilukenttä, 3) kesämökki Ukonsaaressa

Suosikkipaikat: 1) Suolahden kansantalo, 2) Kangaslammen leirikeskus Sumiaisissa, 3) Keitele

Suosikkipaikat: 1) Suolahden urheilukenttä, 2) Luonto, etenkin Sirkkaharjun ympäristö, 3) Keitele. Kiertolainen Sumiaisiin

Kohta kantakoskelainen?

Mies Uudeltamaalta

Marke Tuominen, 51 pistettä

Kalle Niskanen, 49 pistettä

Juho Kautto, 45 pistettä

Kankaanpäässä 1947 syntynyt Tuominen on kierrellyt koskelaisehdokkaista eniten. Tutuiksi ovat tulleet niin Leivonmäki, Hartola, Lahti kuin Helsinkikin. Ensimmäinen Äänekoski-pätkä oli 1970-88, jolloin osoitteita oli viisi, lähinnä Äänekosken puolella. Viimeiset 22 vuotta Tuominen on viihtynyt syrjemmällä, Sumiaisten Vihijärvellä.

Ainut syntyperäinen sumialainen, vuosimallia 1964. Synnyinkunnastaan Niskanen lähti maailmalle, tai ainakin Jyväskylään, vuonna 1985. Sittemmin tie vei Kuusankoskelle ja aina Rovaniemelle saakka. Kotikonnuille Niskanen palasi 18 vuotta sitten. Ei ihan Sumiaisiin saakka, mutta Etu-Äänekoskelle eli Suolahteen saakka. Hivuttautuminen kohti päätaajamaa on menossa: vuonna 2005 Niskanen muutti Paatelaan.

Lindellin tapaan Kautto on syntyperäinen (1971) markkamäkeläinen. Pikaisen kierroksensa paperitehdaspaikkakunnilla (Imatra, Varkaus, Eno) teki parikymppisenä. Välillä meni 12 vuotta kotikonnuilla, rohkeasti jopa Suolahdessa ja Honkolassa, mutta 1994 Kautto lähti teilleen, Pornaisten kautta Järvenpäähän. Ainoa Äki-ehdokas, joka ei ole kirjoilla alueellaan.

Suosikkipaikat: 1) Sahan takana ollut tehtaan työläisen asuma-alue, 2) Römminperän rivitalo, 3) Liimattalan ravirata

pistettä.

Suosikkipaikat: 1) Synnyinkoti Sumiaisissa, 2) Keitele, 3) kuntosali

Suosikkipaikat: 1) Lossin uimaranta, 2) Urheilukenttä, 3) Liikuntatalo

Tietovisa: Tuomainen 16, Lindell 15, Kiiskinen 13, Martins 12, Niskanen 11, Kautto

Calgarystä Majalaan

Keski-Suomen tuntija

Pirkanmaan pimu

Piia Soininen, 45 pistettä

Kalevi Tiitinen, 31 pistettä

Tuula Koskiranta, 16 pistettä

Soininen syntyi Suolahdessa 1977. 10-16-vuotiaana Soininen asui Majalassa. Poikkeamat Suolahden ulkopuolella ovat olleet lyhyitä, mutta kiinnostavia kuten pari vuotta lukiossa Kaustisilla ja vuosi Calgaryssa, Kanadassa. Myös Kuopio on nähty. Viimeiset kymmenen vuotta Soininen on asunut jälleen Majalassa.

Tiitinen syntyi 1958 Laukaassa - ei siis kaukana. Äänekoskelle Tiitinen muutti 1998. Keski-Suomen Tiitinen tuntee hyvin, sillä koti on ollut lisäksi Karstulassa, Hankasalmella ja Jyväskylässä. Äänekoskella Tiitisen koti on ollut koko ajan Pukkimäellä.

10, Soininen 8, Koskiranta 4 Tietovisa suoritettiin yllätyksenä. Kalevi Tiitinen ei vastannut useista yrityksistä huolimatta ÄKSän puheluihin. Aktiivisuus: Kiiskinen 16, Lindell 13, Martins 13, Tiitinen 12, Niskanen 8, Soininen 8, Kautto 7, Koskiranta 7, Tuomainen 5 Koti Koskella: Niskanen 20, Kiiskinen 18, Lindell 18, Soininen 15, Martins 13, Tuomainen 12, Kautto 10, Tiitinen 5, Koskiranta 3 Niskaselle bonusta muun muassa paluumuutosta ja asumisesta sekä Sumiaisissa että Suolahdessa. Pistelasku selvitetty tarkemmin osoitteessa www.aksa.fi

Suosikkipaikat: 1) Suolahden uimahalli, 2) Keiteleen rannat, 3) Suolahden kotikirkko

Suosikkipaikat: 1) Pukkimäki ja Kuhnamon satama, 2) Rantapuisto ja Keitelejazz, 3) Ääneseudun Kuntokeskus

Koskiranta syntyi Tampereella 1960. Pirkanmaa tuli tutuksi myös Lempäälässä ja Nokialla, mutta Äänekoskelle hän muutti vasta 2004. Suosikkipaikat: 1) Maisema Äänekoskelle tullessa Hirvaskankaan jälkeen itään savupiippuineeen järvineen ja kuusikkoineen, 2) Äänekosken tori ja toriparlamentti, 3) Kuokanniemen leirintäalue Sumiaisissa

3 · 2011

| Ä KS

Koski 2011

koe

Pullapartio vaalikahviloissa Ä

KSän Pullapartio teki iltapäiväiskun Äänekosken kolmeen vaalikahvilaan viime viikolla. Kahvia ja herkkuja piisasi. Onneksi kaikilla yhdeksällä ehdokkaalla ei ole omaa kahvilaa! Piia Soininen osoite: Torikatu 1 (Tiimarin vieressä) avoinna: klo 10-17, la 10-14 Menu: kahvia, teetä, sipsiä, suolatikkuja, 84-pipareita, KD-konvehteja, viipalepullaa Kehumme + aate hyvin esillä + laatupullaa Vilhelmiinasta + ainoana suolaistakin herkkua Moitimme - kolho sisustus, huono akustiikka - teetä vain yhtä perussorttia - teevesi haaleaa, kahvi laihanpuoleista Muuta: Puolueen Keski-Suomen piirin vuokraamassa tilassa on hiljaista - ja kaikuvaista. Paikalla vain yksi vaalityöntekijä. Rouva 84 käy paikalla päivittäin. Piparit kaupasta, mutta numeronsa ehdokas on glasyroinut omakätisesti. Seinällä olevat julisteet antavat aihetta arvokeskusteluihin. Vaalityöntekijän mukaan kd-karkit ovat "tämmöstä vähän reksviittaa". Karkkien sisältö vaihtelee. Onko vaaleissa sama: koskaan ei tiedä, mitä saa, kun äänestää kristillisdemokraattia?

Kommentti: "Ei täällä lauleta virsiä, mutta kun keskustellaan, niin tulee perusajatus esille." (vaalityöntekijä Raili Hintikka)

Aamulla käynyt ja teilleen lähtenyt "pääministeri" soittaa kesken ÄKS-vierailun ja huolehtii avustajiensa jaksamisesta. Aukioloaika venyy iltaisin tarpeen mukaan myöhemmäksikin. Tilana viihtyisin, telkkarikin seinällä. "Turinatupa", jossa puhutaan ainakin eläkeläisten asioista. Kovin nuorekkaaksi touhua ei voi kuvailla. Myytävänä käsityönä tehtyjä kortteja, joiden tuotto eläkeläisjärjestön hyväksi.

Juho Kautto Kauppakatu 11, Koskikeskus avoinna klo 11-17, la mahdollisesti Menu: kahvia, teetä, mehua, viipalepullaa, keksiä, kuivakakkua, suklaakonvehteja Kehumme + ajanvietteeksi pulmatehtäviä + Juhon äidin leipomaa pullaa + leppoisa tunnelma Moitimme - teevesi piti lämmittää erikseen - aatetta ei tuputeta - haasteellisia pulmia blondille Muuta: Tukiryhmän vuokraamassa tilassa paikalla 2-3 vaalityöntekijää ja yksi vieras.

VASTAUS

Kommentti: "Puhutaan vähän politiikkaa, mutta ratkotaan oikeita ongelmia." (pulmatehtäviin erikoistunut vaalityöntekijä Eero Kovanen)

Kalle Niskanen osoite: Torikatu 3 avoinna klo 13-17, la 11-15 Menu: kahvia, teetä, kuivakakkua, suklaaleivonnaisia, Toivo-konvehteja

Kiitämme + itseleivottuja suklaaleivonnaisia + tyylikästä sisustusta + teetä montaa sorttia, tuoretta kahvia Moitimme - kahvia ei heti saatavilla - ei pullaa eikä pikkulusikoita - liiketila turhan suuri, jos vieraita vähän Muuta: Paikalla yksi vieras ja kaksi vaalityöntekijää. Ovi kolahtaa ÄKSän käydessä vain kerran, kun ohikulkija käy tuomassa muovipussissa tavaraa. Herra Ehdokas kävi päivällä, mutta lähti levittämään sanaa muualle maakuntaan. Myynnissä lähiruokaa (leipää ja hunajaa) ehdokkaan tueksi. Kultturelli ilmapiiri. Lauantaisin nuorisobändejä esiintymässä. Niskanenkin lupaa olla paikalla lauantaisin. Vuoden 2007 vaaleissa tila oli yhteiskäytössä keskustan ja kristillisdemokraattien kanssa.

Kommentti: "Ajateltiin vähän pehmentää sisustusta lainahuonekaluilla. Niitä voi ostaakin." (vaalityöntekijä Irene Aaltonen)

Koskikoe 2011

1. Paljonko kantoi Kimmon voittoheitto Tokiossa?

Piia Soininen

Vastaus: 90,82

1. 90,12 2. Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen,

2. Luettele kaikki Äänekosken naapurikunnat?

Viitasaari 3. En ollut syntynytkään vielä! Joku Nokian

Vastaus: Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Saarijärvi,

kumpparitehdas? 4. 1938 5. - 6. -

Kannonkoski, Viitasaari, Vesanto

Marke Tuominen

3. Minkä niminen oli valtion vuonna 1974

1. 89,00 2. Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Saarijärvi,

Äänekoskella perustama elektroniikkayritys, jonka

Viitasaari 3. Joku M:llä alkava 4. 1888 5. Kömi

Nokia myöhemmin osti?

6. Pertti

Vastaus: Televa

4. Minä vuonna Keski-Suomen opisto aloitti

Kuinka monta Huiman korismatsia kävit päättyneellä

toimintansa?

kaudella katsomassa?

Vastaus: 1894

JK: 0 KK: 6 TK: 0 LL: 2 SM: 0 KN: 0

5. Mikä on Konginkankaan entinen nimi?

Kuinka monta Huiman korismatsia kävit päättyneellä

Vastaus: Kömi

kaudella katsomassa?

6. Mikä on Tikanderin Enun oikea etunimi?

JK: 0 KK: 6 TK: 0 LL: 2 SM: 0 KN: 0 PS: 1 KT: 0

Vastaus: Pertti

MT: 0

Oletko viimeisen vuoden aikana käynyt konsertissa

Juho Kautto

a) äänekoskelaisessa kirkossa, b) Suolahti-salissa, c)

1. 92,48 2. Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Saarijärvi,

Pub Markuksessa, d) valtuustosalissa?

Viitasaari 3. Televa 4. 1995 5. - 6. Eino

JK: c KK: b, c ja d TK: b ja c LL: a ja d SM: b, c ja d

Kari Kiiskinen

KN: d PS: a ja b KT: a, b, c ja d MT: b

1. 90,83 2. Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Saarijärvi, Viitasaari 3. Telenokia 4. 1908 5. - 6. -

Milloin viimeksi kuljit paikallisbussilla Äänekoskelta

Tuula Koskiranta

ja Suolahteen tai toisinpäin?

1. 95,00 2. Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Saarijärvi,

JK: en 20 vuoteen KK: viime vuoden marraskuussa

Jyväskylä 3. Onko joku Elcoteq ollut? 4. Joskus

TK: en koskaan LL: 1981 SM: muutama kuukausi

1960-luvulla 5. - 6. Erkki

sitten KN: viime vuonna, kun oma auto oli

Leila Lindell

korjaamossa PS: siitä on ikuisuus KT: vain

1. 91,76 2. Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Saarijärvi,

tilausbussilla ja höyryjunalla MT: en muista

Viitasaari, Vesanto 3. Televa 4. 1951 5. Kömi 6. Erkki Sirpa Martins

Kuinka monen äänekoskelaisen järjestön aktiivi olet?

1. 98,86 2. Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari,

JK: 1 KK: 5 TK: 4 LL: 4 SM: noin 10 KN: 1 PS: 1

Uurainen 3. Televa 4. 1896 5. - 6. Juha

KT: 0 MT: 1

Kalle Niskanen 1. 93,72 2. Konnevesi, Laukaa, Uurainen, Saarijärvi,

Oletko tämän vuoden puolella

Viitasaari 3. Oliko se Mobira? Ei tuu muuta mieleen

a) lainannut aineistoa jostain Äänekosken kirjaston

4. 1893 5. - 6. Eemeli

toimipaikasta, b) käynyt uimassa Äänekosken tai

Mekin äänestämme Sirpaa, kaikki uurnille! Tarja Laajala Äänekoski Hilkka Kunelius Äänekoski Mari Koistinen Äänekoski Marketta Lehtinen Suolahti Tiina Talso Suolahti Reino Kupari Suolahti Helena Seppälä-Kupari Suolahti Mikko Ketolainen Äänekoski Tony Engström Suolahti Tiina Virtanen Suolahti Jukka Lahti Suolahti Mika Huikari Äänekoski Matti Savolainen Äänekoski Maija Hytönen Suolahti Markku Lahti Suolahti Tero Holopainen Suolahti Marjo Lahti Suolahti Unto Roth Suolahti Juha Poikolainen Suolahti Leena Salmari Suolahti Jaana Mäentakanen Suolahti Erkki Kautto Äänekoski Elena Kautto Äänekoski Ritva Uhlgren-Helin Suolahti Kari Holopainen Konnevesi Leena Holopainen Konnevesi Tapio Liimatainen Saarijärvi Jussi Rantala Saarijärvi Arto Heinänen Suolahti Lea Pohjaranta Suolahti Raili Malkamäki Äänekoski Ilona Kurkimäki-Mykkänen Suolahti Pentti Heimonen Suolahti Tiina Lehtinen Suolahti

Roope Lehtinen Suolahti Tämän Nadja Lehtinen Suolahti ilmoituksen Kaarina Viinikainen Äänekoski Marja Holopainen Suolahti maksamme Jarmo Lehtonen Suolahti me. Olavi Mämmelä Suolahti Erkki Siirtola Suolahti Pekka Honkanen Laukaa Hilpi Ylönen Äänekoski Seija Vuorenmaa Äänekoski Annu Luotola Äänekoski Mónica Martins Suolahti Eero Holopainen Suolahti Heidi Laulainen Suolahti Juhani Möller Äänekoski Simo Holopainen Suolahti Sirkka Holopainen Suolahti Arja Paakkanen Jämsä Varja Oksanen Toivakka Ari Liimatainen Äänekoski Tarja Hakala-Koivusalo Sumiainen Sisko Hamkar Jyväskylä Anne-Marie Peura Suolahti Riikka Liekkinen Suolahti Ilidio Flores Suolahti Hasif Hamkar Suolahti Mihail Seppälä Suolahti Michelle Seppälä Suolahti Kari Jokinen Jyväskylä Anne Saarinen Suolahti Sirpa Saarenpää, Jyväskylä Risto Hiiri Suolahti Maija Koukkunen Suolahti Reijo Koukkunen Suolahti

Sirpa tarjoaa äänestyskahvit kahvila Päivänpaisteessa Suolahdessa ke 6.4.2011 klo 14-15, Tervetuloa!

Suolahden uimahallissa? JK: a ja b KK: b TK: - LL: a ja b SM: a KN: a ja b

ä ks

PS: b KT:a ja b MT: a

· 2 011

Kuokkii

Max Steffansson

Herkkukakkua Hietamalla Ä

ksällä oli kunnia päästä mukaan juhlimaan Hietamalla asuvan Enni Raatikaisen railakkaita 11-vuotissynttärijuhlia 27.3. Pirskeistä ei vilinää ja vilskettä puuttunut: Ennin perheeseen kuuluu äidin ja isän lisäksi viisi sisarusta. Nämä kun lisätään liutaan kavereita, saadaan aikaan hulinaa koko talon täydeltä. Ennille kertyi mukava potti lahjoja. - Sain kynsienkoristelujuttuja, kirjepaperia, uuden paidan ja tietysti rahaa, kertoo Enni hymyssäsuin. Synttärisankarin äiti Marika Raatikainen vinkkasi nuorelle neidille, että puolet rahoista olisi hyvä laittaa säästöön ja puolet voi sitten rauhassa tuhlailla. Ennin mielestä paras synttäriherkku on ehdottomasti pizza. Juhlapöydästä löytyi myös isän ja siskon tekemä muhkea mansikka-kermakakku. - Kakussa pitää olla sopiva määrä kermavaahtoa. Jos sitä on liikaa, kakusta tulee turhan tuhti, summaa Enni. Kesken synttäreiden joku soitti ovikelloa. Kutsumaton vieras? - Siellä on taikuri, kiljuvat lapset yhteen ääneen. Taikurin esityksestä ei naurua puuttunut. Show’n aikana nähtiin mystistä narujen katkomista, korttijekkuja ja ilmapallotemppuja. Taikurina esiintyi kaupungin oma taikuri Jore, joka on hiljattain laajentanut alaansa lasten esityksiin. - Lapsille taikominen on ihan oma lajinsa. On osattava hillitä lapset ja saatava heidän huomio. Taikuriesitys on lapsille kuin eräänlainen reissu, jossa matkan tekeminen on tärkeintä, ei niinkään päämäärä, kertoo taikuri Jore.

Mo ka mo ka moo kaa ! - Todella tyylikäs lehti teillä. Tekemisen meininki näkyy, Äänekosken ”pääministeri” Juho Kautto viestitti X2:n ilmestyttyä. Meininkiin kuuluvat näemmä myös virheet. Ministerileikki-jutussa Juhon etunimeksi oli yhdessä kohtaa saatu Juha. Mokasta voi syyttää päätoimittajaa eli Vuorisen Teroa… Laskutoimituksessa hämmensi se, että kaksi ehdokasta valitsi yhden ylimääräisen ministerin. Valinnat jäivät jutun tekstiin, mutta niitä ei ynnätty ”virallisesti”. Piia Soininen ja Marke Tuominen saivat siis ekstrakehuja. Sisäilmaongelmajuttu on herättänyt kuumiakin tunteita. Selkeä puute jutussa oli se, että vuonna 2009 tehdyn kuntokartoituksen mukaan Keskuskoululta löytyi

oikeasti enemmän ongelmia kuin Majalan koulusta. Kyseessä ei siis ollut pelkkä huhu. Myös valokuva meni pieleen. Linssiin tarttui Keskuskoulun sijaan naapurirakennus, Koulunmäen yläaste. Harmillisempi virhe osui Kalenteri-sivuille. Venäläisen musiikin konsertti pidettiin Suolahti-salissa, ei Äänekosken kaupungintalolla. Tapahtumalistassa paikka oli oikein, mutta jutussa väärin. Toivottavasti monelta ei jäänyt suloiset neuvostosävelet virheemme vuoksi väliin! X1:stäkin kaivettiin vielä moka. Aurajuusto-jutussa mainittu vanha pappila Rotkolassa oli nimeltään Rauharanta. Äksän versiossa oli yksi ännä liikaa eli Rauhanranta.

Äksymyxiä 1. Suolahdessa pomotti a) Kuoppa, b) Oja, c) Allikko vai d) Lepikkö 2. Mille uralle nykyinen Lindgren suuntautui jo pikkuisena Koivistonkylällä? a) koripalloilijaksi, b) valtiomieheksi, c) laulajaksi, d) uskonnolliseksi johtajaksi. 3. Mikä näistä on äänekoskelainen bändi? a) Chainerection, b) Paindirection, c) Wineprotection, d) Homereaction. 4. Mikä oli ennen Siwaa? a) Laugalla, b) Rawilla, c) Töldillä, d) Kieltäytymicellä. 5. Kuka kuului Mämmen koulun kansakoulujohtokuntaan vuonna 1917? a) Kalevi Tiitinen, b) Juho Kautto, c) Kalle Niskanen, d) Leila Lindell. 6. Kuka kävi lukionsa Äänekoskella? a) Mauri Pekkarinen, b) Susanna Huovinen, c) Aila Paloniemi, d) Henna Virkkunen. 7. Oliko Äänekoskella ennen a) Kotasalmen, b) Kennäskosken, c) Akanniemen vai d) Ukonlahden leirintäalue? 8. Missä entisen maajoukkuekoripalloilijan ja nykyisin Kouvoja valmentavan Jyri Lehtosen Kari-isä oli töissä? a) Alkossa, b) Botnialla, c) CP Kelcossa, d) Duo Tornadossa. 9. Vaikea: Kuka yleisurheilun Euroopan mestari asui Suolahdessa viisi vuotta ennen saavutustaan? 10. Mikä äksä? Minkä tänä vuonna pyöreitä vuosia juhlivan maamerkistä kuvassa on osa?

Vastaukaet edellisiien kysymyksiin 1. Äänekosken kirkko paloi vuonna 1968. 2. Tiitisen hyppyrimäen mäkiennätykseksi jäi 57 m. 3. Gallen-Kallelan maalaus Kirppuvuorelta on nimeltään Ilvesluola. 4. Jorma Kinnusen virallinen ennätysheitto on 92.70 metriä, poikansa Kimmo on leiskauttanut 90.82 metriä. 5. Keitele-Päijänne kanava valmistui vuonna 1994. 6. Seppo Rytkönen voitti suunnistuksen MM-pronssia v. 1981 Sveitsissä. 7. Äänekoskelaisia eduskuntavaaliehdokkaita on 8, Juho Kautto on kirjoilla Järvenpäässä. 8. Äänekosken verotoimisto sulki ovensa 28.2.2011 iltapäivällä. 9. Äänekosken vaakunassa ei ole yhtään joutsenta. Siinä komeilee kolme kurkea. 10. Suolahden yhteiskoulun käyneet ja valtion tiedonjulkistamispalkinnon saaneet, ovat Ilpo Hakasalo ja Jaakko Kolmonen. Parhaiten vastasi Ville Halminen. Hän vastasi lähes täydellisesti kysymyksiin. Palkinnoksi Halminen saa 50 euron lahjakortin Tarvikekeskukseen. Äks onnittelee!

Petra Rönkä

KS-kuokkii tuo hyvää mieltä kaikille. Voit kutsua ÄKSän juhliisi: häät, kastajaiset, syntymäpäivät, lastenjuhlat: ÄKS tulee mielellään kuokkimaan ja raportoimaan.

lä unohda ÄKS -talkoita, jotka tekevät mahdottomasta mahdolisen. Jos haluat ÄKSän hulvattomaan talkooporukkaan, ilmoittaudu mukaan vaikka Facebookissa. Tai osoitteessa: toimitus@aksa.fi

Vastaa pian toimitukseen: toimitus@aksa.fi Parhaiten kysymyksiin vastannut palkitaan 50 euron lahjakortilla Tarvikekeskukseen.

3 · 2011

| Ä KS

Talotohtori

LUOTA AMMATTILAISIIN!

Millä maalaan tiilitakan? ÖLJYNVAIHTO 39€

”Puhut usein öljymaalista - mitä ja millaista öljymaalia tarkoitat? Onko Tikkurilan Teho sitä vai mikä?” - Juha Lääperi

ljymaalilla tarkoitan perinteistä, jonka sideaine on pääasiassa puristetusta pellavaöljystä keitettyä vernissaa. Siinä ei ole alkydiä tai muita muoveja. Ulkoöljymaalissa ole mitään liuotinta. Teho ei täytä mitään näistä vaatimuksista. Se sisältää alkydiä ja sen sideaine on uutettua ja modifioitua pellavaöljyä. Tämä on niin paksua, että liuotin on välttämätön. Liuotin on halpaa, mutta haihtuu pois eikä siis peitä mitään. Perinteistä maalia kuluu noin kolmanneksen vähemmän kuin yleisimpiä nykymaaleja. Ainakin Uulatuotteen öljymaali on perinteistä.

Perinteisen öljymaalin näki ennen LTeli liuotinturvallisuusryhmästä, joka oli 0. Euroopan Unioni, joka ajaa enemmän teollisuuden kuin kuluttajan etua, poistatti sen etiketeistä. On kuulemma liikesalaisuus. Ulkomaalaamisessa on niksinsä. Öljymaalia käytettäessä puun tulisi olla kuivaa (mitattu kosteus korkeintaan 17 prosenttia). Jos maalaamisen keskeyttää satunnainen kesäsade, pinta kuivahtanee päivässä, pitkällinen sadeilma on sen sijaan kiusallisempi. Kannattaa odottaa kuivaa keliä vaikka sitten seuraavaan vuoteen mieluummin kuin hosua maalia märälle puulle. Pohjamaalauksen jälkeen pinta ei enää ime helposti vettä eikä sade juuri haittaa. Mieluiten maalataan kolme kertaa - ja ohuina kerroksina. Ennen vanhaan öljymaalissa oli lyijyvalkoista, jota nykyään ei käytetä myrkyllisyytensä takia. Lyijyvalkoinen oli erinomainen homeenesto: nyt vaalea öljymaali tai muutkaan kuorta tekevät maalit eivät oikein kestä ulkona ilman räystään suojaa. Paksu maalikerros lahottaa puun ja ohut hilseilee. Sininen ja vihreä eivät homehdu helpolla, eikä tummissa sävyissä home edes juuri haittaa.

”Minkälaisella maalilla maalaisin kesämökin varaavan tiilitakan?” - Sirpa Saikko

uni on parasta maalata vesiohenteisella, mutta ei muovimaalilla, eli liimamaalilla tai Into-sisämaalilla. Maalin voi kevyesti kiillottaa pehmeällä kankaalla, jolloin se kestää tavallisia pyyhkäisyjä entistä paremmin. Toinen mahdollisuus on tehdä itse kaseiinimaalia. Kuorittua maitoa kolme litraa, litran verran pigmenttiä (punamultaa, keltamultaa, muuta maaväriä ja titaanivalkoista maun mukaan) ja kourallinen sementtiä. Sitä on sekoitettava ahkerasti koko työn ajan, sillä pigmentti painuu nopeasti pohjaan maidossa. Tämä sively on kuivuttuaan vedenkestävä. Suurena etuna on, että nämä maalit lähtevät pois tarmokkaalla kuuraamisella, jos tiilipinnan haluaa takaisin. Jos haluaa maalata rautaosia, kuten luukkuja tai Porin Mattia, on ostettava tulenkestävää maalia.

Sisältää 4 l 5W-40 täyssynteettistä öljyä (ei Longlife) ja vaihtotyön. Lisälitrat 7,50 eur/ l.

MEILTÄ MYÖS: • JARRUREMONTIT • PAKOPUTKET YM. PIKAHUOLLOT KYSY TARJOUS! HUOLLETTU

ITTAJA! TESTTIVMO5/2010

Member of Nokian Tyres

MUISTA MYÖS MUUT HUOLTOPALVELUMME! www.vianor.f i

Member of Nokian Tyres

Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).

Panu Kaila

Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki

Elokuvat

GNOMEO & JULIA

SEIKKAILU, ANIMAATIO | S | LIPUT 7,| PE 8.4. 18.00 | LA 9.4. 16.00 | SU 10.4. 15 ja 17.30 | TI 12.4. 18.00

THE RITE

KAUHU, JÄNNITYS | K15 | LIPUT 6,| PE 8.4. 20.30 | LA 9.4. 19.00 | MA 11.4. 19.00

Lippuvaraukset: www.kinomikko.fi p. 040 135 5844 (ke, to, pe klo 13–15) (Ovet suljetaan 5 min ennen esityksen alkua)

ä ks

· ä 2 01 ks1 | 3 · 2 011

Max Steffansson

ÄKSY MIE S

Avioliittolaki täysremonttiin

ärinä avioliittolain ympärillä ei osoita minkäänlaisia laantumisen merkkejä. Yksi vaatii heterotestejä avioliittoon halajavalle, toinen ei näe mitään ongelmaa siinä että menee naimisiin golfbäginsä kanssa. Raamatun lukeminen ei ole kohun vuoksi lisääntynyt, mutta selaaminen on. Kaikki etsivät sieltä puoltolausetta omalle näkökannalleen. Ja etsivähän löytää (Matt. 7:8). Me täällä Avioliittolaiset ry:ssä toivomme keskustelun laajenevan koskemaan vihkikaavaa sekä kaikkia niitä velvoitteita, joita avioliitto tuo. Aivan liian moni avioliitto solmitaan löyhin perustein ja täyttä ymmärrystä vailla. Esimerkiksi sitä ei ymmärretä, että vihkikaavassa mainitut myötä- ja vastamäet eivät tarkoita kausikorttia Linnanmäen vuoristoradalle. Ja on niitäkin jotka pystyvät tarjoamaan siipalleen tosielämässä pelkän jyrkänteen. Tämän vuoksi me täällä Avioliittolaiset ry:ssä ehdotamme avioon aikoville kuullunymmärtämiskokeita. Vihkikaavan lisäksi voitaisiin testata, ymmärtävätkö puolisot toistensa puhetta. Aivan liian usein nainen tarkoittaa oikeaa kun hän sanoo vasen. Miehiltä taasen menee yleensä jo parin avioliittovuoden jälkeen kuulo lähes täysin. Ja on helppo luvata rakastaa, kun rakkauden määrää ei voi punnita kuin vehnäjauhoja. Siksi avioliiton satamassa lymyää myös sellaisia aviopuolisoita, jotka ovat vain erittäin ihastuneita tahi vain mukavuudenhaluisia ja laiskoja. He laskevat kylmäverisesti, että parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla.

Sitä paitsi ”Tahdon” ei ilmaise kykyä rakastaa. Miten sitten suu pannaan jos siippa tekeekin loppupeleissä einoleinot. Eikallakin oli tahto vaan ei voimaa. Tämän vuoksi ehdotamme avioon aikoville rakkauden Cooperin testiä. Lisäksi me täällä Avioliittolaiset ry:ssä vaadimme, että avioon aikovat laativat itsestään erillisen tuoteselosteen, josta vastapuoli näkee mustaa valkoisella, millaisen ihmisen kanssa on menossa naimisiin. Näin vältytään yllätyksiltä ja siltä, että puoliso aloittaa muuttumisleikin kesken avioliiton. Jos esimerkiksi vaimo laihtuu avioliiton aikana kymmenen kiloa, se on ilmiselvä petos. Mies voi palauttaa kevytvaimon ja saada täysipainoisen vaimon tilalle. Luonne ja fyysiset ominaispiirteet listataan ranskalaisin viivoin. Punnituksessa käytetään sakastin kalibroitua vaakaa. Arvoesineistä, kultahampaista, obligaatioista ja muusta varallisuudesta tehdään oma listansa. Vähäisiä käteisvaroja ei tarvitse ilmoittaa. Samoin veloista tehdään selvä rätinki. Tilinauhat kahden vuoden ajalta tulevat liitteeksi ja ne numeroidaan juoksevasti. Mikäli aviopuoliso osoittautuu avioliiton kestäessä muuksi miksi on itsenä ilmoittanut, toisella osapuolella on oikeus purkaa liitto ilman erillistä avioeroprosessia. Eron voi ottaa netissä (eroapuolisosta.fi). Palautettaville aviopuolisoille järjestetään keräyspisteitä taajamien läheisyyteen. Yhden puolison pantti (pant) on 99 euroa. Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Pano: poikamies Otto: nainen

ieni, vajaan 1400 asukkaan Sumiainen tuli koko kansan tietoisuuteen vuonna 1985. Silloin tehtiin ensimmäiset talletukset poikamiespankkiin. Talletusten tavoitteena oli saada talletuksille korkoa, eli naisia Sumiaisiin. Kunnanjohtaja Esko Santala kertoi televisiohaastattelussa vuonna 1988, että peruslähtökohtana pankin perustamiseen olivat ihmisläheiset asiat ja maaseudun autioituminen. - Valtakunnassa tehdään aluepolitiikkaa ja monenlaista muutakin politiikkaa. Näissä ovat aina raha ja tavara keskeisesti esillä, kertoi Santala. Sumiaisissa pyrittiin synnyttämään keskustelua ihmisyyteen liittyvistä asioista, arvoista ja ongelmista, joita 80-luvulla oli. Suurimpana tekijänä yksinäisyys. - Ihmisessä piilee voimavaroja ilman rahaa, tavaraa ja merkkejä, kiteytti Santala tuolloin. Esko Santala kokosi Sumiaisten 20 vapaaehtoisesta poikamiehestä puolen tunnin mittaisen videonauhan. Nuorin poika-

miehistä oli tuolloin 22-vuotias ja vanhin 70. Myös kunnanjohtaja oli mukana pankissa.

menellä vakituinen kumppani, vaikka eivät saman katon alla asuneetkaan. -Jokainen pankkilainen on päässyt naista koskettamaan, arveli Santala vuonna 1988. Tänään Esko Santala muistelee poikamiespankkiaikaa lämmöllä ja ynnää ajasta kuluneen vuosia jo sukupolven verran. -Muutama on ikuisessa liitossa, ja on erojakin tullut. Fyysisesti ja suhteellisesti uskallan villisti veikata, että tällä hetkellä viisi on parisuhteessa. Puolenkymmentä on siirtynyt tuonpuoleiseen, kertoo Esko Santala.

Vaikuttamisen varjossa Äänekosken lukion varjovaaleissa vaaliuurnille pääsivät kaikki alle 18-vuotiaat lukiolaiset kokeilemaan miltä äänestäminen oikeasti tuntuu. Äänestysinto tarttui yhteensä 85:een nuoreen, määrä oli 56,7 prosenttia kaikista äänioikeutetuista. Vaikka monella oli huoli "oikean" ehdokkaan valitsemisesta, heijastavat annetut äänet niin nuorten suhtautumista politiikkaan kuin ajankohtaisia tapahtumiakin. Lukiolaiset näyttävät olevan huolissaan maapallomme ja kotimaamme tulevaisuudesta, sillä suurimman äänisaaliin keräsivät Vihreät 23:lla äänellään. Vihreiden ehdokkaista nousi myös ehdoton ääniharava, äänekoskelainen Kalevi Tiitinen, joka sai varjovaaleissa jopa 11 ääntä. Keskiarvoinen äänimäärä per henkilö oli 2. Suurin lukuihin pääsi jääkiekkomaalivahtinakin tunnettu Sinuhe Wallinheimo 7:llä äänellään. Nuoret kaipaavat selvästi uutta pontea ja selviä mielipiteitä politiikkaan, Perussuomalaiset jäivät toiseksi tulleesta Kokoomuksesta vain neljällä äänellä. Sen sijaan eduskunnan suurin puolue Keskusta keräsi vaivaisen 6,6 prosentin kannatuksen ja sai rinnalleen äänen erolla Piraattipuolueen. Nuorten luottamus politiikkaan ja politiikkoihin horjuu. - Varmaan kukaan politiikoista ei pidä vaalilupauksiaan. Enkä mä oikein usko, että pystyisin kauheasti vaikuttamaan äänestämällä, 17-vuotias Janina Liironen toteaa. Tästä huolimatta niin Liironen kuin Marika Kalliokoskikin käyttäisivät äänioikeuttaan oikeissa vaaleissa. 16-vuotias Kalliokoski ei ymmärrä miksei äänestysikärajaa voisi laskea. - Oon seurannu vaalitouhuja mediasta ja käynyt jo kaksissa vaalipaneeleissa. Olisin aivan hyvin osannut tehdä päätökseni myös oikeissa eduskuntavaaleissa. Mun mielestä äänestysikärajan vois ihan hyvin laskea 16-ikävuoteen. - Jos mä olisin ehdolla vaaleissa, niin mun puolue ois varmaan Vihreät, kun ne ajaa suurimmaksi osaksi hyviä asioita. Enkä mä tekis turhia vaalilupauksia, Kalliokoski lopettaa tiukasti. Taija Kolehaminen Äänestysprosentti 56,7

Marjo Steffansson

Hyväksyttyjä ääniä 82, hylättyjä 2 ja tyhjiä 1, Äänimäärät puolueittain

Sumiasten kesämessuilla 10 000 henkilölle esitetty poikamiespankkivideo poiki yli tuhat yhteydenottoa. Kolme vuotta pankin perustamisen jälkeen saldona oli: kolme avoliittoa ja kym-

Etsintäkuulutus:

Itsenäisyyspuolue 1

■■ Missä ovat muistot Äänekosken kansantalosta eli Komulasta? Ilmianna muistosi, niin kokoamme ne Kosken Legendaksi, myös kuvia voi lähettää osoitteeseen toimitus@aksa.fi

Muutos 2011 1

Kansallinen Kokoomus 16 Perussuomalaiset 12 Piraattipuolue 7 Suomen Keskusta 8 Vasemmistoliitto 5 Vihreät 23

3 · 2011

| Ä KS

prosessimies

盲 ks

路 2 011

Max Steffansson

Kevättä ilmassa 2011.

3 · 2011

| Ä KS