ÄKS nro 16

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 1 6 · 1 2 . 1 0 . 2 0 1 1

Ministeri Kyllönen s. 5

Äänekoski on paratiisi v. 2111 s. 18

Kosketeltavana Petri Vainio s. 21

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

vIIkoNloppUNÄyttelySSÄ 15.-16.10. lA klo 10-14 jA SU klo 12-15

kAHvI- jA pUllAtARjoIlU! | BlUetootH | NAvIGAAttoRI | peRUUtUSkAMeRA | GooGle SeARCH -pAIkkAHAkU | ReAAlIAIkAISet lIIkeNNetIeDot | | IlMAStoINtI | AUDIo 6 kAIUttIMellA | USB | CD | 7 tURvAtyyNyÄ | 6.1” koSketUSNÄyttÖ | vSC-AjoNvAkAUtUS |

UUDEN SUKUPOLVEN YARIS. Toyota Touch & Go -multimediajärjestelmällä.

Mikään muu laite ei tee yhteydenpidosta näin hauskaa. Upeasti muotoiltu uusi Yaris on kevyempi, nopeampi ja aiempaa tilavampi.

Ainutlaatuinen Toyota Touch & Go tuo suureen kosketusnäyttöön mm. ystäväsi, matkakohteesi, musiikkisi ja koko maailman.

Moottoreina huipputaloudelliset Dual VVT-i -bensiini- ja D-4D -dieselmoottorit. Valittavissa manuaalivaihteistoakin pienemmän kulutuksen mahdollistava Multidrive-S -automaattivaihteisto. Tervetuloa koeajolle.

TOYOTA TOUCH & GO

Uusi Yaris Linea Sol -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 13 890 €, arvioitu autovero 3 198,90 €, toim. kulut 600€, kokonaishinta 17 688,90 €.

EU-yhdistetty kulutus 3,9-5,5 l/100 km, CO2-päästöt 104-127 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta. Kuvan auto Style-varustetasolla.

UUSI HIlUX.

MetSÄN kUNINGAS UUSI SARveNSA. Uusi Hilux tarjoaa legendaarisen luotettavuuden rautaiseen ammattikäyttöön. Käytössäsi ovat parhaat maastoajo-ominaisuudet nyt luokkansa matalimmalla kulutuksella, pienimmillä päästöillä ja erittäin korkeatasoisella varustelulla.

Vakiona Hilux SR -tasossa mm. suuri Toyota Touch -multimedia-näyttö, joka sisältää peruutuskameran, Bluetooth handsfreen sekä 6:n kaiuttimen audiojärjestelmän aux-in/USB-liitännällä. Tervetuloa testaamaan.

Mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 28 310 €, arvioitu autovero 5 274,97 €, toim.kulut 600€, kokonaishinta 34 184,97 €.

Pick Up -luokan kulutus ja CO2-päästövertailu Hilux Extra Cab 2,5 VW Amarok Trendline 2,0 TDI Isuzu D-Max Space Cab 2,5 Nissan Navara King Cab 2,5 Ford Ranger Super Cab XL 2,5

7,3 7,8 8,2 8,5 9,3

l/100 km l/100 km l/100 km l/100 km l/100 km

CO2 CO2 CO2 CO2 CO2

194 209 217 224 255

g/km g/km g/km g/km g/km

Tiedot tarkistettu maahantuojien internetsivuilta 19.9.2011.

EU-yhdistetty kulutus 7,3-8,6 l/100 km, CO2-päästöt 194-227 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km.

Nyt AURISIN, CoRollAN tAI veRSoN oStAjAlle tAlvIpAkettI vAIN

395 €

Tarjous koskee vain uusia asiakastilauksia ja on voimassa rajoitetun ajan.

Sisältäen: Talvirengasyhdistelmän 16-tuuman kevytmetallivanteilla ja lohkolämmittimen. etusi n. 1.350 €

Hiace

tAlvIpAkettI*

0€

paketti sisältää: • Talvirengas yhdistelmä • Lohkolämmitin • Vetokoukku etusi n. 1 850 €

Tarjous koskee vain uusia asiakastilauksia ja on voimassa toistaiseksi. Tarjous koskee vuonna 2011 rekisteröitäviä autoja.

Rahastajantie 2, 44100 ÄÄNEKOSKI

• www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net

Marko Hakkarainen puh. 010 5228 456

Petteri Kovanen puh. 010 5228 457

Hannu Kautto puh. 010 5228 459

• Automyynti avoinna ark. 9-17, la 10-14 • Huolto, avoinna ark. 7.30-16 puh. 010 5228 460 • Varaosat, avoinna ark. 7.30-17 puh. 010 5228 465 Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/min. Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/min.

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 1 6 · 1 2 . 1 0 . 2 0 1 1

Ulla Aaltonen Yrittäjyys verissä

16/2011

Mitalin arvoiset s. 5

Seuraava ÄKS ilmestyy 26.10.2011

Kosketeltavana Juhani Meriläinen s. 10

Päätoimittaja Äkseeraa uudella palstalla.

Ruokasaarnaaja jälleen rasvoissa s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

11

6 Toimittajalta Marjo Steffansson

X16

Toisen tragedia on toisen kahvipöytäkeskustelun kärkiaihe. Näin se ikävä kyllä menee, ja pienessä kaupungissa asioiden ruotiminen julkisesti tai salaa (juttu pysyy porukassa, mutta porukka suurenee) satuttaa jo ennestään murheisin mielin kulkevaa. Asiat, joista kilvan puhutaan, olisi hyvä suhteuttaa omaan elämäänsä. Olenko minä elänyt niin, että minulla on varaa ja syytä spekuloida ja parhaassa tapauksessa värittää asioiden kulkua?

Okei, mikä on sen piristävämpää kuin juoruilu. Miksi me emme löydä kiinnostusta siihen, jos jollakulla menee hyvin, jos joku on onnellinen tai muuten vaan menestyvä. Miksi mukavat asiat eivät ole mukavia ruodittavia? Toisen konkurssi, avioero tai sairastuminen: aah ja jees, niistä saa soraa renkaiden alle.

Kirjakumpu jatkaa toimintaansa tämän viikon ajan.

Uuteen alkuun

Asiakkaita on käynyt normaalisti aivan viimeisiin päiviin asti.

- Osa ei edes tiedä, että lopetamme toimintamme pian, yrittäjä Risto Kumpu kertoo.

Ä

änekoskella viimeiset 20 vuotta toiminut Kirjakumpu asettui konkurssiin maantaina 3.10. velkojan hakemuksesta.

Yrittäjä Risto Kummun mukaan siihen johtanut syy ei missään nimessä ollut kaupungin koossa.

- Pitkässä juoksussa täällä on riittävät markkinat, Äänekosken kokoisessa kaupungissa yrittäjän on tärkeä kerätä oma asiakaskunta ja saada heidän luottamus puolelleen, niinkuin sanotaan: Äänekoski on ihmisen kokoinen kaupunki.

Kumpu on seissyt monien tiskien takana vuodesta 1967 lähtien, ja vielä olisi saattanut mennä ehkä jonkin aikaa kirjakauppaa pyörittäessä, mutta kun päätepiste tuli, niin siinä ei voi valittaa.

- Tämä tilanne syntyi pikkuhiljaa, tietenkin yrittäjänä pitäisi pystyä suhteuttamaan tilanne, mutta ympärillä olevat olosuhteet ja markkinat johtivat pitkällä ajalla tällaiseen tilanteeseen. Siihen on tyydyttävä, kirjakauppias täsmentää.

- Onhan tämä kaksitahoinen asia, en voi sanoa, että ratkaisu olisi varsinaisesti helpottanut, mutta pari viime vuotta olen elänyt tätä nykyaikaista 24/7-työtahtia, ehkä vihdoin olikin aika levähtää.

Päätös teki selväksi, että nyt tämä työelämä loppuu tähän, nyt ei enää tarvitse olla kellon orja.

Täysin oloneuvokseksi Kumpu ei kuitenkaan aio jäädä, sillä yhteiset harrastukset jatkuvat ja kotonakin riittää tekemistä.

- Kyllä sitä aina tekemistä keksii ja pitääkin, sillä toisen sydäninfarktini jälkeen lääkärit sanoivat, että liian suuret elämänmuutokset ovat vaarallisia. Vitsailinkin aiemmin omaan tapaani, että muutaman viikon päästä liikkeen lopettamisesta minua viedään ambulanssilla, Kumpu naurahtaa. ä Ks

| 16

· 2 011

Äänekoski ei kaikesta huolimatta tule jäämään ilman kirjakauppaa, keskustelut mahdollisesta tulevasta jatkajasta käynnistyivät jo hyvän aikaa ennen konkurssipäätöstä.

- Olen saanut jo kolme vanhuuseläketiliä, tuntuu siltä, että on jo aika tehdä tilaa nuoremmille, 68-vuotias Kumpu paljastaa.

- En pysty vielä kertomaan enempää tai tarkemmin asiasta, mutta toivon mukaan katkos tulee mahdollisimman lyhyeksi. Ehkäpä uusi yrittäjä kerkeäisi jo joulumyyntiin. Kyllä täällä kirjakauppa menestyy, kun lähdetään sopivilla menetelmillä eteenpäin.

Kaupankäynti pitäisi tosin saada laajemmalle alueelle.

Vaikka tällainen lopetus ottaakin koville, yrittää Kumpu etsiä tapansa mukaan asiasta jotain hyvääkin, edes vähän.

- Ei tässä itku auta, pitää yrittää ajatella positiivisesti. Hyvä, että joku käski laittaa pisteen, minä itse en siihen kehoituksista huolimatta pystynyt.

- Sen minä vielä haluaisin sanoa, että asiakkaat ja tutut ovat antaneet erinomaisen paljon positiivista palautetta ja eväitä jaksaa tästä eteenpäin. Ihmisiä on käynyt liikkeessä toivottamassa hyvää jatkoa näinä viimeisinä päivinä, se on ollut lohduttavaa.

- Perheen jaksaminen on joka tapauksessa ykkösasia, kun pääsemme tästä yhdessä ylitse. Yhteisiä eläkepäiviä ei korvata millään, siksi toivon meille kaikille voimia jaksaa tulevat ajat, Kumpu päättää.

Naisia pidetään juoruilun mestareina, mutta myös miehet osaavat tuon jalon taidon.

Käykääpä kärpäsenä katossa huoltoasemilla kuuntelemassa. Kaikki juoruavat -turha edes väittää muuta. Juoruilu on inhimillistä (?) kanssakäymistä silloin kun yritetään selvittää omia tunteita tai ihmissuhteita. Juoruilu maustaa tapahtumaköyhää elämää. Me olemme useasti harmittoman hauskoja tarinaniskijöitä, mutta joukosta löytyy myös yhteisönsä myrkynkeittäjiä.

Vakio pals tat: Av aus

04

K a l ent e r i 1 0 - 1 1 Kos k e t us

21

Äk s y mi es

22

Taija Kolehmainen

3

Avaus

Maalaismaisemaa

Keijo Hytönen

Mikä yhteiseksi elämänohjeeksi.

Mietiskelin tätä nykyistä elämänmenoa, että mikä se olisi meille nykyihmisille sopiva yhteiseksi elämänohjeeksi. Mitä vanhemmat voisivat opastaa lapsilleen, mitä opettajat oppilailleen, mitä työnantajat työntekijöilleen,mitä papit seurakuntalaisilleen jne.

Nykyisin voisi asian kääntää myös toisinpäin, mitä lapset voisivat opastaa ja odottaa vanhemmiltaan jne.

Asian olisi hyvä ilmaista mahdollisimman lyhyesti, vaikkapa yhdellä sanalla.

Mikä se kaikki sisältävä sana voisi olla meidän kaikkien elämänohjeeksi?

Olisiko se ahkeruus, huolellisuus, nöyryys, kiltteys, uskollisuus, tasapuolisuus vai positiivisuus.

Kaikki hyviä ja yleisesti hyväksyttäviä asioita , mutta ei kuitenkaan tuntunut mikään oikein sopivalle kun ajattelee itseään ja persoonana. Jaksaako aina olla huolellinen tai esimerkiksi kiltti.

Tulisiko elämä liian raskaaksi ja vaikeasti elettäväksi.

Sitten välähti kohtuullisuus tai kohtuus. Olisiko se siinä?

Kohtuus mm. kaikissa em. asioissa.

Kohtuus syödessä, kohtuus rahan käytössä, huvittelussa, autolla ajossa, siivoamisessa ja vaikkapa seksihommissa Kokeillaanpa sopisiko se vielä kohdennettuna ohjeeksi joillekin erityisryhmille. Kohtuus opettajille kahvinjuonnissa, kohtuus papeille saarnatessa, kohtuus maanviljelijöille konehankinnoissa, kohtuus ammattiyhdistysihmisille palkkaneuvotteluissa ja kohtuus politikoille perättömien puhumisessa.

Kyllä vaan siinä se on kohtuus kaikessa!

Kuva: Janne Suhonen

Merja Kyllönen Terveisiä liikenteestä

S

uomi on pitkien etäisyyksien maa, joka viennistä riippuvaisena tarvitsee hyvät ja toimivat yhteydet kaikkialle maailmaan. Tämän päivän liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen. Äänekosken kaupungin alue on omalla seudullaan, Keski-Suomen maakunnassa, merkittävä työllistäjä. Suurimpia yrityksinä mm. Valtra Oy Ab, Finnforest Oyj, Metsäliitto Osuuskunta, M- Real Oyj, Oy Metsä-Botnia Ab, CP Kelco Oy, Powernet Oy, Valio Oy, Relicomp Oy, Meconet Oy, Botnia Mill Service Oy. Joten tarve toimiville liikenneyhteyksille on selvä ja hyvin perusteltavissa.

Talouden haasteissa joudumme pohtimaan yhdessä pidemmän ja lyhyemmän aikajänteen toimenpiteitä suomalaisen liikennejärjestelmän toimivuuden ja palvelevuuden turvaamiseksi. Uusia avauksia ja ajatuksia tarvitaan, jotta pystymme aidosti huolehtimaan liikenneverkkomme kunnossapidosta myös tulevina vuosina.

Emme voi vain ajatella, että lapiotyö on ainoa ratkaisu olemassa oleviin haasteisiin, vaan meidän on kyettävä kehittämään liikennejärjestelmämme mahdollisuuksia monipuolisesti. Tällöin myös uuden tekniikan ja tutkimuksen sovellukset tulevat tärkeään tarpeeseen ja haastavat meidän yrityksiämme uuteen suunnitteluun.

Ministeriössä aloitetun liikennepoliittisen selontekotyön yhteydessä linjataan myös tulevien vuosien ja tulevaisuuden liikennehankkeita. Keski-Suomen alueella ykköslistalla on hanke VT 4 Jyväskylä-Oulu, jossa tavoitteena olisi Jyväskylän pohjoispuolelta jatkaa nykyistä moottoritietä Kirristä Tikkakoskelle ja muulle tieosuudelle toteuttaa ohituskaista- ja liittymäjärjestelyjä sekä taajamien kohdille liikenneturvallisuustoimenpiteitä.

Hankkeen kustannusarvio on noin 140 M€, josta Keski-Suomen alueelle sijoittuvien toimenpiteiden kustannusarvio on noin 110 M€. Tämäkin hanke on tarkastelussa ja ensi kevääseen mennessä tiedetään, mikä on tilanne tulevien hankkeiden käynnistämisen ja aikataulujen osalta. Käynnissä olevista hankkeista VT 4 LusiVaajakoski valmistuu tänä syksynä ja toiveita onkin perustellusti esitetty VT 4 jatkosta tulevina vuosina. Uskon, että Keski-Suomi pitää vireästi yhteyttä ja muistuttaa omista tärkeistä hankkeistaan myös liikenne- ja viestintäministeriötä.

Valoisin syysterveisin Merja Kyllönen Liikenneministeri

Palvelupuntari

Äks selvitti katugallupilla kyselemällä 100 äänekoskelaiselta missä Äänekoskella saa parasta palvelua. Yhteensä ehdotettiin 32 eri paikkaa, tässä on top 5 1. K-Supermarket Kauppaniska (14%) - Mukava asioida ja loistava kassapalvelu 2. Wilhelmiinan Konditoria (12%) 3. Tokmanni (9%) 4. Seppälä (7%) 5. Kosken Helmi (7%)

ÄKSä soitti K-Supermarkat Kauppaniskan kauppias Pertti Hannulalle ja kertoi ilouutiset.

Onneksi olkoon, äänekoskelaiset ovat valinneet teidän kauppanne parhaan palvelun liikkeeksi Ääneseudulla.

Miltä nyt tuntuu?

- Kuulostaa kyllä todella hienolta!

Miksi juuri teidän kauppastanne saa parasta palvelua, mikä on teidän salaisuutenne?

- Me olemme aina lähteneet liikkeelle asiakkaiden tarpeista, palveluhenkisyys on koko toiminnan lähtökohta.

Jatkuuko sama henki suuremmassa K-Citymarketissa?

- Totta kai, meillä supermarketketjussa palveluhenkisyys on ykkösasia.

4

16 · 2011

| Ä ks

Hä?

Gallup

Pöntöstä alas?

Pekka Pöyrin top–viisi viemäreistä löytyneistä asioista

?

1. Rintaliivit

2. Pitkät kalsarit 3. Räsymätto 4. Lelut 5. Tekohampaat

Ä

äneseudun energian jätevesipuhdistamoiden vastaava hoitaja Pentti Pöyri muistuttaa, että biohajoavaa jätettä ei saa heittää wc-pönttöön.

Kielto koskee ruuantähteiden ja paistorasvojen lisäksi tuotteita, joissa lukee huuhdeltava.

- Viemäriverkostoon ei kuulu ulosteen lisäksi kuin vessapaperi. Jopa talous- ja käsipyyhepaperit tukkivat viemäriverkkoa, valottaa Pöyri.

Jos tuotetta mainostetaan huudeltavana, se voi synnyttää mielikuvan, että pönttöön voi heittää muutakin kuin wc-paperia. Vaikka huuhdeltaviksi mainostetut tuotteet, kuten paperihylsyt ja kuituliinat, liukenevat veteen, niiden kuitumassa kasvattaa orgaanisen jätteen kuormaa jätevedenpuhdistuslaitoksessa.

- Ja me avataan niitä tukoksia ja mitä enemmän meillä on hommaa, sen kalliimmaksi nousevat jätevesimaksut. Massa voi aiheuttaa tukoksia kiinteistöjen putkistois-

sa ja viemäriverkostossa. Jopa hammaslanka saattaa kietoutua pumppujen akseleihin kiinni ja sitten me nostetaan autopelissä pumppu ylös ja setvitään sotku.

Taajama-alueen putket ovat kymmensenttiset kun taas viheralueilla vesi laskettelee kahdeksansenttisissä putkissa.

- Vesisosuuskuntien hoitajat niitä sitten tukkoja harmittelevat. Esimerkiksi pumpulipuikot jäävät meidän viimeiseen sihtiin ja niitä me käsipelissä sieltä noukitaan. Ei ne ole mukavia, jos joutuvat vesistöön ihmisten harmiksi, huokailee Pöyri.

Olisiko syytä katsoa peiliin ja ottaa maalaisjärki käteen, ennenkuin vetää pöntön?

- Joo, ei me tulla vahtimaan, mitä ihmiset pönttöihinsä mättää, vakuuttelee Pöyri ja suosittelee paperirullan biohajoavan hylsyn lajittelua vaikka biojätteeseen.

Huima työllistää tälläkin kaudella yhteensä kuusi ulkomaalaista koripalloilijaa: kolme sekä miesten että naisten joukkueessa.

Onko näin monta jenkkiä tarpeen?

Jussi Porrassalmi - Kyllä. Se on välttämätöntä, jos meinaa näillä sarjatasoilla pelata. Valitettavasti se on näin.

Marjo Steffansson

Kansa valitsi Kallen Asiantuntijat ovat oikeilla jäljillä. Näin tuntui enemmistö ajattelevan Kaikkien Aikojen Koskelainen -äänestyksen tuloksista.

Kuukauden takaisen kutsuäänestyksen voitti leffaproffa Mikko Niskanen ennen keihäslegenda Kimmo Kinnusta ja Äänekosken "isää" Kalle Piilosta. Tulokset näyttivät tyydyttävän ÄKSän lukijoita, sillä vaihtoehtoisia TOP3-listoja ei suuria määriä laadittu.

Lopputulos kuitenkin muuttui, sillä 1800-luvun lopulla Äänekosken teollisuudelle ja kaupalle edellytyksiä luonut Kalle Piilonen nousi lukijoiden suosikiksi 28 pisteellä. Mikko Niskanen hävisi Kallelle niukasti. Pronssille nousi varsinaisessa äänestyksessä kahdeksanneksi sijoittunut Maija Piitulainen.

Kärkikolmikon takana tulivat lähimpänä Simo Holopainen senior ja J. E. Hammarén.

Hajaääniä lukijat antoivat runsaasti. Huumoriakin oli mukana kiitettävästi.

Lukijoiden TOP3 1. Kalle Piilonen 28 2. Mikko Niskanen 24 3. Maija Piitulainen 18 Arpaonni suosi Risto Rinnettä. Palkinnoksi hän pokkaa Pasi Lönnin uutuusdekkarin Viimeinen tili. ÄKS onnittelee!

Club Painis jatkuu Tätä on toivottu ja odotettu! Syksy menee siivillä päiviä laskiessa, kun kulttuuritoimen järjestämä Club Painis saa jatkoa Painotalolla 19.1.

- Kyllä näin on, sanoo kulttuuriohjaaja Enu Tikander.

Club Painis yllätti järjestäjät suosiollaan ja sai kiitosta myös esiintyjiltä. Kupletin juoni oli se, että Clubille kutsuttiin suomalaisia lyriikan mestareita. Äänekoskelaisen yleisön edessä tekstejään tulkitsivat Tuomari Nurmio, Kauko Röyhkä, Edu Kettunen ja Pauli Hanhiniemi, mies ja kitara periaatteella. Ja samalla hyväksi havaitulla kaavalla mennään tammikuussakin, unohtamatta äänekoskelaisista muusikoista koostuvaa housebändiä, joka lämmitteli mestarit lavalle.

- Kyselyjä on tehty, verkkoja on heitetty artistien suuntaan mm. Anna Puulle, Dave Lindholmille, Erinille ja Heikki Salolle. Mitään ei ole kuitenkaan vielä lyöty lukkoon, paitsi aloituspäivä ja se, että Clubi on auki torstaisin, valottaa Tikander.

ä Ks

| 16

· 2 011

Jyrki Hult - Kyllä se nykyisin on pakko, jos omilla ei pärjää. No, ehkä naisissa voisi riittää kaksikin amerikkalaista.

Ari Liimatainen, omakuva '99

Ari Liimatainen lappilaistuu? Äänekosken oma taiteilija Ari Liimatainen on muuttanut Ivaloon. Tämähän on uutinen vai mitä, Ari Liimatainen?

- Kyllä se ainakin minulle oli uutinen, kun tajusin olevani täällä. Olen muuttanut tänne toistaisesti,mutten lopullisesti.

Kun Liimatainen huomasi avoinna olevan matematiikan opettajan paikan, hän ei aikaillut: - Panin paperit vetämään, ja seuraavaksi köröttelin 800 kilometriä. Kun näin kauas läksin, tuli tuntu, että on melekein ulukomailla.

Syksy on ollut Liimataiselle hienoa aikaa, kun kaikki on uutta Lapin noviisille.

- Oon minä vähänsen taidetta tehnyt.

Varmasti jottain on tulevaisuudessa töissäni Lapista nähtävillä, kyllä tämä paikka leimansa lyö. Minulla on näyttelyn avajaiset Helsingissä Stoan-galleriassa 4.11. Näyttelyn nimi on Yhä ylemmäksi, ja nyt oon aika ylhäällä.

Kaipaako Liimatainen Äänekoskelle?

- Kyllä minä mukavia tuttavia kaipaan.

Haluan lähettää terveisiä kaikille täältä pohjoisesta, laittakaahan kulttuuri kukoistamaan!

Jaana Rasi - Jos ulkomaalaispelaajia ei olisi ja Huima pelaisi alempana, niin tulisiko kukaan enää katsomaan pelejä? Hyvähän se tosin olisi, jos vahvistuksia ei niin paljoa tarvittaisi.

Esa Lapio - Kolme molemmissa joukkueissa on sopiva määrä. Eihän myö muuten näissä peleissä pärjättäisi

5

Ei ole Tuomas Viertolan vika, ettei huoltaja tule paikalle.

Tekohengitystä Huiman miesjoukkue olisi voinut lähteä tähän kauteen aivan erilaisin tavoittein, kirjoittaa Terho Vuorinen. Äkseeraus

K

oripallokausi käynnistyi myös Huiman miesten osalta viime viikonloppuna. Avauspeli sarjanousijaa Oulun Namikaa vastaan päättyi sunnuntaina 87-94 Huiman hyväksi. Huimalle kausi divarissa on jo seitsemäs peräkkäinen. Pidempi pätkä pääsarjan alapuolella on nähty vain kevään 1987 putoamisen jälkeen. Tuolloin meni yhdeksän kautta divarissa ennen kuin Huima palasi SM-sarjaan syksyllä 1996.

Juuri nyt ei näy merkkiäkään siitä, että Huimasta olisi lähivuosina nousijajoukkueeksi. Jatkuvuudesta ei ole tietoakaan, kun pelaajisto uusiutuu vuosittain rajusti.

Täksi kaudeksi vaihtui valmentajakin, kun Petter Karvosen korvasi Justice Graham. Innokas, mutta kokematon amerikkalainen otti harvinaisen pelaaja-valmentajan roolin.

Positiivista on se, että viime vuonna vakuuttanut takakentän taskuraketti Trey Manning jatkaa. Iloinen uutinen oli myös Sami Kajanderin paluu vuosien jälkeen kasvattiseuraansa. Pitkästä aikaa Huima sai myös saalistettua laadukkaan kotimaisen vahvistuksen Jyväskylään opiskelemaan saapuneesta Tuomas Viertolasta.

Mielenkiintoista on nähdä, miten Huiman oma kasvatti, poikamaajoukkueissakin pelannut Jarmo Uecker kykenee vain 16-vuotiaana ottamaan vastuuta miesten peleissä.

Huima saa periaatteessa kentälle varsin hyvän aloitusviisikon: kolme amerikkalaista, Kajander ja Viertola. Pelaajamateriaalin perusteella voi Huima parhaimmillaan kamppailla jopa divarin kärkipäässä.

Nousua ei kannata silti edes ajatella, sillä joukkueen taustat ovat valitettavasti aivan amatööritasoa.

Jo valmentajan hankkiminen oli Huimalle työn ja tuskan takana. Päätyminen pelaaja-valmentajaan säästi var-

6

maankin rahaa, mutta melkoinen poppamies pitää Grahamin olla, jos aikoo saada homman toimimaan.

Erityisen vaikeaksi asian tekee se, ettei joukkueella ole edes kakkosvalmentajaa, joka hoitaisi peluuttamisen jos ja kun Graham joutuu kuitenkin uurastamaan kentällä. Kakkosmiehen puute on suorastaan käsittämätöntä!

Kaiken kukkuraksi Huima lähtee kauteen ilman huoltajaa. Joutuuko jo kaiken nähnyt joukkueenjohtaja Lauri Rantaniva nyt kaiken muun lisäksi ottamaan kantaa peluuttamiseen ja täyttämään juomapullot ja teippaamaan pelaajat?

Huiman koripallojaoston puheenjohtaja Tarja Pullinen myöntää, että soppa on melkoinen. Tilannetta ei helpota sekään, että Grahamin persoona ei jostain syystä miellytä kaikkia. Jotkut pelaajat ja kakkosvalmentajakandidaatit valitsevat mieluummin aivan jonkun muun ympäristön kuin Huiman.

Miesjoukkueen kohtaloa on tällä kaudella vaikea ennustaa. Jos uhkakuvista huolimatta peli sujuu ja yhteishenki kestää, niin positiivinen kierre voi tuottaa hyvääkin tulosta. Jopa kakkosvalmentaja saattaa löytyä.

Toinen ääripää on sitten katastrofi. Pelillinen uhka ovat loukkaantumiset, sillä laatupelaajia ei viisikon liiemmin löydy. Koko homman amatöörimäisyys on ehkä kuitenkin suurempi vaara. Kun paineet kasvavat, alkavat vähät tekijät väsyä ja pian on suksia ristissä.

Tiukassa paikassa taustakuviot voivat mennä uusiksi.

Eihän sitä tiedä, vaikka joku Ranta-niminen valmentajakin kaivetaan vielä esille. Jos nyt tällä kertaa vaikkapa Pena?

Ikävintä Huiman kannalta on kuitenkin se, että joukkue menettää - syystä tai toisesta - jatkuvasti hyviä pelaajia muualle. Enää on turha haikailla Antti Kanervon tai

Aleksi Huuskosen perään, mutta jos Huimalla olisi esittää uskottavampaa toimintaa ja valmennusta, niin tilanne olisi parempi.

Joukkueen paras kotimainen pelaaja Sami Mäntymaa lähti Säynätsaloon - vaikka siellä toiminta ei edes ole juuri paremmissa kantimissa. Rientoon karkasi myös kaksi muuta omaa kasvattia. Lupaava kaksimetrinen Jarkko Kaihlamäki päätti pitää välivuoden selityksenään armeija.

Huiman miesjoukkueen toiminta on ollut jo vuosia lähinnä tekohengitystä. Kohtuullista divarimenestystä on hankittu väkipakolla amerikkalaisvahvistusten voimin omien kasvattien kustannuksella.

Silti Karvonen sai päävalmentajakausinaan aikaan jotain positiivistakin. Mutta juuri nyt tuntuu siltä, että tekohengitys ei enää riitä vaan kohta tarvitaan jo sähköiskuja.

Homman olisi ehkä voinut hoitaa toisinkin. Etenkin kun juuri tällä kaudella divarista ei tulevan sarjauudistuksen vuoksi putoa yksikään joukkue kakkoseen.

Kaudella 2012-13 divarissa pelaa 16 joukkuetta, jotka on jaettu A- ja B-tasolle. Divari A on tarkoitettu kahdeksalle sellaiselle joukkueelle, jotka aidosti kehittävät toimintaansa Korisliigan tasolle.

Huima ei sellaiselta juuri nyt vaikuta. Ei todellakaan.

Sen vuoksi vauhtia voisi hyvin lähteä hakemaan Divari B:stä. Sieltä voi sitten lähteä aikanaan - kun syytä oikeasti on - yrittämään taas ylöspäin.

Aidot Huima-fanit ainakin arvostaisivat sitä, että kentällä nähtäisiin enemmän oman seuran kasvatteja.

Terho Vuorinen

16 · 2011

| Ä ks

Kehittyvä Ääneseutu luo yrittämisen edellytyksiä

Y

ritykset ovat tärkeä yhteiskunnan perusta. Ne luovat uutta toimintaa, uutta työtä ja takaavat siten yhteiskuntamme hyvinvoinnin. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin viimeisten vuosien aikana elänyt voimakasta rakennemuutosta. Väestön keskittyminen elinvoimaisille alueille on kiihtynyt. Muutoksessa on osa suomalaisista pienyrityksistä jäänyt toimimaan ympäristöön missä väestön voimakas vähentyminen ja ikääntyminen kalvavat jatkuvasti aluetaloutta ja näin myös yritystoiminnan perusedellytyksiä.

ja Kirri-Palokka alueiden voimakkaan kasvun kautta kytkeytymässä rakenteellisesti entistä yhtenäisemmäksi maakunnan kasvun ja kehityksen vyöhykkeen osaksi. Uuden kasvualueen koheesio- ja kilpailukykyohjelman keskeisimpänä tavoitteena onkin kuntien keskinäisen yhteistyön kautta kehittää alueen elinvoimaa. Tavoitteen mukaan alue tunnetaan elinvoimastaan ja yrittäjyydestään niin kotimaassa kuin maailmallakin.

Äänekoskella kasvua

Kehittyvän yrittäjyyden keskeinen edellytys on toiminta-alueen positiivinen kehitys. Ääneseudulla alueen talouden vahvimman perustan muodostava monipuolinen ja mittava teollisuus on edelleen viestinyt uusista kilpailukykyä ja tuotantovolyymeja nostavista investoinneista.

Kaupan ala on havainnut kehityksen ja toteuttamassa uusia investointeja. Seudun ihmisten usko tulevaisuuteen on vahva ja pienyritysten osa alueen palvelutarjonnan ylläpitäjänä vahvistuu.

Seudun väestön kehitys on hetkellisen pysähdyksen jälkeen kääntynyt selvään kasvuun.

Tuoreen muuttotutkimuksen mukaan alue kiinnostaa hyvän työpaikkatarjonnan ohella myös viihtyisänä ja hyvän palvelutarjonnan asuinalueena. Äänekosken seutu on keskisessä Suomessa vahvimpien joukossa. Alueen tarjoamat edellytykset ja mahdollisuudet yrittäjyyden perustaksi ovat suotuisat.

Jouko Varis

Äänekosken seutukunta on pystynyt muutoksenkin aikana kohtuullisesti säilyttämään elinvoimansa ja jopa kasvamaan. Työpaikkojen määrä on kasvanut ja seutu on pysynyt työpaikkojen suhteen edelleen yliomavaraisena. Viimeisen tilastokeskuksen tiedon mukaan Äänekosken kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 105,1 prosenttia. Tuoreimmat kaupan alan investoinnit ovat nostamassa tätäkin lukua.

Alueen lisääntyvät työpaikat ovat maakunnassa laajemmaltikin kiinnostavia ja nykyisin kaupungissa käy päivittäin töissä jo yli 2000 ulkopaikkakuntalaista. Työttömyys on kuitenkin Äänekoskella edelleenkin korkeaa joten oman väestön kilpailukyky kasvaneeseen työpaikkatarjontaan nähden ei ole ollut riittävä. Osa ympäröivää aluetta korkeammasta työttömyydestä on rakenteellista ja luo haastetta seudun työllistämisen tukitoimille. Äänekosken seudun elinvoimasta kertoo kuitenkin se että tilastojen mukaan Äänekosken seudun työttömien määrän kasvu viimeisimmän taantumajakson syn-

ä Ks

| 16

· 2 011

Kasvu luo edellytyksiä

kimpänä vuonna 2009 oli vain 6,1 prosenttia kun koko maakunnassa kasvu samana aikana oli 14,5 prosenttia. Taantumankin aikana ovat seudun yritykset halunneet säilyttää henkilöstönsä ja toiminta-astetta on säädelty enemmän lomautuksilla tai lomajärjestelyillä kuin irtisanomisilla.

Keski-Suomen liiton tuottaman Keski-Suomen aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä – julkaisun mukaan työpaikkoja on edellisen laman jälkeen syntynyt merkittävässä määrin vain Jyväskylän ja Äänekosken seutukunnille.

Samalla alueella on myös yritysten määrä kuluvalla vuosituhannella ollut vilkkaimmassa kasvussa. Tilastokärkenä vuosien 2005-2008 aikana on Muurame 16,7 prosentin kasvulla ja toisena

Äänekoski 15,2 prosentin nettomääräisellä kasvulla. Jyväskylän yritysten määrä on kasvanut samalla ajanjaksolla 13,1 prosenttia koko maakunnan luvun ollessa 10,4 prosenttia. Ääneseudulla yritysten perustanta on jatkunut edelleen vilkkaana. Uusia yrityksiä perustetaan valtaosin monipuolisten palvelujen ja kaupan toimialoille.

Laajempaa yhteistyötä Maakunnan ydinalueen Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski väestömäärä on lähes 220 000 ihmistä ja määrän ennustetaan kasvavan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana jopa parikymmentä prosenttia 250 000 asukkaaseen. Äänekoski on Hirvaskankaan, Tikkakosken

7

ÄKS selvitti ruokakorin hinnan, ja halvimman ja kalliimman korin hintaeroksi koitui reilut viisi euroa. Lidl piti pintansa edullisimpana kauppana, eroa olisi koitunut enemmänkin, jos vertailussa ei olisi otettu kauppojen omia merkkejä Pirkkaa, Rainbowta tai Eldoradoa huomioon. Valituksi tuli siis hyllyjen halvimmat tuotteet. ÄKS seuraa hintatason kehittymistä, kun Suosikki muuttuu K-Supermarketiksi ja Citymarket tulee markkinoille.

RUOKAKORI 7.10.2011

Äänekoski

Äänekoski

0,88€

0,69€

Findus Wok, classic 500 g

0,76€ 1,99€

2,45€

1,79€

0,89€ 2,49€

Kahvi,

4,29€

4,85€

4,39€

4,89€

Ruispalat, Kilo

2,56€

3,41€

2,41€

3,89€

Tomaatit, kotimainen, 1 kilo

4,99€

3,99€

2,99€

2,99€

Banaanit, 1 kilo

1,65€

1,69€

1,29€

1,99€

Jauheliha,

3,45€

3,79€

2,79€

3,39€

0,89€

0,58€

0,77€

1,39€

Leikkele, ylikypsä kinkku 300 g

2,99€

3,59€

3,69€

Aurajuusto

2,45€

2,75€

2,55€ 2,39€

Edam, 500 g

3,39€

3,29€

4,39€

4,79€

Mehu, Marli vital, 1 litra

1,29€

1,46€

1,25€

1,59€

Kurkku, kotimainen, 1 kilo

1,19€

1,59€

1,39€

1,69€

34,32€

29,09€

31,67€

Maito,

sininen, 1 litra

Juhlamokka 500 g

400 g paistijauheliha

Vehnäjauho,

2 kg puolikarkea

€31,89

YHTEENSÄ

2,79€

Tietyn tien kulki jat Pukeutuminen

23-vuotias Ilya Rappu tunnustaa olevansa suolahtelainen skeittari. Hänen perus pukeutumiseensa kuuluu hieman löysät housut (esimerkiksi chinot), kokoa isompi paita, flanelli sekä pipo tai lippis. Tietenkin pukeutumisen pitää olla kelin mukaista, joten kesällä kauluspaita t-paidan päällä ja kylmemmillä keleillä neule tai vetoketjullinen huppari ovat oiva valinta.

- Skeittaajia on monen näköisiä, ja jokainen pukeutuu niinku ite tykkää. Jos harrastaa skeittausta niin eihän se tietenkään tarkoita että pukeutuis ku skeittari!

Ilya osasi kertoa, että lyhyet housunlahkeet jotka eivät mene kenkien päälle helpottavat temppujen tekemistä laudalla.

Jonkinlainen muotivillitys skeittaajien keskuudessa ehkäpä? Skeitatessa kengät kuluu, joten hyvät skeittikengät ovat ehdoton valinta. Kenkien nauhatkin katkeavat nopeasti, ja skeittaajat ovatkin keksineet pitää kengännauhoja vyönä. Näin on apu lähellä jos sattuu menemään nauha poikki kesken hyvien temppujen! Hyvät välineet ne olla pitää.

Kaiken alku

- Mä pukeuduin aluks ku skini. Harrastus tais viedä mennessään ja tyyli vaihtu sen mukaiseksi. Venäjällä koulussa mulla oli kaveri, joka omisti laudan ja niin me sitte alettiin skeittaamaan molemmat. 7-8 vuotta on vierähtäny temppuja tehdessä, ja meinaan jatkaa niin kauan ku vaan paikat kestää!

Stereotypiat ja ajatukset

Ilya mainitsi, että skeittaajia pidetään pahiksina. Tämä johtuu siitä, että skeittiparkkeja on vähän ja yhteen parkkiin kyllästyy niin nopeasti, että uusia spotteja lähdetään etsimään sieltä missä on betonia ja kaiteita.

- Vanhemmat ihmiset pitää skeittausta pikkupoikien harrastuksena. Yli kolmekymppiset patutkin skeittaa ja tienaa sillä rahaa!

Skeittaaminen on raskasta, siinä tulee paljon kolhuja, murtumia ja mustelmia, suonenveto on arkipäivää, jalat on maitohapoilla, vaatteet menee rikki ja hiki tulee.

Kyllä mä skeittausta mielummin harrastan ku yleisurheilua. Skeittauksesta tulee vielä olympialaji!

Mimi Steffansson

SKATE Juttusarjassa käsittelemme erilaisia nuorisokulttuureja ja haastattelemme ääneseutulaisia nuoria muun muassa heidän elämänarvoista, asenteista ja pukeutumisesta.

Kukka- ja hautauspalvelut

8

16 · 2011

| Ä ks

Rohkeasti kohti unelmaa Marianne Puussaar-Suoninen toteutti pitkäaikaisen unelmansa kesällä 2010 ja avasi kauneudenhoitopalveluita tarjoavan Kauneus ja Hyvinvointi Carolinan Äänekosken keskustaan. Laittaessaan yritystä pystyyn Puussaar-Suonisella ei vielä ollut kosmetologin papereita eikä varsinaista kokemusta yrittäjyydestä, mutta hyvän kokoinen liiketila aivan kotikaupungin keskustasta houkutteli yritystoiminnan aloittamiseen.

- Kyllä mä ajattelin, että mitä mä oon menny tekemään, kun allekirjoitin vuokrasopimuksen. Kaikki lähti kuitenkin hyvin käyntiin ja sain paljon rohkaisevaa palautetta, Puussaar-Suoninen muistelee.

Puussaar-Suoninen valmistui joulukuussa 2010 ensimmäisten joukossa Saarijärven POKEn aikuislinjalta kosmetologiksi, lisäksi hänet valittiin vuoden 2010 aikuisopiskelijaksi. Koulutuksen päätyttyä tuoreella kosmetologilla oli aikaa keskittyä täysillä omaan yritykseensä, ja niinpä vuoden alusta alkaen Puussaar-Suonisen kalenteri on ollut täynnä.

- En osannut odottanut, että tämä olisi näin työntäyteistä heti alusta. Välillä saatan olla töissä aamusta iltamyöhään, mutta onneksi minulla on ymmärtäväinen ja kannustava perhe. Ainakin tähän asti minulla on pysynyt into kaikesta kiireestä huolimatta ja nautin oikeasti töihin tulosta.

Ennen kauneudenhoitoyritystä ja kosmetologin koulutusta Puussaar-Suoninen kerkesi käydä lukion ja opiskella kokiksi kotimaassaa Virossa, laitoshuoltajaksi Saarijärvellä, käydä ruokapalvelun perustutkinnon Jyväskylässä ja olla töissä Suolahden Finnforestin vaneritehtaalla sekä samalla opiskella levyalan am-

mattitutkinnon. Monenlaista työtä nähtyään ja kokeiltuaan hän on varma, että kauneudenalanyrittäjänä toimiminen on juuri sitä, mitä hän haluaa.

- En enää vaihda ammattia, jos vain paikat kestävät tätä työtä.

Olen haaveillut kosmetologin ammatista lukiosta asti ja yrittäjyys on mun juttu, saan olla oman itseni herra ja määritellä minkälaisessa ympäristössä työskentelen. Harmi vain, että joudun karsimaan perheen yhteisestä ajasta ja välillä tulee vastaan ongelmia, kun ei tuntuu, ettei kerkeä tuohuamaan kaikkea ilman apulaista.

Uutena yrittäjänä Puussaar-Suoninen sai starttirahaa ja hyvällä sopimuksella Finnvera-lainaa. Vaikka liiketoiminta onkin lähtenyt erinomaisesti käyntiin, ei Puussaar-Suonisella ole mitään kiirettä laajentaa toimintaa.

- Mietin jatkuvasti, minkälaisia hoitoja lisäisin valikoimaan, mutta ainakin tällä hetkellä tämä tila on sopivan kokoinen minulle. Tilan laajentaminen vaatisi lisätyövoimaa, eikä minulle ole vielä ehtinyt muodostua tarpeeksi suurta ja pysyvää asiakaskuntaa laajentumiseen.

Kauneus ja hyvinvointi Carolina tekee yhteistyötä seinänaapurina toimivan Hiusstudio Unen kanssa, muihin alan yrittäjiin Puussaar-Suoninen ei ole ollut paljon yhteydessä, mutta hänen mukaansa paikkakunnan kauneudenhoitoyritysten välillä ei ole kovaa kilpailua.

- Pikemminkin pyrimme palvelemaan asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla, ja niinpä ohjaankin heitä välillä muiden alan yrittäjien luokse, jos itse olen kiireinen.

Puussaar-Suoninen ei kaipaa aikaisemmasta työelämästään

Laukaalainen Kirsi Hirvonen nauttii kasvohoito Vintage 79:ään kuuluvasta kasvohieronnasta.

oikeastaan muuta kuin työkavereiden seuraa.

- Olemme joskus puhuneet asiakkaina käyvin yrittäjien kanssa, että meidän pitäisi pitää yksinäisten yrittäjien pikkujoulut, Puussaar-Suoninen naurahtaa.

Kauneus ja Hyvinvointi Carolina toivottaa asiakkailleen hyvää syksyn jatkoa!

Taija Kolehmainen

Kauneus & Hyvinvointi

ä Ks

| 16

· 2 011

9

Eilen tänään

17.10.1996 ■■ Monen pelkäämä, mutta myös joidenkin toivoma ydinjäte tekee tuloaan Äänekoskelle, Konginkankaan Kivettyyn. Aihe herättää tunteita, niinpä kaupunki haluaakin lisää tutkimuksia, jotta suhteesta ydinhautaan voitaisiin tehdä lopullinen päätös.

Tähän saakka ydinhautaa tutkittaessa esillä on ollut vain pitkäaikainen turvallisuus. Kivetyn kallioperää onkin tutkittu jo kauan, vuodesta 1970 alkaen.

Tämä ei äänekoskelaisille riitä. Kaupunki haluaakin lisätietoja kaupunkilaisten asenteista, haudan ympäristövaikutuksista ja tietysti myös ydinjätteen vaikutuksista kaupungin imagoon. Äänekoski varautuu suunnitelmissaan myös positiiviseen - tämä ilmaisu ainakin säteilyn näkökulmasta - ydinhautapäätökseen. Kaupungin julkaisemassa tutkimussuunnitelmaa koskevassa luonnoksessa tutkimuskuilun rakentaminen alkaa vuonna 2002.

Mahdollisen loppusijoituslaitoksen rakentaminen Äänekoskelle alkaa vuonna 2010.

Tapaht umat ■■ Ke 12.10.2011 klo 17-21

Hyvinvointi-ilta Poke:n auditorio, Opinahjontie 1, Äänekoski Tervetuloa kuulemaan mielenkiintoista asiaa hyvinvoinnista ja tutustumaan näytteilleasettajien tuotteisiin!

Ohjelmassa mm. intialaisen lääketieteen esittely, naurujoogaa, rentoutusta sekä tietoa ravinnosta ja voimaantumisesta. Väliajalla kahvi- ja teetarjoilu, vapaa pääsy.

Järjestäjä: Hyvinvointikeskus Verna

■■ To 13.10.2011 klo 19

Suolahtisalissa "Kohtaamisia" Jyväskylän Sinfonian konsertti.Liput ovelta, ennakkoon Äänekosken kulttuuritoimistosta, Painotalo (Kalevankatu 2). Atso Almia, kapellimestari, Mikko-Ville Luojalan-Mikkola, viulu, Sergei Prokofjev: Sinfonia nro 1 Klassinen, Atso Almila: Viulukonsertto nro 2 á la jazz-latino, Ludwig van Beethoven: Sinfonia nro 8, Konsertin juontajana Atso Almila

■■ Pe 14.10.2011 klo 14

Keiteleen rannat konsertti, Tukipuu palvelutalo, Äänekoski Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry

■■ Pe 14.10.2011 klo 19

Marion- Olkaa hyvä! Suolahtisalissa. (Sirkanpolku 3, Suolahti) Marionin 50-vuotisjuhlavuoden konsertti, vierailijana Pentti Hietanen.

■■ Pe 14.10.2011

Varesband, Pub Markus.

■■ La 15.10.2011 klo 9-13

1393 tai lauraliisa.hyytiainen[at]gmail.com Järjestäjä: Laura-Liisa Hyytiäinen/ Äänekosken Keskustapuolueen kunnallisjärjestö

■■ Su 16.10.2011 klo 16

Leif Lindemanin 20-vuotistaiteilija-juhlakonserttiPainotalon Isosali (Kalevankatu 2),Vierailijoina Pelimannet, Petri Ritari, Joni Åkerlund sekä Tuula ja Walfrid Åkerlund.Konsertissa säestää HyvänTähden orkesteri kapellimestarinaan Osmo Ruuska.

■■ Pe 21.10.2011

Punkkarit ruskassa: Tapio, Sanktio ja Rikoslaki, Pub Markus.

■■ Ke 19.10.2011 klo 7.30

Liikenneministeri Merja Kyllönen aamukahveilla Äänekosken kaupungintalolla.

■■ Ke 26.10.2011 klo 17.30

KELPAANKO MINÄ? - perheessä, ihmissuhteissa, työyhteisössä. Ilta itsetunnosta ja katseen merkityksestä.

Suolahtisalissa, alkaen kahveilla klo 17.30.

Prof. Paavo Kettunen, Itä-Suomen Yliopisto, Perheterapeutti, työnohjaaja ja voimauttavan valokuvan opettaja Jaana Harmainen.

Musiikkia ja ajatuksia Sini ja Juha Hintikka Illan päätös, Jukka Kuparinen Järj. Äänekosken kaupunki ja seurakunta

■■ To 3.11.2011 klo 19.00

Suolahtisalissa “Kynttilä ikkunalla” Konsertissa laulavat baritoni Piers Bray and mezzosopraano Marie Finne-Bray Liput 10 Euroa.

Lasten tavaroiden rompetori Painotalolla (Kalevankatu 29). Lasten tavarat kiertoon. Myy, osta tai lahjoita lasten tavaroita ja vaatteita. Ilmaiset pöytäpaikat. Pöytiä rajoitetusti. Varaukset numerosta 040 528

kalenteri@aksa.fi YK-päivä 24.10.

Näyttelyt ■■ 18.8.-31.10.2011. Minja Revonkorven maalauksia. Laajan Galleria, Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski. Konnevedeltä kotoisin olevan, Jyväskylässä asuvan ja Äänekoskella työskentelevän kuvataiteilija Minja Revonkorven maalauksia. Näyttely avoinna ke-su klo 12 - 18, pe 12 -16. Vapaa pääsy. Järjestäjä: Laajan Galleria ■■ 13.–28.10.2011. Muistoja maailmalta Urpo Sparfin matkakuvia tauluina Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali (Wessmanninkatu 2). Avoinna ma–ke 12– 19, to–pe 12–16. Vapaa pääsy - Tervetuloa!

Yhteystiedot: Äänekosken kulttuuritoimi, puh. 020 632 3256

Ilmoita tapahtuma ilmaiseksi: kalenteri@aksa.fi TET-viikko meni vikkelään

United Nations Day

YK on valtioiden yhteistyöjärjestö. Se perustettiin vuonna 1945, tavoitteenaan luoda maailma, jossa ihmiset eläisivät tasavertaisina ja hyvinvoivina, ilman väkivallan ja sodan uhkaa. YK perustettiin kansainvälisellä sopimuksella, joka tunnetaan nimellä YK:n peruskirja. YK:n peruskirja astui voimaan 24. lokakuuta 1945.

YK:n päivää on vietetty peruskirjan voimaanastumisen vuosipäivänä vuodesta 1948 lähtien.

■■ Olen Ahosen Ella, ysiluokkalainen ja olen ollut nyt viikon Tetissä (työelämään tutustumassa) Äänekosken Kaupunkisanomissa eli Äksässä. Työtehtäviini on kuulunut mm. uutisten tekeminen nettisivuille, kuvaaminen, katugallupin tekeminen ja kaikkea muuta avustusta. Viikko on ollut mahtava ja mielelläni olisin ollut vielä täällä vaikka toisenkin viikon.

Ella Ahonen

Päätoimittaja ohjeistaa tettiläistä.

10

16 · 2011

| Ä ks

Näkökulmia ja tuokiokuvia maailmalta

■■ Urpo Sparf avaa näyttelynsä Muistoja maailmalta viulun säestyksellä keskiviikkona 12.10. Hoikkassalissa. Huikeisiin, ympäri maailmaa otettuihin valokuviin pääsee uppoutumaan aina lokakuun loppuun asti - Näyttelyn yksi pääteoksista on kuva yhdysvaltalaisesta Bryce Canyonin Sunrise ja Sunset -laaksosta, se on minulle henkilökohtaisesti tärkein otos. En ollut uskoa silmiäni, kun maailman kaunein hiekkakivimetsä aikanaan aukesi silmieni edessä, se oli häkellyttävä näky. Näyttelyn avajaisissa vanha oppilaani soittaa viululla Nousee päivä, laskee päivä -kappaleen Viulunsoittaja katolla musikaalista tämän Bryce Canyonin teoksen kunniaksi.

Näyttely koostuu 57 kuvasta, joita Sparf on ottanut vuosikymmenten ajan ulko- ja kotimaanmatkoillaan - Vanhin näyttelyn teos on diakuva, joka on otettu vuonna 1959 Äänekosken Wessmanninkujalta, kun taas uusin on tältä vuodelta Äänekosken Mullinmäen hirsikirkon pienoismallista, Sparf kuvailee.

Näyttely kierrättää katsojaansa niin Itävallan vuorille kuin Saharan aavikollekin ja sieltä takaisin Äänekosken kulmille Kiinan riisiviljelmien ja Galapakkossaarten kautta - Olemme vaimoni kanssa kiertäneet maailman kolkkia ja nähneet ja kokeneet kaikenlaista matkojen aikana. Ainoastaan Etelä-Manner ja Australia ovat valloittamatta.

Urpo Sparfin näyttely Muistoja maailmalta 12.-28.10. Hoikkassali.

Kolme hyvää syytä tulla Pub Markukseen 14.10.

■■ Perjantaina 14.10. Markuksen lavan valloittaa Pohjanmaalla suurta kansansuosiota nauttiva Varesband. Näillä leveysasteilla Varesbandin kyvyistä ei ole vielä juurikaan kuultu, joten oli siis otettava puhelu Lakaluoman kylälle bändin basistille Tapani Latvateikarille. Hän kertoi kolme hyvää syytä tulla seuraamaan Varesbandin hillitöntä showta.

1 2 3

”Tuttuja hittejä, joita ei tällaisella tyylillä soitettuna ole ennen kuultu. Folk-rock -henkisen kokoonpanon soittimiin kuuluu mm. 2½-rivinen haitari ja dobro.” ”Positiivinen asenne ja hyvä henki sekä näkyy, että kuuluu orkesterin esityksessä.” ”Yhtye pyrkii joka keikallaan täydelliseen harmoniaan!”

Pakkohan tämä on käydä tarkistamassa!

Varesband Pub Markuksessa pe 14.10., liput 3 euroa.

Octoberfest Tallin yläkerrassa ■■ Tulevana lauantaina Tallissa juhlitaan Octoberfestin merkeissä. Lavalle astuu juomalauluorkesteri Kerjäläiset.

- Vaikka maksa huutaa ja haima viheltää, niin keikka hoidetaan ammattimaisesti ja tyylillä loppuun asti. Myös hurtti huumori on vauhdittaa menoa, kertoo Jani Ilomäki Kerjäläisistä ja toivottaa kaikki tervetulleeksi paikalle orkesterinkin puolesta.

Esitanssijoina toimivat Players-tytöt ja tarjoilevat mallasjuomaa kyytipoikana saksalaisille herkuille.

- Mikäs siinä on virvokkeita nauttiessa ja pientä hiukopalaa syödessä, kun paikalle saatiin Players tytöt niitä tarjoilemaan. Ruoka ja juomakin maistuu paremmalta, vakuuttelee Ravintoloitsija Jari Myllyvirta.

Talliin on tälle vuotta tulossa ainakin Arttu Wiskari ja Kake Randelin.

Esiintyjä- ja ohjelmailtoina ovet avataan jo alkuillasta.

Octoberfest Hirven Tallissa 15.10.

X PriX

Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi 1. Onko äänekoskelaislähtöisen Tommi Kaleniuksen radiohitin nimi: a) Mä oon, b) Sä oot, c) Me ollaan, d) Te ootte?

PALKINTOKYSYMYS: Missä merkeissä Äänekoskella ovat käyneet muun muassa Pentti Saarikoski, Lauri Viita, Eeva Kilpi, Kaari Utrio, Arto Paasilinna, Lasse Lehtinen, Leena Lehtolainen, Tommy Tabermann, Petri Tamminen ja ihan pian myös Pasi Lönn?

Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Boroniin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

X15:ssa kysyimme kuka myöhempi, moninkertainen MM-mitalisti valmensi Suolahdessa kymmenen vuotta sitten?

Oikea vastaus on Seppo Pulkkinen, Suolahden lukion ex-rehtori ja lentopallomies, joka hurahti Suolahden-vuosinaan salibandyyn ja Urhon valmentajaksi. Myöhemmin hän on toiminut muun muassa MM-mitaleita voittaneen Suomen naisten salibandymaajoukkueen valmentajana.

Oikeita vastauksia tuli kolme. 15 euron lahjakortin Rautiaan voitti Tommi Roimela, Keskisuomalaisen urheilutoimittaja Jyväskylästä. Tervetuloa Äänekoskelle rautakauppaostoksille, Tommi.

X14:n palkintokysymyksen vastaus jäi viime lehdestä pois. Kysymyksemmehän oli tämä: Levään se päättyy ja on 88 kilometriä pitkä. Mikä se on?

Vastaushan oli ja on yhä kantatie 69. Tie kulkee Hirvaskankaalta Suonenjoen Levään kulkeva.

ä Ks

| 16

· 2 011

Äksymyxiä

2. Kuka kansanedustaja on kirjoittanut ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta: a) Aila Paloniemi, b) Teuvo Hakkarainen, c) Mauri Pekkarinen, d) Susanna Huovinen?

3. Kuka näistä ei ole Huiman amerikkalaisvahvistus: a) Graham, b) Bland, c) Manning, d) Ali? 4. Mikä on Suolahden Urhon voittoisan futisikäluokan vuosimalli: a) 1992, b) 1994, c) 1996, d) 1998?

5. Kuinka monta vuotta Äänekoski oli VR:n henkilöliikenteen pääteasema sen jälkeen kun liikenne Saarijärvelle lakkautettiin: a) 9, b) 12, c) 15, d) 18 vuotta?

6. Ketä kaupunginhallituksen jäsentä voi pitää hampurilaisten erikoismiehenä: a) Kari Kiiskinen, b) Pentti Piilonen, c) Tommi Lunttila, d) Heikki Flinkman?

7. Missä sijaitsee Hiljalan kylämuseo: a) Hietamalla, b) Ruotinkylällä, c) Mämmellä, d) Koivistossa?

8. Mistä "saa elämysmatkoja tien toiselle puolelle": a) Huiman toimistosta, b) Suolahden helluntaiseurakunnasta, c) ÄKSästä, d) Pub Markuksesta?

9. Kuka vastaa Äänekosken tuoreen kuvateoksen teksteistä: a) Taija Kolehmainen, b) Ira Blomberg-Kantsila, c) Jaana Tani, d) Heikki Parkatti?

10. Onko Hannu Penttinen valittu: a) sosialidemokraattien keskuskomiteaan, b) Keski-Suomen kaikkien aikojen jalkapallojoukkueeseen, c) kuorolaulajain liittohallitukseen, d) Suomen vuoden liikunnanopettajaksi?

11

X+1 Rakastan: Perhettä Inhoan: Räntäsadetta Henkilö: Isä Eläin: Hevonen Ruoka: Kaikki hyvässä seurassa syöty Juoma: Punaviini Musiikki: Upeat naislaulajat Kirja: Matkakirjat Eokuva: Ne ensimmäiset Kino-Alfaromeossa nähdyt Paikka: Koti ja mökki Rukalla Motto: Elän vain kerran

Parasta Äänekoskella 1. Harrastusmahdollisuudet 2. Luonto

Ulla Aaltonen

Donkkau Ulla on sukkela koriskentällä, mutta hiljainen puurtaja muissa toimissaan. Nyt uudelleen yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajaksi valittu nainen lupaa olla näkyvämpi kuin edellisellä kaudellaan.

Ulla on yrittäjä henkeen ja vereen, sitä ei tarvitse peitellä, antaa sen näkyä.

3. Ystäväpiiri

12

16 · 2011

| Ä ks

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

s yrittäjyyteen - ÄITINI MAIJA pääsi ylioppilaaksi ja

Helsingin oikeustieteelliseen lukemaan lakia. Minä synnyin ja äiti opiskeli, isäni Heikin Kurikan kaupanalan opinnot veivät hänet muualle, ja niin perheemme asui kahdella paikkakunnalla. Mummola Suolahdessa oli kuitenkin se tukikohta, jossa vietimme aikaa yhdessä. Helsingissä kotikulmiksi tulivat Kruunuhaka, Kallio, Pohjois-Haaga ja Kauniainen.

Ulla aloitti koulutiensä Kalliossa Aleksis Kiven kansakoulussa. Samalle luokalla sattui myös eräs, jonka kanssa leikittiin päiväkodissa asiassa, henkilö, jolla oli sukujuuret vahvasti Suolahdessa.

- Mixu Paatelainen oli mun lapsuudenystävä Helsingissä asuessani. Leikimme lomilla ollessamme Suolahdessa, sillä mummolat olivat lähellä toisiaan, mulla Kopin talossa ja Mixulla siinä kivenheiton päässä Myllykadulla.Koris oli mukana kuvioissa jo Helsingin aikaan, tuli kuljettua mukana isän koristreeneissä ja pesistreeneissä Kaisaniemen puistossa, siellä oli aina kavereita ja aika meni siivillä.

70-luvun puolivälissä Maija päätti opintonsa, veli Jaakko, Suolahden Höyläämön tuleva jatkaja, oli myös syntynyt. Suolahti kutsui, Heikki oli siirtynyt isänsä Erkin sappaisiin ja ryhtyi johtamaan sahaa jo kolmannessa polvessa.

- Muutimme Opintielle, menin Keskustan kouluun vitoselle. Isosalon Kerttu tuli luokanvalvojakseni ja mut otettiin hyvin vastaan. Olihan mulle kertynyt tuttuja ja ystäviä Suolahdessa kesät ja lomat viettäneenä. Ihan ekaks mut laitettiin kuitenkin ässä-kouluun, mokoma Hesan suhina oli häivytettävä ja oikea murre tarttui hetkessä.

KORIS TULI taas kuvioihin mukaan, nyt

pääsin itse treenaamaan, Urheilutalolle Suolahteen. Isän treeneihin en enää mennyt mukaan, mutta ukkojen pelireissuille oli aina kiva lähteä. Kauniaisten aikaan olin jo aloitellut partiotoiminnan ja tämä sitten jatkui Suolahteen muutettua.

- Suopartion aika oli kyllä hienoa, se maja siellä kirkon ja vesitornin välissä on mulle paikka, joka on tulvillaan muistoja.

Siellä lämmitettiin kaminaa talvella, väkerrettiin vaikka mitä ja kesän kohokohta oli partsaleirit Myllärillä. Laukkasen Ansa veti Suopursuja ja sai porukkaa mukaan toimintaan. Kävin mä pohjoismaissakin partioleirillä muiden Suopartiolaisten tavoin Ulla pelasi koripalloa Suolahden Urheilijoissa, eikä tullut kuuloonkaan, että olisin voinut pelata Huimasssa. Ajat olivat politiikan värittämät, oli SVUL:ia ja TUL:ia.

- Onneksi ajat muuttuivat, ja tilanne oli toinen, kun 14 vuotta nuorempi siskoni Leena aloitti koripallon. Hän pelasi sini-keltaisessa Huiman paidassa. Telakkakadun koululle mennessäni pelasin myös koulun joukkueessa. Taisi olla niitä Terveet Ympyrät-aikoja kun luokkaammekin

ä Ks

| 16

· 2 011

muokattiin niin, että saatiin korispelaajat samalle luokalle. Mä oon löytänyt koriksen vanhoilla päivilläni uudelleen: pelaan Huiman Bluesisters joukkueessa, jossa pelaavat monet vanhat tutut nuoruuden pelikentiltä. Me treenataan kahdesti viikossa, käydään turnauksissa; näissä olemme hyvin edustaneetkin, välillä veren maku suussa ja aina täysillä mukana. Harrastan myös pilatesta, golfia, laskettelua ja yleensäkin happihyppelylle työpäivän päätteeksi on päästävä. Kesäisin kohokohdat ovat kuitenkin venereissut perheen ja ystävien kanssa.

Telakkakadun koulun voimakas yhteisöllisyys ja hyvä henki ovat esimerkit, joissa olisi oppimista ja joita kannattaisi vaikka matkia. Monni-bileet, Me-hengen iltamat ja diskot ja monet muut asiat joita koululla tehtiin pänttäämisen lisäksi ovat jääneet pysyvästi muistojen kultaiseen kirjaan.

- Ei tällaisia juttuja olisi tapahtunut ilman sellaisia rehtoreita: yläasteen Antti Elomaata ja lukion Veli-Matti Pitkästä.

Myös Teliksellä olleet opettajat olivat työssään ja toimissaan mukana persoonaansa myöten: Pikku-Piru ja Tantta, Aaltos Mano, Koskisen Hannu ja Veintien Rami. Näitä on hyvä muistella, legendoja kaikki. Luokkaretkillä käytiin Kolmårdenissa, muutenkin tehtiin paljon yhdessä kaikkea kivaa, ei haitannut vaikka vuoden olin poissa ollessani vaihto-oppilaana, uudella luokalla samanlainen meininki jatkui.

Ei elämä pelkkää koulua, urheilua ja partsaa ollut. Kun ikää tuli, tutuksi kävivät myös Holvihalli, Kisasuoja ja Kukonhiekka, festaritkin kuuluivat kesään.

- Että mua kerran hävetti. Mä olin saanut ruihnattua itteni Holvihalliin kattomaan Armia ja Dannyä. Kohta tuli järjestysmies koputteleen olkapäähän, ja kertomaan, että isä ottaa mua parkkipaikalla. Mä kävin sanomassa, että hei haloo, ei ne oo vielä edes aloittaneetkaan. Ekan kerran mä kävin Holvarilla salaa, Piipolla yötä ja Hurriganes oli hyvä! Kyllä mua vahdittiin, vaikka vapauttakin annettiin.

Isä ja äiti olivat paljon mökillä, mä sain jäädä kotiin, ja useasti kaverit kerääntyi sitten meille Opintielle. Tai sit mä vahdin Leenaa ja Jaskaa. Mutta kesät meni Suojärven uimarannalla. Suokki oli ihan ykköstä, sinne mentiin aamusta vilttien kanssa, mukana oli patterimankka, uitiin ja otettiin aurinkoa päivät pitkät. Ei siellä mitään ohjelmaa ollut, kunhan vaan oltiin ja siellä oli kaikki.

Ja tietysti pojat kiinnosti, mutta niitä käytiin tiirailemassa Äänekoskella asti.

VUONNA 1986 TIIRAILUMATKA Äänekoskelle koitui kohtaloksi.

- Oltiin tulossa Koljanderin Anen kanssa Jyväskylästä elokuvista ja päätettiin ajella Suolahteen Äänekosken kautta.

Torin grillillä seisoskeli Aaltosen Pepe ja kysyi multa: ”Ootsää Jaskan isosisko?” Ei

-- Ulla Aaltonen os. Kurikka -- syntynyt Helsingissä, asuu Äänekoskella -- Naimissa, kaksi lasta -- työskentelee JS-Levyt perheyrityksessä -- Äänekosken Yrittäjien puheenjohtaja

mikään varsinainen iskurepliikki, mutta yhtä on siitä lähtien pidetty. Pepe piti laskettelukoulua Äänemäessä, jolla Jaska oli juuri silloin kurssilla. Alettiin seurustelemaan, Pepe kävi tekua Jyväskylässä ja meni sen jälkeen armeijaan. Mä opiskelin ylioppilaaksi tulon jälkeen kauppiksessa markkinoinnin yo-merkonomiksi. Sitten me muutettiin Tampereelle, mä menin pankkiin (TAP) töihin ja olin siellä neljä vuotta.

Esikoisemme Jenni syntyi 1992 Kangasalla asuessamme.

Pepe sai työkomennon Muncheniin Saksaan. Nuori perhe seurasi mukana, Ulla oli äitiyslomalla ja myöhemmin hoitavapaalla. Saksassa hurahti mukavasti kaksi vuotta.

- Mä olin hausfrau ja Saksan kieltä tuli harjoiteltua leikkipuistoissa. Sitten mulle tarjottiin lämmintä kättä Tapista, ja irtisanouduin vakinaisesta työsuhteestani. No, se oli hyvä päätös, sillä pian se pankki loppui olemasta. Vuonna 1994 haettiin vetäjää Konnevedellä tehdashalliin, jossa olisi tarkoitus valmistaa autokorielementtejä: elementtilevyjä autojen seiniin, kattoon ja lattiaan. Tehdas oli olemassa, mutta siinä ei ollut toimintaa. Vuoden 1995 alusta aloitimme toimintamme Konnevedellä ja muutimme Äänekoskelle. Työtehtäväkseni muotoutuivat pikkuhiljaa henkilöstöhallinnon tehtävät, osto- ja myynt reskontrat sekä kirjanpito, siivous ja mitä vaan keksikään. Tälle alalle opiskeluni ohjasivat minua ja lisäkouluttamisella olen yrittänyt pysyä ajan tasalla ja tätä täytyy tehdä jatkossakin. Äänekoskelle oli helppo asettua. Saksasta oltiin tultu lomiksi joko Ullan kotiin Suolahteen tai Pepen Äänekoskelle. Ystäväpiiri oli olemassa, kuin myös verkostot moneen suuntaan. Ulla oli mukana nuorkauppakamaritoiminnassa ja ihmetteli miten paljon Äänekoskelta löytyy harrastusmahdollisuuksia – niin itselle kuin lapselle. Elämä oli työn lisäksi sitä tavallista lapsiperheen touhua: arjen pyörittämistä. Vaikka puitteet ovat päällisin puolin hyvät - on työtä, perhe ja lapset, elämä on silti näyttänyt nurjan puolensa. Ullalle kovasti rakas Heikki-isä menehtyi äkillisesti ja yllättäen vuonna 2001 ja lähipiiriä koskettaneet vakavat sairaudet ovat arvottaneet monta asiaa uusiksi.

- Kyllä elämä on hätkähdyttänyt. Sitä on nykyään vähän varpaillaan, että hohhoijaa, mitähän seuraavaksi. Kun käy läpi rankkoja kokemuksia, pienet asiat eivät enää hetkauta. Hyvät ystävät ovat olleet todella tärkeitä.

Ulla on saanut monta asiaa kotoa, tärkeimpänä verenperintönä on ehdottomasti yrittäjyys.

- Isältä se tulee, hän oli karismaattinen persoona, jota ihailin aina. Meidän perheen yrittäjä on kuitenkin Pepe, hän kantaa kokonaisvastuun yrityksestä ja mä oon

”Kyllä elämä on hätkähdyttänyt.”

vaan taustapiruna. Yrityksemme työllistää lisäksemme yhdeksän henkilöä.

Koska Ulla liputtaa yrittäjyyttä, hän toimii myös Äänekosken yrittäjäyhdistyksessä. Vuoden 2011 toimikaudella hän on koputtanut yhdistyksen puheenjohtajan nuijaa. Ulla valittiin puheenjohtajaksi myös kaudelle 2012 viime viikkoisessa kokouksessa.

- OLEN ÄÄNEKOSKEN YRITTÄJIEN kaikkien aikojen ensimmäinen naispuheenjohtaja. Paanalan Esa pyysi minua mukaan toimintaa, ja ihan aluksi olin yhdistyksemme koulutusvastaava. Tämä puheenjohtajuus työllistää ja vie aikaa, mutta antaa myös paljon. On kokousten suunnittelua ja suunnittelua, työryhmissä ja palavereissa istuskelua. Oman puheenjohtajakauden kärkiasiaksi haluan nimetä toimivan toimintasuunnitelman. Heikkoudekseni puheenjohtajana koen sen, että en ole ollut tarpeeksi esillä, näkyvyyteen pitänee satsata nyt enemmän, vaikka puheiden pidot yms. esiintymiset eivät herkkua ole, esiintymiskammoa kun poden.

Mä oon luonteeltani tämmöinen toimija ja ruohonjuuritason puurtaja. Uskon, että persoonani on kuitenkin näkynyt, olen saanut nuijittua uusia tuulia kehiin ja saanut myös nuoria yrittäjiä mukaan yhdistystoimintaan. Mukana on vanhoja konkareita, jotka ajavat uusia yrittäjiä sisään yrittäjyyteen. Molemmat oppivat toisiltaan paljon.

Yrittäjäyhdistykseen kuuluminen on Ullan mielestä antoisaa. Puhe kääntyy verkostoitumiseen ja sen tärkeyteen. Vertaistuki ja yhteenkuuluvuus ovat yrittäjälle tärkeät työkalut, kuin myös rooli yhteiskuntavaikuttajana eli se, että kuntien päätöksenteoissa otetaan huomioon yrittäjälähtöisyys.

- Suomen Yrittäjien neuvonta- ja lakimiespalvelut ovat hollilla, tapaa samanhenkisiä ihmisiä, saa kontakteja, polttoaine- vakuutus- ja muita etuja. Vaikuttaminenkin on helpompaa yhdistyksen kautta. Meillä on EPO eli elinkeinopoliittinen työryhmä, jolla on avautumassa hedelmällinen tahtotilatalkoohenki kaupungin päättäjien kanssa. Mielipiteitä ja näkemyksiä on terveellistä vaihtaa. On hyvä herätä ajattelemaan asioita eri kanteilta ja kenties saada aikaan muutosta, joka tukee yrittäjyyttä Äänekoskella.

Ovatko yrittäjät parempaa A-luokkaa, jotka ovat syntyneet kultalusikka suussaan.

- Tuo on myytti tämän päivän yrittäjyydestä. Taas on aika muuttunut. Mikroyrityksiä on paljon, yrittäjien jäsenyrityksistä yksinyrittäjiä on yli 50 %:ia ja 2-9 hengen yrityksiä 39 %. Omaa osaamistaan myyviä yrittäjyyteen siirtyneitä on yhä enemmän.

Tulevaisuudessa työpaikkoja syntyy yhä enemmän pk-yrityksiin.

13

Parasta pihallesi!

Tule tekemään löytöjä!

Kekkilän tuotteet suoraan pihallesi: Mullat • Kuorikatteet • Valmisnurmikko

Myös kuljetus- ja noutopalvelu

Tilaukset:

Myyntipalvelu, puh. 020 790 4040* Äänekosken Kuorma-autokeskus Puh. 0424 944 320 kekkila.fi/pihanrakentajille *) Soitto kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min

Sähkötyöt pientaloihin

ÄÄNESEUDUN SÄHKÖISTYS OY · Asennus · Tarvikkeet · Suunnittelu

040 745 2260

14

16 · 2011

| Ä ks

MUKAVIN TAPA HANKKIA NOKIAN HAKKAPELIITAT? RTAINEN MONINKEOITTAJA! V TI S TE

www.vianor.f i

MUISTA MYÖS AUTOHUOLTOPALVELUMME!

w

www.volkswagen.fi Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %).

Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).

Member of Nokian Tyres

Hyvä tietää mihin kaikkeen sitä pystyisi. Uusi Tiguan.

Hyvä tietää mihin kaikkeen sitä pystyisi. Uusi Tiguan.

Ensiesittelyssä lauantaina XX-XX ja sunnuntaina XX-XX. Auton valinnan ei pidä olla kompromisseja. Uudessa Tiguanissa yhdistyvät tyyli sekä suorituskyky, joilla pärjää täydellisesti niin kaupungissa kuin maastossakin. Lukuisista teknologisista innovaatioista on lisävarusteena saatavana mm. kuljettajan väsymyksentunnistin, pysäköintiavustin Park Assist 2.0, kaukovalojärjestelmä Dynamic Light Assist ja kaistanpitoavustin Lane Assist. Kolmesta varustelutasosta on helppo löytää omiin tarpeisiin parhaiten sopiva kokonaisuus. 4MOTION-mallin lisäksi Tiguan on nyt saatavana myös etuvetoisena.

Etuvetoiset BlueMotion Technology -mallit tarjoavat taloudellista suorituskykyä pienemmillä CO2-päästöillä.

Ensiesittelyssä lauantaina XX-XX ja sunnuntaina XX-XX. Auton valinnan ei pidä olla kompromisseja. Uudessa Tiguanissa yhdistyvät tyyli sekä suorituskyky, joilla pärjää TSI-bensiini alkaen: autoveroton hinta 24.760 ¤, arvioitu autovero1) 7.071,32 ¤, kokonaishinta 32.431,32 ¤ täydellisesti niin kaupungissa kuin maastossakin.

Lukuisista teknologisista innovaatioista on lisävarusteena TSI 4MOTION -bensiini alkaen: autoveroton hinta 29.020 ¤, arvioitu autovero2) 9.847,43 ¤, kokonaishinta 39.467,43 ¤ 3) saatavana kuljettajan pysäköintiavustin Park Assist 2.0, kaukovalojärjestelmä TDI-dieselmm. alkaen: autoverotonväsymyksentunnistin, hinta 29.070 ¤, arvioitu autovero 7.588,46 ¤, kokonaishinta 37.258,46 ¤ TDI 4MOTION autoveroton hinta 30.690 arvioituKolmesta autovero4) 8.685,50 ¤, kokonaishinta ¤ Dynamic Light-diesel Assistalkaen: ja kaistanpitoavustin Lane¤,Assist. varustelutasosta on 39.975,50 helppo löytää omiin Huolenpitosopimus alkaen 42 ¤/kk (3 vuoden sopimus.

15 000 km/vuosi) tarpeisiin parhaiten sopiva kokonaisuus.

4MOTION-mallin lisäksi Tiguan on nyt saatavana myös etuvetoisena.

CO -päästöllä 152 g/km. CO -päästöllä 178 g/km. CO -päästöllä 139 g/km. CO -päästöllä 150 g/km.

Etuvetoiset BlueMotion Technology -mallit tarjoavat taloudellista suorituskykyä pienemmillä CO2-päästöillä.

Yhdistelmäkulutus 5,3–8,6 l/100 km. CO -päästöt 139–199 g/km.

1)

2

2)

3)

2

2

4)

2

2

Kokonaishinta sisältää toimituskulut. Kuvan auto erikoisvarustein.

TSI-bensiini alkaen: autoveroton hinta 24.760 ¤, arvioitu autovero1) 7.071,32 ¤, kokonaishinta 32.431,32 ¤ TSI 4MOTION -bensiini alkaen: autoveroton hinta 29.020 ¤, arvioitu autovero2) 9.847,43 ¤, kokonaishinta 39.467,43 ¤ ä Ks | 16 · 2 011 TDI-diesel alkaen: Katuosoite 00, Kaupunki, vaihde (00) 000 000 Automyynti: 0–00, la 00–00 autoverotonma-pe hinta 29.070 ¤, arvioitu autovero3) 7.588,46 ¤, kokonaishinta 37.258,46 ¤ www.autoliike.fi TDI 4MOTION -diesel alkaen: autoveroton hinta 30.690 ¤, arvioitu autovero4) 8.685,50 ¤, kokonaishinta 39.975,50 ¤ Huolenpitosopimus alkaen 42 ¤/kk (3 vuoden sopimus. 15 000 km/vuosi)

Autoliike Oy

15

:

LAMMINHENKISET Näprääjän vikaa 12-vuotias Tinka Huttunen tietää, mitä haluaa tehdä isonakin. Näprätä.

- Olen pienestä saakka tykännyt näpertämisestä ja kaikesta pienestä, Järvenpään kylässä asuva kuudesluokkalainen kertoo.

Pikkutarkan työn tuloksia oli näytillä Mämmen messuilla. Tinkan tekemät korva-, kaula-, ranne-, rinta- ja kännykkäkorut sekä sormukset ja napit olivat ekaa kertaa ihan omalla myyntipöydällä.

- Aikaisemmin oon ollut muutaman kerran tädin mukana erilaisilla markkinoilla. Täti tekee Vaajakoskella koruja omassa yrityksessään.

Tinkan haaveena ovat artesaanin opinnot joskus tulevaisuudessa. Koulustakin tuli käsityöstipendi viime vuonna. Äänekoskella Yrittäjätiellä on toiminut helmikuusta lähtien kylmälaitehuolto nimeltään Jääwatti.

- Aluksi mukana oli myös sähkölaitteiden huolto, mutta pudotimme sen listalta pois kättelyssä, kertoo yrityksen perustaja Vesa Lehtonen.

Kun Lehtonen jätti yrityshakemuksen patentti- ja rekisterihallitukseen, niin meni kaksi viikkoa siitä, kun Äänekoskella toiminut kylmälaitehuolto jätti konkurssihakemuksen.

- Se oli yllätys, että ainoa kilpailija lähti markkinoilta pois ja aivan yllättäen.

Kylmäalalla on kysyntää ja pian otin yhtiökumppanikseni Jyri Vianderin. Yritys työllistää lisäksemme kolme työntekijää.

Jääwatti on erikoistunut kylmälaitteisiin, joita on kotona: jääkaapit, pakastimet, kylmiö sekä keskuskeittiöiden ja kauppo-

- Teen koruja omalla pöydälläni pari tuntia melkein joka päivä. En kaipaa kaupunkiin; maaseudulla on mukava olla.

Toki välillä käydään ostoksillakin.

- Aika paljon tulee tuhlailtua vaatteisiin ja käsitöihin, Tinka myöntää.

Kauppa kävi messuilla, vaikka kauppias lähti välillä pitkiksi ajoiksi omille teilleen. Tiskin takana myyntivastuun ottikin sitten äiti.

- Tinka on tainnut tuhlata kaikki rahat saman tien muissa pöydissä, äiti naureskeli.

Terho Vuorinen

jen kylmähuoneet, ilmastoinnin jäähdytys jne. Jääwatilla on tunnetuimpien kodinkoneiden merkkihuolto.

- Syyskuun alussa otimme kodinkonehuollon mukaan, eli huollamme astian- ja pyykinpesukoneet ja muut kodin myllyt.

Kun on toiminut yrittäjänä, on kertynyt päähän ajatuksia, kuinka voisi tehdä asioita paremmin. Isossa organisaatiossa ajatukset tökkää aina johonkin, mutta näin pienessä porukassa me voidaan helposti muuttaa kuvioita, ja se on palkitsevaa, filosofoi Viander - Kyllä me ajan kanssa erotutaan, monelle ei ole vielä muodostunut olemassaolostamme mielikuvaa, mutta kun hommat hoitdetaan hyvin, niin hyvä kello kuuluu kauas, sanoo Lehtonen.

Marjo Steffansson

Suosikista supersuosikki

S

Kauppiaspariskunta Antti Hannula ja Mari Tyvimaa

16

uolahdessa K-Market Suosikissa on alkanut remontti ja vaihtunut kauppias. Legendaariseen maineeseen noussut kauppa on toiminut niin, jossa asiakas ei ole jäänyt kylmäksi. Kiitos menneiden kauppiaiden mm. perustajan Pauli Lehtosen ja tämän edellisen Mika Lankisen. Näiden viitoittamalla tiellä on hyvä jatkaa, vai mitä, Suosikin uusi kauppias Antti Hannula?

- Näin se on. Suosikilla on vahva asema, ja nyt asemaa vahvistetaan entisestään.

Antti Hannula on äänekoskelainen, 28-vuotias, kolmannen polven K-kauppias. Tiukasti kauppiaan apuna ja tukena toimii avovaimo Mari Tyvimaa. Perheeseen kuuluvat juuri koulutiensä Asemakadun koulussa aloittanut Niklas ja viisivuotiaat kaksospojat Daniel ja Kristian.

- Isovanhempani aloittivat K-kauppiaina Äänekoskella vuonna 1951 ja vanhempani ovat Kauppaniskan kauppiaita. Kyllä tämä K-kaupan filosofia on siirtynyt minulle verenperintönä ja on iholla tiukasti kiinni.

Hannula toimi aikaisemmin Korpilahdella kauppiaana, mutta yksi puhelinsoitto toi perheen takaisin Äänekoskelle.

- Keväällä Keskolta soitettiin, ja kysyttiin, kiinnostaako Suosikki. Päätös syntyi lennossa ja kysymykseen oli helppo vastata kyllä! Myös Keskon tulevaisuuden

suunnitelmat Suosikin varalle olivat hyvät. K-kauppa muuttuu jouluun mennessä K-Supermarketiksi.

Uusi kauppias uudistaa kauppaa itsensä näköiseksi. Remontti on käynnissä ja paikat uudistuvat lattiasta kattoon. Myös kiertosuunta muuttuu.

- Palvelutiski säilyy, onhan se valttikorttimme. Tarjonta ruokapuolella lisääntyy, valikoima lisääntyy, maanantain ja torstain kotiinkuljetus säilyy. Kehitämme kauppaa ja toimintaa asiakastyytyväisyyden kautta, asiakaspalveluhan meillä on jo valmiiksi ollut timanttikunnossa, kertoo Hannula.

Kauppiaalla on selkeät tavoitteet, nyt yli 8000 artikkelin valikoima laajenee ja Supermarketin myötä hinnat halpenevat ja tarjoukset paranevat.

- Uudistuneen kiertosuunnan myötä hyllyvälit kasvavat ja asioinnista tulee helppoa ja sujuvaa. Ruokamestarimme antavat vinkkejä ruokapöytään, liha- ja kalatiski tulee olemaan aivan mahtava, vakuuttaa Hannula.

Remontista huolimatta Suosikki palvelee ja on auki entisillä aukioloajoilla. Kauppa työllistää kauppiasparin lisäksi 14 henkeä.

Marjo Steffansson

16 · 2011

| Ä ks

-TALKOOT

Iloisten Veikkojen koulu Viime viikonloppuna Äänekoskella oli oikea koulujen superviikonloppu. Hiskimäellä juhlittiin koulun sadan vuoden taivalta ja lukion 80-vuotisuutta. Hietamalla pistettiin kuitenkin paremmaksi, sillä vuonna 1891 perustettu menee jo "120 lasissa". ÄKS sai kunnian osallistua Hietaman koululla lauantaina pidetyn avoimien ovien päivän järjestelyihin. X-talkoiden tehtävänä oli ruokkia kouluun tutustuneita juhlavieraita hernerokalla, näkkärillä ja mehulla.

Noin 130 napaa tuli täyteen koulun vanhan puolen pienessä liikuntasalissa. Ruokailun tärkeämpää etenkin koulun vanhoille oppilaille oli toisten tapaaminen ja menneiden muistelu. ÄKSän kohdalle osui muun muassa kolmen Veikon seurue. Tourusen, Niirasen ja Sandelinin Veikoilla riitti hauskoja kokemuksia jaettavaksi.

Yksi legenda oli 1950-luvulla koulun johtajana toiminut Vilho Timonen, innokas valokuvauksen harrastaja.

- Yksi poika päätti yöllä mennä kouluun marjapurkkivarkaisiin. Hän jätti päivällä puupalan käsityöluokan ikkunan väliin ja meni yöllä ikkunasta sisään. Kun poika kömpi ikkunasta ulos, oli Timonen odottamassa ja tallensi varkaan kamerallaan, Veikot kertoivat ÄKSälle.

Moni muisto liittyi koulun ulkopuolisiinkin asioihin.

- Vaadimme Nääsilän kioskia takaisin! Kokoonnuimme siellä aina nuorina 50-luvulla.

Tyttöjäkin tapailtiin, Veikko-trio haikaili.

- Toivotaan, että Hietaman koulu pysyy jatkossakin iloisten veikkojen kouluna, Inkoosta saakka vanhaa opinahjoaan katsomaan tullut Sandelin sanoi.

Terho Vuorinen

Leijonat istutuspuuhissa

Lionien maailmanlaajuinen kampanja oli istuttaa miljoona puuta vuoden aikana. Se on alle yksi puu jäsentä kohti, nyt puita on istutettu jo 2,5 miljoonaa runkoa. Suomalaisesta näkökulmasta asialla on suuri symbolinen merkitys Ympäristöstä huolehtiminen kuuluu meille kaikille ja puiden ja metsien tila on ä Ks

| 16

· 2 011

olennainen osa sitä. Puut ovat planeettamme keuhkot, ne tuottavat meille ihmisille ja eläimille tärkeää happea ja samalla poistavat hiilidioksidia.

Luonnon tasapainon järkkyminen järkyttää myös ihmistä. Ilmastonmuutoksen seurauksena hurrikaanit ja muut luonnonmullistukset tuntuvat lisääntyvän kiihty-

vällä vauhdilla. Viimeksi Irene-myrskyksi nimetty hurrikaani teki pahaa jälkeä USA:n itärannikolla. Meillä Suomessakin on muistissa esimerkiksi kesän 2010 myrskyt, joissa metsää tuhoutui valtavia määriä, arviolta noin kuusi miljoonaa kiintokuutiometriä. Äänekosken viisi Lions-klubia: Helmi, Kotakennäs, Äänekoski, Suolahti ja Sumiainen tarttuivat haasteeseen ja istuttivat viime perjantaina viisi Taalainkoivua (Betula pendula Dalecarlica) kirjaston alapuolelle, Häränvirran rantamille.

- Kaupungin puutarhurin toiveena, oli, että valitsisimme jonkun erikoisemman lajikkeen, ja niin päädyimme tähän Taalainkoivuun. Keväällä laitamme kyltin alueelle, miksi ja mikä taho ovat puut istuttaneet, kertoo piirikuvernööri Pirkko Kokkonen

LC-Helmistä ja tarttuu topakasti lapioon.

LC-Sumiaisista on mukana varsinainen puiden asiantuntija : metsätalosneuvos Kalevi Rautianen.

- Kyllä tässä on symboliikan lisäksi ajatusta. Kun sinne Somaliaankin puita istuttaisivat.

Kun istutuksen alkuun päästiin, ja talkooväki oli lämmennyt lapion varteen, päätettiin istuttaa samalla kertaa sata kukkasipulia itsenäisyydenpuistoon.

- Sata kukkasipulia satavuotiaalle Äänekoskelle, hymyilee Kokkonen.

Marjo Steffansson

17

teksti ja kuvat Marjo Steffansson

Äänekoski on paratiisisaari vuonna 2111

Äänekoski on ihana paikka! Täällä paistaa aina aurinko ei ole roskia eikä loskia. Ihmiset ovat onnellisia, sillä Äänekoski on iloinen lomaparatiisi, jossa ei ole tehtaita vaan ainoastaan kauniita asioita viheralueita myöten. Aaah mitä elämää!

T

ämä on totta, ainakin Teppo Seppäsen ja Eero Ainesmaan visiossa, minkälaista elo ja elämänmeno on Äänekoskella vuonna 2111. Visiota on lähtenyt toteuttamaan kultuurin voimajoukot monelta laidalta: Ala-Keiteleen musiikkiopisto, Äänekosken Työväen Soittajat, Koskelan Tanssi ja Koskelan itämaisen tanssin ryhmä Faridah, Äänekosken lukio, Kukkulan kuvataidekoulu, Mieskuoro Metsot ja Äänekosken Teatteri. Näytelmän runkona on kaupunginvaltuuston kokous v.2110 jossa suunnitellaan 200-vuotisjuhlia ja yllättävä businestaho pyrkii valtaamaan ja muuttamaan koko kaupungin. Näytelmän "hyvä" löytyy kuitenkin kaupungin omasta historiasta jonka avulla kaupunki pystyy puolustautumaan, vaikka valtuutetutkin ovat jo myymässä sieluaan rahalle.

- Juoni sijoittuu sadan vuoden päähän, mietittiin Eeron kanssa, että tehdäänkö jotain, mitä osataan. Eero on kirjoittanut nätelmiä ja siitä oli hyvä hypätä musikaaliin.

Minä olen tehnyt melodioita ja lauluihin tekstejä, ja kaikessa loistaa hyvä vire. Tässä spektaakkelissa ei mietitä menneitä, vaan katse on rohkeasti tulevaisuudessa. Ja niin siinä kävi, että lomaparatiisissa ollaan, kertoo Teppo Seppänen.

on kuitenkin se, jonka päässä visio on järjestyksessä.

Sunnuntaina painotalolla harjoittelivat Koskelan Tanssin väki ja bändi, jossa on kuusi päätä ja kymmenen solistia. ”Äänekoski, Äänekoski, Äänekoski on kiva kaupunki, ei oo roskii, ei oo loskii. Kesä aina ja hauska meininki...”

- Mähän sanoin, että niin lauluissa kuin kässärissäkin on hyvä vire! Esityksessä kuullaan myös juhlallinen ja pateettinen Äänekosken kansallislaulu, ja toivon, että siitä tulee Äänekosken virallinen kansallislaulu, joka kuullaan joka juhlassa. Se tehtiin huumorilla, mutta nyt se on totisinta totta, virnuilee Teppo Seppänen ja kertoo, että laulut ovat täsmäiskuja, eli ne ovat räätälöity esiintyjille.

- Joo, kaikki Etelä-Suomeen muuttaneet entiset äänekoskelaiset muuttavat tänne kilvan takaisin laulun kuullessaan, sanoo Tiina Oksanen-Vehkala ja esittelee käsivarsiaan, jossa karvat ovat nousseet pystyyn.

Vuonna 2111 Äänekoski on monikulttuurinen ja suvaitsevainen. Kaikki ulkomaanelävät osaavat lausua sanan Äänekoski jouhevasti, koska se opetaan heti kättelyssä kaikille kansoille. Musikaalissa ei ole unohdettu tätäkään puolta, luvassa siis itämaista laulua ja tanssia.

Jos joku epäilee, että käsikirjoittajatiimin visio paratiisimaisista olosuhteista Äänekoskella on väärä, niin ainakaan sen toteuttaminen ei onnu. Onhan mukana on innokas ja osaava joukko, ja visio Äänekosken tulevaisuudesta on hyvä ja valoisa, mikä sitä on toteuttaessa. ÄKS seuraa harjoituksia tiukasti.

Kun on kyse suuresta projektista, jossa on mukana reilut sata ihmistä, tarvitaan koordinaattori, jolla on langat käsissään: tuottajana toimii Tiina Oksanen-Vehkala.

- Oon innostunut, kun mukana on niin paljon immeisiä, sataan vuoteen ei ole näin paljon ollutkaan. Nyt on niin paljon eri tahoja liossa, kun vaan kaikki malttaisivat harjoitella tahollaan. Ohjaaja Annu Sankilampi Solisti Mikko Ruuska: - Tämä on ihan mahtava projekti, kun mukana on niin paljon porukkaa, en osaa jännittäkään yhtään. Mä laulan Äänekoski-bluesin. Käsikirjoitus on toimiva, en uskalla kuitenkaan veikata, kuinka realistinen se on. Mutta visio ei ole huono, hyvällä asenteella pääsee vaikka mihin. Tiedä vaikka Äänekoski olisi oikeasti paratiisimainen paikka sadan vuoden päästä.

Näytökset Painotalolla perjantai 4.11. klo 19 lauantai 5.11. klo 15.00 ja 18.00 sunnuntai 6.11. klo 15.00 ja 18.00 Vapaa pääsy! Hae lippusi ennakkoon kulttuuritoimistosta.

Lippuja jaossa 17.10. alkaen.

18

Tansseihin koreografiat ovat laatineet Hanna Savolainen ja Juuli Peltola. mukana on yhdeksän tanssijaa.

- Koreografiat ovat syntyneet biisien mukaan, ja niihin on pyritty löytämään erilainen vinkkeli, kertoo Savolainen

Äänekosken Työväen Soittajat harjoittelevat Esko Eirolan johdolla orkesterille räätälöityä W.P.K. kappetta.

- Kun alkaa se umpadapada umpadapada niin sit tulee sun vuoro. Joo on tää vähän hankala, kun soivan C-duurin rekkarit vaihtuu vähän kenkusti.

Okei.

- Tämä on hirveän hienoa, näin meidän on käsketty sanomaan, sanoo Eirola ja nauraa päälle.

- Kun vaan jokainen saa oman palansa pelaamaan, niin tää tulee olemaan mahtava juttu, hän jatkaa.

Entä visio Äänekoskesta vuonna 2111?

Voiko tämä kaupunki olla liki paratiisi?

- Mistä sä puhut? Kysyy trumpetisti, joka vaan soittaa eikä ole lukenut käsikirjoitusta. Luvassa siis jännää itse esiintyjillekin.

16 · 2011

| Ä ks

Lelut Jakoon Ä

änekosken seurakunnan diakoniatyö sai säkettäin leluja, pelejä ja vaatteita, joita oltiin kerätty lahjoitusten avulla syyskuisilla Mämmen markkinoilla ja myöhemmin kyläkirppiksellä.

- Meillä on tällä hetkellä pulaa varastotilasta ja nyt toimisto on hävettävän täynnä tavaraa! Naurahtaa diakonissa Katja Nuuhkarinen.

- Olimme sopineet, että otamme vastaan lahjoituksen, mutta en arvannut, että tavaraa tulee näin paljon, tämä on hienoa, kaikki menee varmasti tarpeeseen.

Nuuhkarisen mukaan varsinkin lasten lelut ja pelit menevät nopeasti, joskus aikuisten vaatteita jää seisomaan, kun ottajaa ei löydy. Diakoniatyö luovuttaa lahjoituksina saatuja tavaroita ja vaatteita vähävaraisille perheille.

- Varsinkin joulun alla tavaraa liikkuu nopeasti, järjestämme silloin kylällä rekikeräyksen, jonne jokainen saa tuoda tarpeettomiksi käyneitä tavaroitaan. Kaikki lahjoitetut tavarat myöskin menevät yhtä vauhdikkaasti. Jos perheen pitää miettiä, ostaako ruokaa vai lelun lapselle, niin sen lelun saaminen kierrätyksestä auttaa valtavasti.

Diakonistia ilahduttaa, kun lapsi tulee vanhempansa kanssa vierailulle ja löytää mieleisensä lelun.

- Se on lapselle suuri ilo, kun hän löytää jotain mielenkiintoista ja saa pitää sen. Kun leluista pitää hyvää huolta, niitä voi kierrättää monta kertaa.

Tiina Kuhno oli tuomassa tavaroita Mämmen kyläyhdistyksen puolesta yhdessä tyttärensä Ninnin kanssa.

- Ajattelimme, että markkinat olisi hyvä paikka kerätä lahjoituksia, ihmiset kun tulevat sinne muutenkin. Tavaroiden järjesteleminen ja vieminen kirpputorille on niin valtavan työlästä, että on helpompaa ja antoisampaa lahjoittaa ne hyvään tarkoitukseen. Mekin kaivoimme kaapeista kaikkea mahdollista kierrätettäväksi eteenpäin, on kiva tietää, että nämä tavarat todella ilahduttavat jotakin perhettä.

Pieni Ninni-tyttökin etsi innoissaan lahjoitettavaa.

Kuhnon mielestä lasten on hyvä oppia luopumaan liiasta tavarasta toisten hyväksi.

- Minusta oli vain luontevaa antaa omia tavaroita eteenpäin, sillä olemme itsekin saaneet tavaraa ja leluja sukulaisilta ja kavereilta.

Kuhno kertoo, että seurakunnan diakoniatyö oli selvä ja luotettava valinta lahjoituksen vastaanottajaksi. Vaihtoehtona oli myös Äänekosken ystävyysseurakunta Hatsia,

Lappu lasissa

mutta lopulta oma lähiseutu vei voiton.

- Äänekoskella on useita perheitä, jotka tarvitsevat ja hakevat lahjoituksia. Lahjoituksia tulee ja menee ympäri vuoden tasaiseen tahtiin. Tavaraa voi vaihtaa, tuoda tai hakea omantunnon ja tarpeen mukaan maanantaista torstaihin Lähimmäisen kammari Ruustinnasta, joka on auki kello 11-14. Myös itse diakoniatoimistoon voi tulla lahjoitusten merkeissä, Nuuhkarinen opastaa.

Diakonistin arveluiden mukaan Mämmen kyläyhdistyksen keräämät tavarat menevät syksyn aikana ja jouluksi kerätään uusi satsi.

Tiina Kuhnon mielestä muillekin tapahtumille voisi pystyttää tavaran keräyspisteen, se kun ei vaadi edes paljon ylimääräistä työtä.

- Niin ja kun itsekin pari kertaa vuodessa lahjottaisi ylimääräiset tavarat pois, niin kaapit ainakin pysyisivät siistinä, Kuhno naurahtaa.

Kun korkein hallinto-oikeus antoi keväällä 2010 päätöksen, että yksityiset pysäköinninvalvojat ovat laillisella asialla. Ei mennyt aikaakaan, kun myös äänekoskelaiset löysivät tuulilaseistaan valvontamaksulappuja. Äänekoskella APV Alueellinen Pysäköintivalvonta Oy on ottanut hoitaakseen taloyhtiöiden piha- ja parkkialueita.

(Kun omaan tuulilasiini tuli jo toinen sakkolappu, päätin ottaa yhteyttä. Mikä tämä tämmöinen firma on? Onko Äänekoskella muka parkkipaikkaongelma? Vastahan täällä mainostettiin 999 parkkipaikkaa!)

- Taloyhtiöt ovat olleet meihin yhteydessä, sillä ongelmapysäköintiä löytyy Äänekoskella ja Suolahdessa, sittemmin asiakkaita on tullut lisää tiedon siirtyessä eteenpäin. Taloyhtiöiden asukkaiden tai yritysten autopaikat eivät ole paikkansa lunastaneiden käytössä, ja talojen eteen ja pelastusteille pysäköitiin surutta. Me valvomme mm. näitä epäkohtia, kertoo alueedustaja Marjut Karvola APV:sta.

Karvola ei näytä Parkki-Pirkon prototyypiltä. (Naamioituvatko nämä yksityiset yrittäjät? Mielikuva Lappu-Liisasta (rakkaalla lapsella on monta nimeä) on ihan toinen, missä on lakki ja ikävän värinen enstexuniformu?)

Taija Kolehmainen

- On meillä työasut ja toimintamme on avointa. Ilmoitamme kyltillä, millä alueella toimimme, ei tämä salaista ole ja kyttääminen on työstämme kaukana. Äänekoskella meillä on parikymmentä valvottavaa kohdetta, joita kiertää kaksi työntekijäämme.

Haluamme tehdä työstämme näkyvää.

Onko tämä toiminta muka kannattavaa Äänekoskella, ja eikö tämä ole aika epäkiitollinen ammatti? (Jotenkin on niin skeptinen olo koko hommaan.)

- Me katsomme toimintaamme valtakunnan tasolla. Kyllä äänekoskelaisia väärin tai luvattomasti parkkeeraavia on runsaasti. Me olemme liikkeellä, satoi tai paistoi ja teemme tätä työtä palvelun tilaajalle. Toki ne autoilijat, joita olemme 40 euron valvontamaksulla muistaneet ovat käärmeissään, mutta palvelun tilaaja on kiitollinen.

Kun Marjut Karvola laittaa pysäköinninvalvojat aamulla liikkeelle hän tokaisee: - Alkakaahan laputtaa!

Marjo Steffansson

Ja noin se napsahti ä Ks

| 16

· 2 011

19

XpiX PEKKA LEHTO: Tässä kuvassa mä oon tosi ylpee. Vuosi on 1971, mä oon 15-vuotias, ja asuttiin Keskuskatu 23. Siinä talossa asui sellasia suurperheellisiä, ja nykyään tuo paikka on muuten Kalevankatu 7. Takana näkyvä rakennus on kaupungin vanha varasto Keskuskoulun vieressä.

Mulla on kaksi ylpeyden aihetta tossa hetkessä: Isä oli ostanut uuden auton, Datsunin. Ei meille nimittäin ihan joka vuosi uusia autoja osteltu. Jumalauta mä olin ylpeä jätkä! Äiti oli tehnyt mulle uudet housut tummanruskeasta enstex-kankaasta, niissä oli polvien kohdalla semmoset veet.

Mä menin kerran kansantalolle joraamaan. Ei mulla ollut varaa mennä sisälle, ja seisoskelin siinä tuulikaapissa ja kattelin, kun porukkaa meni sisään ja ulos. Sit siihen pysähtyi yks vanhempi nainen ja sanoi: " Ei siinä tartte leveillä, vaikka on niin hienot housut."

Pekka Lehto on äänekoskelainen musiikkimies ja yrittäjä.

XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.

Kosken leg endat

Mäenpäällistä elämää

V

uonna 1909 Suolahteen noussut Kukkula-rakennus ehti kokea ja nähdä kaikenlaista yli vuosisadan aikana. Arkkitehti ja kansantieteilijän Yrjö Blomstedin ja rakennusmestari Ferdinand Mauno Foseliuksen suunnittelivat aikanaan nuorisseurantaloksi rakennetun Kukkulan. Sisällissodan sytyttyä rakennusta käytettiin vankileirinä valkoisten kutsunnoista kieltäytyneille, kertomusten mukaan vankien olot eivät olleet hääppöiset ja ruoka niukalla.

Hieman iloisemmaksi Kukkulan ilmapiiri muuttui 20-luvulla, kun nuorisoseuran toiminnan hiivuttua rakennukseen muutti Suojeluskunta. Metsissä raikui kansallisromanttiset laulut ja näyttävä itsenäisyyspäivän soihtukulkue suuntasi kulkunsa Kukkulan mäelle. Suojeluskunnan perässä mäelle seurasi myös Lotta Svärd-järjestö ruokailutehtävissään.

Vuosien mittaan Kukkula kerkesi toimia myös kaikille suolahtelaisille tarkoitettuna kirjastotalona, teatteri-, elokuvaja konserttisalina. Lisäksi Kukkula majoitti aikanaan matkailijoita. Kukkulalla nähtiin monenlaista menoa, kun muun muassa Suolahden Urheilijat järjestivät siellä urheilutoimintaa ja talon vierestä löytyi hyppyrimäki kylän poikien iloksi. Ennen sotia Kukkulalla metsikössä raikui myös tunnettuja kipaleita, kun niin Kauko Köyhkö kuin Vili Vesterinenkin kävivät viihdyttämässä siellä tanssiväkeä. Kukkula tunnettiin ni-

20

Jatka muisteluita

mittäin aikanaan upeana tanssi- ja iltamapaikkana.

Sotaväkeä asteli jälleen Kukkulan lattioilla toisen maailman sodan aikana, kun talo toimi lähtijöiden kokoontumispaikkana ja reserviläisten majoitustilana. Sodan päätyttä riemu ja tanssit palasivat Kukkulalle, siellä järjestettiin karnevaali-tansseja ja naamiaisia, oltiinhan koko sodan ajan eletty tanssikieltoa.

Lopulta 40-luvulla Kukkulalle alkoi valua opetustoimintaa, joka jatkui eri muotoineen aina rakennuksen viimeisiin vuosiin saakka. Kaikki alkoi vuonna 1946, kun Kukkula kunnostettiin koulutaloksi ja mäelle muutti evakkoon joutunut Elisenvaaran yhteiskoulu kahdeksi vuodeksi. Piakkoin vuonna 1948 Suolahden yhteiskoulu saapui vuorostaan Kukkulan mäelle. Miljöön ulkonäkö muuttui rajusti, kun yhteiskoulun tarpeisiin rakennettiin kaksi lisäsiipeä 50-luvulla ja myöhemmin vielä liikuntasali.

Tilat kävivät kuitenkin puuttelisiksi ja niinpä parinkymmenen vuoden Kukkulajakson jälkeen yhteiskoulu siirtyi uusiin tiloihin Telakkakadulle, matkalla uuteen kouluun koululaiset ja opettajat kantoivat suurta kylttiä, jossa luki ”Kukkulalta 'kunnon' kouluun”. Työväenopistoksi Kukkula muuttui yhteiskoulun lähdettyä talosta vuonna 1968.

90-luvulta vuosituhannen vaihteeseen talossa ravasivat Suolahden sosiaali- ja ter-

NET verkkosivuilla www.aksa.fi

Kukkula in memoriam 1909 - 2010 Kuva: Arto Niiranen

Kukkula ei kelvannut edes muinasmuistoksi, sillä sitä oltiin surutta muutettu vuosikymmenien varrella.

veysalanospikelijat. Viimeiset vuotensa rakennus palveli puhtaasti työväenopistona, Kukkulan kuvataidekoulu tarjosi monelle paikkakuntalaiselle lapselle ja nuorelle kuvataiteen perusopetusta. Purkupäätös Kukkulan mäen työväenopistosta tehtiin

vuonna 2005, ja lopulta syksyllä 2010 koneet jyräsivät monet ilot ja surut nähneen talovanhuksen.

Taija Kolehmainen

16 · 2011

| Ä ks

teksti ja kuva Marjo Steffansson

Kosket us FAKTA Petri Vainio s. 13.9.1964 Sumiaisissa, asuu Helsingissä Sisustusarkkitehti, valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1992 Perustanut Doctor Designin vuonna 1998 Suunnitellut huonekalujen lisäksi valaisimia ja pienesineitä Vainio palkittiin Tuiskuvadistaan Design Plus -palkinnolla Frankfurtin Ambiente-messuilla vuonna 2003. Hänen tutkimusprojektinsa ja siihen kuuluva Sumi-tuoli saivat myös ruotsalaisen huonekalualan Forsnäs-palkinnon vuonna 2002. Menestys olivat vuonna 2004 Design Plus -palkinnon saaneet lumihiutaleen muotoiset, viilusta leikatut Snowflakes-koristeet.

Avotakan vuoden muotoilija 2005.

Huonekalumessut: Lontoo, Tukholma, Kööpenhamina, Kölnissä viisi kertaa

Arjen parantajana Petri Vainion suunnittelemia valaisimia myydään ympäri maailmaa

S

ynnyin Vihijärvellä Aholassa perheeseen, jossa Timo-isä oli maatilallinen, meillä oli sikala ja viljelyksiä ja äitini Virpi toimi opettajana. Minulla on vuotta vanhempi veli Jouni ja kymmenen vuotta nuorempi veli Jani. Äiti toimi opettajana Mämmen koululla Äänekoskella. Minä ja Jouni asuimme viikot äidin kanssa koululla opettajan asunnossa.

Muistini mukaan, olimme Jounin kanssa enimmäkseen kahdestaan, joten oma ikäluokka Sumiaisissa jäi vieraaksi. Isä kävi lauantai-iltana hakemassa perheensä kotiin ja palautti sunnuntaina Mämmelle. Minulle ja veljelleni oli järjestetty päivähoito koululle. On ihmeellistä, miten hyvin Virpi-äiti selvisi monien tehtäviensä ja rooliensa hoidosta tuona aikana.

Kun aloitin koulun, muutimme Vihijärvelle, mutta kävin Mämmellä koulua, siellä meni kolme ensimmäistä luokkaa. Ei ollut helppoa olla äidin oppilaana, koska minua kiusattiin. Ehkä muut oppilaat ajattelivat, että tuossa kuviossa on jotain epäilyttävää. Minä olin jotenkin ulkopuolinen ja itkin joskus pahaa mieltä. Kummitätini Kerttu Kamppila oli myös koululla opettajana ja hoiti samalla kirjastoa. Minä sain olla mukana kirjastossa, ja leimasin tietyille sivuille kirjaston leimat.

Kiusaaminen loppui kuin taikaiskusta, kun äiti siirtyi opettajaksi Suolahteen Keskustan koululle ja samoin me Jounin kans-

ä Ks

| 16

· 2 011

sa. Suolahdessa sain heti hyvän ystävän, ja vaikka kerran vahingossa mottasin häneltä maitohampaan irti, ei ystävyys siihen kaatunut.

Kuvaamataidonopettajana oli Pirkko Honkonen, joka avasi minulle kuvaamataidon tunnilla oven luovuuden maailmaan.

Se vapautti minua ja kuviksen tunneista tuli suuri ja kovasti odottamani elämys.

Kolusin Suolahden kirjastoa ja luin kaikki mahdolliset muotoilusta ja arkkitehtuurista kertovat kirjat. Kirjasto viehätti minua suuresti: siellä oli kirjojen lisäksi paljon tietoa ja ensyklopedioita. Kirjat toivat minulle eteen kulttuurin maailman ja ruokkivat

mielikuvitustani.

Koulu asuinympäristönä on vaikuttanut minuun suuresti. Se herätti minussa uteliaisuuden, koska koulun tilat olivat täynnä mielenkiintoisia opetusvälineitä ja tiedon lähteitä.

Minä olen vanhasta Suomesta. Sosiaaliset rakenteet olivat maaseudulla tärkeät, elinkeinot ja käsityöt olivat voimissaan. Siellä oli koko tuotantoketju elämässä läsnä ja tiedettiin mistä ruoka tulee. Nyt nämä asiat täällä Helsingissä ovat muotia.

Aikaisemmin maaseutua väheksyttiin, pientilalliset laitettiin ahtaalle, tilat kaatuivat ja maitotilat ajettiin alas. Nyt nämä asiat tulevat urbaanina trendinä takaisin, minusta siinä on jotain perverssiä.

Sama laulussa. Kun sukumme kokoontui, niin silloin laulettiin ja soitettiin, että tupa raikui. Nyt musiikkia kuunnellaan jostakin laitteesta ja ollaan musiikin kuluttajia. Höh.

Enoni Raimo oli odotettu vieras. Hän oli uskomattoman utelias, virkeä ja elämänhaluinen. Hänen tullessaan kylään koki aina jotain uutta ja ihmeellistä: milloin lähdettiin etsimään korvasieniä, milloin maistettiin paprikaa.

Olen kiinnostunut tekemisestä. Maalla tehtiin paljon asioita alusta loppuun: kasvatettiin lampaat, kerittiin ja kehrättiin ja lopulta neulottiin tai kudottiin kankaita.

Ruusa-mummu oli valtavan taitava ja minä sain olla hommissa mukana.

NOPEAT Maaseutu vai kaupunki?

Ehkä sekä-että. Olen sekäettäihminen en jokotai.

Illu vai Helmat?

Helmat. Edelleen kaunis esine oikeassa ympäristössä. Siihen ei voi lisätä mitään, eikä ottaa pois.

Valo vai muoto?

Varmaan valo.

Aalto vai Aarnio?

Aalto, olen lukenut nuorena kaikki hänen teoksensa ja ymmärrän häntä. Valtavan suuri esikuva, ollut rohkea ja itsenäinen. Keskisuomalaisuus on myös huomioitava, hän on kansainvälinen ja paikallinen. Toi aistillista humanismia suomalaiseen ja kansainväliseen muotoiluun.

21

ÄKSY MIE S

Miehen myöhemmät vuodet

K

un nainen tulee keski-ikään, hän kasvaa ihmisenä ihan silmissä.

Hän tekee väitöskirjan ja juoksee maratonin. Hän voi myös vaihtaa alaa ja löytää itsensä (ties mistä). Sanalla sanoen: hän kukoistaa ja materialisoi unelmansa.

Keski-ikäiselle miehelle käy päinvastoin: hän alkaa kaasuuntua. Lopulta hän muuttuu ilmaksi. Jos hän lapsena ihaili elokuvan näkymätöntä miestä, nyt hän on näkymätön mies ihan itse. Hänellä on nimi, sotunumero ja kahdenkymmenen euron viikkoraha, mutta eipä paljon muuta. Kaikki puhuvat hänen ohitseen ja ylitseen ja jopa hänen lävitseen.

Jos hän kysyy, mistä kotiin on ilmestynyt lurppakorvainen kani ja matalajalkainen rakki, kukaan ei vaivaudu vastaamaan. Hänelle sanotaan vain, että niinhän me sovittiin. Kun hän kysyy ketkä ”ME”, lapset sulkeutuvat huoneisiinsa ja vaimo nettiin. Hän kusettaa koiran ja ruokkii kanin. Hän puhuu eläimille kuin ihmisille ja on varma että ne ymmärtävät enemmän kuin ihmiset. Hän sanoo, että samanlaisia olosuhteiden uhreja tässä ollaan. No hard feelings! Niin hän saa koirasta kaverin ja kanista ystävän.

Töissä menee samaa latua. Jos keski-ikäinen mies valittaa työuupumusta ja vähentynyttä työtehoaan, kukaan ei siihen puutu.

Jossain on laskettu, että mitä vähemmän keski-ikäinen mies saa aikaan, sitä vähemmän hän saa aikaan myös vahinkoa. Aika usein keski-ikäinen mies saa ikioman projektin, jossa hänen tehtävänään on kirjoittaa firman historiikki tai visioida tulevaisuus viidenkymmenen vuoden päähän.

Näin hänet saadaan ikään kuin aikakoneella pois menneisyyteen tai tulevaisuuteen muiden työntekoa häiritsemästä.

ta kuusi varvia. Liekö rakennustarkastaja ollut hönössä, kun on lupia myönnellyt?

Kaikille puolueillekin hän on näkymätön mies. Mikään puolue ei aja hänen asiaansa, mikään puolue ei ole edes kiinnostunut tietämään, mikä hänen asiansa on. Maksumieheksi hän kelpaa kaikille, mutta julkisia palveluja hän käyttää niukasti. Käyttö kohdistuu pääasiassa autoiluun kaduilla ja sauvakävelyyn kevyen liikenteen väylillä.

Pari kertaa vuodessa hän käy katselemassa rakennusviraston käytävän seinillä olevia karttoja ja ihmettelemässä rakennustarkastajan luona, eikö mökkitontille todellakaan saa rakentaa enää yhtään aittaa. Ja saattaapa hän ottaa sivumennen esille naapurinsa aittaprojektinkin. Aitta kun irvistää ilkeästi maisemasta jo nyt, vaikka pystyssä on vas-

Variksen räpiköintiä seuratessaan keskiikäinen mies oivaltaa, mistä tässä elämässä on kysymys. Hän antaa puolet eväistään matalajalkaiselle rakille, kertoo sille mietteensä ja istuu vielä hetken. Koira katsoo silmiin niin kuin vain koira osaa katsoa.

Takaisin maailmaan ei ole sinä aamuna mikään kiire.

Venäläistä rulettia - ruoalla

J

22

Reijo Honkonen

Vas taukset:

Ruokasaarnaaja

os omaat taipumuksia itsekidutukseen, haluat vahingoittaa lähimmäistäsi tai haluat muuten vain viettää jännittävää elämää, jonka tulevaisuuden ennusteet ovat huonot, niin pelaa venäläistä rulettia ruoalla. Ota kuitenkin huomioon, että kaikki ei tapahdu hetkessä eli tämä ruletti ei ole äkkipikaisten peliä.

Ruletin ohjeita noudattamalla teet yleensä hyvältä maistuvan ja elimistösi kannalta ikävän sijoituksen tulevaisuuteen. Vastuu on kokonaan sinun. Muista kuitenkin, että kun alat ravinnottoman ruoan syömisen seurauksena lihoa tai kuihtua ja haurastua, niin lääketeollisuus rientää apuun ja ”hoitaa sinut terveeksi”.

Ensitöiksesi laadi itsellesi kuolleitten ruokien kiertävä ruokalista. Ensin se voi olla kahden viikon mittainen, mutta sitä mukaa, kun teollisuus kehittää uusia valmisruokia, voit samalla laajentaa ruokalistaasi. Näin ostaminen on helpompaa. Voit ostaa helposti vaikka kuukauden ruoat etukäteen. Säilyvyys ei ole ongelma, koska lisäaineet takaavat sen.

Osta lihapullia, halpoja nakkeja, valmispitsoja, kiusauksia, laatikoita, hampurilaisia, ranskalaisia, pakasteruokia, keittoja, kaikenlaisia ”isoäidin aterioita”, salaatin kastikkeita ja muita valmisruokia kaapit täyteen. Eihän sitä koskaan tiedä, kuka tulee kylään. Ja onhan venäläisen ruletin pelaaminen yhdessä aina rattoisampaa. Runsas valmisruokien tarjonta tekee homman helpoksi. Sen kun poimit herkkuateriat ostoskoriisi. Muista kuitenkin poksauttaa nauttimastasi ateriasta loputkin ilmat pihalle mikrossa.

Jos et välttämättä aina halua syödä valmisruokia, niin muista kuitenkin keittoja ja kastikkeita valmistaessasi käyttää lie-

Kapakassa hän ei saa muuta kuin rahansa menemään. Kalalla ja metsällä ei mene kaksisesti sielläkään: yleensä hän saa vain eväänsä syötyä. Mutta kun hän istuu jonain aurinkoisena syysaamuna rantakivellä eväitään syömässä, hän havahtuu tajutessaan, että vastaranta näkyy jo. Näkymän viimeistelee yksinäinen varis, joka vaappuu järven yli vastatuuleen urheasti kohti kaatopaikkaa.

mikuutioita. Niistä saat mukavan annoksen natriumglutamaattia (E621) ja osittain kovetettuja kasvirasvoja (transrasvat). Jos makua ei löydy, niin osta aromisuolaa kaapit täyteen.

Osta myös kaupasta säännöllisesti marinoituja tuotteita, joissa parhaimmissa on toistakymmentä lisäainetta. Tuhansien tutkimuksista tehtyjen analyysien mukaan yhtäkään jalostettua tuotetta ei voi turvallisin mielin grillata. Jos et omista grilliä, niin käristä kaikki paistinpannussa. Lopputulos on sama. Kaikki tämä on hyvä tietää, jotta saat tyydytystä omista tekemisistäsi.

Silloin kun mielesi tekee jotain makeaa tai suolaisia leivonnaisia, älä vaivaudu tekemään niitä itse. Silloinhan ne saattaisivat sisältää jotain aitoa ja ravitsevaa. Osta sen sijaan leipäteollisuuden tuottamia valmiita pakastettuja wiinereitä, munkkeja, pullia ja suolaisia pasteijoita sekä muita herkkuja. Varmista kuitenkin, että ne sisältävät haitallisia lisäaineita ja transrasvoja. Muista aina myös kattaa kahvipöytääsi keksejä, leivonnaisia, kääretorttuja, kakkuja, pikkuleipiä, pipareita ja muita pikkumakeita. Äläkä unohda popcorneja ja sipsejä silloin, kun katsot televisiota tai työskentelyt näyttöpäätteellä. Aamiaisella ja välipalalla nautit luonnollisesti sokerihuurrettuja muroja ja myslejä rasvattoman maidon kera sekä välipalapatukoita ja energiajuomaa.

Syö myös säännöllisesti vaaleata leipää kevytrasvan sekä kevytjuuston kera. Etsi leivän päälle vielä lihaleikkeleitä, jotka sisältävät vähintään kuutta lisäainetta ja unohda kaikki tuoreet kasvikset. Katso, että lisäaineiden joukossa

on ainakin E621 sekä E470 (karrageeni).

Molemmilla aineilla on kyky allergisoida tehokkaasti herkempiä ihmisiä sekä sitoa vettä, joten lihaleikkeleen sijasta ostat myös huomaamatta vettä kalliilla hinnalla.

E250 (natriumnitriitti) on myös valmisruokien tehoaine. Sitä käytetään elintarvikelisäaineen lisäksi mm. ruudin valmistuksessa. Natriumnitriitti on voimakas hapetin.

E250 kulkee maanteillä pääkalloleimalla varustetuissa rekoissa. E250 on luokiteltu myös syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Sitten vaan valmistamaan erilaisia ”hapokkaita” ruokia.

Kaupasta saa myös lukemattomia muita venäläiseen rulettiin tarvittavia terveydelle vaarallisia panoksia ihan laillisesti, ilman henkilöllisyystodistusta tai muita lupakirjoja. Ja ei kun pelaamaan!!!

Jari Rossi Keittiömestari

Vastaukset sivulla 9 esitettyihin Äksymyxiin: 1. c (Kaleniuksen hitin nimi on Me ollaan) 2. a (vuonna 1975 valkolakin sai Hiskinmäellä Aila Paloniemi) 3. b (avioitumisen vuoksi Maiju Blandiksi nimensä muuttanut on aito äänekoskelainen, alkujaan Pekkarinen) 4. c (Urhon piirinmestarit tottelevat nimeä C96) 5. a (Äänekoski oli päätepysäkki yhdeksän vuotta, sillä liikenne Saarijärvelle lakkautettiin 1978 ja Äänekoskelle 1987) 6. d (Heikki Flinkmanin vaimo toimii yrittäjänä Pirjon Burgerissa) 7. a (muun muassa maatalouskalustoa sisältävä Hiljalan kylämuseo sijaitsee Hiljalan tilan mailla Hietaman Mäkikylällä) 8. d (elämysmatkoja "mainostaa" poliisilaitosta vastapäätä sijaitseva Pub Markus) 9. b (kuvateoksen kirjallinen osuus on aluetoimittaja Blomberg-Kantsilan käsialaa) 10. d (liikunnanopettajain liitto valitsi Penttisen vuoden liikunnanopettajaksi vuonna 1998)

16 · 2011

| Ä ks

Tilitoimistot

Grillit ja ravintolat

YLÄKERRASSA BI LEET JÄLLEEN VIIKONLOPPUISI N KLO 24-04

Tulossa:

Ovet auki jo 21 alkaen, liput ainoastaan 5€!!

5.12. Arttu Wiskari 16.12. Kake Randelin Ennakkoliput Hirven tallista

www.aksa.fi

ä Ks

| 16

· 2 011

23

795,-