ÄKS nro 20 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t N R o 2 0 · 7. 1 2 . 2 0 1 1

Talouden vakauttamista s. 4

Pressaxi? Sari Essayah s. 10

Kosketuksia-kirja kauppoihin s. 11

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

20 · 2011

| Ä ks

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t n R o 2 0 · 7. 1 2 . 2 0 1 1

Duo Tornado

20/2011

Sari Essayah ÄKSän työhaastattelussa

Kaikista suunnista Äänekosken vahvin nainen s. 3

Seuraava ÄKS ilmestyy 14.12.2011

Spektaakkelin takana ja edessä s. 12-13

Äksy-mies eri planeetalla s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

10 Toimittajalta Marjo Steffansson

X20

Nana Kaipion sormet liikkuvat ilmapianolla yhtä vikkelään kuin oikeallakin. Taustalla Varjolasten harjoitukset.

Yhden naisen orkesteri

Nana Kaipion, 17, tuoreimpana tehtävänä on tuoda eloa nuorisoteatteri Varjolasten uusimpaan näytelmään. Kaipio on säveltänyt esityksen musiikin. Sävellys löytyy hänen päästään.

ainotalon elokuvasali on täynnä teatterirekvisiittaa ja ihmisiä rooliasuissaan. Menossa on nuorisoteatteri Varjolasten Valon väri -näytelmän harjoitukset. Nana Kaipio astelee sisään saliin. Säveltäjä kertoo seuraavansa lähes jokaista harjoitusta, hän etsii näyttelijöistä ideaa esityksen musiikkiin. Tämä on nyt Nanan toinen julkisesti esitettävä sävellys. Ensimmäisen kerran hän sävelsi vuosi sitten Varjolasten Kipinähai -esitykseen. Kotonaan Nana säveltää kappaleita, tai siis improvisoi soittoaan, ihan vain omaksi ilokseen. - Nautin enemmän teatteriesityksiin säveltämisestä kuin yksittäisten kappaleiden tekemisestä. Esitykseen säveltäminen mahdollistaa paljon syvempää ja monipuolisempaa kerrontaa. Tämä vaatii aivan erilaista työstöä kuin lyhyen kappaleen säveltäminen, Nana kertoo. Nanalla on aina ollut tarve luoda jotain. Kitaran soittaminen, piirtäminen ja nuottien luku eivät kuitenkaan tahtoneet onnistua. Kolme vuotta sitten Nana istuutui pianon ääreen ja alkoi säveltää. Muuta vaihtoehtoa ei ollut, sillä nuottien harjoitteleminen tuntui armottoman tylsältä. - Työstän kappaletta ensin päässäni, ä Ks

| 20

· 2 011

sitten alan soittaa sitä pianolla. Kokeilen mikä kuulostaa hyvältä minkäkin kanssa. Koska en osaa lukea saatika kirjoittaa nuotteja, minun täytyy opetella kappale ulkoa, Nana naurahtaa. Kukaan muu ei siis kykene soittamaan Nanan sävellyksiä. Tarkoittaako tämä, että teatteriesityksessä kuullaan ainoastaan pianon soittoa? - Soitan ja äänitän sävellykseni kaikki soittimet syntetisaattorilla, yksi ääni kerrallaan. Kun olen saanut kaikki haluamani äänet tietokoneelle, muokkaan ne tarkoitukseen soveltuvalla ohjelmalla kokonaisuudeksi. Olen kuin yhden naisen orkesteri. Valon väri -esityksen sävellykseen Nana sai täysin vapaat kädet. Toiveena oli vain jotain synkkää, esitykseen sopivaa. Nana kertoo ottaneensa vaikutteita muun muassa Coraline-animaatiosta ja vanhoista kauhuelokuvista. Nanan unelmasävellys olisi esityksessä, jossa musiikilla olisi suuri rooli. Mieluiten hän soittaa vaikuttavaa ja melodista musiikkia. - Nyt alkaa jo vähän jännittää, mutta teen tätä luottavaisin mielin. Hienoin kohta sävellyksessäni on esityksen loppuhuipennus. Siinä musiikki viedään aivan äärirajoille, se on mahtipontista ja

nousee esiin, Nana innostuu. Tulevaisuuden suunnitelmissa Nanalla on lastenohjaajaksi valmistuminen puolentoista vuoden päästä ja mahdollisesti ulkomaille töihin lähtö. Musiikin hän haluaa kuitenkin aina pitää lähellään, ehkä jopa säveltää lisää teatteriesityksiä. - Haluaisin oppia soittamaan viulua todella paljon! Luulen, että tämä säveltäminen pysyy kuitenkin harrastuksena. En haaveile mistään suuresta projektista. Toisaalta, jos minulle tarjottaisiin tilaisuutta, en kieltäytyisi siitä, Nana nauraa.

synt. 1994 Suolahdessa perhe: äiti, isä ja isoveli opiskelee: Jyväskylän kristillinen opisto, lastenohjaaja valmistuu: keväällä 2013 harrastaa: säveltämistä ja kirjoittamista

Tämä on niin totta! Joulu tulla jollottaa ja kovaa kyytiä. Tällä hetkellä omat jouluvalmisteluni ovat vielä erittäin vaiheessa. Lohduttaudun sillä, että joulu tulee vaikka ei niin kovasti touhotakaan. Kotona fiilikseen pääsee helposti kun leipoo pipareita. Nyt kaikki piparin paistoon ja osallistumaan ÄKSän Ihan Pipariksi-kisaan. Olenko joulu-ihminen? Taidan olla, ja erityisesti tänä vuonna kaipaan joulutunnemaa. Saan lapset kotiin, jopa sen Pariisissa asuvan. Harmauden keskelle tuntee tarvitsevansa joulun ihan kaikilla mausteilla. Kun saisi vielä kodin siistiksi ja kuorrutettua perinteisillä tilpehööreillä ja höystetyksi jo lapsuudesta tutuilla tuuoksuilla. Ennen tätä on tietty touhuttava, mutta hei: sillä tavalla, että on mukavaa, eikä mene stressin puolelle. Jookosta joo!

Vakio pals tat: Av aus

K a l ent e r i 6 - 7 Kos k e t us

Äk s y mi es

Taija Kolehmainen

Maalaismaisemaa

Avaus

Merja Närhi

Keijo Hytönen

Maaseudun palvelut muuttuu

Talouden vakauttamista

Syntyipä kaveriporukan kesken juttua maaseudun palveluiden muuttumisesta. Juttu lähti liikkeelle, kun viime kesänä oli sähkölinjalle kaatunut puu. Tuli räiskysi kuivaan heinikkoon. Vattenfallin päivystysnumerosta vastattiin: ”Mikäli asianne koskee liittymiä painakaa 1” ja lopulta ”kiireellisissä vikailmoituksissa painakaa 5.” Pyydettiin lähettämään tekstiviesti, ”niin otamme teihin lähipäivinä yhteyttä”. Tuli ei ottanut sammuakseen. Hätäkeskuksen kautta löytyi uusi numero. Kohdennettiin paikka Helsingissä vastanneen naisen kanssa. Pyysin katkaisemaan virran, että voin sahata puun langalta. Lupasin soittaa, kun virran voi taas yhdistää. Ei käynyt. Nainen sanoi soittavansa Tampereelle, että sieltä katsotaan mikä ryhmä ja mistä tulee paikalle. Pystyin estämään tulen leviämisen, joten en palokuntaakaan soittanut. Tiesin, että syyllisenä maksan kulut. Yhtäkkiä palanut puu rojahti alas, ja tuli sammui. Soitto taas hätäkeskuksen kautta Helsinkiin, josta soitettiin Tampereelle, että vikapartio voi kääntyä takasin. Sitten soikin puhelimeni: ”Moro se o Jutila täältä Tammpereelta. Sekö puu palo poikki ja tilanne on ohi, minäpä en rupee sitten miettii, mistä laittas sinne porukan tulee. Kiitti vaan sulle aktiivisuuresta. Kiitos vaan sulle soitosta, kyllä täällä päässä nyt helpotti.” Toisen jutun kertoi kaveri. Hän oli yrittänyt saada poliisia kiinni yöllä, kun vanhan mummon ikkunasta oli heitetty kivi sisään eikä mummo osannut soittaa kuin naapuriin. Hätäkeskus ei meinannut millään yhdistää poliisille. Viimein kuitenkin se puhumalla onnistui. Poliisi kysyi naapurilta, että näkyykö siellä ketään. No, eihän pimeässä mitään näkynyt. ”No, partio käy sitten jossain vaiheessa moikkaamassa, jos löytyy sopivaa väliä.” Pankki-, kauppa- ja terveyspalveluja ei edes käsitelty. Todettiin porukalla, että muuttunu on palvelut maaseudulla.

Kuntatalous on kuralla, siitä lauseesta ei otsikoita revitä. Rahaa on maailmassa enemmän kuin koskaan, mutta kunnat kituvat köyhyydessä. Kunnan palveluja on totuttu saamaan siitä omalta kylältä, siltä tutulta ihmiseltä. Kuntaliitos oli useiden mielestä hieno asia, mutta muuttua ei mikään saa. Veroprosentin nosto sai taakseen enemmistön valtuutetuista, mutta kovan kritiikin saattelemana. Jälleen kerran kuitenkin kunnollisen kuhinan sai aikaan rahoitusjohtajan esittelemä vakauttamisohjelma. Kun vakauttamispaketti tuli julkisuuteen, ensimmäinen yhteydenotto kiivastuneelta kuntalaiselta tuli minulle samana aamuna jo klo 07.20. ”Että näinkö te olette menneet päättämään kele!!” Aamukahvit oli mennä väärään kurkkuun, kun yritin selittää vakauttamispaketin olevan virkamiehen ehdotus asioista, joita ehkä voisi selvittää taloustilanteen korjaamiseksi. Ja sitä samaa keskustelua on riittänyt. Vielä kerran, mitään ei ole päätetty. Ja päättämässä ollaan vasta, selvitetääkö vakauttamispaketissa mainittuja asioita vai ei. Vakauttamispaketissa on asioita, jotka koskettavat meitä kaikkia. Kahden miljoonan säästötavoitetta ei voida saavuttaa ilman ikäviäkin päätöksiä. Veroprosentin nosto oli rohkea veto turvata olemassa olevia peruspalveluita, mutta me tarvitsemme peruspalveluiden lisäksi muutakin elämää. Onko kunnan tehtävä järjestää kuntalaisille kuinka laajoja liikunta- tai kulttuuripalveluja, onko kirjastoja tai uimahalleja oltava enemmän kuin yksi tämän kokoisessa kunnassa, senkaltaiset asiat ovat niitä poliittisia päätöksiä, joiden tekemiseen meitä luottamushenkilöitä ja aktiivisia kuntalaisia tarvitaan. Vakauttamispaketissa ehdotetaan myös sen selvittämistä tarvitaanko lautakuntia ja luottamushenkilöitä nykyistä määrää. Siihen kohtaan ei purnaamista ole tullut, luottamushenkilöiden määrän karsimisen tuntuvat kaikki hyväksyvän. Aihetta onkin varmaan pienentää lautakuntien ja hallituksen kokoa, nykymallilla päätöksenteko venyy ja vanuu. Pienemmällä porukalla päätökset tulevat varmaankin nopeammin. Mutta kuinka käy kuntademokratian? Seuraavien kuntavaalien jälkeen luottamustoimia jaettaessa meillä ei ole enää kuntaliitossopimuksen mukaisia paikkajakoja entisten kuntien mukaan. Nyt paikat on jaettu ei pelkästään puolueiden mukaan vaan myös seudullinen edustuksellisuus on ollut paikkajakojen peruste. Toivottavasti seuraavien kuntavaalien jälkeen meillä on kuitenkin riittävästi päättäjiä joka taajamasta ja kylästä. Eri ikäisiä, eri ammattiryhmistä ja monenlaisista asioista kiinnostuneita päättäjiä. Liian pieni porukka muodostaa helposti kuppikunnan, johon on vaikea vaikuttaa. Toivottavasti saamme ensi syksynä paljon uusia päättäjiä, niitä aktiivisia kuntalaisia, jotka ovat upeasti viime päivinä puolustaneet oikeuksiaan. Merja Närhi Kunnanvaltuutettu

0 X n ollas ta kymppiin

Suomi saa uuden presidentin helmikuussa 2012. Ehdokkaista Sari Essayah ja Paavo Väyrynen ovat ulottaneet kampanjakiertueensa kaupunkiimme, mutta saapuvatko muut? ÄKS kysyi paikallisilta puoluepukareilta, kuinka todennäköistä heidän ehdokkaansa saapuminen Äänekoskelle on. RKP:n Eva Biaudet´n jätimme kyselyn ulkopuolelle, sillä vi vet inte hur man ska ringa samtaler på svenska.

Irene Aaltonen

Simo Salmelin

Marke Tuominen

Sirpa Martins

Kimmo Tuikka

Kokoomus Ehdokas: Sauli Niinistö

SDP Ehdokas: Paavo Lipponen

Perussuomalaiset Ehdokas: Timo Soini

Vasemmistoliitto Ehdokas: Paavo Arhinmäki

Vihreät Ehdokas: Pekka Haavisto

"Luulen, että tulee. Valmistelemme nyt vaalikahvilan pystyttämistä. Sen pitäisi olla valmis joulun jälkeen. Jos ja kun kahvila on valmis, niin Sauli tulee varmasti 4. tammikuuta. Ja melkein satavarma oon, että kahvila saadaan pystyyn. Kahvilan paikka ei ole vielä varmistunut, mutta meillä on ollut sellainen jo neljissä edellisissä vaaleissa, niin pitäähän sellainen olla nytkin. Onhan täällä nyt huoneistoja tyhjänä."

"Aika todennäköistä on, ettemme saa Paavoa Äänekoskelle. Tällä hetkellä näyttää siltä, mutta ihan varmaa se ei vielä ole. Mitään lupausta meillä ei ole, että hän tulisi. Sen sijaan yritämme metsästää ministereitä paikalle isompaan presidentinvaaleihin liittyvään tilaisuuteen.

"Hyvin todennäistä. Paavon isyysloma tuli minullekin yllätyksenä, sillä ensin luulimme, ettei hän ministerityönsä vuoksi ehdi Äänekoskelle. Nyt olen puhunut Paavon kanssa, ja hän sanoi ehdottomasti haluavansa tulla pohjoiseen Keski-Suomeen. Piirikokouksessa lauantaina teimme toimintasuunnitelmaa. Paavo tulee Äänekoskelle tammikuussa, mutta varmaa aikaa ja paikkaa en voi vielä kertoa.

"Kyllä, Pekka on tulossa, 2. tammikuuta se taisi olla, odotapas… Joo, 2. tammikuuta. Sen tarkemmin ei ole aikataulusta tietoa, mutta Keski-Suomeen Pekka silloin tulee ja samalla sitten meillekin. Kymppihän tässä on arvio."

Mutta saadaanko ehdokas itse paikalle, sitä ei kukaan tiedä. Laitetaan toivorikas viitonen."

"Ei ole tietoa. Sitä pitää kysyä kampanjapäälliköltä. Kaikki tieto tulee sieltä. Ajattele, eihän tästä tule mitään! Tätä on kysynyt moni muukin, eikä muu auta kuin neuvoa kysymään kampanjapäälliköltä. Luulisin, että Timo tulee Äänekoskelle. Mutta täytyy sanoa, etten tiedä mitään kampanjan laajuudesta enkä siitä, missä Timo kiertää. Tulee, mitä tulee. Puolueen kannalta tämä on tietysti harmittavaa."

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi

20 · 2011

| Ä ks

Painotalosotku

Isosali huutaa remonttiaan. Painotaloon tänä vuonna varatut 75 000 euroa ovat kadonneet kuin tuhka tuuleen. Teatteri ja tanssijat ovat mierontiellä harratuksineen. Ja sitten tämä.

ainotalon käyttäjien tunteet kuohuavat. Elokuvateatteria pyörittävä FunKinoksen Marko Nykänen käy kuumana hellakoukun lailla. - Lauantain Sisä-Suomen Lehden uutisointi sai meikäläisen kiehumaan. Kaupunginhallitus kokoontuu maanantaina ja käsittelee painotaloasiaa. Uutisen mukaan asia on jo selvä: painotalo ei saa remonttiaan. Se tarkoittaa sitä, että en allekirjoita vuokrasopimusta kaupungin kanssa näillä olemassa olevilla ehdoilla. Moni asia sapettaa. Muun muassa Mikkosalin varausjärjestelmä ei ole Nykäsen mukaan toimiva. - Minä olen huomauttanut tästä useasti. Salia varataan, joskus ihan varuilta ja sitten perutaan.Tällainen vatulointi aiheuttaa minulle sen, että multa peruuntuu näytöspäiviä. Nykäsen kertoman mukaan FunKinoksen ja kaupungin välisessä sopimuksessa on pykälä, jonka mukaan kaupunki sitoutuu olemaan ensimmäinen ostaja elokuvateatterin laitteille. - Digiprojektori maksaa n. 30 000 euroa. Tässä huomioitu Suomen Elokuvasäätiöltä saatu tuki. Tuen saamisen edellytyksenä oli kehittyvä elokuvateatteri.

Uudet äänentoistolaitteet eivät kuulu sopimukseen. - Musamiehenä arvostan hyviä äänentoistolaitteita. Ei ne kovin halvalla lähdekään. FunKinos ei Nykäsen mukaan aio lopettaa elokuvien näyttämistä. - Mä voin alkaa pyörittää elokuvia vaikka Hirvaskankaalla. Siellä tuntuu nyt olevan nostetta. Se, mitä hallitus, ja sittemmin lautakunta Painotalon kohtalosta päättää, kertoo mulle sen, miten elokuvat tulevaisuudessa Äänekoskella pyörivät. Tällä hetkellä tuntuu että mattoo viedään alta ja kovaa. Nykänen kertoo, että sopimuksessa vuokra määräytyisi katsojien mukaan, 0,40 senttiä per pää. Tämän vuoden katsojalukujen ja Ojalan laskuopin mukaan, FunKinos maksaisi tilasta 233 euroa vuokraa kuukaudessa. FunKinos on saanut käyttää tilaa tähän asti vapaasti ilman vuokraa. Kulttuurijohtaja Matti Virtanen toppuuttelee Nykästä. - Marko soitti lauantaina, että tämmöinen on meininki. Olen sitä mieltä, että Nykäsen ei kannattaisi luoda sellaista mielikuvaa, että kiristää, sillä hän

on tiennyt Painotalon tilanteen. Asetelma on kuitenkin se, että jos Nykänen ei pidä elokuvateatteria Äänekoskella, niin sitten joku muu pitää. Virtanen kertoo, että kaupungilla on etuosto-oikeus digiprojektoriin. - Hinta neuvotellaan sitten, jos sen aika tulee. Pitää muistaa, että joka vuosi inflaatio syö hintaa. Nyt puhutaan käytetystä laitteesta. Kulttuurijohtaja pitää tilannetta inhottavana, jos painotalon remontti ei etene. - Talossa on paljon käyttökelvotonta tilaa ja tilalle olisi runsaasti käyttäjiä. Vapaa-aika lautakunnan puheenjohtaja Seppo Ruotsalainen on ihmeissään. - Painotalon tilannetta on käsitelty lautakunnassa ja FunKinoksen vuokrasopimus hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä esiteltiin Nykäselle ja hän hyväk-

Joululahjagallup

syi sopimuksen, nyt tämmöinen hässäkkä. Nykäsen kaupunginhallituksen jäsenille lauantaina lähettämä kirje sisältää naurettavia kommentteja. Nykänen ei ole henkilö, joka tekee Painotalon suunnitelmat. Ruotsalainen on Virtasen kanssa samoilla linjoilla: - Jos Nykänen ajautuu vaikeuksiin yrityksessään, eikä jatka toimintaa, olen pahoillani tilanteesta. Sitä en ymmärrä, että hän nyt ilmoittaa, ettei ole valmis allekirjoittamaan sopimusta, vaikka on ollut tietoinen tilanteesta. Huonompi homma. Kirjeessään Nykänen kritisoi kovin sanoin kaupunkia, että se ei olisi yrittäjäystävällinen. - Nykänen on saanut pyörittää elokuvia liki kaksi vuotta kaupungin tiloissa ilman vuokraa. Kritiikki tässä tilanteessa on pöyristyttävää. Marjo Steffansson

Pehmeää, lämmintä ja käytännöllistä Joulun suosituimmat ja toivotuimmat pehmeät paketit ovat ehdottomasti käyttövaatteita. Samaa vakuutellaan niin Keskuspukimon miesten puolella kuin Tekstiili Mariinassakin. Ihmiset ostavat toisilleen joululahjaksi lämpimiä neuleita, pehmeitä yöasuja ja kylpytakkeja. Joulu siintää jo horisontissa, vaateliikkeet valmistautuvat juhlaan asettelemalla lahjaideoita näkyville. Keskuspukimossa on viikattu nätisti esille useita värikkäitä kravatti ja kauluspaita -yhdistelmiä. Myyjä Eila Ritanen kertoo, että tänä syksynä haetaan erityisesti orans-

sin, harmaan ja sinisen erilaisia kompinaatioita. - Me katselemme valmiiksi sopivia väriyhdistelmiä, jotta asiakkaat näkevät suoraan, kuinka värit käyvät yhteen, Ritanen selittää. Keskuspukimosta vinkataan lahjoja etsiville, että varmimmat lahjat miehille ovat yöasut ja neulepuserot. Ne eivät voi mennä pieleen. Ja jos jostain syystä vaimo ei olekaan muistanut kokoa oikein, vaatteilla on vaihto-oikeus, Ritanen vakuuttaa. Tekstiili Mariinassa ollaan samoilla

linjoilla: - Yöasuja menee aina, kuten myös neulepuseroita ja huiveja. Naiset toivovat lämpimiä ja kivoja, arkikäyttöön sopivia pehmeitä paketteja. Miehet uskaltavat ostaa lahjaksi myös alusasuja, mutta naiset käyvät vuosi vuodelta vaativimmiksi, yrittäjä Kaija Pajunurmi naurahtaa. Jos mies ei halua lähteä arvuuttelemaan rintaliivien kokoja, kannattaa hänen kysellä esimerkiksi allergisille sopivia, erittäin pehmeitä puuvillaisia aluspaitoja. Ne ovat Pajunurmen mukaan nousemassa kovaa huutoa.

ÄKS selvitti, minkälaisia paketteja äänekoskelaiset toivovat.

Tanja Tarvainen

Osmo Kangasniemi

Tuukka Temonen

- Paras pehmeä vaihtoehto on käyt- Kyllä sen villapaita pittää olla! Täs- Mä tossa perjantaina kävin Jyväskytövaate. Jos saisin päättää, niin haluaisin tä talvesta on tulossa kylmä, ja aina ne lässä ja sieltä taitaakin olla tulossa flanelulkoilupuvun. Siinä yhdistyvät käytän- vaan kylmenee. lipaita. Myös villasukat olisi hyvä vaihnöllisyys ja liikunnallisuus. toehto, eikä haittaa, vaikka niitä tulisi useampikin pari. ä Ks

| 20

· 2 011

Eilen tänään

Tapaht umat

Näyttelyt

Sivistys saapui Suolahteen

Ke 7.12.

Su 11.12.

7.12.1934

■■ Klo 13 Keiteleen rannat-konsertti Kuhnamon päiväkeskus, Äänekoski. Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry

To 8.12. ■■ Klo 18 Ala-Keiteleen musiikkiopiston joulujuhla Suolahtisali Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto

Pe 9.12 ■■ Klo 15 Keiteleen rannat-konsertti Tukipuu, Äänekoski. Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry Elisenvaaran yhteiskoulun rakennus Saavanmäellä vuonna 1938 tehdyn laajennuksen jälkeen (Rainar Hakulisen lyijykynäpiirustus)

Laatokan Karjalassa, Kurkijoen kunnassa, Elisenvaaran asemanseudulla sijaitseva yhteiskoulu saa oikeuden suorittaa ylioppilastutkintoja. Niin, että miten tämä nyt Äänekoskeen liittyy? No, liittyy se. Mennään ajassa hieman eteenpäin, toiseen maailmansotaan. Kesäkuussa 1941 perääntyvät venäläiset polttivat Elisenvaaran koulun, mutta toiminta jatkui vielä syyskuuhun 1944. Silloin koulun omaisuus siirrettiin sodan melskeistä rauhalliseen Suolahden taajamaan, Kukkulalle. Neljän lukuvuoden jälkeen koulu muutti jälleen, nyt omiensa luokse. Keski-Suomeen evakuoiduista kurkijokelaisista valtaosa muutti Varsinais-Suomeen, ja sinne lähti koulukin. Tarkempi osoite oli Karinaisten kunta. Opetusministeriö päätti kuitenkin, ettei namua viedä suolahtelaisten suusta. Niinpä Suolahti sai saman tien oman yhteiskoulunsa, joka aloitti syksyllä 1948. Että ollaanpa nyt tarkkoja! Nykyinen Äänekosken lukio ei olekaan virkaiältään vanhin kaupunkimme alueella toimineista oppilaitoksista, josta on valmistunut ylioppilaita. Lukion edeltäjä, Äänekosken yhteiskoulu, sai tutkinto-oikeuden vasta 1943. Terveisiä vaan kaikille kurkijokelaisille ja karinaislaisille! Tai nykyäänhän Karinainen on osa 8500 asukkaan Pöytyää (ruotsiksi Pöytis).

■■ Matti (Nurro) ja Teppo (Seppänen) Klubi esittää: Timo Rautianen, Pub Markus

La 10.12. ■■ Muskarilaisten joulujuhla Suolahtisali Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto ■■ klo 11-15 Kosketuksia-kirjan tekijät Citymarketin aulassa

■■ Klo 15 Äänekosken Nuorisoteatteri Varjolapset ”Valon väri”- näytelmän Painotalon Mikkosali. Lisätiedot: p. 044 364 6546 Järj. Äänekosken teatteri

Ma 12.12. ■■ Klo 19 Äänekosken Nuorisoteatteri Varjolapset "Valon väri" - näytelmä Painotalon Mikkosalissa.

Ke 14.12.

■■ Klo 19 ”Oi jouluyö”- joulukonsertti Kyösti Kytöjoki ja Solafide-kuoro Suolahtisali. Vapaaehtoinen maksu.

Näyttelyt ■■ Pikkuautoja puunoksilla ja muita valokuvia Tuuli Vuorinen-Oras valokuvia Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkasalissa (Wessmanninkatu 2) 30.11.-29.12.2011. Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16 Vapaa pääsy – Tervetuloa!

■■ Ei turkulaiset, ei edes veljekset (tuskin sukuakaan) Matti ja Teppo, vaan ”Matti ja Teppo” klubin isännät Miljoonasateen Matti Nurro ja Duo Tornadon Teppo Seppänen esittävät! Ensimmäisen klubi-illan vierailevana tähtenä nähdään Trio Niskalaukauksesta ja K70-ohjelmasta tuttu Timo Rautiainen. Ennen pääesiintyjää, Matti ja Teppo soittavat mm. Miljoonasadetta ja Sig-yhtyeen suurimpia iskusäveliä omaan rohkeaan tyyliinsä. Rautiainen astuu ennakkoluulottomasti oman mukavuusalueensa ulkopuolelle, punaisena lankana esittää hänelle itselleen tärkeitä kappaleita. Illan aikana kuullaan kattava läpileikkaus Rautiaisen omasta tuotannosta, muiden sävelistä Georg Otsista Glen Cambpelliin, Trio Niskalaukausta unohtamatta. Mies tulee varmasti yllättämään sekä itsensä, että yleisönsä. Mirva Hartikainen Matti ja Teppo klubi: Timo Rautiainen 9.12. Liput 5 €

■■ lo 12-16 Naistenmessut Painotalolla. Järj. Lions Äänekosken Helmi ■■ Klo 14 Viiden kuoron joulukonsertti Suolahtisali. Kamarikuoro Sonoren, Koskelan Viihdelaulajien, Kosken Laulun, Mieskuoro Metsojen ja Äänekosken Naiskuoron yhteinen joulukonsertti. Liput 10e. Lippuja ennakkoon kuorolaisilta ja Äänekosken kulttuuritoimistosta p. 020 632 3256

■■ Jouluisia postikortteja Arvo Zittingin kokoelmasta 1.12.2011 - 5.1.2012 Äänekosken taidemuseon auditorio Perinteinen joulukorttinäyttely Arvo Zittingin lähes parin tuhannen kortin kokoelmasta. Näyttely avoinna ti-pe klo 12-15, vapaa pääsy. Näyttely suljettu 6.12. sekä 23.-26.12. Järjestäjä: Äänekosken museotoimi

Voittajat julkaistaan 21.12. ja palkitaan joulupaketilla. Julkaisemme kilpailuun osallistuneet kuvat verkkosivuillamme www.äks.fi

Ihan pipariksi-kisa ■■ Nyt uunit punaisiksi ja kamerat laulamaan! ÄKS järjestää ”Ihan pipariksi” kilpailun, aihe on vapaa ja sarjoja kaksi: lapset ja aikuiset. Toimi näin: Leivo piparitaikinasta mitä mieleen juolahtaa. Ota paistoksesta kuva ja lähetä se ÄKSään 18. joulukuuta mennessä osoitteeseen kuvat@aksa.fi

| Ä ks

Ilmoita tapahtuma ilmaiseksi: kalenteri@aksa.fi 20 · 2011

Äksymyxiä Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi 1. Kuka myöhempi kansanedustaja toimi Suolahden seurakunnan taloudenhoitajana 1972-73: a) Toimi Kankaanniemi, b) Juha Karpio, c) Lauri Oinonen, d) Kauko Tuupainen?

6. Kuka Huimassakin pelannut koripalloilija on BC Jyväskylän kaikkien aikojen levypalloykkönen: a) Kimmo Juvonen, b) Antti Siimes, c) Timo Naukkarinen, d) Ville-Pertti Lind?

2. Mikä on (oli) Jyväskylän ja Hietaman seisakkeen välinen etäisyys rautateitse: a) 51, b) 54, c) 57, d) 60 kilometriä?

7. Kuinka monta jäsentä on Äänekosken Yrittäjät ry:ssä: a) noin 80, b) noin 150, c) noin 220, d) noin 290?

3. Ensin oli Vuokko Tuunainen, sitten Vuokko Österlund, mutta millä sukunimellä Vuokko on opittu tuntemaan Äänekoskella: a) Rautiainen, b) Liimatainen, c) Pasanen, d) Niskanen?

8. Missä lajissa äänekoskelainen hieroja Marko Partanen on voittanut SM-hopeaa: a) puolimaratonilla, b) 4x1500 metrin viestissä, c) yösuunnistuksessa, d) karatessa?

4. Lähes jokainen suomalainen vuosina 1971-1997 opiskellut kuvaamataidon opettaja sai oppia Taideteollisen oppilaitoksen johtajiin kuuluneelta professorilta, joka oli syntynyt Äänekoskella. Kuka hän oli: a) Antero Salminen, b) Veikko Hirvimäki, c) Urpo Heino, d) Nora Tapper? 5. Minä vuonna perustettiin Paperiliiton Äänekosken osasto nro 77: a) 1907, b) 1930, c) 1955, d) 1985?

9. 865 katsojaa oli seuraamassa Urhon jalkapallo-ottelua Suolahdessa vuonna 1965. Vastustajana oli: a) Huima, b) HJK, c) Spartak Leningrad, d) Eidsvolf TF? 10. Muun muassa kierrejousia valmistava Meconet on työllistänyt kymmeniä äänekoskelaisia jo 25 vuoden ajan. Millä nimellä tehdas aloitti Äänekoskella: a) Holmtek Oy, b) V. W. Holmberg Oy, c) Sisämaan Metalli, d) Metmek Oy? Oikeat vastaukset sivulla 12.

X PriX TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Kuka kyseessä? Tämä Pohjanmaalla syntynyt henkilö aloitti yritystoiminnan nykyisen Äänekosken alueella 1920-luvulla. Hän sai maakuntansa ensimmäisenä suomenkielisenä henkilönä kauppaneuvoksen arvonimen. Hän meni naimisiin Karin kanssa. Hänen jälkeläisensä johtaa suurta äänekoskelaista yritystä. Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin Äänekoskelle. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. X18:ssa kysyimme seuraavaa: Eräs Äänekoskella oppinsa saanut voitti kisan vuonna 1975. Vuosi ennen häntä samaisen kisan voitti herra Salo Turusta ja vuosi sitä aiemmin herra Lamberg Kokkolasta. Seuraavana vuonna eli 1976 ykköseksi kruunattiin eräs Suolahdessa oppinsa saanut. Mistä tittelistä on kyse ja ketkä ovat nämä paikalliset sankarit? Oikea vastaus on jalkapallon SM-sarjan maalikuninkuus. Vuonna 1975 kisan voitti Huimasta tuttu Reijo Rantanen ja vuonna 1977 Matti Paatelainen, Urho. Rantanen edusti tuolloin Mikkelin Pallo-Kissoja ja yhteensä kolme maalikuninkuutta voittanut Paatelainen Valkeakosken Hakaa. Edelliset kunkut olivat Hannu Lamberg (KPV) ja Erkki Salo (TPS). Oikeita vastauksia tuli kaksi kappaletta. 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Timo Piilonen Riihimäeltä. Onnittelumme!

Hulluuden rajamailla ■■ Äänekosken nuorisoteatteri Varjolasten uusimpaan esitykseen Valon väriin on lähdetty tutkiskelemalla vanhoja lastensatuja. Esitys kertoo nuoresta masentuneesta Aurorasta, jonka synkässä maailmassa kaoottinen hulluus vaanii jokaisen nurkan takana. Tekoprosessin alussa kysyttiin kysymys: ”Minkälaisen sadun Grimmin veljekset olisivat kirjoittaneet postmodernina aikana?” Mitkä ovat sinun suosikkisi Grimmin veljesten saduista, Varjolapsissa näyttelevä Noora Parantainen?

1 2 3

Punahilkka - Punahilkan tarina on kaikille tuttu. Alkuperäinen kertomus on vielä raaempi ja julmempi, kuin miten se nykyään näytetään ja luetaan lapsille.

Ruusunen - Tykkäsin pienenä ihan kamalasti tästä sadusta, sillä ajattelin, että ruusunen on hirvittävän kaunis. Mutta kun ajattelee sitäkin tarinaa näin jälkeenpäin, niin onhan sekin hirmu raaka. Hannu ja Kerttu - Tarina on mielestäni jotenkin todella suloinen, vaikka siinä pienet ja viattomat lapset melkein joutuvatkin ilkeän noidan pataan. Hannu ja Kerttu on mielestäni tarina sisarrakkaudesta. ä Ks | 2 0 · 2 011 esityksen ensi-ilta 11. joulukuuta klo 15 alkaen Painotalolla. Varjolasten kirjoittaman

vain p Kaksi moottoriturpaa, kitarat ja taustanauhat, niistä on Duo Tornado tehty. Vauhdin ja tilannekomiikan mestarit Teppo ja Jukka ovat kuin Pilli ja Pulla, täydentävät toisiaan, niin hyvässä kuin pahassa. Paitsi, eihän tästä saa mitään pahaa aikaan, kadehdittavan hulvattomista miehistä.

uo Tornadon Teppo Seppänen ja Jukka Vehkala istuvat Vehkaloiden keittiössä ja juovat pannutolkulla kahvia. Kupponen ei riitä muistelemaan duon liki kahdenkymmenen vuoden taivalta äänekoskelaisina viihteen suurlähettiläinä. Mistä kaikki alkoi, se jäi haastattelijalle hiukan himmeäksi. Jotakuinkin sellaista tapahtui, että Jukka opiskeli Keski-Suomen Opistolla, tapasi tulevan vaimonsa Tiinan ja tutustui Tiinan ystäviin, muun muassa Teppoon. Siitä se sitten lähti, ensin oli kuitenkin laulettu karaokea Siriuksessa ja pian oltiin ohjelmatoimiston listoilla. Ensin nimeksi laitetiin Trio Rytkyvät Tyrät, trio vaikka kokoonpanossa oli kaksi jäsentä. Oli mukava keksiä selityksiä miksi triossa on vaan kaksi jäsentä. TH-musiikki ei suostunut myymään sillä nimellä mitään eikä ketään. Nimi muutettiin Duo Tornadoksi Syksyn Sävelessä ”Sairas Vääns” kappaleen esittäneen Tohtori Tornadon mukaan. Eikä sitä yhteyttä kukaan tajunnut. Keikkaa pukkasi nopeaan tahtiin, eikä nimeä kannattanut enää vaihtaa. - Karaoke teki tuloaan, TH:n Topilla oli dj:tä ja muutama tanssiorkesteri. Sit oli pieniä pubeja, jotka halusi ohjelmaa. Me oltiin kombo, joka mahtui pieneen tilaan johonkin pikatien pitserian nurkkaan. Oli meitä ennenkin ollut duoja, mutta ne oli semmosia koppakitarapartiota. Me ollaan semmonen köyhän miehen Danny-show. Meillä paukkuu bassari ja yleisön on kiva notkua, kun kuulee tuttuja biisejä. Kyllä me voidaan sanoa, että me ollaan bilebändien pioneeri. Jean S. soittaa samoja biisejä kuin me alkuvuosina. Meillä oli muuten jonkin aikaa keikkaasuna shortsit ja pikkutakki, hitto ne on kopsannut

nekin meiltä! Kyllähän se kyrsi, kun soitettiin jossain Toyotan bileissä joulukuusen vieressä ja Jean S. veti samoja biisejä isolla lavalla isosti, muistelee Jukka. - Mä ihmettelen, miksi ”oikeisiin rock-yhtyeisiin” keskittyvä Dex-viihde halusi myydä meitä, ehkä me soitettiin alkuvaiheessa hyviä keikkoja. - Kahilainen sano, että me ollaan niin erilaisia, ja meitä voi myydä ihan joka paikkaan, vähän niinkuin Kirkaa, muistaa Teppo. Vaikka miehet ovat leppoisia ja kysymys on viihteestä ja hauskanpidosta, aina ei yleisö osaa käyttäytyä kivasti. Parivaljakko olisi valmis poistamaan pari paikkakuntaa Suomen kartalta. Ylistaron voisi vetää liekinheittimellä maantasalle tai ainakin julistaa ydinkoealueeksi. Noin niinkuin vertauskuvallisesti, pehmentää Jukka. - Vuonna 1994 olimme soittamassa Sysmässä, niin yhtäkkiä tuli joku jätkä ja veti pistoolin esiin ja osoitteli meitä. Heilui sen pyssynsä kanssa siinä lavan edessä. Kyllä se on pikkusen pelottavaa, kun tulee ravintolaan pistoolin kanssa. Naisportsari pillahti itkuun ja kitisi, että ”Aina mun vuorossa tapahtuu jotain.” Ei tullut mieleen soittaa poliisia? - Ai Sysmään poliisia? Ei tommosissa maalaiskylissä kannata soittaa poliisille, ne olis varmaan huomenna paikalla. - Toisen kerran pelko mitä pelkäsin paljon tapahtui Kontulassa, sekin oli muuten -94, se oli kauhujen vuosi. Singh´s pubin pihassa entisenä tupakkamiehenä olin kessulla, niin siihen tuli muualta päin Suomeen tulleet ja täällä päin olevat ja molemmilla ryhmillä pesäpallomailat. Mä tiesin, että nyt ei aleta pelaamaan vaan tässä on jotain muuta taustalla. Mä olin semmosessa välikössä ja portsari veti oven lukkoon mun nenän edestä. Rynkytin ovea, pääsin sisälle ja kohta oli täysi rähinä päällä. Tappeluihin ei olla ite jouduttu, mutta aivan uskomattomia tappeluita ollaan nähty, Teppo muistelee. 1996 Seppo Närhi diilasi duoa Helsinkiin. Gloria oli kaukana, vaikka isolle kirkolle päästiin: pojat kolusivat lähiöitä ja niiden pubeja. - Me tehtiin liki 200 keikkaa Helsingissä, sanoo Teppo - Elä puhu liian paljosta, mulla on kaikki täällä papereissa ylhäällä, toppuuttelee Jukka. - Valehtelenko mä? - Meillä oli 52 keikkaa. Juppikausi teki uuden tulon ja Tornado nousi arvoonsa Helsingissä juppien keskuudessa. - Me soitettiin uskomattoman monta keikkaa Fennian lavalla. Se oli niin hieno paikka, etten mä meinannut päästä sinne soittamaan, mulla oli väärät vaatteet ja lenkkarit, sanoo Jukka. - Sit me soitettiin kaiken maailman yksityisbileissä. Kerran Helsingin edustalla jahdilla, jossa oli joku öky italialaisine vaimoineen. Keikan jälkeen meidät pyydettiin jatkoille Kaivohuoneelle. Meillä oli auto Kauppatorilla parkissa ja me ajattiin kolmella taksilla Kaivohuoneelta: yhdessä istuttiin me, ja kahdessa tuli kamat.

”Hienoa, kun kerrankin nai 8

20 · 2011

| Ä ks

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

pysyy. Keikka-auto oli karu. Toyota LiteAce, sitä ei kukaan halunnut ostaa, paitsi Duo Tornado. Se maksoi 400 markkaa. - Kun kuultiin auton hinta, marssittin Pub Markukseen ja sanottiin, että me tullaan keikalle ensi viikonloppuna 400 markalla. Se oli ihan paska auto. Ei kulkenut mihkään ja haisi pahalle. Ristittin se Kalmaksi. Lopulta myytiin se kalliimmalla eteenpäin. Me ollaan aina osattu tehdä bisnestä. On bisnes meinannut kurahtaakin. Vuonna 1995 Pori Jazzien aikaan Duo Tornado soitti Hotelli Vaakunassa. Keikkaa oli kuulemassa pukumiehiä, sellaista parempaa porukkaa. - Oli hyvä keikka, hyvä meininki ja keikan jälkeen tuli mies kiittelemään ja puristelemaan kättä. Kertoi, että hänellä voisi olla meille keikkaa työnsä puolesta. Näitä tyhjän kyselijöitä piisaa aina, joten asenteemme oli hiukan vähättelevä. Kysyi hintaa ja me murjastiin siihen, että kuitilla vai ilman? Mies meni jostain syystä punaiseksi. Antoi kuitenkin käyntikorttinsa: Jouni Backman – sisäministeri. Kaikkea on tapahtunut, kaikenlaisiin ihmisiin on törmätty. Televisiossa on oltu: Ei itketä lauanataina-ohjelmassa, Hohtohetki-ohjelmasarjassa, Jyrkissä, Ruutupiilossa ja Urheiluruudussa. Yhteistyö Frank Papan eli Holle Holopaisen kanssa alkoi vuonna 1994. - Frank Pappa show oli juuri loppunut telkkarissa, ja Holle alkoi tekemään keikkaa kansan parissa. Se ei ollut kovin laadukasta puuhaa, kun Frank saarnasi juttujaan ja lauloi tv-sarjansa kappaleita cd-levyn päälle. Me oltiin Hullu-Jussi faneja, minä en ois uskaltanut, mutta Teppo yllytti, että mennään sen huoneessa käymään, oltiin nimittäin majoittauduttu samaan hotelliin. Koputettiin oveen ja kerrottiin, että ollaan illalla samassa paikassa keikalla, että osataan Hullu-Jussin kappeleet eestä ja takaa. Siitä se lähti, tuli tavaratalo- ja messukeikkaa ja Seppo Närhi myi meitä Frank Pappa ja Duo Tornado Showna. Ei tämmönen rupinen duo olis päässy Pakkahuoneelle ilman kontakteja. Isoilla areenoilla on veivattu jopa viidelletuhannelle päälle. On soitettu olympiastadionin sisä- ja ulkopuolella. - Ouluhallissa soitettiin Kirkan jälkeen ja Kirka suuttu, kun mä sanoin, että tuu kattoon, tää mun duo-kaveri on ihan sun näköinen, hekottelee Jukka. - Joo, niin suuttu ja lähti pois. Kauheita keikkoja mahtuu historiaan. Kamalimmat kokemukset johtuvat siitä, että keikkamyyjä ei tiedä mitä myy. - Pahinta on ollut varmaan se, kun olimme yhden kauppaketjun eläkkeellä olevien johtajienpikkujoulussa jonkun hotellin kabinetissa. Sillä oli pamppuja kravatit kaulassa syömässa rapuja. Tultiin paikalle ja alettiin mesomaan ihan älyttömästi eikä saatu mitään yhteyttä kuulijoihin. Oltiin väärässä paikassa väärään aikaan. - Naisten Askel- tapahtumassa oli hienoa soit-

- Teppo Seppänen ja Jukka Vehkala, asuvat Äänekoskella - perustettu vuonna 1992, ensimmäinen keikka Äänekosken teatteripäivien illanvietossa. - Satoja keikkoja Hangosta Ivaloon ja takaisin - Kaikki Duo Tornadon levytykset, ja SIG-levy "Kansanlauluja Kaupungeista" on äänitetty Äänekosken edesmenneen Kansantalon kellarissa. - Viettää 20-vuotisjuhlaa Pub Markuksessa 28.1.2012

taa. Tehtiin jumppaliikkeitä ja eukot teki perässä. Se oli mahtavaa, kun kerrankin naiset teki, mitä me haluttiin. Alkulämmiteltiin akat vetreiksi. Seuraavana vuonna paikalle kutsuttiin Hunksit. Juontokeikkoja on tehty ja etenkin niissä on ylilyönteihin sorruttu, se myönnetään hekotuksen säestämänä. Perimmäinen tarkoitus on tehdä huumoria, mutta kaikki ei vaan kestä sitä, niinkö? - Me juonnettiin kolmena vuonna peräkkäin Jyväskylän Kesän Lounaispuiston kinkereitä. Ismo Alanko ei ymmärtännyt meitä yhtään ja suuttu. Me kutsuttiin Ismoa sitkeästi Lasse Mårtensoniksi, se ei tykännyt meidän huonoista vitseistä. Me kehuttiin, että kyllä sä Lasse oot tehnyt hyviä biisejä. Huomattiin jääkaapissa Jägermeisterpullo jossa luki, että varattu Ismo Alangolle. Aateltiin, että otetaan pienet huikat, ja kohta oli helmi pohjalla. Lähettiin karkuun, ennenkuin Ismo lopetti keikan. - Esiintymään oli tullut afrikkalainen rumpuryhmä, ja miettiin, miten se juonnetaan lavalle. Haettiin kukkakaupasta 50 saviruukkua ja rummutettiin ne lavalla säpäleiksi. Oli muuten kiihkeä meininki ja yleisö katto monttu auki, ei tainnut avautua meidän performanssi ihan kaikille. Toimintaan vaikutti varmasti saadut takahuonetarjoilut, tähän juontoon Lounaispuiston keikat loppui. Duo Tornado ei suunnittele keikkoja etukäteen. Biisilistoja ei laadita ennakkoon, esiintymisasutkin vaihdetaan lavalle noustessa. Millä kappaleella aloitetaan, se sovitaan stagelle kävellessä. - Sen jälkeen kaikki on Herran haltuun. Helvetin Enkeleille vuonna 1995 soitimme aniliiniset takit päällä Charlie Brownia, tää on just sitä, että ei suunnitella. Silloin tuli encoret ja pelit, eikä päädytty paloina jätesäkkiin. Matti Inkisen kanssa yhteistyö alkoi vuonna 1997, Duo Tornado oli osa SIG-yhtyettä kolme vuotta. Tätä muistellaan lämmöllä ja kauhulla. Inkinen oli elohopea, jonka kanssa päätyi seikkailuihin. Miehen kohtalo sapettaa, seiskapäivää-lehti saa kyytiä. Vielä edellisellä viikolla ennen kuolemaansa Inkinen laittoi Tepolle tekstiviestiä ja aiemmin oli toimittanut uusia biisejä työstettäväksi Pub Markuksessa ei lueta edelleenkään seiskaa, jos, se on porttikielto. Mikä on toivotuin kappale? - Aina huudettiin, että soittakaa Paranoid. Vitsillä tehtiin biisistä oma keikkaversiomme. Jos joku toivoo sitä, niin sehän me soitetaan vaikka kesken edellisen kappaleen. Jos toivotaan Chisua, me soitetaan Juustossa löytyy.

iset teki, mitä me haluttiin.” ä Ks

| 20

· 2 011

teksti & kuva Terho Vuorinen

PressaXi? ÄKSän uudessa juttusarjassa esitellään tasavaltamme presidentiksi aikovat ehdokkaat. Tai ainakin ne, jotka tulevat Äänekoskelle ja suostuvat haastateltaviksi. ÄKSän työhaastattelussa vuorossa toinen presidenttiehdokas, Äänekoskella vieraillut Sari Essayah. Kristillisdemokraattien kandidaatti kertoi viettäneensä yön Kimmo Kinnusen luona. Essayah harmittelee sitä, että Pekka Haaviston kannalta on vaikea päästä riitoihin. Milloin kävit viimeksi Äänekoskella? - Eurovaalien yhteydessä 2009, muistelisin. Saatoin käydä myös eduskuntavaalien yhteydessä viime keväänä… Jyväskylässä ainakin kävin.

tä ohi, mutta oli sen verran pimeää. No, varmaankin ihan perinteinen?

Mikä on parasta Äänekoskella? - Äänekoskella on tietysti urheilupitäjän maine. Kanava-kisoissa olen tainnut joskus olla mukana. Mikä nyt olis parasta? Varmaan tämä hyvä sijainti ja luonnonkauniit maisemat.

Jos jätetään keihäs-Kinnuset pois, niin kuka äänekoskelainen huippuurheilija tulee ensimmäisenä mieleesi? - Ketä nyt tulisi? No, Mäkisen Tintti tulee ensimmäisenä mieleen, mutta eihän Tintti oo enää mukana.

Kuka on paras äänekoskelainen kaverisi? - Kimmo Kinnunen ja hänen vaimonsa Sari. Sitten on tietysti nämä politiikkapuolen kaverit eli ehdottomasti Soinisen Piia. Oletko koskaan yöpynyt Äänekoskella? - Olen. Olen ollut Kinnusilla yötä. Olen yöpynyt myös Hyttisen Ilkan ja Marjatan luona. Kuka on mielestäsi kaikkien aikojen koskelainen? - Ehkä se sitten Jorma on… Heh, menee nyt vähän urheilun puolelle. Mitä mieltä olet Äänekosken 1908 rakennetusta puukirkosta? - Tuota… Siis, niin. En kyllä tällä hetkellä pysty palauttamaan mieleen kirkon hahmoa, varmaan tultiin just äsken sii-

Tässä oli kompa. Se on palanut. - Onko? Ei ollut kyllä mitään hajua tästä.

Epäitsekkyys on tärkeä kristillinen arvo. Ketä aiot äänestää presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella? - Heh, kyllä minä aion äänestää itseäni. Näin olen tehnyt myös eduskuntavaaleissa. Jos ei itse usko itseensä, niin kuka sitten? Ketä presidenttiehdokasta äänestäisit, jos olisi pakko valita eikä itseään saisi äänestää? - En äänestäisi ketään. Tyhjän lapunkin saa jättää. Kuka ehdokkaista ei missään tapauksessa saisi ääntäsi? - En lähde laittamaan kollegoja inhokki- ja suosikkijärjestykseen.

"Lipponen on hyvin charmantti"

Olen vakuuttunut, että olen itse hyvä ehdokas, mutta jätän äänestäjien arvioitavaksi sen, minkälaisia muut ovat. Mitä terveisiä lähetät kristillisten entiselle puheenjohtajalle ja vuoden 1994 presidenttiehdokkaalle Toimi Kankaanniemelle, joka erosi puolueesta? - Nauti elämästä nyt, kun on vapaata elämässä enemmän. Mikä siinä Sauli Niinistössä naisia niin viehättää? - En tiedä, kun ei minua viehätä sen erityisemmin. En tiedä, onko hän mitenkään erityisemmin naisten ehdokas. Onko Paavo Lipposessa mitään viehättävää? - On, varmasti, kaikissa meissä on. Hänhän on hyvin charmantti. Mitä kadehdit Timo Soinissa? - Jaa-a, mitähän osaisi kahdehtia… Hänellä on hyvä verbaliikka. Onko sinulla ollut koskaan Paavo Väyrystä ikävä? - Ei varmaan mikään ikävä ole ollut. Eilen (toissa viikon torstaina) yritin päästä hänen kyytiinsä, mutta hän ehti lähteä niin livakasti yhdestä paneelista. Meillä oli monta yhteistä paneelia, joten silloin oli ikävä, kun en ehtinyt pyytää häneltä liftiä. Missä Eva Biaudet on sinua parempi? - Ruotsin kielessä. Voittaisitko nykykunnossasi Paavo Arhinmäen kymmenen kilometrin kävelyssä? - Voittaisin. Onko Pekka Haavistossa mitään epämiellyttäviä piirteitä? - Hän on kyllä niin äärimmäisen mukava ihminen. Voisiko se olla jotenkin epämiellyttävää, että jos haluaisi päästä riitoihin, niin Pekan kanssa se olisi varmaan vaikeaa?

Sari Essayah kuvaili itseään toimituksen vähemmän sattumalta valitseman kolmen kirjaimen avulla.

Tiedäks! Sari Essayah - s. 21.2.1967 Haukivuori - Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas - kansanedustaja 2003-2007, puoluesihteeri 2007-2009, europarlamentaarikko 2009 alkaen - entinen kilpakävelijä (MMkultaa 1993, EM-kultaa 1994)

Miinukset – lievää päättämättömyyttä vastailussa – ei valinnut Aurajuustoa pizzaan – ÄKSän edustus Linnan juhlissa epävarma

Plussat

+ mukavan oloinen ihminen + löysi aikaa ÄKSälle kiireen keskellä + tuntee hyvin äänekoskelaisia

X-tuomio Saapui myöhässä Äänekoskelle, mutta jätti osan KD:n piirikokouksesta väliin päästäkseen ÄKSän kanssa kaupungintalon takahuoneeseen. Aikaa vastailuun kului yli tuplaten Väyryseen verrattuna: noin 13 minuuttia. Vastauksia piti lyhennellä.

Jos sinusta tulee presidentti, niin kutsutko ÄKSän päätoimittajan Linnan juhliin ensi vuonna? - Hmm, tämä on hivenen johdatteleva laadultaan. Noh, mahdollisesti. Puhut lähimmäisyhteiskunnasta. Jäävätkö kauimmaiset oman onnensa nojaan? - Ei, koska lähimmäisyhteiskunnassa otetaan vastuuta sekä niistä, jotka ovat lähellä, mutta myös niistä, jotka ovat kaukana. Jos me esimerkiksi autamme syrjäytymisvaarassa olevia nuoria täällä, niin ei se sulje pois, ettemmekö voisi auttaa kehitysmaiden nuoria. Olet Savosta. Sano jotain savoksi? - Voe tokkiisa. Mikä on ennätyksesi keihäänheitossa? - Mitähän olen penskana heittänyt? Varmaan joku 16-17 metriä, siis todella surkea... Oletko koskaan saanut kolmosta koriin? - Vaikea sanoa… Se on ollut mahdollisuuksien rajoissa joskus lapsena tai nuorena. Kakkosia nyt ainakin. Mitkä ovat suosikkitäytteesi pizzassa? - Ananas, hmm, kinkku olis hyvää… ja oliivit. Jos olisit rakennus, niin mikä olisit? - Mikähän voisi olla… Vaikka aitta. Jos ei ole helluntailaisheilaa, niin voiko olla heilaa ollenkaan? - Ai siis niinku mitenkään, heh? Voi kai nyt olla heila kellä vaan, mistä tahansa eri kirkkokunnasta. Mitä sanot, jos joulupukki on kännissä ja alkaa puristelemaan? - No, kaikenlaisia hassuja tilanteita on jouluna sattunut, muttei onneks mitään häirintätilanteita. Varmaan toteaisin, että nyt on aika joulupukin lähteä. Mikä on elämän tarkoitus? - Vastaan siteeraamalla erästä suomalaista kirjailijaa, taisi olla Eeva Kilpi, joka kerran vastasi kysymykseen todella hyvin: elämän tarkoitus on päästä kotiin.

Essayah on kahdesta parhaasta presidenttiehdokkaasta toinen - tähän mennessä. Sarjan aloitti Paavo Väyrynen, jonka PressaXi?-haaston voi lukea vaikkapa näköispainoksestamme osoitteesta: www.issuu.com/aksalehti/ NET docs/aksa_19

20 · 2011

| Ä ks

Kosken Kosketus

atavuotiaalla Äänekoskella on merkitystä muillekin kuin kaupungissa asuville. Moni on lähtenyt sieltä maailmalle tai muuten vaan osunut matkansa varrella tähän keskisuomalaiseen pikkukaupunkiin. Juhlavuoden päätteeksi julkaistavassa Kosketuksia-kirjassa kerrotaan 55 tarinaa erilaisten ihmisten suhteesta Äänekoskeen. Tarinoitaan kertovat muun muassa julkkikset, virkamiehet, popparit, kirkonmiehet, urheilijat ja kulttuuripersoonat. Kirjan teksteistä vastaavat toimittajat Marjo Steffansson, Teijo Piilonen ja Terho Vuorinen. Kirjan julkaisija on Äänekosken Kaupunkisanomat (ÄKS). Kun kävi muualla asumassa, huomasi televisioa katsoessa ja lehtiä lukiessa, että tuo, ja kappas vaan, tuokin on Äänekoskelta. Koskelaisena en ollut kiinnittänyt huomiota omiin talentteihin, en ollut nähnyt mehtää puilta. Liki kaikilla kosketeltavilla on valoisat muistot Äänekoskesta ja sen ihmisistä. Paluumuuttajana en ihmettele sitä, samat fiilikset itsellänikin ja juuri siksi palasin takaisin juurilleni. Ah kotiseutua muistoineen, sanoo Marjo ja Terho komppaa: -Näin on. Olen asunut Helsingissä liki neljännesvuosisadan, olen Helsingissä äänekoskelainen ja Äänekoskella helsinkiläinen, se sopii

minulle hyvin. Hyviä pitäjiä molemmat, kertoo Teijo. - Jotain mystistähän tässä paikkakunnassa on, kun sellutehtaan kärystä ja vaneritehtaan varjosta on tällainen määrä monen alan erityisosaajia ponnistanut maailmalle. Kirjassa on arvokkaita ajankuvia ja se toimii loistavana käyntikorttina kaikille äänekoskelaisille, sanoo Marjo. Toimituksen kommentit Joillekin siellä syntyneille se on ollut takapajula, josta on ollut pakko päästä pois mahdollisimman nopeasti. Jotkut ovat löytäneet siellä harrastuksen, josta on lopulta tullut jopa ammatti. Muualta sinne muuttaneet ovat huomanneet, että pohjalaisten ja savolaisten välissä asuu ihmisiä, jotka kutsuvat itseään ylpeästi keskisuomalaisiksi. Vuodet ovat vierineet, ja muistot Äänekoskesta, Suolahdesta, Sumiaisista ja Konginkankaasta joko haalistuneet, tai sitten muuttuneet entistä tärkeämmiksi, kun haastattelemamme ihmiset ovat muistelleet kokemuksiaan. Elämä ei suinkaan ole ollut yhtä juhlaa näissä pienissä pitäjissä, mutta moni on kokenut saaneensa sieltä hyvät eväät elämäänsä. Osittain kyse on nostalgiasta, totta kai. Ja siitä, että meillä ihmisillä on hyvä tapa suodattaa

Vas. "Teijo Piilonen", Marjo Steffansson ja Terho Vuorinen

ikävimmät muistot pois mielestä. Mutta kyse on myös siitä, että kun vanhaan kotipaikkaan tai entiseen elämään on tullut etäisyyttä, on tullut samalla myös perspektiiviä katsoa asioita uudesta näkökulmasta. On huomattu, että samanlaisten ilojen ja murheiden keskellä on eletty ja eletään muuallakin. Kuten kirjan tarinoista voi huomata, Äänekosken seudulta on lähtenyt tai siellä on vaikuttanut hämmästyttävän laaja kirjo eri alojen ammattilaisia – muitakin kuin sellunkeiton ja koripallon. Toivottavasti jokainen heistä voi olla tämän kirjan luettuaan hitusen enemmän ylpeä vanhasta kotiseudustaan. Toivottavasti

nämä tarinat antavat samalla lisäevästä maailmalle kaikille, joilla on jokin kosketus nykyiseen kuntaliitosten jälkeiseen ”Suur-Äänekoskeen”. Kirjan tekijät Kosketuksia-kirja pian kaupoissa: Sitä on saatavana tekijöiltä, ÄKSän toimituksesta Kauppakatu 13, Citymarketista ja K-Supermarket Suosikista hintaan 30 euroa. Marjo Steffansson, Teijo Piilonen ja Terho Vuorinen ovat kertomassa Kosketuksiakirjasta lauantaina 10.12. klo 11-13 Citymarketin aulassa.

Äänekosken Yrittäjät ry kiittää joulukadun avausta tukeneita yrityksiä: AJ-Tools Oy Autohuolto M. Santa Oy Automaalaamo Tenhunen Oy Catering Apu Oy Cosmetic Freesia Hankala Offroad Hirvaskankaan Eläinhoitola Ilmastointipalvelu P. Savolainen Oy Kampaamo Sisko Keski-Suomen Lukko Oy Keski-Suomen Liikenne Keski-Suomen Liikepalvelu Oy Keskus-Pukimo Oy KinoMikko & Funkinos K-Supermarket SUOSIKKI Kukka- ja hautauspalvelu Lumpeenkukka Kukka- ja Hautauspalvelu Pajunkukka Konehuolto A ja J Kauppinen Oy Kokon Puutarha K & J Jäske Oy/Opteam Laatoitusliike Laattamestarit Oy Lounaskahvila Rata-cafe Maanrakennus E. Tourunen Oy Mainostoimisto AD Alfred Oy Niskanen Oy OSK Äänekosken KAK

Pikkusisko Rakennusliike Porrokki Oy Rakennus- ja remontointipalvelu Jarmo Väyrynen RKK-Ice Oy R-Wood Consulting Ltd Oy Silvaweb Sinikello Pia & Tuula Oy Sisä-Suomen Kiinteistöapu Oy Sisä-Suomen Lehti Suolahden Grilli Suolahden Metallituote Oy Suoteks Oy Sähkötyö J. Kangas Ky Sähkö-ja remonttityö Kyrölainen Taikaranta Oy Tammelin Kelloliike Oy Tekstiili Mariina Ky Tilitoimisto Luotola Oy Tilitoimisto Visma Services Tmi Asta Pöyry Tmi Taina Liimatainen Verhoiluliike Pohjoisaho Äänekosken Autokoulu Ky Äänekosken Apteekki Äänekosken Kiinteistöhoito Oy ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat Oy

Toivotamme kaikille Rauhallista Joulua ja menestystä Uudelle Vuodelle 2012

ä Ks

| 20

· 2 011

Juhlistaa 25-vuotista taivaltaan 9.12.2011 Tarjolla suolaista purtavaa ja täytekakkukahvit klo 10 alkaen

SYNTTÄRITARJOUKSIA JA ARVONTAA! Paikalla Oraksen ja Idon edustajat klo 12-14

Kiitämme asiakkaita ja yhteistyökumppaneita ja toivotamme kaikille Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta! Teollisuuskatu 9, 44150 Äänekoski puh. (014) 529 9100, fax (014) 529 9150 avoinna: ma-pe 7-17 11

Pirjo Äärinen: Syntyi: 1957 Suolahdessa Valmistui parturikampaajaksi v. 1975 Omistanut oman liikkeen 31 vuotta Perhe: kaksi aikuista lasta ja maailman paras aviomies Harrastaa: käsitöitä ja avantouintia

Lahjaksi kätöstelyjä - Ihmiset aina sanovat, että parturi-kampaajat ovat niin luovia. Ennen minä ajattelin, että minulta koko luovuus puuttuu. Sitten tämä viidenkympin villitys iski viisi vuotta sitten, parturi-kampaaja Pirjo Äärinen nauraa. Parturi-kampaamon ovesta sisään astuvaa tervehtii eteisessä suuri peltienkeli, jonka sisältä hehkuu lamppu. Sisällä liikkeessä seiniä täyttävät kaiken maailman käsityöt pussukoista kelloihin. Lattialla seisoo suuria tonttuja ja valaisimia. Tämä on Pirjon ja hänen miehensä yhteinen harrastus.

- Mies on aina ollut näppärä käsistään ja tehnyt kaikenlaista. Kait minä sitten siinä sivussa innostuin myös. Ja kun lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, minulla on enemmän aikaa tehdä käsitöitä, Äärinen kertoo. Aluksi Äärinen teki koriste-esineitä lahjoiksi ystävilleen ja sukulaisilleen. Jotain tekemistä piti kuitenkin koko ajan olla. Ompelukone hurisi ja puikot heiluivat päivittäin sitä vauhtia, että lopulta talo alkoi olla täynnä tavaraa. Siinä vaiheessa Äärinen keksi tuoda käsitöitä liikkeeseensä.

Kaikki Pirjon Salongin koriste-esineet ovat myynnissä ja varmasti uniikkeja kappaleitta. Ääriseltä voi myös tilata töitä. - Ihmiset ovat esimerkiksi ostaneet lahjaksi puisen kellon. Kelloon saa painettua asiakkaan haluaman kuvan, vaikka jonkun lapsuuden valokuvan, Äärinen vinkkaa. Äärinen kertoo, että hänen ja hänen miehensä ajatuskulku toimii hyvässä yhteistyössä. Ei ole niin hullua ideaa, etteivätkö he lähtisi sitä kokeilemaan. Pariskunnan käsissä niin puu, metalli, kangas

kuin paperinarukin saa uuden muodon. - Ideoita saa netistä ja kirjoista, tekemällä ja kokeilemalla oppii parhaiten. Lähes kaikki materiaalitkin saa ostettua paikkakunnalta. Kärsivällisyyttä tämä harrastus kuitenkin vaati, vaikka kyllä minä olen vähän tällainen hätähousu, Äärinen naurahtaa.

Taija Kolehmainen

Vas taukset:

Pirjo n uniikit joululahjaid eat 3. Paperivalaisin - Valaisin on kudottu paperinarusta. Sen takia lamppuina voi käyttää vain led-valoja, jotka eivät kuumene, vaikka ne olisivatkin pitkään päällä. Tämä valaisin on todella kaunis tunnelman luoja pimeisiin talvi-iltoihin.

1. Enkeli-koriste

2. Jättitonttu

- Koriste on tehty pakottamalla pellistä tötterö ja leikkaamalla sille siivet. Mieheni on erittäin tarkka, että enkeli on tukevasti tehty. Koriste näyttää entistä paremmalta, jos sen sisälle laitaa vaikka jouluvalot.

- Tonttu on ommeltu kestävästä kankaasta ja koostaan huolimatta se on erittäin kevyt. Tonttu on täytetty styroxrouheella, joten sitä voi pitää ulkonakin. Styrox ei homehdu helposti. Näistä koristeista jokainen on varmasti ainutlaatuinen.

Pirjon Salongista löytyy yllätys: on tonttuja, kelloja, tyynyjä, paperivalaisimia ja tauluja. Kaikki tavarat ovat parturikampaaja Pirjo Äärisen tekemiä ja ostettavissa.

Vastaukset sivulla 7 esitettyihin Äksymyxiin: 1. d (merkonomi Kauko Tuupainen piti 1970-luvulla huolta Suolahden seurakunnan rahoista) 2. c (Jyväskylästä on junalla matkaa Hietaman vanhalle liikennepaikalle 57 kilometriä) 3. d (kirjailija, opettaja Vuokko Österlund avioitui elokuvaohjaaja Mikko Niskasen kanssa Käpykolossa 1976) 4. a (opettajien opettaja oli vuonna 1939 Äänekoskella syntynyt ja kesäasunnollaan Savonlinnassa vuonna 2003 menehtynyt Antero Salminen) 5. d (Metsä-Botnian sellutehdas synnytti Paperiliiton osasto 77:n toimintaan 1985) 6. a (Huiman kasvatti Kimmo Juvonen otti BC Jyväskylälle uransa aikana 612 levypalloa. Tilaston kakkonen on Timo Naukkarinen) 7. b (yrittäjäjärjestöllä on noin 220 jäsentä) 8. b (Marko Partanen voitti SM-hopeaa 4 x 1500 metrin juoksussa vuonna 1994 edustaessaan Saarijärven Pullistusta) 9. c (Suolahden kentän yleisöennätyksen sai aikaan ystävyysottelun pelannut leningradilaisseura) 10. a (1896 perustettu perheyritys rantautui Äänekoskelle 1986 nimellä Holmtek Oy. Vuonna 2001 tapahtuneen yritysfuusion jälkeen nimeksi tuli Meconet)

20 · 2011

| Ä ks

teksti & kuva Teijo Piilonen

Kosket us

FAKTA

Mauri Akkanen asuu Munkkiniemessä asunnossa, jota on aiemmin isännöinyt Väinö Leskinen, yksi sodanjälkeisen Suomen merkittävimmistä poliitikoista.

Takavuosien talentti

Mauri Akkanen oli mestari lajissa kuin lajissa.

len lähtöisin Karjalankannakselta Kuolemajärveltä Akkalan kylästä Akkalan tilalta. Olin sotalapsena Ruotsissa, mutta tulin sieltä pois ennen sodan loppumista, kun äitini näki kuvan, jossa olin vanhoissa vaatteissa. Hän suuttui ja käski että minut pitää tuoda Suomeen. Tulimme Äänekoskelle aluksi johonkin isoon taloon Hietamalla. Myöhemmin asuimme Tammelinin kulmassa Laihon talossa. Kun isä pääsi sotavammoista toivuttuaan töihin, muutimme Pukkimäelle. Sitten hän alkoi rakentaa taloa Markkamäkeen, josta sai tontin markalla. Saimme ihan parhaan tontin kaupan vierestä. Koulussa opettajanani oli Airi Korhonen. Olin toiseksi paras kaikista yhteiskouluun pyrkijöistä. Taimi Tourunen Piilolanniemestä oli paras. Ruotsissa olin pelannut paljon jalkapalloa, jota Suomessa pelattiin vähemmän. Tehtaalla oli palopäällikkönä Ahllund, joka oli myös yhteiskoululla jumppamaikkana. Hän järjesti kerran kovan Vaasan IFK:n pelaamaan Äänekosken joukkuetta vastaan. Vaasalaiset olivat kohteliaita, voittivat vain 6-0. Myös alle 15-vuotiaista oli koottu joukkue. Minä hallitsin koko kenttää, ja he voittivat vain 1-0. Jo viikon päästä tuli Vaasasta kirje, jossa houkuttelivat minua muuttamaan sinne. Kaikki koulunkäynnit ja asunnot olisi maksettu, mutta en voinut jättää äitiä, kun isä oli vielä sotasairaalassa. Vähän myöhemmin rupesin voittamaan juoksukilpailuja. Valmentajat sanoivat että lopeta jalkapallo, koska siinä

ä Ks

| 20

· 2 011

on loukkaantumisvaara. Olin 12-vuotias, eikä kukaan pärjännyt minulle Äänekoskella keskimatkoilla. Wärtsilällä oli tehtaiden välinen yleisurheiluottelu, joka oli verinen kilpailu ja se otettiin tosissaan. Minut otettiin puutarhalle töihin, jotta pääsin Äänekosken tehtaan joukkueeseen. Minun olisi pitänyt periaatteessa olla seitsemästä neljään töissä, mutta puutarhuri Eero Haltiala antoi minulle joka päivä urakan. Sain lähteä kotiin puolentoista tunnin jälkeen, kun se pieni urakka oli tehty. Eero oli upea ihminen!

Akkanen nuorena raittiuskilpakirjoituksen voittajana.

Hän muutti myöhemmin Helsinkiin. Tapasin hänet ollessani Sydäntautiliiton johtajana. Eero oli toipumassa sydäninfarktista. Meillä oli maan parhaat lääkärit ja asiantuntijat omalla kuntoutuslaitoksellamme. Sanoin hänelle että Eero,

nyt tulet sinne hoitoon, sillä haluan korvata sen miten hyvin kohtelit minua aikoinaan Äänekoskella. Opin juoksemaan kun olin porvariseurassa ja piti varoa, ettei saanut sen takia turpaan. Muut olivat sossuja tai kommunisteja, kommunistithan olivat niitä pahimpia. Isä ei ollut politiikassa mukana, mutta en missään nimessä olisi mennyt Huimaan. Minä harrastin urheilua, en politikointia. Myöhemmin tehtiin kyllä yhteistyötä Huiman kanssa. Eiväthän ne osanneet pelata koripalloa, ennen kuin minä sitä niille opetin. Pelasin myös pesäpalloa. He sanoivat minulle että kun aina soitat suutasi, niin lähde nyt pelaamaan ja näytä, osaatko mitään. Lähdin mukaan yhteen otteluun Karstulassa – ja minut palkittiin kentän parhaana. Aiheutin skandaalin, kun voitin Erkki Puolakan tehtaan kolmen kilometrin maastokisassa. Hän oli kova maratoonari ja erittäin miellyttävä ja tunnollinen ihminen. Siihen aikaan oli Suomessa nämä kolme Olavia, kovia juoksijoita. Vuorisaloa en koskaan voittanut, mutta Salosen ja Salsolan päihitin aina. Teimme Hattusen Niilon kanssa pitkiä lenkkejä. Lähdimme viimeisellä junalla Saarijärvelle, jolloin takaisin oli pakko tuolla juosten se reilu 30 kilometrin matka. Salt Lake Cityn yliopisto houkutteli minua jossain vaiheessa opiskelemaan ja urheilujoukkueensa. En silloinkaan halunnut jättää äitiäni ja isääni. Olemme joskus ajelleet Äänekosken ohi ja pysähtyneet kahvillekin. Vaimolle tultiin juttelemaan, mutta minua ei kukaan tunnistanut.

Mauri Akkanen - Syntynyt 10.2.1935 Kuolemajärvellä. Asuu Helsingin Munkkiniemessä. ”Väinö Leskinen asui ennen tässä asunnossa.” - Naimisissa professori ja vanhuustutkija Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. - Valmistunut Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta. ”Sain niin kovat paperit ettei kellään.” -Suomen Kuntourheiluliiton toiminnanjohtaja 1973-78. Suomen Sydäntautiliiton (nyk. Sydänliitto) toiminnanjohtaja 1978-98. - Neljä Suomen nuorten mestaruutta yleisurheilussa. - Pitää hallussaan ÄU:n ennätystä 3000 metrin esteissä (9.33,0/1958). Ennätykset: 800 m 1.55,3, 1500 m 3.58,4. ”Ei savikentillä juostuja aikoja kannata verrata nykytuloksiin.” - Kirjoja: Isäni Taipaleen taistelija (1999), Tätini Impi – 102 vuotta Kivennavalta (2005), Muistelemme-kirja (2008) yhdessä Sirkka-Liisa Kivelän kanssa. Muistelmateos Mauri Akkanen Kuolemajärveltä tulossa.

NOPEAT Kilpaurheilu vai kuntourheilu? - Olin kilpaurheilussa mukana, mutta sittemmin perustamassa Kuntourheiluliittoa. Koulussa olisi pitänyt juoksuttaa cooperin testejä, mutta sanoin että ei siinä ole mitään järkeä, polkupyörällä tehty ergometritesti on parempi niille jotka eivät ole harjoitelleet. Karppaaminen vai sekaruoka? - Pohjois-Karjala-projekti olisi ollut hyvä, jos Martti Karvonen olisi siinä jatkanut. Kun hän muutti Italiaan, tilalle tuli Pekka Puska, joka ei ole mitään kunnon työtä tehnyt. Yksipuolisessa ruokavaliossa ei ole järkeä. Voi vai margariini? - Margariini. Voita on paljon käytetty ruuanlaitossa, mutta ei sitä missään nimessä ole syytä levittää leivälle. Ahti Karjalainen vai Erkki Tuomioja? - Ahti Karjalainen asui yläpuolellamme. Olen häntä kantanut monta kertaa taksista kotiin kun hän ryyppäsi niin pirusti. Erkki Tuomioja on kova vasemmistolainen, jolla on yksipuoliset mielipiteet. Hän ei pysty mihinkään kokonaisvaltaiseen ajatteluun.

Ă&#x201E;KSY MIE S

Linnanjuhlien jĂ¤lkipyykki (kirjopesu)

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

89 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

89 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Vapaa. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/ Vekkeli.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

89 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Muuttamaan pĂ¤Ă¤set heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

Reijo Honkonen

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Muuttamaan pĂ¤Ă¤set heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 873555

89 m2

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 160.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

55 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

Oli juhlissa sentĂ¤Ă¤n jotain hyvĂ¤Ă¤kin. Tanssimista oli mukava seurata. Kauniisti ja tasaisesti soljui myĂśs presidenttipari parketilla. SilmĂ¤ on jo niin tottunut myĂśs hĂ¤rkĂ¤pareihin, ettei niihin edes kiinnittĂ¤nyt mitĂ¤Ă¤n huomiota. Turhaan siis jotkut kansanedustajat pelkĂ¤sivĂ¤t tanssisuoritustaan. EhkĂ¤ nĂ¤emme ensi vuonna myĂśs Oinosen ja Hakkaraisen parketilla. Jos herrat eivĂ¤t yhdessĂ¤ tohdi pyĂśrĂ¤hdellĂ¤, kadetti voi kumpaakin viedĂ¤, ettei tule puheita.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Muuttovalmis, hyvĂ¤kuntoinen omakotitalo. Mh. 166.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV KiinteistĂśnvĂ¤litys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Ă&#x201E;Ă¤nekoski p. 010 228 4460

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 132.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

Linnanjuhlien kutsuvieraslistassa ei ollut taaskaan mitĂ¤Ă¤n jĂ¤rkeĂ¤. Vaikka kierrĂ¤tys on kovasti pop, Ja pukeutumiseen pitĂ¤Ă¤ saada vihdoinsamat naamat siellĂ¤ taas kuikuilivat kin joku roti. Nyt juhlat muistuttavat ja kameran linssiĂ¤ kyttĂ¤ilivĂ¤t. Ei kun pĂ¤ivĂ¤kodin fantasiapukukekkereitĂ¤. Jos .XQ DVXQQRQYDLKWR RQ DMDQNRKWDLVWD PH SDOYHOHPPH kiertoon ensi vuonna koko konkkaronk- joku tulee sĂ¤kki pĂ¤Ă¤llĂ¤ tai tennarit ja7DUMRDPPH Nl\WW||VL DPPDWWLWDLWRLVHW YlOLWWlMlW MD K\YlQ ka. Ja vereksiĂ¤ voimia tilalle. lassa, ei muuta kuin kylmĂ¤sti pellolle ja boolihinkki perĂ¤Ă¤n. Jos on sprinttipaita SDLNDOOLVWXQWHPXNVHQ VHNl P\\WlYlOOH NRKWHHOOH ODDMDQ Kansanedustajia ei pidĂ¤ kutsua lainkaan, tahi printtimekko pĂ¤Ă¤llĂ¤, narikassa ansillĂ¤ edustuksellinen boolinjuominen ei netaan harteille loimi, ettei tarvitse kaikQlN\Y\\GHQ QLLQ QHWLVVl NXLQ OHKGLVVlNLQ ole nykyaikaa. EikĂ¤ kansanedustajia kien hĂ¤vetĂ¤. muutenkaan jaksa katsoa. EikĂ¤ kuunnella. Jos ne pĂ¤Ă¤sevĂ¤t Ă¤Ă¤neen, heti nu- Ja poppareita ei saa pĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤ sisĂ¤lle ollenkahdan sohvalle ja nĂ¤en lamaunia. kaan. Naisten koruille ja helmille on annettava painorajoitus. SitĂ¤ paitsi kansanedustajat ovat riittĂ¤vĂ¤n etĂ¤Ă¤ntyneitĂ¤ kansasta muutenkin. Kun Muuten homma lĂ¤htee ensi vuonna tĂ¤ypalvelu linnassa pelaa, ne sanovat, ettĂ¤ sin lapasesta. Satasesta vetoa, ettĂ¤ jo ensi palvelurakenne Suomessa on edelleen vuonna joku tulee torilta ostettu huumohyvĂ¤ssĂ¤ kunnossa. ripaita pĂ¤Ă¤llĂ¤ juhliin. Ja muotitoimitta-

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632

Jarmo Berg ArviointipĂ¤Ă¤llikkĂś LKV, AKA auktorisoitu kiinteistĂśarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo HĂ¤kkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295

Kysy vĂ¤lityspalkkiotarjoustamme. Normaali vĂ¤lityspalkkio velattomasta kauppahinnasta on 4 % + alv. 23 % = 4,92 % ja vĂ¤himmĂ¤ispalkkio 2 000 â&#x201A;Ź + alv. 23 % = 2 460 â&#x201A;Ź. Puh.hinnat 010-alkuisiin numeroihin lankapuh. 0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,595 â&#x201A;Ź/min ja matkapuh. 0,028 â&#x201A;Ź/puh + 0,1704 â&#x201A;Ź/min (alv 23 %). SKV KiinteistĂśnvĂ¤litys Oy, Puutarhurinkuja 2, Helsinki, Y-tunnus 0851924-5.

20 Âˇ 2011

.RWL RQ V\GÂ&#x17E;PHQDVLD

SKV-avain 850026

EnkĂ¤ minĂ¤ ymmĂ¤rrĂ¤ sitĂ¤kĂ¤Ă¤n, miksi presidentin tĂ¤ytyy kutsua juhliin entisiĂ¤ kihoja ja laskevia tĂ¤htiĂ¤, kun meitĂ¤ kaikenmaailman tulevia entisiĂ¤ on tyrkyllĂ¤ jonoksi asti.

Juhlijoitten tasosta kertoo paljon myĂśs se, ettĂ¤ yhtenĂ¤ vuonna jonkun kutsutun puoliso oli joutunut jatkoilla tappeluun ja oli ottanut oikein kunnolla lĂ¤ttyyn. Varmaan on hieno mennĂ¤ silmĂ¤ mustana kotipuoleen kertoilemaan, millaista siellĂ¤ linnassa nyt sitten oikeasti oli.

SKV-avain 850026

2TTMMHSSDKDSJNÄŽ@RTMSNRHÄŽLXXMSHÂ¸ ÄŽ -XSÄŽNMÄŽ@HJ@ÄŽK@HSS@@ÄŽSTTL@RS@ÄŽSNHLDDM ÄŽ ÄŽÄŽ

jat tirskuvat ilosta. Paidan rintamuksen teksti â&#x20AC;?Vaihdoin Pikku Kakkosen Isoon Kolmoseenâ&#x20AC;? on toimittajien mielestĂ¤ niin vauh ja cool! Ja taas kansa kĂ¤rsii.

SKV-avain 850026

Ja kaikkien kutsuttujen puolisot pysykĂśĂśt kotona. Ei mitĂ¤Ă¤n avec-juhlia enĂ¤Ă¤. SiinĂ¤ vapautuu useita satoja paikkoja uusille innokkaille juhlijoille. Ja puolisoiden tilalle sellaisia kansalaisia, jotka eivĂ¤t ole ansioituneet naimakauppoja tekemĂ¤llĂ¤. MeitĂ¤ kyllĂ¤ riittĂ¤Ă¤!

SKV-avain 850026

setin tĂ¤lle vuodelle vain kaksi pĂ¤Ă¤mĂ¤Ă¤rĂ¤Ă¤. Halusin saada kutsun linnanjuhliin ja pĂ¤Ă¤stĂ¤ ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin. Kumpikaan toiveistani ei toteutunut. Puhelin on pysynyt mykkĂ¤nĂ¤, postilaatikko tyhjĂ¤nĂ¤. Katkerin mielin mietin, mikĂ¤ meni pieleen. Ja puran katkeran kalkin paperille. Aloitan linnanjuhlista. Politiikasta en pysty vĂ¤hĂ¤Ă¤n aikaan kiroilematta kirjoittamaan.

LisĂ¤Ă¤ kohteitamme ja kohteiden esittelyajat lĂśydĂ¤t www.skv.fi

| Ă&#x201E; ks

Uusia YIT Koteja Äänekoskelle Upea tilaisuus hankkia remonttivapaa ja huoleton koti kävelymatkan päästä kaupoista ja keskustan palveluista. Terveyskeskuskin on lähes naapurissa. Kuhnamonjärven lähellä olevissa Niittyleinikin laatukodeissa on korkeatasoiset materiaalit ja varustelu. Toimivissa pohjaratkaisuissa olohuone ja keittiö muodostavat avaran yhtenäisen tilan yhdessäolon hetkiin. Tilavalla parvekkeella on nautinnollista vilvoitella oman saunan rentouttavien löylyjen jälkeen. Tutustu monipuoliseen valikoimaan ja osta uusi unelmiesi YIT Koti!

Äänekosken Niittyleinikki Kerrostalo | Terveyskatu 19 Rakentamisen arvioitu aloitus 04/2012. Esim. 2 h+kk+s 2 h+k+s 2 h+k+s 3 h+kk+s 3 h+kk+s 3 h+k+s 3 h+k+s

40,0 m2 49,0 m2 53,5 m2 62,5 m2 68,5 m2 73,5 m2 78,0 m2

mh. alk. 40 800 51 200 52 800 63 600 67 600 75 600 78 000

vh. alk. 102 000 128 000 132 000 159 000 169 000 189 000 195 000

* Matkapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/min, lankapuhelimesta 8,28 snt/puhelu + 5,95 senttiä/min.

YIT Asuntomyynti Kuormaajantie 7, Jyväskylä p. 050 390 1935, 040 826 1101, 020 433 6202*

Suolahden Kansantalo - Kisakatu 7 - Suolahti

www.aksa.fi

ä Ks

| 20

· 2 011