Aksa 322

Jo k ai s een koti i n ja y r ity k se e n Ään e kos ke n alu e e ll a s e k ä U u ra i s t e n t aa j ama-a l u eell a .

P a i n os 11 000 k p l

Äks.fi on Ä än e ko s ken s u os itu i n ve r k ko m e d i a, j o sta l öyd ä t t uo re i mm a t uu t i se t pa i k ka kunna l tamm e päivi t täin Si vu j amm e avataan kuu kaud e ss a kesk imää ri n jopa 10 000 ke rtaa päi vä ssä Yrittäjä , hyödynnä to i mi va main o stilamme ja kysy edullista pakettitarjousta!

322/2023

Seuraava

ÄKS ilmestyy

30.8.2023

Minulla alkoi kehittyä visio, että kouluttautumalla voisi luoda myös uraa yrityksessä.

Päätoimittajalta

Muisti on veikeä peli. Autoradio soitti kappaleen, jonka olen kuullut joskus 1970-luvulla - ja kas, osasin sen ulkoa. En olisi halunnut osata, mutta niin vain hoilasin Nelostien kiitäessä alla.

Aloin pohtia, kuinka monta kappaletta osaan ulkoa. Jos sanon, että tuhat, en taatusti liioittele. Muistan koko Eppujen, Juicen, Leevin tuotannon. Muistan Suomen Euroviisuedustajat, muistan kansanlaulut, maakuntalaulut ja muistanpa Pohjoismaiden kansallislaulutkin, puhuttamakaan Beatlesista, Kansasista, The Whosta ja The Clashista. Osaan laulaa Hellä Mietonen -shampoon mainoslaulun, muinaiset Syksyn Sävel -voittajatkin voin tarpeen tullen lurittaa ja Irwiniä päälle. Ja tietenkin ne Loiri Leinot, Lasihelmipelit ja Lavit.

Muistan luokkakavereiden nimet, muistan Suomen pisimmän nimen, muistan Suomen presidentit ja pääministeritkin pystyn luettelemaan Kalevi Sorsan ensimmäiseen pestiin saakka.

Vaan sitten tulee yllättävä pimeys Citymarketin kassalla. Juuri silloin kun takanani on jono ja jonossa nälkää tai väsymystä kitisevä lapsi. En muista pankkikortin tunnuslukua. Sitä mikä on pysynyt samana sen parikymmentä vuotta!

Ei muistu mieleen millään. Ei kaupassa, ei illalla nukkumaan mennessä, kunnes aamu toi nelinumeroisen luvun kirkkaana mieleen. Ehkä mulla on sittenkin vielä toivoa?

Haluaisin karsia turhia muistikuvia, biisejä, nimiä sekä tapahtumia. Mutta mikä siinä on, että juuri ne asiat muistaa, jotka todellakin haluaisi unohtaa. Kuten biisin Läähätän ja läkähdyn ja koko Mamban tuotannon.

Ehkä osaisin paljon enemmän jos olisi luettelon tai pöytäkirjan kyljessä tarttuva sävel?

Marjo Steffansson

Ylpeästi markkamäkeläinen

arkkamäki on Äänekosken kaupunginosassa sijaitseva idyllinen omakotialue, jonka pääasiallinen rakennuskanta on peräisin 1940-1970 luvulta. Alueella sijaitsee noin 450 taloutta. Nyt markkamäkeläiset ovat järjestäytyneet oman yhdistyksen alle. Kesäkuussa perustettu Markkamäki ry järjestää ensimmäisen yhteisen tapahtuman ensi lauantaina.

– Alun perin Markkamäkeen kuului nykyisten Mäkikadun ja Vuorikadun välinen alue, osa Mämmensalmentietä ja Alatie. Nimitys alueelle tuli siitä, että silloinen tehdasyhtiö myi alueen tontteja työntekijöilleen yhden markan kauppahintaan, Markkamäki ry:n hallituksen puheenjohtaja Pertti Gustafsson kertaa alueen historiaa.

Mistä Markkamäki alkaa ja mihin se päättyy. Siihen on monta mielipidettä.

– Vanha Markkamäki käsitti neljä katua, entisen Kotikadun, Metsäkadun ja Retkeilykadun ja pätkän Kotkantietä sekä osan Alatiestä. Vanhin rakennus on vuonna 1948 valmistunut Kotkantie 1. Olemme käyneet kymmenen vuotta

sitten kaikki vanhat talot läpi ja saatu kirjattua ylös rakentamisvuodet ja asukkaat. Siitä se historiankeräys lähti, Kassu Piilola tietää.

Vanhan Markkamäen tunnistaa jo silmällä katsoen: talot ovat samalla piirustuksella tehdyt. Rintamamiestalot ovat suomalaista asuntokantaa parhaimmillaan.

– Tänne vedettiin vesiverkko vasta 1960-luvulla, joten ensin oltiin kaivojen ja vesipostien varassa. Pihasauna lämpeni lähes jokaisessa pihassa, Piilola muistelee.

KULTTUURIHISTORIALLISESTI arvokkaan alueen historiaa ovat tutkineet ja tallentaneet useat alueen asukkaat. Valokuvien keräystä, erilaisia haastatteluja alkuperäisasukkaiden kanssa on ylläpidetty ahkerasti.

– Kaikki toiminta ja kehittäminen tarvitsee innostuneen tekijäporukan lisäksi muutakin pääomaa. Pelkästään talkoovoimalla ei hyväkään idea välttämättä kokonaan onnistu, Gustafsson sanoo.

Markkamäki ry:n toiminta-ajatus lyhykäisyydessään on alueen kehittämisen edistäminen ja perinteiden vaaliminen. Yhdistyksen perustamisella on jatkossa

edellytys myös mahdollisten tukien anomisen kautta erilaisten toimintojen kehittämiseen talkootyön lisäksi.

– Jatkossa tulemme varmasti käyttämään näitä mahdollisuuksia hyväksi, kunhan pääsemme toiminnassamme eteenpäin erilaisten ideoiden pohjalta. Toivon Markkamäki ry:n hallituksen puolesta, että mahdollisimman moni alueen asukkaista lähtisi kukin omista lähtökohdistaan tukemaan yhdistyksemme toimintaa. Yhdessä tekemällä saamme paljon aikaan ja näistä pääsee nauttimaan jatkossa myös jälkisukupolvi, Gustafsson sanoo.

MARKKAMÄKELÄISET ovat ylpeitä alueestaan ja sen historiasta. Markkamäki ei lähde ihmisestä, vaikka ihminen lähtisi Markkamäestä - näin olen kuullut monen suusta sanottavan.

– Markkamäki vetää paluumuuttajia. Tämä on asuinaluueena kiinnostava, Markkamäessä syntynyt ja sinne aikoinaan oman talon rakentanut, Leila Lindell tietää.

Markkamäkeläisten yhteinen tapahtuma K-marketin pihassa pe 18.8. klo 18

Marjo Steffansson

Teuvo ”Kassu” Piilola, Risto Kajander, Pekka Ouli, Leila Lindell, Pertti Gustafsson, Hannu Penttinen ja Arto Muurikainen ovat niin sanottuja markkamäkeläisiä. Mika Lankinen on K-Market Markkamäen kauppias.

Tarinaa Äänekosken keisarista

Spektaakkelista Rodeoon

Klassikkoteatteri -ryhmällä tulee täyteen neljännesvuosisata maailmanensi-iltoja. Viikonloppuna päästään taas nauttimaan ja herkistymään.

2elokuuta vuonna 1998 Äänekosken Työväentalon ”Työskin” isossa salissa sai maailmanensiiltansa Äänekosken Teatterin Varjoryhmän esitys ”Henkilön mitäänsanomaton sattumanvarainen elämä on esityksen mahtipontinen nimi tai Spektaakkeli”. Varjoryhmä koostui Äänekosken Teatterin harrastajista, joilla oli ollut Aarresaari -kesäteatteriesityksen lomassa aikaa ja intoa lähteä toteuttamaan Lasse Forsgrenin esitysideaa. Esitys toteutettiin taiteilijanimien suojissa. Miksi näin, Lasse Forsgren?

– Ainakin yksi taustavaikutus oli, kun olin nähnyt Olli Havun yhtyeineen KeiteleJazzien Keskuspuiston konsertissa Aarno Parras & Tax Free -nimellä. Siinä oli jotain mystistä ja vapauttavaa. Sai tavallaan paineettomasti heittäytyä erilaisiin rooleihin teatterituotannossa, Lasse sanoo.

SPEKTAAKKELI -esityksen tapauksessa paikallislehden kriitikko Pasi Tuominiemi oli esityksestä sen verran vaikuttunut, että katsoi olevan paikallaan esitellä arviossaan työryhmän myös omilla nimillään. Mika Lahtisen säveltäjä-alter ego ”Kerkko Lahtinen” oli tehnyt esityk-

sen musiikit ja Lahtisen näyttelijä-alter ego ”Juhani Hyppönen” esiintyi lavalla useissa rooleissa, Tiina Oksanen oli pukusuunnittelija ”Palle Koikkalana” visioinut esityksen puvustuksen ja hänen näyttelijä-alter egonsa ”Erika Kupari” esiintyi myös useissa rooleissa.

– Sitten ryhmässä oli vielä ”näyttelijät” Kristiina Siuro ja Juhani Taalikka eli oikeasti Toivion Tuija ja Saavalaisen Esko, Tiina Oksanen muistaa.

– Ja Pitkäsen veljekset Juho ja Heikki olivat näyttelijä-alter egoiltaan Antrei ja Ilmari Laitinen, täydentää Mika Lahtinen.

JA SELLAISESTA roolileikistä se homma sitten lähti. Hypätään kaksikymmentäviisi vuotta eteenpäin ja nykyhetkeen. Klassikkoteatterilaiset Tiina Oksanen, Mika Lahtinen ja Lasse Forsgren istuvat heinäkuun lopun maanantaina Jyväskylän Seppälässä kahvilan terassilla.

– Klassikkoteatterin työskentelylle olennainen kirpputorikierros on takana. Mikalle löytyi tumma puvuntakki ja -housut, Tiinalle valkoista kangasta ja minulle pari-kolmekymmentä erilaista nappia, Forsgren paljastaa.

Siinä on puvustusaineksia tulevaan, perjantaina elokuun 18. päivä maailmanensi-iltansa saavaan juhlaesityk-

seen ”Rodeo!”.

Tiinan, tai siis Palle Koikkalan, visio on taas tekeytymässä näyttämölliseen ilmiasuun. Miltä se tuntuu Tiina?

– Olen ihan fiiliksissä. Tänä vuonna olen antanut itseni vaikuttua esimerkiksi kireähousuisesta cowboyestetiikasta ja euroviisuista, Tiina kertoo.

NELJÄNNESVUOSISATA teatteritouhua tällä ryhmällä on takana. Alkuun ryhmän nimi vaihtui vuosittain, kunnes vuonna 2005, ”hamlet” -esityksestä alkaen nimeksi vakiintui Klassikkoteatteri. ”Rodeo! -esitys on ryhmän kahdeskymmenes seitsemäs taiteellinen ulostulo. Mika Lahtinen on säveltänyt musiikit kaikkiin musiikkia sisältäneisiin esityksiin. Minkä tyylistä musiikkia on luvassa tänä vuonna?

– Rodeo merkitsee minulle taistelua, pelkoa sekä musaa leirinuotiolla. Biiseissä on vaikutelmia kantrista, polkasta ja työväenlauluista, Mika maalailee ja lupailee, että saattaa muuten maalailla Rodeo! -esityksessä muutenkin.

– Olen kiinnostunut muotokuvamaalauksesta ja esitys saattaa sisältää tuoreita teoksia tai jopa maalaamista roolihahmona. Villissä lännessä maalattiin tervalla ja piellä kasvokuvia etsintäkuulutetuista, Mika tietää.

TÄLLAISTA ON kaavailtu Klassikkoteatterin neljännesvuosisatajuhlanäytökseen mutta kyse on vain suuntaviivoista. Tämänvuotinenkin esitys saa lopullisen muotonsa viikon 33 arkipäivät kestävän varsinaisen työskentelyperiodin aikana.

– Alkuviikosta ei vielä yhtään tiedä, mihin loppuviikosta ollaan päädytty, Mika kertoo.

Klassikkoteatteriin kuuluu aito hämmästys siitä, mitä lopulta syntyy. Ja sekös naurattaa ja herkistääkin!

Klassikkoteatteri:

Rodeo! - neljännesvuosisatajuhlanäytös Esityspaikka: Koivikko osoitteessa Kuhnamontie 3, Äänekoski

Esitysajat:

pe 18.8. klo 19.02

la 19.8. klo 13.01

la 19.8. klo 16.03

su 20.8. klo 13.04

Kesto alle tunnin.

Vapaa pääsy.

Ei katsomoa, siis omat tuolit, viltit ja plyyshisohvat mukaan.

Luettelo Klassikkoteatterin esityksistä ja kaikista tekijöistä osoitteessa klassikkoteatteri.fi/historia.htm

Marjo Steffansson

Klassikkoteatterista päästään nauttimaan jo tulevana viikonloppuna.

Tilaa katto- tai salaojaremontti, VOITA SÄHKÖMERSU KOLMEKSI VUODEKSI!

Arvomme remontin tilaajien kesken kymmenen Mercedes Benz EQA -täyssähköautoa kolmen vuoden veloituksettomalla käyttöoikeudella.

• Joka kuukaudelle arvotaan kaksi Mersua, joten toimi nyt.

• Kysy kampanjatarjousta!

SOITA 014-458 6878 ARVOMME 10SÄHKÖ-KPL MERSUJA!

Kotakennääntie 31, Äänekoski puh. 014 512 636

Terve suu

–helppo hymyillä

Terve, tulehdusvapaa suu tukee yleisterveyttä.

Säännöllisillä hammastarkastuksilla varmistetaan, että suulla on kaikki kunnossa.

Varaa aika 014 211 665 hammassirkku.fi

3659

hammassirkku.fi | 014 211 665 Hammassirkku Äänekoski | Hämeentie 1, Äänekoski

468 7967

Suolahden Urhon jääkiekkojaosto

Hammaslääkäri Kaisa Aukee

vesivek.fi/arvonta

Urheilu-uran voi yhdistää korkeakouluopintoihin

Urheilijan kaksoisuralla tarkoitetaan urheilun yhdistämistä opiskeluun tai työelämään. Kaksoisuran onnistumisen on ajateltu mahdollistavan yksilön täyden potentiaalin saavuttamisen elämässä, turvaavan urheilijoiden hyvinvointia ja helpottavan mahdollisia urasiirtymiä. Suomalaisessa ympäristössä koulutus ja työympäristöt ovat perinteisesti olleet erillään – urheiluseurat ovat vastanneet tavoitteellisen kilpaurheilun organisoinnista ja eri koulutusympäristöt opinnoista.

NIIN SUOMESSA, kuin Euroopassakin, urheiluakatemioiden määrä on kasvanut vuosien varrella ja myös muissa oppimisympäristöissä on jatkuvasti kiinnitetty enemmän huomiota urheilijoiden kaksoisuriin. Viimeaikaisissa suomalaisissa tutkimuksissa on kuitenkin noussut kysymys siitä, millaisia mahdollisuuksia urheilijoilla on valita oman kiinnostuksensa mukaisia urapolkuja, sekä rajoittuvatko polut vain muutamaan ennakkoon valikoituneeseen vaihtoehtoon?

ÄÄNEKOSKEN URHEILIJOIDEN

Piia Kalliomäki ja Jami Kinnunen ovat kummatkin opiskelemassa ensimmäistä vuottaan korkeakoulussa. Kalliomäki opiskelee LUT-yliopistossa Lappeenrannassa energiatekniikkaa ja Kinnunen Jyväskylä Ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi. Molempien urheilijoi-

den polku on alkanut jo lapsuudesta, jossa harrastuksia on ollut monipuolisesti. Piian innostus yleisurheiluun kumpusi jo legendaarisiksi muodostuneista Hippokisoista. Jamilla keihäänheitto valikoitui lopuksi omaksi lajiksi, sillä tässä lajissa hän tunsi olevansa heti hyvä ja osaava –myös perheenjäsenillä saattoi olla oma osansa lajivalintaan.

ENSIMMÄINEN korkeakouluvuosi on molemmilla urheilijoilla ollut työn täyteinen, mutta kumpikin on kokenut oman koulutusympäristönsä urheilu-uraa tukevaksi. Kinnunen suorittaa opintojaan monimuoto-opintoina, joten opintojen sovittaminen urheilun kanssa on ollut mahdollista. Myös Kalliomäki kertoo opiskelun olleen sujuvaa ja kurssit on ollut mahdollista suorittaa omaan tahtiin. Lisäksi LUT-yliopisto tarjoaa yhdessä Etelä-Karjalan Urheiluakatemian kanssa liikuntapaikkojen käyttöä ilmaiseksi. Kalliomäki kuvaileekin LUTyliopistoa varsin urheilijaystävälliseksi yliopistoksi: ”Jo itsessään yliopiston läheisyydessä sijaitsevat liikunta- ja urheilupaikat ovat suuri mahdollisuus harrastaa omaa lajia”.

TOISIN KUIN useissa tutkimuksissa, joissa urheilijoiden korkeakouluopintojen opintopisteiden määrä jäi usein suositellusta, eivät Kinnunen ja Kalliomäki ole kokeneet haasteita opintojensa edis-

tymisessä. Kalliomäki kertookin pääsevänsä jo keskittymään kesän kisoihin vuoden opintojen ollessa jo paketissa. Huomionarvoiseksi seikaksi Kinnunen nosti sen, että opintojen suunnittelussa korostuvat oma vastuu ja itsenäinen opiskelu. Myös Kalliomäen mielestä opiskelun ja urheilun tasapainottaminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja omistautumista. Uudelle paikkakunnalle muuttaessa Kalliomäki on kokenut erittäin tärkeäksi myös kahden muun urheilijan Kristiina Halosen ja Petri Ruotsalaisen tuen. Kinnunen kokee tärkeimmäksi seikaksi kaksoisuran toteutumiselle oman motivaation.

ÄÄNEKOSKI ON kaupunkina myös hyvin urheilumyönteinen, mikä saattaa osaltaan vaikuttaa nuorten urheilijoiden käsitykseen oman kaksoisuran mahdollisuuksista. Merkittäviksi tekijöiksi on myös viimeaikaisten tutkimusten urheilijoiden haastatteluissa noussut eri roolimallien merkitys urheilijoiden kaksoisurille. Näyttäisikin sille, että nuorella Äänekoskelaisella urheilijalla on kaksoisuraa tukeva ympäristö ja sopivasti roolimalleja tukemaan oman kaksoisuran kehittymistä valitsemaansa suuntaan.

Lähteet:

Nikander, A., Saarinen, M., Aunola, K., Kalaja, S., & Ryba, T. V. (2021). Urheilu-uran yhdistäminen koulutukseen: kaksoisuraympäristöt ja urheilulukioiden menestystekijät Suomessa. Liikunta ja tiede, 58(1), 77-85. European Commission. 2017. Ecology of dual career – Exploring dual career development environments across Europe (ECO-DC). Brussels: Sport+ ERASMUS

Nikander, A., Ronkainen, N., Korhonen, N., Saarinen, M. & Ryba, T.V. From athletic talent development to dual career development: A case study in a Finnish high performance sports environment. International Journal of Sports and Exercise Psychology. Accepted, 6.10.2020

Ryba, T. V., Aunola, K., Ronkainen, N., Selänne, H. & Kalaja, S. 2016b. Urheilijoiden kaksoisuraan liittyvän tutkimuksen tämänhetkinen tilanne Suomessa [The current status of dual career research in Finland]. Liikunta & Tiede 53 (2–3), 88–95.

Saarinen, M., Ryba, T. V., Ronkainen, N. J., Rintala, H. & Aunola, K. 2020. “I was excited to train, so I didn’t have problems with the coach”: Dual career athletes’ perceptions of (dis)empowering motivational climate. Sport in Society 23 (4)

Urheilu-uran yhdistämistä opiskeluun ja työuraan on keskusteltu viime vuosikymmeninä yhä kasvavassa määrin.

Äänekosken ensimmäinen kauppalanjohtaja, kunnallisneuvos Ahti Kärkkäinen (1890-1961) muilutettiin lapuanliikkeen aikana. Häntä kuljetettiin pitkää etappireittiä myöten aina Nurmekseen, missä hänet päästettiin vapaaksi.

Ahti Kärkkäinen - Äänekosken keisari

Kunnallisneuvos, Äänekosken ensimmäinen kauppalanjohtaja, Ahti Kärkkäinen sai aurinkoisena elokuun lauantaina kukkatervehdyksen omaisiltaan ja jälkeläisiltään.

Joakim Kärkkäinen, Ahti Kärkkäisen (1890-1961) pojanpoika, halusi kutsua sukua muistamaan isäänsä Hannu Kärkkäistä Äänekosken hautausmaalle. Paikalle saapui kolmisenkymmentä sukulaista kuulemaan myös Äänekosken vaikuttaja Ahti Kärkkäisen elämästä ja elämäntyöstä.

– Isäni Hannu olisi täyttänyt tänä vuonna 90 vuotta, ja se oli varsinainen syy suvun koolle kutsumiseen. Isä kuoli äkillisesti 70-vuotiaana. Hänen leposijansa on isänsä Ahdin ja äitinsä Hiljan vierellä, Joakim Kärkkäinen kertoo.

Hannu Kärkkäinen asui lapsuudessaan niin kutsutussa kamreerin talossa, osoitteessa Kotakennääntie 11.

– Isäni Hannu ja hänen sisarensa Maija ovat syntyneet tässä entisen Kuntalan talon saunassa. Nuorin sisarus, Liisa, kävi syntymässä Helsingissä. Aikuistuttuaan isäni lähti Helsinkiin opiskelemaan ja jäi sille tielle.

AHTI KÄRKKÄINEN syntyi Rautalammilla räätäli Kalle Kärkkäisen esikoiseksi. Hän sai 16-vuotiaana isänsä kuolinvuoteella tehtävän: pidä huoli äidistä ja siskoistasi. Sisaruksia oli kahdeksan.

– Ahti ja äitinsä Katriina pitivät huo-

len perheestä, ja kuin onnen kaupalla säästyttiin huutolaisen osasta. Jokainen sisaruksista pääsi jopa kouluun. On sanottu, että Ahdista olisi voinut tulla vaikka kansanedustaja, mutta hänen piti laittaa perhe etusijalle, Joakim Kärkkäinen kertoo.

Hannu Kärkkäisen isästään kirjoittama kirjoittama kirja ”Tulisieluinen mies” maalaa kuvaa päähenkilön värikkäistä elämänvaiheista sekä kertaa Äänekosken kehittymisen historiaa. Eipä ole sattumaa, että Kärkkäistä kutsuttiin hänen toiminta-aikanaan Äänekosken keisariksi.

MAIJA LEPPÄNEN (s.1937) on Ahti Kärkkäisen tytär. Hänellä on lämpimät muistot Äänekoskelta.

– On aivan ällistyttävää, että meitä on täällä koolla näin monta. On serkkuja ja pikkuserkkuja sekä heidän lapsiaan. Isäni meni naimisiin kohtalaisen iäkkäänä, ja kun minä synnyin oli isäni jo 47-vuotias ja kovin kiireinen. Muistan, ettei hän ennättänyt juuri leikkimään kanssani, mutta hän kertoi myöhemmin tarinoita elämästään sekä Suomen sotahistoriasta. Harmittaa, ettei silloin osannut kysellä, sillä nyt olisi isältä paljon kysyttävää. Isäni oli suurenmoisen loistava puhuja ja kävi pitkillä puhujamatkoilla. Jos jotain isä opetti, niin sen, että kulttuuri on

tärkeää: ei ole merkitystä onko ihmisellä rahallista pääomaa, vaan tärkeämpää on, että osaa ilmaista itseään joko kirjoittamalla, puhumalla tai musiikin ja taiteen avulla. Sen opin, että henkinen pääoma on tärkeintä pääomaa. Opin isältäni, että pitää kertoa lapsille muistoja ympäristöstä ja ajasta, jossa on omassa lapsuudessaan elänyt, Maija Leppänen kertoo.

Leppänen kävi pyörähtämässä synnyinkotinsa, entisen kotitalousneuvonnan, pihassa.

– Se ei ollut entisensä, vaan kovin rämettynyt. Onneksi vielä kahvitaloksi kutsuttu talo oli vielä paikallaan. Lapsuuteni ympyrät ovat niin mielenkiintoiset, että on tarkoitus saattaa ne muisteluiksi asti. Äänekoski on vahvasti entinen mutta rakas kotikaupunki, nykyään Espoossa asuva Leppänen sanoi.

AHTI KÄRKKÄISEN sisar, Annikka Wahrmann, on monelle äänekoskelaiselle tuttu nimi ainakin Ala-Keiteleen musiikkiopiston vuotuisista Annikka Wahrmann -konserteista, joita järjestetään vahvasti musiikkikasvatuksessa vaikuttaneen Wahrmannin (1901-1985) kunniaksi. Wahrmann oli kulttuurin moniosaaja. Hän oli muun muassa Äänekosken Naiskuoron johtaja, jonka kaudella kuoro herätti huomiota Helsinkiä myöten. Wahrmann myös kirjoitti ahke-

rasti sanomalehtiin arvosteluja musiikkitapahtumista ja konserteista. Myös Wahmannin haudalle laskettiin kukkaset, lapsenlapsensa Kati Saukkosen toimesta. Saukkosen Irmeli-äiti seurasi äitinsä Annikan jalanjälkiä tullen musiikinopettajaksi.

– Saamme olla Ahdille, Hannulle, Hiljalle ja Annikalle monesta asiasta kiitollisia. Tällaisena päivänä he ovat voimakkaasti mielessämme. Isoäitini oli hauska ja leikkisä persoona, mutta myös kovin voimakastahtoinen. Muistelen häntä lämmöllä, sillä hän opetti, että elämässä pitää olla rohkea ja Kärkkäisten suvussa onkin paljon vahvoja naisia, Saukkonen kertoi.

AHTI KÄRKKÄISEN elämä Äänekoskella oli vauhdikasta ja toimeliasta. Hän oli monessa mukana. Kuntalassa, nykyisessä Willessä, 4.3.1921 tapahtunut kunnankamreeri Fredrik Wilhelm Kallion murha antoi Kärkkäisen elämälle uuden ja yllättävän käänteen. Työn voima -lehteen ahkerasti kirjoittanut Kärkkäinen laittoi hakupaperit avoimeksi tulleeseen kunnankamreerin virkaan. Hakijoita oli 26. Kunnallislautakunnan esimies kirjoitti Kärkkäisen hakemuksen merkinnän ”hyvät paperit”. Ja niin Kärkkäisen ura kunnankamreerina Äänekoskella alkoi 14.4.1921.

Marjo Steffansson

Poikamiehenä Äänekoskelle tullut Kärkkäinen toimi lähes joka rintamalla. Eipä tainnut löytyä lautakuntaa missä ei touhukas ja tarkka mies olisi ollut vaikuttamassa. Hän toimi myös seurakunnan luottamustehtävissä ja oli perustamassa Äänekosken Osuuskassaa vuonna 1923 ja Äänekosken yhteiskoulua vuonna 1932. Vahvaa vaikuttamista tapahtui myös kuntarajojen ulkopuolella: Kärkkäinen oli ajamassa Kinkomaan parantolan rakentamista Muurameen sekä toimi Suolahti-Haapajärvi rautatien rakennustoimikunnassa ja Seinäjoen Piirimielisairaalan rakennustoimikunnassa.

Kärkkäinen lunasti isälleen antaman lupauksen, ja otti kuntalaan asumaan äitinsä Katriinan. Hän rahoitti myös nuorempien sisarustensa Emmin ja Annikkan opintoja Jyväskylän seminaarissa.

Ahti löysi puolison Äänekoskelle pestatusta terveyssisar Hilja Virtasesta. Äänekosken ensimmäisen terveyssisaren toimipiste oli Kuntalan pihapiirissä. Vanhana poikana pidetyn Kärkkäisen ja häntä reilusti nuoremman terveyssisaren kihlaus oli Äänekoskella suuri uutinen. Vihkiäiset pidettiin Kuntalan virka-asunnon suuressa salissa 23.12.1932. Äänekoskesta oli tullut kauppala vuoden alussa ja Kärkkäinen oli nimetty ensimmäiseksi kauppalanjohtajaksi.

EHKÄPÄ TUNNETUIN tarina on Ahti Kärkkäisen kyyditys, joka sai laajaa huomiota Helsingin Sanomia myöten. Muilutusmatkasta ei puuttunut koomisia piirteitä.

2.9.1930 klo 8.15 Kuntalan pihalle ilmestyi vihreä, kangaskuomulla varustettu Ford-henkilöauto, josta tuli esiin pitkä ja solakka mies. Hän tiedusteli parhaillaan syömässä ollutta kamreeri Kärkkäistä, joka oli maltillinen sosiaalidemokraatti, mutta lapualaisille riitti pelkkä vasemmalla laidalla oleminen.

Kuntalaan tullut mies alkoi esiintyä uhkaavasti Kärkkäisen kieltäydyttyä lähtemästä ehdotetulle Jyväskylän matkalle. Lopulta hän kuitenkin lähti sovinnolla autoon, kun sieltä apuun tulleet kaksi muutakin miestä alkoivat esiintyä uhkaavasti ja kantoivat asetta.

Äänekoskelta kyydittäjien auto lähti Suolahteen, jossa perään lähtenyt nimismies Seppä kadotti jäljet. Komennuskunta ajoi lossireittejä vältellen Konnevedelle ja sieltä Istunmäen kautta Neiturin kanavalle, jossa hetki katseltiin kanavaa. Mat-

kalla Kärkkäinen luovutti vangitsijoille hallussaan olleen pistoolin ja tupekset, joita lupauksista huolimatta ei koskaan palautettu.

Matkalla käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, ettei Kärkkäinen ollut mikään kommunisti, vaan niiden kova vastustaja. Kyyditsijät yrittivät Pihtiputaan kirkolta soittaa Lapuanliikkeen johtaja Vihtori Kosolalle ja kertoa erehdyksestä ja pyytää lupaa päästää kyydittävä vapaaksi. Puhelinyhteydet eivät toimineet ja Kärkkäiselle selitettiin, että hänet oli pakko kuljettaa Joensuuhun, jossa toimikunta hänet kyllä vapauttaisi.

Välillä oli vaikeuksia auton kanssa, sillä renkaat eivät kestäneet kivisiä teitä.

Välillä käytiin taloissa syömässä tai apteekeissa kahvilla. Osoittautui, että Ahti Kärkkäinen tunsi talot paremmin kuin kyyditsijänsä ja toimi ikään kuin oppaana. Keiteleen apteekilta ajettiin reittiä Keitele-Tervo-Karttula-Leppävirta-Taipaleen kanava ja siitä edelleen Joensuun tielle.

JOENSUUSSA Kärkkäistä kuulusteltiin ja hänen kyydityksensä todettiin valitettavaksi erehdykseksi. Kuulustelijat ilmoittivat sitten, että lopullinen vapauttaminen tapahtuu vasta Nurmeksessa, jossa lapualaiskyytiasioita käsittelee erityinen toimikunta. Joensuussa joku miehistä kävi ostamassa Kärkkäiselle tämän antamilla rahoilla ulsterin.

Nurmekseen mentiin Kärkkäisen pyynnöstä Pielisjärven itäpuolitse ja tultiin takaisin länsipuolitse, koska Äänekosken mies ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt Pohjois-Karjalassa. Nurmeksessa oli kahvipöytäkeskustelussa yhdessä haukuttu kommunisteja ja lapualaiset olivat valittaneet, että koko kyyditysjärjestelmä valuu pian käsiin monien kyydityistä ollessa kaikkea muuta kuin kansanvillitsijäkommunisteja.

Ahti Kärkkäinen vapautettiin lopulta ja hänet saateltiin Joensuun Turistihotelliin, josta hän Sortavalassa vielä piipahdettuaan tuli Jyväskylään ja sieltä kotiinsa. Nurmeksesta hän oli jo lähettänyt sähkeen vapautumisestaan Äänekoskelle. Kärkkäinen oli sanonut sortavalalaiselle Kansan Voiman toimittajalle vapauden riistoaan erehdykseksi. Vasta vuotta myöhemmin hän kertoi Kansan Lehdelle muilutuksestaan tarkemmin.

Kärkkäiset kesällä 1949, Hannu (vas), Hilja, Maija, Ahti ja Liisa.

Maija Leppänen on syntynyt nykyisen Willen pihapiirissä sijainneessa saunassa. Hänen Hannu-veljensä poika, Joakim, kutsui Äänekoskelle Ahti Kärkkäisen sukua muistelemaan suurmiestä.

Kati Saukkonen laski kukkaset isoäitinsä Annikka Wahmannin haudalle.

Ahti Kärkkäisen lähisuku on asettunut eteläiseen Suomeen.

Niko Pasanen

Kyljyskuiskaajan asia on pihvi

Niko Pasanen on edennyt kassaharjoittelijasta myymäläpäälliköksi.

Niko Pasanen aloitti kaupan alalla jo nuorella iällä.

– Kun lukioaikana tarjoutui mahdollisuus tehdä opiskelun ohella keikkatöitä Äänekosken Citymarketissa, niin tartuin tilaisuuteen. Työ isossa kaupassa ja ihmisten parissa kiinnosti ja saihan siitä nuori mies rahaakin, jolle aina on tarvetta, muistelee myymäläpäällikkö Niko Pasanen alkutaivaltaan Keskon palveluksessa reilut kymmenen vuotta sitten.

– Ei sitä silloin vielä tullut mieleen, että edessä olisi pitempikin polku yhtiössä, vaikka ihan mukavasti homma lähti käyntiin.

Kassalla asiakkaita tuli ja meni. Sai työkavereita ja työskentely palveluammatissa avarsi nuoren näköaloja monella tapaa. Kauppias oli pannut merkille aktiivisen työntekijän ja tarjosi mahdollisuuden monipuolisempaankin työskentelyyn talossa. Ekstraajana toimiminen, eli joustavasti työvoimatarpeeseen vastaaminen oli Pasasen mielestä näppärää ja hänelle sopivaa tekemistä koulunkäynnin ohessa. Samalla alkoivat suuren kauppayksikön tehtävät tulla tutuiksi ja ala kiinnostaa jopa ammatiksi asti.

– Kyllähän siinä sai paljon tietoja ja taitoja ja oppi toimimaan ihmisten parissa, toteaa seurallinen ja huumorille altis mies. Hän arvioi, että sai tärkeän työkokemuksen lisäksi samalla laajemminkin otetta elämänmenoon ja yhteiskunnan toimintaan. Työssä Pasanen pääsi myös testaamaan taipumuksiaan ja näyttämään kykyjään.

– Näin jälkeenpäin ajatellen se oli minulle erittäin tärkeää ja motivoivaa aikaa. Samanlaiset kokemukset olisivat tarpeellisia kaikille nuorille. Kannattaa olla aktiivinen ja tarttua tilaisuuteen, kun se tulee tarjolle, hän kannustaa.

LUKION ja työkeikkojen päälle jäi vapaa-aikaakin ja se sujui paljolti jääkiekon parissa.

– Jo yläkoulusta kotiin Hietamalle tultaessa matka jatkui talvisin nuorisoseurantalolle jääkiekkokaukalolle. Jossakin välissä läksytkin tuli tehtyä, Pasanen naurahtaa ja kertoo, että oman aikansa otti myös tuolloin nuorisovaltuustossa toimiminen.

– Olin puheenjohtajanakin. Yhteiskunnan kuviot ja ilmiöt kiinnostivat. Siinä oppi paljon päätöksenteosta, vastuusta ja yhteisten asioiden hoidosta sekä taloudesta.

Koululaiselle tuli selväksi, että yleensä asioilla on vähintään kaksi puolta ja kaupungin kulut on pidettävä kurissa.

– Semmoinen edelleenkin voimassa

oleva käsitys siitä jäi, että hallintoon ja politiikkaan voi Suomessa luottaa. Nyt on koettu, että demokratia ja kansanvalta toimivat vaikeinakin aikoina ja asioita hoidetaan. Kansalaisten tulee kuitenkin aina seurata missä ollaan ja minne ollaan menossa, jotta rahat riittävät hyvinvointivaltion pyörittämiseen, Pasanen pohdiskelee.

Aktiivinen nuori ei kiinnostunut lähtemään mukaan politiikkaan. Sitten työ ja nuorena perustettu perhe ovat olleet elämän keskiössä, mutta jääkiekkoa ja liikuntaa urheilun ystävä ei ole jättänyt.

– Olen pelannut pitkään Urhon harrasteporukassa ja nyt toimin myös touhun vetäjänä. Pelit ja reissut tuovat mukavaa vaihtelua. Voi tuulettaa ja irrotella hyvässä porukassa hieman irrallaan arjesta, Pasanen tuumailee.

LUKION JÄLKEEN oli puolen vuoden työrupeama Citymarketissa ja sitten edessä armeija Kajaanissa. Kranaatinheitin tuli tutuksi vekottimeksi.

– Se oli omalla tavallaan mielenkiintoista aikaa, mutta viikonloput kasarmilla tuntuivat pitkiltä, kun teki mieli käymään kotipuolessa, mutta kun ei oikein ehtinyt.

Paluu työelämään ja tuttuun työpaikkaan sujui kuin itsestään.

– Minulla alkoi kehittyä visio, että kouluttautumalla voisi luoda myös uraa yrityksessä. Kauppias kannusti ja järjestyi oppisopimuskoulutus Pokella ja harjoittelutyöpaikka liha- ja kalatiskiin, josta mestari oli jäämässä eläkkeelle muutaman vuoden päästä.

Kisälli kiittelee opastajaansa Asko Salmelaa.

– Sain perusteellista ja monipuolista oppia alan mestarilta. Tietoja ja taitoja ei pantattu ja paljon kaivattua hiljaista tietoa siirtyi sujuvasti sukupolvelta toiselle, Pasanen hehkuttaa yhteistyötä ja oppiaikaansa. Hän toivoo, että meininki sujuisi samanlaisella otteella kaikissa oppisopimuksissa.

– Toimiva yhteistyö ja vuorovaikutus ovat perusta käytäntöjen ja taitojen oppimisessa ja toiminnalle kaupan alalla laajemminkin, myymäläpäällikkö arvioi.

ASIAKAS- JA PALVELUTYÖ on oma vaativa taiteenlajinsa. Jos alalle on taipumuksia ja sisäistä paloakin, voi puhua jo kutsumuksesta. Pasanen kertoo, että tulevaisuuden visio sisäistyi nopeasti ja elämä eteni muutenkin onnellisesti. Työnantajan kautta hän suoritti liiketalouden erikoisamattitutkinnon, eli käytännössä kaupan esimiesvalmennuksen ja valmistui 2020.

Perhekin oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin. Vaimo työskentelee samalla työnantajalla ja vanhin kolmesta tytöstä aloittaa nyt koulun. Koti on Mustassaniemessä.

– Elämässä on tehtävä valintoja ja laitettava tavoitteita sekä punnittava arvoja. Halusin perheen jo nuorena. Perhe on minulle se elämän tärkein asia, hän painottaa.

Ihmisten kesken Pasanen arvostaa suvaitsevuutta. Eletään ja annetaan toistenkin elää, kunhan toimitaan hyvässä tarkoituksessa ja lakien mukaan.

– Tilaa löytyy kaikille. Erilaisuus on rikkautta, hän toteaa.

VALMISTUMISEN jälkeen työ myymäläpäällikkönä ja kauppiaan oikeana kätenä on ollut monipuolista ja mielenkiintoista. Kahta samanlaista päivää ei ole.

– Jouduin heti alussa tosi kovaan pyöritykseen, kun korona-aika oli alkanut ja jatkui kaikkine koukeroineen. Se oli yllätyksellistä ja opettavaa aikaa. Haasteita piisasi, mutta ongelmat ratkaistiin.

Pasanen kertoo, että kehitettiin uusia toimintamuotoja, palvelumalleja ja käytäntöjä. Opittiin paljon ja joitakin kokemuksia hyödynnetään edelleenkin.

Myymäläpäällikön on hallittava kuta kuinkin kaikki talon toiminnat pullonpalautuksesta hallintoon ja tietotekniikkaan. Esimiestehtävät vaativat oman osuutensa ja laaja pykäläviidakkokin on tunnettava.

– Hyvä työilmapiiri ja luottamus ovat tärkeitä toiminnan sujumiselle. Aina isossa talossa sattuu ja tapahtuu. Kun henkilökunta tietää, että ongelmat hoidetaan jämptisti ja vahingot korjataan asiallisesti ja syyllistämättä, yhteistyö sujuu ja luottamus säilyy, Pasanen toteaa.

Hän muistuttaa, että kaikilla on vahvuuksia, joita hyvä tuoda esiin ja kehittää. Itsellä mielessä on vahvistaa alan valmiuksia edelleen ja siirtyä mahdollisesti K-ryhmän kauppiaaksi.

TARPEEN VAATIESSA lihatiskissä edelleenkin mielellään työskentelevä Pasanen sai aikoinaan ystäviltään lisänimen Kyljyskuiskaaja. Grilliruuat ja savuherkut ovat miehen intohimo, jonka eteen hän jaksaa hehkuttaa vapaa-ajallakin.

– Jääkiekkojoukkueessakin nimi otettiin käyttöön. Nyttemmin olen pelkkä Kyljys, Pasanen naurahtaa.

Hän kertoo, että haastavaa, mutta samalla parasta aikaa lihatiskissä ovat joulunaluspäivät, kun asiakkaat satsaavat ruokaan ja pyytävät ohjeita ja neuvoja.

Teksti: Lasse Hämäläinen Kuva: Max Steffansson

– Vaikka on kiire ja jonoakin kertyy, asiakkaat malttavat odottaa ja ymmärtävät, kun edellä olevaa opastetaan. Kun saa kiitosta, niin itsekin pääsee joulumielelle ja ihan työpaikalla työn ohessa, Pasanen hehkuttaa.

Niko Pasanen s. Hietamalla

13.10. 1994, asuu Mustassaniemessä.

Vaimo ja kolme tytärtä. Myymäläpäällikkö, myynnin ammattitutkinto ja liiketalouden erikoisammattitutkinto Keskon koulutusväylän kautta.

Rakastaa: perhe ykkösenä, jääkiekko kakkosena

Inhoaa: ilkeyttä

Henkilö: vaimo

Paikka: koti

Eläin: leijona (maajoukkuepaidassa)

Kirja: skifillä ja fantasialla irti arjesta

Elokuva: Tenacious D

Musikki: Apulanta, het pikkupojasta asti

Ruoka: BBQ pitkän matkan esikypsytyksellä

Juoma: PepsiMax

Motto: Maailmaluokan meininkiä Cittarissa!

Löytyykö lähiravintolasta lähituotteita?

Missä määrin ja mitä lähituotteita paikalliset ravintolat hyödyntävät tarjonnassaan? Neljälle ruokapaikalle esitetyn tiedustelun mukaan lähituotteita käytetään ja kiinnostusta niiden lisäämiseenkin on, kunhan tarjontaa vain löytyy.

Suolahdessa toimivan ravintola Vanha

Keiteleen yrittäjä Timo Vainikainen pohtii, mitä lähituotteella tarkoitetaan. Käsite on laaja.

– Äänekoskella valtakunnanherkku

Aurajuusto on lähituote. Sehän tehdään tuossa muutaman kilometrin päässä. Minun mielestä tärkeä lähtökohta on, että käytetään kotimaisia raaka-aineita ja mitä lähempää niitä saadaan niin aina parempi, mutta hintakin on otettava huomioon ettei se tule vastaan.

–Meillä käytetään lähiseudulta muun muassa kalaa, leipää, marjoja ja sieniä. Tärkeät yhteistyökumppanit ovat Suosikki ja Citymarket, joilla on verkosto lähituottajista.

Ravintola Makua kaupungintalon alakerrassa pyörittävä Taina Girsen kertoo, että lähituotteita käytetään mielellään ja mahdollisimman paljon, kun tarjonta vastaa tarpeita.

– Täällä Äänekoskella toimintamme on alussa ja selvitämme lähituotteiden tarjontaa yhdessä Citymarketin kanssa. Kauppias on expertti ja hän tietää toimijat ja tuottajat. Ainakin laadukasta kalaa, lihaa, marjoja ja sieniä on saatavilla.

Yrityksellä on myös Saarijärvellä lounasravintola ja oma leipomo.

-Jos kuntarajan yli saa mennä, niin meidän omat leivonnaiset nyt ainakin ovat lähituotteita, jos mitkä, Girsen tuumailee hymyillen.

HERKULLISTA KOTIRUOKAA

Monipuolinen noutopöytä arkisin 10.30-14.00

VANHA KEITELE

puh. 0400 645 700

Hotellipolku 1, 44200 Suolahti

Ma-pe 10.30-14.00

Ravintoloitsija Timo Honkonen kertoo, että lähituotteet ovat liittyneet vahvasti Ravintola Villen arvoihin heti toiminnan alusta alkaen.

– Ainahan tämä asia meille vähän niin kuin elämäntapa. Seuraamme jatkuvasti mahdollisuuksia ja lähituotteiden tarjontaa.

Honkonen korostaa, että laatu voidaan varmistaa, kun raaka-aineet hankitaan itse.

– Laatuliha tulee Konnevedeltä, samoin kalaa saadaan sieltä sekä maakunnan pohjoisosasta. Kasvikset hankitaan mahdollisuuksien mukaan läheltä, mutta eletään sesongin mukaan. Banaaneja ei ihan kotikulmilta löydy.

Taitaa majoneesikin olla lähituote, kun tehdään itse, hän naurahtaa.

Suolahden satamassa Vanhalla asemalla toimivan kahvila-ravintola Möljän yrittäjä Piia Flink-Liimatainen, toteaa että leivonnaisia tulee omasta takaa ja ruokapuolella käytetään lähituotteita mahdollisuuksien mukaan. Sama pätee myös yrityksen pitopalveluun.

– Ainakin kalaa, marjoja, sieniä, juureksia, leipää ja lihaa on saatavilla lähituotteina.

Hän pohtii, että tietoa lähituotteista ja tuottajista olisi hyvä tuoda esille laajemminkin. Saataisiin lisää markkinoita.

– Porukan yhteistyöstä voisivat hyötyä sekä tuottajat että kuluttajat, kun kartoitetaan, mitä on tarjolla, Flink-Liimatainen pohtii.

NYT AVOINNA!

Myytävänä perjantaisin Äänekosken torilla perunaa, porkkanaa, sipulia, kauraa, ruista, myllytuotteita. Lyhteitä ja vastoja. Myös kuivia polttopuita.

Ristolan Tila Hirvaskangas p. 0400 547 489

r ua a herkut arkeen ja juhlaan

Valmistamme tuo eita myös tarkastama omasta lihasta.

Tunnelmallinen a la carté -ravintola Äänekosken sydämessä.

Katso aukioloajat willenolohuone.com

Olemme myös somessa @willenolohuone

Äänekoskentie 311 • p. 041 502 0806

Hallintokatu 4, Äänekoski

Avoinna 8.30 -14.30

Lounas joka arkipäivä 10.30-13

Myös catering ja juhlapalvelut

TERVETULOA!

Juhliin voit tilata mei ä vaikka kokonaisen palvatun possun!

SM-vinttikoirakisat Konginkankaalla

Vinttikoirat kiitävät Konginkankaan raviradalla Suomen Maastomestaruus ja Suomen Vinttikoiraliiton Maastomestaruus 2023 -kokeissa. Kisaan odotetaan noin 200 vinttikoiraa.

Kisapaikkaa on laitettu kuntoon pitkin viikkoa. Talkoilla on rakennettu ratoja, rajattu kulkureittejä, pystytetty telttoja.

– Paikat on jo sillä mallilla, että että lauantaina 19. elokuuta päästään aloittamaan koe jouhevasti, Jorma Vepsä kertoo.

Raviradasta Nelostielle päin on rakennettu toinen rata.

– Tarvitaan kaksi rataa. Eilinen päivä meni kaivinkoneen kanssa touhutessa. Ehostellaan kenttää ja niitetään heinät pois, jotta koirat pääsevät vapaasti juoksemaan.

VIC & VIC-R - Vinttikoirien ja näöllään ajavien maastokoe kisataan 19.08.202320.08.2023 (VIC) 20.08.2023 (VIC-R)

– Osallistumisoikeus on koiralla, jonka viimeisin kyseisen koelajin tulos on hyväksytty ja saavutettu kuluvalla kilpailukaudella. Kokeen kulusta ja järjestelyistä on erillinen Kennelliiton ja Vinttikoiraliiton hyväksymä ohje. Kaikki rodut

HIIRENVIRNA, Vicia cracca

juoksevat ensin alkuerän, jonka jälkeen on kaikkien rotujen finaalit. La: BA, IT, WH, PP, PK, CI Sunnuntaina juostaan muut rodut

VINTTIKOIRAKISOJA on pidetty Konginkankaalla Vepsän kertoman mukaan ”ainakin viidesti”. Nyt on kyseessä ensimmäiset SM-kisat.

– Vinttikoiraväki on tykännyt alueesta, kun se on sopivan suojaisa ja vapaa liikenteeltä. Kehuvat paikkaakin hienoksi.

Hevosystäväinseura järjestää kioskin sekä tuomariston ruokailun yhteistyössä Konginkankaan kyläyhdistyksen kanssa.

– Makkaragrilli ja kahvipannu ovat kuumana koko viikonlopun, Vepsä vinkkaa.

Yleisö on lämpimästi tervetullutta.

– Viime kesänä yleisöä oli reippaasti ja uskon, että viikonloppuna tulee myös olemaan katsojia, sillä onhan kyseessä SM-kilpailu. On hyvä että tällaisia tapahtumia saadaan olla mukana järjestämässä. Kyllä siellä raviradalla koko viikonloppu menee, Konginkankaan hevosystävänseuran hallituksessa 40 vuotta toiminut Jorma Vepsä naurahtaa.

Suomen Maastomestaruus ja Suomen Vinttikoiraliiton Maastomestaruus 2023 -kilpailut Konginkankaan raviradalla 19.-20.8.

METSÄKUUSI, Picea abies Hiirenvirna kuuluu suomalaisiin hernekasveihin. Sen rento varsi käyttää muita kasveja hyväkseen kurkottaessaan kohti valoa. Tämän kiipeilytaitonsa takia kasvi ei tarvitse ravinteita ja energiaa paksun varren kasvattamiseen.

Metsäkuusi on yleisimpiä metsäpuitamme ja luonnossa sitä voi kohdata paitsi perinteisenä pylväsmäisenä kuusena, niin myös pallomaisemmassa ja jopa ihan maanmyötäisessä muodossa.

METSÄMÄNTY Pinus sylvestris

Metsämänty on yleisin puulajimme ja pitkäikäisenä myös mitä mainioin hiilinielu.

Suomen luonnon upeat hiilisiepparit

AHOLEINIKKI,

Aholeinikki on monivuotinen leinikkikasvi, jonka tieteellinen nimi polyanthemos, ’monikukkainen’, kuvaa hyvin kasvin viehättävää ulkonäköä.

Aholeinikki viihtyy kuivahkoilla ahoilla ja se on melko yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa.

Suomalaisen luonnon monimuotoisuus on arvokasta pääomaamme, jonka suojeleminen on meidän kaikkien vastuulla. Parhaiten se onnistuu, kun teemme kestäviä valintoja elämäntapojemme suhteen eli miten asumme, liikumme, syömme tai kulutamme. Pienilläkin teoilla voi olla suuri vaikutus. Tee elämäntapatesti ja mieti, miten sinä voisit pienentää hiilijalanjälkeäsi. elamantapatesti.sitra.fi

Rauduskoivu on Suomen kansallispuu. Tämä valoa rakastava puu sitoo hiiltä tehokkaasti varsinkin kasvukautenaan.

Nurmikoilla ja puistoissa yleinen valkoapila kestää hyvin tallausta. Valkoapilan makealle tuoksuvat kukat tuottavat runsaasti mettä, ja se onkin yksi parhaimpia hunajakasvejamme.

Suomen Maastomestaruus ja Suomen Vinttikoiraliiton Maastomestaruus 2023 ratkaistaan Konginkankaalla tulevana viikonloppuna.

Marjo Steffansson

Kaivinkoneen puikoissa Hannu Moisio.

Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä

Ranunculus polyanthemos

VALKOAPILA, Trifolium repens

RAUDUSKOIVU, Petula bendula

JOTTEI YKSIKÄÄN

Kirjassa kerrotaan papista, joka kutsuttiin sairasvuoteen äärelle iäkkään karjalaismummon luokse. Lähtö oli lähellä. Siinä pohtiessaan mitä sanoisi ja miten rohkaisisi sairasta, pappi huomasi mummon haluavan sanoa jotain. Pappi kumartui lähemmäs, ja kuuli heiveröisellä äänellä kuiskatut

sanat: ”Mie oon Jumalan lempilapsi.” Mummon silmät kertoivat saman asian.

Moni ihminen kokee olevansa väliinputoaja. Jostain on syntynyt ulkopuolisuuden lamaannuttava kokemus; se hyvä ei kuulukaan minulle. Harva välttyy näiltä kokemuksilta elämänsä aikana. Yksi asia on kuitenkin varma. Jumalan rakkaus koskee meitä kaikkia yhdessä ja erik-

seen. Väliinputoaminen ei ole mahdollista. Ja kaikkein ihmeellisintä on, että jokainen meistä saa myös uskoa ja kokea samoin kuin tuo karjalaismummo.

Maailman suosituin ja tunnetuin Raamatun jae löytyy Johanneksen evankeliumista. ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen

uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” Joh. 3:16. Jottei yksikään meistä, Jumalan lempilapsista.

Jaana Sikorski

Äänekosken Seurakunta

SEURAKUNTATOIMISTO

(Vellamontie 1a) avoinna ma-to klo 9–12, jolloin voit asioida myös puhelimitse 050 435 4751 tai 050 438 9415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan. Toimisto on suljettu perjantaisin.

Ke 16.8. klo 19 Lauluja elokuun illassa Sumiaisten kirkossa, Marie Finne-Bray ja Piers Bray, laulu ja Vivi-Ann Janhonen, piano ja urut. Yhteisvastuukonsertti.

Huom. Su 20.8. ei messua muissa kirkoissa: yhteinen luontokirkko Hietaman kirkolla klo 13 alkaen. Kansanlaulukirkko, Hietaman NS Kirkkopelimannit.

Ke 23.8. klo 17-20 Laajaniemen leirikeskuksessa (Liimattalantie 575) tänä vuonna 65 v. täyttävien sekä 65-70-vuotiaiden tapaaminen. Rentoa tekemistä ja olemista, musiikkia, taidetta, ulkoilua, laavuilua, saunomismahdollisuus, buffet-pöytä. Voit tulla yksin tai kaverin kanssa. Ilmoittaudu 16.8. mennessä kotisivulla tai srk-toimiston numeroon p. 050 435 4751.

SEURAKUNTA VERKOSSA

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan.

Iltahartaus torstaisin klo 18 Facebookissa.

SUMIAINEN

Aamupuuro torstaisin klo 8–10 seurakuntakodissa (Kuoppatie 2).

Aamurukous maanantaisin klo 9 seurakuntakodissa.

Ke 16.8. klo 19 Lauluja elokuun illassa kirkossa, Marie Finne-Bray ja Piers Bray, laulu ja Vivi-Ann Janhonen, piano ja urut. Yhteisvastuukonsertti.

To 17.8. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä.

Su 20.8. ei messua, yhteinen luontokirkko Hietaman kirkolla klo 13 alkaen.

Su 27.8. klo 13 Messu kirkossa. Lampinen, Niskala.

Aamupuurot torstaisin klo 7.30.-10 seurakuntasalissa (Vellamontie 1a). Puuroaamun rukoushetki kirkossa klo 8.30.

Su 20.8. ei messua Äänekosken kirkossa: klo 13-15 luontokirkko Hietaman kirkossa. Kansanlaulukirkossa soittavat Hietaman NS kirkkopelimannit, saarnaa Timo Forsgren. Perinteisiä pihapelejä, kirkkokahvit, Lampinen, Hintikka.

Su 27.8. klo 10 Messu kirkossa, Vuojus, Kurtti. Ke 30.8. klo 13 Verenluovutus Äänekosken seurakuntakeskuksessa (Vellamontie 1a).

To 7.9. klo 9-11 Hyvää huomenta eläkeläismiehet-kerho Kirkon Olkkarissa (Sammonkatu 2). Rauhanyhdistys Su 20.8. klo 16 Seurat ja laulutuokio Sumiaisten seurakuntakodissa (Kuoppatie 2).

Su 27.8. klo 16 Perheseurat, Lantelantie 32.

PÄIVÄ- JA PERHEKERHOT ALOITTAVAT SYYSKAUTENSA VIIKOLLA 34:

• Ma klo 13.30-15.30 Vauva- ja taaperokerho Äänekosken seurakuntakeskuksessa alle 2 v lapsille huoltajineen.

SUOLAHTI

Diakoniatoimisto avoinna ti ja to klo 10–12 (ei 29.8.), muulloin ajanvarauksella p. 045 6577665.

Aamupuuro torstaisin klo 8–10 seurakuntatalossa (Pajakatu 9).

Puikkopiiri keskiviikkoisin klo 12-14 seurakuntatalon neuvotteluhuoneessa.

KONGINKANGAS

Aamupuuro tiistaisin klo 7.30–9.30 seurakuntakodissa (Kirkkotie 3).

Su 20.8. ei messua, yhteinen luontokirkko Hietaman kirkolla klo 13 alkaen.

Ti 22.8. klo 18 Yhteiskristillinen rukouspiiri Konginkankaan srk-koti–toimistossa.

Su 27.8. klo 13 Messu kirkon niityllä tapulin takana, Vuojus, Janhonen. Sateen tai kylmän sään sattuessa, olemme kirkossa.

To 31.8. klo 13 Diakonia-lähetyspiiri Ari ja Päivi Vertaisella Turvalassa (Siltasalmentie 185A), mukana Jaana Muurikainen.

Ke 16.8. klo 15–17 Brasilialaisista- ja kroatialaisista nuorista koostuva katutanssiryhmä M18 esiintyy Suolahden torilla.

Su 20.8. ei messua, yhteinen luontokirkko Hietaman kirkolla klo 13 alkaen.

Pe 25.8. klo 14 syksyn ensimmäinen rukouskävely. Kokoontuminen Vanhalle Asemalle.

Su 27.8. klo 10 Messu kirkossa, Lampinen, Niskala.

ÄÄNEKOSKI

• Parittomien viikkojen ma klo 17.30-19 Iltaperhekerho Äänekosken seurakuntakeskuksessa.

• Ti klo 9-11.30 Muksuparkki 0-5v lapsille vuoroviikoin Äänekoskella (parilliset viikot) ja Suolahdessa (parittomat viikot). Varaa Muksuparkki-paikkasi edellisenä päivänä klo 13-15 p. 045-6366054 (txt/ whatsapp).

• Ke klo 9.30-11.30 Perhekerhot Äänekosken seurakuntakeskuksessa, Suolahden seurakuntatalossa ja Konginkankaan seurakuntakodissa.

Pe klo 9-11 Perhekerho Sumiaisten seurakuntakodissa.

3-6-vuotiaille lapsille suunnattuun muskariin ilmoittautuminen on avoinna kotisivuilla www. aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan. Muskari kokoontuu torstaisin klo 13.30-14.15 Äänekosken seurakuntakeskuksesssa, alkaen to 7.9.

Kirjepyhäkouluun ilmoittautuminen kaudelle syksy 2023 - kevät 2026 on avoinna kotisivuilla www.aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan. Kirjepyhäkoulu on suunnattu noin 3-8-vuotiaille lapsille. Hieno lahja kummi- ja lapsenlapsellekin!

Nuortenillat Äänekosken kirkolla torstaisin klo 14-19.

Mila Isabel Silvennoinen, Oliver Tuisku Kristian Kautto, Iiris Mari Erikka Kuukkanen, Eelis Aarne Viljami Rantanen

Raili Marjatta Uski 94 v., Martti Johannes Honkonen 89 v., Jukka Vilho Olavi Lauttala 70 v., Jarno Tapani Parantainen 41 v.

LAPSET, NUORET, PERHEET

Kirkon Olkkari avoinna ma-ke klo 11–14. Diakoniatoimisto avoinna ke ja pe klo 9–11. Muuna aikana tavoitat p. 040-5025481.

UIMAHALLIT JÄLLEEN AUKI

SUOLAHDEN UIMAHALLI AVOINNA

• ti-pe 14-20, la 12-18 ja lisäksi aamu-uinti ke 6-9

ÄÄNEKOSKEN VESIVELHO AVOINNA

• ma-to 12-21, la-su 12-18 ja

• lisäksi aamu-uinnit ti ja pe 6-10

Virtuaalivesijumpat käytössä!

OHJATUT VESIJUMPAT MA 28.8. ALKAEN

• ma klo 17.30 VesiVelho

• ti klo 13.15 Suolahti

• to klo 18 Suolahti

Vauvauinti-infot noin 1 krt/kk

Liikuntatalon kokoustilassa uusille vauvauintiperheille

Seuraavat tuokiot: to 17.8. klo ja 14.9. klo 17-19

Katso lisää aanekoski.fi/kulttuuri-ja-liikunta/sisaliikunta

ERITYISRYHMIEN JA IKÄÄNTYVIEN LIIKUNTA

Erityisryhmien terveysliikuntaryhmät ovat tarkoitettu pitkäaikaissairaille, työkyvyttömyyseläkkeellä oleville ja ikäihmisille, ellei toisin mainita.

Ryhmät alkavat syyslukukaudella pääsääntöisesti maanantaina 28.8.2023. Osa kuntosaliryhmistä on alkanut jo aiemmin.

ÄÄNEKOSKI

KUNTOSALIRYHMÄT (Liikuntatalo, Äänekoski)

• Kuntosaliharjoittelu 1 (7.8. >)

Ma 9.30-10.45 Kuntosali Hurrikaani

• Kuntosaliharjoittelu 1 (9.8. >)

Ke 11.45-13.00 Kuntosali Hurrikaani

• Kuntosaliharjoittelu kehitysvammaiset aikuiset

Ke 13.00-14.00 Kuntosali

• Kuntosaliharjoittelu vertaisohjaajien ohjaamana

Ke 14.30-16.00 Kuntosali

• Kuntosaliharjoittelu 2

To 12.00-13.30 Kuntosali

• Kuntosaliharjoittelu 1

To 13.30-14.45 Kuntosali Hurrikaani

• Kuntosaliharjoittelu 1 (11.8. >)

Pe 9.00-10.15 Kuntosali Hurrikaani

• Kuntosaliharjoittelu 1 (11.8. >)

Pe 10.30-12.00 Kuntosali

SALIJUMPAT

Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 21.8. alkaen klo 8.00

040 359 0496 tai 0400 115 199.

• Toiminnallinen venyttely

Ma 09.30-10.30 Painotalon tanssitila

Pe 09.00-10.00 Painotalon tanssitila

• Tasapainoryhmä 2

Ke 10.15-11.15 Liikuntatalon yläsali

• Lavis

To 09.30-10.30 Painotalon tanssitila

VESIJUMPAT

• Ma 12.00-12.30 Uimahalli VesiVelho

• Ke 11.30-12.00 Uimahalli VesiVelho

• Ke 12.20-12.50 Uimahalli VesiVelho (syöpä)

• Ma 17.30-18.00 Uimahalli VesiVelho (avoin kaikille)

XL-VESILIIKUNTARYHMÄ

Ilmoittautuminen ohjaajalle 040 359 0496 tai 0400 115 199

• Pe 12.30-13.00 Uimahalli VesiVelho

SUOLAHTI

Aloituspäivä näkyy ryhmän kohdalla sulkeissa.

Kuntosaliryhmiin voi ilmoittautua koko lukuvuoden aikana (uudet kuntosaliharjoittelijat).

Muihin ryhmiin ilmoittumisia otetaan vastaan maanantaina 21.8.2023 alkaen.

SUMIAINEN

KUNTOSALIRYHMÄT (Kisakatu 4, Suolahti)

• Kuntosaliharjoittelu 1 (8.8. >)

Ti 9.00-10.15

• Kuntosaliharjoittelu 1 (8.8. >)

Ti 10.15-11.30

• Kuntosaliharjoittelu, Kehitysvamm. aikuiset

Ti 12.30-13.30

• Kuntosaliharjoittelu 1 (10.8. >)

To 9.00-10.15

• Kuntosaliharjoittelu 1 (10.8. >)

To 10.15-11.30

• Kuntosaliharjoittelu vertaisohj. ohjaamana

To 12.00-13.15

• Kuntosaliharjoittelu 1 (11.8. >)

Pe 10.45-12.00

SALIJUMPAT

Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 21.8. alkaen klo 8.00 040 359 0496 tai 0400 115 199

• Toiminnallinen venyttely

Ma 13.00-14.00 Asemakadun koulun Isosali

VESIJUMPAT

• Ti 13.15-13.45 Suolahden uimahalli

• To 18.00-18.30 Suolahden uimahalli (avoin kaikille)

MAKSUT

• Vesivoimistelu: Uintimaksu + 2€

• Kuntosali: 35€ lukukausi (aloitus 28.8.)

• Kuntosali: 40€ lukukausi (aloitus 7.8.)

• Salijumppa: 30€ lukukausi/jumppa

• Kuntosalineuvonta ryhmien puitteissa: 10€

• Korttimaksu 7€. Mikäli sinulla on jo kortti, uusi kausi voidaan ladata samalle kortille.

KUNTOSALIRYHMÄT

• Kuntosaliharjoittelu 1 Sumiainen (10.8. >)

To 12.30-13.45 Sumiaisten kuntosali

• Kuntosaliharjoittelu 2 Sumiainen

To 14-15.15 Sumiaisten kuntosali (Sumiaisten kuntosali = entinen terveysasema)

KONGINKANGAS

KUNTOSALIRYHMÄT

• Kuntosaliharjoittelu 1 miehet Konginkangas

Ti 9.00-10.30 Konginkankaan koulun kuntosali

• Kuntosaliharjoittelu 1 Konginkangas (8.8. >)

Ti 11.00-12.15 Konginkankaan koulun kuntosali

SALIJUMPAT

Ilmoittautuminen ohjaajalle ma 21.8. alkaen klo 8.00 0400 115 199 tai 040 359 0496

• Lavis

Ti 14.30-15.30 Konginkankaan koulun liikuntasali

KUNTOSALIRYHMIEN TASOT

Kuntosaliryhmissä edetään oman kuntotason mukaisiin ryhmiin lukuvuoden aikana.

Kuntosaliharjoittelu 1

Ryhmä tarkoitettu henkilöille, joilla ei ole aikaisempaa kuntosalikokemusta tai tarvitsevat kevyempää harjoitusta. Toimintakyky edellyttää liikunnanohjaajan ohjausta harjoittelussa. Kuntosaliharjoittelu 2 Ryhmä tarkoitettu henkilöille, joilla on kuntosalikokemusta. Toimintakyky edellyttää liikunnanohjaajan ohjausta harjoittelussa. Kuntosaliharjoittelu vertaisohjaajien ohjaamana.

KUNTOSALINEUVONTAA IÄKKÄILLE JA PITKÄAIKAISSAIRAILLE RYHMIEN PUITTEISSA.

• Äänekoski, Konginkangas, Suolahti ja Sumiainen: varaukset p. 0400 115 199 ja 040 359 04 96.

LISÄTIETOJA RYHMISTÄ SAAT OHJAAJILTA, SOITA 0400 115 199 TAI 040 359 0496.

TYÖIKÄISTEN JA NUORTEN LIIKUNTA

Työikäisten starttiryhmät

Työikäisten ryhmät ovat terveysliikuntaprojektin matalan kynnyksen ryhmiä. Kohderyhmänä ovat työikäiset ja juuri eläköityneet terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat aikuiset.

Kuntopiiriharjoittelu

Äänekoski:

äänekoski liikkeessä liikuntaneuvontaa

Onko liikunta jäänyt ruuhkavuosien myötä? Pitikö liikuntaharrastus aloittaa viime talvena? Mitä vielä epäröitkin, liikuntaneuvonnassa voidaan lähteä yhdessä liikkeelle.

• Liikuntaneuvonnan kesto n. 1/2 vuotta

• Aloittaa voi ympäri vuoden • Maksuton

• Tiistaisin klo 17-18 Liikuntatalon Hurrikaani–salissa

• Ajalla 29.8. – 12.12.2023 (15 kertaa, ei viikolla 42)

Hinta 35 €

Kuntosalistartti

Suolahti:

• Keskiviikkoisin klo 17-18 Suolahden uimahallin kuntosalilla

• Ajalla 30.8.-13.12.2023 (14 kertaa, ei viikolla 42 eikä 6.12.)

Hinta 35 € ILMOITTAUTUMINEN RYHMIIN PE 25.8. MENNESSÄ.

Nuorten Sportti PT –toiminta

Nuorten ryhmät ja nuorten liikuntaneuvonta on tarkoitettu kaikille 12-29 vuotiaille äänekoskelaisille nuorille ja nuorille aikuisille.

Kuntosaliryhmät

Äänekoski:

• Maanantaisin klo 15-16.30

• ma 28.8. alkaen Liikuntatalon kuntosalilla

Suolahti:

• Keskiviikkoisin klo 15-16.30

• ke 30.8. alkaen Suolahden uimahallin kuntosalilla

NUORTEN SPORTTIPT -RYHMÄT OVAT MAKSUTTOMIA JA MUKAAN TOIMINTAAN VOI TULLA YMPÄRI VUODEN.

AKTIIVISUUS ON UUSI NORMAALI

Huollamme ja korjaamme kaikki merkit

Automyynti Ostamme autoja

VIELÄ EHDIT OPISKELEMAAN!

muUtamia vapaita paikKoja:

Henkilökohtainen avustaja

Koulunkäynnin ohjaaja

Nuoriso- ja yhteisöohjaaja

• Graafinen suunnittelu

• Musiikki

Korjaamo Mika Hakonen p. 020 730 6113

Automyynti Mika Hakonen p. 020 730 6111

Varaosamyynti Mika Taunila p. 020 730 6112 korjaamo ark. 8-16 • varaosat ja automyynti ark. 8-16, la 10-13 myynti@autoapaja.fi • Hakkarintie 2, 44500 Viitasaari

• Monipuolinen rengasvalikoima

• Autojen perushuollot ja -korjaukset

• Sisä- ja ulkopesut sekä vahaukset

• Vikakoodien luku • Pienkonehuollot

• Ruostesuojaukset • Paljukärryn vuokraus

• Asuntoauton ja autotrailerin vuokraus

040 935 7109 Tuomo

www.tmkautofiksaus.fi

Konginkangas

TERVETULOA ILMIÖKAHVEILLE!

Kaikille avoimet Ilmiökahvit on taas katettuna pe 25.8.2023 klo 13-15 kaupungintalon valtuustosalissa.

Kahvihetki on kuntalaisten ja kaupungin työtekijöiden epävirallinen kohtaamispaikka. Arvomme kävijöiden kesken pienen Äänekoski-tuotekassin. Tervetuloa!

Ääneseudun Ilona ry.

Kotakennääntie 2.

Ilona avoinna klo 9-16 ja pe 9-15. Ruokailu klo 12.00, 3 euroa. Ilm. klo 9.30 mennessä. Ma kuntosali klo 13.30-15 Maksuton.

To Vesijumppa Ä:ki klo 14.

Ryhmät pääosin tauolla vielä elokuun! Tule vaikka kahvilla käymään! Nuorten ilta alkaa torstaina 31.8. klo 16-18. Perjantaina 1.8. Pyhähäkin retki. Hävikkiruuan jakoa koulujen alettua arkisin klo 12.30-14. Omat rasiat mukaan! Tule jakamaan ruokaa vapaaehtoisena. Työntekijä mukana jaossa. Ilmoittaudu! Hygieniapassi olisi, hyvä mutta ei pakollinen. tied ohjaaja Sirpa. Yhteystiedot: Rita 040 5919061, Eero 0400 115361, Sirpa 040 7698522

OSTETAAN

Kaikenkuntoiset

henkilö- ja pakettiautot.

Myös asuntoautot ja romuautotkin huomioidaan. Soita ja tarjoa! Nouto ja maksu käteisellä.

Puh. 045 189 8530

Lastenohjaaja

Laitoshuoltaja

• Sisustussuunnittelun monimuotokoulutus ja jatkokurssit

Monimuotokoulutus: KOHTAAMISTAIDE - inspiraatiota kasvatustyöhön

Sulkulantie 28, Jyväskylä 014 334 8000, toimisto@jko.fi

Tutustu kaikkiin koulutuksiin ja hae! www.jko.fi

OSTETAAN SEKÄ MYYDÄÄN

KULTAA JA HOPEAA

sekä vanhoja rahoja, kelloja, seteleitä, kolikoita, militariaa, vinyylilevyt, postimerkkejä ja rihkamaa yms.

Kiertuepaikat: (olemme parkkipaikalla)

Torstai 24.08.2023

Klo: 09:30-11:00 Toivakka Apteekki

Klo: 11:20-12:30 Lievestuore Tori

Klo: 13:00-14:30 Hankasalmi Tori

Klo: 15:00-16:30 Konnevesi K-Market

Klo: 17:00-18:30 Laukaa Tokmanni

Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen.

Perjantai 25.08.2023

Klo: 09:30-11:00 Jyväskylä Citymarket Seppälä

Klo: 11:30-12:30 Tikkakoski K-Market Tikkari

Klo: 13:00-14:30 Äänekoski Tori

Klo: 14:50-16:20 Suolahti Tori

Klo: 16:50-18:00 Vihtavuori K-Market Vihtori

Maanantai 28.08.2023

Klo: 09:30-11:00 Palokan Tori

Klo: 11:10-12:40 Jyväskylä Citymarket Palokka

Klo: 13:00-14:30 Jyväskylä S-Market Tourula

Klo: 15:40-16:40 Hirvaskangas Helmisimpukka

Klo: 17:50-19:00 Pihtipudas Tokmanni

KOTIKÄYNNIT 0800 150 150 www.kultahopea.fi

Todennäköisesti aina paras hinta!

Ilmoitukset

Myyntipäällikkö

Pirjo Hakkarainen 040 565 0941

Toimitus

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

Päätoimittaja

Marjo Ste ansson

• 040 841 2945

• marjo@aksa.

Sivunvalmistus

Max Ste ansson

Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko

Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin!

Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!

• pirjo@aksa.

Ilmoitusvalmistus

• ilmoitus@aksa.

Ilmoitushinnat

Ilmoitusmyynti

Marjut Parola

• 040 730 4234

• marjut@aksa.

Seuraava ÄKS ke 30.8.

Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,90€/pmm

Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri

Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,40€/pmm

Kuolinilmoitukset 1,40€/pmm

Hintoihin lisätään alv. 24%

Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.

Kuukauden kohde

Mörtti okt 171 m2

Johannanranta 28. 5h, k, s. C 2013*. Tilava kaksikerroksinen omakotitalo Mörtissä, jossa on kaukolämpö sekä varaava takka. Hyvät, avarat asuintilat. Tilava erillinen autotalli ja katos. Asfaltoitu pihatie. Vapautuu nopeasti. Pyydä esittely! Mh. 359.000 €. 558820

Mörtti okt

177/179,1 m2

Jaakopintie 1. Oletko haaveillut itsellesi upeaa ja persoonallista kotia, semmoista mihin ei ihan joka päivä törmää, hivenen luksusta? Ei tarvitse enää etsiä, saanko esitellä meidän ihastuttavan kiinteistön, joka sijaitsee Ääneniemessä, hieman korkeammalla kuin muut. 2018 rakennettu Jukka talo, jonka sisälle astuessasi et halua enää kääntyä pois. Tämä koti on suunniteltu niin että toinen puoli talosta on rauhoitettu kolmelle makuuhuoneelle ja toinen puoli vastaavasti oleskelua varten. Avointa keittiö ja olohuonetila. Kodinhoitohuoneesta käynti suojaisalle takapihalle, jossa tunnelmallinen katettu terassialue. Tässä kodissa on myös kaksi isoa lämmintä kuistia, jotka soveltuvat monipuoliseen käyttöön. Asfaltoitu piha, josta pääset autolla mukavasti lämpöiseen autotalliin, tämän yhteydessä myös autokatos ja varasto. Oma piha on 1449 neliötä, josta tosiaan osa asfaltilla ja osa nurmikolla. Kauniit isot kivet rajaavat tonttia. Koska olemme hieman korkeammalla niin myös järvi näkymä hivelee silmiä. Tämä koti lämpiää kaukolämmöllä, lisäksi talon sisällä on kaksi ilmalämpöpumppua ja tulisijoina kamiina, puuhella sekä puukiuas. Myös autotalliin on asennettu oma ilmalämpöpumppu. Tämä kokonaisuus on nähtävä paikan päällä, varaa oma esittelyaikasi pian! Mh.

Lisää kohteitamme löydät osoitteesta www.op-koti.fi

Suolahti rt 138 m2

Sumiaistentie 91 A. 4h, k ,s. Ei lain ed. e-tod.Tilava kaksikerroksisen rivitalon päätyhuoneisto Suolahdessa. Hyväkuntoiset pinnat kaikissa tiloissa. Keittiö uusittu 2022. Iso lasitettu parveke ilta-auringon suuntaan. Takapihalla terassi ja istutuksia. Pyydä esittely! Mh. 165.000 €. 559092

Mämmensalmi okt

120/144 m2

Juoksutie 12. 4h, k, takkah, s. Ei lain ed. e-tod.Kuntotarkastettu kaksikerroksinen talo Mämmensalmen alueelta. Yläkerrassa on varaava leivinuuni, jolla käy lämmitys ja ruoanlaitto. Kaksi varastorakennusta takapihalla. Oma 962 m² tontti. Soita ja sovi esittelyaika. Mh. 89.000 €. 556230

Markkamäki rt 119 m2

Mustikkasuonkatu 6. 5h,k,s. D2013*. Saunallinen, tilava rivitalohuoneisto Markkamäessä. Yläkerroksessa on lasitettu parveke ja alakerroksesta pääsee takapihalle. Yhtiö on kaukolämmössä ja talosta on pidetty hyvää huolta vuosien aikana. Pyydä esittely! Mh. 105.000 €. 559072

Tervetuloa asuntokaupoille!

OP Koti Keski-Suomi

V a l t u u t e t t u k ä s i t t e l y p i s t e

T a k u u p i n n o i t u k s i l l e

R a h o i t u s / o s a m a k s u

S i j a i s a u t o t v e l o i t u k s e t t a

A j a n v a r a u s 2 4 / 7

Y l i 1 0 0 0 0 a u t o n k o k e m u s

Tarjouspaketti All inclusive Maalipinta ulkoa ovenvälit vanteet ikkunat ajovalot

Jytypesu Oy

Jyväskylä / Kirri

Ajanvaraus 24/7 jytypesu.fi