ÄKS no 7

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 7 · 2 5 . 5 . 2 0 1 1

Skeittiparkki jakaa mielipiteet s. 3

Tuhopolton mahdollisuutta tutkitaan s. 6

Suolahden ottopoika Petri Jakonen s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

yttä ota yhte ja pyydä

kyinen

kilpailuky

svakuutu tarjous!

Kohdataan kasvotusten Äänekosken palvelukonttori Torikatu 4, Äänekoski Yhteyspäällikkö Juha Humppi puh. 040 588 2359

Vakuutusedustaja Terho Juntunen puh. 0400 642 425

· 8.6. · 22.6. · 20.7.

Onnittelee uusia ylioppilaita!

Ritva Lehmusoksa

7/2011

Vuoden Helmeksi valittu tykkää kirjoittaa, laittaa ruokaa, matkustella ja puuhata Mörköpolulla.

Seuraava ÄKS ilmestyy 8.6.2011

10

Kelloliike Tammelin 100 vuotta.

15 Toimittajalta Laura Lilienkampf

X7

O

Kuva: Max Steffansson

Ei aivan Huuhaata S

keittaus on ollut kuuma puheenaihe Äänekoskella viimeisen kuukauden ajan. Huuhan puiston tulevaisuus ja meluhaitat ovat saaneet skeittaajat ja ainakin lähistön pari asukasta lähes sotajalalle.

Aseet vedettiin esiin jo alkumetreillä, kun puiston vieressä asuva Reijo Ritanen hääti skeittiparkin meluajia ilmakolla.

- Nuoret pyörivät skeittiparkissa iltamyöhään ja käyttävät huonoa kieltä. Leikkipuisto ei ole niinkään haitta, mutta se skeittinuoriso aiheuttaa melua ja haittaa, lapsetkin pelkäävät heitä, Ritanen kommentoi.

- En ymmärrä miten kukaan Äänekoskella ei tunnu välittävän tällaisesta ongelmasta, esimerkiksi Jyväskylässä tällaista ei koskaan hyväksyttäisi!

Aktiivisesti skeittausta harrastava Jesse Pekkarinen ei usko skeittaajien olevan syypäitä yömyöhään jatkuvaan meluun.

- Skeittipuiston huono kunto on ajanut aktiiviset skeittaajat pois, ja tilalle ovat saapuneet alaikäiset teinit, jotka meluavat ja rikkovat pulloja. Nyt koko skeittipuisto on saanut heidän takiaan huonon maineen.

Saman suuntaisella linjalla on Äänekosken vapaa-aikatoimen johtaja Markku Auvinen.

- Suurin ongelma eivät ole itse skeittaajat, vaan ne nuoret, jotka rikkovat yleisiä järjestyssääntöjä. Tällainen epäsosiaalinen käytös on erittäin harmillista. ä ks

|7

· 2 011

Skeittipuiston sijainti Välikohtaus aloitti keskustelun Huuhan puiston skeittiparkin ongelmista ja sijainnista. Skeittiparkin siirtämistä ajavat Markku Niininen ja Reijo Ritanen, jotka ovat keränneet asian puolesta adressia puiston lähistön asukkailta.

- Skeittipuisto ei ole vielä muuttamassa minnekään, Äänekosken keskustassa kun ei ole toista valmista paikkaa uuden skeittipaikan pystyttämiseksi.

Enkä usko, että olisi järkevää siirtää skeittipuistoa kauas keskustasta, koska silloin skeittaajat siirtyvät kaupungin kaduille, Auvinen kommentoi.

Huuhan puiston skeittiparkki poistettiin virallisesti käytöstä pari vuotta sitten, kun kuluttajaviranomaisilta tuli ohjeet laitteiden turvallisuudesta.

- Tämän kuun aikana skeittipuistosta lähtevät vanhat tavarat pois ja viikolla 25 sinne tulevat uudet, säädökset täyttävät betonirampit, jotka ovat aiempia vaneriramppeja hiljaisempia ja säästävät toivottavasti lähistön asukkaiden hermoja, Auvinen kertoo.

- Skeittaajat ovat päässeet suunnittelemaan uusia ramppeja nuorisosihteeri Mika Inkeroisen kanssa, hän on vastuussa Huuhan liikennepuistosta. Uudet rampit maksavat noin 15-20 000 euroa.

Ongelmien välttämiseksi vapaa-aikatoimi on suunnitellut muun muassa

ohjeistusta sulkemisajasta.

- Uuden skeittiparkin avautuessa voimaan tulee jälleen parkin aukioloajat. Skeittaus tulee lopettaa klo 22. Lisäksi suunnittelemme tietynlaisia asioita alueen valvontaan, Auvinen paljastaa.

- Elleivät puiston käyttäjät noudata käyttäytymissääntöjä, meidän pitää alkaa miettiä skeittiparkin mahdollista siirtämistä.

hhoh. Syntyperäisenä äänekoskelaisena huomaan olevani nyt autuaan tietämätön paikkakunnan asioista.

Kolme vuotta olen opiskellut aivan toisella paikkakunnalla ja Äänekosken kuumimmat juorut ja uusimmat käänteet ovat menneet minulta ohi.

Tämä ei ole kuitenkaan huono juttu, nyt saan tarkastella Äänekoskea uudesta perspektiivistä! Ja mikäs sen jännittävämpää aloittaa kotikunnan tarkastelu kuin uutena kesäharjoittelijana uudessa Äänekosken kaupunkisanomissa. Tunnen olevani suorastaan pääkallopaikalla täällä Äksän nuorekkaassa toimituksessa, kun aloitan tutustumisen synnyinkaupunkiini.

Näkyvin muutos on isojen markettien ilmestyminen Äänekosken kaupunkikuvaan. Keskusta näyttää nyt hieman autioituneen, kun marketit ovat siirtyneet kauemmaksi. Ehkä saadaan jotain uutta ja jännää muualle siirtyneiden kauppojen tilalle, nyt olisi oiva tilaisuus keskustan kehittyä ja uudistua. Vaatekauppoja ja kahviloita ei siis voi olla koskaan liikaa...

Nyt kesän aikana minulla on siis erinomainen tilaisuus haistella Äänekosken uusia tuulia (ei haise!). Tällä hetkellä Huuhan puiston skeittiparkki näyttää kuumentavan tunteita. Toivottavasti saadaan viilennystä orastavaan kesään; oma keinoni on syödä paljon jäätelöä.

Laura Lilienkampf Taija Kolehmainen

Vakio pals tat: Av aus & H a r a k k a TIEDÄKS: -- 1950 kalifornialaiset lainelautailijat kyllästyivät odottelemaan aallokkoja -- Suomeen 70-luvulla vaihtooppilaiden mukana -- vuodesta 1987 asti vuosittain rullalautailun SM-kisat -- Norjassa skeittaus kiellettyä vuosina 1978-1989 vaarallisuuden vuoksi.

-- 2000-luvulla vakiinnutti paikkansa nuorten keskuudessa

04

K a l ent e r i 0 8 Kos k e t us

14

X - Ta l koot

16

Legenda & Äk s y mi es 1 8

05

Hä? - Yhä tyhjänä, missä hotelli?

3

Yrittäjäajat us

Avaus

VS Sari Åkerlund yrittäjä PoQuEn Oy

V

aihdetaampa viimekertainen aihe Yrittäjähenkisyys Yrittäjäkasvatukseen. Miten niitä yrittäjähenkisiä oikein kasvatetaan – kasvihuoneessako? Puutarhayrittäjät vastaavat ainakin, että sielläkin. Mitä se voisikaan pitää sisällään ja missä sitä jaetaan? Yrittäjäkasvatuksen tavoitteena on tukea henkilön toimintaa aloitteelliseksi, omatoimiseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi. Tarvittavia taitoja kaikki ja vieläpä kaikilla elämän osa-alueilla.

Yrittäjyyskasvatuksen osalta ollaan seutukunnalla pykäämässä lisävaihde päälle ainakin ope-yrittäjätreffien muodossa ja ehkäpä vielä jossain muussakin. Keskustelua yrittäjäjärjestön ja lukion opettajien sekä yläasteen opettajien kanssa on jo hieman käyty asian eteenpäinviemiseksi. Opinnäytetyökin on tehty yrittäjyyskasvatuskyselyn muodossa opettajille, yläasteen oppilaille (Telakkakadun koululla) ja yrittäjille. Näitä tuloksia hyödyntäen on tarkoitus sopia syksyn aikana kasvattavista jatkotoimista.

Ala-asteikäisille voitaisi myös yhteistyössä miettiä pitäisikö yrittäjyyskasvatusta lisätä johonkin sopivaan väliin. Vaan onhan siellä jo esimerkiksi kirpputoritoimintaa, jota jokainen luokka pääsee aikanaan pyörittämään ja oppimaan ja ohjataanhan oppilaita jo nyt osallistumaan, yhteistyöhön ja omatoimisuuteen.

Ja näiden asioiden toistoa miljoonia kertoja on muistettava viljellä myös kotona… petaa sänky, vie roskat, siivoo jälkes…vai mikä se tehoaakaan…kannustaminen, yrittäminen ja yhdessä tekeminen!

Aurinkoista ja yritteliästä kesää kaikille!

H

uuhan perhepuiston skeittiparkki tarjosi aikanaan hienot mahdollisuudet skeittaamiselle. Puitteet olivat erittäin hyvät ja aktiivisia harrastajia paljon. Intoa skeittaamiseen riitti. Kiinnostusta oli ulkopaikkakuntalaisillakin; osa kävi Jyväskylästä asti. Myös Äänekoskella sukulaisten luona tai mökillä vierailevat nuoret piipahtivat Huuhalla lautailemassa.

Aika on kuitenkin tehnyt tehtävänsä. Suurin osa välineistä on viety pois, ja jäljellä olevat vähäisetkin rampit ovat huollon puutteen vuoksi surkeassa kunnossa. Aktiiviskeittaajien määräkin on laskenut. Ei oikeastaan voi puhua enää "skeittiparkista", koska kaikenlainen muu toiminta tuntuu ottaneen vallan. Öisin meluavat alaikäiset tahraavat puiston mainetta ja eivätkä kunnioita puistoa tai sen lähiympäristön asukkaita. He ajelevat mopoilla ympäriinsä ja norkoilevat Huuhalla aiheuttaen melua, rikkoen pulloja ja hajottaen paikkoja. Jostain syystä skeittiparkki ja koko skeittaus on nyt joutunut syytösten kohteeksi, vaikka nämä nuoret häiriköijät aiheuttavat koko Huuhan puiston alueella harmia.

Hieno uutinen kuitenkin on, että skeittiparkkiin on tulossa uudet puitteet. Betoniset rampit pitävät vähemmän ääntä ja pysyvät kunnossa pidempään. Ehkä arvostus kunnostettua skeittiparkkia kohtaan nousee ja uusien harrastajien määrä kasvaa. Toivottavasti nämä häiriöteinit alkaisivat myös ymmärtää Huuhan puiston ja sen skeittiparkin tarkoituksen, kun näkisivät monien aidosti skeittauksesta kiinnostuneiden käyttävän skettiparkkia kuten sitä kuulukin. Kaikkien tulisi kunnioittaa Huuhan puiston tarjoamia puitteita sekä skeittailijoiden ja lähistön asukkaiden mielenrauhan takaamiseksi sovittuja järjestyssääntöjä. Odotan, että skeittaus Äänekoskella nousee aikaisempien vuosien tasolle uusien ramppien myötä; harrastajien määrä lisääntyy ja häiriötä aiheuttavat teinit ymmärtäisivät jättää Huuhan parkin niille, jotka sitä todellisuudessa tarvitsevat Jesse Pekkarinen skeittauksen harrastaja

T

ämä on kestämätöntä. Tällaista ei hyväksyttäisi muualla, mutta jostain syystä tämä ongelma painetaan villaisella täällä Äänekoskella. Tarkoitan Huuhan perhepuistossa sijaitsevaa skeittiparkkia, joka meluhäiriöillään aiheuttaa skeittiparkin läheisyydessä asuville ihmiselle päänsärkyä ja hampaidenkiristystä ympäri vuorokauden. Olen parinkymmenen vuoden ajan asunut Huuhan puiston vieressä ja tänä keväänä ongelma on entistä pahempi. Nuoriso meluaa, roskaa ja päästää ärräpäitä suustaan pelottaen pienemmät lapset puistosta pois.

Olen jutellut lähiympäristön asukkaiden kanssa ja hekin ovat yhtä mieltä kanssani: skeittiparkki on poistettava.

Aamusta yömyöhään saan kuulla skeittirampeista lähtevää pauketta. Sen lisäksi tämä meluava nuoriso tulee leikkipuiston puolelle särkemään ja sotkemaan paikkoja. Skeittiparkin poisto toisi rauhan naapurustoon, ja puistosta tulisi viihtyisämpi paikka lapsiperheillekin. Äänekoskella on runsaasti paikkoja, jonne skeittiparkin voisi siirtää ja joissa rullalautailusta lähtevä melu ei häiritsisi ihmisiä. Toivon asiaan ratkaisua Äänekosken kaupungilta, sillä nuorison aiheuttamalle järjestyshäiriölle on tehtävä jotain ja pian.

Harakka

Markku Niininen

Suuri suomalainen ilmaveivi 11-vuotias poikani taisi aavistaa, mitä tuleman pitää. Lupasin viedä hänet Kauppatorille kokemaan maailmanmestarien historiallisen kotiinpaluujuhlan, mutta hän jäi mieluummin kotipihalle kaverin kanssa harjoittelemaan ilmaveiviä sählymailoilla.

On hienoa, että meillä on nyt huoli MM-joukkueen esimerkillisyydestä Suomen nuorisolle. 15 vuoteen ei tällaista ongelmaa ole ollut. Hyvä myös, että ensi vuoden kotikisoihin jäi vielä tavoiteltavaa.

Finaalin kolmen erän jälkeen hoidetaan kompuroimatta vielä neljäs erä.

Uskon, että näin käy. Vielä Suomi oppii voittamaan.

Muuttuuko Suomen henkinen ilmapiiri MM-voiton jälkeen? Kansakunnalla on alitajuntansa, yhteinen itsetunto ja ääneen lausumaton maailmankuva. Syviä virtoja ei hevillä hämmennetä, tarvitaan harvinainen koko kansan kokemus – kuten parhaimmillaan 2,4 miljoonaa katsojaa koonnut lätkäfinaali.

Vuoden 1995 MM-kulta lopetti laman kerralla. Varsinkin, kun samalla päättyi

4

Pula-Ahon aika ja uusi hallitus nimettiin, söpösti kuin mikäkin päiväkotiryhmä, Sateenkaareksi. Kansa reipastui, Nokia nousi, elektroniikkateollisuus kasvatti kansantuloa ja kansan tuloeroja. Silti suomalainen pullistelu on koko ajan tuntunut teennäiseltä. Ylpeilyllä on peitetty heikkoa itsetuntoa. Kun sitten 2008 alkoi maailman finanssikriisi, joka tappoi tuhansia teollisuuden työpaikkoja, esiin nousi kaunaa ja kuonaa. Kupla puhkesi tänä keväänä, kun sekä Nokia että vanhat valtapuolueet luhistuivat. Kansa ihmetteli epätietoisena: mitä raunioille rakennetaan, jos mitään? Tähän henkiseen tyhjiöön tuli MM-kulta kuin tilattuna. Suuri Suomalainen Ilmaveivi.

Jääkiekkokokemukset ovat ruokkineet suomalaista pessimismiä. Olemme alati pelänneet, että lupaava tilanne romahtaa viime hetkellä, kuten Suomi Ruotsia vastaan niin usein. Onni katoaa, mihinkään ei voi luottaa, huonosti käy kuitenkin.

Nyt voimme jo uskoa, että tappiosta noustaan kärsivällisellä työllä. Johtoasema ei enää aiheuta ahdistusta ja pelkoa kai-

ken menettämisestä, vaan iloa ja nautintoa, koska tilanne on nyt hallussa, omissa käsissä.

Suomalaisten ei enää tarvitse tyytyä, tai suorastaan hakeutua, hopeasijaan. Meille kuuluu voitto.

Ehkä aikuistumme kansakuntana.

Emme alistu enää vääjäämättömään kohtaloon ja sen jakamiin mitalisijoihin, vaan nousemme kantamaan vastuuta omasta onnestamme ja menestyksestämme. Opimme oppimaan tappioista ja nauttimaan voitoista – kenties vähän vähemmilläkin ruokajuomilla.

Kenties 2010-luvun MM-kulta on kestävämpi kuin 1990-luvulla. Vuoden 1995 finaalissa Ville Peltonen teki yksin hattutempun, mutta nyt pisteille pääsi peräti 12 pelaajaa – yli puolet kentällä olleista. MMkultajoukkue edustaa hienosti pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja peruskoulun ideologiaa. Yhtenäinen yhteisö, tasaveroinen ja toisiinsa luottava joukkue päihittää yksinäisten tähtien yhteenlasketut taidot.

Huippuyksiköiden, superkannustimien ja eriarvoistumisen sijaan kannattaa panos-

taa mahdollisuuksien tasa-arvoon, keskinäiseen luottamukseen ja korkeaan keskitasoon. Näin tulkitsen MM-joukkueen ohjelman uudelle hallitukselle. Jotta Suomi, ja koko Suomi, voittaisi.

harakka@txti.net 7 · 2011

| ÄKS

t

Hä?

571

Yhä tyhjänä

V

uonna 1974 valmistui Suolahteen uusi Hotelli-Keitele. Oli hilkulla, että hotelli olisi rakennettu pääkadun varteen.

Siis hä? Minne?

Hotelli-Keiteleen grand old lady Kerttu Havia, kenkäkauppias Aarne Laukkanen ja vaate-ja kangaskauppias Kerttu Seppä omistivat Asemakadun varrella tontin, johon oli tarkoitus rakentaa liiketalo, hotellin kera. Tontti oli tyhjä, paikalla oli aikaisemminkin liikerakennus, jossa oli sijainnut Keitele-Baari ja Nummisen vaateliike, kukkauppa ja kampaamo.

Suunnitelmat olivat käynnissä, mutta Suolahden kaupungin tekninen puoli näytti hankkeelle punaista valoa. Ei ollut riittävästi parkkipaikkoja hotellin tarpeeseen ja suunnitelmat karahtivat kiville. Kerttu Seppä piti vaatekauppaa entisen säästöpankin talossa, Laukkasen myydessä kenkiä alu-

miinitaloksi kutsutussa talossa ja Hotelli Keitele rakennettiin Nappamäkeen.

Miltä tuntuisi, jos Hotelli Keitele olisi aivan Suolahden sydämessä?

- Oltaisi ainakin lähempänä Keitelettä, ja Keiteleentien kulmassa, ne olisivat nimelle luontevampia paikkoja. Suolahden iltaelämä olisi varmasti toisenlainen ja helpommin tavoitettavissa, ainakin hotellin osalta, visioi Tuula Varis Hotelli Keiteleestä.

Korkean mäen päälle rakennettua Hotelli Keitelettä alettiin kutsua Öljymäeksi.

Mäki kun muuttuu liukkaaksi valomerkin jälkeen.

Reksi ja legenda Historialliset kahdeksan Suomen mestaruutta Kirissä ja Lahdessa, kahdeksan ItäLänsi -edustusta, valinta vuoden pesäpalloilijaksi vuonna 1958 ja päälle vielä viisi ikämiesmestaruutta. Tällaisiin saavutuksiin ei ole yltänyt kuin pesäpallolegenda Antti Elomaa.

Elomaa tuli Suolahteen voimistelunopettajaksi vuonna 1963. Heräsi huoli jalkapalloilijoiden keskuudessa: tuleeko uusi opettaja tänne vetämään pesistä ja laannuttamaan jalkapallointoa?

Kun Elomaalta kysyy, minne on kadonnut kansallislajimme Äänekoskelta, napakka vastaus on: - Miten sellainen voi kadota, mitä ei ole koskaan ollutkaan? Täältä puuttuu pesik-

sen perinteet. Tullessani opettajaksi koulussamme oli kaksi räpylää -oikeastaan hanskaa, ei mailoja eikä palloja.

Telakkakadulla oli surkea kenttä. Ei auttanut, vaikka lähetystön voimin käytiin vaatimassa kentän parannusta. Ivallisesti naureskeltiin moiselle toiveelle.

-Äänekoskella ei pesäpallo päässyt nousemaan idulleenkaan. Palasimme ikämiessarjassa vielä 1980 luvulla. Pelajia oli Kunnosta, ÄU:sta ja SU:sta.

Pesäpallolegenda seuraa tarkasti superpesistä. Oli katsomassa Kirin avausottelua.

Pohtii mielessään, miksi Asemakadun koululla pelataan pesistä öljysoralla, kun vieressä olisi oivallinen hiekkakenttä.

Antti Elomaan veikkaa: Sotkamon Jymy voittaa ja Kiri sijoittuu kahdeksan joukkoon.

Riemuylioppilaat

Suvivirttä on perinteisesti laulettu koulujen kevätjuhlissa niin Suomessa kuin Ruotsissakin kesän alkamisen merkiksi. Virsikirjasta kyseisen laulun löytää virsikirjasta numerona 571.

Näin kevätjuhlien taas lähestyessä suvivirren asema koulujen yhteisissä tapahtumissa saa aikaan keskustelua sen uskonnollisesti pohjasta. Vapaaajattelijoiden liiton mukaan suvivirren laulaminen ja kuunteleminen on pakotettua uskonnon harjoittamista. Sovun ylläpitämiseksi on virrestä kuitenkin muokattu suvilaulu, joka on uskonnollisesti täysin neutraali.

- Onhan siitä suvivirrestä keskusteltu paljon, mutta kyllä se niin perinteinen kesän merkki on, että se joka vuosi meilläkin lauletaan, lukion rehtori Jaana Tani vakuuttaa. Äks selvitti, että kaikissa Äänekosken kouluissa lauletaan Suvivirsi.

Vuoden Helmi Tänä vuonna Lions Club Äänekosken Helmet valitsivat Kosken Helmeksi Ritva Lehmusoksan. Vuoden Helmi – arvonimi annetaan naiselle, joka tekee vapaa-ehtoista ja pyyteetöntä työtä Äänekoskella. Edellisten vuosina Vuoden Helmeksi on valittu Toini Niskanen, Ulla Aho ja Oili Kautto.

Presidentti Irja Peltomäki piti Sumiaisissa Kahvila Korpussa järjestetyssä lämminhenkisessä tilaisuudessa puheen, jossa luonnehdittiin valintaa näin: - Ritva Lehmusoksaa ehdotettiinVuoden Helmeksi seuraavin sanoin: Laulavan Mörön polun äiti. Polku on iso ja ilmainen asia Ääneseudulle, mökkiläisille ja vierailijoille. Kiitokseksi kotiseudun luonnontietouden ja luonnon moninaiskäytön hyväksi tehdystä työstä, ojennamme Teille kunniakirjan ja Helmi-korun.

Lisää Mörköpolusta ja Vuoden Helmestä keskiaukeamalla.

pojat vas. Ilkka Rinne, Pertti Paukku, Seppo Nyyssönen, Mikko Kankainen, Tapio Salomaa, Reijo Harju, Tapio Leino, Martti Paloheimo tytöt vas. Katriina Manninen (Kapanen), Aino Strandman (Kinnunen), Tuula Tuomi (Vesamäki), Marja-Liisa Pyrhönen, Liisa Lujala (Sissonen), Hanna-Leena Paakkala (Keinonen), Eila Ström (Kumpulainen)

31.5.1961 Äänekoskella lakitettiin 15 uutta ylioppilasta. Viidenkymmenen vuoden jälkeen ei ole riemulla rajoja kun riemuylioppilaat tapaavat jälleen.

-Reijo Harju nykäisi ajatuksen tapaaä ks

|7

· 2 011

misesta käyntiin, soitti ja kysyi, että olisko jo aika tavata, riemuitsevat Aino Kinnunen os. Strandman ja Eila Kumpulainen os. Ström Nykyiset riemuylioppilaat vakavoituvat

miettimään, että olivat paljon aikuisempia kuin nykyiset, jotka pääsevät pikkulapsina ylioppilaaksi, ja sitten taas nauretaan päälle ja pyyhitään silmäkulmia.

Gallup Uudet ylioppilaat saavat lukion päättötodistuksen ja lakit käteensä lauantaina 4.6. lukion kevätjuhlassa. Tänä keväänä Äänekosken lukiosta valmistuu yhteensä 87 ylioppilasta. ÄKS päätti selvittää mitä Suomen äänekoskelaiset toivot tekevät tulevaisuudellaan.

Milja Leskinen

-Nyt ylioppilaaks pääsyn jälkeen pitää alkaa keskittyä yliopistoon pääsyyn. Pienenä halusin lääkäriks, kunnes tajusin, ettei musta oo lääkärin ammattiin. Oon aina harrastanu piirtämistä, joten nyt oli luontevaa hakea Jyväskylään lukemaan taidehistoriaa.

Teemu Liimatainen

- Hain hammaslääketieteelliseen Ouluun, mut mulla on syksyllä siviilipalvelus. Lääkärin ammatti olis kyllä mielenkiintoinen, tässä on kuitenkin vielä vuosi aikaa miettiä, onko se lopulta se mun juttu.

Karoliina Jaatinen

- Mulla on aika avoin tulevaisuus. Hain lukemaan psykologiaa useaan yliopistoon. Mulle tuli paniikki, kun korkeakoulut haut tuli niin nopeesti. Meen joka tapauksessa kesäks töihin Espooseen ja katon mitä syksyllä odottaa edessä.

Miika Kotila - Lähden syksyllä inttiin Kajaaniin ja yritän sen aikana miettiä, mitä haluan opiskella tulevaisuudessa. Mua kiinnostais eniten luonnontieteet, ehkä biologia tai kemia. Vielä ei voi tietää. Harrastan rumpujen soittoa, mutta eiköhän se riitä, että sisko opiskelee rumpuja.

5

2400 tassua, 600 päätä ja häntää Äänekosken liikuntapuistossa 14.5. järjestetystä koiranäytteliystä ei huisketta puuttunut. Lähes 600 koiraa oli tuotu näyttelyyn tuomareiden arvosteltaviksi.

Tähän kun ynnättiin koirien omistajat, saatiin koolle iso liuta vannoutunutta koiranäyttelykansaa. Näyttelykoiria oli paikalla eri puolilta Suomea, mutta myös Virosta asti.

Uusi halli tilalle

H

urja oli roihu, kun jätteidenlajitteluhalli paloi Teollisuuskadulla maanantain vastaisena yönä. Äänekosken onneksi palo ei aiheuta peruuttamattomia menetyksiä.

Lassila & Tikanojan Äänekosken työnjohtaja Mikko Sarja lupaa ÄKSälle, että uuden hallin rakentaminen alkaa mahdollisimman pian.

- Tarkoituksemme ei ole poistua paikkakunnalta. Myös laitoksen kolme työntekijää saavat korvaavaa työtä

kuljetuspuolelta, Sarja kertoo.

Pahimpien pelkojen mukaan koko Äänekosken vaalima jätehuoltomalli oli haudan partaalla. Viime vuonna Äänekoski antoi rukkaset Sammakkokangas Oy:lle, joka halusi ottaa kontolleen kaupungin koko jätehuollon.

Yhtenä vahvana perusteena kilpailuttamisen jatkamiselle oli työllisyys.

Tällä hetkellä jätehuolto työllistää noin 20 henkeä. Kalusto-, toimisto- ja huoltotilat eivät palossa kärsineet.

Kenttä kutsuu Kuva: Max Steffansson

N

urmi vihertää ja tartan tuoksuu - varma kesän merkki! Kevään edetessä yleisurheilutoiminta vilkastuu ja urheilukentät täyttyvät niin innokkaista harrastajista kuin kilpaurheilijoistakin. Äks otti selvää, mitä Äänekosken yleisurheilurintamalle kuuluu.

Suolahden Urhossa yleisurheilukerhotoiminta on vilkkaimmillaan kesällä. Ehdottomat vetonaulat ovat sarjakisat sekä lasten yleisurheilukoulu.

- Hyvät ulkokelit ja rento kilpailutunnelma jaksavat vetää porukkaa mukaan kesäisin, kertoo Toivo Markkanen Suolahden Urhosta.

Kesän aikaan Urhon yleisurheilutoiminnassa Markkanen povaa olevan mukana 60-80 lasta ja nuorta. Joukosta löytyy niin rentoa harrastajaa kuin tosissaan kil-

6

pailevaa nuorta.

- Toivottavasti innostus jatkuu myös kesän jälkeen. Harmillisesti porukka tuntuu syksyn tullen katoavan, Toivo Markkanen sanoo.

Torstaina 2.6. klo 17.30 starttaa Urhon kesäurheilukoulu, joka on tarkoitettu 9-13-vuotiaille yleisurheilusta innostuneille. Urheilukoulu keskittyy lajikohtaiseen harjoitteluun, tekniikkaan sekä fyysiseen harjoitteluun.

Maanantaina 6.6. klo 17.30 käynnistyy 6-9-vuotiaille suunnattu urheikukoulu, joka painottuu leikkimielisiin kisailuihin ja katsastaa yleisurheilulajeja laidasta laitaan.

Sumiaisissa harjoitellaan rennolla meiningillä. 6.6. lähtee käyntiin kesäliikuntakerho, jossa harjoitellaan yleisurheilulajeja laidasta laitaan. Osallistujat ovat perintei-

Kuva: Mikko Ketolainen

Poliisi tutkii palon syttymissyytä.

Rikosylikonstaapeli Jukka Junikan mukaan tuhopoltto on yksi mahdollisuus monien muiden joukossa.

- Läheiseen autopurkaamoon murtauduttiin samana yönä. Jokainen voi vetää tästä sellaisia johtopäätöksiä kuin kykenee, Junikka muotoilee.

Terho Vuorinen

sesti olleet 6.-luokkalaisia ja sitä nuorempia. Liikuntakerho huipentuu POP-olympialaisiin kesän lopussa.

- Kesäisin on luvassa myös muita urheilukisoja. Kisojen järjestäminen lähtee aina fiilispohjalta, joten tarkkoja ajankohtia ei vielä ole, kertoo Paula Pekonen Sumiaisten Kunnosta. Äänekosken Urheilijoilla on luvassa tiukka kesä niin urheilusuorituksissa kuin kisajärjestelyissä. Tulevan kesän kalenterissa on monet piirikunnalliset kisat, ja huipennuksena kesäkuussa järjestettävä Äänekoski Games, joka on yksi satavuotiaan Äänekosken juhlatapahtumista.

Ensi kesänä kentällä tullaan näkemään lähemmäs sata yleisurheilusta innostunutta harrastajasta kilpaurheilijaan asti.

- Positiivista on huomata se, kuinka nuorten kanssa talven aikana tehty harjoittelutyö näkyy kesän kilpailutuloksissa, kertoo Tuukka Vuorinen Äänekosken Urheilijoista. Äänekosken liikuntapuistossa treenaavat maanantaisin 7-9-vuotiaiden ryhmä sekä 10-14-vuotiaiden ryhmä kello 17. Kello 18 otetaan toisista mittaa viikkokisoissa, jolloin on luvassa rehtiä kilpailua ja iloista mieltä.

4-6-vuotiaiden liikuntaleikkikerho kokoontuu torstaisin kello 17. Torstaisin kello 17 harjoittelevat myös liikuntakerhoryhmät (7-8-vuotiaat ja 9-12-vuotiaat) sekä 10-14-vuotiaiden urheilukouluryhmä.

Petra Rönkä

Mo ka mo ka moo kaa !

Hotellin-Kertun tytär Ulla Björk soittaa.

Syke oli noussut lukiessa hä? palstaa, jossa kerrottiin Wiwi Lönnin suunnittelemasta rakennuksesta, jossa Hotelli Keitelekin oli ollut. Jutussa epäiltiin, liekö hotellin omistajat tiesivät työskentelevänsä arvokiinteistössä. Kyllä tiesivät. Hotelli oli vuokralla talossa, jonka omisti joutsalainen Tapio Peltola, joka myi talon Aarne Laulaiselle joka taas purki sen. Ulla Björk kertoo, että jos rakennus olisi ollut Kerttu Havian omistuksessa, sitä ei olisi missään tapauksessa purettu. Kertun aikana rakennusta vaalittiin, remointoitiin ja maalattiin pieteetillä. ÄKS pahoittelee aiheuttamaansa harmistusta.

Kosken Legendat-palstalle oli eksynyt vuosilukuvirheitä kaksin kappalein. Tässä korjaukset: Satamakadulla sijainnut Hotelli Keitele syntyi vuonna 1956 ja kuoli vuonna 1974.

7 · 2011

| ÄKS

Yhden tähden golfmökki Viikko kesälomaa? Budjetti 300 euroa?

Ei muuta kuin rantamökki vuokralle veden ääreltä ja nautiskelemaan!

K

ranttu ei tuolla rahalla passaa olla, mutta jos seikkailuhenkeä riittää, niin onnistuu. Lomarenkaan nettipalvelu paljastaa, että Hietamalla, Suojoen rannalla on mökki, jonka saa sesonkiaikaan heinäkuussa viikoksi hintaan 289,71 euroa.

Rahaa jää vielä reilu kymppi. Budjetin noudattaminen vaatii siis melkoista taiteilua. Makkaraan ja kaljaan ei paljoa jää.

Onneksi juomavesi on ilmaista. Se tosin pitää kantaa mökkiin itse. 250 metrin päässä asuva omistaja täyttää kanisterin.

Muitakaan nykyaikaisia mukavuuksia yhden tähden luokituksen saaneessa Leppäranta-nimisessä mökissä ei ole. Tai onhan patteriradio sentään jotain! Luksusta ovat myös kaasulla toimivat jääkaappi ja hella.

Eli ei sähköä - eikä mikroa, pleikkaa tai tietsikkaa. Jos osaa

pelata öljyvalon kanssa, niin ei hätää. Varsinaiset asiat hoidetaan puuceessä.

Tärkeimmät jutut ovat kuitenkin kunnossa: puusauna vaikuttaa mukavalta, ja soutuvene odottaa rannassa.

Nykyaika on kuitenkin nykyaikaa. Vanhanaikainen, 26 neliön lautamökki ei enää isommin ihmisiä innosta. Juhannusviikoksi Leppäranta on varattu, mutta muuten mökki on yhä vapaana melkein koko kesän.

- Nuoriso vuokrasi mökkiä aiemmin paljon. Samoin keskieurooppalaiset, jotka pitivät mökkiä pidempien retkien tukikohtana, omistaja Erkki Pönkänen kertoo.

Pönkäsellä on vuokralla yhteensä kuusi mökkiä, joista Leppäranta on se vaatimattomin.

- Venäläiset kyselee aika paljon mökkejä, mutta Leppäranta ei heillekään kelpaa. Moni varaa mökkinsä vasta ihan viime tipassa, Pönkänen tietää.

Lapsiperheille kohdetta ei voi suositella. Penkka vieressä virtaavaan jokeen on korkea.

Mutta ehkäpä retrohenkeä ja rauhaa etsivät aikuiset löytävät Leppärannasta haluamansa. Tai liikuntalomaa kaipaavat: pihapiirissä on nurmialue, jossa voi lyödä golfpalloa. Lisäksi läheiseen Naarakoskeen voi ostaa koskikalastusluvan.

Ja onhan 1,5 kilometrin päässä Martin Kievari, jossa pääsee tanssimaan tai katsomaan kesäteatteria.

Terho Vuorinen

300 EURON MÖKKIVIIKKO KAHDELLE

- vuokra - 289,71 € - matka fillarilla - 0 € (omat lakanat mukaan!)

- juomaksi vettä - 0 € - 5 kg uusia perunoita tarjouksesta - 2,50 € - iso sillipurkki - 4 € - kilo ruisleipää tarjouksesta - 2 € - halpa margariini - 0,80 € - tölkki olutta - 0,99 € YHTEENSÄ 300 euroa!

Eilen tänään

Tapahtui 31.5.1973 ■■ ”Tämä on koulumme 68. ja peruskouluun siirtymisen johdosta kansakouluna myös viimeinen kevätjuhla” lausui kevätjuhlassa koulunjohtaja Heikki Noronen.Ensimmäisessä kevätjuhlassa vuonna 1905 oli oppilaita Suolahdessa 14. Vuonna 1973 oppilaita oli 377. Kansalaiskoulun päästökirjan sai 79 oppilasta.

Myös Suolahden yhteiskoulussa vietettiin koulutyön päättäjäisjuhlia 25. kerran ja samalla viimeisen kerran itsenäisenä kouluna. Elokuussa koulu siirtyy kokonaan kauppalan haltuun. Ylioppilaita lakitettiin 37.

2.6.

20. helatorstai ■■ Helatorstai on vuotuinen kristillinen juhla, jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä pääsiäisestä Jeesuksen taivaaseenastumisen muistoksi.

Suomessa helatorstai oli vuosina 1973-1991 siirrettynä edellisen viikon lauantaihin. Silloin sen nimenä oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.

keskiviikko 25.5.

Klo 10 Seniorijumpaa Mikonpuistossa.

Maksuton. Järj. kaupungin liikuntapalvelut Klo 17.30 - 18.30 sauvakävely. Kokoontuminen hiihtokopilla. Järj. Tarjan taivutus Klo 18.30 - 19.30 kuntopiiri + venyttely. Kokoontuminen hiihtokopilla. Järj. Tarjan taivutus (hinta 5 €/tunti, kaverin kanssa 4 €, molemmat tunnit yht. 8€) Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus

torstai 26.5.

Klo 18 Musiikkiopiston koko toimialueen kevätjuhlakonsertti, Suolahtisali. Järj. AlaKeiteleen musiikkiopisto. Vapaa pääsy. klo 18.00 Sumiaisten Kunto: Kaikkille avoimet kevätkauden päättäjäiset Harjulassa Ohjelmassa liikuntaa lapsille ja aikuisille, sekä seuran ansioituneen urheilijan ja ahkerien liikuntakerholaisten palkitseminen.

Tervetuloa!

perjantai 27.5.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus * Gaspard Oil, Pub Markus

lauantai 28.5.

* Suolahden katujuoksu, Suolahden urheilukentällä. Järj.Lions Club Suolahti.

Klo 11 - 20 Asemalla Hengaillaan vol.2.

Koko perheen ohjelmaa klo 11-15. Rockkonsertti klo 15 - 20: Private Line, Neuroosiliitto, Nameless, Alien Ladies. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken kaupunki/nuorisopalvelut/Ketään Ei Jätetä-hankkeen nuorten tiimi

sunnuntai 29.5.

4.6.

Puolustusvoimain lippujuhlan päivä ■■ Päivää on vietetty nykyisellä paikallaan vuodesta 1942 alkaen. Jatkosodan aikana puolustusvoimain ylipäällikkö C.G.E. Mannerheimin (1867) täyttäessä 75-vuotta hänet ylennettiin Suomen marsalkaksi ja päivää vietettiin aluksi nimellä Suomen marsalkan syntymäpäivä. Varsin pian nimeksi vakiintui kuitenkin puolustusvoimain lippujuhlan päivä. Lippujuhlapäivänä jaetaan myönnetyt kunniamerkit ja ylennetään ansioituneita sotilaita ja reserviläisiä. Puolustusvoimat pitää valtakunnallisen paraatikatselmuksen ja ohimarssin, jonka vastaanottavat puolustusvoimain ylipäällikkö ja pv:n komentaja.

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi 8

25.

Tapaht umat

Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa

tiistai 31.5.

Klo 17 "Jo joutui armas aika"-suvivirsitilaisuus, Äänekosken kaupungin rantapuisto.

Järj. Äänekosken kaupunki ja Äänekosken seurakunta Klo 17 - 19 Tiistairastit Kylmälässä. Järj.

Rasti E4 Klo 18 Bingo, Wanha Mestari

keskiviikko 1.6.

Klo 10 Seniorijumppaa Mikonpuistossa.

Maksuton. Järj. kaupungin liikuntapalvelut Klo 17.30 - 18.30 sauvakävely. Kokoontuminen hiihtokopilla. Järj. Tarjan taivutus Klo 18.30 - 19.30 kuntopiiri + venyttely. Kokoontuminen hiihtokopilla. Järj. Tarjan tai-

vutus (hinta 5 €/tunti, kaverin kanssa 4 €, molemmat tunnit yht. 8€) Klo 18 Lasten Pingviini-kesäkisa Suolahden urheilukentällä.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus

Helatorstai 2.6.

Klo 14 Helatorstain kulttuuritilaisuus.

Multamäen maalaistalossa, Mäkikyläntie 340. Esitys sisältää paikallistarinoita ja historiaa mm. Suolahden ja Äänekosken taajamien maisemista. Maija Piitulaisen lausuntaa ja kahvitarjoilu. Järj. Äänekosken Kalevalaiset naiset. Vapaa pääsy.

perjantai 3.6.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus Klo 19 FC Keitelejazz - HPP, liikuntapuisto * Jake's Blues Band, Pub Markus

lauantai 4.6.

* ÄMK:n JEEKERI-ilta: Arkunnaula, Pub Markus

sunnuntai 5.6.

Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musavisa

maanantai 6.6.

Klo 13 - 14.30 Keski-Suomen rahaston esittely- ja keskustelutilaisuus. Painotalo, Mikkosali. Järj. Keski-Suomen kulttuurirahasto ja Äänekosken kulttuuritoimi Klo 18-20 Taimivahtari, Konginkankaan kirjaston edessä. Tuo perenna, pensaan taimi tai itse kasvatettu ym. mukanasi ja vie jotain mennessäsi ilmaiseksi. Jos et tuo mitään, niin taimet maksavat noin 10-20 senttiä kappale. Järj. Konginkankaan Martat

tiistai 7.6.

Klo 17-19 Tiistairastit Kangashäkissä Klo 18 Bingo, Wanha Mestari

keskiviikko 8.6.

Cynkkarilaiset äksänä, Mimillä kiikarit

Peukkua pystyyn!

■■ Tänä iltana selviää, pääsekö Jyväskylän Cygnaeus-lukio finaaliin ohjelmassa STAGE -suuri koulumusikaali. Jos pääsee, niin mukana on silloin myös suolahtelainen Mimi Steffansson ja suolahtelaiset sukujuuret omaava Juhana Aho. Viime viikolla Cynkkari sai eniten yleisöääniä suorassa lähetyksessä. Cynkkarin tähtivalmentajana toimii Arja Koriseva.

Pääpalkinto on unelmien kesätyöpaikka Linnanmäen Peacock-teatterissa, jossa musikaalia esitetään elokuussa kaikkiaan 22 kertaa.

ÄU:n viikkokisat ■■ Äänekosken Urheilijoiden viikkokisat Äänekosken liikuntapuistossa. Sarjat alle 7-, 9- ja 11-vuotiaille sekä yli 11-vuotiaille. Kisat starttaavat klo 18, mutta ilmoittautuminen tehdään puoli tuntia aikaisemmin. Jokaiselle osallistujalle luvassa pieni palkinto!

Klo 10 Seniorijumppaa Mikonpuistossa.

Maksuton. Järj. kaupungin liikuntapalvelut Klo 18 Lasten Pingviini-kesäkisa Suolahden urheilukentällä.

Klo 18 Pubin ilmainen Texas Hold'em pokeri-ilta, Pub Markus

30.5. lajeina 7 v. ja 9 v.: 60 metriä ja pallonheitto, 11 v. ja yli 11 v.: 100 metriä ja kuulantyöntö.

■■ Suolahden Wanhan Aseman perinnenäyttely 31.7.2011 asti. Avoinna ma - pe klo 13-17. Suolahden Wanha Asema. Asemakatu 1 Järj. Kosken Taide yhdistys ry. Vapaa pääsy.

Mikan oma Chevy

6.6. lajeina 7 v. ja 9 v.: 400 metriä ja korkeus, 11 v. ja yli 11 v.: 800 metriä ja kolmiloikka.

Näyttelyt ■■ Tuomas Hallivuon Grafiikkaa 29.5.2011 asti, Laajan Galleria.

Jyväskyläläisen taidegraafikon Tuomas Hallivuon metalligrafiikkaa.

Järj. Laajan Galleria

■■ - Mua on aina kiehtonu amerikanraudat, tämä Chevrolet on vuodelta 1960.

Oon ite laittanu autoo jo jonkun aikaa, tää taitaa olla tällanen ikuisuusprojekti, auton omistaja Mika kertoo.

Koleat kaarat hakusessa!

Jos uskot omistavasi Mikan autoa jäätävämmän kiesin, laita Äksälle kuva kesäpelistäsi osoitteeseen kuvat@aks.fi.

7 · 2011

| ÄKS

Paluu ruutseille ■■ Private Linen kitaristin Jack Smackin, tuttavallisemmin Japan, puhelin soi. Suolahtelainen MLL:n puuhanainen Merja Arffman on langan toisessa päässä, ja kysyy keikalle Suolahden Wanhalle Asemalle.

- Ok. Päästiin sopuun faktoista, ja tullaan keikalle melkein kotipihaan.

Private Line rysäyttää kunnolla parin vuoden hiljaiselon jälkeen. Suolahden keikan jälkeen starttaa Kiinan kiertue Begingistä. Ja sitten on vuorossa USA ja sitten kierretään Suomi, levyn julkaisemisen jälkeen.

- Mutta Suolahdesta lähdetään liikkeelle. Kotiyleisön edessä soittamisssa on erilainen kutina. Jännittää ehkä enemmän kuin Kiinan kiertue, virnuilee Japa.

Private Line kuuluu ja näkyy muutenkin: single julkaistiin huhtikuussa, se on lohkaisu elokuussa julkaistavalta albumilta. Dead Decade -video tuli nettiin nähtäväksi 13.5. Se tehtiin yhteistyössä Greenpeacen kanssa.

- Emme julista. Se on tarina jonka toivomme herättävän keskustelua. Globaalisti ajatellen maapallolla on takanaan synkät ajat. Mulla on ystäviä Japanissa ja Fukushima kosketti syvästi.

28.

■■ Äänekosken nuorisopalvelut ja Ketään Ei Jätetä -hanke pistävät Suolahden Wanhan aseman edustalle pystyyn Asemalla Hengaillaan -tapahtuman lauantaina 28.5., tapahtuma järjestetään uudestaan parin vuoden tauon jälkeen.

- Alunperin tällaista tapahtumaa alettiin järjestää, koska Suolahdessa ei ole enää nykyään mitään nuorille tai lapsiperheille.

Ensimmäisestä tapahtumasta tulikin tosi hyvää palautetta just lapsiperheiltä, että se inspiroi järjestää uuden tapahtuman, nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaksi opiskeleva Mari Laukkanen kertoo.

Asemalle pääsee hengaillemaan lauantaina klo 11 alkaen, ja aina klo 15 asti paikanpäällä on tekemistä ja maistelemista koko perheelle. Herkkusuille on tarjolla niin hattaraa, lettuja kuin metrilakujakin, seikkailunhaluiset pääsevät poniajelulle.

Iltapäivällä ja alkuillasta Wanhalla asemalla kuullaan musiikkia Neuroosiliitolta, Namelessiltä, Alien Ladiesiltä ja klo 18 aloittaa illan viimeinen bändi Private Line.

- Private Line vetääkin varmaan eniten porukkaa tapahtumalle. Nyt pitää vaan toivoo, että tapahtuman aikana on hyvä sää, ulkona kun ollaan, Laukkanen naurahtaa.

X PriX

Äksymyxiä

PALKINTOKYSYMYS:

Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi

Mitä yhteistä 14 hopeisella pisaralla on Iin ja Vuolijoen kanssa?

1. Keski-Suomesta valittiin kymmenen kansanedustajaa. Kuka heistä sai eniten ääniä Äänekoskelta?

Ensimmäisenä oikein vastanneelle palkinnoksi kaksi lounaslippua Kosken Helmeen. Vastaukset toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

2. Kuka aloitti uransa teatteriohjaajana Hietamalla 2004 näytelmällä Sukuvika?

Kysymys julkaistaan myös ÄKSän kotisivulla (www.äks.fi) ja facebook-sileen rantaviivaa. Korkeuserot ovat pienet, vulla lehden julkaisupäivänä puoliljoten kovia aikoja siis luvassa. Ilmoittau- tapäivin.

4. Minä vuonna Mämmen kesäkirkko rakennettiin?

X6:ssa kysyimme: Mitä ja keiden tekemiä ennätyksiä ovat 96,8 ja 190?

6. Kuka kaupunginhallituksen jäsenistä on aakkosissa ensimmäisenä?

Vastaus: Kyseessä ovat Huima-kasvattien valtakunnalliset ennätykset koripalloilussa.

7. Mikä on Sumiaisten epävirallinen nimi ruotsiksi?

Suolahtelaiset muistavat Japan myös yhtyeistä Palmcut ja Kanu. Private Line soittaa Suolahden Wanhalla Asemalla 28.5.

MLL:n järjestämässä koko perheen tapahtumassa.

Marjo Steffansson

Suolahden katujuoksu ■■ Suolahden Katujuoksu -kilpailu starttaa urheilukentältä lauantaina 28.5. klo 11.

Matkoja on kaksi: viisi ja kymmenen kilometriä. Sarjoja on miehille, naisille, tytöille ja pojille sekä kuntoilijoille. Reitti halkoo kaupunkimaisemaa ja seuraa välillä Keite-

Metrilaku suussa ja poni alla

tuminen on käynnissä ja mukaan pääsee vielä kaksi tuntia ennen lähtölaukausta.

Kilpailun järjestää Suolahden Lions Club.

28.

96,8 on prosentteina mitaten SMsarjan ennätys yhden kauden vapaaheittojen tarkkuudessa. Ennätyksen teki Kalevi "Kelly" Pietikäinen Huiman paidassa kaudella 1981-82. Kelly heitti 95 vapaaheitosta vain kolme ohi. Tarkkuus siis 96,8 %.

190 on puolestaan suurin miesten maajoukkueessa pelattujen otteluiden määrä. Tähän ylsi Jouko Heikkinen vuosien 1977-88 aikana.

3. Mikä äänekoskelaisyhtye soitti Keitelejazzin päälavalla vuonna 2006?

5. Mikä on Väksy?

8. Kuinka monta keihäänheiton Suomen mestaruutta Kimmo Kinnunen voitti SM-tasolla aikuisiällä?

9. Kenen Huima-futaajan tie vei SM-tasolle Käpylän Urheilu-Veikkojen kautta?

10. KUVA: a) Mikä tilaisuus menossa? b) Tunnista kolmesta henkilöstä vähintään kaksi!

Oikeat vastaukset sivulla 16.

Palkinnon voitti urheilutietäjänä aiemminkin kunnostautunut Mauno Karhunen.

Toivo Markkasen laatima lista Suolahden kaikkien aikojen parhaista pitkänmatkan juoksijoista: Miehet:

Naiset:

1. Kalle Hakkarainen 2. Antti Anttonen ja Juha Sorri 4. Seppo Piilonen 5. Tauno Paananen 6. Jani Hurskanen 7. Anssi Kotonen 8. Kari Perälä 9. Rauno Seppä 10. Toivo Markkanen

1. Sari Anttonen ja Eija Aalto 3. Anne Hartikka 4. Eija Hämäläinen 5. Paula Aho 6. Tarja Tervo 7. Riitta Rossi 8. Kirsi Kupari 9. Marjo Kinnunen 10. Amanda Flores

ä ks

|7

· 2 011

9

X+1 Rakastan: Keitelettä Inhoan: Kateutta Eläin: 7 koiraa Henkilö: Riki Johannes Pietilä 1,5-vuotta Ruoka: Tomaatti-munakoisopaistos Juoma: Viini Paikka: Sirkanranta Musiikki: Viulukonsertot Kirja: Hannu Väisäsen tuotanto Elokuva: Aki Kaurismäen ohjaamat Motto: Tärkeintä elämässä ei ole päästä pitkälle, vaan lähelle.

Parasta Äänekoskella 1. Sirkanranta 2. Mörköpolku ja luonto 3. Aidot ihmiset

10

Ritva Lehmuso

Hyvä sy Ritva on semmoinen mummu että oksat pois.

Jos hän ei lue kirjoja, niin kirjoittaa tai suomentaa niitä. Tai laittaa ruokaa, matkustaa tai opastaa Mörköpolulla kulkijoita.

Tämä isomummu surffaa myös facebookissa.

7 · 2011

| ÄKS

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

-- Ritva Lehmusoksa os. Leppänen -- 75-vuotta -- 2 lasta ja yksi kasvattipoika -- mummu ja isomummu -- kirjoittanut yksin ja puolisonsa kanssa yhteensä 15 kirjaa -- Syvälahden kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja -- valittiin Vuoden Helmeksi 2011

oksa

yömä- ja puuhanainen RITVA LEHMUSOKSAN isä Nestori

Leppänen oli savutöllin poika Konnevedeltä. Sieltä lähtiessään hän nappasi Särkisalosta itselleen vaimoksi Elli Esterin. He tulivat Suolahteen Mutapohjaan ja perustivat nykyisen Kaartotien mutkaan sekatavarakaupan vuonna 1924. Myöhemmin paikkaa alettiin kutsua Leppäsenmäeksi.

Leppäsille syntyi neljä lasta: kaksi poikaa Esko ja Erkki sekä tytöt Pirkko ja Ritva.

- Minä olin pahnanpohjimmainen, isän lellikki, jonka syli oli minun valtakuntaani.

Isä oli kova touhottaja just niinku minäkin.

Rakastin kaupassa olemista, nenä vaan vilikkui tiskin takaa kun halusin osallistua kaupantekkoon. Oon koko ikäni katunut, kun en nuorempana perustanut ravintolaa, siinä olisin ollu omimmillani.

Sota-aika koetteli kovalla kouralla Leppäsiä. Vuonna 1942, Ritvan ollessa kuusivuotias, kantautui tieto, että 19-vuotias Esko-veli oli kadonnut rintamalla.

- Se viesti on varjostanut koko elämääni. Kukkaan ei tienny mittään nuoresta iloisesta miehestä, jonka tarkoitus oli jatkaa kauppaa. Olihan Esko käynyt kauppakoulunkin. Se oli raskasta meille, isä laittoi lehtiin ilimoituksia toivossa, että jollain olisi ees jottain tiedonmurusia kadonneesta.

Seurasimme Helsingin Sanomia kun Venäjältä laitettiin nimilistoja heistä, jotka eivät ole vankina. Äiti muuttui alakuloiseksi ja itki aina jouluisin. Mutta elämä jatkui ja vasta vuonna 1948 Esko siunattiin kadonneena.

Myös Erkki-veli joutui sotaan, ja rauhan tultua hän jatkoi kaupan pitoa. Ritvalla alkoi koulunkäynti Suolahden vanhalla kaupungintalolla. Vuonna 1947 oppikoulun ensimmäisellä luokalla oli myös kohtalo, tuleva puoliso Risto Lehmusoksa.

RITVA JA RISTO alkoivat riiaamaan lu-

kiossa, tänään yhteistä taivalta on takana 56 vuotta. Yhteiselämä alkoi koulunpenkiltä, lapsena mentiin naimisiin ja lapsena tehtiin lapset: Hanna syntyi vuonna 1955 ja seuraavana vuonna Riku. Kohtalo toi perheeseen vielä yhden lapsen.

- Olimme Helena ja Martti Ennevaaran kanssa hyvät ystävät. Helena kuoli nuorena ja Martti reilun vuoden päästä syöpään. Heiltä jäi rippikouluikäinen Anssi, joka sopi isänsä kanssa, että jos myö vaan otetaan, niin Anssi tulee meille. Ja myöhän otettiin ja minusta tuli Anssin keinoemo.

Työelämä oli sekalaista, Ritva rymysi epäpätevänä opettajana milloin missäkin koulussa. Risto opiskeli Turussa, ja Ritva

ä ks

|7

· 2 011

elätti sakkia. Muutamana vuonna Risto toimi kieltenopettajana Suolahdessa ja Jyväskylässä ja Ritva opiskeli merkonomiksi kaupungissa asuessaan. Seuraavaksi muutettiin Poriin, se oli harharetki. Keskisuomalainen ei viihtynyt tasamaalla. Risto toimi kielenkääntäjänä ja Ritva oli Porin Teatterissa toimistonhoitajana. Risto oli iltatöinään suomentanut kaunokirjallisuutta ja vuonna 1967 hän päätti jättäytyä vapaaksi kääntäjäksi. Niin oli edessä muutto takaisin kotiseudulle. Syvälahdesta löytyi vuokrattavaksi autio maalaistalo ja lapset aloittivat oppikoulun Suolahdessa.

- Olimme Riston kanssa kävelyllä Keiteleen jäällä. Ukonselkä oli takanamme ja edessä ranta, jossa kasvoi komea mänty.

Totesimme, että tuon männyn takana olisi meijän hyvä asua. Ja niin myö rakennettiin paikalle Sumiaisten ensimmäinen aravatalo. Naapurit oli maanviljelijöitä, eikä täällä oltu mittään aravalainoja haettu. Lainaa ei ensin myönnetty, ja rakennushomma siirtyi. Seuraavana kevväänä kunnasta tuli virkamiehet kertomaan, että olivat käyneet Helsingissä, ja nyt olis meillä sitä asuntolainaa.

SIRKANRANNAKSI nimetty koti val-

mistui vuonna 1969 ja Ritva ryhtyi Tupperware-emännäksi, Elisabeth Rehnin toimiessa maahantuojana.

- Kuljin matkalaukun kanssa ja myin kauheasti muoviastioita. Suolahden yhteiskoulu muutti Telakkakadulle ja minusta tuli koulun kanslisti. Vuonna 1972 KeskiSuomen Opistolle haettiin talouspäällikköä, ja se pesti kesti 14 vuotta. Suomentaja Risto kutsuttiin 1980 Gummerukselle kotimaisen kirjallisuuden osastopäälliköksi ja nimettiin pian kustannusliikkeen johtajaksi. Vuonna 1985 Gummerus muutti Jyväskylästä Helsinkiin, ja myö mukana. Sirkanrannasta tuli kesäasunto ja minusta työtön.

Kun on toimelias ja ideoita pursuaa korvistakin, ei toimettomuutta kestänyt kuin hetken.

- Naapurissa asui arkkitehti ja pian meillä oli pystyssä täyden palvelun sisustus- ja remonttiliike Luotsikulma Oy. Teimme suunnitelmat aina remontista verhoihin ja vastasimme urakoista. Riku oli valmistunut puusepäksi ja oli hommassa mukana. Minä hankin asiakkaat, hoidin markkinoinnin ja kirjanpidon. Työ oli hauskaa, mutta ei sillä rikastummaan päässy. Lama lopetti yrittämisen kuin seinään.

RITVASTA TULI KIRJAILIJA. Vuonna

1994 valmistui ensimmäinen suomalainen joulukirja. Seuraavaksi toinen, joka käännettiin myös englanniksi. Sitten tuli kaksi mökkikirjaa. Riston kanssa yhteistyössä kirjoitettiin ruokakirjoja, ensimmäinen Venäjän keittiö julkaistiin vuonna 1996.

Viimeksi vuonna 2009 jolloin Otava pyysi tekemään ruokakirjan. Niin syntyi Vuoksen lohta ja Pietarin kaviaaria. Väliin mahtuu useita ruokakirjoja, tunnetuimmat lienee Mannerheimin ja Kekkosen pöydässä.

Mannerheimin pöydässä palkittiin ilmestyttyään suomen parhaana ruokakirjana.

Se on myös käännetty englanniksi.

Ruoka valmistetaan pieteetillä Sirkanrannan keittiössä. Ruokapidoista pääsee nauttimaan ystävien lisäksi yhteensä kuusitoistapäiseksi kasvanut pesue. Lasten ja lastenlasten lisäksi pöydässä istuu myös yksi lastenlastenlapsi. Niin ja lasten seitsemän koiraa lipoo kieltään vieressä. Lapsista Riku on intohimoinen kotikokkaaja.

- Kun Riku soittaa, hän ei kysy ensin kuulumisia, vaan sitä mitä myö söimme.

Jääkiekon finaaliottelua seuratessani tein Nizzan salaattia. Riku totesi, ettei ollut oikeaa, kun ei ole vielä uusia perunoita. Parhaillaan Rikun pihassa myllää kaivinkone tehden australialaisen mallin mukaan tehtävän pizza-uunin pohjaa. Hanna on mestari leipomaan kakkuja ja herkkuja.

Syvälahden kyläyhdistys toimii kolmen kylän, Lohilahden, Vihijärven ja Syvälahden alueella. Kyläyhdistys on Keski-Suomen vanhimpia eli yli kolmekymmenvuotias.

VUONNA 2001 Ritva valittiin Syvä-

lahden kyläyhdistyksen puheenjohtajaksi. Anne ja Pentti Vainion kahvipöydässä tuli ajatus, että avattaisi vanhoja polkuja.

Ennen kyläkuntia yhdistivät polut, joita ihmiset käyttivät. Nyt ne olivat kasvaneet liki umpeen.

- Myö aateltiin, että väki on saatava liikkumaan luontoon. Ei nykyajan perheet ossaa kulukea metissä, jos ei oo reitistä varmuutta.

EU:n maaseudun kehittämishankkeen budjetti oli 350 000 markkaa eli 53 000 euroa. Se oli paljon, kun kyläyhdistyksellä oli omia säästöjä päälle 10 000 euroa entuudestaan. Ritva alkoi hallinnoida hanketta.

EU:n ja valtion tuella sekä kyläyhdistyksen omalla talkoopanostuksella valmistui Laulavan Mörön luontopolku.

- Mörköpoku on rakennettu vapaaehtoisvoimin ja rahoituksen tuella. Minä oon

”Meillä on aina laitettu oikeeta ruokaa”.

puhunu ja organisoinu, laskenut markkoja ja euroja ja hoitanu koko kauhean pyrokratian. Meillä on semmonen kylä, joka innostu asiasta viivana. Maanomistajilta anottiin luvat polun viitoittamiseen ja he vuokrasivat maapohjan rakennuksille Talakoissa on piisannut väkkeä, rakennustarvikkeet ostettiin ja osittain saatiin lahjoituksena omilta kyliltä.

Mörköpolkua rakennettiin kolme vuotta. Kaakkovuoren Näköalatornin tekivät ammattilaiset, muuten kaikki on tehty kyläläisten voimin.

- Koulun lopettamisen jäläkeen kylillä on väki vähentynyt, mutta talakoisiin löytyy vähintään kymmenkunta. Minä aina soitan ja pyyvän hommiin ja ne sannoo että: ” Joo myö tullaan”. Se on ihana tunne. Viime syksynä Vainion Pentti ja Kauton Erkki rakensivat Mörkömajalle liiterin.

Ja se on nätisti tehty, käykää vaikka kahtomassa. Kun vanhanajan käsityöläiset on asialla, niin jäläkeä kelepaa ihhailla.

Laulavan mörön polulla riittää aina hommaa. Se on 19 kilometriä pitkä. Kun mukaan lasketaan vanha yhdyspolku eli Mörkökatu, joka lähtee Suolahdesta SisäSuomen sairaalan takaa mittaa tulee 22 kilometriä. Polulla on 50 infotaulua, lukematon määrä viittoja, kota, laavuja, liitereitä ja torni. Ja nuotiopaikkoja, joihin kyläläiset keräävät talkoilla klapit. Roskiksia ei ole ensimmäistäkään, ei myöskään roskia.

Luonnossa liikkuvat osaavat viedä roskat mennessään.

Puhutaan vielä Venäjästä, onhan sen keittiö ja kulttuuri sydäntä lähellä.

- Pietari on sellainen kaupunki, että se vie kielen mennessään. Viimeks myö oltiin huhtikuussa pari viikkoa siellä. Allegrolla mentiin, se oli pettymys. Ravintolavaunun ruoka oli ala-arvoista, valakoset muoviliinat oli pöyvissä. Het näki, että suomalaiset hoiti siellä sen ruokapuolen. Antasivat venäläisten hoitaa, ne kun ossaa sen homman. Ja elekää mänkö Tukholmaan, mänkää syömään Pietariin, mutta elekää syökö Allegrossa. Berluskooni oli oikeessa: liian iso osa suomalaisista ei ossaa arvostaa hyvvää ruokaa.

Ritvan ja Riston keittiössä valmistetaan joka päivä oikeaa ruokaa. Tänään tehtiin rikkaruohorisottoa läheltä poimituista rikkakasveista: nokkosista, horsmasta, voikukasta ja talon seinustalla kasvavasta humalasta. Haastattelijalle tuli yllättäen nälkä.

11

Tyttö ja pappatunturi

M

Huoltoasema isolla hoolla 1

960-luvun puolivälissä Shell rakensi Mämmelle, aivan ihastuttavan kauniille paikalle huoltoaseman. Myöhemmin jakeluyhtiöksi tuli Kesoil, sitten Neste ja pari viikkoa sitten SEO. - Olemme toimineet yrittäjinä tässä 28 vuoden ajan, kertoo Aki Kinnunen, kolmannen polven huolto-asemalainen.

Kinnusten perheyritys työllistää viisi henkilöä. Isä-Jouko yrittäjänä, Aki huoltomiehenä ja autonhuoltajana, äiti Seijan häärätessä tiskin takana ja kyökin puolella.

- Meidän perinteisin artikkeli on munkit, ja ne tunnetaan hyvin.

Seija Kinnunen leipoo munkit itse, ihan alusta alkaen. Aamulla ennen seitsemää alustettu munkkitaikina on pyöräytetty tiskiin ennen yhdeksää. SEO:lta saa myös ruoka-annoksia. Ahvenfileet nostattivat veden kielelle listaa silmäillessä.

Kinnusten ja Nesteen toiveet ja ideat eivät kohdanneet toivotulla tavalla, joten kymmenen vuoden yhteistyön jälkeen päätettiin vaihtaa jakeluyhtiötä. Nyt Mämmellä nököttää SEO:n toteemi.

-Toteemissa on myös jakoavaimen kuva, se tarkoittaa sitä, että pystymme auttamaan autoon tulleen vian kanssa. Olemme erikoistuneet autosähköpuoleen, kertoo Aki Kinnunen.

Kari Kyllönen, SEO:n kenttäpäällikkö myhäilee tyytyväisenä. Onhan Mämmen SEO Suomen kauneimpia huoltoasemapaikkoja. Kari Kyllönen ja SEO liputtavat paikallisuutta ja yrittäjyyttä ja sitä, että veroeurot jäävät paikkakunnalle.

- SEO:n verkosto ei ole tiukkaan konseptiin puristettu kokonaisuus, vaan annamme kauppiaidemme toimia omia asiakkaitaan paikallisesti parhaiten palvelevalla tavalla.

Tiukan ketjukonseptin palvojan mielestä tämä saattaa olla huono asia, me näemme sen vahvuutena. Meille päällimmäisimpiä asioita verkostossamme on, että pysymme suomalaisena, paikallisena ja yrittäjävetoisena. SEO hakee perinteisiä huoltoasemia, juuri sellaisia kuin Mämmellä on, kertoo Kari Kyllönen.

Marjo Steffansson

T:mi Sami Varis

opoilun suosio on kasvanut valtavaa vauhtia viime vuosina. Liikenneturvan mukaan syynä kiinnostuksen nousuun ovat mukavammat, turvallisemmat ja teknisesti laadukkaammat mopot. Laitteiden kehittymisestä huolimatta mopo on edelleen vaarallisin kulkuneuvo kilometriä kohden.

Vaarallisuus ei kuitenkaan estä äänekoskelaista Jatta Kolaria, 15, istumasta moponsa satulaan.

- Sain mopokortin lokakuussa, ja eihän sitä tullut talvella niin paljon ajettua.

Sitten lumien sulettua vähän pelotti lähteä taas ajamaan, mutta nyt oon tottunut menoon. Tosin, yksi vaarallinen tilanne on ollu.

Tänä kesänä M-luokan ajokorttiin tulee muutoksia, teoriakokeen lisäksi kortin taskuun haluavien pitää nyt suorittaa myös ajokoe liikenteessä. Muutoksien toivotaan parantavan kuljettajien valmiuksia ja turvallisuutta liikenteessä.

Mopokortin saa edelleen ajaa 15-vuotiaana, ja juuri 8.-9 -luokkalaiset ovatkin mopojen suurkäyttäjiä.

- Halusin mopon, että pääsen liikkumaan miten ite haluan. En erityisemmin ajele ympäri kyliä muuta kuin silloin tällöin. Sen verran kuitenkin ymmärrän mopojen päälle, että jos mopo ei lähde käyntiin, niin osaan tsekata ainakin kolme vaihtoehtoista syytä, Kolari virnuilee.

Erityisesti skootterit ovat mopoilevien tyttöjen suosiossa, mutta Kolari on tarkka ajoneuvostaan eikä suostuisi skootterin ohjaimiin.

- Skootteri on niin yksinkertainen, etten osaa ajaa sillä, kerran yritin. Mun Pappatunturi on vuodelta 1976, isä entisöi sen alun-

perin itselleen, ja mun piti tehä aika paljon hommia, että sain sen itselleni.

- Äläkä kuvaile sitä mun mopoa tarkasti, etteivät muut tajua, että mä oon se, joka tekee ne suurimmat liikennevirheet! Kolari nauraa.

- En ikinä haluais uutta vehjettä, varsinkaan Vespaa. Autonkin haluan sitten käytettynä, ellei se ole avo-Mersu ja sittenkin pitäis miettiä!

Kolari tyrmää toimittajan pohdinnat mopotyttönä olon vaikeudesta.

- En mä ikinä ole ollut kauheen tyttömäinen tyttö! Kun mä otan kypärän pois päästä, niin heilautan hiuksia sinne tänne, ei niillä nyt niin kauheesti väliä oo.

Innostus mopoiluun näkyy päivittäin Hiskimäen koulun pihassa, jonka edustalla seisoo mopoja ja skoottereita pitkässä rivissä vieri vieressä.

- Mua pelottaa milloin joku mopoista lipsahtaa ja kaataa kaikki muutkin dominoefektillä. Parkin alusta on lisäks huono, se on pelkkää hiekkaa.

Lukion rehtori Jaana Tani myöntää pihaalueiden ahtauden niin mopojen kuin muidenkin moottoriajoneuvojen kanssa.

- Nämä meidän piha-alueet on suunniteltu niin kauan sitten, ettei silloin vielä tarvinnut kauheasti tilaa moottoriajoneuvoille, nyt niitä on moninkertaisesti entiseen verrattuna. Mutta onhan meillä sentään mahdollisuus laittaa mopot riviin, ettei tarvii tunkea niitä yhteen myttyyn.

- Ehkä meidän pitää kohta alkaa suunnittelemaan jotain parkkihallia tänne koululle, Tani vitsailee.

Taija Kolehmainen

AUTOKORJAAMO Raimo Hakkarainen

Puh. 040 709 4067, Keiteleentie 78, Suolahti

· Rengasmyynti ja -asennus · Auton huolto- ja korjaustyöt

Teollisuuskatu 27, 44150 Äänekoski

040 505 2598

puh.

NOUDETAAN Täyden palvelun korjaamo

MUKAVIN TAPA HUOLTAA AUTO?

RAUTAROMUT JA ROMUAUTOT · SEKÄ MUUT KONEET JA LAITTEET · REKISTERISTÄ POISTOT JA ROMUTUSTODISTUKSET YMPÄRISTÖKESKUKSEN HYVÄKSYMÄ YRITYS

AKV-PALVELUT LIEVESTUORE P. 0400 679 452 AD huoltaa, alkuperäinen takuu säilyy.

ILMASTOINNIN TÄYTTÖHUOLTO 99€ Sisältää kylmäaineen, voiteluaineen.

MUISTA MYÖS MUUT AUTOHUOLTOPALVELUMME! www.vianor.f i Korjaamopalvelut | Jopi Motors Oy | Ratakatu 11, 44200 Suolahti Puh. 014 542 077 / 044 099 0166 | ARK 8.00–16.30 www.jopimotors.net | www.ad-finland.com

12

7 · 2011 Member of Nokian Tyres

Matkapuh. soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/ min (alv. 23 %). Lankapuh. soitettaessa 0,0828 e/ puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).

| ÄKS

Vain rahallako on merkitystä?

A Automatkan vakuutukset Suuntaatko lomallasi autolla Eurooppaan? Jotta matkan mahdolliset mutkatkin hoituvat jouhevasti, matkaajalla tulee olla sekä omat että auton vakuutukset kunnossa.

Suomalainen liikennevakuutus on voimassa kaikissa Euroopan talousalueen (ETA) maissa ja Green Card sopimusmaissa. Green Card on kansainvälinen kortti, joka todistaa ajoneuvon liikennevakuutuksen voimassaolon. Kortin voi tilata maksutta vakuutusyhtiöstä.

Lähes kaikki Euroopan maat ovat mukana Green Card -sopimuksessa. Ennen matkaa on kuitenkin syytä tarkistaa, kuuluvatko kaikki ajoreitin maat sopimusmaihin.

Kaiken varalle – Suomalaisille sattuu melko vähän liikenneonnettomuuksia Euroopan matkoilla. Jos kuitenkin niin ikävästi käy, ajoneuvon Suomessa asuvan kuljettajan tai matkustajan henkilövahinko voidaan korvata suomalaisen ajoneuvon liikennevakuutuksesta, kertoo Fennian liikenneturvallisuuspäällikkö Vesa Mustalahti.

Syyllisen osapuolen ajoneuvon vahinkoja liikennevakuutus ei korvaa, vaan siihen tarvitaan vapaaehtoinen kaskovakuutus. Se on yleensä voimassa Green Card -sopimusmaissa, jos kaskoon kuuluu kolarivakuutus.

– Kaskovakuutuksessa on se loistava puoli, että vakuutusyhtiö hoitaa mahdollisten korvausten perinnän ulkomaiselta vakuutusyhtiöltä, muistuttaa Mustalahti.

Matkaajan yleisin riesa ovat kuitenkin varkaat. Reissaajan kannattaakin ehdottomasti ottaa matkavakuutus, johon sisältyy sekä matkatavara- että matkustajavakuutus.

Turvallista matkaa!

Ann-Marie Nystedt Tiedottaja Fennia

ä ks

|7

· 2 011

jokorttilaki ja siihen liittyvä valtioneuvoston asetus tulevat osittain voimaan 1.6.2011, tuoden mukanaan pakollisen opetuksen mopokorttia hankkiville.

Tiedotusvälineet ovat jo pitkään toitottaneet suurin otsikoin kuinka mopokortin hinta tulee nousemaan. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kortin saamisen edellytykseksi tulee koulutusta ja sillä on hinta, joka perustuu tehtävään työhön ja koulutuksessa käytettävän kaluston, muiden opetusvälineiden ja -ohjelmien sekä oppimateriaalin kustannuksiin.

Uuteen ajokorttilakiin perustuva asetus edellyttää, että opetus annetaan vahvistetun opetussuunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määriteltyjä tavoitteita ovat: Turvallisuus, sosiaalisuus, ekologisuus ja mopo-opetuksen erityistavoitteena saada liikenteeseen entistä vastuuntuntoisempia mopoilijoita.

Mopoilijoiden pitää siis oppia tuntemaan vastuunsa moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajina niin omasta kuin muiden tienkäyttäjienkin turvallisuudesta.

Muutosten taustalla ovat kasvaneet onnettomuusmäärät ja varsinkin henkilövahinkoon johtaneiden vahinkojen lisääntyminen niin mopoilla kuin mopoautoillakin. Viimemainituilla loukkaantumisten määrä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti niiden määrän lisääntymiseen verrattuna.

Viimeviikon lopulla tapahtui Sipoossa 15-vuotiaan tytön kuolemaan johtanut onnettomuus. Tyttö oli kääntynyt mopollaan oikealla puolella tietä kulkevalta kevyenliikenteen väylältä vasemmalle takaa tulleen kuorma-auton eteen. Tällaisia surullisia tapauksia ei varmasti täysin pystytä millään estämään, sillä liikenteessä on aina riskinsä, mutta kaikki varmaan ovat yhtä mieltä siitä, että jotain asian eteen on tehtävä. En lähde arvailemaan, mistä kyseinen onnettomuus johtui. Sen selvittää tutkijalautakunta, kuten kaikkien muidenkin kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien syyt.

Tyttöjen mopoiluonnettomuuksissa yleisimpänä syynä ovat puutteet käsittelytaidoissa ja pojilla vastaavasti vikaa on enemmänkin asenteissa.

Ajokorttilain tarkoittama mopokoulutus alkaa siis 1.6. Ennen sitä annettua opetusta ei saa laskea lain tarkoittamiin tuntimääriin.

Teoria opetusta on annettava vähintään 6 tuntia ja ajo-ope-

tusta vähintään 3 tuntia. Mopokorttia varten on suoritettava teoriakoe ja käsittelykoe. Mopoautolla teoriakokeen lisäksi ajokoe liikenteessä.

Osa näistä tunneista voidaan hyvittää myöhempiä kortteja suoritettaessa, jolloin tulee myös rahallista hyvitystä.

Tuntimäärät eivät siis ole isoja, mutta kouluttajana uskon, että niilläkin on mahdollisuus saada muutosta parempaan kunhan huolehditaan koulutuksen tasosta. Autokouluissa on valmiudet aloittaa opetus lain tultua voimaan ja uskon, että kouluttajat tuntevat vastuunsa myös opetuksen laadusta.

Itse koen mopokoulutuksen tärkeäksi siinäkin mielessä, että nuoret saavat näin ohjausta vastuulliseen ja turvalliseen liikkumiseen iässä, jossa asenteet ovat vasta muovautumassa ja niihin voidaan paremmin vaikuttaa kuin myöhemmin. Näin voidaan saada entistä turvallisempia autoilijoita ja moottoripyöräilijöitä tulevaisuuden liikenteeseen.

Juuri nyt mopokortin suorittajia on menossa teoriakokeeseen jonoksi asti, joukossa ehkä sellaisiakin, jotka eivät välttämättä heti korttia edes tarvitsisi, mutta hankkivat sen nyt ikäänkuin varalta. Heitä haluan muistuttaa siitä, että kortti ei tuo osaamista vaan siihen vaaditaan harjoittelua ja liikenne ei ole se paikka missä omatoimisesti harjoitellaan. Siellä niitä taitoja tarvitaan.

Olen keskustellut paljon vanhempien kanssa mopoasioista ja suurin osa heistä on pitänyt pakollista koulutusta hyvänä asiana. Luotankin vanhempien vastuuntuntoon siinä, että kortitta ajaminen ei tule lisääntymään vaan ajatellaan nuoren turvallisuutta.

Liikennekasvatus on osa aikuiseksi kasvamista ja lakien noudattaminen osa sosiaalisuutta.

Nautitaan mopoilusta turvallisesti.

Veli-Matti Karjula Liikenneopettaja/johtaja Äänekosken Autokoulu ky Liikenneturvan kouluttaja

13

Teksti ja kuva - Teijo Piilonen

Kosket us FAKTA Petri Jakonen - Syntynyt 9.6.1967 Suolahdessa - Toimii Suomen Palloliiton huippujalkapallojohtajana.

Oli tärkeässä roolissa, kun suolahtelaiset juuret omaava Mixu Paatelainen valittiin A-maajoukkueen päävalmentajaksi. ”Tiedän että meitä on lykitty vaunuissa samaan aikaan Suolahden kaduilla.

Vanhempamme ovat tunteneet toisensa, mutta itse tutustuin Mixuun vasta armeija-aikana Urheilukoulussa.”

Palokuntajuhlat oli kuuminta hottia Anita Välimaan nuoruudessa

Suolahden ottopoika Petri Jakosen tärkeät lapsuusmuistot ovat Suolahdesta.

O

len syntynyt Suolahdessa ja elänyt siellä ensimmäiset vuoteni. Muutimme Saloon vuonna 1970, mutta vietin senkin jälkeen kaikki kesäni ja vapaa-aikani Suolahdessa, vaikka isä ja äiti eivät siellä olleetkaan. Olen ollut lainausmerkeissä ottopoikana Savolaisen Antilla ja Eevalla, joille menin hoitoon jo neljän viikon vanhana. Savolaisen perhe, Antti, Eeva, Kari-Pekka, Leena ja Marita, on ollut minulle todella tärkeä, he ovat olleet paljon enemmän kuin ystäviä. Minulla on oikeastaan enemmän lapsuuden ja nuoruuden muistoja Suolahdesta kuin Salosta.

Asuimme ensin Koulukadulla, siinä missä oli Shellin huoltoasema ennen. Sen jälkeen Puistokadulla Puistokorsussa. Mummi ja pappa asuivat Alkulassa, myös siellä olen viettänyt aikaa, samoin kuin Laukaan Äijälässä Nurmijärven rannalla Savolaisten mökillä. Savolaiset asuivat Suokorsussa, jossa Antti oli talonmiehenä. Siellä olen oppinut kävelemään talonmiehen apulaisena, olin Antin mukana kaikissa hommissa. Antin poika Kari-Pekka oli kuorma-autoilija. Auton kyydissä kaikki työmaat tulivat tutuiksi. Pikkupoikana oli iso asia päästä kuorma-auton kyytiin.

Shellillä oli töissä Uti, jonka iloisuus ja positiivisuus jäivät mieleen, kun käytiin tankkaamassa kuorma-autoa. Muistan myös Hintikan Martin, joka korjasi autoja.

Minulla on hämäriä muistoja siitä, että olisin joskus pelannut maalivahtina korttelisarjassa keskustan joukkueessa. Aloi-

14

tin pelaamisen Salossa 6-vuotiaana, mutta harrastin monia muitakin lajeja, koripalloa, jääkiekkoa, painia, vähän yleisurheilua. Valitsin jalkapallon lopullisesti vasta 17-vuotiaana. Kun pääsin piirijoukkueeseen ja näytti siltä, että minusta voisi tulla jotain jalkapallossa, oli vaikeampaa ehtiä kesäisin Suolahteen. Nyt on sellainen tunne, että siellä ehtii käydä ihan liian harvoin.

Sieltä taloista muistan pari kaveria, Wacklinin Markun ja Parmolan Timon.

Markun isä Antti oli tunnettu hieroja, joka huolehti isäni lihaksistanikin kun hän oli huippupainija. Itse voitin ensimmäisen piirinmestaruuteni painissa sarjassa alle 28. Paini loppui jossain vaiheessa, mutta tein painille tyypillisiä liikkeitä koko jal-

kapallourani ajan. Huipulle pääsyn edellytyksenä minulla oli se yleisen liikunnallisuuden pohja, jonka sain isältäni. Pidän hyvänä sitä, että Palloliiton nuorisokoulutusohjelmassa tehdään yhteistyötä Painiliiton kanssa.

Olin jo jossain vaiheessa tehnyt päätöksen, että koripallo on minun lajini. 16-vuotiaana pelasin jalkapallossa A-nuorten SM-sarjaa, joka meni hyvin. Kun pääsin nuorten maajoukkuerinkiin, niin sitten se laji vain vaihtui. Kävin vielä 17-vuotiaana pelaamassa Huimaa vastaan divarissa, silloin kun Rannan Make oli valmentajana. Vilppaassa pelasin monta kertaa Huimaa vastaan A-poikien SM-sarjassa ja TUL:n mestaruusturnauksissa.

Jos olisin jäänyt Suolahteen, niin voi olla, että minusta ei olisi tullut jalkapalloilijaa. Jos ajattelee siltä kantilta, että mihin ensimmäisenä rakastuin, niin todennäköisesti minusta olisi tullut talonmies, toiseksi kuorma-autoilija ja kolmantena painija.

Suolahdessa asuu edelleen serkkuni Sari perheineen ja setäni Raimo vaimonsa Armin kanssa. Suolahti on minulle edelleen sellainen paikka, että hyviä väristyksiä tulee jo siitä, kun ajaa Hirvaskankaan ohi ja Pörrinsalmen sillan yli ja kaupunki lähestyy. Kaikki hyvät asiat oman kodin ulkopuolelta ovat tulleet sieltä, niistä ihmisistä. Se on ollut tosi rikasta aikaa.

- Pelasi maalivahtina 26 maaottelua vuosina 198898. Suomen pääsarjassa hän pelasi 247 otelua Lahden Reippaassa, HJK:ssa, TPS:ssa ja MyPassa. Voitti Suomen mestaruuden HJK:ssa 1990.

Kauden 1991 hän pelasi Ruotsin kakkostasolla Helsingborgs IF:ssä.

- Ennen Palloliittoon siirtymistään (2009) Jakonen toimi TPS:n toimitusjohtajana ja urheilutoimenjohtajana sekä Salon Palloilijoiden jalkapallojohtajana.

NOPEAT Matti Paatelainen vai Heikki Suhonen?

Matti Paatelainen. Jos suomalaisilla urheilijoilla olisi edes 50 prosenttia siitä päättäväisyydestä jota Matilla on vielä 60-vuotiaana, niin mitään muutostyöryhmiä ei tarvittaisi.

Urho vai Urheilijat?

Urho. Totta kai mm. siksi, että isä ja setä ovat toimineet siinä. Perinteet velvoittavat, ei politiikka.

Meri vai järvi?

Järvi, mutta pääasia että saa olla rannalla.

Koripallo vai jääkiekko?

Koripallo. Se on yksi hienoimpia lajeja, siinä yhdistyy moni urheilun periaatteista. Se on jalkapallon ohella aidosti globaali laji, kansainvälinen kieli jota harrastetaan kaikkialla.

Olympiastadion vai Sonera Stadium?

Olympiastadion – ilman juoksuratoja. Olen pelannut siellä kaksi kautta HJK:ssa ja lisäksi maaotteluissa.

7 · 2011

| ÄKS

Kello lyö sata

Monenlaista yrittäjää menee ja tulee. Mutta Tammelin se vaan myy kelloja.

Ä

Vuodesta 1937 alkaen koskelaiset ovat pysyneet ajan tasalla Tammelinin mainoskellon ansiosta. 1920-luvulla liikkeen seinälle ilmestyi edeltäjä, pahvinen kellojuliste.

Oskar Tammelin (1879-1935

Äänekosken tarkimmat -- Kalevi Pietikäinen -- Kauko Tammelin - millintarkkaa vapaaheittäjien Suomen kaikkien seppäilyä vuodesta 1973. aikojen ykkönen, menestyi myös -- Puttos-Sytte - sylkäisi minigolfissa. kahvipannun nokkaan -- Jouko Kinnunen - kaikkiwww.volkswagen.fi samaan ovensuusta: "Ooks, jollei minulle reikään! Kasa-ammunnan tarjoilla, niin ei täällä muutkaan palkintopyttyjä riittää ihaitavaksi juo!"

Mämmen Kesoililla (eiku Seolla).

-- Heino Kautto - mökkitikan -- Jouko Salonen - kaupungin Suomen mestari ja SE-mies. budjetin kanssa ei pelleillä, sillä Väärälläkin kädellä 43-44 pisteen kamreerin silmä valvoo! sarjoja.

Golf-mallisto on Suomen ostetuin.

Juhlan kunniaksi 1.000 eurolla K-lahjakortteja uuden Golf Variantin ostajille.

Golf-malliston menestys jatkuu*. Juhlan kunniaksi annamme Plussa-kortin haltijoille 1.000 euron arvosta K-lahjakortteja ostaessasi uuden Golf Variantin.

Lahjakortit voit käyttää missä tahansa K-ryhmän liikkeissä.

Etu koskee 14.4.–31.5.2011 tehtyjä uusia tilaussopimuksia ja rajoitettua erää autoja. Autokauppa ei kerrytä K-Plussapisteitä. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

TSI-bensiinimallisto alkaen: autoveroton hinta 17.070 ¤, arvioitu autovero1) 4.221,53 ¤, kokonaishinta 21.891,53 ¤ TDI-dieselmallisto alkaen: autoveroton hinta 21.220 ¤, arvioitu autovero2) 4.405,82 ¤, kokonaishinta 26.225,82 ¤ Huolenpitosopimus alk. 40 ¤/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi) CO2-päästöllä 132 g/km. 2)CO2-päästöllä 109 g/km.

Yhdistelmäkulutus 4,2–6,3 l/100 km.

CO2-päästöt 109–146 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein.

Kokonaishinta sisältää toimituskulut.

1)

*1-3/2011 Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.

Tietojen tekninen toimitus: DirektMedia 121 Oy, PL 136, 00521 Helsinki.

änekosken vanhin yhä toiminnassa oleva yritys, Kelloliike Tammelin, täyttää ensi viikolla sata vuotta. Yrityksen perustajan Oskar Tammelinin pojanpojan Kaukon nykyisin johtama liike on siis vanhempi kuin itse Äänekoski, joka juhlii pyöreitä syksyllä.

Tammelinin puoti oli kirkonkylän ensimmäinen kellosepänliike. Myöhemmin yrittäjiä on ollut muitakin, mutta niin vaan ovat kupariset ja seppäset väistäneet alta pois. Nimiensä perusteella kyseiset kauppiaat olisivat tosin alalle sopineet!

Saman suvun hallussa toiminut yritys tunnettiin pitkään nimellä Kellosepänliike Oskar Tammelin. Puoti toimi Pohjantien ja entisen Keiteleentien risteyksessä, paikassa, joka edelleen tunnetaan Tammelininkulmana.

Vanhan puutalon oli aika väistyä kivitalojen levittäytyessä 1980-luvun alussa. Kelloliike ja kaupungin maamerkkeihin vuodesta 1937 alkaen kuulunut mainoskello muuttivat marraskuussa 1983 nykyisiin tiloihinsa.

Oskar Tammelinin pojista Gunnar ja Mikko kouluttautuivat myös kellosepän tarkkaan työhön. Gunnarin Kauko-poika ajautui samalle uralle.

- No, kun ikänsä on siinä pyörinä. Ei ollut muita vaihtoehtoja, Kauko Tammelin kertoo tuttuun, vähäsanaiseen tyyliinsä.

Erikoisliikkeet olivat entisaikaan Äänekoskella vähissä. Niinpä Tamme-

linitkin ovat kaupanneet kellojen lisäksi muun muassa polkupyöriä ennen sotia ja äänilevyjäkin vielä 1970-luvun taitteessa.

32-vuotiaana puotinsa perustanut Oskar Tammelin oli aikanaan melkoinen persoona. Hän työskenteli nuorena muun muassa Dakotan kultakaivoksilla ja osasi täten hyvin englantia. Hyvänä hanuristina hän vastasi esimerkiksi taustamusiikista, kun Äänekoskella näytettiin mykkiä elokuvia.

Kelloliike Tammelinin virallinen juhlapäivä on Oskar Tammelinin syntymäpäivä 3. kesäkuuta. Sadan vuoden taivalta juhlitaan kuitenkin maanantaina 6. päivä.

Terho Vuorinen

Kellosepän työhön kuuluu myös korvalävistysten teko. Asiakkaana Jarno Mäkinen.

Talkoot

Vas taukset: Vastaukset sivulla 9 esitettyihin Äksymyxiin: 1. Kansanedustajaksi valituista suosituin Äänekoskella oli Anne Kalmari (kesk.), joka sai 567 ääntä.

2. Martti Hakkaraisen ensimmäinen ohjaustyö oli Hietaman nuorisoseuran teatterin esittämä Sukuvika, Ray Cooneyn näytelmä.

3. Kesän 2006 jazzkeskiviikkona päälavalla esiintyi äänekoskelainen Red Chevy. Muina artisteina olivat tuolloin Poets of the Fall ja PMMP.

Saisiko olla karjalanpiirakkaa?

4. Mämmen kesäkirkko rakennettiin 1962.

Rekka-autollinen muovikasseihin

S

uolahden työttömien yhdistyksellä on edessään kova urakka. Rekka-autolastillinen ruokatarvikkeita pitäisi pakata muovikasseihin. ÄKS ryntäsi apuun neljän käsiparin voimin.

- Tässä on linjasto, esittelee Marketta Lehtinen Suolahden työttömien yhdistyksestä. Talkooväki kuuntelee korva tarkkana, kuinka homma toimii. Kasseihin pakataan kymmenen erilaista tuotetta, joitain yksi, kaksi tai jopa kymmenen kappaletta per kassi. Aha. Tämä taitaa olla tarkkaa puuhaa. Nyt keskitytään!

Muovikassit numeroitiin ykkösiksi ja kakkosiksi. Tämän jälkeen täytimme linjastot elintarvikelaatikoilla. Ja sitten alkoi pussitus.

Linjaston, eli pöydän toisella puolella hääräsi ykköset eli innokas nuoriso ja toisella kakkoset, siis keski-ikäiset naiset.

Syntyi kilpailua ja kyräilyä. Voittaako nuoruuden into vai iän mukanaan tuoma organisointikyky? Tästä keskusteltiin ja väiteltiin. Ja kassit täyttyivät vauhdilla.

Kahden tunnin päästä lattiat olivat täynnään EU:n ruoka-apu kasseja. ÄKSän talkooväki oli pussittanut reilut 200 muovikassillista ruokaa ja talkooväellä hiki ja hyvä mieli.

Marjo Steffansson Äksän tekemä EU-ruokapaketin hintavertailu puhutti S-Marketin henkilökuntaa. Jos tinkii laadusta ja kotimaisuudesta paketin saa toki halvemmallakin kuin vertailussa ynnätyt hinnat. Äks jatkaa hintavertailujen tekoa kesän aikana.

■■ ÄKS-talkoot tuovat hyvää mieltä kaikille, jotka vain hoksaavat pyytää apua.

Eikä tässä vielä kaikki: myös avun tarvitsijan voi käräyttää ÄKSäläisille.

Kansalaiset! Yritykset! Yhdistykset! Ottakaa rohkeasti yhteyttä. ÄKS käärii hihat ja rynnistää paikalle, ja tekee samalla mojovan jutun aiheesta.

Eikä tässä vielä kaikki! Voit kutsua ÄKSän myös juhliisi: häät, kastajaiset, syntymäpäivät, lastenjuhlat: ÄKS tulee mielellään kuokkimaan ja raportoimaan.

Jos haluat ÄKSän hulvattomaan talkooporukkaan, ilmoittaudu mukaan vaikka Facebookissa. Tai osoitteessa: toimitus@ aksa.fi

5. Väksy on Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen lyhenne.

6. Aakkosissa ensimmäinen kaupunginhallituksessa on Heikki Flinkman.

7. Sumiaisten epävirallinen ruotsinkielinen nimi on Sumiais.

8. Kimmo Kinnunen ei voittanut SM-tasolla yhtään miesten keihäsmestaruutta.

Saaliiksi jäi kaksi hopeaa ja neljä pronssia.

9. Hannu Hämäläinen (s. 1948) siirtyi maakuntasarjassa pelanneesta Huimasta kesäksi 1967 Suomensarjaan Käpylän Urheilu-Veikkoihin ja seuraavaksi kaudeksi SM-sarjaan Lahden Reippaaseen.

10. a) Kahden viikon takainen valokuva liittyy joulukuussa avattavan Citymarketin muuraustilaisuuteen. b) Jälkipolville säilyvää lieriötä ovat peruskiven sisään asettamassa Rakennusliike Porrassalmi Oy:n toimitusjohtaja Timo Porrassalmi, kaupunginjohtaja Hannu Javanainen ja Keskon viestintäjohtaja Merja Haverinen.

Jaskan pals ta:

Kesän huumaa

T

uomet kukkivat. Kevään ja kesän tuoksujen huuma on täällä. Kukkien tuoksun tehtävänä on ohjata ensisijaisesti pölyttävät hyönteiset kukkiin, ja siinä sivussa saamme me ihmiset nauttia tuosta ihanuudesta. Paitsi kukat, tuoksuja erittävät myös esim yrtit. Poluille voi istuttaa mattomaisena kasvavia yrttejä, kuten ajuruohoa, maahumalaa tai minttua, ja kun astelet puutarhapolkua, jalan alla murskaantuvat yrtit erittävät ilmoille ryydikkäitä tuoksuja.

Omaan puutarhaani olen valinnut tuoksujen perusteella paljon kasveja, kuten erilaiset tuoksuvat ruusut, näsiä, jasmike, suopursu, syreeni, illakko, kielo, myskimalva, tarhaleukoija, tuoksuherne ja keltapäivänlilja.

Myös hedelmäpuut ovat alkaneet kukinnan. Olen ihaillut valkoisena kukkivia päärynpuita ja kukintaansa aloittavia luumupuita. Kohta kukkaan käyvät kirsikat, ja sitten omenat. Omassa keväässäni yksi juhlanaihe on omenapuunkukka-juhlat.

Useinhan tuo aika sattuu muidenkin kevät-juhlien kanssa mutta ansaitsee myös

16

oman huomionsa - Japanissakin juhlitaan kat muuten selviäisivätkin hedelmällisikirsikankukkia. Pihapuun omenapuuvan- nä pakkasen puremasta, niiden terälehdet huksen kukinta on saattavat vaurioitua, vähintääkin syneikä kukka tuolloin tympäivä-juhlan houkuta enää hyönarvoinen vietettäteisiä - väitetään. vä. Ja kun ystävien Ensimmäiset sakanssa vietämme laatit on istutettu. kukkaloisteisen Salaatin siemeniä puun alla juhlailkylvämme ja taimetaa, pidetään santamme useampaan karille aina puhe. kertaan kesän aikana.

Selvää on se että Yksi keittiöpuutarhan kaunistuksista on vieraat saapuesmielestäni keräsalaatsaan tervehtivät myös puuta. ti. Viime kesänä kun Hedelmäpuilkaikki kasvoi, suule on suotuisaa, rimmat salaatinkerät jos niiden kukinolivat pesuvadillisia! ta-aika ei ole liian Erilaisten salaattien lilämmin, tuolloin säksi kasvattelen puukukinta kestää pi- Kuva: Jaskan kotialbumi tarhassani myös aatempään ja pölyttäsialaisia lehtivihanneksia. Näitä jät ehtivät paremmin hoitaa asiansa. Hyön- yhdistelemällä saa paitsi suurenmoisen teisille parasta olisi lämmin pilvipoutainen maistuvia, myös kauniita salaattisekoisää. Hallat ovat haitallisia, sillä vaikka ku- tuksia. Sekaan kun heittelee vielä syötäviä

kukkia kuten krassia, kehäkukkaa, samettikukkaa, kurkkuyrttiä, ruusua... niin avot, arkikin on juhlaa.

Amppeleiden rakentelukin on meneillään. meillä siinä hommassa olen lähinnä statisti. Laitamme amppelin pohjalle hiilen palasia. Niiden kerrotaan tasaavan kosteutta. Toinen kikka on laitttaa amppelin keskelle katkaistu, reijitetty kapea muovipullo. Sinne kun kaataa kasteluvedet, kosteus leviää tasaisesti eikä tule roiskeita ja kuraa.

Varjoisen pihan puolella kohtuudella menestyvät mm. ahkeraliisa ja verenpisarat.

Kukkien lisäksi amppeleissamme on erilaisia vihanneksia, kuten herneitä, ja ne ilahduttavat varsinkin lapsia.

Jos lintujen talviruokinnasta on jäänyt auringonkukan siemeniä, niitä voi ripotella johonkin puutarhan multaiseen nurkkaan.

Kesän mittaan on jännittävä nähdä minkä kokoisia kasveja sieltä versoo. Parhaimillaan nuo linnunsiemenet ovat kompostimme kupeessa kasvaneet kolmimetrisiksi aurinkonaamoiksi.

Riemukasta kylvö- ja istutusaikaa!

7 · 2011

| ÄKS

Talotohtori

Uusi vanha julkisivu "Talomme roiskerappaus ei kestä kovan liikenteen vuoksi", kirjoittaa Seija Uoti. Hän haluaa uusia julkisivun 50-lukua kunnioittaen.

"Olemme saaneet tarjouksia vinyylistä ja liimapuupaneelista.

Olisiko paneelilauta oikea ratkaisu?"

L

iikenne voi rytyyttää savipatjalle perustettua taloa. Muuten puutalon rappaus ei ole sinänsä huono ratkaisu ja se voidaan myös uusia. Puurakenteen päällä käytetään tervapaperia ja rappaus tehdään verkon varaan.

Vinyylilevy, tuo tiivis keinomateriaali, ei ainakaan kunnioita 1950-lukua. Alvar Aaltokin arveli, että muovipinta voisi olla perinneratkaisu joskus 2000 vuoden kuluttua.

Liimapuu kuuluu paremminkin kantaviin rakenteisiin. Hyvälaatuista puuta ei kannata paneeliksi liimata.

Paneelilauta on tietysti oikea valinta. Jos kyseessä on tiheä rintamamiestalojen rivistö, löytyy paras malli jostain hyvin säilyneestä naapurista. Yksinäisellä tontilla voi toimia oman maun mukaan.

Sotien jälkeen suosittiin niin peiterimalaudoitusta kuin funktionalistien ihailemaa vaakasuoraa limilaudoitustakin. Vuorilaudan kannattaa olla tarpeeksi paksua, mieluiten 28-millistä.

Ulkopinnassa kuusi on mäntyä kestävämpää, koska se solurakenteensa vuoksi kastuu hitaammin. Kuusi on yleensä myös halvempaa.

Remontin yhteydessä kannattaa huolehtia tuulitiiviydestä, joka on puutalon heikko kohta. Vanhan rakenteen päälle lisätään siis vaikka tuulensuojabituliitti, jonka saumat ja liitoskohdat karmeihin tiivistetään esim. tervapaperisuikalein.

Kirsi Vilonen aikoo myös muuttaa talonsa ulkonäköä: karaattilevypinta joutaa pois. Mutta olisiko parempi laittaa lämpöeristys sisälle vai ulos?

Perussuositukseni on aina ulos, mikäli julkisivu saa muuttua.

Ulos asennettu eriste suojaa lattioiden ja väliseinien arat liitoskohdat toisin kuin sisäpuolinen. Koska sitä ei tiivistetä millään höyrynsuluilla, ei kosteusongelmia tule.

Sisäpuolisen etu on se, että voidaan eristää huone huoneelta.

Julkisivu tietysti myös säästyy.

Sisäpuolinen on muuten halvempi, mutta jos sähköt ja lämpöputket joudutaan siirtämään, se voi tulla kalliimmaksikin.

Kun nyt julkisivu joka tapauksessa uusitaan, kannattaa eriste lisätä ulos. Talossa on alkuperäisen vuorauksen päällä runkoleijona ja sitten uusi vuoraus ja kolmantena vaiheena tuo murupintalevy.

Katsokaa, että runkoleijona on tiiviisti vanhan vuorin päällä niin, ettei tuuli pääse alhaalta puhaltelemaan - tarvittaessa on alareuna tiivistettävä.

Käyttäkää niin paksua hengittävää lisäeristettä kuin sielu tai siis julkisivu sietää; hyöty kasvaa paksuuden mukaan eikä itse aineen hinta merkitse paljoa työn hinnan rinnalla. Eristeen päälle tarkasti tehty tuulensuoja ja tuuletusrimoin varustettu laudoitus.

Panu Kaila

Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki

Parasta pihallesi!

Kekkilän tuotteet suoraan pihallesi: Mullat • Kuorikatteet • Valmisnurmikko Tilaukset:

Myyntipalvelu, puh. 020 790 4040* Äänekosken Kuorma-autokeskus Puh. 0424 944 320 kekkila.fi/pihanrakentajille *) Soitto kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min

Liikunnanohjauksen perustutkinto

Hierojan ammattitutkinto

Aikuisliikunnan ammattitutkinto

Hiihdonopettajan ammattitutkinto

Koulutus alkaa elokuussa 2011

15.8.2011 - 31.5.2012

25.8.2011 - 10.6.2012

9.11.2011 - 30.6.2013

Liikunnanohjauksen perustutkinto on liikunta-alan ammatillinen koulutus.

Opiskelu on kokopäiväopiskelua, peruskoulupohjaisena 3 vuotta ja yo-pohjaisena 2 vuotta. Koulutus on opiskelijoille maksutonta, samoin asuminen Vuokatin Urheiluopistolla ja ruokailut opiskelupäivinä.

Hierojan ammattitutkintoon valmistava, urheilijahierontapainotteinen koulutus. Kokopäiväopiskelua.

Mahdollisuus majoittua Vuokatin Urheiluopistolla.

Haku päättyy 6.6.2011.

Voit suorittaa samanaikaisesti liikunnan ammattitutkinnon ja Trainer4you:n Personal Trainer -koulutusohjelman.

Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena ns. lähijaksoina Vuokatissa, joten voit suorittaa tutkinnon työn tai muun opiskelun ohessa.

Liikunnan ammattitutkinto ja kansainvälinen hiihdonopettaja -koulutusohjelma samassa paketissa! Koulutus toteutetaan monimuotoisena aikuiskoulutuksena ns. lähijaksoina Vuokatissa, joten voit suorittaa tutkinnon työn tai muun opiskelun ohessa.

Yhteishaku 28.2. - 18.3.2011

Haku päättyy 31.8.2011.

Haku päättyy 12.6.2011.

Valmentajan ammattitutkinto ä ks

|7

· 2 011

15.9.2011 - 30.4.2013 Hanki valmentajan ammattitutkinto lajista riippumatta!

Erinomainen pohjakoulutus valmentajan ammattiin aikovalle.

Toteutetaan lähijaksoina Vuokatissa. Haku päättyy 12.6.2011.

17

www.vuokattisport.fi

ÄKSY MIE S

Luku taidosta

H

onkonen äksyili viime lehessä nuorisosta. Nyt se muistelee puhelimessa jonkun kaverinsa kanssa Saapas jalka rockia, jossa oli ollut Juice.

Hoh hoijaa.

Mä valtaan sen koneen ja teen jutun sen puolesta. Mua nimittäin ottaa kuuppaan aika monikin asia. Tässä tulee yks niistä.

Taas on jotku tutkijat tutkineet, että nuoret ei osaa enää ees lukee. Ja nyt tietty opettajat nukkuu tää tutkimus tyynyn alla ja hokee unissaan, että jes, jes, mitä mä sanoin.

Joo, ja sitt opettajat tekee aaltoja opettajain huoneessa ja muistelee, miten ennen oli sentään ennen. Ei saanut sanoa ”alkaa satamaan”, vaan piti sanoa ”alkaa sataa”.

Se oli heti kartta kepillä kynsille jos väärin sanoi.

Hoh hoijaa! Mulle on ihan sama vaikka sanoisi ”ensyklopedia”, jos kerran ripsii jo.

Hiukset kastuu ja tulee lammikoita, sanot sä siinä vaiheessa mitä tahansa.

Hei, haloo! Etteks te tajuu, ettei tommosella nippeli tiedolla ole enää mitään käyttöä muualla kuin opettajan huoneessa. Muualla on vähän eri lait. Aukaiskaa säle kaihtimet ja aikuistukaa.

Nyt mä isken teille nimittäin sellaisen tutkimuksen tiskiin, että loppuu tuuletus.

Mun tutkimuksen mukaan luku ja kirjoitus taito on vaan tylsiä väli vaiheita ihmisen historiassa. Sadan vuoden päästä kukaan ei lue eikä kirjoita yhtään mitään. Ketään ei vaan hotsita.

Siis ihan tosi. Mä ja mun kamut ollaan lopetettu lukeminen jo nyt. Kuka jaksaa lukee nuoren naisen rankkoja kasvu kertomuksia, jos oma sielu on sata kertaa pahemmin nilellä. Tai kertomuksia ydin onnettomuuksista, jos oma persoona hehkuu radio aktiivisuutta kuin joku kiilto mato yössä.

No, nyt viittaa joku opettaja sieltä taka rivistä ja vastaa ääni väristen, että luku ja kirjoitus taitoa tarvitaan myös tiedon opetteluun ja välittämiseen. Sivistys on säilötty kirjoihin.

Ihan kuule kyynel vierähtää poskelle, kun mä tuon kuulen. Ja kysyn: mikä ihmeen sivistys? Mihin se on meidät vienyt?

Tuhon partaalle, vastaan mä. Siinä ei paljon haiku runot auta kun tsunami iskee ja manner laatat murenee kuin näkki leivät.

Mun ja mun frendien mielestä koko sivistyksen voisi luku taidon lailla haudata

samaan perus kallioon johon ydin jätteetkin haudataan. Se on vaan taakka.

Me voitaisiin palata lähtö ruutuun. Istuttaisiin taas leiri nuotiolle ja ruvettaisiin kertoon juttuja ihan vaan livenä. Tehtäisiin luola maalauksia ja yritettäisiin keksiä pyörä uudelleen. Tai yhdys sana. Mä luulen, että jos opettajat saisi päättää, ensin keksittäisiin yhdys sana, sitten possessiivi suffiksi ja sitten partisipi ja sitten vasta rantasipi. Tuli ja pyörä olisi vuorossa paljon myöhemmin. Ne ei ole kai tärkeitä, koska niitä ei kysytä ikinä kokeissa.

Näenkö minä vielä yhden syyttävän sormen? Kyllä. Olen muka julma ihminen.

Okei. Tehdään pieni myönnytys. Ehkä jossain luolissa voisi elää joku Honkonen ja muita aboriginaaleja, jotka lukee jotain pientä. Esmerkiks Veikko Huovisen Lyhyet erikoiset ne voisi ottaa mukaansa.

Ja nyt mä lähetän tään jutskan lehteen.

Yes. Siitäs saitte.

Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Lättähattukiskot kerälle K

iskoautot korvasivat höyryveturivetoiset junat lyhyen matkan liikenteessä.

Valmet Oy teki vuosina 1954-1963 yhteensä 212 Dm6 ja Dm7 kiskoautoa ja 202 kappaletta erityyppisiä liitevaunuja. Huippunopeus vaihteli 95 ja 115 kilometrin tuntivauhdin välillä.

Kiskoauto nimi vääntyi pian kansan suussa lättähatuksi matalan ja leveän muotonsa vuoksi, vaikka VR:n nimikilpailun voitti ehdotus Sinikko. Jotkut kutsuivat junaa myös ”siniseksi kaunottareksi”. Erikoista lättähatuissa oli se, että ovet avautuivat nappia painamalla sekä ulko- että sisäpuolelta.

Vuonna 1978 henkilöjunayhteydet paranivat Äänekoskella. Jyväskylä-Äänekoski rataosuuden junavuoroja nivellettiin uuden Jyväskylä-Jämsänkoski-Orivesi oikoradan aikatauluihin varaamalla yksi kiskoauto ajamaan Jyväskylä-Äänekoski väliä edestakaisin pitkin päivää. VR lanseerasi äänekoskelaisille virastoille sopivan aikatauluyhdistelmän, joihin oli poimittu jatkoyhteyksiä muuallekkin kuin Helsinkiin, eli Turun suuntaan ja sitä tietä Ruotsin laivoille.

Epäiltiin jopa, että oikoradasta tulisi kilpailija lentoliikenteelle Helsingin suuntaan matkaaville. Vuorokauden ensimmäi-

nen juna lähti Jyväskylästä klo 5.55 ja oli Äänekoskella klo 6.37. Äänekoskelta junaan noustiin ja siitä laskuduttiin linja-autoasemalta, siitä nykyisen kävelysillan alta. Se kulki VR:n papereissa nimellä seisake. Varsinainen päärautatieasema oli tehtaitten takana.

Suolahdesta junaan noustiin uudelta rautatieasemalta.

Lättähattujen kulta-aikaa kesti aina 1980-luvulle. Raju junavuorojen supistaminen alkoi vuonna 1981. Vuoteen 1988 mennessä kaikki kiskoautovuorot laukkautettiin kannattamattomuuden vuoksi.

Se oli monelle äänekoskelaiselle harmistuksen paikka. Addresseja kerättiin ja todettiin, että linja-autoja on lähtevinään, mutta paljon on katkoksia ja katvealueita.

Lakkauttamispäätökseen vaikutti myös rataverkon sähköistyminen. Äänekoskelaiset saavat nauttia lättähatun kyydistä yhä. Keitele-Museo järjestää lättähattumatkoja, milloin minnekkin.

Tunnelma on katossa varsinkin KeiteleJazzien aikaan, jolloin juna kulkee Jyväskylän ja Äänekosken väliä, konduktöörin rei´ittäessä tikkuaskin kokoista pahvilätkää eli junalippua. Nostalgiaa aah!

Marjo Steffansson

In Memoriam Lättähattu s. 1955 k. 1988 Kuva: Jussi-Pekka Halonen

Keitele-museon lättähattu Jyväskylästä Suolahteen kaartaa kohti Kangasvuoren tunnelia

Aikatauluesimerkki Äänekoski-Helsinki vuonna 1978

17.50

Lähtö Äänekoski

18.30-18.40

Vaihto Jyväskylä

22.30

Helsinki

4 h 40 min

Matka-aika

Etsintäkuulutus: ■■ Missä ovat muistot Uurastajasta? Kerro muistosi osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

18

7 · 2011

| ÄKS

Vuokrataan

Vuokrattavana VUOKRATTAVANA YKSIÖ 30m2 Ä:ken Pukkimäellä.

Hissi, 1 krs.

Vapautuu 1.7.

P. 040 565 0941

ä ks

|7

· 2 011

VUOKRATTAVANA PIENI YKSIÖ 20m2 Äänekosken keskustassa.

Heti vapaa.

P. 040 565 0941

Käy tutustumassa sivuihin ja katso kuvat, tapahtumat ja keskustelut.

Liity sinäkin LODEN joukkoon!

www.facebook.com/group.php?gid=100168266696137

LODEN facebook ryhmä

19

Äänekosken joka kotiin.

Emme jättäneet toiveille sijaa.

Uusi huippuvarusteltu Toyota Edition 2011 -mallisto on saapunut.

Saat erikoishinnoiteltuina suositut Toyota Yaris, Auris, Corolla, Urban Cruiser ja Verso -mallit sisältäen vahvan vakiovarustelun lisäksi nyt myös kaikki halutuimmat lisävarusteet. Tervetuloa tutustumaan.

Auris Edition 2011.

Sol mallissa vakiona mm. etusumuvalot • automaatti-ilmastointi• nahkaverhoiltu vaihdekeppi ja ohjauspyörä audion säätimillä • 6 kaiuttimen CD/MP3 -audio USB-liittimellä • VSC-ajonvakautus.

Nyt lisäksi vakionopeudensäädin, metalliväri, 16” kevytmetallivanteet ja lohkolämmitin sisähaaroitussarjalla (koskee myös Terra malleja)

Etusi 1.290 euroa.

Corolla Edition 2011.

Vakiona mm. etusumuvalot • nahkaverhoiltu vaihde-keppi ja ohjauspyörä audion säätimillä • automaatti-ilmastointi • 6 kaiuttimen CD/MP3 -audio USB-liittimellä • VSC-ajonvakautus.

Nyt lisäksi metalliväri, talvirengassarja sekä lohkolämmitin sisähaaroitussarjalla

Etusi 1.500 euroa.

Yaris Edition 2011.

Vakiona mm. 15 “ kevytmetallivanteet • etusumuvalot • nahkaverhoiltu ohjaus-pyörä ja vaihdekeppi • ilmastointi • 6 kaiuttimen CD/MP3 -audio • kauko-ohjattu keskuslukitus.

Nyt lisäksi metalliväri ja talvirengassarja kevytmetallivantein

Etusi 1.650 euroa.

Urban Cruiser Edition 2011.

Vakiona mm. kattospoileri, ilmastointi, 6 kaiuttimen CD/MP3-audio, VSC-ajonvakautusjärjestelmä ja 7 turvatyynyä.

Nyt lisäksi metalliväri ja talvirengassarja

Etusi 1.100 euroa.

Verso Edition 2011.

Vakiona mm. 16 “ kevytmetallivanteet • vakionopeus-säädin • panoraamakatto • pysäköintitutka • nahkaverhoiltu ohjauspyörä audion säätimillä • kaksialueinen automaatti-ilmastointi • 6 kaiuttimen CD/MP3 -audio • Bluetooth handsfree • VSC+ -ajonvakautus.

Nyt lisäksi kolmas penkkirivi, DVD-järjestelmä ja Chrome-paketti

Etusi 1.100 euroa.

Auris 2011 edition mallisto alkaen: Autoveroton hinta 16 283,85€, arvioitu autovero 4624,42€, toim.kulut 600€, yht. 21 508,27€.

(Hinta sis. edition 2011 paketin, alk. hinta 3ov.)

Corolla 2011 edition mallisto alkaen: Autoveroton hinta 18 565€, arvioitu autovero 5 223,94€, toim.kulut 600€, yht. 24 388,94€.

(Hinta sis. edition 2011 paketin)

Yaris Sol 2011 edition mallisto alkaen: Autoveroton hinta 13 903,03€, arvioitu autovero 3 121,93€, toim.kulut 600€, yht. 17 624,96€.

Urban Cruiser 2011 edition mallisto alkaen: Autoveroton hinta 16 280€, arvioitu autovero 3 926,44€, toim.kulut 600€, yht. 20 806,44€.

(Hinta sis. edition 2011 paketin)

Verso 2011 edition mallisto alkaen: Autoveroton hinta 21 995,60€, arvioitu autovero 6 524,34€, toim.kulut 600€, yht. 29 014,34€.

(Hinta sis. edition 2011 paketin)

EU-yhdistetty kulutus 4,9-6,7 l/100 km, CO2-päästöt 128-156 g/km.

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

EU-yhdistetty kulutus 4,7-6,4 l/100 km, CO2-päästöt 125-150 g/km.

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

EU-yhdistetty kulutus 4,2-5,1 l/100 km, CO2-päästöt 110-120 g/km.

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

EU-yhdistetty kulutus 4,5-5,5 l/100 km, CO2-päästöt 118-130 g/km.

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

EU-yhdistetty kulutus 5,6-7,0 l/100 km, CO2-päästöt 139-178 g/km.

Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

KAIKKI VAIHTOAUTOMME LÖYDÄT OSOITTEESTA

WWW.VAIHTOAUTOT.NET Rahastajantie 2, 44100 ÄÄNEKOSKI

• www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net

Marko Hakkarainen puh. 010 5228 456

Petteri Kovanen puh. 010 5228 457

Hannu Kautto puh. 010 5228 459

• Automyynti avoinna ark. 9-17, lauantaisin 10-14 • Huolto, avoinna ark. 7.30-16 puh. 010 5228 460 • Varaosat, avoinna ark. 7.30-17 puh. 010 5228 465 Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/min. Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/min.