ÄKS nro 6 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 6 · 1 1 . 5 . 2 0 1 1

Ruoka-apu liikuttaa ihmisiä s. 3

Koti ja asuminen s. 14

Viisukonkari Anita Välimaa s. 20

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

yttä ota yhte ja pyydä

kyinen

kilpailuky

svakuutu tarjous!

Kohdataan kasvotusten Äänekosken palvelukonttori Torikatu 4, Äänekoski Yhteyspäällikkö Juha Humppi puh. 040 588 2359

Vakuutusedustaja Terho Juntunen puh. 0400 642 425

Skeittausko huuhaata? Äänekoskella Huuhan perhepuistoon suunnitellaan uusia skeittiramppeja. Skeittaajat ovat innoissaan uudistuksesta, toisin kuin puiston lähellä asuva Reijo Ritanen. Ritanen on kärsinyt melu- ja järjestyshäiriöistä ja on ryhtynyt keräämään skeittipaikkaa vastaan nimiä adressiin.

Ritanen ehdottaa, että skeittiparkki siirrettäisiin esimerkiksi Palomäenkentälle Hiskinmäelle, ja huomauttaa, että tarvittavan asvaltin vetäminen ei olisi kaupungille hinta eikä mikään. Ritanen aikoo jättää nimilistan aikanaan kaupunginhallitukselle. Huuhan perhepuistossa on skeitattu kymmenkunta vuotta. Ritanen on asunut alueella kolme vuotta. Marjo Steffansson

--25.5.2011 --8.6.2011 --22.6.2011

Esko Santala

6/2011

Seuraava ÄKS ilmestyy 25.5.2011

32 vuotta Sumiaisten kunnanjohtajana toiminut Esko Santala muistelee uransa kohokohtia ja vähän muutakin.

Cittarin työmaalla kuluu paljon tavaraa, lue mitä?

7 Toimittajalta Taija Kolehmainen

U Ruokakasseja jaetaan niin kauan kuin tavaraa riittää - ja sitä riittää.

Sirpa Martins ja satsi

Ruoka-apu liikuttaa ihmisiä

yöttömien valtakunnallinen yhteistoimintajärjestö TVY ry jakaa 800 000 kiloa elintarvikkeita EU:ruoka-avustuksena. Määrä, jota työttömien yhdistykset jakavat on lisääntynyt, mutta avustus valtakunnan tasolla on pysynyt vakiona. Juuri TVY ry on Suomessa suurin jakaja. Myös hengelliset yhteisöt jakavat avustuspaketteja. Äänekoskelle avustusta tuli nyt kerralla 22 000 kiloa. Määrä on valtava, kun vuotuinen satsi on ollut 12 – 15 000 kilon luokkaa, joka on tullut jakoon kolmessa erässä. - Meillä on tehokas jakeluorganisaatio. Satojentuhansien elintarvikekilojen jakaminen ei ole yksinkertainen homma. Tavoitamme tarvitsijat hyvin, ja meiltä avustuksen hakemisen kynnys on matala, pankkitilin saldoa emme kysele. Avustuksen määrä Äänekoskella on suuri, sijoitumme valtakunnallisesti valitettavan korkealle, kertoo Sirpa Martins, TVY: n hallituksen jäsen ja Keski-Suomen aluevastaava. Avustuspakettien pussitus tapahtuu Suolahdessa suljetun terveyskeskuksen hammalääkärisiivessä. Hommaa on aamusta iltaan, talkoisiin osallistuu työttö-

06 ä ks

· 2 011

mien yhdistyksen lisäksi vapaaehtoisia pussittaja. - Meillä on hyvä porukka ja homma käy rutiinilla. Kaikenkaikkiaan jakamiseen osallistuu noin 50 henkeä tavalla tai toisella. Rekkalastia tarvittiin purkamaan 24 päätä. Samassa paikalle tulee Tarja HakalaKoivusalo, talkoolainen. On tullut aamulla pussittamaan ja laskee, että 50 satsin pussitukseen meni aikaa kaksi ja puoli tuntia. Heittää takin niskaansa ja lähtee iltavuoroon töihin. Siis töihin, vaikka työstähän ruokakassien pussitaminenkin käy, hikikarpaloista päätellen. Välttämättömät elämisen menot ovat kasvaneet. Juuri lapsiperheiden osuus avustuskassien tarvitsijoina on kasvanut, toki eläkeläisiä näkyy leipäjonoissa runsaasti.Äänekoski on rakennetyöttömyyden osalta synkkä alue: täällä on paljon pitkäaikaistyöttömiä ja kortistossa on ihmisiä, jotka eivät sijoitu työelämään – kenties koskaan. - Leipäjonot ovat Äänekoskella arkipäivää, valitettavaa sekin. Työelämä on muo-

Katso Äksän ruokakassivertailu sivulta kuusi.

dostunut sellaiseksi: palkat ovat pieniä, pätkätyöt lisääntyneet ja työttömiä riittää. Äänekoskella otetaan työttömyyden hoidossa askelia parempaan suuntaan, mutta se ei näy vielä arjessa. Maan syntymätön hallitus on jo kriisissä, eivätkä ihmiset enää jaksa kerätä murusia sieltä ja täältä. Tämä tila on syntynyt nopeasti. Eduskunnan tulevaisuusraportin kirjoittaja Juho Saari pitää köyhyyttä ja tuloerojen kasvua vaarallisimpana asiana maassamme. Talouskuilun ja emapatiakuilun välinen juopa kasvaa. Onko tämä järkevä tapa hoitaa köyhyyttä, kysyy Martins. Viime vuonna EU:n ruoka-avustuspaketteja Äänekoskella haki reilu 700 taloutta. Avustuksen elintarvikkeita on lupa käyttää myös työttömien ruokalan tarpeisiin. Äänekoskella avustusruokaa käytettiin viime vuonna 22 000 ateriaan. Torstaina 5.5. alkanut jako jalkautti päivän aikana liikkeelle 400 Äänekoskelaista.. Marjo Steffansson

utisista kuulee päivittäin samankaltaisia viestejä; on luonnonkatastrofeja, talouskriisejä ja jossain soditaan. Samoista aiheista keskustellaan ruokapöydissä, kouluissa, työpaikoilla, jopa kavereiden kesken iltaisin. Tuntuu, ettei nykyään muuta löydykään kuin kriisejä ja katastrofeja. Vai olenko minä vain liian nuori ja turhan naiivi? Minne ovat hautautuneet hymyn kasvoille saavat uutiset? Ehkä ongelma onkin enemmän siinä, ettei hyviä uutisia osata etsiä, ne jäävät niin helposti mullistusten ja maailman menon alle. Eiväthän pienet hyvät uutiset edes ylitä uutiskynnystä! Ja jos sellaisia löytyy, niin lehteä kiireellä selattaessa ne sivuutetaan auttamattomasti. Suurimpia medioita ei valtavasti kiinnosta kertoa tavallisten ihmisten iloista tai saavutuksista. Mutta onneksi meillä on paikallislehdet! On hienoa, että Äks tarjoaa myös hyviä uutisia, pieniä juttuja Ääneseudusta ja ilonhetkiä tavallisten äänekoskelaisten elämästä. Asemakadun koululaisten roskien keruuinnosta voit lukea sivulta 6 ja sivulla 16 kerrotaan, kuinka uusi lattia ei enää pistele kantapäitä. Parhainta on itse päästä kirjoittamaan tällaisista hetkistä ja siten ehkä ilahduttaa jonkun teidän lukijoittemme päivää. Kyllä niitä hymyn nostattavia uutisia löytyy. Jos sinun kohdallesi on sattunut jokin hieno tapahtuma, jonka haluaisit jakaa eteenpäin, kerro siitä meille osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

Vakio pals tat: Av aus & H a r a k k a

K a l ent e r i 0 8 Paketit ovat sisällöltään samanlaisia. Kassien jakoperusteena on perheen koko: 1 henkilö 1 paketti 2-3 henkilöä 2 pakettia 4-5 henkilöä 3 pakettia 6-10 henkilöä 4 pakettia yli 10 henkilöä 5 pakettia

X - Ta l koot

Kos k e t us

Legenda & Äk s y mi es 2 2

Hä? - Eikö Ääneskoskella arvosteta arkkitehtuuria?

Maalaismaisemaa...

Avaus

Eila Tiainen Markku Hytönen Maatilayrittäjä

yllä maalla on mukavaa sanonta saa ihan uuden merkityksen, kun ajaa roudan runtelemia teitä. Kuopat ja reiät saavat autojen iskarit huutamaan ja tärinä ratissa vapinataudin oireet käsiin. Vanhoissa asfalttiteissä olevat montut ovat anteeksiantamattomia, niissä mikään ei anna periksi ja ne ovat aina yllättäviä. Tiet, olivatpa ne yksityis- tai yleisiä teitä, ovat välttämättömiä maaseudun ihmisille. Kaikki asiointiliikenne tapahtuu teiden kautta. Tiekunnat ovat käyttäneet kiitettävästi valtion ja kuntien tarjoamia peruskunnostusavustuksia ja teitä on saatu kuntoon. Paljon on kuitenkin teitä, joissa kunnostustöitä olisi tehtävä ja pian. Usein riitaiset tieasiat tulisivat paremmin hoidetuksi tieisännöitsijän teitä hallinnoimassa mallissa. Myös valtion tulisi kunnostaa maakunnan alempitasoisia teitä, jottei esimerkiksi puuhuolto tehtaille vaarantuisi. Usein tiemäärärahat kohdistuvat kalliisiin valtakunnantason tiehankkeisiin ja pienemmät tiet jäävät nuolemaan näppejään. Näiden teiden mahdollinen rapautuminen olisi kuolinisku maaseudulle. Ääneseudulla esiin noussut vanha vihreä väylä hanke on hyvä vaihtoehtoinen reitti nelostielle. Sen lähtöpiste tulee olla Vaajakoski, jolloin siitä tulisi liikenteellisesti todellinen vaihtoehto. Varsinkin matkailun kannalta reitti olisi oiva tien halkoessa kauniita maalaismaisemia, järviä ja vanhoja kirkonkyliä. Kyseisellä tieosuudella on muutama peruskorjattava kohta. Teiden kunnossapito ja varsinkaan peruskorjaaminen ei ole halpaa. Tulevaan uuteen hallitusohjelmaan tulee lisätä teiden kunnostus määrärahoja niin yksityis- kuin yleisten teiden osalta. Kaikkien teiden ei tarvitse viedä Roomaan, mutta kuitenkin ehjänä perille.

Juhlavia päiviä

iikonvaihteessa on vietetty monenlaisia merkkipäivä: oli äitienpäivää, rukouspäivää, voitonpäivää ja Eurooppa-päivää. Äitienpäivä ja rukouspäivä menevät vanhalla rutiinilla mutta harvoin Eurooppa-päivää on vietetty niin sekavissa tunnelmissa kuin nyt. Eurooppa-päivähän on yksi viidestä kaikkia jäsenmaita yhdistävistä symboleista. Ja tällä kerralla kaikissa jäsenmaissa on yhteinen puheenaihe, talous ja erilaiset tukipaketit. Viikko sitten vappuna minusta tuntui, että vaalien jälkeiset pari viikkoa olivat yhtäjaksoista väärän kuninkaan päivää. Puolueet ja puolueidensa puheenjohtajat, etunenässä Keskustan Mari Kiviniemi, ne, jotka ennen vaaleja olivat tiukasti olleet rakentamassa väliaikaista ja pysyvää rahoitusmekanismia ja viimeisimmäksi Portugalin avustuspakettia yhtäkkiä olivatkin vallan toista mieltä ja sitten taas osa samaa mieltä, ei kun eri mieltä…Ota siitä selvää! Ainoat koko ajan asiansa ja kantojensa takana pysyneet puolueet ovat Kokoomus ja Vasemmistoliitto. Siitäkin syystä on ollut mielenkiintoista seurata Kimmo Sasin tuskaisaa puserrusta. Ja hallitusneuvotteluihinhan ei vielä ole edes kunnolla päästy. Puolueet ovat vastanneet Jyrki Kataisen kysymyksiin ja lisäkysymyksiin, mutta jatko odottaa päätöstä Portugali-paketista. On siinä uuden kansanedustajan pää pyörällä! Jos joku meistä uusista kansanedustajista kuvitteli pääsevänsä heti tositoimiin, yksi uusi kollegani nimittäin ilmoitti tehneensä valmiiksi jo neljä kirjallista kysymystä, toisin on käynyt. Aika kuluu opetellessa talon tavoille. Me uudet kansanedustajat olemme istuneet erilaisissa perehdytystilaisuuksissa, opetelleet painamaan läsnäoloja äänestysnappeja, opetelleet uusia puhelimia ja tietokoneita, taivastelleet kaikenlaisen postin valtaisaa määrää ja kuunnelleet tietenkin vanhempien kollegojen kokemuksia. Ja totta kai olemme istuskelleet tuossa kuuluisassa eduskunnan kuppilassa katselemassa ja kuuntelemassa toimittajien juttuja. Onpa muutamat jo ehkä varomattomuuttaan tai ymmärtämättömyyttään profiloituneet tinkimättömiksi oman linjansa kulkijoiksi varoituksista huolimatta. Palstat ovat helposti auki tuollaiselle julkisuudelle mutta jos sieltä joskus ymmärtää haluta pois tai sanoa jotakin ihan oikeaa, niin eipä se taida enää onnistua. Mutta onhan se tietenkin saavutus sekin, että parin ensimmäisen viikon aikana lausunnoista poikii monenlaisia tutkintapyyntöjä. Muistan, kun isäni joskus opetti, että politiikka on mahdollisuuksien taidetta. Tuo lause kyllä nyt on käynyt uskomattomalla tavalla toteen. Kiinnostavaa nähdä, minkälaiseen luovuuden lentoon mielikuvitus piiskataan, että Portugali-paketista saadaan päätöksiä ja hallituskin muodostetuksi. Eila Tiainen kansanedustaja Keski-Suomi

Harakka

Laillistettu talousrikos

”

Kaikki ovat yksituumaisia kuin 25 millin naula”, ihasteli Pekka Vilkuna (kesk.) harvinaista eduskuntakeskustelua 3. helmikuuta. Harmaan talouden kitkemisen toimintaohjelma hyväksyttiin liikuttavan yksimielisesti. Kaikki puolueet ylistivät tarkastusvaliokunnan työtä ja pohjaraportin laatijaa Markku Hirvosta. Erityiset kiitokset sai Erkki Pulliainen (vihr.), joka on ajanut asiaa jääräpäisesti 20 vuoden ajan. Kaikki vannoivat, että tiukka linja kirjataan seuraavaan hallitusohjelmaan. Mutta tahdon ja todellisuuden ero on räikeä. Ministeriaitio ammotti tyhjyyttään. Kehutun ohjelman tekijöistä eduskuntaan palasi vain kaksi: Johanna Ojala-Niemelä (sd.) ja Kari Uotila (vas.). Sankareista putosivat sekä Vilkuna että Pulliainen.

Eduskuntaan tulee lähiviikkoina ”Arvopaperimarkkinoiden kokonaisuudistus” joka on odotettu jatko-osa vuoden 2005 laille ”rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 9 § muuttamisesta”, jota viime kesänä täydennettiin ”lailla sijoitusrahasto-

lain muuttamisesta”. Joko nukahdit? Ei ihme, sillä niin tekivät kansanedustajatkin. Ja heidän torkahtaessaan Suomesta tehtiin veroparatiisi ja rikollisen rahan turvasatama. Näillä laeilla ulkomaalaiset saavat omistaa Suomessa pörssiosakkeita ja rahasto-osuuksia nimettömästi, hallintarekistereiden suojassa. Tämä helpottaa huomattavasti veronkiertoa, osinkotulon pimitystä ja Venäjän mafian rahanpesua. Hirvosen raportti osoittaa ihan tilastoilla, kuinka ulkomaisiksi omistajiksi naamioituneet suomalaiset ovat siirtäneet tulojaan nollaverotuksen Britanniaan, Ranskaan ja Irlantiin. Veromenetys on 800 miljoonaa euroa vuodessa – sama summa, jolla valtio rahoittaa koko maan peruskouluja ja lukioita. Mitä on tehtävä? Poistettava porsaanreikä? Päin vastoin: porattava uusi. Edesmennyt hallitus haluaa laillistaa veronkierron, laajentaa salailuoikeuden myös suomalaisiin. Uusi lakiesitys lyö törkeästi korville yksimielisesti ylistettyä har-

maan talouden torjuntaohjelmaa. Kaikeksi onneksi uusi eduskunta ei aio esitystä niellä. Onkin viisaampaa hylätä kuin hyväksyä se, mitä ei ymmärrä. Oudointa lakiesityksessä on se, että lähes kaikki osakeomistus salattaisiin. Enää ei voisi valvoa päättäjien omistuksia ja muita sidonnaisuuksia, joilla on yhteiskunnallista merkitystä. Tänään luetaan tuomiot valtion tierakennusyhtiön Destian toimitusjohtajalle, apurille ja liikekumppanille. Ylen A-studion paljastama puliveivaus ei olisi koskaan tullut julkisuuteen, jos kaavailtu laki olisi ollut voimassa. Mutta miksi ihmeessä Mari Kiviniemi edes laittoi liikkeelle lakihankkeen, jonka tarkoitus on laillistaa talousrikokset? Näissä vaaleissa Finanssialan Keskusliitto moninkertaisti vaalitukensa 80 000 euroon. Elinkeinoelämän TT-säätiö jakoi keskustalle 30 000 euroa ja kokoomukselle saman verran. Edesmennyt hallitus sai TT-säätiöltä 150 000 euroa, Sampolta 75 000 euroa ja OP-Pohjolalta 16 000 euroa. harakka@txti.net 6 · 2011

| Ä KS

Hä?

Gallup Tällä viikolla Saksassa Düsseldorfissa järjestetyissä Euroviisulaulukilpailuissa Suomea edustaa Paradise Oskar kappalellaan Da Da Dam.

Purkuvirhe? Wivi Lönnin suunnitelma PYP:n Suolahden konttoriksi 1915. Kuva: Rakennustaiteen museo, julkaistu Pässinrata-lehdessä 2007/2008.

uolahdessa näkyy Suomen ensimmäisen merkittävän naisarkkitehdin Wivi Lönnin kädenjälkeä, ja näkyisi enemmänkin, jos vanhaa hotelli Keitelettä ei olisi aikanaan purettu. Lönniä voidaan kutsua Suomen naisarkkitehtien tienraivaajaksi ja hänen töitään pidetään nykyään suuressa arvossa. Lönn suunnitteli useita rakennuksia Jyväskylän seudulle asuessaan paikkakun-

nalla vuosina 1911-1918. Samoihin aikoihin valmistuivat hänen suunnittelemansa Rotkolan vanha pappila ja Suolahden Pohjoismaiden Yhdyspankin konttori. Pappila on pystyssä vieläkin, mutta kärsii vesi- ja putkiongelmista. Suolahden kauppatoimistona ja vanhan hotelli Keiteleen tiloina toiminut PYP:n konttori kuitenkin purettiin vuonna 1972. Hotellin työntekijät eivät tienneet työskentelevänsä

kuuluisan Wivi Lönnin suunnittelemassa talossa, ja liekö sitä tienneet hotellin johtajatkaan, jotka uusien tilojen valmistuttua myivät rakennuksen purettavaksi. Jyväskylässä osa Lönnin suunnittelemista kohteista, kuten esimerkiksi Puistokoulurakennus ja Haikan pientaloalueen asemakaava, ovat suojelukohteita. Taija Kolehmainen

Mahtava odööri Kun on kiertänyt interrailit ja rokkifestarit ja asunut Aasiassa, on nähnyt vaikka mitä öllöä. Mutta siivottomin vessa, mihin olen astunut (mutten istunut) löytyy Äänekoskelta. Mämmellä, äänekoskelaisittain Suomen kauneimmalla levähdyspaikalla on maiseman lisäksi somaa pienet rakennukset ja rakennelmat. Hirsinen käymälä nököttää kutsuvasti rantatöyrään kupeessa. Mikä onkaan kesälomalla mukavampi hetki, kun istahtaa helpotukselle vanhaan kunnon ulkohuuskaan ja kuunnella laineiden liplatusta? Paitsi Mämmellä. Siinä pohjoisen suunnasta tulevien Äänekosken eteisessä. Ei voi istahtaa, on pidätettävä tai piipahdettava

Katja Kätkä

- Paradise Oskarin biisissä pidän erityisesti sen sanoituksesta. Kappaleen sanoma on hyvin kaunis. Arvostan myös sitä, että artisti on tehnyt biisin itse. Veikkaan sijaa 10.

puskassa. Vessa on järjettömän törkyisessä kunnossa, vai mitä, Destian työmaapäällikkö Veli-Matti Hänninen? -En ole käynyt siellä aikoihin, vessa on siivottu viimeksi syksyllä. Käymälä on tarkoitus purkaa, sillä huoltamo on aivan lähellä vesiklosetteineen päivineen. Destia huolehtii roskiksista ja paikan siisteydestä. Levähdyspaikan vieressä olevaa risukkoa on raivattu ja puita on kaadettu. ÄKS toivoo, että vessa siivotaan tai puretaan ennen kesälomakautta, kun turistit tulevat sopulien lailla 100 vuotiaan Äänekosken kesätapahtumiin.

Anita Välimaa

Marjo Steffansson

Ovatko Huiman koripallomiehet A- vai B-tasoa?

Ei ufoja Äänekosken yllä ÄKS rauhoittelee, 12.-15.5. välisellä ajalla mahdollisesti huomaamasi lentävät esineet eivät suinkaan ole ufoja, vaan kuumailmapallon SM-kisoihin osallistuvien kisaajien ajokkeja. Ei paniikkia.

ä ks

· 2 011

ÄKS kysyi äänekoskelaisilta tai Koskella vaikuttaneilta viisuasiantuntijoilta mielipidettä kappaleesta ja sen mahdollisuuksista kilpailuissa. Tekeekö Paradise Oskar Lordit?

Huiman mieskoris ei ole ollut kuuteen vuoteen SM-tasolla. Jos huonosti käy, niin vuoden päästä miesjoukkue voi olla divaritasollakin B-sarjaa. Koripalloliitto päätti, että syksyllä 2012 alkava ykkösdivisioona jaetaan kahteen kastiin. Divari A on tarkoitettu joukkueille, jotka tavoittelevat nousua Korisliigaan. Divari B:ssä painotetaan sen sijaan pelaajien kehittymistä ja valtakunnallisiin sarjoihin sopeutumista. Vielä ensi kauden divarissa pelaa entiseen tapaan 12 joukkuetta. A-tasolla jatkaa kaudella 2012-13 kahdeksan parasta joukkuetta. Neljä huonointa saa B-tasolle seurakseen neljä uutta joukkuetta kakkosdivisioonasta. Koriskaupungissa huolta herättääkin nyt, onko Huimasta enää aidosti yrittämään Korisliigaan. Vai jääkö Huima pelkäksi pelaajien kehittäjäksi? Koripallojaoston uusi puheenjohtaja Tarja Pullinen kertoo, että tahtotila on selvä: Huima haluaa vielä joskus ylimmälle sarjatasolle myös miehissä. Kunhan ensin saadaa akuutti ongelma hoidettua eli joukkueelle löytyy uusi valmentaja.

- Tarkoituksenamme on aloittaa pitkäjänteinen projekti, mutta vastuullinen vetäjä puuttuu vielä. Uskon, että asia selviää kuitenkin perjantaihin mennessä, Pullinen lupailee. Helppoa valmentajan löytäminen ei ole ollut. Osaamista kaupungista ei puutu, mutta halukkaat ovat olleet vähissä. - Minulle tämä on ollut yllätys. Kylillä ja baareissa moni uhoaa, mutta kun vastuuta tarjotaan, niin se ei kelpaa. Unelmat eivät toteudu ilman tekijöitä. Valmentajille ei yleensä ole Huimassa liiemmin maksettu. Nyt miesten vetäjälle on tarkoitus yrittää järjestellä työstä korvaus, vaikka joukkueen budjetti ei kasvakaan. - Se on jostain muualta pois. Todennäköisesti lähdemme kauteen yhdellä ulkomaalaisvahvistuksella. Nyt on aika antaa nuorille mahdollisuus näyttää kykynsä, jotta meillä olisi seuraavalla kaudella avaimet menestykseen. Kahdeksan joukkoon olisi kuitenkin päästävä jo ensi kaudella. Muuten edessä on "kakkosdivari". Terho Vuorinen

-Kaveri on raikas ja aito. Haluan uskoa hyvää. Euroviisut on sellainen sirkus, että jos hyvin käy seasta saattaa pompata esille oikea pienimuotoinen laulu ilman sälää. Finaaliin mennään, sijoitus 10 ja 20 välillä.

Kimmo Kouri

-Tyyliltään kappale on hyvin perinteiseltä kuulostava englantilainen laulu. Mikä ettei voisi mennä hyvällä säällä jatkoon. Veikkaan sijaa 12.

Teppo Seppänen

- Olen kuulluut kappaleen kerran radiosta. Se on hyvä, että edustaja löytyi avoimen kilpailun kautta.On kansan valitsema eikä levy-yhtiöiden valmiiksi purtu. Ei mene finaaliin, mutta saattaa yllättää.

Äksän ruokakassivertailu ÄKS vertasi ruokakassien hintaa Äänekoskella ja Suolahdessa. EU:n ruokapaketin sisältö koostuu kotimaisista tuotteista. Jos liikkeestä ei löytynyt samaa tuotetta kuin EU-ruokapaketissa, niin valituksi tuli halvin tuote. -EU:n ruokakassin sisältö2 kg vehnäjauhoja 2 kg sämpyläjauhoja 2 pss makaronia 1 pkt puurohiutaleita 2 pkt ruisnäkkileipää 2 pkt hapankorppuja

4 4,9 9

32,23 K-Suosikki Suolahti

Valintatalo Äänekoski

3 4,9 5 Kauppaniska Äänekoski

Mä en roskaa!

4A siivosi Suolahden urheilukentän ympäristöä.

Suolahden Asemakadun koulun oppilaat nuorimmista aina kuudesluokkalaisiin asti pistivät Suolahden roskat kuriin. Koulun yhteinen roskien keruupäivä oli osa valtakunnallisen ympäristöviikon perjantain Suomi Puhtaaksi -tempausta. - Tämä on Äänekoski puhtaaksi -päivä! Asemakadun koulun rehtori Kaisa Simonen tarkentaa. - Koulun oppilaat käyvät luokittain keräämässä roskia koulun ympäristöstä. Saa nähdä saako päivä oppilaat jatkossa etsimään lähimpää roskista vai tippuuko se karkkipaperi edelleen yhtä helposti jalan juureen, Simonen pohtii. Äks päätti selvittää roskia parhaillaan

noukkivalta 4A-luokalta, löytävätkö karkkipaperit ja muut roskat oikeaan paikkaan siivouspäivän jälkeen. - Meidän koulu on kyllä joka vuosi siistinyt oman koulun pihaa, mutta tällaisia laajempia roskien keruupäiviä ei ole ollut muutamaan vuoteen. Siivousalueet ovat jaoteltu niin, että pienimmät koululaiset siivoavat koulun pihassa ja isommat sitten jo vähän kauempana, 4A-luokan opettaja Sari Valtonen kertoo. Oppilaat kaatavat heti rehtori Kaisa Simosen väitteet roskaamisesta. - Kyllä mä välillä muistan viedä roskat roskikseen. En mä sotke! Kari Hokkanen

4 4,78

1 pkt maitojauhetta 500 g kaurakeksejä 10 pss pastaa juustokastikkeessa

S-Market Äänekoski

vakuuttaa tiukasti. - Miten niin? Viime viikollakin vähän sotkit skeittipaikalla! Roope Huttunen huomauttaa yhtä napakasti. - Tossa on todistaja! Oon varmasti aina vieny omat roskat roskiin! Hokkanen päättää väittelyn. Oppilaat löytävät maasta kaikenlaista karkkipapereista homehtuneisiin pyyhkeisiin ja säkki alkaa kovaa vauhtia täyttyä. - On täällä kyllä tosi paljon roskaa! luokka toteaa yhdessä. - Multa on joskus jääny omia roskia maahan, mutta luulisin, että muistan jatkossa laittaa kaikki roskikseen, Merka Korhonen pohtii. Teiden varsien ja ojien siivoaminen ei pilaa kenenkään päivää, päinvastoin jokaisesta roskasta käydään kilpailu ja oppilaat sinkoilevat niiden perässä ympäri puskia. - Tää on meidän eka roskien keruupäivä, tää on ihan kivaa kavereitten kanssa. Aurinko paistaa, ja on hyvä keli, 6A-luokan Sonja Pihalainen kertoo. - Eniten ollaan löydetty tupakan tumppeja ja papereita, muutama pölykapselikin on tullut vastaan, Janika Seppänen listaa tyttöjen pussin sisältöä. Rehtori Simosen toive päivän vaikutuksista taitaa käydä lopulta toteen. - Tää päivä on pistänyt vähän miettimään, koska joku aina joutuu kerää maahan heitetyt roskat, kuudesluokkalainen Maria Korhonen päättää.

500 g mysliä

Mo ka mo ka moo kaa ! Äkämystynyt nainen soittaa Sumiaisista: Äksässä on virhe! Nimi on mennyt väärin. Kate Middletonille ja hänen prinssilleen häälahjaksi sukat kutoneen naisen nimi on Helena Isokoski. Ei Isotalo, kuten päätoimittaja meni kirjoittamaan. - Ärsyttää! Ettekö tekään osaa työtänne? Sama juttu Sisä-Suomen lehdessä. Roskiin tällaiset lehdet menevät, nainen vaahtoaa. Purkaus ei ole ihan lyhyt. Ei auta, vaikka kuinka selittää, että parhaamme yritämme ja että joskus on kiire jne. X kiittää ripityksestä. Muistamme entistä paremmin, että ihminen - saati päätoimittaja - ei ole täydellinen olento. Pakko ottaa toinen puhelu Sumiaisiin. Isokoski on sukkatarinaan tyytyväinen. - Mukava juttu. Ai niin, se nimi meni väärin. Ei haittaa ollenkaan, Helena sanoo. Huh, ehkä tässä vielä kannattaa lehteä tehdä! Vaikka yhdessä taloudessa osoitteemme olisikin roskis. Suosittelemme kuitenkin paperinkeräystä.

Taija Kolehmainen 6 · 2011

| Ä KS

Rakennusmestarin ammattiin opiskeleva Arttu Rainamo kumoaa yhden tuhansista Citymarketin työmaalla juoduista kahvikupillisista.

Ryystetty on J

os kaikki menee nappiin, on yksi kappale tuoretta Äksää hyvässä tallessa. Tämän lehden ilmestymispäivän, keskiviikon, ohjelmaan kuului Citymarketin peruskiven muuraus. Perinteen mukaan peruskiveen upotettavaan lieriöön laitetaan muun muassa päivän lehdet ja käytössä olevat kolikot. Kyseessä on kuitenkin vain yksi kivi valtavassa urakassa. Rakennuspäällikkö Matti Kujalan mukaan Citymarketin valmiusaste on tällä

hetkellä 40 prosenttia. ÄKS selvitti mitä kaikkea rakentaminen on vaatinut, jotta tähän tilanteeseen on päästy. Cittarin maatyöt vanhan Työskin tontilla alkoivat lokakuussa. Rakentamaan päästiin helmikuussa. Kauppa 6500 neliön liiketilassa alkaa joulun alla.

Tähän mennessä tapahtunutta: - rakennuksen betonielementtien paino noin 15 000 000 kiloa - rakennuksesta on tehty 3000 piirustusta - rakennusvaiheessa on tehty reilut 1500 miestyöpäivää - arkkitehdin kautta on kulkenut 1304 sähköpostia - takana on 15 suunnittelukokousta ja viisi työmaakokousta - haettu ja saatu neljä erilaista rakentamisen viranomaislupaa

Muita tarvikkeita: - kymmeniä tonneja harjaterästä - 30 000 metriä kakkosnelosta - 30 000 metriä lautaa - 20 000 kiloa juotosbetonia, laastia ja pystysaumabetonia - 6000 neliötä betoniteräsverkkoa - 1490 kuutiota rakennusbetonia - 1000 muottivaneria - 400 litraa "pikeä" eli kylmäsivelyliuosta - 200 huoparullaa

Arkkitehdiltä on mennyt: - kaksi rullaa skitsipaperia - pari huopakynää - noin 15 senttiä puolimillistä lyijyä - useita nippuja post-it-lappuja Työkoneita enimmillään: - 10 kaivinkonetta - 6 saksinosturia - 4 kuukulkijaa - 2 autonosturia - 2 hiabia - 1 imukuppiauto - 1 ristikkopuominosturi

Terho Vuorinen

Käytössä on jatkuvasti kaikkea muutakin, kuten: - 15 vasaraa - viidet kottikärryt - jätevaunuja Kahvi (ja tee): - työmaalla juotu lähes 6500 kuppia kahvia ja teetä - suunnittelu- ja muissa kokouksissa juotu yhteensä noin 550 kahvikuppia Lisäksi: - muutama pussillinen huumoria on tyhjennetty - pinna on palanut jonkun kerran - savukerasia jos toinenkin on palanut - kaljaa ei tiettävästi ole juotu Perustietoja: - kerrosala 7017 neliötä - lämmintä tilaa 56 870 kuutiota - puolilämmintä tilaa 390 kuutiota - kylmää tilaa 17 730 kuutiota

1911

2011

Eilen tänään

Tapahtui 11.5.1898 ■■ Suomen Gummitehdas Osakeyhtiö perustetaan. 1904 aloittaa kalossitehdas Nokialla, ja 30 vuotta myöhemmin autonrenkaiden valmistus. Vuonna 1912 menestyvä kumitehdas osti vararikon partaalla keikkuvan puunjalostusyhtiö Nokia Oy:n ja 1922 Suomen Kaapelitehdas Oy:n. Koko rypäs fuusioitiin 1966 Nokia-konserniksi, joka luopui kumiteollisuudesta 1980-1990-luvuilla. Kumirahat teleteknologiaan satsannut Nokia saapui Äänekoskelle 1981, jolloin se pääsi yhteistyöhön maailman johtavan puhelinkeskusyhtiön Televan kanssa. 1987 yhtiö siirtyi kokonaan Nokian omistukseen ja 1992 muutti nimensä Nokia Telecommunicationsiksi. Äänekoskelta lähdön jälkeen matkapuhelinyhtiöllä on mennyt huonosti. Nokia Oyj:n arvo on puolittunut kahdessa vuodessa. Sen sijaan Gummiyhtiön aikanaan ostanut Nokian Renkaat on samassa ajassa kasvattanut arvonsa kaksija puolikertaiseksi.

12.5. J.V. Snellmanin päivä ■■ Snellmanin päivää tai suomalaisuuden päivää vietetään 12. toukokuuta. Vuonna 2006 vietettiin J.V. Snellmanin syntymän 200-vuotisjuhlaa. J.V. Snellmanin syntymän satavuotispäivän yhteydessä vuonna 1906 kirjailija Johannes Linnankoski kehotti suomalaistamaan vierasperäiset sukunimet. Toukokuun 12. päivänä 1906 julkaistussa Suomalaisen Virallisen Lehden lisälehdessä noin 24 800 henkilöä ilmoitti suomalaistaneensa nimensä. Samana päivänä perustettiin myös Suomalaisuuden liitto.

Tapaht umat keskiviikko 11.5.

Klo 19 Kurkistus-konsertti, Äänekosken valtuustosali. Järj. Kosken laulu. Liput 6 €.

torstai 12.5.

Klo 9.00 Hautausmaan siivoustalkoot, Konginkangas. Aloituskahvit seurakuntakodilla. Klo 18 Kylätapahtuma, Äänekosken kaupungintalon valtuustosali. Tilaisuus on avoin kaikille kylien kehittämisestä kiinnostuneille. Klo 18 Duo-konsertti, Sumiaisten seurakuntakoti. Kamarimusiikkikonsertti, jossa esiintyvät azerbaidzanilainen viulisti Javad Taghizade sekä turkulainen (alunperin uuraislainen) diplomipianisti Eeva Mattila. Järjestäjä: Pianokoulu Grazioso ja Sumiaisten kappeli

perjantai 13.5.

Klo 19 Black Swan, KinoMikko * Konginkankaan nuorisotila Vaparin kevään päättäjäiset. Talo auki klo 23:een. * Makkararokin ennakkoklubi, Pub Markus

lauantai 14.5.

Klo 12 Peurunkapatikka. Lähtöpaikka on poikkeuksellisesti tänä vuonna Laukaan Peurungan yläparkkipaikka jäähallin alapuolella. Klo 15 "Game Over" Koskelan tanssin Kevätnäytös II, Painotalo. Liput 8/4 €. Ennakkoon: Koskelan toimistosta (TEKE, Teollisuuskatu 1, Äki) tai tuntia ennen ovelta. Järj. Koskelan Tanssi Klo 19 Black Swan, KinoMikko * Kiitostanssit: Nalle Lehtonen, Martin Kievari * Bass and Beauties, ravintola Kallio

sunnuntai 15.5.

Kaatuneitten muistopäivä: Klo 10 Messu Äänekosken kirkossa. Klo 11.15 seppeleiden laskut. Klo 10 Messu Suolahden kirkossa. Klo 11.15 seppeleiden lasku. Klo 12 Sanajumalanpalvelus Sumiaisten kirkossa. Klo 13.15 seppeleen lasku. Klo 13 Messu Konginkankaan kirkossa. Klo 14.15 seppeleen lasku. Klo 15 "Game Over" Koskelan tanssin Kevätnäytös II, Painotalo. Liput 8/4 €. Ennakkoon: Koskelan toimistosta (TEKE, Teollisuuskatu 1, Äki) tai tuntia ennen ovelta. Järj. Koskelan Tanssi Klo 19 Black Swan, KinoMikko

tiistai 17.5.

Klo 17 -19 Tiistairastit Lekomäessä. Järj. Rasti E4 Klo 18 Bingo, Wanha Mestari

keskiviikko 18.5.

Klo 15 Eläkeliiton Äänekosken yhdistyksen 40-vuotisjuhlat, Äänekosken kaupungintalo Klo 18 Keski-Suomen maakuntasuunnistus, Keski-Suomen opisto. Ennen sitä juhlallisuudet lavalla. Järjestää Rasti E4. Klo 18 "Game Over" Koskelan tanssin Kevätnäytös II, Painotalo. Liput 8/4 €. Ennakkoon: Koskelan toimistosta (TEKE, Teollisuuskatu 1, Äki) tai tuntia ennen ovelta. Järj. Koskelan Tanssi Klo 19 Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä, KinoMikko Klo 19 FC Keitelejazz - LPK

torstai 19.5.

Klo 18 Viulistien pieni kevätsoitto, Äänekosken kaupungintalo, Valtuustosali. Vapaa pääsy. Järj. Ala-Keiteleen Musiikkiopisto

perjantai 20.5.

Klo 13 - 15 Wanhan Aseman näyttelyn teemapäivä: Himmeliolkityöopastusta, työstäjänä Leena Hämäläinen. Huovutustyön opastus, työstäjänä Pirkko Veckman Klo 19 Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä, KinoMikko * Levynjulkkarikiertue: Dreamtale, Pub Markus

lauantai 21.5.

Klo 19 Gospeltapahtuma "Can't U C the Crucifix", Painotalo iso sali (Kalevankatu 2). Järj. Cross Music Oy. Vapaa pääsy. Klo 19 Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä, KinoMikko

sunnuntai 22.5.

Klo 18.30 Huima - KaPa-51. Äänekoski keskuskenttä

maanantai 23.5.

Klo 19 Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä, KinoMikko

tiistai 24.5.

Klo 17-19 Tiistairastit Keski-Suomen Opistolla. Järj. Rasti E4 Klo 18 Bingo, Wanha Mestari

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi 8

Äänekosken kiikaroitavimmat ■■ Ala-Keiteleen luonnonystävä ry:n puheenjohtaja ja kovana lintumiehenäkin tunnettu Kimmo Tuikka listaa top vitoseen Äänekosken viimeisen kymmenen vuoden ajalta merkittävimmät lintuhavainnot. - Enhän minä itse ole näitä kaikkia nähnyt, mutta viime vuosien aikana tällä seudulla on bongattu... 1. Pikkukultarinta Sumiaisten Saarikassa noin viisi vuotta sitten. 2. Punakaulahanhi Piilolanniemessä Kuhnamon rannalla pari vuotta sitten. Laji on erittäin harvinainen täälläpäin. 3. Harjalintu Piilolanniemellä noin viisi vuotta sitten, porukalla etsittiin sitä ympäri Kuhnamoa. 4. Ylänkökiuru Liimattalassa vuonna 1996. Tämä oli äänekoskelaisittain todella harvinainen näky, Suomessakin lintu on nähty vain neljästi. Silloin tänne tulvi ihmisiä ympäri Suomea. 5. Töyhtökiuru Paatelassa talvella noin viisi vuotta sitten. - Sellaisen voisin vielä mainita, että tänä keväänä Kapeenkoskella oleili jalohaikara muutaman päivän ajan, Tuikka päättää listauksensa. Kuka tahansa halukas pääsee bongailemaan lintuja keskiviikkona 11.5. Kovalanniemeen. Matkalle lähdetään Hiskinmäen koululta klo 17. Järjestää ympäristölautakunta, paikalliset lintuharrastajat ja Sampo Pankki. Taija Kolehmainen

Näyttelyt ■■ Tuomas Hallivuon Grafiikkaa 29.5.2011 asti, Laajan Galleria.Jyväskyläläisen taidegraafikon Tuomas Hallivuon metalligrafiikkaa. Järj. Laajan Galleria ■■ Ympäristöviikon näyttely Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali (Wessmanninkatu 2). Avoinna 12.5.2011 asti.ma–ke 12–19, to–pe 12–16. Vapaa pääsy.

11.

Vuf ja hau ■■ Uudistettu perusnäyttely Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelmasta Ke 18.5.2011 Äänekosken Taidemuseo (Kuhnamontie 1) Avoimet ovet klo 12-18, näyttelyopastukset klo 14 ja 16. Järj. Äänekosken Museotoimi. Vapaa pääsy. ■■ Suolahden Wanhan Aseman perinnenäyttely 31.7.2011 asti. Avoinna ma - pe klo 13-17. Suolahden Wanha Asema. Asemakatu 1 Järj. Kosken Taide yhdistys ry. Vapaa pääsy.

14.

■■ Koiranäyttely on näyttely, jonka tarkoitus on palvella puhdasrotuisten koirien jalostusta. Koiranäyttelyssä rodun asiantuntijat ja ulkomuototuomarit arvioivat koiria suhteessa rotumääritelmään. Se sisältää kuvauksen koiran ulkomuodosta, luonteesta ja liikkumisesta. Äänekosken liikuntapuistossa haukutaan ja kehutaan 14.5. klo 10 alkaen. AlaKeiteleen Kennelkerho, Suolahden Metsästysseura ja Hietaman Haukku järjestävät yhteistuumin koiranäyttelyn. Karvakuonoja on ryhmistä FCI 1 ja 5, myös pennut sekä Junior Handler kilpailu. 6 · 2011

| Ä KS

Eloku vat

Elektronisen musiikin erikoisilta

14.

■■ Ensi lauantaina 14.5 järjestetään Äänekosken ravintola Kalliossa elektronisen musiikin erikoisilta nimeltä "Bass and Beauties". Illan järjestää Äänekoskelaiset juuret omaava dj-kollektiivi Inglorious Bassterds yhteistyössä ravintola Kallion kanssa. Genrerajoista tai vuosiluvuista välittämättä meininkiä haetaan esimerkiksi kesäisestä housesta, hiukan synkemmästä dubstepistä, sekä mashupeista ja remikseistä, oli musiikkityyli sitten rokkia, electroa, discoa tai räppiä. "Tarkoituksena on saada ihmiset hyvälle tuulelle ja tanssimaan!", valoittaa dj-kollektiivin toinen puolikas Keimo Siitonen. Inglorious Bassterds, taiteilijanimen takaa löytyvät siis uhkaavasti kohti kolmatta kymmentä käyvät, Janne Jämsén ja Keimo Siitonen, jotka molemmat ovat alkujaan kotoisin Äänekoskelta. Musiikki on ollut heidän elämässään mukana jo kauan, ja molemmat nimet voivat olla tuttuja 2000-luvun alkupuolelta suomihiphopin parista. Tällöin molemmat vaikuttivat mm. Äänekoskelta ponnistaneessa BHC-kokoonpanossa. Myöhemmin Jämsénille on kertynyt lavakokemusta lisää niin Narcoticin, kuin Mellakkaviihteen riveissä kierrettyään lukuisia festareita, joista suurimpina mainittakoon mm. RMJ sekä Pipefest. Iän myötä pojille on karttunut kokemusta ja musiikkimaku laajentunut entisestään. Nykyään räpin lisäksi kaksikolle maistuu siis huomattavan hyvin myös elektronisempi ja tanssittavampi musiikki. Moniruokaisesta musiikkimausta kertoo varmasti myös se, että soittimessa voi pöristä musiikkia aina dubstepistä houseen tai vaikkapa remiksiin Billboardin kärjestä komeilevasta raidasta. "Kaivamme vanhoja klassikoita, sekä seuraamme uusimpia trendejä lähes päivittäin internetin välityksellä suoraan niin Keski-Euroopasta kuin rapakon takaakin." Janne toteaa.

Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi

MakkaraRock

20.

■■ Wikipedian mukaan power metal on metallimusiikin tyylisuuntaus, jonka tunnusmerkkejä ovat mm. korkealta laulava miesvokalisti ja nopea tempo. Tamperelaisen Dreamtalen musiikki sisältää juuri nämä elementit. Tässä kuussa yhtye julkaisee uuden levyn, ”Epsilon” ja kiertää Suomea sen merkeissä. ”Dreamtale on parasta power metallia juuri nyt”, kehuu yhtyeen solisti, kovaa ja korkealta laulava Erkki Seppänen. Laajaa arvostusta hevipiireissä nauttiva Seppänen on esiintynyt useasti Äänekoskella Made In Iron-, Purplestoneja Dreamtale-yhtyeen kanssa. ”Äänekoskelle on aina mukava tulla esiintymään, Markuksessa on ollut joka kerta loistava yleisö”, kertoo Seppänen. Voimametalliorkesteri Dreamtalen nykykunnon voit todeta Pub Markuksessa perjantaina 20.5. Teppo Seppänen

· 2 011

Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä Luokitus: Toiminta, seikkailu, komedia Ikäraja: K11 Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 2.19 ■■ Jerry Bruckheimerin tuottama ja Rob Marshallin ohjaama Pirates of the Caribbean: Vierailla vesillä ampuu tutun täysilaidallisen koko elokuvasarjan menestykseen siivittänyttä toimintaa, seikkailua ja huumoria. Johnny Depp palaa legendaarisen kapteeni Jack SparrowŽn rooliinsa vauhdikkaassa tarinassa totuudesta, petoksesta, nuoruudesta ja kuolemasta. Jack törmää sattumalta entiseen heilaansa (Penelope Cruz) eikä tiedä, onko kyse rakkaudesta - vai onko naikkonen sittenkin häikäilemätön huijari, joka vain käyttää häntä hyväkseen löytääkseen tarunhohtoisen Nuoruuden lähteen. Kun nainen pakottaa Jackin nousemaan merten kauhun Mustaparran (Ian McShane) lippulaivaan nimeltä Queen Annes Revenge, Jack saa huomata tempautuneensa jälleen kerran huikean seikkailun pyörteisiin eikä hän itsekään tiedä, kumpaa hänen pitäisi pelätä enemmän: Mustapartaa vai naisystäväänsä.

2. Mikä seuraavista on virallisesti Reilu: a) Äknepop, b) Rasti E4, c) Konginkankaan kappeliseurakunta, d) Alakeiteleen Sydänyhdistys? 3. Kuka on Äänekosken ainoa 16 metrin kuulamies: a) Antti Kahma, b) Risto Lepänjuuri, c) Reima Mäki-Äijälä, d) Kimmo Kinnunen? 4. Mistä yleisurheilun EM-kisoista Suolehden Urheilijoille on tullut pronssimitali: a) Torino 1934, b) Pariisi 1938, c) Oslo 1946, d) Bryssel 1950? 5. Onko sellupomona a) Camilla, b) Carita, c) Claudia, d) Cilla? 6. Onko Koiviston kyläpomona entinen SM-tason a) suunnistaja, b) yleisurheilija, c) koripalloilija, d) painija? 7. Kuinka paljon normaalihintainen aikuisten lippu (iltaisin ja viikonloppuisin) maksaa enemmän Jyväskylän Aaltoalvarissa kuin Äänekosken Vesivelhossa: a) yksi, b) kaksi, c) kolme, d) neljä euroa? 8. Kuka ajelee Alabamassa: a) Quuppa, b) Öykkis, c) Paje, d) Päde? 9. Seurasiko Nuuhkarista: a) säkä, b) onni, c) lykky, d) tuuri? 10. Minne Peressonin talli lähti köröttelemään Versulla viime vuoden heinäkuussa: a) Artjärvelle, b) Arkangeliin, c) Argentiinaan, d) Arta Termeen? vastaukset seuraavalla sivulla.

X PriX PALKINTOKYSYMYS:

Ossi Ritola

Power metallia Markuksessa

1. Mikä on Ahertajien paikka: a) Aittatori, b) Spektri, c) Kartanoravintola, d) Idefix?

15.

■■ Suolahden Keski-Suomen Opistolla järjestettävä perinteinen MakkaraRock tekee jälleen tuloaan. Sunnuntaina 15.5 luvassa on hiukan normeista poikkeava MakkaraRock, sillä tällä kertaa musiikin ohella on tarjolla myös tapahtumaa perheen nuorimmillekin. Lapsille tapahtumassa on tarjolla muun muassa toimintaa pomppulinnan, onginnan ja kasvomaalausten muodossa. Lisäksi paikalle saapuvat poliisi ja palokunta esittelemään kalustoaan. Halukkaat rasavillit pääsevät myös kokeilemaan opiskelijoiden ohjaamaa boffer-miekkailua. Illan edetessä lavalla nähdään sekä musisointia että taikuruutta. Musiikista vastaavat Ala-Keiteleen Musiikkiopisto, Vehkala & Katiska, Lojohh, RokkiBreikki, Wainfleet sekä itse pääesiintyjä, Timo Rautiainen. Myös Taikuri Jore tulee häkellyttämään yleisöä käsittämättömillä tempuillaan. Itse tapahtuma alkaa kahdelta iltapäivällä ja kestää aina puoli kymmeneen asti illalla. Virvokkeita on myynnissä aina hattarasta pikkupurtavaan, tietenkään unohtamatta tapahtuman tavaramerkkiä, makkaraa. Tarjolla on myös paljon muuta tapahtumaa, joten laita kalenteriisi ylös tapahtumapäivä ja suuntaa itse paikalle katsomaan mitä on luvassa. Sisäpiiristä saatu tieto kertoo myös sen, että luontoäiti on lahjottu kyseistä päivää varten, jotta keli olisi aurinkoinen. Täysi-ikäiset voivat metsästää ennakkotunnelmia tulevasta tapahtumasta perjantaina 13.5 MakkaraRockin ennakkoklubilta Äänekosken Pub Markuksesta, jossa soittaa RokkiBreikki.

Janne Jämsen

ä ks

Äksymyxiä

Sovinto Luokitus: Draama Ikäraja: K15 Tuotantovuosi: 2011 Kesto: 1.39 ■■ Kahden lapsen 34-vuotias äiti, Leena, elää sopusointuista ja onnellista elämää aviomiehensä ja lastensa kanssa Tukholman Söderissä. Hän on tukahduttanut nuoruutensa kipeät varjot ja katkaissut kaikki suhteensa ja kontaktinsa kasvuympäristöönsä Ystadiin, niin tehokkaasti että koko perhe uskoo Leenan vanhempien olevan kuolleita. Kaupunkilaisperheidylli alkaa rakoilla Leenan saadessa yllättävän puhelinsoiton Ystadin sairaalasta, jossa hänen äitinsä on lähellä kuolemaa. Svinalängorna pohjautuu Susanna Alakosken August-palkinnon voittaneeseen romaaniin Sikalat. Se on nykyaikaan sekä 70-luvulle sijoittuva tunteellinen, kaunis ja tummasävyinen tarina, joka kerrotaan huumorilla, ilman katkeruutta.

Mitä ja keiden tekemiä ennätyksiä ovat 96,8 ja 190? Ensimmäisenä oikein vastanneelle palkinnoksi kaksi lounaslippua Kosken Helmeen. Vastaukset toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. Kysymys julkaistaan myös ÄKSän kotisivulla (www.äks.fi) ja facebooksivulla lehden julkaisupäivänä puoliltapäivin. X5:ssä kysyimme kuka on se merkittävä koskelainen, jonka mukaan on nimetty katu Tampereella. Toinen vihje oli se, että hänen vaimonsa syntyi Manchesterissa. Oikea vastaushan on kauppaneuvos Lars Johan Hammarén (1833–1906), Äänekosken tehtaiden perustaja. Palkinnon voitti Mirja Åkerlund, joka tuli kertomaan oikean vastauksen Äksän toimitukseen vain hetki sen jälkeen kun X5 kolahti postilaatikkoon.

Palvelu pelaa

Radio- ja TV Kella

Ä Onnea Kate & William Myös Äänekoskella iloittiin toissa viikolla brittihovin kanssa. Prinssi Williamin ja Kate Middletonin häiden kunniaksi skoolattiin muun muassa Konginkankaan palvelukeskuksessa. Pahvikruunut itselleen askarrelleet Anna Häkkinen (vas) ja Toini Mäkipää maistelivat simaa muiden mukana. kuva: Janne Nousiainen.

Vas taukset: Oikeat vastaukset sivun 9 Äksymyxiin: 1) a (Sumiaisten Aittatorin taustalta löytyy Aittatorin Ahertajat ry) 2) c (Konginkankaan kappeliseurakunta on saanut Reilun kaupan diplomin) 3) b (Sumiaisten Kunnon Risto Lepänjuuri työnsi ennätyksensä 16,32 vuonna 1963) 4) b (SU:n Lauri Kalima oli kolmas Torinossa 1938 järjestettyjen EM-kisojen korkeushypyssä tuloksella 194 cm) 5) a (Metsä-Botnian tehtaanjohtajana toimii Camilla Wikström) 6) c (Koiviston Kyläyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana toimii Huiman entinen koripalloilija Matti Hämäläinen)

KSän korviin kantautui tieto siitä, että Suolahden Radio- ja TV Kellassa palvelu pelaa. Kellan työntekijä Harri Hintikka raotti hiukan asiaa, että miksi näin on päässyt käymään. - Pääasia on se, että koitetaan pitää porukkahenki koossa ja koitetaan samalla heijastaa sitä myös tiskin toiselle puolelle. Radio- ja TV Kellan työntekijöillä on selvästi positiivinen ja auttavainen asenne jokaista kohtaan heti ovesta sisään astuttaessa. Mikä sitten erottaa Kellan muista kodinkone- ja elektroniikkaliikkeistä? - Kai se on palvelu ja halu auttaa ihmisiä. Se on yksi tärkeimmistä erottumisen välineistä. Nykyään hintakilpailun kiristyessä pitää olla muitakin kikkoja, joilla saada asiakkaita kuin pelkästään hinta, aprikoi Hintikka. Tämän voi allekirjoittanutkin kuitata, sillä putiikkiin pääsi juuri ja juuri sisään, kun auttavaa kättä jo tarjottiin. Ossi Ritola

7) c (hintaero on kolme euroa Äänekosken uimahallin eduksi: 4,50 euroa Vesivelhossa, 7,50 euroa Aaltoalvarissa) 8) a (Quuppa Pasanen on Alabama Ridersin basisti-laulaja) 9) d (Veikko Nuuhkarisen jälkeen vuonna 2004 Mieskuoro Metsojen kuoronjohtajaksi tuli Kimmo Tuuri) 10) d (Vladi Peresson ajoi ostamallaan N142 Versu -traktorilla noin 2700 kilometrin matkan Valtran tehtaalta maitotilalleen Italian Arta Termeen)

Punkkasetista CD Maaliskuussa vuonna 1980 punk-bändi Leonid B oli tullut tiensä päähän. Motivaatio oli kateissa, soittajien kesken rähistiin ja laulusolisti Eero Harlinille oli tullut mielenkiintoisempia harrastuksia kuin bändin keulakuvana oleminen. Kunnes... treenikämpän oveen koputettiin. Martti Jäntti seisoi oven takana, ja kertoi, että Konnevedellä toimivien bändien pitäisi olla huomenna Seinäjoella Botnia Sound -studiolla nauhoittamassa kasettia. Motivaatio nousi ja Harlin pitäisi löytää. Kyyti järjestyi, mutta Harlin pysyi kateissa. Nyt on julkaistu kasetin kappaleet ja loput studiosessiosta yli jääneet CD:nä, joka löytyy Äänekosken kirjastoista. Suolahden lukioata käyneet soittajat ja laulaja keikkailivat ahkerasti mm. Telakkakadun koulun bileissä. Levy on omistettu Eero Harlinin muistolle. Marjo Steffansson

Harri Hintikka

Tietyn tien kulki jat

Tekeekö pitkä letti miehen? Pukeutuminen

Osa 2 HEAVY Juttusarjassa käsittelemme erilaisia nuorisokulttuureja ja haastattelemme ääneseutulaisia nuoria muun muassa heidän elämänarvoista, asenteista ja pukeutumisesta. Toiseen osaan eksyi 19-vuotias ex-suolahtelainen hevari, Niko Kaatila.

Niko kertoo pukeutuvansa useimmiten mustiin vaatteisiin, bändipaitoihin ja tennareihin. - Kyllä käyttäisin muunkin värisiä vaatteita, mutta en ole löytänyt hetkeen mitään sekä kivaa että värikästä. Lävistyksiin into löytyi yksinkertaisesti siitä, että ne näyttävät kivalle, kertoo Niko pukeutumisestaan.

Musiikkimaku Nuori mies kertoo kuuntelevansa musiikkia paljon laidasta laitaan, kunhan se vain omasta mielestä kuulostaa hyvälle. Yllättäen metallimusiikki on kuitenkin lähimpänä sydäntä. - Lamb of God, Black Dahlia Murder ja Trivium ovat loistavia bändejä. Mokoma

ja Stam1na ovat puolestaan suomalaisista kokoonpanoista mainioita. Jos muutakin kuin metallia laitetaan, niin YUP:lla ja Jarkko Martikaisella ovat erinomaiset sanoitukset. Rentoutta myös löytyy, joka on hyvä asia.

Mistä kiinnostus sai alkunsa? - Kaveri toi Iron Maidenia kuunneltavaksi vitosluokalla ja siihen jäin sitten koukkuun. Esimerkiksi räppi ja muut musiikkityylit jäivät sitten sen varjoon. Metallimusiikissa on Nikon mielestä hyvää se, että siinä ovat oikeat miehet soittamassa, eikä mitään koneella tehtyä säätöä. - Ei konemusiikissakaan mitään vikaa ole, mutta se oli siistiä, kun pystyi katso-

maan, kun miehet soittivat itse ja kikkailivat kaikkia juttuja soittimilla.

Aate - Stereotypiset aatteet hevariudessa ärsyttää, kun joskus jengi naljaili siitä, että kaivan muka hautoja ja olen saatananpalvoja. Pitkästä letistä sain kuulla myös paljon kommentteja. Niko kertoo myös olevansa pasifisti, joten stereotypiat pelottavista hevimiehistä voi jättää hänen kohdallaan väliin. - Monet luulevat, että hevarit ovat synkkiä ihmisiä, mutta ainakin omalla kohdallani tältäkin stereotypialta voi katkoa siivet. Ossi Ritola

TIEDÄKS! Heavy metal on musiikin tyylilaji, joka on raskassointista ja usein varsin hyökkäävää. Tyylisuunta kehittyi noin vuosina 1968-1970, jolloin tunnetuimpia artisteja kyseisellä rintamalla olivat muun muassa Led Zeppelin, Deep Purple, Black Sabbath ja Uriah Heep.

6 · 2011

| Ä KS

Talkoot

Kiitos kun saimme auttaa

KS oli onnekas, kun pääsi talkoisiin valtakunnallisesti kahdettakymmenennettäviidettä kertaa vietettävän veteraanipäivän juhlaan Suolahteen. Veteraanipäivän tunnuksena oli ”Viesti kulkee – vetovastuu vaihtuu”. Juhlan järjestivät Äänekosken kulttuuritoimi ja seurakunta. Juhlan pääosassa olivat veteraanit, joita on enää harvalukuinen joukko, alle 50 000. ÄKSän iskuryhmä tarjosi auttavaa kättä ja matkaseuraa kuljettaessa sankarihaudalta seurakuntatalolle juhlanviettoon. Matka sujui mukavissa merkeissä. Sää oli mitä mainioin ja sinunkaupat tehtiin hetkessä. Ei muisteltu sotaa eikä raskaita aikoja. Krookukset ja leskenlehdet olivat jutustelussa päälimäisenä. Seurakuntalolla oli lämminhenkinen tunnelma. ÄKSän päätoimittaja tarjosi karjalanpiirakoita ja leivonnaisia ja allekirjoittanut tarttui kahvipannuun. Ensimmäistä kertaa veteraanijuhlassa ollutta hämmästytti veteraanien asenne elämään. Puheen ropina ja ansiomerkkien kilinä

säestivät kahvittelua. Kulttuuritoimenjohtaja Matti Virtasen mukaan väkeä oli paljon edellisvuosiin verrattuna. -Kaupunki järjesti linja-autokuljetuksen Äänekoskelta, Sumiaisista ja Konginkankaalta. Konginkankaalaisia on tavannut nousta kyytiin yksi, mutta nyt veteraaneja bussiin kapusi kuusi. ÄKS kiittää veteraaneja, ja sitä, että sai olla juhlissa talkooapuna. Nämä talkoot olivat vaatimattomat, jos vertaa niihin talkoisiin, joihin nykyiset veteraanit, silloiset nuoret miehet ja naiset joutuivat, jotta Suomi pysyi itsenäisenä. ÄKS vetää kättä lippaan ja ottaa hattua kouraan. Marjo Steffansson

Saisiko olla karjalanpiirakkaa?

■■ ÄKS-talkoot tuovat hyvää mieltä kaikille, jotka vain hoksaavat pyytää apua. Eikä tässä vielä kaikki: myös avun tarvitsijan voi käräyttää ÄKSäläisille. ÄKS tuo helpotusta elämään. Lumityöt, ojan kaivuu, renkaiden vaihto, valutalkoot, päretalkoot, narikan hoito, tarjoilu, muutto, marjan poiminta, ikkunoiden pesu - ÄKS ottaa haasteen vastaan pelottomasti. ÄKS haluaa kokeilla rajojaan ja kenties oppia uutta. Mottomme on: lukemalla ei uimaan opi, järveen se on mentävä.

ä ks

· 2 011

Kansalaiset! Yritykset! Yhdistykset! Ottakaa rohkeasti yhteyttä. ÄKS käärii hihat ja rynnistää paikalle, ja tekee samalla mojovan jutun aiheesta. Eikä tässä vielä kaikki! Voit kutsua ÄKSän myös juhliisi: häät, kastajaiset, syntymäpäivät, lastenjuhlat: ÄKS tulee mielellään kuokkimaan ja raportoimaan. Jos haluat ÄKSän hulvattomaan talkooporukkaan, ilmoittaudu mukaan vaikka Facebookissa. Tai osoitteessa: toimitus@aksa.fi

X+1 Rakastan: Elämää Inhoan: Negatiivista ajattelua, pirujen maalaamista seinälle. Eläin: Elin koiran kanssa 14 vuotta Henkilö: Mannerheim Ruoka: Kaikki maistuu, mikä on rakkaudella tehty. Juoma: Kahvi Paikka: Tietysti Sumiainen Musiikki: Keiteleen rannat Kirja: Runot Elokuva: Tuntematon sotilas Motto: Paremmaksi kaikki muuttuu vaikka hyväksi ei millonkaan.

Parasta Äänekoskella 1. Yhteinen Keitele 2. Sumiainen 3. Suolahti

Esko Santala

Tupakan Tekeepä ihmiset mitä tahansa yhdessä, niin aina ei olla samaa mieltä. Tärkeää on kuitenkin pyrkiä samaan suuntaan, vaikka eri teitä. Näin ajatteleva Sumiaisten ensimmäinen ja ainoa kunnanjohtaja Esko Santala on pidetty mies.

6 · 2011

| Ä KS

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

-- s. 2.11.1945 Kärkölässä -- kunnanjohtajana Sumiaisissa 32 vuotta, vuosina 1975-2007 -- eläkeläinen -- asuu Sumiaisissa -- eronnut -- ei usko pintapiruihin

ntumppeja kaulasuonissa ESKO SANTALA tupsahti pihtisynnytyksellä Kärkölässä asuvan perheensä esikoiseksi. Synnytys kesti kymmenen tuntia ja äidin kertoman mukaan se oli työläs ponnistus. - Taisin pistää kovasti maailmaan tuloa vastaan, sanoo Esko Santala mietteliäänä. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä kaksi poikaa. Pesti isona veljenä tiesi sitä, että vastuuta oli otettava, varsinkin jos sattui vahinkoja. Isä oli töissä VR:llä asemamiehenä ja äiti oli kotona. Kun kuopus aloitti koulutien, meni äiti sahalle töihin. - Armeijassa ollessa niskaani pudotettiin pommi sarjatulen säestyksellä. Isä kuoli yllätten ja nuorin veljeni oli vain 15vuotias. Armeijan jälkeen tuli kiire vaneritehtaalle töihin, ja kannoin äidin kanssa vastuuta tienisteistä. Vaneritehtaalla meni vuosi ja siitä seuraava vuosi Lahden kauppaoppilaitoksessa. - Opiskelukaveri houkutteli Tampereelle opiskelemaan kunnallistutkintoa. Ajattelin, että mikä ettei, mutta pääsykokeisiin ei tätä houkuttelijaa ilmaantunut. Minä pääsin sisään ja kaveri tuli seuraavana vuonna perässä. Ja on siellä yhä, kunnallisoikeuden professorina. Vuonna 1971 valmistumisen jälkeen Esko Santalan tie vei Revonlahden pitäjään kunnansihteeriksi. Revonlahdella oli vajaa 2000 asukasta ja kunnansihteerin lisäksi töissä vain kirjanpitäjä. Tehtäväkenttä muodostui monipuoliseksi. - Siinä näki läpileikkauksen kunnan toiminnoista kertaheitolla. Sai toimia sosiaalisihteerinä ja lastenvalvojana. Kunnallisasiat aukesivat laidasta laitaan ja huomasin, että teorian kautta ei ollutkaan oppinut paljon mitään. Aloin kunnioittamaan kunnan kirjanpitäjää, ja se kunnioitus on säilynyt myös muissa työpaikoissani. KUNTIA YHDISTETTIIN, niin kävi myös Revonlahdelle ja vieressä sijaitsevalle Paavolalle, jotka yhdistyivät vuonna 1973 Ruukin kunnaksi. Esko Santala siirtyi Ruukkiin kunnansihteeriksi. - Uudella kunnalla ei ollut leimasinta. Asuntohallituksesta pamahti bumerangina paperit kuntaan, kun kunnan leima puuttui. Mietin hetken, mitä tehdä, ja painoin peukaloni mustetyynyyn ja sitten paperiin. Leima kelpasi asuntohallituksessa, ja asia eteni. Työyhteisöön tuli väkeä, kunnanjohtajaa myöten. Oli sosiaali- ja teknisen-

puolen osaajia. Ja hyvä kirjanpitäjä, Ritva Siivonen. Juuri tämä hyvä kirjanpitäjä toimi käsikirjoittajana Esko Santalan elämänkerran seuraavaan jaksoon. Siivonen valittiin Konnevedelle kunnan kirjanpitäjäksi. Santalalle kuntaliitoksen syntyminen ja aika oli ristiriitojen täyttämää. Tuli tunne, että voisi siirtyä pois jaloista. Ja silloin soitti Ritva Siivonen ja kertoi, että Sumiaisiin haetaan kunnanjohtajaa. - Hae sinne, kuului topakka ääni puhelimessa. Sumianen oli kuulemma kaunis, pieni kunta. Minulla ei ollut parempaa tietoa Sumiaisista, ja laitoin uteliaisuuttani hakemuksen vetämään. Marraskuussa 1974 tuli kutsu haastatteluun. Ajoin pirteässä pakkassäässä Sumiaisiin, ja pysähdyin Kuokanjoen sillalla. Näin hämmätyttävän upeat maisemat. SUMIAISTEN ENSIMMÄINEN ja ainoaksi jäänyt kunnanjohtaja aloitti 1.1.1975. Ilmeisesti valintapäätökseen vaikutti se, että Santalalla oli sumiaismainen luonne ja olemus. - Ensimmäisenä työpäivänä luokseni tuli 140 kiloinen Hannes Maukonen. Esitteli itsensä, ja kertoi tulleensa näyttämään miltä näyttää kunnan köyhin mies. Sanoin, että eihän tässä ole kunnanjohtajalla mitään hätää, jos noin varakkaan näköinen on kunnan köyhin. Pian tapahtui muutos kunnalliskulttuurissa. Aikaisemmin kunnanjohtaja oli myös kunnanhallituksen puheenjohtaja. Lakimuutos vuonna 1976 aiheutti sen, että asioiden keskeinen valmistelu jäi yksin kunnanjohtajalle ja pykälässä oli päätösehdotelma valmiina. - Sen ajan luottamushenkilöt tykkäsivät muutoksesta. Jäi tuntu, että ne henkilöt, jotka eivät ottaneet muutosta vastaan varauksetta, tulivat kiittämään. Luottamushenkilöt huokaisivat, kun kokonaisvastuu siirtyi kunnanjohtajalle. Asunto sijaitsi kunnantalon yläkerrassa. Se oli etu ja riesa. Tahtoi jäädä tekemättömiä töitä, kun työpöydän ääreen pystyi piipahtamaan vaikka pyjamassa. Jääkiekko ja pesäpallo olivat mieluisat harrastukset. Kunnes meni etuhammas, Suolahden Urholaisia vastaan pelatessa. Kunnanjohtaja ei sotkeutunut naisiin. Paikkakunnan miehet hyväksyivät Santalan, hän kun ei vokotellut raitilla kulkevia.

Naimissa olevat naiset uskoivat miehensä Santalan matkaan, kun tiesivät, että ukko ei joudu hukkaan. - Oli sitä aiheetonta mustasukkaisuuttakin. Ehkä minusta oli joku kiinnostunut, mutta en äkännyt. Minulta saattoi jäädä senkaltaiset hiljaiset viestit huomaamatta. Miesten ja naisten välinen viestintä on kovin problemaattista. Sumiaisissa mietittiin kunnan markkinontia toimikunnan voimin. Messut ja pitäjäpäivät olivat ovella. Messutoimikunnassa Lepänjuuren Risto ehdotti poikamiespankin perustamista. Ja se tuntui heti selvälle ajatukselle. Tuumasta toimeen ja Santala otti vetovastuun videon tekemisestä ja poikamiesten hankinnasta. - Olin käytännön operaattori. Mietin, miten sumialaiset saadaan luontevasti esille, markkinoinnin näkökulmaa unohtamatta. Talonmies ja haitarinsoittaja Esko Luotojoki ehdotti videoon musiikiksi Hymni Rakkaudelle. Ja tästä tuli koko videon läpileikkaava voima. Kunnanviraston henkilökunta joutui mukaan videon tekoon. Santala kehoitti ottamaan huomiseksi yöpuvut mukaan töihin. - No, nehän otti. Kirjanpitäjällä oli hääpuku. Sosiaali- ja maataloussihteerillä sekä palkanlaskijalla yökkärit. Keikistelivät videolla poikamiehen unelmina. Kuvaajana toimi insinööri Hannu Rykönen, minä olin juontaja. Ei ilmoiteltu poikamiehille etukäteen tulostamme, menimme vaan taloon. Siksi video on niin aito. Radiossa epäiltiin, että tuleekohan hommasta mitään ja itsekritiikki nousi. Kotikutoisuus oli videon vahvuus, kertaottoja, ei leikkauksia eikä editointia. Se oli siinä. Suuri yleisö lämpeni poikamiespankille ja media kiinnostui. Aitous ryskyi läpi oikealla tavalla. Aika oli Sumiaisille positiivista. Väkiluku kasvoi ja avioliittoja siunattiin. Ja sitten tuli pankkikriisi ja alkoi elämä niukkuuden ehdoilla. Positiivinen ilmapiiri vei ongelmien yli. Poikamiespankki herkisti Santalaa ja altisti rakastumiselle. Kun on hidas hämäläinen, tarvitaan altistusta, että tapahtuu. - Vaimo löytyi Rotkolasta. Siitä tuli elämän tähän mennessä ainoa avioliitto, joka kesti sen normaalin seitsemän vuotta. SUMIAISISTA HÄVISIVÄT pankit ja alettiin vääntämään kuntaliitosta. Esko Santala

ei ollut innostunut asiasta. Realiteetit olivat kuitenkin sen suuntaisia, että pää näytti jäävän vetävän käteen. Sumiaisten kehitystrendit olivat sen sorttiset, että oli istuttava neuvottelupöytään naapureiden kanssa. - Suomen yli pyyhkivät sellaiset tuulet, ja olimme mukana oikeassa ajassa. Mutta kuntaliitokset vievät pieniltä kyliltä jotain sellaista, joka on lopullisesti menetettyä. Kun Sumiainen yhdistyi Äänekoskeen oli Santalalla enää kaksi vuotta eläkeikään. - Arvioin, että organisaatiossa on pätevää henkilökuntaa, että mukana oleminen olisi sellaista roikkumista. Tekemisen taso ei tyydyttäisi minua. Sanottiin, että ei tässä käy minulle kuinkaan, hyppään vaikka kolmiloikkaa kaksi vuotta. Kunnallisen työelämän palveluksessa hommani alkoivat kuntaliitoksesta ja päättyivät kuntaliitokseen. Kuntaliitos oli haikeampaa kuin koko kuviosta irrottautuminen. Eläkeläisellä meni aikansa sopeutuessa joutenoloon. Tänään se tuntuu vapauden ajalta, niinkuin lapsuus. Toisaalta on ongelmallista kun ei ole sidottu aikatauluihin, ihminen kun tarvitsee niitä. - Aina keksii pientä tekemistä, kun ei ajattele, onko tästä mitään hyötyä. Ympyrät menee pieniksi ja oppii arvostamaan pieniä asioita. Kuinka tarkasti Esko-eläkeläinen seuraa Äänekosken kunnalliselämää? - Ei tule mieleenkään tutkia pöytäkirjoja. Jos tapaan luottamushenkilöitä, tulee kysytyksi miten meillä menee, siinä kaikki. Javanainen on pyytänyt kahville ja juttusille, mutta en viitsi mennä hyväpalkkaisen miehen aikaa viemään. Pitäisi olla tärkeää asiaa, jotta menisi. Valtaosa virkamiehistämme on mainettaan parempia. Hallinnossa on hyvät rakenteet, se tahtoo olla ongelma, että isot organisaatiot työllistävät itse itseään. AIVOINFARKTI pysäytti hetkeksi. Rusikoi oikeaa puolta ja voimista katosi puolet. Se on lienee syntien sovitusta ja kärsimystä ennen kuolemaa. - Veli kävi kyselemässä mihin minut haudataan. Annoin ohjeet, että Sumiaisiin. Mulla on vielä kymmenen vuotta elinaikaa. Revonlahdella asuessani mustalainen povasi kädestäni, että elän 55 vuotiaaksi tai 75 vuotiaaksi. Ensimmäinen vaihe osui oikeaan, laittoi vaihtoehdon seuraavaan.

”Haluaisin seisoa käsilläni, mutta hyvä kun pysyn jaloillani”. ä ks

· 2 011

isustuslehtien kuvat ovat hienoja, jopa niin, että käytännön totutus omassa kotona tuntuu haasteelliselta. Hankalat tilat ja erilaiset tarpeet ei tunnu omien ideoiden kanssa yhteensovittamiseen helpolta. Uuden ilmeen luominen ei vaadi suurta remonttia. Pieni asetelma lipaston päällä muuttaa huoneen tunnelmaa olennaisesti. Äänekoskelta löytyy materiaalia ja virikkeitä kodin freesaukseen. Täällä on käsityöläisiä ja kiinnostavia, pieniä erikoisliikkeitä, joilta saa kotiin tai mökille mielenvirkistystä. Kotiin kannattaa satsata, pieni hemmottelu ei ole koskaan pahitteeksi. - Nyt halutaan värejä: fuksiaa, turkoosia, limeä ja vaalenpunaista, Eija Puttonen kertoo ja kohentelee sohvatyynyjä ja esittelee kauniita purkkeja ja purnukoita. Suomalaiseen makuun räiskyvät värit saattavat kuulostaa rajuilta. Kotia voi kuitenkin päivittää trendikkääksi vaihtamalla sohvatyynyn pääliset tai laittamalla esille koristeesineitä. - Huomio kiinnittyy väriläiskään, ja väri tuo iloa elämään. Iloa voi myös jakaa viemällä tuliaisiksi jotain värikästä ja pirteää, sanotaan Pikkusiskosta.

Jaettua iloa & Verhoilla unta

Nyt on aika tarttua toimeen ja virittää koti kohti kesää. Uusilla verhoilla ja värikkällä esineillä luodaan kotiin tunnelma, jossa kaikki viihtyvät!

erhojen valintaa ohjaavat huoneen muu sisutus ja tilan koko. - Paneeliverhot ovat häviämässä ja nyt halutaan verhoihin runsautta. Myös kappa- ja hissiverhot ovat suosiossa, varsinkin nuorten keskuudessa. Valmisverhoja ostetaan paljon. Asiakkaat haluavat verhot heti ikkunaan, ilman päärmeiden ja käänteiden ompelua., kertoo 32 vuotta kangaskauppaa tehnyt Riitta Valli Suoteksista. Kuulostaa hyvältä. Siis verhot ikkunaan ilman ompelukonetta tai liimanauhan silitystä, tässähän lämpenee poropeukalokin verhon vaihtoon. Valoisat aamut ja illat vaikuttavat monen uniin. Lapset ja yövuorolaiset eivät saa nukutuksi kun valo ajaa vuoteesta ylös. -Ratkaisu pulmaan on pimennysverho, kertoo Riitta Valli ja esittelee valtavan valikoiman erikuosisia pimennysverhoja: prinsessaa, Puuha-Peteä, autoja, geometrisiä kuvioita ja kukkia. Aina paranee. Enää ei tarvitse ommella verhoihin vuoria, ostaa rullaverhoa, virittää täkkiä tai pyyhettä ikkunaan. Mahtavan unettava keksintö, ja jokaiselle ihan käden ulottuvilla. Kauniita unia!

6 · 2011

| Ä KS

Keittiöpuutarhassa nyt Vihreä ja ekologinen elämäntapa alkaa oman kasvimaan perustamisesta. Jos maata tai palstaa ei omista, muodikas keittiöpuutarha syntyy vaikka viljelylaatikkoon tai ruukkuun.

Kouliminen

Istutus ja suorakylvö

• Kouliminen tehdään, kun taimi on kasvattanut pari kasvulehteä sirkkalehtien lisäksi • Taimet istuteaan yksitellen tai pari taimea per ruukku hiukan kasvista riippuen • Koulimisen kanssa ei kannatta aikailla: jos taimet kasvavat kylvöastiassa liian ahtaasti, niiden juuret sekoittuvat keskenään lisäksi ravinteet loppuvat kesken ja taimien juuret kasvavat toisiinsa kiinni, jolloin ne on vaikea irroittaa toisistaan • Uudelleen istutus tehdään Taimimultaan, Yrttimultaan tai jos istutetaan suurempaan astiaan niin Kasvimaamultaan

• Pienet taimet kannattaa suojata keväisin • Taimet suojataan kylmältä mutta myös kasvuolosuhteiden muuttumisen johdosta: sisällä kasvatetut taimet karaistaan ennen kun ne istutetaan ulos • Har- so suojaa hallalta, tuholaisilta ja eläimiltä • Kylvä suoraan: punajuurta, porkkanaa, persiljaa, lanttua, hernettä, retiisiä, rucolaa ja pinaattia. • Ulkokylvöt tehdään pääsääntöisesti silloin kun maa on pysynyt yli +7 lämpöisenä viikon ajan • Pavut kylvetään hiukan myöhemmin, muuten ne mätänevät • Salaattia kylvetään kahden viikon välein • Basilikat vaativat +5 öitä

Kylvö ja esikasvatus • Keittiöpuutarhan kasvit joko esikasvatetaan, kylvetään suoraan maahan tai istutetaan taimista • Sato aikaistuu esikasvatuksen myötä • Muutamilla kasveilla on niin pitkä kasvukausi, että ne vaativat esikasvatuksen • Kylvö tehdään hiekkaisaan ja vähäravinteiseen multaan • Juureksia ei esikasvateta

ä ks

· 2 011

Kuvat ja teksti: Kekkilä

Piharuukkuihin istutetut kukat, vihannekset, yrtit tai pienet puut tuovat lisäväriä pihaan, parvekkeelle ja puutarhaan.

Sisusta piha Pienestäkin pihasta ja parvekkeesta saa rehevän muutaman tilavan ruukun ja kasvien avulla. Ruukkupuutarhan mahdollisuudet ovat loputtomat! Ruukkuja voi siirtää täyttämään tyhjiä aukkoja puutarhassa tai antamaan korkeutta kukkapenkkiin. Niitä voi asettaa aurinkoiseen paikkaan tai tuoda sisälle pakkasen uhatessa. Ruukkupuutarhan voi ottaa vaikka mukaan muuttaessaan. Nelostien varressa, Mämmellä, on Reijo Argillanderin sementtivalimo. Yli kolmekymmentä vuotta betoni on kuivunut milloin kaivonrenkaaksi milloin vesiputken painoksi. Pari vuosikymmnetä on valettu myös ruukkuja. - Asikkailtahan se idea tuli. Asiakkaiden vinkkejä pitää kuunnella. Ajatusta kehiteltiin ja testattiin, ja tuotantoon tuli ruukkumallisto. Betoni on läpivärjättyä, joko vihreäksi, punaiseksi, valkoiseksi tai keltaiseksi, kertoo Reijo Argillander. Ruukkuihin käytettävää kivirouhetta ei saa Äänekoskelta, vaan se tuodaan Paraisilta. Kivirouhe on valkoista jotta värjäys onnistuu. Ruukut ovat painavia, mutta kuitenkin naisväen siirreltävissä. Ruukun koko vaikuttaa kasvien viihtyvyyteen. Isoihin ruukkuihin mahtuu paljon multaa ja ravinteita, joten juuristo pääsee nauttimaan. Lisäksi multa pysyy ruukussa kauemmin kosteana, eikä kastelukannuun tarvitse tarttua niin ahkerasti.

Tikkuja kantapäissä V

uonna 1986 rakennetun talon yläkertaan oli asennettu mäntypuinen, lakattu lautalattia. Ne muuttuivat emännän silmissä aivan kamaliksi kevätauringon tulviessa sisään. Vuodet olivat tummentaneet pinnan, vaaleaa pintaa toki oli, mutta ei näkyvissä, nimittäin huonekalujen alla. Villasukat keräsivät tikkuja ja lakka oli kulunut laikkuina. Ylppärijuhlatkin lähestyvät. Tuli aika tarttua luuriin ja tilata lattian hionta. Reilun 40 neliön ja rappusten koneella tehtyyn hiontaan meni ammattimiehiltä aikaa alle kolme tuntia. Turhaan oli hermoiltu hiontapölyn määrää ja sen siivousta: pölyä ei tullut riesaksi asti. ” Puulattia on käsitelty perinteisesti maalaamalla kiiltävällä tai puolikiiltävällä maalilla. Lattian maalaamista suunniteltaessa on mietittävä maalin kiiltoaste sekä työtapa. Levitystavasta riippuen lopullinen pinta vaihtelee. Perinteinen maalipinnan struktuuri saavutetaan siveltimellä. Lattian voi myös maalata telaamalla, jolloin maalipinnasta saadaan sileämpi ja pinnoitteen omaisempi. Maalikerrosten määrät tuovat pinnoitemaista vaikutelmaa” Näin opasti puulattian maalausopas. Selvä. Ja sitten hommiin! Vuorossa siivous, nihkeällä moppaus ja vesiohenteista lattiamaalia pintaan. Kaksi naista ja yksi teini käärivät hihansa. Välineeksi valittiin leveä, lattianmaalaukseen soveltuva pensseli. Myös mohair-telaa kokeiltiin, mutta sen jälki ei miellyttänyt. Pensselit heiluivat ja ensimmäisen maalikerroksen sutimiseen meni vajaat kaksi tuntia. Maalipurkin kylki lupasi toisen kerroksen maalamisen jo tunnin päästä. Kriittinen maalausryhmä päätti kuitenkin odottaa aamuun.

Aamulla maalattu toinen kerros oli sutjakka homma, aikaa meni vain tunti. Vanhat listat oli maalattu öljymaalilla, ja ne asennettiin paikoilleen. Huonekalut tuotiin vasta seuraavana päivänä. Maanantaina aloitettu lattiaremontti oli valmis keskiviikkona. Suosittelen ammattilaisia tekemään hionnan, mutta maalaus onnistuu amatööreiltäkin, sekä naisilta. Eikä meille käynyt, kuten lattianhiojat epäilivät, että maalaisimme itsemme nurkkaan, niinkuin Aku Ankka. Valkoiseksi, tarkemmin kaoliinin sävyllä, maalattu lattia tuo valoa ja iloa koko huusholliin. Marjo Steffansson

Valoisa lopputulos saatiin aikaan maalaamalla vanha lautalattia.

6 · 2011

| Ä KS

Unelmaa toteuttamassa? K

olme neljästä suomalaisesta haluaa asua pientalossa. Kun urakkaan ryhtyy, talosta kannattaa saman tien tehdä hyvä. Aloitetaan mieluisasta tontista. Visio unelmasta alkaa hahmottua tontin ostamisen tai vuokraamisen jälkeen. Äänekoskelta löytyy tontteja periaatteella jokaiselle jotakin. Vapaita maapaikkoja on koko kaupungin alueella. Kun miettii talon paikkaa ja sijaintia kannattaa listata erilaisten asuinalueiden etuja ja haittoja ja kaavoitusta. Tonttivalikoima Äänekoskella on kirjava: niitä löytyy sekä jo rakennetuilta alueilta ydinkeskustan tuntumasta että väljemmiltä asuinalueilta kyläkeskuksista. Yleinen tonttikoko on taajamissa noin 1300 neliötä, haja-asutusalueilla tästä ylöspäin aina puoleen hehtaariin asti Talon suunnittelu onkin sitten toinen juttu. Mietittävää riittää tontin löytymisen jälkeen vaikka kuinka ja paljon: Pitäisikö taloon tehdä syvä vai

ä ks

· 2 011

Mirva Paananen

Sohvia joka lähtöön

Äänekosken tonttitarjonta, kuva Äänekosken kaupunki

matala perustus? Minkälainen lämmitys? Tehdäkö peräti ekotalo? Elemettitalo, avaimet käteen, talopaketti, vai perinteinen pitkästä tavarasta pykätty? Kivitalo, puutalo, harkko vai siporeksi? Kysymyksiä riittää ja vaimoväellä omansa: minkälainen keittiö, entä pintamateriaalit: maalia vai tapettia, parkettia vai laminaattia. Ihanasti mietittävää, mutta lopputulos palkitsee, ja on ihan omannäköinen.

Lupiaskin kanteen hahmotelmat ja Leevi and The Leavings laulaa taustalla vasaraa ja nauloja. Siitä se lähtee. Marjo Steffansson

uvussa kulkenut vanha piironki tuo tunnelmaa. Nykyaikainen lamppu sen yläpuolella voi olla sopivan särmä. Uutta ja vanhaa yhdistämäällä kotiin tulee jännittävä ja erikoinen maailma. Uusien huonekalujen ja mattojen sekä vanhojen tavaroiden henkimä tarina tuo kotiin yksilöllisen tyylin. Joskus on kuitenkin aloitettava sisustus astumalla

huonekalukauppaan. Hirvaskankaan Spekrissä on avattu Jämsän Matto ja Kaluste -huonekalumyymälä. Myymälänhoitajana toimiva Mirva Paananen kertoo liikkeellä olevan pitkät perinteet huonekalujen myynnissä. - Olemme tehneet kalustekauppaa noin neljän vuosikymmenen ajan. Emme ole ketjuuntuneet, vaan olemme

yksityinen perheyritys. Jämsän Matto ja Kaluste mitoittaa sohvat asiakkaan tarpeeseen, mittojen, käsinojien ja istuimen pehmeyttä myöten. - Teemme myös sisustussuunnittelua koteihin ja julkisiin tiloihin, kertoo Paananen. Marjo Steffansson

Jaskan pals ta

Tomaattitouhuja

asvukausi on alkanut. Suomessa kasvukausi määritellään alkaneeksi silloin, kun vuorokauden keskilämpötila on vähintään viitenä päivänä peräkkäin yli +5 °C. Joten vaikka yöllä on miinuksia, päivän plussat kompensoivat sen. Ja välittömästi pääsemme keräilemaan luonnonantimia! Villivihannekset pukkaavat ilmoille - innoikkaimmat jo melkein lumen alta. Muunmuassa vuohenputki, poimulehti, siankärsämö, ahomansikka ja voikukka ovat mainioita salaattikasveja. Ja miten somia ovat koivun hiirenkorvat vaikka keittolautasen koristeena! Voikukasta saa rapeata kun kasvin peittää mustalla ruukulla (teippaa pohjareijätkin). Pian purkin alta saa kerätä vaaleata rapsakkaa salaattia. Kätevää, eikö? Italialainen ystäväni oli aivan ymmyrikäisenä nähdessään meidän voikukkapellot - että noinko teillä salaatti kasvaa pitkin pientareita! Voikukka on muuten ryhmälaji, jossa on melkein 500 eri pikkulajia, niin että kaikki kasvit eivät maistu samalta. Mutta kun löydät hyvän salaattikasvin, voit kasvattaa lisää salaattia juuripistokkaista. Juuri palasiksi ja parinkymmenen sentin päähän toisistaan multaan pystyyn. Juurtakin voi syödä ja alkukesällä se on miedompaa kuin syksyllä. Muuten, voikukan ranskalainen nimi on ”pinsselit”, eli vuoteenkastelija, joka kertoo kasvin lääkinnällisestä vaikutuksesta. Se lisää virtsan eritystä. Vuohenputkea ja voikukkaa voi näinollen alkaa katsoa saaliina sen sijaan että meinaa itkuun pillahtaa kun niitä näkee kukkapenkissään. Kevään juhliinhan voisi yhdeksi tarjoiluteemaksi ottaa vaikka ”rikkaruohot”!

18 18

Muutenkin tuota armeliaisuutta itseään kohtaan kannattaa harrastaa. Tämä kevät on niin niin mahtavaa aikaa, että nauttikaa hyvät ihmiset, nauttikaa! Eihän siinä ole mitään järkeä että näkee pihan ja puutarhan vaan työmaana ja rasitteena. Välillä pitää pistää silmät kiinni ja kuunnella linnunlaulua, joka on niin hienoa juuri nyt. Viikolla 20 vietetään tomaatti-teemaviikkoa. Muistattehan, että tomaattia ei pidä säilyttää jääkaapissa, vaan huoneenlämmössä. Jääkaapin kylmyydessä siinä tapahtuu peruuttamattomia entsymmaattisia muutoksia ja sen maku heikkenee. Mutta ruokaa laitettaessa kuumentaminen taas on eduksi, lykopeeni - tuo tomaatissa oleva hieno aine, jolla on terveysvaikutuksia mm. muistiin, sydämeen ja syöpiin - imeytyy kuulemma parhaiten kypsennetyistä hienonnetuista tomaateista. Ennenvanhaan tomaattia pidettiin myrkyllisenä. Nyt on myös aika tehdä oksien varttamista. Eli toisesta lajikkeesta otetaan oksa ja istutetaan se toiseen puuhun. Joka siitä on kiinnostunut, opastusta löytyy kirjoista ja netistä. Se on hauska konsti saada yhdestä omenapuusta monenlaisia omenia. Ja kun istutatte uusia hedelmäpuita, miettikää minkä kokoisia ne ovat isona, se auttaa pohtimaan sopivaa etäisyyttä toisiin puihin ja rakennuksiin. Möyrikää, tehkää kylvöksiä (avomaalle voi kylvää jo tilliä, persiljaa ja porkkanaa), istuttakaa, lannoittakaa, katselkaa, iloitkaa ja - nauttikaa! Kirsikkatomaatti Chokolate Cherry on erinomainen tomaatti. Sen hedelmät ovat pieniä, tummia ja maukkaita. Vaatii kasvihuoneen tai suojaisan kasvupaikan. Kuva: Jaskan kotialbumi

6 · 2011

| Ä KS

Talotohtori

Alapohja kuntoon Tapio Laurén kysyy, kuinka parannetaan hyväkuntoisen alapohjan eristystä altapäin. ”Eristeenä on sahajauhoa, joka on vielä aivan kuohkeata ja kuivaa, eikä ole juuri ollenkaan painunut. Sen alla on kuivatun turpeen tapaista eristeainetta, joka on myös aivan kuivaa.”

ahajauhon pieni painuminenkaan ei haittaisi, sillä vaakasuora ilmarako ei jäähdytä. Ilma on itse asiassa kaikissa eristeissä varsinainen ”tehoaine”. Venäjällä on tapana jättää tuuma tyhjää lattialaudan alle. Tämä auttaa tuoretta lautaa kuivumaan. Se turpeen tapainen on turvepehkua, jota valmistettiin turvepehkutehtaissa eristeeksi vielä sodan jälkeen. Alustatilassa kannattaa käyttää hengittävää eli kuivumistaitoista luonnonkuitua. Tuulensuojalevy on yksinään eristysarvoltaan vaatimaton; parempi olisi 50 millin levy Vital-eristettä tai puukuituvillaa. Pelkkä tuulensuoja kun ei paljon lisää eristävyyttä. Sisäseiniin suosittelen samoin hengittävää materiaalia, eikä kivivillaa. Siis puukuitua, pellavaa tai vastaavaa, ja sille hengittävää pintaa kuten puukuitu- tai kipsilevyä, sekä loppusilauksena hengittävää eli läpäisevää maalausta, kuten liimamaalia tai Intoa. Suomalaisissa paperitapeteissakin kun on muovitettu pinta. ”Ymmärtääkseni ennen vanhaan alapohja ei tuulettunut pelkästään sokkeliin tehtyjen tuuletusaukkojen avulla”, kirjoittaa Marjatta. Hän muisteli kotiseutumuseon esittelijän kertoneen, että alapohjan tuulettumista varten pi-

tää rakentaa hormi alustasta savupiipun kautta katolle. Tämä ratkaisu tuli suositukseksi 1970-luvulla, kun alapohjan tuuletusta oli pakko tehostaa lattiasienen kiusaamissa taloissa. Savupiippuun tai johonkin komeron nurkkaan sijoitettu kanava lämpiää huoneessa ja imee siten tehokkaasti ilmaa alustasta. En ole kuitenkaan koskaan nähnyt sellaista perinteisessä rakennuksessa tai vanhoissa piirustuksissa. Sellaista ei myöskään mainita erinomaisissa uuninmuurausoppaissa eikä kansatieteellisissä tutkimuksissa, kuten uuneja perusteellisesti tutkineen Niilo Valosen väitöskirjassa. On tietysti mahdollista, että jossakin päin maata olisi tehty alustaa tuulettava hormi, mutta tapana se on uusi. Usko Takkumäki kertoo uunijuttuuni liittyen (”Suolaa uunin”), että nykyään vuolukiviuunin arinan alle laitettava materiaali on vuolukivijauhe, koska se on samaa ainetta ja lämmön tasaisuus on taattu. ”Tämä vuolukivijauhe tulee ämpärissä uunin mukana. Se toimii yhtä hyvin myös muuratuissa leivinuuneissa.” Eläkkeelle jäänyt uunimuurari kirjoittaa, että suola ei eristä, vaan sitoo lämpöä. Jos siis leivinuuni polttaa alhaalta, arinan alle asetettu suola ratkaisee pulman. Lisään itse vielä sen verran, että aiheesta oli Petri Kurosen hyvä juttu Rakennusperinteen ystävien Tuuma-lehdessä 1/2011. Panu Kaila

Parasta pihallesi! Kekkilän tuotteet suoraan pihallesi: Mullat • Kuorikatteet • Valmisnurmikko Tilaukset:

Myyntipalvelu, puh. 020 790 4040* Äänekosken Kuorma-autokeskus Puh. 0424 944 320 kekkila.fi/pihanrakentajille *) Soitto kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min

Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki

SOHVAKALUSTOJA LÄHES PUOLEEN HINTAAN! USEIDEN ERI KOTIMAISTEN VALMISTAJIEN SOHVAKALUSTOJA – NOPEASTI POIS, JOPA ALLE VALMISTUSHINNAN!

ja!!KORKEATASOINEN KALUSTO eja lle all ma ussm tuu utu uu VAATIVAN MAKUUN nu on ljo alj P Pa ! ! ia llia a all m m 5 5 .5 .5 n n lä lä il E Essil MUHKEAAN OLEILUUN

NYT LÄHTEE LAATUA HALVALLA!

2 kokoa alk. 799€

alk. 3+1+1 1,490€ alk. 1,790€

Mahdollisuus moduuli-/palasohviin,

TULE JA TEE TARJOUS! useilla eri käsinojavaihtoehdoilla! MEILTÄ SAA MYÖS LUOTOLLA ILMAN KÄSIRAHAA Vanhat kalusteet hyvitämme vaihdossa! KOTIINKULJETUS SAMAAN HINTAAN

JM-Kaluste Oy

VÄHÄN KÄYTETTYJÄ

SOHVAKALUSTOJA ALK.

€

puh. 0400-560 584

HIRVASKANKAAN SPEKTRI | AVOINNA MA-PE 10-18, LA 10-16 ä ks

6 · 2 011

Teksti Marjo Steffansson - Kuva Max Steffansson

Kosket us FAKTA Anita Välimaa os. Pajunen -Syntynyt Äänekoskella vuonna 1959. Asuu Helsingissä. -Naimisissa tuottaja, lauluntekijä Jukka Välimaan kanssa. Perheeseen kuuluu viisi lasta, joista kolme omaa ja Jovi-koira. -Valmistui kokiksi 41 vuotiaana. Elättää itsensä spiikkerinä ja toimii myös dieettikokkina ja ravintovalmentajana. - 18 kulta- ja platinalevyä lastenlauluista -Edustanut Suomea Euroviisuissa taustalaulajana:

Palokuntajuhlat oli kuuminta hottia Anita Välimaan nuoruudessa

Äänekoski oli iso kartsa A

suin lapsena Pukkimäellä Tiittalinnaksi kutsutun kerrostalon toisessa kerroksessa. Varhaisimpaan lapsuusmuistoon liittyy juuri tuo toinen kerros ja parveke. Olin saanut nukenvaunut, ja pohdin, kuinka niille käy, jos ne pudottaa parvekkeelta alas. Ei käynyt hyvin. Muistan, kuinka hain tilkottain nekalla kermaa alakerran Mäki-Matista. Ja sen, että meillä oli sardiinipadat tekeytymässä. Ja sen, että banaania sai kitsaasti, ja että kotona tehtiin joka helvetin leipä ja mehu. Kun muutin kotoa pois, tuntui ylelliseltä nautiskella Marie-kekseillä, Pullava-pitkoilla, tonnikalalla ja limsalla. Olen aina laulanut, näin on minulle kerrottu. Kai se tuli verenperintönä, isä oli lahjakas laulaja ja äiti laulaa yhä Äänekosken kirkkokuorossa. Ensimmäinen keikka oli Koskelassa isän säestäessä kitaralla Orvokkini tummasilmää. Olin onnekas, sillä sain ekaluokan opettajaksi Laura Viirretin. Hän huomasi, että minulla on hyvä korva. Opin nuotit ennenkuin lukemaan. Viirret opetti meille solftaamista eli nuotista säveltasojen laulamista. Lauloimme koulussa paljon ja kävin Koskelan musiikkikoulua. Pikku Kakkosesta tuttu Maija Salo tuli Äänekoskelle ja perusti viulukoulun. Minä ilmoitin kotona, että haluan soittaa viulua, ja niin lähti soittoharrastus sujumaan. Pian piti ryhtyä kulkeamaan Jyväskylässä konservatoriossa. Matka Jyväskylään tuntui ikuisuudelta. Onneksi Äänekoskelle tuli jossain vaiheessa konservatorion toimipiste ja otin vielä pianon sivuaineeksi. Sain ammattitaidon tietämättäni. Koulu meni penkin alle ja pojat kiin-

nostivat. Minulla ei ollut kotiväelle vahvaa todistusta jouluna ja keväällä vietäväksi. Tulin taas kerran kevätjuhlasta apein mielin, olin 12-vuotias ja silloin tapasin Honkosen Riitan eli Kisun nojailemasta Sokkarin ikkunoihin. Kisu kysyi multa, että ostetaanko jätskit? Ja meistä tuli ikuiset ystävät. Vuoden ehdoton kohokohta oli Palokuntajuhlat! Se merkitsi kesän loppumista

ja koulujen alkamista. Mielestäni kenttä oli älyttömän suuri, oli ilotulitus, grillimakkaraa, pelit ja vehkeet, limsaa ja kaikki tämä meni maailman tähtienkin edelle. Ja sisään juhliin mentiin verkkoaidan alta. Olin kiltti mutta vilkas. En juopotellut, mutta tupakasta kärähdin varmaan joka välitunti. Reaaliaineet ei ollut mun juttu, toisin kuin musiikki ja liikunta. Harrastin musiikin ohella hiihtoa ja pikaluistelua. Viihdyin koulussa hyvin, siellä oli kaverit

ja välitunnit. Jopa niin hyvin, että tuplasin yhden luokan. Olin siis luokkatovereitani pari vuotta vanhempi. Kun kaverit haki mua kartsalle päivystään tai matikkaa lukemaan, mä valitsin Lekkerin. En saanut päästötodistusta, sillä matematiikasta jäi nelonen todistukseen kummittelemaan. Ehtolaiskurssi ei napannut. Siinä ajassa ei sillä ollut niin väliä. Yhteisö oli tiivis ja kannusti eikä lytännyt. Mä tallasin Äänekosken katuja 18 vuotta. Isäni Aarne Pajunen oli valkoinen orjakauppias, eli työnvälittäjä. Hän kannusti minua hakeutumaan ammatilliseen oppilaitokseen, vaikka taisi nähdä pintaa syvemmälle, ja sen että musiikki vie. Olin Äänekosken vanhassa sairaalassa töissä ja tuntui, että hoiva-ala kiinnostaa. Pääsin vuonna 1978 Helsinkiin sairaanhoitajakouluun. Ja laulaminen poltteli entistä enemmän. Ja koulu jäi. Upi Sorvali sattui kuulemaan lauluani. Hän kysyi osaanko laulaa nuoteista. Osasinhan mä, olin aina osannut. Kohta soi puhelin, ja huomasin olevani suorassa televisiolähetyksessä, kovassa seurassa laulamassa stemmoja prima vistana. Ja sitten soitti Ossi Runne, ja huomasin olevani muutamaa astetta isommalla lavalla Euroviisuissa edustamassa Suomea. Se päästötokarin nelonen on jäänyt kalvamaan. Koska esiinnyin jokaikisessä joulu- ja kevätjuhlassa, olisivat voineet antaa mulle keikkapalkkana viitosen siitä matikasta.

·1993 Katri Helena: Tule luo ·1992 Pave Maijanen: Yamma yamma ·1991 Kaija Kärkinen: Hullu yö ·1989 Anneli Saaristo: La dolce vita ·1986 Kari Kuivalainen: Päivä kahden ihmisen ·1985 Sonja Lumme: Eläköön elämä ·1984 Kirka: Hengaillaan

NOPEAT Sokkari vai Centrumi? - Sokkarilta sai Erikois-Suomimakkaraa ja siellä oli meikit ja Korona-baari. Perheemme kävi ainoastaan Centrumissa, joten omalta osaltani Sokkari oli kapinaa. Koskenpirtti vai Lekkeri -Lekkeri tottakai! Eka baarikokemus. Hengaillaan vai Sata salamaa? - Hengaillaan, siitä kaikki lähti. Euroviisuista haluaisin nostaa merkittävämmäksi Hullu yö -kappaleen. Sillä tiellä ollaan Jukan kanssa edelleen. Kappaleessa on Jukan sanat ja Kaija Kärkinen ja Ile Kallio ovat lapsemme Jerryn kummeja. Suomeksi vai englanniksi laulettu euroviisu? -Ehdottomasti englanniksi. Olen pop-rock-ihminen, ehkä sen vuoksi. Soolo vai tutti? - Nyt on paha, sillä molemmat ovat rakkaita. Esiintyvälle soolo, siihen on aina haiku, mutta tuttia on ihana tehdä.

6 · 2011

| Ä KS

Yksityishenkilöiden ilmoitukset

-50 %

Vuokrattavana VUOKRATTAVANA siisti kaksio 39m2 Äki:n keskustasta. Heti vapaa. P. 040-164 7177 VUOKRATTAVANA YKSIÖ 30m2 Ä:ken Pukkimäellä. Hissi, 1 krs. 1kk:n vuokravakuus P. 040 565 0941 VUOKRATTAVANA PIENI YKSIÖ 20m2 Äänekosken keskustassa. Vapautuu 1.6. P. 040 565 0941

www.volkswagen.fi

Golf-mallisto on Suomen ostetuin.

Juhlan kunniaksi 1.000 eurolla K-lahjakortteja uuden Golf Variantin ostajille. Golf-malliston menestys jatkuu*. Juhlan kunniaksi annamme Plussa-kortin haltijoille 1.000 euron arvosta K-lahjakortteja ostaessasi uuden Golf Variantin. Lahjakortit voit käyttää missä tahansa K-ryhmän liikkeissä. Etu koskee 14.4.–31.5.2011 tehtyjä uusia tilaussopimuksia ja rajoitettua erää autoja. Autokauppa ei kerrytä K-Plussa-pisteitä. Etu ei ole yhdistettävissä muihin tarjouksiin. TSI-bensiinimallisto alkaen: autoveroton hinta 17.070 ¤, arvioitu autovero1) 4.221,53 ¤, kokonaishinta 21.891,53 ¤ TDI-dieselmallisto alkaen: autoveroton hinta 21.220 ¤, arvioitu autovero2) 4.405,82 ¤, kokonaishinta 26.225,82 ¤ Huolenpitosopimus alk. 40 ¤/kk (3 vuoden sopimus, 15 000 km/vuosi) CO2-päästöllä 132 g/km. 2)CO2-päästöllä 109 g/km. Yhdistelmäkulutus 4,2–6,3 l/100 km. CO2-päästöt 109–146 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. Kokonaishinta sisältää toimituskulut.

*1-3/2011 Lähde: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Tietojen tekninen toimitus: DirektMedia 121 Oy, PL 136, 00521 Helsinki.

ä ks

· 2 011

Autoliike Oy Katuosoite 00, Kaupunki, vaihde (00) 000 000 Automyynti: ma-pe 0–00, la 00–00 www.autoliike.fi

ÄKSY MIE S

Kiittämätön nuoriso

uoriso keksittiin nuorisokulttuurin sivutuotteena joskus 50-luvulla. Maakuntiin nuorisokulttuuri levisi 60-luvulla, vitsauksen soinnunkantajina olivat Danny, Topmost ja Renegades. Nuorisokulttuurin varjolla myytiin aluksi äänitteitä, elokuvia ja farmarihousuja, sittemmin sortimentti laajeni aatteisiin, itämaisiin uskontoihin, lävistyksiin, kalorittomiin kolajuomiin, haistatteluihin ja kansainvälisiin käsimerkkeihin. Luonteenomaista nuorisokulttuurille on aina ollut se, että nuori etsii itseään. Yhtä vääjäämättömästi nuori aina löytää itsensä vanhempiensa lompakolta. Olen ollut huolissani nuorisosta siitä lähtien kun lakkasin itse olemasta nuori. Se tapahtui 70-luvun puolivälissä. Havaintojeni mukaan nuoriso on muuttunut vuosi vuodelta aina vain kehnommaksi. Kaikkein kelvottominta on nykynuoriso. Nykynuorisoa voi lohduttaa vain sillä, että seuraava nykynuoriso tulee olemaan vieläkin kehnompaa. Kaukana ei ole aika, jolloin nuori ei saa jääkaapin ovea auki ilman energiajuoman

tuomaa lisävoimaa. Havaintoni eivät perustu mihinkään irtoihmettelyyn, vaan vuosia jatkuneeseen järjestelmälliseen nuorison vahtaamiseen. Olen itseoppinut nuorisotutkija. Joka kesä olen sotkenut polkupyörälläni pitkin puistoalueita ja viherlämpäreitä syynäämään, miten puistotöitä tekevä nuoriso tehtävistään suoriutuu. Kesäni tarkkailijatonttuna ovat osoittaneet, että nykynuoriso tekee töitä kerrassaan ala-arvoisesti. Oikeita työasentoja ei hallita, koneiden käyttötaidoissakin on puutteita. Tauot venyvät, eväitä mussutetaan pitkään ja syödessä jutellaan. Näinpä yhden tyttölapsen kerran jopa hymyilevän. Eikö nykynuoriso tiedä, että työelämässä hymy riittää irtisanomisperusteeksi? Toista oli meidän nuoruudessamme. Osasimme ennen ensimmäistä kahvituntia kaiken. Teimme töitä rivakasti, ja usein meni ylitöiksi, kun emme huomanneet miten aika riensi. Eväät söimme vasta kotimatkalla. Vapaa-ajat teroitimme vesureita ja huolsimme työkoneita. Iltaisin voimistelimme ja venyttelimme, jotta olisimme

aamulla taas iskussa. Palkat sijoitimme korkeakorkoiselle tilille, emme festarilippuihin tahi soittoääniin. Muutenkin olimme eri maata, elämässä ei vitkasteltu. Tartuimme eteemme tulleisiin vähäisiin mahdollisuuksiin kuin kärpäset kärpäspaperiin. Jos joku kävi tansseissa, hän kävi siellä vain kerran ja tanssi vain yhden pelin. Viimeistään haitarisoolon aikaan hän solmi elinikäisen parisuhteen tanssipartnerinsa kanssa. Sen jälkeen ei ole humputeltu vaan tehty töitä. Minusta on kiittämätöntä, että nykynuoriso muuttaa Äänekoskeltakin pois heti, kun ikä riittää. Mikä nuorison olisi varttua tarkkailijatonttujen valvovien silmiemme alla, jossa korjaavaa palautetta ja hyviä neuvoja tulee ihan ilman pyytämättä ja ilmaiseksi. Jotain rajaa, hei! Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Narikasta pikkutakkeja ja solmioita

950-luvun puolivälissä liikemies Tuovinen perusti Suolahteen Hotelli Keiteleen Satamakadun ja Oikokujan kulmaan. Rakennuksessa oli aiemmin pankki ja myöhemmin kauppalantoimisto. Puolikaaren muotoisen parvekkeen alapuoli rakennettiin umpeen talon säilyessä muuten ennallaan. Sisätilat kokivat muutoksen, sillä pankkisali oli laajennettava ravintolasaliksi. Alkoholijuomia säilytettiin kassaholvissa. Yläkerrassa oli muhkea kabinetti ja kahdeksan hotellihuonetta. Vuonna 1961 omistus siirtyi Kerttu Havialle. Sisäänkäynti oli arkisin pihan puolelta, tanssi-iltoina kuljettiin Satamakadun kulmaovesta. Narikan portsareilta, Vilho Mölleriltä, Hannu Savolalta ja Matti Björkiltä löytyi irtotakkeja ja tusinan verran varasolmioita asiattomasti pukeutuneille. Ravintolaan oli solmiopakko. Ravintolapöytiä peittivät valkeat liinat. Tarjoilua säesti säntillinen tyyli: asiakkaan vaihtaessa pöytää, tarjoilija siirsi lasin perässä. Valomerkki tuli vartin yli puolen yön. Tanssi-iltoja tahditti elävä musiikki. Hotelli Keitelessä tanssittiin myös pitkäperjantain sekä joulupäivän iltana. Tauno Palo ja Ansa Ikonen yöpyivät

Hotelli Keiteleessä. Tarjoilija Tuula Henrikssonin toimittaessa yläkertaan kahvitilausta, hän yllätti Ansa Ikosen leikkaamasta Kuopiosta evääksi ostettua kalakukkoa. Myös Urho Kekkosen kalastusseurueen jäseniä yöpyi Keiteessä, jopa ministereitä. Kauppalan vieraana käynyt, maitolinjalla ollut Johannes Virolainen viihtyi hotellissa hyvin. Rauma-Repolan tärkeät vieraat majoittuivat Keiteleessä. Yläkabinetissa tehtiin suuria päätöksiä ja joskus kuultiin jopa ulkomaan kieltä. Eero Lehmusoksan ehdotuksesta uusi Hotelli Keitele rakennettiin Nakertajaan. 1972 valmistui uusi Hotelli Keitele ja vanha purettiin. Wiwi Lönnin suunnitteleman rakennuksen peruskivet elävät tsasounan kivijalkana Suolahdessa. Lähde: Pässinrata-lehti 2007/2008

Etsintäkuulutus:

Kuvat: Ulla Björk

In Memoriam Hotelli Keitele (Satamakadulla) s. 1955 k. 1972

■■ Missä ovat muistot lättähatusta? Kerro muistosi osoitteeseen toimitus@ aksa.fi. 6 · 2011

| Ä KS

13,90

Surffaa vauhdilla €/kk verkossa! Tyytyväisyystakuu*

a. ss ko

NOPSA

ti a. ah n ss al isa ko un i El er Sa imi sa v to vas a tt ka

Surffaa vauhdilla verkossa!

Testaa 14 päivän ajan.

13,90 €/kk

0€ 0€

Nettitikku E1820 Jopa 14,4 Mbit/s Tyytyväisyystakuu* (arvo 149 €) Testaa 14 päivän ajan.

(arvo 149 €) verkossa!

13,90 €/kk

ti a. ah n ss al isa ko un i El er Sa imi sa v to vas a tt ka

NOPSA

Nettitikku E1820 SurffJopa aa vauhdilla 14,4 Mbit/s

Elisan Toimii assa kattav . rkossa 3G-ve

Tyytyväisyystakuu* Saunalahti Nopsa toimii jopa 14,4 Mbit/s nopeudella ilman rajoituksia Testaa 14 päivän ajan.

tiedonsiirron määrään. Saunalahti Nopsa -liittymän yhteysnopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–6 Mbit/s, parhaimmillaan jopa 14,4 Mbit/s. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee sijainnista ja verNettitikku E1820 konMbit/s kuormituksesta riippuen. Tarkista verkon peittoalue: elisa.fi/kuuluvuus. * Jos Jopa 14,4 (arvo 149 €) olet tyytymätön, voit perua määräaikaisen mobiililaajakaistapaketin ilman kustannuksia 14 vrk sisällä tilauksesta (ei koske tietokonepaketteja). Tarkista kuuluvuus: www.elisa.fi/kuuluvuus. Tarjous voimassa 28.2.2011 asti.

0€

Elisan Toimii ssa kattava ssa. rko 3G-ve

Saunalahti Nopsa toimii jopa 14,4 Mbit/s nopeudella ilman rajoituksia tiedonsiirron määrään. Saunalahti Nopsa -liittymän yhteysnopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–6 Mbit/s, parhaimmillaan jopa 14,4 Mbit/s. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee sijainnista ja verSaunalahti Nopsa toimii jopa 14,4 Mbit/s nopeudella ilman rajoituksia kon kuormituksesta riippuen. Tarkista verkon peittoalue: elisa.fi/kuuluvuus. * Jos tiedonsiirron määrään. Saunalahti Nopsa -liittymän yhteysnopeuden tyypillinen vaihteluväli 0,4–6 Mbit/s, olet tyytymätön, voit perua määräaikaisen mobiililaajakaistapaketin ilman kustanparhaimmillaan jopa 14,4 Mbit/s. Tiedonsiirtonopeus vaihtelee sijainnista ja verkon kuormituksesta riippuen. Tarkista verkon peittoalue: elisa.fi/kuuluvuus. * Jos nuksia 14 vrk sisällä tilauksesta (ei koske tietokonepaketteja). Tarkista kuuluvuus: olet tyytymätön, voit perua määräaikaisen mobiililaajakaistapaketin ilman kustannuksia 14 vrk sisällä tilauksesta (ei/kuuluvuus. koske tietokonepaketteja). Tarkista kuuluvuus: www.elisa.fi Tarjous voimassa 28.2.2011 asti. www.elisa.fi/kuuluvuus. Tarjous voimassa 28.2.2011 asti.