ÄKS 33

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 3 3 · 6 . 6 . 2 0 1 2

Ulkoistettua lukemista s. 5

Konginkankaan kyläyhdistyksen liite s. 9-18

Amerikanrautaa ja avaruusmammutteja s. 21

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 20.6.

Tärttämäentie 322 44100 Äänekoski Maria Kokko p. 040 511 9131

Kesän kukat lähipuutarhasta!

Pienet amppelit

12 € ø 25 cm (norm. 14-16 €)

Isot amppelit

17 € ø 27 cm (norm. 20-22 €)

Vielä saatavana yrttejä 5 kpl/ 10 € Puutarha avoinna

ma-pe 8-20 la-su 8-18. Tervetuloa! www.kokonpuutarha.fi

|

www.facebook.com/kokonpuutarha

Palvelee kesäaikana arkisin 9-14

Huutokauppa

Suolahden Työttömät ry Kisakatu 7 Suolahti 014-542 092

la 9.6.2012 klo 12.00 (näyttö klo 11 alkaen) Suolahden vanhalla terveysasemalla Kellosepänkatu 19 Suolahti

Myydään vanhan omakotitalon irtaimisto, Kahvi- ja makkarakioski huonekaluja, polkupyöriä, astioita, Tule tekemään mielenkiintoisia löytöjä! lasiesineitä, käyttötavaroita, kirjoja...

USKo TAI ÄLÄ.

3,5 L / 90 G UUSI MÉGANE. LUoKKANSA pARAS. JA KAUpAN pÄÄLLE 4 vUoDEN TAKUU.

RENAULT MÉGANE ENERGy ALK.

23 586 € poLTToAINETTA KAUpAN pÄÄLLE!

KIIREESTI KoEAJoLLE JA voITA LIpUT MoNZAAN!

Erään Clio, Mégane ja Scénic -autoja saat kaupan päälle polttoainetta 500 € arvosta, kun toimit nopeasti.

Koeajajien kesken arvomme 15.8. F1-matkan kahdelle Monzaan 7.- 9.9.2012.

AJA RENAULTILLA, AJAT AIKAASI EDELLÄ! Pitkä kokemuksemme F1-autojen teknologiasta on myös sinun voittosi. Uudet, nyt normaalimalleissamme tarjolla olevat 110 hv Energy-moottorit ovat huikean tehokkaita. Silti ne kuluttavat vain 3,5 litraa sadalla kilometrillä päästöjen ollessa ainoastaan 90 g/km. Aloita maailmanparannus heti tänään.

TERVETULOA KOEAJOLLE MUUTTAMAAN KÄSITYKSESI RENAULTISTA!

• Katsastusviranomaisen tarkastama • Kuntotarkastusraportit nettisivuillamme* • Huollettu ja kunnostettu • Kahdet hyväkuntoiset renkaat • Alle 6 vuotta vanha • Alle 200 tkm ajettu • Hyville autoille myönnämme 12 kk / 20 tkm kirjallisen ostoturvan.

Autot kuntoraportteineen löydät kotisivuiltamme hameenauto.fi.

Mégane mallisto alkaen 1.4 TCE 130 Expression 17 380 € + arvioitu autovero 5 333,97 € + tk 600 € = 23 313,97 € CO2 päästöllä 145 g/km. 1.5 dCi S&S Expression 19 760 € + arvioitu autovero 3 225,64 € + tk 600 € = 23 585,64 € CO2 päästöllä 90 g/km. Yhdistetty kulutus 3,5 l - 6,3 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein.

JYVÄSKYLÄ Kuormaajantie 8 Automyynti puh. 010 5228 210 Avoinna ma-pe klo 9-17, la klo 10-14

2

Puhelut 010-yritysnumeroihin: 8,28 s/puh. ja lisäksi lankapuh. 5,95 s/ JÄMSÄ Keskuskatu 25 min. ja matkapuh.17,04 s/min.

Automyynti puh. 010 5228 280 Dacia.fi | Vaadi paljon. Maksa vähän. ma-pe klo 9-17, kesälauantaisin suljettu

33 · 2012

| Ä ks

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 3 3 · 6 . 6 . 2 0 1 2

Anneli Kauta-Soljava Työssäkäynti haittaa harrastuksia.

33/2012

Vakauttamispaketti tikittää s. 5

Kosketeltavana Mark Levengood s. 14

ÄKS Testaa s. 18-19

Kosketeltavana Niina Minkkinen

12

19

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 20.6.

Seuraava ÄKS ilmestyy 20.6.2012

Kuva: Tilda Hopia

Toimittajalta Terho Vuorinen

X33

Sini pakenee maailmaa maalaamalla

Nuori taiteilija ihailee Ari Liimataista, maalaa tauluihin vähän mitä sattuu ja haluaa isona tehdä tatuointeja.

Kymmenenvuotias Sini Rautiainen sai mummoltaan lahjaksi maalaustelineen ja -tarvikkeita. Nelosluokkalainen tyttö päätti kokeilla, tarttui siveltimeen ja rakastui samantien.

Tänään, kymmenen vuotta myöhemmin, Sinillä on oma näyttely Hoikkassalissa.

- Ihastuin maalamiseen, kun huomasin kuinka tätä maailmaa pääsi pakoon maalaamalla ja kaikki murheet unohtuivat, kun keskittyi vain maalaamiseen. Nykyään saatan uhrata koko päiväni maalaamiseen, Sini kertoo.

Rakas harrastus vei Sinin opiskelemaan kuva- ja mediataidetta vuonna 2009. Kouvola oli kaukana kotoa, mutta lähempää ei löytynyt maalauspainotteisia kouluja, joten sinne oli lähdettävä.

Ensi syksynä Sinistä valmistuu kuva-artesaani.

- Täysin vieraaseen paikkakuntaan on ollut kiva tutustua, olen itsenäistynyt ja kasvanut ihmisenä sen kautta.

Koulu on auttanut Siniä tajuamaan, mitä kaikkea voi käyttää maalaamisessa.

Hänen linjallaan käsitellään maalaamisen lisäksi kuvanveistoa, valokuvausta, taidegrafiikkaa ja kuvankäsittelyä. Valinnaisiksi aineiksi Sini on valinnut ko-

ä Ks

| 33

· 2 012

rukivien hiomisen, lahjojen ja korttien valmistamisen, animaation ja öljyvärikurssin.

- Erilaisia tekniikoita on tullut kokeiltua ja paljon. Jos tykkää maalaamisesta ja muista taideaineista, voin suositella koulua.

- Olen kehittynyt tässä kolmen vuoden aikana aika paljon. Jaksan nykyään käyttää tauluihin enemmän aikaa ja maalaan useita kerroksia luonnostelun jälkeen. Yksityiskohtien maalaamisesta olen pitänyt aina. Nyt jaksan maalata niitäkin maltillisemin.

Sini maalaa tauluihin vähän mitä sattuu, mitä mieleen tulee. Luonto, ihmiset ja eläimet ovat olleet yleisimpiä aiheita.

Erääseen koulunäyttelyyn Sini maalasi myös kateudesta ja vihasta, toiseen taruolennoista kimalluksen kera.

- On kiva kokeilla uusia juttuja! Pyrin tekemään tauluistani tasapainoisia ja värimaailma vaihtelee mieleni ja elämäntilanteeni mukaan. Nykyään käytän paljon enemmän värejä kuin ennen. Töistä voi lukea mielentiloja ja päästä syvemmälle siihen, mitä taitelijan päässä liikuu. Sekin on yksi syy, miksi tykkään maalata.

- Hoikkassalin näyttelyn ideana on näyttää, miten olen kehittynyt maalaa-

jana ja piirtäjänä. Tuon näyttelyyn lapsuuden piirrustuksiakin! Töitä on tehty sekä opiskeluaikana että aikaisemmin.

Kouluun on vielä palattava hetkeksi ensi syksynä. Kun opinnot on suoritettu ja todistus on kädessä, Kouvola saa jäädä taakse.

- Aion varmaan muuttaa lähemmäksi kotia ja kaikkia vanhoja kavereita. Ehkä Jyväskylään!

Kesällä Sini aikoo keskittyä enemmän piirtämiseen ja tatuointien suunnitteluun kansiota varten. Vaikka maalaaminen onkin ihanaa, Sinin unelma olisi tehdä työkseen tatuointeja.

- Kansion avulla yritän päästä oppipojaksi, tai siis tytöksi, johonkin tatuointiliikkeeseen.

Nuori taitelija tykkää Edvard Munchin töistä.

- Sillä kaverilla on mielikuvitusta ja taitoa! Ihailen myös Ari Liimataisen kynäruiskutöitä. Niissä on ihan mahtavaa huumoria, minkä ymmärrän. Kävin pari vuotta sitten Arin kynäruiskukurssilla.

Siniltä löytyy itseltäänkin kynäruiskuvälineet. Ehkäpä tässä on Äänekosken seuraava kynäruiskutaiteilija?

Tilda Hopia

Sain lauantaina kunnian käydä onnittelemassa kolmea tuoretta ylioppilasta. Fiksuja, mukavia nuoria kaikki. Jos oikein arvaan, niin jokaisella on edessään vielä vuosia hauskaa, luovaa nuoruutta, opiskelijaelämää, mielekästä tekemistä, uusia, mielenkiintoisia ystäviä.

Useimmilla ylioppilailla ja ammattiin valmistuneilla nuorilla on jonkunlainen päämäärä. Halu tehdä jotain, ehkä kokeilla rajoja ja yrittää tavoitella jopa mahdottoman oloista unelmaa.

Kaikki unelmat eivät tietenkään toteudu, mutta tilalle tulee uusia. Toki tiedossa on pettymyksiäkin. Väliin mahtuu myös sydänsuruja. Mutta sellaista elämä parhaimmillaan on: rikasta, elämyksellistä, kasvattavaa.

Puhutaan ehkä niistä elämän parhaista vuosista. Tiedän, että useimmat selvittävät karikot komeasti ja löytävät paikkansa maailmasta.

Samaan aikaan toisaalla. Jonkun ylioppilaan vanha luokkakaveri on syytettynä murhasta. Ja se toinen, mukava kaveri ysiluokalta, on jo kuollut ja kuopattu.

Kolmas lähti vedettyään yliannostuksen. Neljäs lojuu pikkupäissään kämpillä, roikkuu netissä – eikä jaksa edes työkkäriin ilmoittautua. Tulis jo se perjantai...

Nyt kukitetuista enemmistö pärjää jo omillaan. Mutta jatkuvasti kasvava syrjäytyneiden joukko ei. Nämä elämänsisällön hukanneet nuoret ovat läheisiämme ihan samalla tavalla, ja juuri he tarvitsevat tukea päästäkseen jaloilleen.

Ikuinen kilpajuoksu "hyvinvoinnin" perässä on jakanut nuorisomme kylmästi kahtia. Joku on mennyt pieleen, mutta syyllistämisellä ei voiteta mitään. Ei myöskään liiallisella ymmärtämisellä ja paapomisella.

Arvoisat poliitikot, käsissämme on hurja aikapommi. Säästäkää, mistä ikinä haluatte, mutta älkää leikkikö haavoittuvaisten nuorten elämällä.

Vakio pals tat: Av aus 4 K a l ent e r i 7 - 8 Kos k e t us 1 9 Äk symi es 22

3

Avaus

Pikakelaus

Matti Jokihalme ÄÄNEKOSKEN UUDEN ELOKUVAKERHO Club 35mm:n ensimmäinen elokuvaesitys näytettiin Kinomikossa viime viikolla.

Ensielokuvaksi valittiin Äänekoskella kuvattu, Jarmo Lampelan ohjaama Joki (2001). ÄÄNEKOSKI GAMES järjestettiin torstai-iltana. Kisoissa saavutettiin kaksi kotimaista kärkitulosta sekä kahden ÄU-nuoren omaa ennätystä.

KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS toteutti poliisin valtakunnallisen ennalta estävän toiminnan 2012 -suunnitelman mukaisesti koulujen päättäjäisviikonloppuna tehovalvontaa alkoholihaittojen ehkäisemiseksi. Valvontaa suunnattiin erityisesti alaikäisten alkoholin käyttöön sekä alkoholin käyttöön yleisillä paikoilla.

Investointimäärärahoja karsitaan 680 000 euroa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että painotalo odottaa remonttiaan, Keskuskoululle varattu 500 000 euroa kutistuu 90 000 euroon.

Investoinneista jää käyttämättä 775 000 euroa, mutta joihinkin kohteisiin tarvitaan lisää rahaa, muun muassa Suolahden kirjastoon uppoaa 100 000 euroa ennakoitua enemmän.

Kaupunki aloittaa koko 1400 työntekijäänsä koskevat yt:t. Tavoitteena on jo tänä vuonna saada 300 000 euroa säästöä henkilöstömenoista. Kaikki keinot otetaan käyttöön: palkattomat vapaat, eläköitymiset, irtisanomiset ja lomautukset.

Konginkankaan kesäpäivät lähestyvät ja ne ovat viikko juhannuksesta eli 29.6- 1.7.2012. Konginkankaan kesäpäivät aloittavat Ääneseudun kesäpäivien tapahtumasarjan, jotka ovat saaneet hyvän suosion kiireettömänä tapahtumana ja ihmisten kohtaamisena. Tässä lehtiliitteessä kerromme Konginkankaaseen liittyvistä asioista, kylän tapahtumista ja hankkeista. Myös omilta kotisivuilta konginkangas.fi löytyy monipuolista tietoa. Viime vuoden aikana sivuillamme oli noin 27000 kävijää. Toivottavasti sivut palvelevat myös meidän kesämökkiläisiä ja vapaa-ajan asukkaita kautta Suomenmaan. Käy kurkkaamassa sivuiltamme edellisten vuosien kesäpäivien kuvagalleriaa ja nauti hienoista kesän hetkistä.

Konginkangas valittiin 2011 Keski-Suomen vuoden kyläksi, joka on antanut myönteistä kuvaa. Kyläyhdistyksellä on tällä hetkellä menossa investointihankkeita. Olemme talkoilla kunnostaneet Pohjoishiekan uimarantaa, korjanneet rakennuksia ja uusineet uimalaiturin kannen. Talkoissa on ollut hyvä tekemisen meininki, mukana on ollut myös nuoria ja vähän meitä vanhempia tekijöitä ja koneapua on saatu tarvittaessa. Lintulahden laiturihanke yhdessä Äänekosken kaupungin kanssa odottaa vielä Avian päätöksiä ennen toteuttamista. Toiveena on päästä rakentamaan tämän syksyn aikana tai viimeistään ensi keväänä.

Vuoden aikana olemme järjestäneet monenlaisia tapahtumia, kokouksia ja palavereita yhteisten asioiden puolesta.

Lämmin kiitos kaikille talkoolaisille ja tapahtumiin osallistuneille. Yhteisistä asioista huolehtimalla ja Konginkankaan palveluja käyttämällä meillä on mahdollisuus pärjätä muutoksessa, joka on todellisuutta ympärillämme. Vanhan ajan talkoohengellä ja oma-aloitteisuudella selviämme paremmin huomisesta. Ovet ovat avoinna kaikille esityksille ja toiveille, ottakaa rohkeasti yhteyttä hallituksemme jäseniin.

Olette sydämmellisesti tervetulleita tapahtumiin, talkoisiin ja Konginkangaspäiville.

Matti Jokihalme puheenjohtaja Konginkankaan kyläyhdistys

40 paikkainen Caffitella aloittaa S-marketin aulassa heinäkuussa. Lounasta, kahvila- ja konditoriapalveluja tuottava yritys työllistää 3-4 henkeä ja tuotteet valmistuvat Jyväskylässä.

0 X n ollas ta kymppiin Hallitus päätti maanantain kokouksessa, että henkilöstömenojen säästötoimeksi käytetään myös pehmeämpiä keinoja eli talkoovapaita. ÄKS kysyi kaupungin toimialoilta, kuinka paljon talkoovapaat näkyvät ja tuntuvat työpaikoilla.

Asteikko nollasta kymppiin.

Ville Härtsiä

Keijo Lukkarinen

Hannu Javanainen

sivistystoimenjohtaja

apulaisylilääkäri

kaupunginjohtaja

"Opetuspuolelta ajateltuna 8, koska siellä talkoovapaat näkyvät eniten. Muualla sivistysaloilla sanoisin että 5. Talkoovapaat voidaan pitää vaikkapa muutaman kuukauden aikana, joilloin niillä ei ole niin suuri merkitys."

"Kyllähän talkoovapaat näkyvät ja tuntuvat.

Enemmän kuitenkin muut säästötoimenpiteet, kuten lomautukset, näkyvät Terveyskeskuksessa."

"Tottakai talkoovapailla on iso merkitys, ja työpaikoilla on aina vaikeaa, kun joku on poissa."

4

7

4 4

Markku Auvinen

Tuula Halonen

vapaa-aikatoimenjohtaja

siivouspalveluesimies

"Se riippuu paljon talkoovapaiden ajankohdasta ja työyksiköstä. Jos pidetään päivä silloin ja päivä tuolloin ja sovitaan ne sellaiseen aikaan, kun ei ole ruuhkaa tai esimerkiksi uimahalli on suljettuna, eivät ne vaikuta niin paljon."

"Tällä hetkellä ei yhtään. Ja mehän siirrytään vuoden alusta kiinteistöhuoltoyhtiöön, joten talkoovapaat eivät tule vaikuttamaan meihin."

7,5

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi

33 · 2012

| Ä ks

Suut makeeX Luottamustoimien vuosittaiset kokous-, matka-, koulutus ja muut kustannukset ovat noin 300 000 euroa. Luottamuspaikkojen määrää vähennetään tulevaisuudessa kolmanneksella.

Tuleeko säästöä satatonnia?

Useilla lautakunnilla on tapana kerran vuodessa kokoustaa jossain muualla kuin kaupungintalolla, varsinkin näin kevään lopulla viimeisenä kokouskertana. Esimerkiksi opetuslautakunnan viime viikon kokous järjestettiin ravintolassa. Ruokailu maksoi per nenä noin 30 euroa, joten kokous tuli maksamaan useita satoja euroja. Opetuslautakunnan esittelijä Ville Härtsiä ei näe asiassa pröystäilyä.

- Meillä voisi olla sellainen politiikka ettei mitään eikä missään ikinä. Työtähän päättäjätkin tekevät, ja välillä tekee hyvää palkita heidät.

Ulkoistettua lukemista Perjantaina saattoi joku hieraista silmiään Suolahdessa vilkkaimpaan kauppaaikaan. Kirjaston piha oli mustanaan väkeä, ja kaikilla nenä kiinni kirjassa.

Suolahdessa ollaan supistamissa kirjaston toimintaa todella raskaalla kädellä.

Remontissa olevassa kirjastossa on yli 40 000 nidettä ja kilometri hyllytilaa, viimeisen päätöksen mukaan kirjasto jää väistötiloihin Ostokeskukseen. Näin ollen Suolahden taajamaan jää lehtilukusali ja kirjojen palautuspiste.

-Tämä tuntuu kauhean pahalta.

Ja se myös näkyy Sirpa Saarela koko olemuksessa. Saarela toimi Suolahden kirjaston johtajana vuosilta 1970-2004.

Hän on elänyt pitkän kaaren kirjaston historiaa. Sen, kuinka lainoja leimattiin koulun vintillä, ja sen, kuinka uutta kaunista kirjastorakennusta rakennettiin.

- Paras hetki oli se, kun minut valittiin Suolahteen töihin. Ja seuraavaksi paras se, kun uusi kirjasto avattiin vuonna 1980, Saarela muistelee ja samalla suitsuttaa uskomatonta työyhteisöään. Saarela oli valinnut Kerjäläistyttö – nimisen kirjan, jonka ensimmäinen luku on

”Ruhtinaallinen selkäsauna”.

Hiljainen mielenosoitus keräsi reilut 50 lukijaa kirjaston eteen. Luetut kirjat olivat kantaa-ottavia: Porsaita äidin oomme kaikki, Vereen kirjoittu, Lottomiljonäärit, Valokeilassa, Saako tälle edes nauraa.

Kai Höök ja Heiki Orupõld olivat kekseliäitä. He vaihtelivat keskenään kirjoja pihamaalla.

- Tänne pihaan voi tulla oman kirjansa kanssa ja vaihtaa sen kaverin kirjaan.

Ja ilmastointi pelaa, miehet ratkaisivat lennossa suolahtelaisten pulman.

Myös kirjastoauton kuljettaja Erkki Lahtinen on ihmeissään kirjaston alasajosta.

- Jos jotain pitäis sponssata, niin päättäjille tonttulakit.

Lahtinen on ajanut kirjastoautoa vuodesta 1989, nyt ollaan lakkauttamassa pyörillä kulkevaa kirjastoa ja Lahtisen piti siirtyä Suolahden kivijalalliseen kirjastoon.

- Kirjastoautosta lainataan yhtä paljon kuin Sumiaisten ja Konginkankaan kirjastoista yhteensä. On perin kummal-

ÄKS kysyi lautakuntien puheenjohtajilta, onko oma lautakunta ehtinyt vielä kokoustaa ravintolassa ja mitä mieltä tälläisestä ollaan?

lista lakkauttaa syrjäkyliä ja pikkukouluja palvellut auto. Mihinkä minut sijoitetaan töihin, sitä en tiedä, Lahtinen hämmästelee.

Paikalle ”uskaltautuivat” 43:stä päättäjästä kaksi: kaupunginhallituksen jäsen Sirpa Martins ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Marko Tuhkanen. Kuhina kaksikon ympärillä oli kova. Vaikka kirjaston kohtalo korventaa sisuksia, keskustelun taso pysyi asiallisena. Tuhkanen ja Martins ottivat vastaan ehdotuksia sekä kuuntelivat ja keskustelivat rakentavaan sävyyn mielenosoittajien kanssa.

- Vien terveisiä kaupunginhallitukselle, Martins lupaa.

Kirjasto on ollut suolahtelaiselle paikka, jossa on käyty taidenäyttelyissä, kokouksissa ja pienimuotoisissa runo- ja musiikkimatineoissa. Suolahden kirjasto saa erityiskiitoksen persoonallisen henkilökunnan työpanoksesta ja siitä, että uutuuskirjat ovat saapuneet luettavaksi uunituoreena.

Marjo Steffansson

Gallup Konginkangas herää eloon kesällä, kun lomalaiset valtaavat kylänraitin ja nauru kaikuu uimarannalla. ÄKS kysyi konginkankaalaisilta, mikä pienen paikan kesässä on parasta?

Kalevi Ahonen

Miia Leikkainen ja Elias Lomperi

Neea Hämäläinen ja Elmo

Puhdas vesi ja uimarannat. Pääsee polskuttelemaan!

Pieni paikkakunta ja tänne tulevat lomalaiset, sekä tietenkin kesäpäivät.

Kesässä parasta on, kun koulu loppuu!

Ja kun mökillä Lintulahdessa pääsee uimaan.

Olli Vertainen/Tekninen lautakunta - Ei ole kokousta ravintolassa ollut eikä olla puhuttukaan sellaisesta mahdollisuudesta. Taitaa sillä Opetuslautakunnalla olla sitten rahaa sen verran että voi käydä syömässä. Meillä on ollut tapana kerran vuodessa käydä makkaranpaistossa Sumiaisisissa, vaikka maksaahan se makkara ja kyyti sinnekin jotain.

Jarkko Kaukometsä/Perusturvalautakunta - Ei ole ollut eikä tule olemaankaan.

Jouluaterialla käytiin Keiteleessä, mutta muuten ollaan kokoustettu kaupungintalolla, jossa on hyvät tilat. Nämä ovat juuri sellaisia juttuja, joista tulee turhaa laskua, joten kannattaisi vähän miettiä asiaa tässä taloustilanteessa.

Seppo Ruotsalainen/Vapaa-aikalautakunta - Meidän seuraava kokous on vasta syksyllä, mutta ravintolassa ei olla oltu.

Sehän on niiden asia missä kokoustavat, sen enempää en halua kommentoida.

Tuire Alatalo/Ympäristölautakunta - Ei tässä tapauksessa mitenkään kaupungin rahoilla mässäillä eikä alkoholi kuulu ravintolassa kokoustamisen pariin. Myös ympäristölautakunnan kokous on varmasti jossain vaiheessa ravintolassa.

Laura-Liisa Hyytiäinen/Tarkastuslautakunta - Tarkastuslautakuntakin käy välillä kokouksissa erilaisissa paikoissa, esimerkiksi Telakkakadun koululla. Jokaiselle lautakunnalle on varattu tietty määrä rahaa, jonka he saavat käyttää miten haluavat.

Marko Tuhkanen/Opetuslautakunta - Meillä on ollut tapana käydä keväisin jossain syömässä. Mielestäni olemme sen ansainneet, mutta jos sellainen ohjeistus tulee että tavasta on luovuttava, niin sitten luovutaan.

Tilda Hopia

Sinne missä teatteria ei ole T

eatteri Eurooppa Neljän proomukesä on alkamassa.

Ensimmäiset harjoitukset ovat takana päin, ensi-iltaan on kaksi viikkoa. Mitä teatteriporukka odottaa kesältä?

- Tietenkin suurta menestystä, Ritva Oksanen nauraa.

- Ja hyviä ilmoja, että pääsee vähän virveliä käyttämään välillä, lisää Ari Laaksonen.

Ryhmä on tähän mennessä harjoitellut pommisuojassa. Ero pitkään proomuun on suuri.

- Täytyy sanoa, että tuolla kannella on järkyttävän paljon tilaa. Onneksi proomu on kuitenkin niin suuri ja vakaa, ettei edes tunnu siltä kuin olisi veden päällä, Laaksonen kertoo.

Suolahden jälkeen proomu matkaa Laukaaseen, sitten Jyväskylään ja vielä Säynätsalon kautta takaisin Suolahteen. Oksanen paljastaa, että luvassa on myös yksi yöesitys.

- Ja jos kaikki menee hyvin, yritämme saada myös yhden esityksen, jossa ihmiset katsoisin näytelmää veneistään Päijänteellä, Laaksonen kertoo.

Teatteri Eurooppa Neljä toimii ympäri vuoden. Kesäteatterin lisäksi on lastenteatteria, draamaa ja cabarettia.

Teatteriryhmä perustettiin siksi, että se menisi sinne, missä teatteria ei ole. Niinpä monet paikkakunnat ovatkin tulleet ryhmälle tutuksi.

- Jokainen paikka on vähän erilainen, mutta kiertäminen on mukavaa, Antti Parviainen kertoo.

Tämän kesän näytelmäksi valikoitui Outi Popp:n käsikirjoittama Haavelaiva. Proomu esittää, yllätys yllätys, laivaa joka kaapataan. Ja sitten rupeaa tapahtumaan!

- Näytelmässä monen ihmisten elämä saa uuden suunnan. Mukana on paljon musiikkia, ja sen ja tekstin avulla tarinassa mennään eteenpäin, kertoo näytelmän ohjaaja Kimmo Lavaste.

- Olemme tiedostaneet, että akustinen on aika vaativa kun ei ole seiniä ympärillä. Kaikilla on mikit, joita käytetään tarvittaessa. Täytyy varautua huonoihinkin olosuhteisiin.

Lavaste liittyi ryhmään viime kesänä. Hän on toiminut 15 vuotta eri teattereissa teatterinjohtajana.

- Tarkoitus on monipuolistaa Teatteri Eurooppa Neljän profiilia. Kolme peruspilaria ovat kesäteatteri, kiertävät jutut ja revyt.

Ritva Oksasen 13. kesä Teatteri Eurooppa Neljässä on alkamassa. Näyttelijä sai juuri kultaisen ansiomerkin punaisella ruusukkeella, sillä hän on ollut 50 vuotta alalla.

- Olen ollut lähes alusta saakka mukana. On sellaisia näyttelijöitä jotka eivät voi ajatellakaan kesäteatteria, minulle se on elämän suola. Tässä ryhmässä asioita tehdään yhdessä iloisesti ja kunnianhimoisesti.

Tilda Hopia

www.äks.fi 1635 kävijää päivässä, käy sinäkin

6

33 · 2012

| Ä ks

Eilen tänään

Kahdeksan miljoonaa uuteen lukiorakennukseen? Äänekoski, 7.6.1982 Kaupunginhallitus hyväksyy suunnitelman, jonka mukaan Äänekoskelle nousee uusi rakennus lukion ja yläasteen tarpeisiin. Uuden koulun on määrä saada käyttöön neljän vuoden päästä.

Hankkeesta on jo lähtenyt ilmoitus kouluhallitukselle. Seuraavaksi odotellaan, että valtiovalta hyväksyy koulu- ja kirjastoinvestointien keskipitkän aikavälin suunnitelmiin kuuluvan hankkeen. Äänekosken koulutoimi esitti lukiolle kahta vuotta nopeampaa aikataulua.

Uudisrakennuksen hinnaksi on arvioitu kahdeksan miljoonaa. Tällä hetkellä lukio toimii pääasiassa 1960-luvulla rakennetuissa tiloissa Hiskinmäellä.

Ennen lukion uudisrakennusta Äänekoski remontoi kuitenkin Honkolan koulun. Remontti käynnistyy suunnitelman mukaan ensi vuonna.

Kaupunginhallitus päätti myös kirjastoauton uusimisesta. Jos suunnitelma toteutuu, niin kahden vuoden päästä sivistystä Äänekosken kylille levittäisi uusi auto. Nykyinen auto on vuodelta 1972.

Ennen lukion uudisrakennusta Äänekoski remontoi kuitenkin Honkolan koulun. Remontti käynnistyy suunnitelman mukaan ensi vuonna.

Kaupunginhallitus päätti myös kirjastoauton uusimisesta. Jos suunnitelma toteutuu, niin kahden vuoden päästä sivistystä Äänekosken kylille levittäisi uusi auto. Nykyinen auto on vuodelta 1972.

Tapaht umat 6.6.

■■ klo 18 Valtra-kesäkisa Suolahden urheilukentällä Suolahden urheilukentällä. Järjestäjänä Suolahden Urho ■■ klo 19 Kinomikossa Risto Räppääjä ja viileä Venla ■■ Lomakeskari by Illu Ravintola Kalliossa.

7.6.

■■ klo 16-19 Kesäinen iltatori. Toripaikka 12 euroa tai puolikas kuusi euroa.

■■ klo 19 Kinomikossa Prometheus 3D

8.6.

■■ Jalkaväkirykmentti 50:n jatkosotaan lähdön muistotilaisuus. Wanhalla Asemalla klo 18. Seppeleenlasku JR 50:n muistimerkille.

Tilaisuudessa esiintyvät Laukaan mieslaulajat ja Äänekosken Työväensoittajat. Järjestäjänä Puolustusvoimien Keski-Suomen aluetoimisto ■■ klo 18 Kinomikossa Lumikki ja metsästäjä ■■ Chainerectionin levynjulkaisukonsertti Pub Markuksessa. Lauteita lämmittelemässä Gaspard Oil.

9.6.

■■ klo 16 Puistosoitto - Äänekosken Työväen Soittajat ja Laukaan Mieslaulajat Keskuspuistossa ■■ Äänekoski tutuksi -kulttuurin opastettu – Tämä hanke on kyllä jäänyt historian hämärään, ei mitään muistikuvia. 90-luvun lopulla kiertoajelu eteläisen Äänekosken keskeisiin koulua sitten saneerattiin, yläasteen rehtorina 30 vuotta sitten toiminut Tapio Nyholm ih- kohteisiin. Retken hinta 20 euroa, sisältää mettelee. ruoan ja kahvin.

■■ Ravintola Kalliossa 4-vuotispirskeet.

6.6.2012

10.6.

■■ klo 16 Kinomikossa Lumikki ja metsästäjä

11.6.

■■ Lasten viikkokisat Äänekosken liikuntapuistossa klo 18. Järjestäjänä Äänekosken Urheilijat

12.6.

■■ Tiistairastit Konginkankaalla. Lähtö lo 1719 keskustasta. Järjestäjänä Rasti E4.

■■ klo 18 Kinomikossa Lumikki ja metsästäjä

13.6.

■■ klo 18 Valtra-kesäkisa Suolahden urheilukentällä. Järjestäjänä Suolahden Urho ■■ klo 18 Kinomikossa Lumikki ja metsästäjä

14.6.

■■ klo 16-19 Kesäinen iltatori. Toripaikka 12 euroa tai puolikas kuusi euroa.

15.6

■■ klo 9-16 Suojärven siirtolapuutahalla taimienvaihtopäivä.

■■ Teatteri Eurooppa Neljä - Haavelaiva.

Wanhalla Asemalla Suolahdessa. Ensi-ilta 15.6 kello 19. Seuraavat esitykset lauantaina 16.6 klo 14 ja 19 sekä sunnuntaina 17.6 klo 14 ja klo 19.

Aikuiset 26 euroa, eläkeläiset 23 euroa, muuta 19 euroa (nuoret, opiskelijat, työttömät), lapset 13 euroa.

Teatterimatka Äänekoskelta Sumiaisten kautta Suolahteen ensi-iltaan ja takaisin. Lähtö Äänekoskelta 17:30 ja Sumiaisista 18:00. Paluu esityksen jälkeen. Hinta 50 euroa sisältäen teatterilipun.

■■ 15.-17.6. kansainväliset M-Z tapaamisajot Sumiaisten leirintäalueella

16.6

■■ Matka Paatelasta Pielavedelle kantosiipialus Suvi expressillä. Matkan hinta 80 euroa, lähtö klo 8 ■■ Rompe- ja kirpputori Ale-Makasiinin parkkipaikalla klo 9-17. Alueelle vapaa pääsy ■■ Klo 10 alkaen katusählyä Suosikin parkkipaikalla Suolahdessa.

18.6

■■ Lasten viikkokisat Äänekosken liikuntapuistossa klo 18. Järjestäjänä Äänekosken Urheilijat ■■ Tulitikkuja lainaamassa -näytelmän ensiilta Kartano Kievarin Kesäteatterissa. Näytökset 18.6-3.8. Liput 27 euroa, opiskelijat ja eläkeläiset 25 euroa, lapset alle 12 v. 14 euroa.

19.6

■■ Tiistairastit Mämmellä klo 17-19. Järjestäjänä Rasti E4

Näyttelyt ■■ 3.6-12.8 Punainen Hevonen -kesänäyttely Laajan Galleriassa. Aukioloajat keskiviikosta sunnuntaisin 12-18 (perjantaisin 12-16). Näyttelyn pääsymaksu 5 euroa.

■■ 5.-19.6 Sini Rautiaisen maalauksia Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16. Vapaa pääsy.

■■ 6.6-31.8 Lasin läpi - muotoilijalegenda Helen Tynell. Äänekosken Taidemuseossa. Avoinna ti-pe 12-18, la-su 12-16. Pääsymaksu 2/1e.

Soittakaa Paranoid!

■■ Äänekosken kirjaston musiikkiosastolla voi kuulla musaa ihan livenä. Muutama viikko sitten musiikkiosastolle hommattiin kitara ja koskettimet. ÄKS kävi testaamassa soittimia. Mitä!

Eikö kirjastossa tarvitse olla enää kuin huopatossutehtaalla? Saako täällä soittaa vaikka heviä?

- Höh, ei tää ole niinkuin ennen, sanoo Pentti Ronkanen ja tehostaa sanomaansa huitaisemalla kättään.

Täällä saa siis soittaa – oikeesti?

- Kyllä täällä käydään päivittäin soittelemassa. Tähän voi tulla harjoittelmaan vaikka soittoläksyä tai kokeilla nuottikirjan nuottien taipumista säveliksi. Koskettimia soittaessa voi käyttää kuulokkeita, ja kun tuota nappulaa pyörittää, niin kuuluu vaikka mitä tehosteita. Elukoiden ääniä ja semmosia, valjastaa Ronkanen.

Ja ÄKSän testiryhmä testaa. Hyvät on saundit ja kitarakin vireessä. Mutta mitä myö soitettas?

- Soittakaa Paranoid, sanoo Ronkanen ja tuo nuotit eteen.

Ja siitä se lähti: tii tii tii tidi didi tidi didi tii tii...

Het mahtava palavelu!

Musiikkiosasto avoinna: ma-ke 12-19, to-pe 12-16

ä Ks

| 33

· 2 012

Katusählyä Suolahdessa ■■ Suolahden Punakarhujen järjestämä katusählyturnaus pelataan lauantaina 16. kesäkuuta Suolahdessa.

- Vielä ei oo muita ilmottautunut muita kuin oma porukka. SuPan porukkaa on kosiskeltu, ja vähän ne lupaili tulla, Hasif Hamkar kommentoi.

- Oulusta ja Helsingistäkin ollaan porukkaa pyydetty. Tavoitteena olisi saada 4-8 joukkuetta pelaamaan.

16.6. Suolahdessa Suosikin parkkipaikalla alkaen klo 10 Ilmoittautumiset Hasif Hamkar 040 585 1341 Joukkuemaksu 70 €

kalenteri@aksa.fi

7

X PriX

Äksymyxiä Vuosilukuja peliin, vaikka veikkaamalla. Kuka lähimpänä, hälle kunnia.

TAVATAAN TORILLA

1. Suosittujen ja julkkiksiakin Keski-Suomessa runsaasti keränneiden hengellisten Miesten iltojen perinne alkoi Hietamalta, mutta minä vuonna?

PALKINTOKYSYMYS: Mikä rakennus? Sen nimi viittaa erääseen alkuaineeseen, erääseen planeettaan ja lisäksi vielä liikeelämään. Ikävästi juuri laman alla valmistuneessa rakennuksessa voi muun muassa pelata, politikoida ja hakea tuskaan lievitystä monella muullakin tapaa.

2. Minä vuonna Sisä-Suomen Lehti siirtyi Keskustapuolueen äänenkannattajana toimineen Keskisuomalaisen omistukseen Jyväskylään?

3. Minä vuonna Äänekosken Karjala-seura perustettiin?

4. Minä vuonna sulfiittispriin valmistus alkoi Äänekosken tehtailla?

Oikein saaneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

5. Minä vuonna Äänekoski sai oman hautausmaan?

X32:ssa kysyimme seuraavaa: Mikä tunnettu seos? Aluksi sitä tehtiin Äänekoskella, sitten Savon suunnalla, mutta nykyisin Pohjanmaalla. Seoksen nimi muuttui seitsemän vuotta sitten, kiitos EU:n. Seos on tuoteryhmänsä suosituin Suomessa. Kylmäsäilytystä vaativaa tuotetta myydään vuodessa yli kymmenen miljoonaa kiloa.

6. Minä vuonna Ääneseudun Kehitys Oy perustettiin?

7. Minä vuonna Suolahdesta tuli kaupunki?

8. Minä vuonna Huima pelasi viimeksi jalkapallon Kakkosta?

Oikea vastaushan on tietysti entinen Voimariini eli nykyinen Oivariini. Molemmat vastaukset hyväksyttiin.

9. Minä vuonna Urhon Kalle Hakkarainen voitti maratonin SM-kultaa?

Vastauksen oikein sai 8 vastaajaa. Arvonnassa lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Ulla Immonen. ÄKS onnittelee!

10. Minä vuonna ÄU:n Äke Kuha voitti nyrkkeilyn SM-kultaa?

Oikeat vastaukset sivulla 20.

Vanha tavara näytillä Suzi Quatro

Michael Monroe

World Saxophone Quartet

Youn Sun Nah

Nguyên Lê

KEITELEJAZZ Keskiviikko 25.7.

Perjantai 27.7.

Klo 19 Jazzteltta. Liput 40 e.

• Reckless Love • Slade (UK) • Michael Monroe

Klo 17 Painotalo. Liput 10 e.

• Black Motor & Verneri Pohjol

Klo 17 Kaupungintalo. Liput 10 e.

• Kuára Trio feat. Trygve Seim (FIN, NOR) Klo 19 Jazzteltta. Liput 50 e.

• Jyväskylä Big Band Klo 19 Jazzteltta. Liput 50 e.

• Youn Sun Nah & Ulf Wakenius feat. Lasse Lindgren (KOR, SWE) • World Saxophone Quartet • Dave Holland, Kevin Eubanks, plays Jimi Hendrix (USA) Craig Taborn and Eric Harland: • Zawinul Legacy Band (USA) PRISM (USA) • Nguyên Lê “Songs of Freedom” (FRA)

Torstai 26.7.

Klo 19 Jazzteltta. Liput 45 e.

• Hoodoo-Revue feat.

Marjo Leinonen • Joanne Shaw Taylor (UK) • Suzi Quatro (UK)

Liput

Äänekoskella 25.–28.7.2012

K-CITYMARKET ÄÄNEKOSKI, Infopiste LIPPUPISTE, www.lippu.fi Lippujen hintaan lisätään Lippupisteen/

R-kioskien toimitusmaksut alkaen 3,50/lippu. R-Kioskit tapahtumanumero 102113.

1911

2011

Hotellimatkat

Lähdöt 5.7., 19.7., 2.8...

Sis. bussikuljetukset, laivaliput, majoitus Radisson Blu Hotel Elizabete sekä opastetut kiertoajelut Tukholmassa ja Riiassa.

Katso lisää: www.pohjolanmatka.fi/kiertomatkat

KORTILLA MERKITYISTÄ MATKOISTA BONUSTA!

8

alk.

380€ /hlö

Risteilymatkat

Mainostoimisto

Risteily+hotelli

1 yö, to, la, su 2 yötä, päivittäin Päivittäin. Bussi alk. .........................126 € mukana Tallinnassa.

hotelliyö Tukholmassa

Pärnu

Viking XPRS -risteilyt

Baltic Princess

3 yötä, 14.6., 21.6., 28.6... alk. .......................................... 256 € 4 yötä, 10.6., 17.6., 24.6... alk. ................................................. 281 €

Kuressaari

7.6., 21.6., 5.7.

Päiväristeily Tallinnaan perillä 3,5 h.

B4 ........... alk./hlö 56 €

Tukholman risteilyt

3 yötä, 14.6., 21.6.......239 € 4 yötä, 10.6.,17.6... ......303 € 7.6., 9.6., 11.6., 12.6...

Riika 3 yötä

5.7., 12.7., 19.7. ................. 298 €

Viking C4 alk./hlö 37 € Silja C4.......... alk./hlö 45 € Oma bussi mukana. Sis. kulj.

Järj. Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry Konginkankaan kotiseutumuseo

AD Alfred Oy

Risteily +

Alk. 114€

Näyttely avoinna 17.6.–15.8.2012 sunnuntaisin klo 11–15.

Konginkangaspäivillä 30.6.–1.7.2012 avoinna la klo 9–15 ja su klo 10–15.

Pääsymaksu 2 € aikuiset, lapset ilmaiseksi.

Yhteyshenkilö: Raija Tuomi, 040 5648 633.

P. 040 5106 795 keitelejazz.fi facebook.com/Keitelejazz

Baltic Princess Alk. -risteilyt B4/hlö Tallinnaan 41€

Tallinna

Hki-Tukholma-Riika-Tallinna Kesto 4 pv

Info

O.K. AUTO OY

ÄÄNEKOSKI

Kiertoristeily

Lauantai 28.7.

■■ Konginkankaan kotiseutumuseossa, Kirkkotie nelosessa, avataan 17.6. näyttely Konginkankaan alueen historiallisista vaiheista. Näyttelymateriaali koostuu etupäässä maatalouselinkeinoihin liittyvästä esineistöstä ja valokuvista.

Kesän 2012 näyttelyn teemana on 60-vuotiaalla museolla koulu ja koulutaulut, kirkonkylän 145-vuotias koulu ja Kalaniemen satavuotias koulu.

Museon toiminnasta vastaa Konginkankaan Kotiseutukerho Kömin Kilta ry.

Alk.

222€

9.7.

+ 1 yö Tallinnassa

Hotellimatkana

25.6., 2.7., 23.7... alk. 188 €

Kiertoristeilynä

Alk.

83€ + 3 yötä Pärnussa Lähdöt päivittäin.

Lähdöt ke .............. alk. 234 € + 3 yötä Saarenmaalla Lähdöt ke .............. alk. 240 €

Miniristeily

Perhematkat

Kolmården

Silja Line / Viking Line Lähdöt ke...........alk. C4 30 €

26.6., 10.7., 24.7. alk. 164 €

Risteilymatkana

20.6., 4.7., 18.7. ..alk. 132 €

Perhematka Tallinnaan

Risteily ja yö Sokos Hotel Virussa. Mm. Tallinna Zoo ja tiedekeskus AHHAA. 2.7., 9.7. ........................ alk. 154 €

Parken Zoo

4.7., 18.7. ............... alk. 157 €

Perhematkat

Kiertomatkat

Skara Sommarland Petroskoi Alk. & Liseberg 11.7.

Alk. 489€ 9.7., 30.7.

307€

Katso lisää: pohjolanmatka.fi /kiertomatkat

Kööpenhamina Oslo ja & Legoland 9.7., 30.7., 6.8. alk. .............................. 499 €

vuonojen Norja

9.7.........................alk. 668 €

SortavalaLastenristeily Valamo Tukholmaan ja retki Lill Skansenille 2.7.............................alk. 371€ 27.6. ... alk. C4/hlö 67 €

Lofootit 23.7.....alk. 716 €

Kotimaan matkat Ahvenanmaa Eteläinen saaristotie 3 pv, 9.7. . .................. 321 €

Sortavalan laulujuhlat 8.7.

1:n, 2:n ja 3:n päivän matkat sis. matkat, viisumi, Laulujuhla-käsiohjelma sekä yöpymiset Sortavala, Lahdenpohja tai Jänisjärvi puolihoidolla. Kysy liityntäkuljetuksia muualta Suomesta!

Soita ja varaa 0201 303 303 (ma-pe 9-17), online-myynti 24h www.pohjolanmatka.fi • Ryhmämyynti 0201 303 304 • Tilausajot 0201 303 329 Toimistomme avoinna ma-pe 10-17 • JYVÄSKYLÄ, Väinönkatu 28 • Palvelumaksu 10 €/varaus, netistä 0 €/varaus. Puhelujen hinnat kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 7 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 17 snt/min.

33 · 2012

| Ä ks

Konginkangas - Keski-Suomen vuoden kylä - Asukkaita 1484 - Itsenäistyi omaksi kunnakseen 1895. Vanhempi siis kuin Äänekoski.

Kesäpäivien avaaja - Minä meinaan muuttaa tänne takaisin.

Näin kertoo Marjatta Huhta ja levittelee käsiään kotipihassaan kirkonkylän sydämessä. Rannassa liplattaa keitele ja näkymä on porstuasta katsottuna hulppea. Kesäpaikasta tulee nyt koti. Tontilla on vietetty juhlaa ja kesälomaa vuodesta 1972 lähtien.

- Tähän tulee työhuone, ja tuohon autotalli. Kyllä tämä mulle kelpaa!

Marjatan isä toimi Konginkankaan kirkkoherrana ja lapsuuden koti oli vanha pappila. Helsingissä asuva ja Suomea ristiin ja rastiin kiertänyt palaa Konginkankaalle.

- Tämä on ollut elämässäni ainoa pysyvä paikka ja tänne on aina hyvä tulla. Mistä muualta löytää kaikki tarvitsemansa palvelut, puolen kilometrin säteeltä? On täältä liikkei-

tä kaikonnut, täällä oli ennen hattukauppa ja muita lyhyttavaraliikkeitä, mutta kyllä näillä olemassa olevilla pärjää Huhta tuumaa.

Huhta ei koe olevansa Konginkankaan kesävieras.

- Minä en ole vieras, minähän tulen kotiin.

Tontilla käy kova kuhina, kaivinkoneet ovat myllänneet pihan. Kaikki urakoitsijat löytyivät omalta kylältä.

- LVI, rakennussuunnittelu ja sähkö. Netistä en näitä osaajia läytänyt, vaan puskaradion kautta.

Huhta kehuu arjen sankareita, joita kylä on väärällään.

- 87-vuotias Paavolan Aino poimii ämpäreittäin marjoja, vaikka kulkee kävelykepin varassa. Siinä on mallia mistä jokainen voi it-

sellensä ottaa.

Elämä muuttuu muuttaessa. Mutta Huhta tietää, että parempaan päin.

- Olen lähellä luontoa ja pääsen paikallisiin porukoihin. Minä en jää yksinäiseksi, joogaan ja käyn kuntosalilla. Seurakunta on minulle tärkeä ja kaunis kirkko kovin rakas.

Talosta saattaa tulla majatalo, sillä suku on iso. Emännöinnin lisäksi Huhta kirjoittaa kirjaa, leipoo leipää ja aikoo siirtyä osa-aika eläkkeelle.

- Konginkangas on ihan Eldorado. Joka ei asu täällä ei tajua tätä hienoutta.

Klo 11-13 MLL:n lapsiparkki Lapsille tarjolla pomppulinnaa yms.

Marjo Steffansson

- Tunnettiin alunperin nimellä Kömi. Nimi tulee todennäköisesti Tuomas Konckista, jonka tilan nimeksi mainittiin Kånckinckas.

- Rakentuu kylistä Konginkangas, Kalaniemi, Räihä, Liimattala, Riihilahti ja Laajaranta - Liittyi Äänekosken kaupunkiin vuonna 1993, vaikka 1991 järjestetyssä kansanäänestyksessä 53 % äänestäneistä äänesti kuntaliitosta vastaan.

- Nimi on hauska sanoa myös takaperin

Vihreän väylän huluppeat kotsivut tuovat aluetta esille Mikä tekee sinut onnelliseksi kylällä?

Moni kyläläinen Konginkankaalla, Sumiaisissa, Koivistonkylällä ja hieman Konnevedellä ja Laukaassakin on ollut miettimässä kylänsä ja lähialueen syvintä olemusta ja moni kesävieras on vastannut Vihreä väylä -hankkeessa esitettyihin kysymyksiin, joita kysyttiin mm. viime kesän Konginkankaan kesäpäivillä ja muissa alueen kesätapahtumissa.

Brändäystä Vihreä väylä -hankkeessa on lähdetty tekemään Vihreän väylän brändiä ja sitä kautta alueen markkinointia. Konginkangas on Vihreän väylän pohjoinen pää, josta on mukava kurvaista keskelle kyläelämää ja kesäkohteita.

Vihreän väylän toimijoita on paljon eikä Vihreällä väy-

10

lällä ole yhtä omistajaa kuten yrityksen tuotteella, mutta muuten brändäyksessä on kyse samanlaisesta kilpailuedun tekemisestä – brändäys auttaa erottumaan. Brändäyksessä ei niinkään ole kyse siitä, mitä asukkaat itse haluavat Vihreän väylän olevan, vaan miten se ihan oikeasti näyttäytyy muille. Mielipiteiden ja tunteiden metsästyksen lopputuloksena meillä on kuva, jossa painottuu selvästi järvi-Suomen upea luonto sekä erityisesti aito, leppoisa, omintakeinen huumorintajuisuus ja mutkattomat ihmiset sekä hyvinvoiva maaseutu vastakohtana kuihtuville syrjäseuduille. Vihreä väylä voi olla aidosti houkutteleva kohde!

Huluppeeta hommaa Kyläaktiivien kanssa mietittiin, miten vieraiden ja asukkaiden kokema aitous, leppoisuus ja huumorinta-

Kotakennääntie 31, Äänekoski P. 020 632 3800

juisuus saataisiin paketoitua mielellään yhteen sanaan – Vihreän väylän nimi ja logohan ovat jo olemassa.

Päädyimme huluppeeseen, sanaan jota tällä alueella ihan oikeasti käytetään. Meillä on huluppeita kyliä, huluppeita hiekkarantoja, huluppeita ihmisiä ja vaikkapa huluppeita kirkkoja! Nettisivuilla www. vihreavayla.fi voi käydä katsomassa, mitä huluppeus Vihreällä väylällä tarkoittaa.

Vastaavanlaisia maaseudun brändäyshankkeita on Suomessa ollut vain muutamia, joten mukaan lähteneet kyläyhdistykset ovat tekemässä uraa uurtavaa hanketta. Työtä on tehty Leaderrahalla ja kyläyhdistysten omarahoituksella Ääneseudun Kehitys Oy:n hallinnoimassa hankkeessa.

Outi Raatikainen, projektipäällikkö Ääneseudun Kehitys Oy Vihreä väylä-hanke

33 · 2012

| Ä ks

Nauhat paperille Kun Hilma kuuli äänensä nauhurilta, hämmästys oli kova: ”Tuo akkahan puhhuu kuin minä ite”

Kun Lauri Ahonen saapuu Killinkiin Lions-clubin kokoukseen kertomaan Ihminen ja tositarinoita Konginkankaasta-julkaisustaan, hän hämmästyy.

- Minä en tunne kuin tuon Aten ja nuo kaksi Mattia ja Mirkun. Mitä on tapahtunut? Enkö minä tunne täältä enää ketään?

Ahonen toimi Sisä-Suomen Lehden toimittajana vuoden päivät ja Konginkangas tuli tutuksi ja rakkaaksi paikaksi. Kulkiessaan kylällä ja kylillä Ahosella oli mukanaan nauhuri, jolle hän tallensi tarinoita talteen. Ensimmäisenä kuulimme EK Laitisen ääninäytetteen, jossa hän kertoo kuinka Matti Pasasen pärekatto oli tulessa, eikä tukalaa tilannetta helpottanut yhtään kova mys-

ä Ks

| 33

· 2 012

ky. Nauhalta tullut tarina on jännittävää kuultavaa. Juuri kun pääsee juonesta kiinni Ahonen pysäyttää nauhurin.

- Tätä jatkuu tuntikaupalla.

Ahonen asettui asumaan Konginkankaalle syksyllä vuonna 1964. Konginkangas oli tuttu entuudestaan.

- Kävin ensimmäisen kerran täällä rippikouluikäisenä nuorisoseuran kesäpäivillä ja edustin Lannevettä. Istuin tuossa rappusilla ja ihailin auringonnousua.

Sisiksessä ollessaan Ahosen työ painottui Konginkankaalle. Juttuvinkkejä sateli ja Ahonen kierteli talosta taloon.

- Vuorisen Aarne kotiseutumiehenä tiesi, että Konginkankaalaisilla on paljon kerrottavaa, ja innosti ottamaan

tarinoita nauhalle.

Monien mutkien kautta ja Jorma Heiskasen avustuksella nauhat muunnettiin sopivasti pyöriviksi ja Ahonen purki äänet paperille.

- Murre on herkullista, mutta sitä on vaikea laittaa kirjalliseen muotoon.

Ahonen yllättyi, että vanhat asiat kiinnostavat. Yhteisö ja kotiseutuhenki ovat kuitenkin sitä luokkaa, että julkaisusta on otettu jo lisäpainos. Sitä on saatavilla Kongitorilla ja Konginkankaan kirjastossa. Leijonat myyvät teosta Konginkankaan kesäpäivillä.

Marjo Steffansson

Konginkankaan koru Kalevala Koru on tehnyt rintasolkea, jonka esikuva on löydetty Konginkankaan kirkonkylältä. Hautaröykkiö paljastui keskeltä kylää kauppias Savolaisen pihassa olleen kumpareen tasoitustöissä 1913. Paikalta löytyi tarkemmissa kaivauksissa myös kupurasolkia, pronssikoruja, villalankaa, poronnahkaa jne. Soikea kupurasolki ajoittuu rautakauteen 1000-luvulle.

Malli ei ole tällä hetkellä Kalevala Korun myynnissä. Kalevala Koru valmis-

taa mallistosta poistettuja koruja tilauksesta, mutta vain isoissa erissä: minimi on pronssi- tai hopeasoljelle 100 kpl ja kullalle 10 kpl. Konginkankaan kyläyhdistys on tilannut korua nyt lisää, ja kysyntää on sen verran paljon, että uusi korusatsi saapuu myyntiin kesäpäiville hintaan 65 euroa kappale.

Vihje

komean

omistajalle:

korun ripusta

solki ketjuun, niin saat upean riipuksen!

Marjo Steffansson

11

teksti Tilda Hopia - kuva Max Steffansson

1. Aviomies ja perhe 2. Riihilahti 3. Luonto

"Viime vuosi meni ihan pimennossa."

X+1 Rakastaa: Aviomiestä Inhoaa: Epärehellisyyttä Henkilö: Aviomies ja Kekkonen Eläin: Koira Ruoka: Jääkellarilohi Juoma: Vesi Musiikki: Hengellinen musiikki ja vanhan ajan tanssimusiikki Elokuva: Aatamin puvussa ja vähän Eevankin Kirja: Anni Polvan kirjat Paikka: Riihilahti Motto: Asioilla on tapana järjestyä

Anneli Kauta-Soljava

Surusta onneen A

nneli Kauta asuu Konginkankaan Riihilahdessa, Lehtorannassa.

Kun Anneli 61 vuotta sitten syntyi vähän matkan päässä nykyisestä kodista, Lehtorannasta ei ollut tietoakaan.

Oli vain metsikköä ja perunakuoppia, lanttuja ja nauriita.

- Tämä Lehtoranta on vanha leikkipaikka. Vanhemmat sanoivat että jokainen saa oman tontin kun maita jaetaan ja mä sanoin jo silloin että tästä tulee mun paikka.

Annelin lapsuus oli onnellinen. Maalla riitti leikkikavereita, naapurissa asuivat serkut, Hiekkalan tytöt joista vanhin, Pike, oli Annelin paras ystävä. Anneli oli perheensä neljästä lapsesta nuorin ja ainoa tyttö.

Kotona oli koira, joka aina karkasi. Isä hermostui, ja kun koira lähti koirien taivaaseen, isä sanoi ettei uutta enää oteta.

- Mä halusin kauheasti koiran, mutta isä ja äiti sanoivat että he kuitenkin joutuvat sen hoitamaan. Olin 17-vuotias, kun otin ensimmäisen oman koiran, ja siitä lähtien on aina ollut ainakin yksi.

Nyt niitä on seitsemän, ensimmäistä kertaa näin monta!

Annelilla oli jo pienenä kova hoivavietti, hän vei mukaansa jokaisen loukkaantuneen linnun ja rotan jonka löysi.

- Mutta harva niistä pelastui. Mulla oli eläinten hautuumaa, ja jokaisen kohdalla puuristi. Suhtauduin nukkeihinkin kuin eläviin olentoihin. Mulla oli suuri kauhtunut nukke, jonka äiti oli antanut Hiekkalan tytöille. Kerran menin sinne ja löysin nuken pää irti revittynä. Palasin kotiin ja huusin äidille, että "mitä sä oot tehnyt!". Äiti sanoi ajatelleensa, etten enää vanhasta kuluneesta nukesta välittäisi.

Anneli hoiti 12-vuotiaana naapurin lehmiä ja opetteli käyttämään lypsykonetta. Vuoden päästä hän oli jo hoitamassa veljen lasta Suolahdessa, se oli ensimmäinen oikea työpaikka.

Kun tanssilavat alkoivat kiinnostamaan, sinne mentiin kävellen, Kalaniemeen saakka vaikka matkassa meni monta tuntia. Pyöriä ei jokaiselle riittänyt. Kotiin tultiin yleensä vasta aamulla, kun äiti jo lähti lypsylle.

- Kansalaiskoulun jälkeen en lähtenyt yhteiskouluun Äänekoskelle, kun oli muka liian pitkän matkan päässä. Sen sijaan lähdin kansanopistoon Suolahteen.

Se oli hyvä vuosi.

Kansanopistossa opeteltiin kaikkea lastenhoidosta ruoanlaitoon. Essut ja hilkat ommeltiin itse, ne ovat vieläkin tallessa. Kansanopisto ei ollut sisäoppilaitos, mutta ensimmäisinä kolmena viikkona opiston alueelta ei saanut poistua.

- Se teki hyvää nuorelle ihmiselle.

Vaikka kyllähän me karkailtiin. Aikamoinen kuri siellä oli, illalla kymmeneltä valot pois ja opettajat kiersivät tarkastamassa. Me ei maltettu päivällä lukea kokeisiin, joten yöllä istuttiin siivouskomerossa ja luettiin taskulampun valossa.

Joku oli vahdissa ja vinkkas, kun opettaja lähestyi.

Annelin toinen nimi oli Anitta. Anneli ei tykännyt Anitta-nimestä, Anita olisi ollut parempi. Mutta äidin mielestä Anitta oli nätti eikä antanut lupaa vaihtaa sitä.

- Kansakoulussa mentiin kerran käymään kirkkoherranvirastossa. Siellä sai katsoa kaikki omat paperinsa, ja selvisi, että pappi oli aikanaan kirjoittanut väärin ja mun nimi olikin Anita. Olin niin onnellinen, Anneli nauraa.

- Jyväskylässä olin kotiapulaisena perheessä, jossa oli tyttö nimeltä Anne. Rouva tykkäs että Anne ja Anneli ovat liian samanlaisia, joten mua kutsuttiin Anitaksi. Sen yhden ainoan vuoden ajan olen totellut sitä nimeä.

Anneli meni Suojarinteelle ensin

harjoittelijaksi ja sitten hoitoapulaiseksi.

- Kun Suojarinne rakennettiin ollessani 14-vuotias, sanoin että haluan sinne töihin. Ja sinne pääsinkin. Sieltä sain vielä kolme kertaa vakituisen virankin.

Hoitoapulaisena hän ehti olla puolitoista vuotta, kunnes päätti hakea Suojarinteen vajaamieshoitajakouluun, muttei päässyt. Sen sijaan tyttö suuntasi Kuusankoskelle.

- Olihan se vähän pelottavaa lähteä niin kauas, onneksi oli yksi tuttu tyttö mukana. Asuttiin kellarissa jossa oli niin kylmä, että maitoa säilytettiin ikkunalaudalla. Menihän se aika sielläkin, mutta Keski-Suomeen oli ikävä.

Samaan aikaan kun Anneli muutti Kuusankoskelle, Pike muutti Helsinkiin.

Tyttöjen poikaystävät jäivät Keski-Suomeen, mutta pian kummatkin löysivät omasta paikastaan uudet miehet toisistaan tietämättä. Anneli löysi Askon, ja Pike Ekin. Keski-Suomen pojille ilmoitettiin, että se on loppu nyt. Summassaaressa pidettiin vielä jäähyväiset vanhoille poikaystäville ja pojat nauroivat, että serkukset päättivät yhdessä löytää etelästä uudet miehet.

Anneli alkoi pehmittää Askoa, että aikanaan muutetaan sitten Keski-Suomeen. Vuonna 1973 unelma kävi toteen ja pariskunta muutti Suolahteen. Anneli meni Suojarinteelle töihin ja Harjusenkadulle rakennettiin omakotitalo. Tytär Kirsi syntyi seuraavana vuonna.

- Siellä me ehdittiin asua 20 vuotta, mutta täällä Riihilahdessa me oltiin kaikki juhlapyhät ja lomat. Vuonna 1981 maakuntamarkkinoilta huomattiin, että Kimingin kylällä oli vanha hirsinen omakotitalo jonka saisi omakseen, kun purkaisi hirret ja veisi pois. Se me siirrettiin tänne, ja sitten oleiltiin vieläkin enemmän täällä.

1992 taloa laajennettiin, ja perhe muutti kokonaan Riihilahteen samaan aikaan kun Asko jäi sairaseläkkeelle.

Pienenä Annelilla oli tapana sanoa, että hän tekee vähintään kolme lasta.

- En ajatellut ollenkaan, että lapsia ei tehdä vaan lapsi on aina lahja. Kirsin jälkeen yritimme toista lasta pitkään. Lopulta luovuimme toivosta.

- Anita Anneli Kauta-Soljava (os. Honkonen) - s. 1.6.1951 Riihilahdessa - naimisissa Erkki Soljavan kanssa, yksi oma lapsi, uuden liiton myötä kolme lisää, seitsemän koiraa ja yksi kissa - harrastaa kyläyhdistystoimintaa Kuntoilija Anneli on aina ollut, hän oli kova hiihtämään koululaisena ja tykkäsi hölkätä.

- Jäin koukkuun siihen hyvään tunteeseen, joka tulee urheilusta. Sitten yksi vuosi olin mukana Suomijuoksussa ja olin koko talven treenannut itseäni hyvään kuntoon. Ihmeteltiin, miten multa tuntuivat olevan kaikki voimat poissa. Laitettiin asia sen piikkiin, että isä oli huonossa kunnossa ja olin ollut hänen luonaan kaiken vapaa-ajan ja olin todella väsynyt.

Heti Suomijuoksun jälkeen Anneli palasi isänsä luokse ja valvoi koko yön hänen luonaan. Aamulla isä kuoli. Alkoi hautajaisten järjestely, ja Anneli unohti tohinassa koko kroppansa. Lopulta, kun laihalle naiselle eivät housut menneet kiinni, alkoivat epäilykset.

- Raskaus lähti hyvin käyntiin, en ollut ollenkaan pahoinvoiva toisin kuin Kirsiä odottaessani. Sitten viidennellä kuukaudella selvisi, että vauva oli saanut minulta keuhkokuumeen, ja hän kuoli mahaan. Sen jälkeen ajattelin että protestoin Luojaakin vastaan. Töitä oli tehty niin kovasti että saadaan toinen lapsi, ja sitten se vietiin pois. Sen jälkeen en kestänyt edes nähdä, kun joku lykki vaunuja pihalla.

Viisi vuotta sitten oli toisenkin lapsen lähtö lähelle, kun Kirsi ajoi puuhun.

- Kirsillä oli vatsan alueella niin kovat vuodot, että jos ei olisi ollut sairaala lähellä niin hän olisi kuollut verenvuotoon. Sairaalassa hän sai vielä aivoinfarktin, eikä herännytkään. Siitä alkoi taistelu elämästä.

Asko oli entinen Mypan jalka-

palloilija, ja loukkasi kerran pelatessaan polvensa. Sama tapahtui uudelleen Ruotsissa, ja monen tähystysleikkauksen jälkeen polvi ei tullut kuntoon, vaan rupesi kulumaan.

- Lääkäri sanoi että kävele vaan, ei laiteta tekoniveltä, siihen aikaan niitä ei helposti laitettu. Asko käveli, ja seuraavaksi vammautui nilkka. Kun ei enää päässyt lenkille, alkoi tulla painoa, josta seurasi sokeritauti. Seuraavaksi vuorossa oli ääreis- ja hermoratarappeumat.

Sitten alkoi munuaisten vajaatoiminta, Anneli kertoo.

Anneli jäi omaishoitajaksi vuonna 2006. Päätös oli selvä, ei ollut puhettakaan siitä, että Asko olisi mennyt muualle. Loppujen lopuksi Asko oli pyörätuolissa ja viime vuonna vuodenvaihteen jälkeen kunto romahti ja munuaiset lakkasivat kokonaan toimimasta.

Asko oli välillä sairaalassa ja sitten taas kotona. Sairaalasta tarttui pöpö selkärankaan ja lopulta Asko ei pystynyt kääntämään edes päätä.

- Se oli kauheaa. Ei voinut tehdä mitään rakkaan ihmisen vuoksi. Silloin tiedettiin jo, että tästä Asko ei selviä.

Samaan aikaan kun Anneli huo-

lehti Askosta, toisella puolella Suomea Eki hoiti Pikeä, joka sairasti kymmenettä vuotta syöpää. Parilla oli mökki lähel-

lä Lehtorantaa, ja he kävivät siellä niin usein kuin mahdollista, aina Piken syöpähoitojen välissä.

- Viime vuonna vielä suunniteltiin laskiaistempausta Piken kanssa, kuten aina ennenkin. Vähän ennen sitä Piken tilanne romahti täysin.

Piken kuoltua Eki päätti myydä talonsa ja muuttaa mökille. Anneli oli etelässä siunaustilaisuudessa ja sitten Konginkankaalla muistotilaisuudessa, johon kyläläisetkin osallistuivat.

- Minä kysyin Ekiltä, että kenelle mä nyt soitan kun ei ole Pikeä. Eki sanoi, että soita hänelle. Sitten mä olin Ekin tukena ja Eki oli mun tukena, kun Asko oli huonossa kunnossa.

Asko sanoi kavereilleen, että pitäkää Annelista huoli. Hän myös kertoi hautajaisjärjestelyt, miten kaikki pitää tehdä ja mistä haluaa hautapaikan. Kun Anneli kysyi ketä hautajaisiin kutsutaan, Asko sanoi, että "tietenkin kaikki kaverit". Niinpä Anneli laittoi lehteen kutsun ja kaikki saivat tulla. Ja kavereita tuli paljon.

- Viime vuosi meni ihan pimen-

nossa. En muista keväästä enkä kesästä yhtään mitään. Nyt jälkeenpäin on löytynyt tavaroita, joita olen silloin hukannut. Töitä jäi kesken, autokin oli pari kuukautta katsastamatta, kun en vaan muistanut. Se oli musta vuosi.

Eki auttoi Annelia, oli auttanut jo monta vuotta talon raskaammissa hommissa. Kyläläiset sanoivatkin Ekiä leikkisästi talkkariksi. Eki ja Anneli viettivät paljon aikaa yhdessä, ja miettivät mitä elämällä vielä olisi annettavaa.

- Yhtään ei kiinnostanut ajatus lähteä katselemaan uutta kaveria. Sitten me mietittiin, miksei me oltais yksissä. Kaksi leskeä, ei meitä mikään estä.

Eki ja Anneli menivät kihloihin ja pian joulukuussa naimisiin. Kihloista mentiin ensin kertomaan Piken äidille, ja reaktio jännitti.

- Kerttu-mummo vähän aikaa katsoi meitä ja sanoi, että rukouksiin on vastattu, Anneli nauraa.

- Onnitteluja tuli niin paljon. Kun huhu kihlauksesta levisi, oli yhtäkkiä 30 ruusua pöydässä. Tuntemattomatkin lesket ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet kuinka hienoa asia tämä on.

Naimisiin pari meni Konginkankaan kirkossa, mukana olivat vain pappi, bestman ja kaaso. Kesällä on kuitenkin tarkoitus juhlia häitä ja pitää samalla kyläjuhla, johon kaikki saavat osallistua.

Henkireikä on aina ollut tekeminen.

Anneli ei osannut omaishoitajanakaan pitää vapaata. Hän kuuluu sekä Konginkankaan että Riihilahden kyläyhdistyksiin. Puutarhaa riittää ympärillä, siellä Anneli häärää.

- Töihin palasin itsenäisyyspäivänä.

Nyt jo odotan, että ensi vuonna pääsisin varhaiseläkkeelle. Kun on noita vapaaajan harrastuksia niin paljon, että työssäkäynti meinaa vähän haitata niitä!

Historia vie Konginkangasta tulevaisuuteen Kiitos aktiivisten kotiseututyöläisten, vanhat asiat pysyvät elävänä.

Kongintaival on ollut pitkä, tai ainakin kulkenut pitkään piironkien laatikoissa. Kongintaival-julkaisu tulee kohta painosta ja matkaa painokoneisiin on mennyt aikaa yli 500 vuotta. Timo Enäkoski on kääntänyt Liimattalan talon asiakirjakokoelmasta vanhimman asiakirjan.

-Asiakirjat ovat päätyneet Valtionarkistoon 1950-luvulla, ja me tilasimme kolme vuotta sitten kopiot sieltä. Tämä liki satasivuinen julkaisu on saatavilla Kesäpäivillä.

Tähän on tallennettu Liimattalan talon ja sen torpan, Nimelän, historiaa, kertoo Helena Simonaho Konginkankaan historia on värikäs, onhan siellä kulkenut jos jonkinlaista sakkia ja kulttuurin suurmiestä. Noitia on pelätty, mutta Akseli Gallen-Kallela ystävystyi näiden noitien kanssa. Konginkankaalla on asuttu jo ristiretkien aikaan, josta todisteena Konginkangas-koru. Vainajien karsikoilla on ryystetty taskumatista. Kaukaisista kulkijoista on merkkejä: pellolta on löytynyt ruotsalaisia rahoja ja vuoden 1632 Hollannin kultadukaatti. Tiedä mitä aarteita maa sisällään säilöö.

Kirkonkylällä toimii Keski-Suomen van-

14

hin kansakoulu ja Kalaniemen kansakoulu juhlii tulevana syksynä satavuotista taivaltaan. Kun edellämainitut koulut aloittivat toimintaansa koulukyydeistä ei ollut tietoakaan. Koulumatkaa tarvottiin tuulessa ja tuiskussa kymmenenkin kilometrin verran suuntaansa katuvaloitta.

Historiaa on vaikka muille jakaa, tarinoista puhumattakaan. Viime vuonna Keski-Suomen Vuoden kyläksi valittu Konginkangas on vireä ja kylällä on menestystarina oman identiteetin nostamisesta. Kiitos tekemisen meiningin ja yhteistyön, sekä kyläpäällikön Matti Jokihalmeen pyyteettömästä uurastuksesta.

Kömin Killan aktiivit kävivät tutustumassa Suolahden kotiseutumuseoon.

- Teemme tiivistä yhteistyötä Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistyksen kanssa, ja meiltä on puoliin ja toisiin edustus toistemme johtokunnissa. Saman brändin, Äänekosken, alla kaksi kotiseutuyhdistystä puuhaa siinä kuin kyläyhdistyksetkin tahoillaan.

Kotiseututyökin on uudistuvaa, innovatiivista ja joskus hyvinkin mukaansa vievää kuten julkaisummekin tekeminen.

- 60-vuotiaalla museolla keskitymme tänä kesänä koulutaulujen näyttelyyn, Korjonen kertoo.

Veli Rytkönen, Helena Simonaho, Reetta Korjonen

Marjo Steffansson

33 · 2012

| Ä ks

Muikkutirri (kymmenelle)

➤➤ 1 kg muikkuja ➤➤ 100 g sian

kylkisiivuja ➤➤ 5 dl vettä ➤➤ 1 rkl suolaa ➤➤ valkopippuria

Maista muikkutirriä!

Konginkankaan pitäjäruoka on muikkutirri.

Kaikki perinneruoat eivät maistu nykyihmisille, mutta tämä varmasti maistuu monelle.

Ainakin, jos tykkää pekonista ja muikuista.

- Aika usein tulee tehtyä muikkutirriä. Se on sellainen helppo arkiruoka, josta kaikki pitävät, miettii konginkankaalainen Sirkka Kupsu.

Kalaniemessä asuva Anna-Liisa Sällinen kertoo, että muikkutirri kuuluu nauttia oikeiden lohkoperunoiden kera.

ä Ks

| 33

· 2 012

- Muikkutirriä voi hauduttaa vaikka kolme tuntia, niin tulee hyvä. Monessa ohjeessa väitetään, että parikymmentä minuuttia uunissa riittää. Mutta ei se kyllä riitä, Sällinen ohjeistaa.

- Siinä ajassa eivät ruodot pehmene.

Tilda Hopia

Lavahelmet palkittiiin 4H-yritys Lavahelmet palkittiin 8. toukokuuta Homman huipennuksen 2. sijasta. Tytöt saivat Nuorten Akatemialta yrityksensä toimintaan 1 500 euroa. Lisäksi tytöt olivat nuortenlehti Demin suosikkiryhmä. Lavahelmistä tehtiin Demiin juttu ja he saivat lehden vuosikerrat. Nuorten Akatemian Homma-rahalla tuetaan nuorten omia projekteja. Vuosittain tukea saaneista projekteista valitaan kahdeksan upeinta huipennukseen, joka ratkaistaan nettiäänestyksellä.

Puhko ja huuhdo muikut ja lado ne voideltuun uunivuokaan. Mausta kalat suolalla ja pippurilla ja peitä ne kylkiviipaleille.

Lisää vesi vuokaan ja hauduta 175 asteessa noin puoli tuntia, tai kunnes muikun ruodot ovat pehmenneet.

15

Laiturilla tavataan!

Elokuussa 2010 Konginkankaan kyläyhdistys kutsui Keski-Suomen ELY-keskuksen johtajan Seppo Kososen ja suunnittelupäällikkö Jukka Lehtisen sekä Äänekosken virkamiesjohtoa keskustelutilaisuuteen Lintulahteen. Keskusteltiin Konginkankaan kyläsuunnitelmasta sekä Konginkaan ja Lintulahden alueen kehittämisestä. Lintulahdesta on puuttunut asiallinen rantautumispaikka joten laituria on kaivattu kipeästi. Keskustelut etenivät ripeästi toiminnan tasolle. Pian kääritään hihat ja laiturin rakentaminen pääsee alkuun. Tarkoituksena on, että laituri on ahkerassa käytössä kesällä 2013.

Betoninen laituri rakentuu Ritakankaalle. Itse laiturin lisäksi on rakennettava esteetön ja hyvä kulkuväylä sekä betoniportaat ja louhepenger.

Hankkeen hallinoijana on Äänekosken kaupunki, yhteistyökumppaneina Konginkankaan kyläyhdistys ja Lintulahden SF-Caravan. Yhdistyksiltä tulee arvokasta talkooapua toteutukseen. Talkooapua ei lasketa hankkeeseen, sillä sitä rahoitetaan julkisin varoin.

Laituri kehittää Lintulahtea matkailullisesti. Vihreän Väylän maantiereitti kulkee Sumiaisten kautta Laukaaseen ja samalla tavalla vesireitti kanavien kautta Laukaan Kuusaaseen. Laituri mahdollistaa rantautumisen veneille ja pysähtymisen Lintulahteen. Myös vesille lähteminen on helppoa. Laiturista hyötyy veneilijöiden lisäksi asukkaat, lomailijat, järvipelastustoimi, karavaanarit ja Neste-huoltamon asiakkaat.

Kaikkien kaverit

Hyvän olon viikonloppu 15.-17.6.

Juhannustreffit 22.-24.6.

Heinätanssit 13.-15.7.

Lastenpäivä 4.8.

Muikkutreffit 10.-12.8.

Lintulahden karavaanarialueella on jo hurjasti vaunuja sekä matkailuautoja. Tahti vaan kiihtyy ja kesän edetessä ovat viikko-isännät kiireisiä. Viime viikolla isäntinä toimivat Terttu Kumavaara Joutsasta ja Håkan Hakalax Kokkolasta.

- Tämä on mukavaa hommaa. Olemme olleet mukana aluHankkeen etenemistä voi seurata internetistä www.kongin- een perustamisesta saakka, eli 22 vuotta.

Viikko-isännät ottavat vieraat vastaan, rahastavat lähtiessä, kangas.fi myyvät kaasua, lämmittävät saunaa ja pitävät paikat siistinä.

- Kesällä sauna lämpeää joka ilta ja leiriytyjiä tulee 24/7.

Työtä riittää kellon ympäri, mutta mikäs siinä, naurahtaa Kumavaara.

Lintulahteen on kaikki tehty talkoilla ja suunnitteilla on paljon.

- Katotaan, mihinkä meillä raha riittää. Iso kota on listalla ensimmäisenä ja sitten saunarakennuksen sosiaalitilojen, vessojen ja keittiön uusiminen, Hakalax esittelee.

Marjo Steffanssson

16

33 · 2012

| Ä ks

Keski-Suomen OP-Kiinteistökeskus Oy LKV Torikatu 2, 44100 Äänekoski

Ah mikä paikka!

Hanki-tukea Konginkankaan investointeihin Konginkankaan kyläyhdistys on hakenut Hanki-koordinointihankkeelta tukea vuoden 2012 investointeihin, johon on saatu myönteinen päätös Maaseudun kehittämisyhdistys Viisarilta. Koordinointihanke on tarkoitettu yleishyödyllisiä investointeja varten, ja tukea voi saada kone- ja laitehankintoihin sekä pieniin rakentamis- ja kunnostamistoimenpiteisiin.

Kyläyhdistys on tänä vuonna hakenut tukea viidelle eri investointihankkeelle, joiden kustannukset ovat yhteensä reilut 4 800 euroa.

Ensimmäisenä listalla on videoprojektori ja siirrettä-

vällä jalustalla oleva valkokangas konginkankaalaisten yhdistysten ja järjestöjen käyttöön. Lisäksi on saatu ilmoitustaulu kirjaston ulkoseinään.

Kyläläisille on selvinnyt, että pohjoishiekan uimalaiturin kansi on heikko ja vaarallinen, joten myös kansi on tarkoitus uusia. Sen materiaalihankintoihin ja talkootyöhön on saatu tukea.

Urheilukentällä ei ole järjestetty kaupungin toimesta toimintaa vähään aikaan, mutta viime kesänä tehtyjen kyselyiden tuloksena on selvinnyt, että kentällä voitaisiin järjestää asukkaiden

kesken lentopalloiltoja. Samalla konginkankaalaiset ja kesäasukkaat voisivat tutustua toisiinsa ja kehitellä uusia ideoita ja tapahtumia kaikkien iloksi. Lentopalloiltoja varten olisi hankittava lentopalloverkko.

Kalaniemen vanha puukoulu toimii kyläläisten kokoontumis- ja harrastustilana. Nyt koulun kokoontumissaliin on hankittu pöydät ja tuolit.

Tilda Hopia

Jos laituri on 20 metriä pitkä, niin arvatkaa kuinka monta ruuvia siihen menee?

Akkuporakoneet käy kuumana ja sirkkeli pauhaa, kun kyläyhdistys kokoontuu upealle Pohjoishiekan uimarannalle talkoisiin. Vanha sauna on puretttu ja laatalle tehty oleskeluterassi, pukukopin rappuset on uusittu, ja pian se saa uuden maalin pintaansa, grillikatos on korjattu ja sinne tulee upea grilli. Viime viikolla talkoissa oli tusinan verran käsipareja ja jälkeä syntyy.

Rantaan peruskorjataan upea, 20 metriä pitkä laituri. Kaikki tämä talkoovoimin, nyt on laiturin kimpussa aherrettu neljänä iltana.

- Laituri valmistuu uimakauden alkuun, kertoo Matti Jokihalme.

Pohjoishiekan ranta on perinteikäs kesäparatiisi.

Siellä on tanssittu, vietetty juhannusjuhlia ja soudettu Uunon soutuja.

- Täällä oli leiritoimintaa 1960-luvulla, ja tähän pystyttivät telttojaan niin paikkakkuntalaiset kuin ulkomaalaisetkin.

Paikkaa kunnostetaan kaikkien käyttöön, kun vain osattaisi ottaa vastuu käytöstä.

Kesäkuu 12.6. Tiistairastit Konginkankaan keskustassa 27.6. Äänekoski Soikoon-tapahtuma Konginkankaan

liikekeskuksessa 29.6.-1.7. KONGINKANKAAN KESÄPÄIVÄT Heinäkuu 1.7. Kansanlaulukirkko ja kesäasukkaiden kirkkopyhä

klo 13 sekä Sydän ja juuret kotiseudulta -konsertti

klo 14.30.

11.7. Keiteleen rannat -konsertti Riihikahvio Liimattalassa klo 18.

Elokuu 2.8. Lähetysilta Konginkankaan kirkossa klo 18.

Tarjolla kahvia ja makkaraa.

4.8. Kalaniemen kesäpäivät 26.8. Luontokirkko Konginkankaan Pohjoishiekassa klo 13.

Konginkangas

Maaseudun henki - palvelut vieressä

Kiinnostuitko?

Lisätietoja vapaista tonteista saat soittamalla numeroon 020 632 3345 tai osoitteesta www.aanekoski.fi

1911

2011

Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski • kirjaamo@aanekoski.fi www.aanekoski.fi • 020 632 2000

Parhaat grilliherkut ja kesäruuat meiltä ja kaupan päälle hyvä mieli!

ä Ks

| 33

· 2 012

17

Terveiset Riihilahdelta R

iihilahden kyläyhteisö on pieni, mutta touhukas joukko, sillä savuja kylällä on vain kymmenkunta. Vapaaajan asukkaat kasvattavat joukkoa mukavasti. Sijainniltaan asumme kapeassa kauniissa niemessä, yhteisöömme kuuluvat myös Iitsalon saaren asukkaat. Olen miettinyt paljon, mistä johtuu tämä omanlaisensa yhteisöllisyys ja auttamisen henki. Itse olen paluumuuttaja- vuonna 1992 palasin takaisin Riihilahteen. Kaartaessani Sumiaistentieltä Riihilahdentielle minulla on usein tunne kuin päivä alkaisi uudelleen, sillä Riihilahdessa asuminen on tyystin toisenlaista kuin taajamakeskuksissa. Täällä pidetään naapureista huolta, seurataan tulemisia ja menemisiä. Jos jotakuta ei ole hetkeen näkynyt liikenteessä, niin jo kysellään onko jotain sattunut. Itse olen joutunut turvautumaan paljon naapureiden apuun, ollessani pitkään vaikeasti sairaan mieheni omaishoitajana. Aina olen apua saanut, ystävälliset naapurit ovat harventaneet metsääni, tuoneet polttopuita, auranneet lumia pihastani, tehneet kelkkauria lenkkeilyä varten, tuoneet kaloja, hoitaneet koiriani jne. Muistan lapsuudestani, että kyläyhteisö toimi tuolloinkin. Talkoilla puitiin viljat, nikkaroitiin porukalla ja kokoonnuttiin usein yhteen mm. seurat, pyhäkoulu ja nuorison kokoontumiset Hiekkalan kentälle pelaamaan.

Riihilahdella on eletty myös monia hiljaisia vuosia, jolloin asukkaita muutti pois ns. ”leivän perässä”. Kauppa-auton lopetettua kulkemisensa kyläläisten yhteinen kokoontuminen hiljeni entisestään.

Vuonna 1998 Riihilahdelle perustettiin kyläyhdistys, se onkin herättänyt henkiin vanhan ajan talkoohengen. Yhdistystoiminta koki alussa synnytystuskia, eivätkä asiat alkuun

Kuvassa talkoolaisia kylätupaa rakentamassa. Vas. Timo Tiilikainen, Alpo Jukkala, Simo Tauriainen, Kaija Kuusinen ja Irma Tauriainen.

sujuneet ihan kitkattomasti, mutta ajan kulkiessa eteenpäin toiminta on löytänyt oman sijansa kyläyhteisössä.

Moni on kysynyt, että mistä löytyy tällainen talkoohenki ja tekemisen meininki? Kyllähän asia lienee niin, että kaikki on asukkaista itsestään johtuvaa. Täällä asuu erilaisia ihmisiä, on monenlaista osaamista, ammattilaisia moneen lähtöön ja kun tämä porukka yhdessä toimii, niin jälkeä syntyy.

On toki heitäkin jotka haluavat olla omassa rauhassaan, nauttia kauniista luonnosta ja kerätä voimia jaksamiseensa ja näinhän se kuuluu ollakin. Yhteistoiminta on vapaaehtoista.

Kyläläisten kova voimanponnistus on ollut kylätuvan rakentaminen ja sinnikkäästi tuo projekti on edennyt. Joku on kysynyt, että mitä sitten kun kylätupa on valmis? Valmistuessaan kylätupa tarjoaa meille oman kokoontumispaikan, jossa pitää arkisia kokouksia kuin järjestää juhliakin. Tulevaisuuden toimintana voi olla vaikkapa naisten tai miesten illat, askartelu/ käsityöpiirit,

lauluillat tai vanhan ajan seurat, mahdollisuuksia on paljon, tokihan sitä vuokrattaisiin ulkopuolisillekin. Tähän saakka kyläyhdistys on järjestänyt tapahtumansa meidän perheemme pihapiirissä ja siinä sitä on onkin puuhaa piisannut kun on katoksia viritelty ja kenttäkeittiötä koottu.

Hyvinhän homma on näinkin toiminut, mutta kylätupa antaa valmistuessaan aivan uudenlaisen toimintamiljöön.

Haaveenamme on, että kylätupa valmistuisi viimeistään vuonna 2013. Minun mottonani on aina ollut, että asioilla on tapana järjestyä, jos vain tahtoa riittää.

Anneli Kauta-Soljava

KESÄN AUKIOLOAJAT: ma–pe 8–20, la 8–20, su 11–18 Tervetuloa!

Konginkangas

18

33 · 2012

| Ä ks

teksti & kuva Marjo Steffansson

Kosket us

FAKTA Niina Minkkinen - syntynyt Äänekoskella 11.11.1972 - asuu Porissa - avoliitossa - kouluttaja ja kukkasidonnan opettaja - Kukkasidonnan Suomen mestari vuosina 2001 ja 2010 - Vuonna 2011 hopeaa kukkasidonnan Euroopan mestaruuskilpailuista

NOPEAT

Lapsuus haravan varressa Peruskoulun käsityötunnit olivat tuskallisia. Vaikka yritys oli armoton, niin lopputulos ei muistuttanut visioa. Nyt näpit ovat Euroopan toisiksi taitavimmat.

Mä oon syntynyt Äänekoskella ja kasvanut Konginkankaalla, tarkemmin sanottuna Liimattalan kylässä. Oon miettinyt paljon lapsuusasioita, tullut tulokseen, että meillä oli ihan tavallinen perhe, jossa sai kasvaa turvallisesti turvallisessa ympäristössä. Mummu hoiti mua, kun äiti kävi töissä. Isä oli läsnä ja saavutettavissa koko ajan, sillä hänellä oli kodin pihapiirissä metallialan yritys. Naapurit olivat tuttuja ja sukua asui lähellä. Ei eletty yltäkylläisyydessä, päähänpistoja ei hankittu, mutta sen sai mitä oikeasti tarvitsi. Leikkipaikat löytyivät nurkalta, piha ruokki mielikuvitusta. Koti sijaitsi aivan joen partaalla ja rannalla koki seikkailuja.

Mä oon sananmukaisesti isosisko.

Mulla on kaksi pikkusiskoa, mä olin melkein seitsemän, kun Hanna-Kaisa syntyi ja 15-vuotias kun Iida syntyi.

Ehkä mä olin jollain tapaa luova jo lapsena. Mulla oli kova hinku tehdä asioita, ja tein muun muassa itselleni kirjahyllyn. Isällä ei ollut aikaa tehdä mulle sitä, ja niin se syntyi höyläämättömästä laudasta ihan ite, tai ainakin melkein.

Hylly könötti tuvassa rujon näköisenä, ja mä olin ylpee tuotoksestani. Se oli sitä tekemisen vimmaa parhaimmillaan.

Kiinnostuin sidontatöistä kymmenvuotiaana. Amerikkalaisessa elokuvassa ovessa komeili rönsyilevä joulukranssi. Ihmettelin äidille, että miksei meillä ole tuommoista. Isä väänsi rautalangasta pohjan ja mä kieputin kalastajalangalla havuja siihen. Liimattalassa toimi Vesaiset ja Helkanuoret, ja mä olin toiminnassa aktiivisesti mukana. Siellä tuli tutuksi olkipukkien ja muiden olkitöiden ä Ks

| 33

· 2 012

tekeminen.

Vaikka mä tykkäsin tehdä käsillä asioita, kässätunnit olivat yhtä tuskaa.

Kudotut villasukat seisoivat itsestään lattialla ja virkkaaminen oli hepreaa.

Kuvistunneilla piirros ei vastannut mallia, hahmotuskyky ei ollut mitä parhain.

Nuoruuteen kuuluivat kasvukipujen ja sydänsurujen lisäksi valtavasti kave-

reita. Fillaroitiin Lintulahteen ja kirkolle.

Tehtiin sitä samaa mitä nykynuoretkin tekevät, me osattiin notkuminen jo silloin. Nuokkarilla oli perjantaisin disko, ja sinne oli päästävä. Reviiri laajeni, kun ylä-aste alkoi Koulunmäellä. Jos Kauppiksella diskoiltiin, mä olin siellä, jos oli kotoa lupa heltynyt. Kohelluksia ja vastakaikua vaille jääneitä rakkauksia muistelen hymy suupielissä. Mutta juonittelu ja selkäänpuukottaminen, mitä tapahtui herkässä iässä puistattaa vieläkin. Se oli tavattoman loukkaavaa. Mua kiusattiin

ylä-asteella ja mä vastasin siihen kiusaamalla heikompiani. Minulle ladeltiin törkeyksiä, ja mä alennuin samaan. Oon huono kestämään epäoikeudenmukaisuutta ja kilahdan heti. Olen pyytänyt anteeksi sanoja ja tekoja, ja saanut synninpäästön.

Lentoemäntä oli haaveammattini lapsena. Lukio ei napannut, hain Mikkeliin Otavaan puutarhatalouden peruslinjalle. Pääsin sisään ja muutin kotoa pois 16-vuotiaana. Mulla oli vahva haju puutarhan hoidosta. Meillä oli kotona kasvimaa, herukkapensaita ja perunannosto oli pakkopullaa. Isä nakitti kesällä pihan haravoimiseen kerran viikossa, yleensä lauantaisin.

Ajattelin, että voin opintojen jälkeen toteuttaa luovuuttani suunnittelemalla pihoja ja puutarhoja. Valmistuin vuonna 1991 puutarhuriksi. Jo opiskeluaikana tulivat tutuksi Äänekosken kukkakaupat: Vertaisen Päivin Linja-autoaseman Kukkapalvelu, Airi Pajulan Pajunkukassa tutustuin Ahosen Irmaan. Suolahdessa Kukkasuvannossa Henni Suvanto ja Varpu Moilanen opettivat mulle tavattoman tärkeitä asioita, ja huomasin, että haluan oppia lisää. Heidän liikkeensä oli uskomattoman siisti, ja se onnistuu vain, kun työt organisoidaan hyvin. Se oppi on ollut kantavaa. Kukkasuvannossa sain vastuuta ja siihen tukea. Sieltä alkoi mielenkiinto tähän työhön ja kukkiin. Kukat on mun juttu.

Kimppu vai vihko?

Kimppu. Vihko on vanha termi, kimppu kuvaa tätä päivää.

Sen monimuotoisuus viehättää.

Voikukka vai leskenlehti?

Leskenlehti, sillä on monikäyttöinen lehti.

Häät vai hautajaiset?

Häät on uuden alku.

Suomalaiset ovat konservatiivisiä surun tullessa vastaan.

Minusta ei ole ilon eikä surun kukkia, on vain kukkia, joista tehdään kauniita sidontatöitä eri tarkoituksiin.

Kesä vai talvi?

Kukilla voi mennä kumpaakin kohti.

19

InboX

1400 koskevat yt:t!

Henkilöstömenoja koskevat säästötoimenpiteet ovat käsillä. Kaupunginhallitus päätti käynnistää välittömästi henkilöstömenoja koskevat säästötoimet ja yt-neuvottelut kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti.

Kaupunki aloittaa koko 1400 työntekijäänsä koskevat yt:t. Tavoitteena on jo tänä vuonna saada 300 000 euroa säästöä henkilöstömenoista. Kaikki keinot otetaan käyttöön: palkattomat vapaat, eläköitymiset, irtisanomiset ja lomautukset.

Ja tästä se riemu repesi ja äityi kiivaaksi keskusteluksi. Mukana toki parannusehdotuksia tukalaan tilanteeseen.

■■ No mitäpä tässä sitten enää vapaaehtoisia konsteja mietitään, jos kerran on päätetty aloittaa yt-neuvottelut ja tulossa on lomautukset.

Huolestunut ■■ Ei muuta kun joukolla irtisanomaan! Se kai sit ratkaisee kaikki ongelmat.

Pönttö-örvelö ■■ Kunta-alan ongelmat johtuvat pitkälti edellisvuosien kuntatalouteen kohdistuvista ylisuurista palkankorotuksista. Kun näiden ylimääräisten korotusten kustannusvaikutus vähennetään palkkamenoista, ollaan aika lähellä vakaata taloutta. Efekti on täysin sama kuin paperimiehillä aikanaan, ylisuurilla palkankorotuksilla ja vaatimuksilla pedataan itselle irtisanomislappu käteen.

Ei sillä, etteikö kaikille olisi kiva maksaa reiluja palkkoja. Totuus on vain se, että se ei ole yksinkertaisesti tässä yhteiskunnassa mitenkään mahdollista.

Mulkero

■■ Olisiko aika lopettaa politikointi ja äänten kalastelupolitiikka Äänekoskellakin?

Ehdotan poliittisesti sitoutumattomia ammattihenkilöitä valittavaksi vastaisuudessa johtopaikoille (Javanainen jo onkin). Lisäksi toivon, että valituilla olisi yrittäjätaustaa, varsinkin tulevalla talousjohtajalla.

Toivon myös yrittäjien taholta muodostettavaksi ns. sitoutumattomien listaa valtuustoon pyrkiville. Ei taida kuitenkaan olla rohkeutta kellään olla sitoutumaton poliitikko. Puoluepolitiikka, ei varsinkaan kommari-demarilinja, ei enää ole se oikea asioiden hoitosysteemi kuntien asioissa.

Peetu

Myös talkoovapaiden ympärillä käy sutina ja terävät kynät savusivat:

■■ Kyllähän kuntapuolella onkin niin isot palkat, että niitä kaikki kadehtii!

Niitä voikin hyvin leikata vaikka 20% ja vielä riittää.

Mölökki

■■ Talkoovapaita on ennenkin yritetty huonolla tuloksella. Taitaa olla vaalit tulossa kun yritetään taas vanhoilla pehmeillä keinoilla "säästää".

■■ Ajatus ei-poliittisesta sitoutumattomien listasta tyyliin "Äänekoski 2020" olisi hyvä ja kannatettava idea. Äänestetään ihmistä, ei puoluetta. Sitovia linjauksia ei tuollaiselle listalle ole kovin helppoa ehdottaa joten yksilöiden äänestämistä tuo olisi.

Ari

■■ Talkoovapaata ottavat nyt ne työntekijät, jotka muutenkin ottaisivat palkattomia vapaita. Eihän kaupunki siinä säästä, kun palkattoman viikon päätteeksi maksetaan viikonlopun palkka, joka olisi normaalisti palkaton. Mitä säästöä siitä kaupungille sitten syntyy?

Huuhaata koko idea

Heh heh

■■ Miten tämä systeemi toimii hoitotyössä, 3-vuorotyössä, jos on viikon pois niin saako kahdelta päivältä palkan, tuskin viikonloppulisiä heruu.

Ja normaalisti sijainen joudutaan

ja kuntoakin olisi. Hinta voisi olla alle 5 M€. Mutta sijainti ei käy äänekoskelaisille. Sairaala täällä periferiassa - ei käy! Meillähän on Suolahdessa 6000 asukasta varten 2 lääkäriä ja Koskella 12000 asukasta varten 14. Lienee tarvetta vastaavasti? Tätä vaihtoehtoa ovat mm. suolahtelaiset Vasemmiston valtuutetut esittäneet. Ei käy Peetun tavoin ajatteleville.

Ile (vas)

■■ Suojärvestä on tullut aikamiesten leikkiallas. Rannalla asuvista tämä ei ole kivaa. Kalastaminen on mukava harrastus, mutta istutettujen lohien narraaminen ja samalla pihoihin tiiraaminen ei ole asiallista. Järveä roskataan aivan kamalasti ja rannalta katkotaan risuja, järveen kuseksitaan, pidetään kokkoja ja melskataan yöt ja päivät. Onko kalamiehet kuulleet sanaa hienotunteisuus? Eivät ole.

Kurkistelijoita ja sotkijoita, ainakin Suojärvellä kalastavat. Koko järvi on pilalla, se on padottukin mokomien lohien ja ukkojen vuoksi ja sen seurauksena Polsajoki on mitä on. Pyh! Ostakaa lohenne kalatiskiltä.

Osallistu keskusteluun, nyt on sana vapaa! Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@aksa.fi, nimimerkillä tai ilman. Lisää kuitenkin yhteystietosi. Vaikka asiaa olisi paljon, tiivistä ytimekkäästi! Ne kirjoitukset, jotka eivät mahdu paperilehteen julkaistaan ÄKSän verkkolehdessä www.äks.fi.

20

Hoitajan talkoovapaa ■■ Talkoovapaan ajaksi ei palkata sijaista. Työt on tehtävä urakalla ennakkoon tai sitten jälkikäteen ylitöinä eikä makseta ylityökorvauksia.

Hoitoalalla kannattaa valjastaa omaiset ja vapaaehtoiset korvaamaan työntekijävajeen. Ehkä poliitikot nyt vaalien alla näyttävät esimerkkiä ja tulevat talkoovapailla olevien työntekijöiden tilalle ilmaiseksi? Se olisi todellista talkootyötä!

Huuhaa

Vas taukset:

Mielipid e ■■ Peetu kirjoitti ÄKSä 32:ssa Suolahden uudesta terveysasemasta, mikä olisi ollut hänen mielestään pelkkää rahan tuhlausta ja vain kunnallisvaalitäky. No ei tehty uutta Suolahteen vaan aiotaan tehdä Äänekoskelle. Hinta 30-50 M€. Onkos se raha nyt kassassa odottamassa? Vaje olisi lehden mukaan tämän vuoden lopussa 10 M€. Velaksi eläminen olisi Peetun ja useiden päättäjienkin mielestä "velkarahalla ei enää voida rakentaa tätä kaupunkia". Halvempiakin ratkaisuja olisi esillä, esim. Sisä-Suomen sairaalan osto ja käyttö terveyskeskuksen tarpeisiin. Sen omistaja kansainvalinen Attendo MedOne luopuu tiloista siirtyäkseen Jyväskylään.Tilaa

palkkaamaan. Voiko pitkäaikainen sijainen saada myös talkoovapaan, näin kesäaikana nuoret hoitajaopiskelijat mielellään tuuraisi.

Vastaukset sivulla 8 esitettyihin Äksymyxiin: 1. Ensimmäisen kerran miehet hiljentyivät illassaan Hietaman kesäteatterissa vuonna 2000.

2. Sisis ei ole ollut äänekoskelainen vuodesta 1981 alkaen. Keskisuomalainen julistautui sitoutumattomaksi 1986.

Vuonna 1999 Sisiksen omistaja listautui pörssiin.

3. Karjalaisten oma seura aloitti toimintansa vuonna 1944.

4. 1942 5. 1898. Viereisen tontin, johon kirkko rakennettiin, seurakunta sai neljä vuotta myöhemmin.

6. Äänekosken ja Konneveden perustama, kaupunginjohtajakiistan vuoksi tapetille noussut kehitysyhtiö näki päivänvalon 2003.

7. 1977 eli neljä vuotta Äänekoskea myöhemmin.

8. 2008 9. 1970. Mestaruus tuli Kouvolasta vaatimattomalla ajalla 2.29.16.

10. 1956. Kuhan sarja oli 63,5 kiloa.

33 · 2012

| Ä ks

Teksti & kuva Henri Kataja-aho

Amerikanrautaa ja avaruusmammutteja Autiomaa, moottoriöljyn katku ja kosmisen mammutin turkkiin kiedottu musta huumori . Alunperin demoksi tarkoitetusta muutaman biisin tallenteesta paisui lopulta Äänekoskella syntyneen Chainerectionin esikoisalbumi Heir to the Throne.

Koko bändi kokoontui ÄKSän haastateltavaksi tukikohtaansa Pub Markukseen.

V

uosien 2009 ja 2010 taitteessa perustettu Chainerection ei turhia häpeile. Voimanelikko soittaa vauhdikasta garage-rockia stoner- ja blues-vaikutteilla, ja bändin innoittajat ovat musiikista selkeästi kuultavissa.

Tämä ei kuitenkaan jäseniä haittaa, eikä vaikutteita yritetäkään piilotella.

- Turha sitä pyörää on alkaa uudelleen keksimään, bändin solisti Juho Aarnio kuittaa.

Rumpali Juho Hakalax kokosi Chainerectionin edellisen bändinsä lopetettua toimintansa.

- Halusin soittaa hyvää musaa hyvien tyyppien kanssa, Hakalax kertoo. - Haluttiin hyvännäkönen ja -kuulonen bändi, jossa ei oo yhtään turhaa tyyppiä.

Aluksi mietin, että toinen kitaristi olis paikallaan, mutta kun kerran homma toimii näin, niin turhaankos sitä. Aluksi soitettiin covereita, pääasiassa Glueciferin ja (The) Hellacoptersin biisejä. Ne on Zeken ja Turbonegron kanssa pääasiallisia vaikuttajia meille.

- Eikä saa unohtaa bluussia, kitaristi Otto Liimatainen huomauttaa.

Omia biisejä alkoi myöhemmin syntymään. Bändi luonnehtii musiikkiaan suoraviivaisen luonnolliseksi. Liian hiotut ja korjaillut musiikkiäänitteet eivät basisti Antti Makkoselta sympatiaa saakaan.

- Mua ainakin ärsyttää se, kun ihmisiä johdetaan harhaan antamalla koneilla höystettyä ja korjailtua settiä kuunneltavaks. Sitten kun ne tulee kuuntelemaan bändiä livenä niin huomaavat että "täähän on ihan paskaa", Makkonen kritisoi nykymusiikille valitettavan yleistä ominaisuutta.

- Ja livebändihän me ollaan ennen kaikkea, koska ukoilla on niin helevetin hyvä meininki keikoilla. Energia välittyy paremmin livesoitosta. Pitäsköhän julä Ks

| 33

· 2 012

kasta jatkossa pelkkiä DVD:itä?

Tästä päästäänkin ensi perjantaina ilmestyvän esikoisalbumin tunnelmiin.

Levyn tuotantovaihetta voitaneen kuvailla vähintään impulsiiviseksi.

- Joo, äänitettiin tuo kolomessa päivässä ja ykkösellä purkkiin. Alunperin oli tarkotus äänittää demo "muutama biisi nettiin" -periaatteella, mutta lopputulos paisui albumiksi ja löydettiin vielä joku julkasemaankin se, Aarnio nauraa.

Bändillä on selvät suunnitelmat tulevaan.

- Meillä on jo uusia biisejä seuraavaan rykäsyyn, ja tavotteena olis julkasta toinen levy jo tänä vuonna.

Kun bändillä on selkeät vaikuttajat, voidaan helposti sortua tekemään esikuviin liiaksi sekoittuvaa, geneeristä musiikkia. Mikä erottaa Chainerectionin esikuvistaan ja muista tyylilajin edustajista?

- Ei mikään. Me tehdään vaan helevetin hyvin se, mitä tehdään. Aitous tekee meistä meidät, Hakalax kommentoi.

Nykyään bändin jäsenet ovat levittäytyneet ympäri Suomea. Ainoastaan solisti Aarnio asustaa enää Äänekoskella; muut ovat lähteneet Jyväskylään, Tampereelle ja Joensuuhun. Aina ei kuitenkaan ollut näin.

- Myö halutaan pitää tää Äänekoski tukikohtanamme. Äänekoski ja Pub Markus. Täällä on sen verran tullut penkkiä kulutettua, että tää on meidän kaikkien yhteinen olohuone. Siks oikeestaan haluttiin levyjulkkarikeikkaki ensin tänne, vaikka levy-yhtiön levynjulkasupirskeet onkin sitten seuraavana päivänä Tampereella.

Chainerectionin debyyttialbumin julkkarikeikka Pub Markuksessa 8.6. ja Tampereen Varjobaarissa 9.6.

5. Shituation - Livesoitossa jääny liian vähälle huomiolle. Edellisiä enemmän perusrokkibiisi.

Chainerection julkaisee perjantaina debyyttialbuminsa Heir to the Thronen. Bändin jäärät jakavat esikoisensa tunnelmia, biisi biisiltä.

1. Motor City Muscle - Idea syntyi Ändin kanssa S-marketissa, kun nähtiin jenkkiraudan mallinen leluauto. Turpaanvetoa ja täydellinen alotusbiisi.

2. Mr. Mojo (Sin City Thrill) - Kehittyi yhden vanhan riffin ympärille. Erillisistä osista syntyi hyvä kokonaisuus.

Tässä on hittiainesta.

3. Shapeshifter - Edellisiä biisejä rauhallisempi, utuinen kipale.

Sanat voi tulkita monella tapaa.

4. Dirty 6 - Tunnelma ja sanotukset syntyi Bronsonista (Charles, sanottu olevan "Britannian väkivaltaisin vanki").

Takuuvarma livebiisi, huudatukset toimii aina.

6. Dudes of Hazard - "Oodi rock'n'rollille". Idea syntyi Juhannuksena. Biisi kertoo meistä.

7. Local Angel - Selvästi meidän nopein biisi. Tahtoo keikalla olla kova paikka, kun tätä soittaa, mutta vauhti toimii.

8. Death Valley Cadillac - Tässon parhaat laulumelodiat. Sanotukset kertoo henkisestä aavikosta, ja semmonen tää biisikin on.

9. Overdrive Desperado - Ensimmäinen biisimme.

Tää on karvalakkiversio koko Chainerectionista.

Ylikellotettua rosvomeininkiä, jossa bändin idea tiivistyy.

10. Graveyard Shift Blues - Biisi rakentui tämän luomamme kuvitteellisen hahmon, Necro Elviksen, ympärille. Idealtaan ihme biisi, kun biisi pääasiassa kertoo yhden henkilön arveluttavasta yövuorosta.

11. Spacemammoth - Yksi riffi riittää.

21

ÄKSY MIE S

Maalisuhde Näin jalkapallon EM-kisojen kunniaksi lienee lupa esittää umpimiehisiä ajatuksia miehen ja maalin suhteesta. Naisen on syytä kätkeä ajatukset sydämeensä ja tutkiskella niitä esimerkiksi silloin, kun ottelu venyy hamaan rankkarikisaan saakka. Kuukauden päästä hieman helpottaa.

Miehelle maalisuhde on tärkeämpi kuin parisuhde. Jos laki sallisi, mies solmisi oitis rekisteröidyn maalisuhteen. Vihillekin mentäisiin, jos vain löydettäisiin tarpeeksi avarakatseinen pappi. Häät olisivat kolmipäiväiset. Avioehtoa ei tarvittaisi, sillä jokainen mies olettaa, että maalisuhde kestää isältä pojalle.

Maalisuhteesta ei puutu intohimoa. Se suhde ei lässähdä ruuhkavuosiin. Päinvastoin, kuukauden mittaiset EM-kisat saavat suhteen niin kiihkeään hehkuun, ettei semmoista kuumotusta ole naisen kanssa edes teoriassa mahdollista saavuttaa.

Miehen kiihkeää maalisuhdetta voidaan lähestyä kylmien lukujen kautta. Jalkapallomaali on leveydeltään 7,32 m ja korkeudeltaan 2,44 m. Pallo on pyöreä, nainen harvemmin. Viivi Pumpanen on päivästä ja lähteestä riippuen 86-64-93

Taimienvaihtopäivä siirtolapuutarhalla

tai 86-66-95 tai 93-68-89. Pumpasen pituus on mittamiehestä riippuen 167 – 173 cm.

Luvut ovat naisen kannalta tylyjä. Ne osoittavat että nainen on jo perusolemukseltaan perin häilyväinen. Koska mies on pohjimmiltaan turvallisuushakuinen olento, on aivan luonnollista, että hän valitsee intohimonsa kohteeksi naisen sijasta maalin, jonka mittoja sentään Fifa valvoo.

Mutta on muitakin syitä. Ne ovat kvalitatiivisia eli laadullisia. Niihin ei voi vaikuttaa zumballa eikä venytyskoneella.

Siksi ne tekevät naisen aseman suhdekilvoittelussa entistäkin tukalammaksi.

Naisella on tässä kisassa tietenkin omat valttikorttinsa. Nainen on älykäs ja henkevä, sensuelli ja kaunis. Hyvä työihminenkin hän voi olla. Nainen on myös ovela. Hän voi laittaa korvansa taakse salaperäistä tuoksua joka tekee miehen hulluksi. Mutta se on vain väliaikaista, lumo haihtuu.

Saksipotkumaali on kauniimpi kuin kauneinkaan missi.

Kaiken tämän jälkeen on syytä suositella, että nainen ei seuraavan kuukauden aikana tee minkäänlaisia avauksia siihen suuntaan, että se on nyt sitten joko jalkapallo tai minä. Se keskustelu päättyy 6 – 0 jalkapallon eduksi.

Esimerkkejä tästä on paljon. Muuan juuri liekkeihin roihahtanut parisuhde sammui kerralla, kun nainen ilmoitti tomerasti, että hänen televisiostaan ei sitten näy jalkapalloa miltään kanavalta. Mies toimi refleksinomaisesti. Hän otti vanhan apassin lailla vilttinsä ja Winchesterinsä ja lähti. Nainen käy nyt lyhytterapiassa. Psykiatri on laskenut, että ainakin uuden veneen (Cabin Cruiser) hän tällä keissillä hankkii.

Mutta on syytä muistuttaa, että intohimoisinkin maalisuhde voi päättyä eroon.

Elämä voi silloin jatkua täpärästi maalieron turvin.

Edes verkkosukat eivät vedä vertoja maaliverkon lumovoimalle. Mies ei koskaan huuda: ”Laittakaa verkkosukat soimaan!”

Reijo Honkonen

! t a v i a p t a v l a h n u hull 6.-9.6 KESKIVIIKKO-LAUANTAI

Kahvitarjoilu!

un 4.6. alstat tulivat haku HUOM! Uudet p

Perjantaina 15.6. klo 9–16 Suojärven siirtolapuutarhalla

OPEL Corsa 1.2i

2000 180tkm lukkiutumattomat jarrut (ABS), turvatyynyt, ohjaustehostin, keskuslukitus

NISSAN Almera 2.0D

1999 300tkm ohjaustehostin, keskuslukitus, lohkolämmitin, penkinlämmittimet

Osoite: Suojarinne 9, Suolahti

Ota omat monivuotiset aarteesi mukaan ja tee hyvät vaihtokaupat!

Järjestää: Äänekosken kaupunki ja Suojärven siirtolapuutarhayhdistys ry

1911

2011

Mukana:

2 450 € Peugeot 306 1.9XRDT

1999 320tkm turvatyynyt, keskuslukitus, lohkolämmitin, kahdet renkaat

Audi A4 1.9TDI

1999 400tkm lukkiutumattomat jarrut (ABS), turvatyynyt, ajonvakautusjärjestelmä, lohkolämmitin, penkinlämmittimet, erikoisvanteet, kahdet renkaat

Katso lisää n.40 muuta vaihtoautoa! www.carcaravan.fi Tuomme Saksasta asiakkaan toiveen mukaisia vaunuja ja asuntoautoja!

Keski-Suomen CarCaravan Oy Kotakennääntie 53, 44120 ÄÄNEKOSKI, Puh. 045-2306757

Yksityishenkilöiden ilmoitukset -50% Laukaa 10€ äänekoski

6€

Ravintola Kallio täyttää 4 vuotta!

Pe 8. 6 L au Ka assa

|

L a 9 . 6 ÄÄ ne K o s K e L L a

Laukaassa klo 21 alkaen ruokailu ja kakkukahvit (palvattu sikA).

BileBändi Remix. dJ:nä Toni. Äänekoskella klo 21 alkaen kakkukahvit ja BileBändi mäTT. dJ:nä Toni. lipuT: laukaa 10 €, äänekoski 6 €. kutsukorteilla ilmainen sisäänpääsy.

Arwidssonintie 15-17, 41340 LAukAA | torikAtu 5 44100 ÄÄnekoski

Aina ajantasalla Kävijöitä päivittäin ÄKSän nettisivuilla 3,000

Kävijöitä

2,500 2,000 1,500 1,000 500 0

3.5.2012

10.5.2012

17.5.2012

24.5.2012

31.5.2012

Päiväys

Sivuja selattiin yhteensä 182,054 kertaa!

ä Ks

| 33

· 2 012

23

“Koulu asuinympäristönä on vaikuttanut minuun suuresti”

“Lapsuus maalaisympäristössä kasveineen ja eläimineen on vaikuttanut pysyvästi.”

Sisustusarkkitehti Petri Vainio ja hopeaseppä-kuvanveistäjä Eila Minkkinen sekä 54 muuta muistelevat aikaansa Äänekoskella Kosketuksia-kirjassa.

Koskettava lahja äideille!

Torppareilta, Citymarketista tai Suosikista.

Cittarissa 7.6. torsta tapa i Äitien te kemät gril htuu: mukana m litassu m yös suosit aistatuks uksi tullu essa t u u tu S in u s u h h e a n m 8.6. Perja ntai Hirve leipomo herkkuine purilaistassu län uunita en! lkkuna m ja Elosen a is tatusmyy leivät ja le nnissä 8.-9.6. pe iv o n n a r ja is ntai-lauan et! maukkaa ta i Veljekse t leikkele t Mattila et, lenkit ja tuliset grillimakk arat

HINNAT VOIMASSA TO-SU 7.–10.6.2012 Tarjoukset myös netissä www.k-citymarket.fi

Lihamestarimme special grillipihvit kalvoton ja rasvaton 100% lihaa!

Rasvaton

POSSUN KINKKUSUIKALE

8

JÄÄVUORISALAATTI Ruotsi

99 kg

HK Camping

GRILLIMAKKARAT

pk t

2

50 2 pkt

Kariniemen kananpojan

FILEESUIKALEET

2 pk t

4

00 2 pkt

5

kg

-39 %

2 plo

Hinta ilman K-Plussa-korttia 9,95 /kg

1

99 pkt

2

-20 %

99 kg

Vip Snadi

PILLIMEHUT 10-pack (0,99 L)

1

50

99

2 plo

pkt

Arla Bifido

Nyt helppoa ja nopeata evästä

1L (1,50 L)

KOTIUUNIPIIRAAT

TUOREMEHUT

6 kpl 376-414 g (4,81-5,29 L)

Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,99 /pkt (9,97-11,96 kg)

4

kg

1,5 L (0,57 L) sis. pantin 0,80

JÄÄTELÖTUUTIT

-33 %

BROILERI

VIRVOITUSJUOMAT

99

-37 %

99

Grillattu

Olvi

Norja, pakattuna 2 kpl/talous

Hinta ilman K-Plussa-korttia 1,19 /pkt (4,98 kg)

250–300 g (6,67–8,00 kg)

12

kg

LOHIFILE

400 g (3,13 kg)

2

0

POSSUN ULKOFILEE

99

30€

2 prk

Hinta ilman K-Plussa-korttia 2,49 /pkt ( 6,01-6,62 l)

3

Vaasan

450 g (4,42)

00

1

99

2 prk

UUSI ÄÄNEKOSKI

pkt

Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18

Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi