Aksa 307

Seuraava ÄKS ilmestyy 1.2.2023

www.äks.fi

Päätoimittajalta

Uutisvuosi on alkanut siihen mihin edellinen vuosi päättyi: huoli sodassa taistelevien ukrainalaisten puolesta saa edelleen kyyneleen poskelle. Huolta on noussut soteuudistuksen alkumetreillä. Jo nyt sairastetaan hoitovelkaa, eurojen puutetta ja henkilöstövajettakin podetaan. Näihin ei saada lääkkeitä apteekin hyllyltä, liekö edes uudelta hallintomallilta.

Sotauutisia seuratessa huomaa riitaa riittävän myös täällä kotimaan kamaralla. Poliittisten puolueiden puheenjohtajien väittelyitä seuratessa on otettu käyttöön jo raskaat aseet, sanan säilällä isketään sen minkä ennätetään. Hyökkäys kuulostaa olevan hyvä vaaliase ja keskustelun keihään kärki. Eduskuntavaaleihin on aikaa vielä neljännesvuosi, ja nyt jo rakennellaan uutta hallitusta. Rakentaminen alkaa siitä, kenen kanssa ei missään tapauksessa olla viemässä Suomea eteenpäin.

Äänekoskelta on lähtenyt ehdolle ehdokkaita neljästä eri puolueesta. Arvelen, että Vihreät on ainoa puolue, joka ei laita paikallista ehdokasta peliin. Voin toki olla väärässä, joten paino sanalla arvelen.

Uutisia tulkitessa huomaa yhteisöllisyyden olevan tavoiteltava asia. Kun jyväskyläläisen lähiön kerrostalossa tai helsinkiläisessä henkilöstöravintolan vessassa saa maata kuolleena viikkotolkulla, tuntuu hurjalta. Tajuaa, ettei naapurista eikä työkaverista ei enää piitata. Ei ihmetellä kuin vasta sitten kun ruumis alkaa haista.

Järkytystä on riittänyt myös vartijoiden toiminnassa. Kun joukkoon pesiytyy rikkoja he leimaavat koko ammattikunnan ikävällä tavalla. Kärjistäen voi sanoa, että kun elämän koululaiset saavat haalarit yllensä alkaa vainajia ja väkivallan tekoja tulla - lakimuutosta odotellen. Ollaan ihmisiksi ja mennään nätisti kevättä kohden. Pidetään huolta toisistamme ja koetetaan päivittää poliittista muistiamme.

Steffansson

Kuntapäättäjänä monelle tutuksi tullut Piia Flink-Liimatainen on nyt myös yrittäjä.

Meillä on mökki Sumiaisissa, ja se sitoo meidät paikkakunnalle niin kauan kuin elonpäiviä riittää

Yllättäen yrittäjäksi

Monessa työssä, hankkeessa ja liemessä marinoitu Piia Flink-Liimatainen hankki elämänsä ensimmäisen y-tunnuksen ja ryhtyi yrittäjäksi. Hän emännöi Suolahden Wanhalla Asemalla toimivaa idyllistä Cafe Möljää ja tekee sisustussuunnittelua yrityksessään PiiaHelmi Design.

Marjo Steffansson

Cafe Möljä aloitti toimintansa vuosi sitten Olennainen ry:n nimissä. Piia Flink-Liimatainen on ollut mukana alusta asti.

– On ollut työntäyteinen vuosi, ja se antoi osoituksen siitä, että Cafe Möljä on löytänyt paikkansa Suolahden upeasta miljööstä ja asiakkaiden sydämestä, Piia huokaisee.

Olennaisen vuokrasopimus loppui vuoden vaihtuessa ja nyt historiallinen 125-vuotias asemarakennus on siirtynyt uusiin käsiin.

– Kaupungilta tuli vahva signaali, että toiminnalle olisi hyvä saada jatkoa. Talo joutui olemaan tyhjillään vuosien ajan, eikä se silloin palvellut ketään. Olennainen teki hyvät pohjat ja nyt minun on hyvä jatkaa ja kehittää toimintaa. Pyöritimme toimintaa syksystä saakka kahdestaan siskoni Jaanan kanssa, joten tiedän mitä kaikkea kahvilan pito pitää

sisällään, ja huomasin, että mä pärjään ja osaan, Piia sanoo.

ASIAKKAAT OVAT löytäneet Cafe Möljän. Yksittäisten kahvila-asiakkaiden lisäksi talossa on tapahtunut monenlaista mukavaa: on ollut muotinäytöksiä, kranssikursseja, luentoja, kokouksia, häitä ja muistotilaisuuksia. Talo taipuu helposti isoihin ja pieneen juhliin tai tapahtumiin.

– Tälle talvelle on varattu jo kahdet häät. Yhteistyökumppanina jatkaa Pito ja juhlapalvelu Annan Esa ja Marja Talvitie, joka vastaa pitopalvelusta. Heillä on rautainen kokemus laatia asiakkaan tarpeisiin sopiva menu ja kattaus, Piia vinkkaa.

Kahvilan antimista vastaa Piia itse.

– Pidän kahvilaa auki talvikuukausina silloin tällöin viikonloppuisin. Kesän koittaessa Cafe Möljä on avoinna laajoin aukioloin. Myös sesonkiaikoina on kahvila auki. Talo on kuitenkin käytössä yksityistilaisuuksia varten vuoden jokaisena päivänä.

YRITTÄJYYS yllätti, sillä Piia ei ole koskaan ajatellut ryhtyvänsä yrittäjäksi. Y-tunnus on ollut olemassa marraskuusta lähtien.

– Yllätin itseni vaikka harkitsin yrittäjyyttä pitkään jopa monta kuukautta. Olen ajatellut, ettei minusta tule koskaan yrittäjää, mutta kun olen aikuinen, voin vaihtaa mielipidettä. En ole koskaan ollut äkkinäinen muutoksiin, ja katson tämän kortin kuluvan vuoden loppuun saakka. Sen pitemmälle en laita tähtäintä. Piia naurahtaa.

Kun kuuntelee Piian tarinaa, voi todeta, että yrittäjyys on verissä: hän on tehnyt aina pitkää päivää, ollut monessa mukana ja lomasta tinkiminen onnistuu.

– Yritän omien voimavarojeni mukaan eli olen sivutoiminen yrittäjä. Onneksi minun ei tarvitse juosta yrittäjän euron perässä, kun toimeentulo tulee muualta. Päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtyminen vie oman harkinta-aikansa. Mutta jo tällä lyhyellä kokemuksella voin sanoa, että tämä on sydämen juttu.

Marjo

Skeittareiden talvimekka valmistui

Pitkään toivottiin, pitkään odotettiin - ja nyt, vihdoin ja viimein, päästään Äänekoskella skeittamaan ja scoottaamaan sisätiloissa. Suolahdessa sijaitsevan Suojarinteen Terapiatalon liikuntasaliin rakennettu skeittihalli on käyttäjiä vaille valmis.

sa, kaupungin tilapalveluiden vs. toimistoinsinööri Hanna Räsälä kertoo.

Tila on kunnostettu ja remontoitu itse tarkoitusta varten: kaupunki teki hyvät pohjatyöt eli ensin purkutöitä, sitten sähkö- ja LVI-töitä ilmanvaihtokanavien puhdistuksia myöten. Katon rajassa hurisee lisälämmittimet ja valvontakamerat valvovat käyttöä. Hätäpoistumistiet ja sammuttimet on myös huomioitu.

– Sali on aikansa lapsi, ja nyt siitä on riisuttu kaikki tarpeeton, puolapuista alkaen, vs. vapaa-aikajohtaja Jupe Pohjolainen sanoo.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuussa 2021 150 000 euroa skeittihallin rakentamiseen ja suunnitteluun.

– Budjetti piti ja kokonaiskustannus on noin 70 000 euron luokkaa vaikka rakennusmateriaalien hinta on noussut. Hintalappua oli vaikea arvioida, sillä emme tienneet tuleeko purkamisen yhteydessä yllätyksiä, Pohjolainen laskee.

TILAA HALLITSEE Suolahden Rullalautailijat ry. Scoottaajille ja skeittaajille on suunnitteilla omat vuoronsa. Taustalta löytyy aktiivisia henkilöitä, jotka ovat puskeneet asiaa eteenpäin ja tehnyt valtavan hyvän työn, että ollaan nyt tässä pisteessä

– Heidän kauttaan voi ostaa kausikortin, jolla saa henkilökohtaisen ovikoodin. Halli avataan käyttöön helmikuun alussa. Turvallisuusasioiden suhteen on yhteistyötä tehty myös paloviranomaisen kans-

Rakennus on kaupungin omistuksessa, tosin purku-uhan alla.

– Uskon, että rakennus sai nyt jatkoaikaa.

Skeittihallin tulo kaupunkiin vastaa huutoon. Hallia on odotettu pitkään, lähes parikymmentä vuotta.

– Tällaiset projektit käynnistyvät yleensä kuntalaisten toiveesta. Sitten kun lisätään vielä oikea tarve niin homma saadaan maaliin. Ville Mäkisen nimi nousee projektissa keskiöön, sillä hänen sinnikkyydellä on todella iso merkitys sillä, että tämä hanke on mennyt kaupungin mankelin läpi niin virkamiesten kuin päättäjien tasolla, Pohjolainen kertoo.

HANNA RÄSÄLÄ iloitsee harrastajien aktiivisesta otteesta hallin saamisesta Äänekoskelle. Hän sanoo, että käyttäjiä on kuunneltu tarkalla korvalla.

– Skeittihallin suunnitteli ja toteutti Huuhan parkinkin rakentanut Windmill SPS, Räsälä kertoo.

Itsekin skeittausta harrastaneena Pohjolainen katsoo salia asiantuntevin silmin.

– Uskon, että sali toimii molempien käyttäjäryhmien tarpeeseen.

– Skeittaukseen tämä on tilan kokoon nähden todella hyvä. Tässä on avaraa tilaa ja monta erilaista objektia. Luulen, että myös scoottajat tulevat tykkäämään salista, neljä vuotta skeittausta harrastanut Onni Peura sanoo.

SKEITTIHALLIN varusteisiin kuuluu myös pieni taukotila, johon saa luvan perästä kirjata oman täginsä. Myös wc löytyy.

– Olosuhteet ovat nyt erinomaiset skeittaamiseen ja scoottamiseen myös talvikuukausina. Me toivomme kaupungin ja Suolahden Rullalautailijat ry:n kanssa tänne hyvää skeitti- ja scoottikulttuuria, että tänne tullaan harrastamaan lajia, sillä tämä on puhtaasti harrastustila.

– Teemme hyvää yhteistyötä ja puutumme väärinkäytöksiin. Kaupungin puolesta olemme tyytyväisiä skeittaajien kanssa tehtyyn yhteistyöhön ja nyt alamme harjoitella yhdessä toimimista.

ÄÄNEKOSKELLA on satoja skeittauksen ja scoottauksen harrastajia. Vuonna

2018 valmistunut Huuhan skeittiparkki lisäsi lajien kiinnostusta ja harrastajia. Paikalle kutsutut skeittarit, Onni Peura ja Kalle Remonen ovat yhtä hymyä.

– Meillä on suunnitteilla pienet avajaiset. Nyt kun pääsee vihdoin tänne halliin, niin täytyy sanoa, että tuntuu aivan törkeän hyvältä, Kalle Remonen huokaa.

– On tosi siistiä, että tämä tuli tänne, Onni Peura komppaa.

Oli ilo katsoa vierestä kun skeittilauta tömähti lattiaan ensimmäisen kerran. Kun nenään hiipi vielä tuttu vanerin tuoksu, oli toimittajallakin tunnelma aivan kotoisesti kohdallaan.

Suolahden Rullalautailijat Ry ja kaupunki tiedottavat lähiaikoina hallin avautumisajankohdasta ja kausikorttien ostamiseen liittyvistä käytänteistä.

Marjo Steffansson

Onni Peura ja Kalle Remonen pääsivät testaamaan uuden skeittihallin ensimmäisten joukossa. Halli avautuu helmikuun alussa.

Skeittihalli toimii myös scoottaajien tarpeisiin.

Ääniä Festivaali hiljenee

Parin kesän yli kulttuurimenoja Äänekoskella yhteen kerännyt Ääniä Festivaali päätettiin lopettaa. Tämä on tapahtuman järjestäjien yhteinen kiitos.

Teksti: Taija Kolehmaienn Kuvat: Tilda Hopia

Isosti yritettiin mutta metsään mentiin. Musiikin, teatterin, elokuvan sekä kuva- ja sanataiteen Ääniä Festivaalia ei järjestetä tulevana kesänä, vaikka tapahtumalle toivottiin pitkää ikää Äänekoskella. Puolen vuoden mietintätauon jälkeen Kulttuuriyhdistys Ääniä istui alas keskustelemaan rehellisesti ja päätti, että monitaidefestivaalin tekemiseen ei riitä enää voimavaroja. Painavimmat syyt ovat taloudellisia, mikä on valitettava ja nöyräksi laittava tosiasia.

Lähdimme tekemään uutta tapahtumaa suurella tahdonvoimalla keskelle epävarmoja aikoja. Tavoitteenamme oli osoittaa, että taiteella ja kulttuurilla on vahva jalansija Äänekoskella. Tätä mieltä olemme edelleen ja sen todistamisesta ylpeitä! Kahden kesän aikana Äänekoskella nähtiin toistasataa esitystä, joista parhaat palat toivottavasti jäävät elämään meidänkin jälkeemme.

Isolta osin entisistä äänekoskelaisista koostunutta ydinjoukkoa yhdisti haave rakentaa kotiseudulleen uusi näyttämö paikalliselle osaamiselle. Halusimme nostaa kulttuuria framille paikallispoli-

Mitä tapahtui Äänille?

Monitaidefestivaali Ääniä tuli äänekkäästi, tähtäsi korkealle ja päättyi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Vain vuosi takaperin tapahtumalle myönnettiin tunnustus merkittävästä kulttuuritapahtumasta Keski-Suomessa Suomen kulttuurirahaston toimesta. Mitä ihmettä tapahtui, vastaava tuottaja Jasu Rossi?

– Olemme tyytyväisiä siihen, mitä näiden parin kesän aikana teimme. Uutta tapahtumaa rakennettiin kuitenkin kahden ison kriisin keskellä ja vaikka Ääniä-viikko oli mahtavaa aikaa Ääne-

koskella, niin esituotanto kävi raskaaksi. Meidän tekijäporukastamme suurin osa asuu muualla, mikä päivätöiden ohella kuormitti talkoohengellä tekevää väkeä yksinkertaisesti aivan liikaa. Päätimme, että tähän on hyvä lopettaa, Rossi vastaa.

Ääniä Festivaali järjestettiin Keitelejazzien perintöä kunnioittaen Äänekoskella heinäkuun lopussa vuosina 2021 ja 2022. Idea tapahtumasta syntyi alkuvuodesta 2020 juuri ennen maailmanlaajuista pandemiaa. Monitaidefestivaalin taustalla oli vapaaehtoisten joukko, joka koostui tapahtuma-alan ammattilaisis-

tiikassa, käytäväkeskusteluissa ja päätöksenteossa.

Nyt kun katsomme tallaamaamme polkua taaksepäin, niin Ääniä Festivaali keräsi ympärilleen kadehdittavan upean liikehdinnän. Tapahtuman taustalle muodostui suuri yhteisö paikallisia taiteilijoita ja kulttuurin tekijöitä, jotka lähtivät mukaan ennakkoluulottomasti. Samaa vankkumatonta tukeaan yhteiselle urakalle tarjosivat alusta asti Äänien tekemistä kannustaneet ja sen mahdollistaneet Äänekosken energia, Äänekosken kaupunkisanomat sekä Ärmyn ja Äänekosken moottorikerhon väki. Ääniä lait-

toivat tapahtumaan Pub Markus, Willen olohuone ja keittiö, Koskela ja Äänekosken kulttuuritoimi. Rinnallamme kulki joukko paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä ja tapahtuma-alan ammattilaisia, joiden kanssa toimimista jäämme kaipaamaan.

Erityisen lämpimän kiitoksen haluamme osoittaa Äänekosken taidepuiston väelle. Kunnioitamme esimerkkiänne omaehtoisen kulttuurin luojina. Vaikka Ääniä hiljenee, niin Taidepuisto jää. Äänekoskelainen kulttuuri jää. Kannustamme ihmisiä liikkeelle ja osallistumaan, sillä kulttuuria ei anneta ylhäältä päin, vaan sitä luodaan itse.

ta, musiikin harrastajista ja taiteen ystävistä.

– Suurimmaksi haasteeksi tämän kokoluokan kulttuuritapahtuman juurruttamisessa nousevat taloudelliset kysymykset. Valitettavasti me jäimme viime kesänä liian kauaksi tavoitteistamme erityisesti Rantapuiston ison lavan osalta, ja vaatisi pitkäjänteistä työtä saada monitaidefestivaali kannattavaksi lipputuloilla, Rossi toteaa.

Tavoitteena oli tehdä Äänekoskelle kunnianhimoista tapahtumaa ja tuoda uudenlaisia taidemuotoja paikallisten

saataville. Siinä vastaava tuottaja näkee tekijäporukan onnistuneen.

– Me voidaan hyvällä omallatunnolla sanoa, että molemmat Ääniä Festivaalit olivat merkittäviä kulttuuritapahtumia Keski-Suomessa. Erityisesti pop up -galleriat olivat huimia menestyksiä, jotka vetivät pienen kylällisen verran väkeä liikkeelle. Toivottavasti tästä jäi jälki Äänekosken kulttuurikenttään, Rossi sanoo.

Ääniä Festivaali hiljenee mutta sen viesti toivottavasti kantaa vielä vuosia eteenpäin.

Keski-Suomen hyvinvointialue hyvän arkesi tukena

Vastaamme nyt keskisuomalaisten sosiaali-, terveysja pelastustoimen palveluista. Tutut ammattilaiset palvelevat sinua edelleen tutuissa toimipisteissä ja tavoitat meidät samoista puhelinumeroista. Asioit edelleen samassa toimipisteessä, esimerkiksi terveysasemalla, sosiaaliasemalla, hammashoitolassa, neuvolassa, perhekeskuksessa tai ikääntyneiden päivätoiminnassa kuten aikaisemminkin. Myös Sairaala Nova, pelastusasemat ja muut toimipisteet säilyvät samoina.

Tutustu osoitteessa www.hyvaks.fi

Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on se, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Haluamme olla ihmislähtöisin hyvinvointialue ja tukea keskisuomalaisten hyvää arkea.

#hyvaks #hyväarkikaikille

Kuten kaikki tiedämme, hampaita tulee harjata kaksi kertaa päivässä kahden minuutin ajan. Lisäksi hammasvälit tulee puhdistaa kerran päivässä joko hammasväliharjalla, hammastikulla tai hammaslangalla. Etenkin illalla hampaiden huolellinen puhdistus on erittäin tärkeätä. Tällöin saadaan päivän aikana jäänyt ruoka ja bakteerimassa puhdistettua hampaiden pinnalta eikä plakkia jää yöksi muhimaan suuhun. Yöllä syljeneritys on vähäisempää ja näin ollen sylki huuhtelee hampaiden pintoja yön aikana huonommin kuin päivällä.

MONI ihmetteleekin, miksi hampaat tulee aamulla harjata ennen aamupalaa. Kehotus perustuu ajatukseen, että fluorihammastahna muodostaa hampaiden pinnalle suojaavan kalvon, joka kykenee vastustamaan aamiaisen happohyökkäystä. Aamupalan ja yleensäkin syömisen jälkeen olisi hyvä odottaa vähintään 30 minuuttia ennen kuin hampaita pestään, jolloin sylki on ennättänyt neutraloida ruoka-aineiden aiheuttaman happamuuden.

JOS HAMPAIDEN puhdistus on vaikeutunut tai syljeneritys vähentynyt esimerkiksi yleissairauden vuoksi, voi olla tarpeen käyttää erilaisia lisäfluorivalmisteita. Näitä voivat olla esimerkiksi suuvesi, fluoritabletit tai reseptillä myytä-

vä korkeafluoripitoinen hammastahna. Suurimmalle osalle kuitenkin riittää hampaiden mekaaninen harjaus vähintään 1450 ppm -pitoisella fluorihammastahnalla riittävään fluorin saantiin.

JOS HAMPAITA ei puhdisteta, johtaa heikentynyt suuhygienia pahaan hajuun ja makuun suussa, hampaiden reikiintymiseen ja iensairauksiin. Ientulehduksesta puhutaan silloin, kun ikenet vuotavat verta hampaita harjatessa. Ien voi myös punoittaa, turvottaa ja aristaa. Jos ientulehdusta ei hoideta, tilanne voi edetä hammasta ympäröiviin tukikudoksiin saakka ja tällöin aiheuttaa kiinnityskudossairauksen eli parodontiitin. Pitkälle edenneen parodontiitin seurauksena hampaan kiinnitys leukaluuhun voi heikentyä, mikä aiheuttaa hampaiden liikkumista ja johtaa lopulta hampaan irtoamiseen.

KUN HAMPAAN pinta bakteereiden vaikutuksesta pehmenee ja lopulta rikkoutuu, puhutaan hampaiden reikiintymisestä. Alkavaa eli kiilteessä olevaa reikää hampaassa voidaan jäädä seuraamaan. Hyvällä hoidolla sen on mahdollista pysähtyä, jolloin säästytään hampaan paikkaamiselta. Hampaan ja paikkamateriaalin sauma on herkempi reikiintymään

kuin ehjä hampaan pinta. Laaja reikä voi aiheuttaa hampaan näkyvän osan eli kruunun rikkoutumisen kokonaan. Pitkälle edennyt reikä voi puolestaan aiheuttaa hammasytimen tulehduksen, josta seuraa usein kova särky ja juurihoidon tarve. Joskus nämä tilanteet voivat syntyä hyvin huomaamatta ja ilman oireita. Hammasytimen tulehduksen seurauksena hammasydin voi mennä kuolioon ja aiheuttaa hampaan juuren kärjen ympärille tulehduksen. Hampaiston tulehdukset aiheuttavat matala-asteisen tulehdustilan elimistöön. Hampaiston ja suun tulehduksilla on havaittu yhteys moniin yleissairauksiin, kuten diabetekseen, sydänsairauksiin ja aivoverenkierron häiriöihin. Diabeteksen huonoon hoitotasapainoon voi vaikuttaa hampais-

tossa oleva tulehdustila.

JO PIENENÄ opetellut hyvät hampaiden puhdistustavat ja -tottumukset, säilyvät yleensä läpi elämän. Hyvin puhdistetulla suulla on helppo hymyillä. Hampaiden huolellinen puhdistaminen päivittäin estää värjäytymien syntyä ja pitää hampaat luonnollisen vaaleina. Hyvin hoidettu suu luo myös itseluottamusta. Meidän suunhoidon ammattilaisten tehtävä on kertoa parhaat keinot suun puhdistukseen, tarvittaessa hoitaa ja korjata syntyneet vauriot, sekä luoda suuhun sellaiset olosuhteet, että suu on helppo pitää kotona puhtaana.

Hammaslääkäri Essi Pellikka, Hammassirkku

Säännölliset hammastarkastukset pitävät sinut kartalla suusi tilanteesta, ja orastavat ongelmat saadaan pysäytettyä alkuunsa. Varaa aika 014 211 665 tai hammassirkku.fi Meillä käy

• Fysioterapia Tuomas Mikonmäki puh. 0400 293 260 • Hieronta Tommi Liimatainen puh. 040 719 9441 • Jalkahoito Paula Vertanen puh. 040 482 2140

Asemakatu 10, 44200 Suolahti, www.kunnonsyke.fi

Fysioterapia Hieronta Jalkahoidot Tervetuloa palveluihimme!

Avaamme UUDEN TOIMIPISTEEMME MAANANTAINA 1.3.2021 Liikuntakeskus Likean tiloihin Asemakatu 10, 44200 SUOLAHTI 0400 406 370 kunnonsyke.fi

KIRURGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI MARKKU AARNION VASTAANOTOT ÄÄNEKOSKELLA

Asiantuntevaa apua maha- ja suolistovaivoihin, yleiskirurgisiin sairauksiin kuten tyriin ja pukamiin, luomenpoistoihin sekä pieniin tapaturmiin ja urheiluvammoihin.

mehilainen.fi tai 010 414 00*

Varaa aikasi MEHILÄINEN ÄÄNEKOSKI Kauppakatu 1 *Puhelun hinta (0,084 €/min.)

Yhdessä myötä- ja vastamäessä

Vaikka elämä on näyttänyt nurjat puolet, ei Hakosilta ole huumori loppunut. Positiivisella ja räväkällä asenteella on voitettu kivet ja kannot – ja rakastettu palavasti.

Mia ja Tommi Hakosen tarinasta saisi aikaiseksi elokuvan. Elämässä on ollut käänteitä ja väänteitä, mutta yhdessä on selvitty kun moneen on taivuttu eikä periksi ole annettu. Aviopari tekee töitä yhteisessä yrityksessä Väinämönkadulla. Kauniiksi ja kotoisaksi remontoidusta kellaritilasta saa apua monenlaiseen vaivaan ja tukea ja ohjeistusta kehonhuoltoon. Seinälle ripustetut kisällin- ja mestarinkirjat kertovat, että asiakas on ammattilaisten käsissä.

– Kun alettiin seurustella, sanoin, että suhde voi toimia, kun minä teen töitä päivisin ja Tommi iltaisin, Mia nauraa.

ENNEN KUIN päästiin seurustelun asteelle oli täytynyt tapahtua paljon. Mia syntyi perheensä esikoiseksi Laukaassa vuonna 1970. Perhe muutti Jämsän kautta Lievestuoreelle ja äidin ja isän erottua asettui Mia äitinsä kanssa Jyväskylän Huhtasuon Kangaslammelle.

– Olen sen huonomaineisen asuinalueen kasvatti. Lapsuus ja nuoruus oli värikästä ja vuokra-asunnoissa asui paljon lapsiperheitä joten kavereita riitti. Lähiö oli tapahtumarikas ja siellä tuli käytyä omanlainen koulu pärjäämiseen. Koen, että minulla oli onnellinen lapsuus, saksalais- ja karjalaisjuuret omaava räiskyväsanainen Mia sanoo.

Peruskoulun jälkeen Mia lähti kauppaoppilaitokseen ja pääsi Huhtasuolle kiinteistönhoitoyhtiöön jossa viihtyi 12 vuotta. Eläinrakas Mia opiskeli pieneläinhoitajaksi vuonna 2000 ja kaikenkarvaiset ystävät tulivat tutuksi 15 vuoden aikana kun Mia toimi hoitajana eläinklinikalla.

– Olin valmistunut myös koirahierojaksi, josta kumpusi halu siirtyä ihmispuolelle. Valmistuin hierojaksi vuonna 2011, laajensin tietojani ja sain jalkojenhoidon ammattitutkinnon, joka innosti myös lähihoitajan opintoihin. Teen hierontaa että jalkahoitoja tässä omassa toimipisteessä, kerran viikossa opetan Gradialla valmistuvia jalkahoitajia ja käyn tekemässä ikä-ihmisten parissa lähihoitajan töitä aina silloin tällöin.

TOMMI SYNTYI perheensä ainokaiseksi vuonna 1969 Kangaslammelle - Jyväskylän lähiöön hänkin.

– Mulla on mahtava isä ja äiti ja ihana mummo, se oli kolmikko, jolta sai lapsena tukea ja turvaa.

Urheilu on lähellä sydäntä. Kuusivuotiaana aloitettu jääkiekkoharrrastus poiki innostuksen joukkuelajeihin.

– Kesällä pelattiin pesäpalloa ja jalkapalloa. Jääkiekko vei minut parikymppiseksi asti ja sen jälkeen on tullut kokeiltua monia eri lajeja.

Abivuotta seurasi armeijavuosi ja sit-

ten piti alkaa pohtia, mitä alkaisi aikuisena tekemään.

– Lähdin Turkuun opiskelemaan kone,- metalli ja laivatekniikkaa. Tulin työharjoitteluun Valtralle ja tajusin, ettei ala ole mun juttu. Palasin Jyväskylään, kävin puntilla ja painimassa ja päädyin portsariksi. Kun olin seisonut vuoden päivät Patruunan ja Pupujussin ovilla, ajattelin, että ehkä joku ammattikin olisi tarpeen olla. Ylippilastodistus oli isän sanoin ”paras Suomessa, joka on saatu lukematta”, joten akateemista uraa en edes alkanut tavoitella. Valmistuin artesaanipuusepäksi tehden portsarin hommia siinä sivussa. Ostin ensimmäisen oman asunnon, makselin lainoja, harrastin ja opiskelin.

KUN TOMMI 11-vuotiaana muutti Kangasvuorelta Varikolle, hänen silmänsä nauliutuivat kymmenvuotiaaseen Miaan.

– Mä oon ollut Miaan lätkässä siitä lähtien.

Jouluaaton aattona, vuonna 1994, 14 vuoden odotus päättyi. Päätettiin, että enää ei aikailla, vaan eletään ajatuksella kaikki tai ei mitään.

– Mulla oli periaatteena, etten ryhdy suhteeseen jääkiekkoilijan kanssa, ne kun ovat niin olevinaan.

Tommin onneksi jääkiekkoharrastus oli jo loppunut ja kun Pupujussin portsari saattoi asiakkaan kotiin alkoi loppuelämän mittainen matka.

Tommi lopetti ovihommat kun huomasi työpaikkailmoituksen: Valimo etsii työntekijöitä.

– Ostettiin omakotitalo Kypärämäestä vuonna 1996, Juuso syntyi seuraavana vuonna ja vuonna 1998 sattui työtapaturma joka vei minut yli vuoden mittaiselle sairauslomalle. Sillon oli aikaa miettiä, mikä on seuraava siirto.

Fysioline haki aluemyyntipäällikköä, jonka tehtävänä on myydä fysioterapianja kuntosalien laitteita.

– Kokemusta ei ollut minkäänlaista ja kun haastattelussa kysyttiin, miksi juuri minut kannattaisi valita oli vastaus valmiina: kun on 22 leikkausta takana, tiedän enemmän, kuin teistä kukaan, mitä kuntouttaminen tarkoittaa. Aloitin työt heti seuraavana päivänä.

Kolmen vuoden kuluttua työnantaja vaihtui A-Vakuutukseen ja siinä kohtaa oli ostettu tontti Kangashäkistä Pirttilammen rannasta vuonna 2002.

– Vuonna 2003 ostettiin ensimmäinen hevonen, seuraavana vuonna syntyi Jasmin ja vuoden päästä Jussi.

Tommi vaihtoi Würthin leipiin ja oli siellä kymmenen vuotta kouluttajana sekä turvallisuusasiantuntijana. Biotuotetehtaan rakentamisen ajan hän toimi projektipäällikkönä.

– Oli mahtavaa, kun ei tarvinnut tehdä reissuhommia. Olin alkanut hieroa kavereita, ja innostuin lähtemään hierojakouluun, josta valmistuin vuonna 2018. Aloitin saman tien hieromaan asiakkaita. Kävin tekemässä erikoisammattitutkinnon, ja olen saanut hieronnasta kisällinettä mestarinkirjat.

Tommin työ hierojana on vienyt huippu-urheilun pariin. Hän on Kimmo Kinnusen kautta päässyt Kiinan maajoukkueen keihäsnaisten hierojaksi, päätyen Dohan MM-kisojen Kiinan huoltojoukkoihin.

– Nykyään kuljen uimareiden mukana, hieroen Mimosa Jallowia, Ari-Pekka Liukkosta ja Fanny Teijonsaloa.

Mia Hakonen, os. Majuri s. Laukaassa 1970, asuu Mämmellä, yrittäjä

Rakastaa: perhettä Inhoaa: kaksinaamaisuutta Eläin: aasi Henkilö: Marilyn Monroe Paikka: koti Ruoka: En laita. Juoma: valkoviini Kirja: Edith Piaf Elokuva: kaikki Denzel Washingtonit Musiikki: Lauri Haav Motto: Paha saa palkkansa.

ELÄIMET olleet iso osa elämää. Mia laskee olleensa koiran omistaja jo yli kolme vuosikymmentä ja nyt kotoa löytyy kaksi koiraa. Kotipaikka vaihtui 15 vuotta sitten Järvenpääntielle, kun Hakoset ostivat vuonna 1834 rakennetun maatilan, Wilhelmin.

– Enää ei ole hevosia, ei lampaita, vuohia eikä kanoja. Kolmesta lapsesta asuu kotona kaksi. Pellot on naapurin lampolan käytössä, ja nyt on ajatus kypsynyt, että maatila laitetaan jossain kohtaa myyntiin. Meillä on mökki Sumiaisissa, ja se sitoo meidät paikkakunnalle niin kauan kuin elonpäiviä riittää, Mia sanoo.

Itseään vastahakoseksi kutsuva Tommi komppaa puolisoaan.

– Justiinsa näin.

Tommi Hakonen s. Jyväskylässä 1969, asuu Mämmellä yrittäjä Rakastaa: perhettä, isää ja äitiä

Inhoaa: selkään puukottajia Eläin: Hellu-hevonen Henkilö: mummo ja lapset Paikka: siellä missä koti Ruoka: meksikolainen Juoma: Pepsi Max Kirja: kaikki Raidit Elokuva: Knight&Day Musiikki: AC/DC Motto: Never give up!

Teksti: Marjo Steffansson Kuva: Max Steffansson

Tämä hautajaiskutsukirje 15.1.1902 osoitettiin Frans Wahlmanille Kovalaan. Toisessa kortissa osoite on suoraan ”Kovalan talo”. Äänekoski Oy oli tullut marraskuussa 1899 Kovalan omistajaksi.

”Lycka till Oma talo ja Walkonen Musti”. Topian taloon muutti perheen iloksi ilmeisesti myös koiranpentu ? Suomen kieli ei vielä ole ruotsalaisilla suvuilla hallussa. Kortti lähetetty Korkeakoskelta 11.10.1904.

Frans Wahlman rakensi pian Laajaniemen oston jälkeen 1920-luvun puolivälissä kalasaunan, josta käsin kalasti taimenia verkoilla. Suurin oli 8,5 kg.

Frans-eno sai pitkästä aikaa sisarenpojalta Kestilästä kirjeen, jossa veistellään: ”Nythän tekin jos asutte uudessa talossa ja kun siellä on tilaakin paljon, kun on niin paljon huoneita ? ” Kyse lienee tehtaan virkailijatalosta B214 Hiskinmäellä, joka siirrettiin vuonna 2020 Kuntalan eli Wille-ravintolan kaveriksi toiselle puolen Saarijärven rataa, Viiskulmaan.

Wahlmanista Relanderiin

Nyt päästään pienelle seikkailulle postia lukemalla.

Timo Enäkoski Erik Relanderin tutkimukset Enäkosken arkisto

Frans Wahlman (1867-1949) oli Äänekoskella vuodesta 1898 tehtaan metsänostaja, tittelillä asioitsija, ennen kuin hänet nimitettiin kasööriksi. Fransin syntymäkoti lienee ollut Kustavissa tai Turussa. Asioitsijana 35-vuotias Frans sai postia osoitteella Kovalan talo. Fransin vaimo oli Johanna Lönnqvist (1868-1934), jota yleisesti kutsuttiin Hannaksi. Tyttäret olivat Tyyne (1893-1980), Anna-Liisa (Liisa) (1903-1992) ja Kerttu (1901-1980). Viime mainittu meni vuonna 1935 naimisiin tehtaan kasööri Georg Relanderin (1898-1970) kanssa, ja saivat pojan Erik (1937-7.6.2011), joka tunnet-

tiin paikallishistoriakirjojen kirjoittajana ja urheilutietäjänä.

KAUAN eivät Frans ja Johanna Kovalassa olleet, sillä jo lokakuussa 1904 Johanna sai kortin tittelillä ”Talon emäntä”. Wahlmanit muuttivat Topian taloon. Kortin lähetti sisko Maija, ja oikein kuvan kanssa. Kuvasta selviää tuon ajan hiihtomuoti. Topian tila oli maatila, jota talon vuokrannut kasööri innolla hoiti.

KULUI parikymmentä vuotta, tyttäret koulutettiin Helsingissä ja Tampereella maistereiksi. Topialla kävi elämä yksinäiseksi vanhalle parille. Kärsittiin espanjantaudit ja hammassäryt. Talonpito kävi rasitukseksi ja pula-aikoina Frans kävi Likolahdessa kalastamassa ruokaa

pöytään. Sitten tehdas alkoi rakentaa metsäistä Pukkimäkeä ja lisää virkailijarakennuksia. Kerttu-tytär meni 1935 naimisiin tehtaan uuden kasöörin, viulua taitavasti soittavan Georg Relanderin kanssa. Äiti Johanna oli kuollut 1934. Leski Frans sai syksymmällä 1935 kirjeen sisarenpojalta, joka oli kuullut Äänekosken huhuja.

VÄHIEN ilmakuvien perusteella ei voi varmasti sanoa, milloin Hiskinmäen B214 on valmistunut, mutta tyyliltään näyttäisi olevan 20-luvun Pukkimäen keltaisiin taloihin sopiva. Varmuudella se on ilmakuvissa vuonna 1928, ja valmiin oman käytetyn tien perusteella pystytetty jo joku vuosi aiemmin. Erik Relanderin mukaan Wahlmanit olivat vuoteen

1935 tuossa B214 rakennuksessa, sillä vasta silloin Topian maille, kauas Laajaniemen viljelyksille, Erland Ritanen rakensi Wahlmaneille uuden hienon talon.

LIITTYYKÖ nimi ”Siittala” Hiskinmäen vanhempiin asukkaisiin, Äänejärven tontin nimeen vai aiempaan rakennukseen ? Joka tapauksessa Frans Wahlman muutti Laajaniemeen, jatkoi kalastusharrastustaan, saaden Kuhnamosta taimenta ja muuta ruokakalaa. Fransin kuoltua talo siirtyi tytär Kertulle ja vävy Georg Relanderille. Laajaniemen hienossa talossa on siten asunut Wahlmaneita vuodesta 1935 ja Relandereita sotien jälkeisen ajan.

Kysymyksiä ja vastauksia

Hyvinvointialueemme starttasi käyntiin reilu viikko sitten käyntiin. Kysymme nyt Keski-Suomen suurimman työnantajan äänekoskelaisvaltuutetuilta mieltä askarruttavat kysymykset.

1. Uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille keskisuomalaisille parantaen samalla palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Kuinka asiakaslähtöinen toiminta onnistuu isoissa käsissä?

2. Äänekoskelta siirtyi 663 työntekijää hyvinvointialueen palvelukseen ja kaupunki on solminut 20 vuokrasopimusta omistamiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytössä olevien tilojenvuokraamiseksi hyvinvointialueelle. Miten Äänekoski sijoittuu hyvinvointialueen kumppanina nyt ja tulevaisuudessa?

3. Kuinka Äänekoskella toimiva kolmas sektori huomioidaan?

4. Keskusteluissa on jo väläytelty Äänekosken terveysaseman aukio-olojen laajentumista. Vieläkö nähdään terveysasemamme ottavan vastaan päivystysasiakkaita 24/7?

5. Puhutaan palveluiden harmonisoinnista. Äänekoskella on nyt hyvät palvelut - onko meidän varauduttava palveluiden heikentymiseen?

6. Onko uudistus naamioitu hyvinvointialueeksi eli onko loppu viimein kyse vain palveluiden keskittämisestä kasvukeskuksiin?

Meillä on hyvin toimiva terveyskeskus. Jo nyt olemme olleet edistyksellisiä monien hyvinvointituotteiden kehittämisessä ja muut hyvinvointialueen kunnat ovat ottaneet esimerkkiä meistä esimerkkeinä Älykuntosali ja Liikuntaneuvontaketju.

3. Kolmas sektori on aina ollut Äänekoskella mukana hyvinvointiyhteistyössä ja se on yksi tärkeä kumppani myös hyvinvointialueen palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Äänekoskelle nimetty hyvinvointikoordinaattori tekee omalta osaltaan hyvää työtä osallistamalla kolmatta sektoria mukaan yhteisen hyvinvointikertomuksen laadintaan nyt alkuvuodesta.

olla ylpeinä hyvänä esimerkkinä muille kunnille.

Samalla voimme oppia muiden hyvistä käytännöistä. Hyvinvointialueen toimijoiden keskinäisessä vuoropuhelussa ja palveluketjujen jatkuvuuksien kehittämisessä näkisin kaivattua parannusta entiseen.

1. Miksei onnistuisi. Hyvinvointipalveluiden tuottaminen lähtee aina asiakkaista ja heidän tarpeistaan, oli toimija pieni tai suuri. Työtä tehdään edelleen ihmiseltä ihmiselle.

2. Äänekoski nähdään hyvinvointialueella aktiivisena kumppanina, joka vastaa kyselyihin ja haluaa olla kärjessä kehittämässä asioita. Äänekoski tulee olemaan pohjoisen Keski-Suomen osalta veturi esimerkiksi terveyspalveluissa.

4. Toiveissa tämä on edelleen, mutta realistisempaa on päivystysajan jatkaminen illasta esimerkiksi kello 22-23 saakka.

5. Äänekoskella jatketaan laadukkaiden hyvinvointipalveluiden tuottamista kuten tähänkin saakka. Meille tärkeissä ja hyvin toimineissa käytännöissä voimme

6. Keski-Suomen hyvinvointialueella on hyvin eri kokoisia kuntia. Eri toimijoiden resurssit ja osaaminen palveluiden järjestämisessä vaihtelevat. Kunnan raja ei aina ole palveluiden järjestämisessä järkevin tapa. Uuden tekniikan ja innovaatioiden myötä palveluita voidaan tuoda ihmisten lähelle monin tavoin. Etäpalvelut ovat kehittyneet käyttäjäystävällisemmiksi. Ja miksei otettaisi käyttöön, vaikka pohjoisen hyvinvointialueen omat hyvinvointibussit kiertämään kylille.

Kari Kiiskinen

Vieläkö nähdään terveysasemamme ottavan vastaan päivystysasiakkaita 24/7?

1. Asiakaslähtöinen toiminta on KeskiSuomen hyvinvointialueen strategiassa nostettu kärkeen Missiomme onkin, että edistämme hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta Keski-Suomessa vaikuttavasti ja laajalla yhteistyöllä. Se miten se toteutetaan tarkentuu palvelustrategiassa, jolle on tehty arvokasta pohjatyötä eri valmistelevien hankkeiden kautta viimeisten parin kolmen vuoden aikana. Isoissa käsissä toiminnan turvaamiseen on leveämmät ja vahvemmat hartiat kuin pienissä yksiköissä. Luomalla isoon organisaatioon yhteen hiileen puhaltamisen henki asiakaslähtöisyys onnistuu. Myös alueien asukkaiden osallisuuden ja osallistamisen vahvistaminen erilaissilla palveluun liittyvillä kyselyillä on aivan uutta asiakaslähtöisyyttä

2. Sijoitumme erittäin vahvana kumppanina hyvinvointialueelle. Täällä tehty merkittävä kehittämistyö terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen kesken jo vuosia ja äänekoskelaisia toimintamalleja tullaan varmasti hyödyntämään alueen palvelutason takaamisessa.

Myös vahva kehittämistyö liikuntapalveluiden osalta terveydenhuollon ja kunnan terveyttä edistävien palveluiden rajapinnalla on ollut esimerkillistä. Nämä on turvattava jatkossakin. Äänekoski on perustanut 2 vuoden määräaikaisen hyvinvointikoordinaattorin toimen ja mielestäni on tärkeää että hänen kanssaan valisteltava kunnan oma hyvinvointistrategia ja toimintasuunnitelma tehdään huollla rajapinnat huomioiden

3. On erittäin tärkeää, että kolmas sektori turvataan. Tähän hyvinvointialueelle on perustettu neuvottelukunnat ja neuvostot edistämään keskinäistä tiedonkulkua ja tsemppaamaan yhdessä tekemistä. Esimerkiksi järjestöavustukset sosiaalija terveystoimen osalta oli haussa 8.1. asti. Työnjako kolmannen sektorin ja hyvinvointialueen kesken on valmisteltava huolella ja huomioita hyvinvointialueen palvelustrategiassa.

4. Päivystysvastaanottomme tulee varmasti laajenemaan aukioloajoiltaan ja olemaan pohjoisen Keski-Suomen keskus. Tämä ratkaisu tarvitsee kuitenkin vahvan resurssoinnin ja huolellisen valmistelun onnistuakseen. Myös päivystystilojen riittävyys on huomioitava. Äänekosken terveyskeskus suunniteltiin sellaiseksi, että tilat ovat muunneltavissa ja uskon tähän ratkaisun löytyvän.

5. Palveluiden harmonisointi sanana usein pelottaa. Äänekoskella olemme tehneet sitä jo vuosia ja äänekoskelaiset hyvät toimintamallit ovat varmasti vahvana pohjana hyödynnettäviksi koko alueelle.

6. Hyvinvointialueiden muodostamisessa ei missään nimessä ole tästä kyse, vaan uudistuksen vahvana tahtotilana on myös turvata asiakaslähtöiset palvelut koko alueelle sekä kehittää toimintamalleja myös pienemmissä kunnissa. Uudistuksen kautta kunnat pääsevät kehittämään ominta aluettaan eli kunnan elinvoimaa, koulutusta ja kuntarakennetta. Vanhassa mallissa kunnat pyrkivät usein osa-optimoimaan ja tällöin asiakaslähtöisyys jäi sen jalkoihin.

Sirpa Martins

1.Strategiamme keskeiset arvot ovat ihmislähtöisyys ja yhdenvertaisuus. Mitä kattavampi palveluverkosto saadaan rakennettua, sitä paremmin onnistumme saavuttamaan tavoitteemme. KeskiSuomi on alueena helpompi kuin monet muut hyvinvointialueet, mutta omat ongelmamme meilläkin on, kuten kehnohko joukkoliikenne. Meillä on erityisvahvuuksia eri puolilla maakuntaa, jotka pitää hyödyntää kokonaisuutta silmällä pitäen. Esim. Jämsässä tehdään paljonnivelleikkauksia, Äänekoskella on hyvä tk-sairaala, jossa mahdollisuuksia myös erikoissairaanhoidon tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Sosiaalityön ja vanhusten asumispalveluissa löytyy myös hienoa erityisosaamista eri puolilta. Näitä ihmisläheisiä käytäntöjä edistämällä,

Jari Halttunen

asukkaita kuunnellen, isommalla keskisuomalaisella porukalla meillä on mahdollisuudet saada palvelut toimimaan kaikille. Tämä on myös viimeinen mahdollisuus pelastaa julkiset palvelut kaikille.

2. Äänekoskella olisi nyt hetkensä avata mahdollisuuksia kumppanuudelle ja turvata näin kehittyvän palveluverkoston läheisyys, palvelutyöpaikat, palveluyritykset käyttämällä esim. omia yhtiöitään välineenä kumppanuuksien solmimiseen ja palvelujen tuottamiseen.

3. Kolmas sektori ja osallistuva, toimiva kansalaisyhteiskunta on koko uudistuksen onnistumisen kannalta keskeinen tekijä. Potilasyhdistykset, vertaistukiryhmät ja verkostot, järjestöt ja yhdistykset turvaavat osallisuuden ja ovat tärkeitä, kriittisiä ääniä uudistuksen viemisessä oikeaan suuntaan. Kolmannen sektorin aloitteellisuutta tarvitaan, muuten ei tulla onnistumaan minkään tavoitteen saavuttamisessa. Kolmas sektori on avainasemassa ratkaisemassa aikamme suurinta sosiaalista ongelmaa, yksinäisyyttä. Pyydän Äänekoskella toimivia kolmannen sektorin aktiiveja olemaan yhteydessä meihin valtuutettuihin, jos niiden toimintaa ja tarpeita ei huomioida riittävästi.

4. Siitä ei olisi ainakaan haittaa, jos tämä nähtäisiin. Ympärivuorokautista päivystystä tarvitaan ja sitä voitaisiin tarjota meiltä ainakin osalle pohjoista KeskiSuomea.

5. Ei nyt ainakaan aleta sellaiseen varautumaan. Parempaan päin pitää aina yrittää mennä. Näen tässä Äänekoskelle paljon mahdollisuuksia. Toivottavasti emme nyt itse sössisi niitä.

6. Kaikki me olemme varmasti huomanneet, että tämmöisiä pyrkimyksiä on monilla. On selvää, ettei kaikkia palveluja voi nyt, eikä tulevaisuudessa tarjota kaikkialla. Mutta paljon voidaan, tavalla tai toisella.

1. Isojen käsien ja hartioiden etu on parhaimmillaan, kun hyvät toiminnot saadaan monistettua ja heikommin toimivia kehitetään laajempaa kokemusta ja osaamista hyödyntäen.  Perustyöt tehdään kuitenkin samoissa paikoissa ja samat ihmiset ovat tekijöinä kuin aiemminkin. Alussa voi olla joitan "kasvukipuja", mutta eiköhän asiat loksahtele paikoilleen pikku hiljaa.

2. Äänekoski on ollut hyvä kumppani ja asiat on pääsääntöisesti hoituneet mallikkaasti. Uskon hyvän yhteistyön sujuvan jatkossakin.

3. Kolmas sektori on merkittävä kumppani jatkossakin. Ilman sen toimintaa ja yhteistötä ei pärjätä. Yhteistyö tulee jatkumaan tulevaisuudessakin.

4. On mahdollista, että Äänekosken terveyskeskuksesta tulee pohjoisen päivystystä laajemmin tarjoava paikka. Erikoissairaanhoitoa tarjotaan Jyväskylässä.

5. Äänekoskella on hyvät ja toimivat palvelut. Pyritään pitämään ne hyvinä jatkossakin.

6. Minä ja muut keskustalaiset emme ole palveluiden  keskittämisen kannalla. Meille on tärkeää, että sote-asemia on jokaisessa kunnassa.

Leila Lindell

ÄKS on avoinna sopimuksen mukaan Torikatu kakkosen kakkoskerroksessa. Käynti toimitukseen löytyy Osuuspankin oven vierestä.

ÄKS muuttopuuhissa

ÄKS muuttaa uusiin toimitiloihin, Torikatu nelosesta Torikatu kakkoseen.

Ä

KSän toimituksessa on viime päivien aikana pakattu ja sukellettu historiaan.

– Ei voi sanoa, että taas ne muuttaa, sillä olemme kahdentoista vuoden aikana tehneet uutisia ja vieneet ilmoitusasiakkaidemme tarjouksia ja viestiä kahdesta eri osoitteesta, päätoimittaja Marjo Steffansson laskee.

ÄKS aloitti Kauppakadulta maaliskuussa 2011 ja muutti Torikatu neljään syksyllä 2013.

– Viihdyimme entisissä tiloissamme lähes kymmenen vuotta, joten ei tässä kovin usein ole tarvinnut ryhtyä pakkauspuuhiin, Steffansson naurahtaa muuttolaatikoiden keskellä.

Syy muuttoon löytyy järjen äänestä, joka alkoi koputella. Tyhjistä betoniseinistä on turha maksaa.

– Koronavuodet tekivät sen, että etä-

työt tulivat jäädäkseen. Toimituksemme on ollut avoinna sopimuksen mukaan vuodesta 2020 lähtien, joten ei ole järkevää olla vuokralla 200 neliön tiloissa. Muutamme nyt Osuuspankin yläkertaan, entisen Metsänhoitoyhdistyksen tiloihin. ÄKSän tuttu logo löytyy jo ulko-ovesta, siitä lipan alta. Ijäs hoitaa teippaukset ikkunoihin ja valomainoksiin heti kun sää sallii, Steffansson kertoo.

ESTEETTÖMYYS on päivän sana. Toiseen kerrokseen pääsee kätevästi hissillä.

– Olemme avoinna sopimuksen mukaan, joten kannattaa soittaa ennen tuloa. Jos valoa näkyy ikkunoissa, se on merkki, että olemme paikalla, joten toki voi piipahtaa ilman soittoakin, Steffansson sanoo.

Uudet tilat ovat juuri passelit, kolme huonetta ja keittiö.

– Eniten minua viehättää työhuoneeni ikkunoista avautuva näkymä. Kolme vuotta olen katsellut takapiholle ja yhdeksän vuotta vietin ikkunattomassa kellarissa. Nyt saan katsella torin suuntaan, joten nähtäväksi inspiroiko näkymä uusiin aiheisiin vai unohtuuko sitä tarkkailemaan mitä torilla tapahtuu, Steffansson naurahtaa.

12 VUOTTA yksityistä lehteä Äänekoskella tehneenä vetää nöyräksi. Ensisijainen kiitos kuuluu ilmoittajille. Iso ja lämmin kiitos myös kaikille yhteistyökumppaneille: kaupungille, seurakunnalle ja järjestöille.

– Sadat äänekoskelaiset ovat kantaneet kortensa kekoon tavalla tai toisella; juttuvinkein, kuvin ja kirjoituksin. Äänekoskelaisten yhteinen lehti on syntynyt rikkaassa ja värikkäässä yhteistyössä,

siksi se on meidän äänekoskelaisten näköinen, sellainen, jossa kuuluu Äänekosken ääni. Haluamme Äänekoskesta entistäkin paremman paikan elää ja toimia. Inhimillisyys, aktiivinen kulttuuri- ja urheiluelämä sekä yritteliäisyyden tukeminen ovat meille tärkeitä arvoja. Teemme lehteä aidosta rakkaudesta kotiseutuumme - se on ollut mottomme alusta alkaen.

ÄKS Torikatu 2, 44100 Äänekoski Päätoimittaja Marjo Steffansson 040 841 2945

Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen 040 565 0941

Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen 040 730 4234 sähköposti etunimi@aksa.fi

Rakkaamme Esko Kalevi TUIMALA

s. 16.4.1945 Saarijärvi k. 14.12.2022 Äänekosken sairaala Jokainen ihminen on laulun arvoinen

Sisar perheineen muut sukulaiset ja ystävät

Siunattu 7.1.2023 läheisten läsnäollessa. Kiitos Eskoa hoitaneille.

KAHDEKSAN PÄIVÄÄ RUKOUSTA

Ekumeenista rukousviikkoa ykseyden puolesta vietetään vuosittain aina samaan aikaan, 18.-25. tammikuuta. Se on kansainvälinen rukousliike ja sen perinteet ovat pitkät, sillä sitä on vietetty jo yli sata vuotta. Myös meillä on kristittyjen yhteinen tapahtuma Vapaakirkossa.

Rukousviikon kansainvälinen aineisto on

valmisteltu Minnesotan kirkkojen neuvostossa Yhdysvalloissa ja teema "Tehkää hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta" tulee Jesajan kirjasta (Jesaja 1:17).

Tuosta minnesotalaisten julkaisemasta aineistosta yksi poiminta:

Saarnaaja 4:1-5 Minä katselin sitten kaikkea sortoa, jota harjoitetaan auringon alla. Katso: sorrettujen kyynelet! Ei ole heillä lohduttajaa. Katso: sortajien väkivalta! Eikä lohduttajaa ole Matteus 5:1-8 ...Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen...

Nuori nainen katsoi ja näki sorrettujen kyynelet. Hän kuvasi toukokuussa 2020 videon, jossa poliisi murhasi mustan George Floydin Videota katsottiin kaikkialla maailmassa, ja se nosti pyhän vihan. Lopulta ihmiset tunnustivat sen, mitä mustat ja afroamerikkalaiset ovat kokeneet vuosisatojen ajan. He ovat kokenet sortojärjestelmien kohtuutonta alistamista, johon muut ihmiset eivät ole puuttuneet.

Tämän tuskallisen todellisuuden tunnustaminen on johtanut kauan odotettuun maailmanlaajuisen myötätunnon heräämiseen sekä

rukouksissa että mielenosoituksissa oikeudenmukaisuuden puolesta. Kirkkojen ja yhteisöjen toimiin kuului rukousteltan perustaminen George Floydin aukiolle, hänen murhapaikalleen. Näin kirkot ja yhteisöt tarjosivat yhdessä lohtua sureville ja sorretuille. Jumala voi auttaa meitä näkemään niin, että puutumme epäoikeudenmukaisuuteen, mitä ympärillämme tapahtuu. Sen jälkeen Pyhä Henki antaa meille kyvyn toimia uusin tavoin.

Löydät rukousviikon aineiston osoitteesta www.ekumenia.fi.

Elli Onerva Sundström 93 v., Vilho Olavi Utriainen 91 v., Onni Armas Keurulainen 90 v., Lempi Orvokki Kovanen 88 v., Auli Iida Savolainen 87 v., Helka Mirjam Hattunen 87 v., Aino Maija-Liisa Rautiainen 85 v., Terttu Annikki Kilpeläinen 85 v., Väinö Kalevi Heikkinen 84 v., Esko Ensio Honkonen 80 v., Esko Kalevi Tuimala 77 v., Ilkka Tapio Mehto 76 v., Heikki Juhani Tuimala 75 v., Riitta-Maria Rintala 68 v., Kari Ensio Rantanen 66 v., Teemu Tapio Korhonen 43 v.

SEURAKUNTATOIMISTO

(Vellamontie 1a) avoinna arkisin klo 9–12. Voit asioida myös puhelimitse 050 435 4751 tai 050 438 7326 (hautausasiat) tai 050 438 9415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan.

KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS

Ti 24.01. klo 18 Äänekosken srk-keskuksessa. Asialista nähtävänä seurakuntatoimistossa ja www.aanekoskenseurakunta.fi

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA HAKEE HAUTAUSMAILLEEN KAUSITYÖNTEKIJÖITÄ määräaikaisiin työsuhteisiin kesäkaudelle 2023 ajalle 24.4.–17.9. Lisätietoja www.aanekoskenseurakunta.fi ja Sari Vehmanen-Mäntynen p. 045 657 8899.

TULOSSA 2.3. KLO 17–23 2323-HÄÄTAPAHTUMA

2323 on mahdollisuus mennä naimisiin vähin valmisteluin Konginkankaan valoisassa puukirkossa. Vihkimiset toimitetaan puolen tunnin välein. Riittää, että sinulla on kumppanisi kanssa avioliiton esteiden tutkinta tehty vähintään 7 päivää ennen tapahtumaa ja siitä on todistus. Ks. lisää kotisivujen perhejuhlat -osiosta. Lisätietoja voit kysyä kirkkoherra Elina Touruselta p. 040 768 1837 tai elina.tourunen@evl.fi. Ilmoittautuminen aukeaa kotisivuilla 2.2.

SEURAKUNTA VERKOSSA

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltarukous torstaisin klo 18 Facebookissa.

SUMIAINEN

Diakoniatoimisto (Kuoppatie 2) päivystys ma klo 10–12.

Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

To 19.1. klo 16 Raamattupiiri Kotipesässä.

Su 22.1. klo 13 Messu kirkossa, Pietikäinen, Niskala.

To 26.1. klo 13 Seurakuntapiiri Räisäsillä Sumiaistentie 1409.

Su 29.1. klo 13 Messu kirkossa. Lampinen, Niskala.

Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti. Torstaisin klo 8.30 Puuroaamun aamurukous kirkkosalissa.

To 19.1. klo 18 Äänekosken vapaaseurakunnan salissa (Urheilukatu 2) Kristittyjen ykseyden viikon ekumeeninen rukoustapahtuma.

Su 22.1. klo 10 Messu kirkossa, Tourunen, Kurtti. Su 22.1. klo 17 Majataloilta srk-salissa, Pertti Pepe Räty, Majatalon bändi. Lapsille pyhäkoulu. Iltapala nyyttärit. Ke 25.1. klo 18 Alfa-kurssi Olkkarissa. Miksi Jeesus kuoli? Iltapala, opetus, keskustelua ryhmissä.

To 26.1. klo 12.30 Veteraanien ja naisjaoston kahvihetki srk-salissa. Vieraana Päiviö Turtiainen ja Roseniuksen pojat.

Pe 27.1. klo 13 Ala-Keiteleen sydänyhdistyksen hengellinen piiri Rinkelissä, Torikatu 4. Pe 27.1. klo 18 Hietaman miestenpiiri Tuulenpuiskussa Saarijärventie 441, Pietikäinen. Ilm 7.

Su 29.1. klo 10 Messu kirkossa. Kylväjän lähetyspäivä. Keskustelusaarna Raija Hämynen ja Leppäahot, Pietikäinen, Aho, Roseniuksen pojat.

Su 29.1. klo 11 Lähetyslounas ja lähetystilaisuus srk-salissa. Lähetystyön valmistautuvien Leppäahojen terveisiä ja lähetyskuraattori Raija Hämynen kertoo lähettien valmentautumisesta.

Ma 30.1. klo 18 Raamattu ja - rukouspiiri kirkon Olkkarissa.

Ke 1.2. klo 13–15 Toivoa naisille -pysäkki Forsgreneilla, Mäkikyläntie 488, Hietama.

Rauhanyhdistys

22.1. klo 16 Seurat ry, Lantelantie 32 27.1. klo 18.30 Seurat ry, Lantelantie 32 29.1. klo 16 Seurat ja laulutuokio ry, Lantelantie 32

Päivä- ja perhekerhot jatkavat toimintaansa normaalisti viikosta 3 alkaen!

Nuorten illat Äänekosken kirkon nuorisotilassa torstaisin klo 14–19.

KONGINKANGAS

Aikuisten

Ke 18.1. klo 17 Raamatun lukupiiri srk-kodilla Joh. 4.

Su 22.1. klo 13 Messu kirkossa, Tourunen Kurtti.

To 26.1. klo 13 Diakonia- ja lähetyspiiri seurakuntakodilla, Vuojus

To 26.1. klo 14.30 Konginkankaan toimintaryhmä Kömin sparraajien kokoontuminen seurakuntakodilla. Toimintaryhmä on avoin kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ideoimaan ja toteuttamaan srk-elämää. Lisätietoja voit kysyä Merja Vasamalta p. 040 762 7914.

Su 29.1. klo 13 Messu kirkossa, Hintikka, Aho.

SUOLAHTI

Diakoniatoimisto (Pajakatu 9) päivystys ti ja to klo 10–12. Muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665.

Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

Kirkkokuoro to 26.1. alkaen klo 16.30.

Su 22.1. klo 10 Messu kirkossa, Pietikäinen, Niskala. Ke 25.1 klo 18 Tuomasmessun suunnittelupalaveri kirkossa.

Pe 27.1. klo 14 Rukouspiiri Laineella Niemelänkatu 11 as 1.

Su 29.1. klo 10 Messu kirkossa, Lampinen, Niskala. Su 29.1.23 klo 16 Sanan ja rukouksen ilta srk-talossa, Ilon ja itkun lähteillä, Raamatun äärellä Anneli Montonen.

ÄÄNEKOSKI

Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11. Muina aikoina tavoitat puhelimitse 040 502 5481.

Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) avoinna ma-ke klo 11–14, ke 25.1. Päiviö Turtiainen laulattaa. Keskiviikkoisin klo 16.30 Älylaiteopastusta nuorten toimesta, srk-keskus, nuorisotila.

Oiva Kalle Mikael Alanurmi, Max Tarmo Mikael Honkonen, Selma Livia Iivarinen, Lassi Sakari Ruotsalainen, Senja Alina Ruotsalainen, Matias Eino Olavi Pasanen, Selina Jenny Johanna Gabrielsson, Sofia Elsa Eleonoora Gabrielsson, Olivia Eveliina Pitkäaho

LAPSET, NUORET ja PERHEET

Diakoniatoimisto päivystys ti ja to klo 9–11.

pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

SYKSYLLÄ 2023 KOULUN ALOITTAVAT 1. LUOKKALAISET

Kaikkien oppilaiden huoltajat ilmoittavat lapsensa Äänekosken Peda.netin pääsivulla olevan ilmoittautumislinkin (https://peda.neUid/25dbbca673a) kautta kouluun. Ilmoittautuminen on avoinna 20.1. - 3.2.2023.

Ilmoittautumisen perusteella opetustoimistossa oppilaalle osoitetaan lähikoulu kotiosoitteen perusteella. Päätökset näkyy huoltajille Wilman kautta helmi-maaliskuun teitteessa. Samalla oppilaalle myönnetään kuljetusetuus. Kuljetusetuus myönnetään oppilaalle matkan ja reitin vaarallisuuden perusteella. Huoltajien ei tarvitse hakea etuutta erikseen. Mahdolliset muu syy -perusteiset kuljetusetuudet haetaan 31.3.2023 mennessä Wilman kautta: hakemukset ja päätökset (kolmen pisteen takaa) - tee uusi hakemushakemus oppilaskuljetuksesta.

Mikäli on kysyttävää ilmoittautumisesta, voi ottaa yhteyttä opetustoimistoon.

Lisätietoja: Maarit Saranpää, 0400 115 661, maarit. saranpaa@aanekoski.fi

TYÖLLISYYSAVUSTUKSET

YHDISTYKSILLE JA SÄÄTIÖILLE

OVAT HAETTAVISSA 31.1.2023 ASTI

Äänekosken kaupungin työllisyyspalvelujen avustuksia varten on vuodelle 2023 varattu 70 000 euron määräraha, josta avustuksia voidaan myöntää yhdistyksille ja säätiöille toiminta-avustuksena ja/ tai toiminnan kehittämisavustuksena.

Työllisyyspalveluiden avustuksia voidaan myöntää rekisteröidylle yhdistykselle tai säätiölle, jonka toimintaan keskeisesti sisältyy työllistymisen edistäminen.

Vuoden 2023 työllisyysavustusten hakuaika on 14.12.2022 - 31.1.2023. Lisätietoja, hakulomake ja ohje löytyvät osoittesta: www.aanekoski.fi -> Työ ja yrittaminen -> Työllisyyspalvelut -> Tyollisyysavustus yhdistyksille ja saatioille

Lisätietoa: Työllisyyspäällikkö Riikka Hytönen, 040 194 6100, riikka.hytonen@aanekoski.fi

OSALLISTAVA BUDJETOINTI

JA KYLÄPARLAMENTIN KOKOUS

Seuraava kyläparlamentin kokous pidetään to 19.1.2023 klo 18-20 kaupungintalon valtuustosalissa.

Mukaan ovat tervetulleita kaikki osallistavasta budjetoinnista kiinnostuneet - myös he, jotka eivät ole minkään yhdistyksen toiminnassa mukana. Mukana uusi puheenjohtaja Tanja Rämä ja kaupungin hyvinvointikoordinaattori Taina Laitinen esittelee työn alla olevaa hyvinvointiohjelmaa. Tervetuloa!

Lisätietoja: Kehityspäällikkö Tanja Sulin, 050 440 0813, tanja.sulin@aanekoski.fi

LUKUPIIRI

Äänekosken pääkirjaston lukupiiri to 2.2.2023 klo 17.30 - 19.00. Teema: Pohjoinen ulottuvuus. Kirjana Karin Smirnoffin Lähdin veljen luo. Vapaa pääsy, tervetuloa!

YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Ympäristönsuojelulain 89 §:n mukainen ympäristöluvan muuttamishakemus kuitusaven ja kuori-hiekan käyttämiselle laskettelurinteen täytössä sekä toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huo-limatta.

Hakija: Äänekosken kaupunki Sijainti: Äänemäki Äänekoski, kiinteistöt Ääneniemi 992-403-10-74, AUTIO 992-403-10-51 ja ÄÄNEMÄKI 992-403-10-5.

Hakemusta koskeva kuulutus ja hakemusasiakirjat pidetään Äänekosken kaupungin nettisivuilla www. aanekoski.fi -> Kaupunki ja hallinto ajalla 18.1.24.2.2023

Lisätietoja: Ympäristötarkastaja Jatta Heikkinen, 0400 545 346, ymparisto@aanekoski.fi

ÄLÄ KANGISTU KAAVOIHIN –TULE KAAVOITTAMISEN ILTAPÄIVÄÄN SUOLAHDEN

KIRJASTOLLE!

Kaavoittamisen iltapäivä keskiviikkona 8.2.2023 klo 15.30 - 17.30 Suolahden kirjaston kerhohuoneella, os. Asemakatu 18, 44200 Suolahti. Tällä kertaa aiheena Suolahden Kukkulan ja lähiympäristön asemakaavan muutos -työpaja.

Kaavoittamisen iltapäivässä Äänekosken kaupungin maankäyttöpalveluiden väki vastaa asukkaita askarruttaviin kysymyksiin kaavoittamisesta. Tervetuloa!

Lisätietoja: Vs. kaavoituspäällikkö Carita Kosonen, 0400 115 241, carita.kosonen@aanekoski.fi

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

Toimitus

Päätoimittaja Marjo Ste ansson • 040 841 2945

• marjo@aksa.

Sivunvalmistus Max Ste ansson

Ääneseudun Ilona ry. Kotakennääntie 2. Auki ma-to 9-16 pe 9-15. Ruokailu klo 12. Ilm. klo 9.30 mennessä. Ma kuntosali klo 13.30-15 Liikkarilla. Maksuton. Ti hyvinvointiryhmä Pankkalrilla klo 10.30-12. S:ti vesijumppa klo 13.15. Ke Puuroryhmä klo 9-10 Juhanankujalla. To Arjenilona S:ti klo 13. To Vesijumppa Ä:ki klo 14. To klo 16-18 Nuorten hengailukahvila. Ke 18.1. klo 16 Naistenilta. Suunnittelua ja nyyttärit! Ke 25.1. Kässäri klo 13/suunnittelua ja kankaanpainantaa. Ke klo 16-18 Miestenryhmä. Pe 27.1. klo 13 Mieli keinussa. La 28.1. klo 10-14 Lauantairuokailu. Ilmoittaudu! Yhteyst. Rita 0405919061, Eero 0400115361, Sirpa 0407698522, Kiki 0407698351.

Kiitos muistamisestani syntymäpäivänäni. Kiitän Metalli 115, Humanitaarinen Tuki ry. perhettä ja ystäviä Hannu

Äänekoski klo 9 30-10 15

Citymarket ylätasanne

Konnevesi klo 11-11.30

K-marketin piha Laukaa klo 12 15-13

K-Supermarketin

VUOKRATTAVANA

Asuin / liiketila Äänekosken keskustassa, alimman kerroksen siisti 1h+kk+kh, 20m2 Tila soveltuu asunnoksi tai hyvinvointiyrittäjälle Vapautuu 1.2. Puh: 040 565 0941

Myytävänä perjantaisin Äänekosken torilla perunaa, porkkanaa, sipulia, kauraa, ruista, myllytuotteita. Lyhteitä ja vastoja. Myös kuivia polttopuita. Ristolan Tila Hirvaskangas p. 0400 547 489

TARJOTAAN VUOKRALLE

Viihtyisä perheasunto Konginkankaalla. Konginkankaan keskustassa vapaana hyväkuntoinen 80m2 perheasunto, 3 h + k + kph + parveke

Koti on palvelujen keskellä: päiväkoti, koulu ja kaikki tarvittava kävelyetäisyydellä – jopa uimaranta. Vuokra 560 e/kk taloyhtiössä sauna.

Yhteydenotot: txtioy@gmail.com, puh. 050 386 9292

Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen keskiviikko

Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen

• 040 565 0941

• pirjo@aksa.

Ilmoitusvalmistus

• ilmoitus@aksa.

Ilmoitushinnat

Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen

• 040 730 4234

• marjut@aksa.

Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!

Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,90€/pmm Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,40€/pmm Kuolinilmoitukset 1,40€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.

Suolahti okt 115/136 m2

Nakertajankatu 22. 4h, k, ruokailutila, apukeittiö. E 2018*. Persoonallinen ja kodikas talo, 3 makuuhuonetta, iso olohuone, mukavan kokoinen keittiö ja apukeittiö. Saunaosasto ja takkahuone erillisessä siivessä. Oma tontti 1029 m2. Tämä koti on nähtävä itse, soita niin sovitaan esittelyaika! Mh. 69.000 €. 545131

Uurainen, Kangashäkki okt 87/109,5 m2

Laattatie 2. 4h, keittiö, eteinen. E 2018*. Tässä valoisassa kodissa on toimiva pohjaratkaisu ja hyvä huonejärjestys. Oma tasainen 2000 neliön tontti. Kiinteistö sijaitsee autoileville helppojen liikenneyhteyksien päässä Kangashäkissä. Mh. 63.000 €. 545181

Suolahti rt 76 m2

Riihijärvenkatu 18 A. 3h, k, sauna. F2013*. Valoisa päätyasunto valkotiilivuoratussa kauniissa rivitalossa. Tämä siisti ja kaunis asunto odottaa uusia asukkaita lähellä Suolahden keskustan palveluita, olisiko tämä sinun kotisi? Mh. 75.097 € Vh. 79.000 €. 531698

Suolahti kt 81 m2

Asemakatu 3 B. 3h, k, s. H2013*. Kaunis ja valoisa kolmio Suolahden keskustassa. Tilava lasitettu parveke, josta näkymä vanhalle asemalle ja Keitele-järvelle. Siisti, heti vapaa huoneisto, johon kuuluu autokatospaikka. Soita ja sovi esittelyaika. Mh. 89.500 €. 527465

Suolahti kt

77 m2

Hopeapajunkatu 3 As. 3h, k. E 2013*. Suolahden keskustan palveluiden vierellä sijaitseva tilava asunto. Valoisa ja siisti kolmio, jossa runsaasti säilytystilaa. Luhtitalon kolmannessa kerroksessa ja parveke takapihan suuntaan. Tällä hetkellä vuokrattu. Mh. 27.000 €. 525924

Karhunlähde kt 69 m2

Kyminkatu 4 A. 3 h, k. D2007 *. Viihtyisä kolmio hissillisen kerrostalon ylimmässä kerroksessa. Kattavasti remontoitu lasitetulla parvekkeella. Tilavat makuuhuoneet ja avara olohuone ja joka yhdistyy nätisti keittiön kanssa. Vuokrattu 1.11.2022 alkaen. Mh. 40.064 € Vh. 43.000 €. 532188

Pukkimäki kt 68 m2

Lönnrotinkatu 9 B. 3h, k. C 2007 *. Siistikuntoinen ja valoisa koti Pukkimäen asuinalueella. Pintoja on remontoitu 2015-2016, keittiö ja kylpyhuone kunnostettu aiemmin. Parvekkeelta ja keittiöstä näkymät Kuhnamon suuntaan! Mh. 53.725 € Vh. 55.000 €. 546423

Keskusta kt 60,5 m2

Kotakennääntie 12 A. 2h, k. E 2013*. Pinnoiltaan remontoitu kaksio hissitalosta. Hyväkuntoinen huoneisto, jossa kh, k ja seinäpinnat uudistettu viime vuosina. Lasitettu parveke, tilava vaatehuone. Vapautuu sopimuksen mukaan. Myös vaihto maatilaan tai vastaavaan. Mh. 60.351 € Vh. 62.900 €. 544615

FALUN XCT JACKET MIESTEN

SOFTSHELL TAKKI

Kevyt tekninen hiihtotakki aktiiviseen harjoitteluun. Suojaa tuulta ja lunta vastaan. Ovh 149 € ELITE II XCT

MIESTEN SOFTSHELL -HOUSUT

Vaativalle hiihtäjälle. Suomen maastohiihtojoukkueen viralliset treenihousut. Hengittävät ja tuulenpitävät. Ovh 119 € METRO2 BUGRIP Naisten ja miesten nastalliset kävelykengät. Ovh 169

Suolahti kt 50 m2 Niemelänkatu 10 A. 2h, k, ph, s. G2013*. Kaksio kerrostalon ylimmässä kerroksessa Suolahden keskustassa. Palveluihin on matkaa