Aksa 305

Toimittajalta

Kun vuosi on saatu tähän pisteeseen, alkaa takki olla kohtalaisen tyhjä. Mutta sen verran on virtaa vielä jäljellä, että muisti pelaa - onneksi.

Että mitä tuli mieleen? No sitä, että joka vuosi tähän aikaan puhutaan kaupungin taloudesta: katsotaan tulevaan ja pistetään suurennuslasin alle investointilista, joka on onneksi käynyt aika ”pieneksi”. Isoja investointeja ei ole tarvetta tehdä, sillä koulut, päiväkodit, urheilupaikat sekä Painotalo alkavat olla viimeisen päälle hyvässä ja nykyaikaisessa kunnossa kunhan saadaan vielä tuo Keskuskoulu maaliin.

Lähes vuosittain katse kiinnitetään Suolahden uimahalliin. Että tarvitaanko kaupungissa kaksi uimahallia? Itse en käy uimahallissa, joten siinä mielessä en ole lainkaan jäävi sitä puolustamaan. Ajattelen niin, että uimahallin yhteydessä (tai päinvastoin) on 650 oppilaan yhtenäiskoulu, jossa vanhan muistikuvan mukaan luokat käyvät uimassa neljästi vuodessa eli 2600 märkää liikuntatuntisuoritusta. Se on paljon ja puolustaa sitä, että uimahallilla on sijansa myös Suolahdessa. Tämän päälle kaikenikäiset muut polskijat, jotka haluavat ylläpitää kuntoa tai opetella uimaan.

Pussin nyörit tiukalle mutta järki käteen! Se on välttämättömyys, ja se kaupungin hallinnossa tiedetään. Onneksi kuntavaalit eivät koputtele ovella, joten kenenkään ei tarvitse antaa lupauksia. Kaupungin taloutta on hoidettu hyvin, mutta näyttää siltä, että reilun 10 miljoonan euron ylijäämätili on äkkiä syöty. En halua maalailla mustia pilviä, mutta veikkaan, että hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan huikeasti ennakoitua enemmän – ja tarve kaatuu kuntien päälle tavalla tai toisella.

Toivon joululahjaksi rauhaa Ukrainaan sekä hyvää talouskuria tästäkin eteenpäin.

Sirkus Ilopilleri toi glitteriä elämään

Äänekosken Teatterin yhteistyösopimus kaupungin kanssa on jo nyt poikinut monta hyvää ja paljon kaunista. Sirkus Ilopilleri vei iloa vanhusten arkeen.

Kokemus vahvisti että tällaiselle arjesta irtautumiselle on tarvetta.

Olemme saaneet jo raportoida suuren suosion saavuttaneesta aikuisten teatterikerhosta, ja nyt olimme paikalla kun Sirkus Ilopilleri kävi ilahduttamassa Suolahden Seniorikeskuksen asiakkaita. Harvoin saa olla mukana näin sydäntä läikähdyttävällä, ihanalla juttukeikalla.

Sirkus Ilopilleri on kahden naisen, Pilvi Hongan ja Marjut Kinnusen, show. He ovat sirkuksen pellet, Doris von Balkan ja Sabina von Hiekka. Pellet ovat liikkeellä virheistä oppii ja kokemusta karttuu -meiningillä.

YHTEISTYÖ kaupungin kanssa näyttää erittäin hauskalta. Kaksikko on kiertänyt marraskuun lopulla ja tämän kuun alussa vanhuspalveluyksiköt, seniorikeskukset sekä ilahduttanut Mintaken väkeä. Kaikkiaan Sirkus Ilopilleri on parkkeerannut pikkuautonsa kymmenelle keikkapaikalle.

– Tämä on ollut aivan ihanata. Kotirannassa oli meidän ensimmäinen keikka ja heti ensimmäisen taikatempun jälkeen eräs vanhus totesi: ”Nyt ollaan yliluonnollisten asioiden äärellä”. Silloin tiedettiin, että tämä toimii ja että me ollaan hyvällä asialla, Pilvi Honka sanoo.

– Pelkästään se, että arki nitkahtaa ja tilalle tulee glitteriä, väriä ja kukkia, on jokaiselle ikäihmiselle tarpeen, ihan niin kuin meille kaikille, Pilvi jatkaa.

PILVI JA MARJUT ovat tuttuja teatterin lavalta. Heitä yhdistää heittäytymisen taito ja kyky nauraa itselleen - myös privaatissa.

– Ennen eka keikkaa harjoiteltiin muutama kerta, ja huomattiin, että homma lähtee liikkeelle kuin luonnostaan. Ei ole tarvinnut jännittää, mutta mukavasti on kihelmöinyt, Marjut naurahtaa.

Hän on Sabina von Hiekka, Sumiaisten perukoilla asuva entinen kirjanpitäjä Eila Liimatainen. Kun hän kertoo yleisölle elämäntarinansa niin kaikkia naurattaa. Hänen elämänohjeensa on, että täytyy uskaltaa heittäytyä ja että koskaan ei ole liian myöhäistä.

– Hän pääsi kuorestaan ulos ja nauttii elämästään täysin rinnoin, Marjut eli Sabina sanoo ja kohentaa olemustaan terhakkaaksi.

Kun ihminen saa nauraa, se tekee moninkertaisesti hyvää. Tästä on ihan tutkittua tietoa olemasta. Nauru pidentää ikää, niinhän sitä sanotaan. Kun saa nauraa sydämensä kyllyydestä, se on ihanaa. Eikö!

YHTEISTYÖSOPIMUKSEN puitteissa on tulossa vielä paljon, josta pääsee osalliseksi jos niin haluaa.

– Taustalla ritisee ja rätisee paljon. Teatterilla on nyt hyvä draivi ja meininki, teatterin hallituksessakin toimivat tietävät.

Sirkus Ilopilleri antaa kiitosta kaupungin kulttuuritoimelle.

– Olen ilahduttanut hahmollani yksivuotiaasta kasikymppiseksi periaatteella, mutta siitä ylöspäin niukemmin. Kulttuurituottaja vinkkasi, että Doris von Balkan voisi jalkautua laitoksissa asuvien ja seniorikeskusasiakkaiden pariin. Kun hetken mietti, niin hoksasi, että sehän voisi toimia. Oli ihmisen ikä mikä tahansa, on kaikilla yhteisiä asioita ja haaveita. Käyttäisin sanaa ihmistenvälisyys, se on mun lempisana nykyään. Kaikki me halutaan tulla huomatuksi, Pilvi Honka sanoo.

SHOW on aivan huikea ja naurua piisaa. Mintaken keikalla kuultiin seuraavat kommentit: Ihan rinnassa tuntui ja taidan olla rakastunut pelleen.

Niin minäkin.

Marjo Steffansson

– Rooleilla on kiva leikitellä, Pilvi sanoo.

Marjo Steffansson

Sirkus Ilopillerin Sabina von Hiekka ja Doris von Balkan pistivät vanhusten arkeen vauhtia ja naurua.

"Tyhmät päätökset heikentävät suomalaisia"

Näin toteaa suorista puheista tunnettu Petra Virtanen. Hän lähtee pyrkimään eduskuntaan perussuomalaisten klassikoilla: Suomi ensin ja maahanmuutto seis.

Äänekosken Perussuomalaisten valtuutettu, vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Petra Virtanen lähtee pyrkimään Arkadianmäelle. Hän kertoo, että valinta osui häneen matemaattisin perustein.

48-vuotias Petra Virtanen on Perussuomalaisten Keski-Suomen piirin ensimmäinen varapuheenjohtaja sekä aluevaltuustoryhmänsä sihteeri. Virtanen kertoo, kuinka ehdolle lähteminen tapahtui yllättäen.

– Niin siinä periaatteessa kävi, Virtanen naurahtaa.

Puolueet tutkailevat äänestyskäyttäytymistä monelta eri kantilta. Virtanen kertoo kuinka perussuomalaisten ehdokkaat valitaan puolueiden paikkojen suhdetta luotaavaan D´Hondtin menetelmään perustuen.

– Perussuomalaiset haluavat varmistaa parhaan mahdollisen äänimäärän, ja silloin asetetaan ehdolle ne, jotka ääniä eniten keräävät. Tämä on puhtaasti matematiikkaa ja analytiikkaa. Tietyt tahot äänestävät sukupuolen perusteella, toiset harrastusten tai työn perusteella.

Virtasen ehdokkuuteen liittyy pientä myrskyä vesilasissa, kun ehdolle oli jo nimetty jyväskyläläinen Teemu Savo-

lainen. Puolue perusteli, kuinka muutoksen myötä ehdokkaita on laajemmin Keski-Suomen maakunnan alueelta, Äänekosken seutukunta on yksi merkittävimmistä.

– Kyllä siihen äänisaaliskin vaikutti, sillä Teemu sai aluevaaleissa 86 ääntä –minä sain 227.

KUN EHDOLLE kysyttiin, ei Virtasen tarvinnut miettiä edes sen kuuluisan yön yli. Hän vastasi kerrasta kyllä.

– Olen lähtenyt mukaan politiikkaan ja olen saanut ääniä. Tämä velvoittaa minua.

Vaalivankkureita on jo laitettu valjaisiin. Vaalipäällikkönä toimii laukaalainen Esa Tammenoksa ja tällä hetkellä mukana on yhdeksän aktiivista toimijaa.

– Tukiryhmässä on kaikkiaan parikymmentä henkeä, joista puolet äänekoskelaisia

Teemana on valtion velkaantumisen taittaminen, maahanmuutto sekä turvallisuuden lisääminen.

– Tällä hetkellä valtio on velkaantunut enemmän kuin koskaan vaikka verotus on todella korkeaa. Ei ole oikein, että kerätään yhteisiä rahoja, mutta niitä ei käytetä yhteiseen hyvään.

Virtanen haluaa kääntää fokusta myös valtion ja kuntien ydintehtäviin eli sosiaali ja -terveydenhuoltoon.

– Meidän pitää osata karsia epäolleellisista menoista. Meille perussuomalaisille haittamaahanmuutto on kärkiteema sekä ilmastopolitiikka, jota tehdään ideologialla ratsastaen. Myös sukupuoli-identiteettipolitiikkaan syydetään aivan liikaa euroja kuten myös kehitysyhteistyöhön.

TYÖPERÄISELLE maahanmuutolle on osittain kielteinen kanta. Virtanen sanoo, että tänne tulevan pitäisi saada työstä sellaista palkkaa, että sillä pärjää.  – Minua ärsyttää poliittiset näytelmät, joilla maalaillaan kauniita kuvia, tehdään dramaturgiaa ja isot lavasteet. Todellisuus on kuitenkin työperäisessä maahanmuutossa sitä, että tänne tuodaan halpatyövoimaa. Saadaan muka työvoimaa, jonka eläminen maksetaan meidän verovaroistamme. He saavat pientä palkkaa, ja loput maksetaan tulonsiirroista, eli he elävät verorahoilla. Suomen pitäisi olla todella tarkka tässä niin kutsutussa työperäisessä maahanmuutossa. Työstä pitää saada elanto ja se tarkoittaa sitä, että työstä pitää maksaa oikeaa palkkaa. Työn arvokkuudesta höpöttäminen on edellä mainituilla perusteilla on myös puhdasta teatteria. Työstä pitää saada säällinen elanto. Liian moni joutuu käymään Kelan luukulla kun ei pärjää omalla palkalla.

PALJON PUHUTTU tulevaisuuden työvoimapula ei aiheuta Virtaselle suurta huolta.

– Työvoimapulasta ollaan puhuttu jo monta kymmentä vuotta. Kun katsotaan kuinka monta sataatuhatta työtöntä työnhakijaa meillä ja on ja kuinka monta kymmentätuhatta työpaikkaa meillä on auki. Tässäkin on ristiriita ja näytelmä. Jos saa muutaman tunnin viikossa töitä, se saadaan näyttämään tilastoissa siltä, että työllisyys on hoidettu hyvin. Toivon suoraa puhetta, en kaunistelua. Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömässä maahanmuutossa ja feikkityöllistämisessä ei ole mitään järkeä, vaan sille pitää pistää stoppi. Jos me käyttäisimme rahamme oikein, meillä suomalaisilla ei olisi mitään hätää, Virtanen sanoo.

JOS PAIKKA eduskunnassa irtoaa, niin Virtanen lähtisi keskittymään varhaiskasvatukseen sekä perusopetukseen.

– Jos nämä ovat kunnossa, niin silloin meille kasvaa hyviä työikäisiä ihmisiä. Tällä hetkellä Suomessa karsitaan koululaisten ruoasta ja huono ravinto tyhmentää ihmistä. Ei pitäisi olla huolissaan Suomen väkimäärästä vaan siitä, että me tehdään huonoja päätöksiä ja samalla heikennetään kansan kykyä toimia, Petra Virtanen puuskahtaa.

Marjo Steffansson

Petra Virtanen lähtee tavoittelemaan paikkaa eduskunnasta perussuomalaisin ottein.

Säännölliset hammastarkastukset pitävät sinut kartalla suusi tilanteesta, ja orastavat ongelmat saadaan pysäytettyä alkuunsa. Varaa aika 014 211 665 tai hammassirkku.fi Meillä käy

Kirjoja pukinkonttiin

Reijo Honkonen

Valtakunnalliset kustantajat julkaisevat tänä vuonna enemmän äänekoskelaistaustaisten tekijöiden kirjoittamia kaunokirjallisia teoksia kuin koskaan ennen. Voi syystä kysyä, miksi Äänekoski tuottaa näin paljon kirjailijoita. Ovatko syynä tehtaiden piippujen ilmoille saattamat luovat tupsahdukset vai onko juomaveteen ripsahdellut aakkosia?

Tämän syksyn tarjonnasta löytyy sopiva kirja pukinkonttiin niin lapsille ja varhaisnuorille kuin taideproosan ja jännityksen ystäville.

Katariina Kotila Maneesin laidalla Myllylahti

Katariina Kotila on tämän syksyn esikoiskirjailija. Parantalasta kotoisin oleva kirjailija on nuoruusvuosinaan kunnostautunut myös rumpalina äänekoskelaisissa bändikuvioissa. Maneesin laidalla on elämänmakuinen ja koukuttava avaus. Kotila kuljettaa juonta vaivattomasti, tyhjäkäyntiä ei ole. Päähenkilö Vilma tasapainoilee ystävyyssuhteen ja hevoshaaveensa kanssa. Tarinassa on sopivasti käänteitä, jotka pakottavat lukemaan eteenpäin. Mukana on kosolti arjen kuvausta. Se ei kurottele toisiin maailmoihin, vaan kertoo hevostallin liepeillä viihtyvien varhaisnuorten elämästä konstailematta. Kotila rakentaa luku luvulta jännitteitä Vilman ja hänen ystävänsä Ennin välille, ja kuvioissa on myös Tintti-hevonen, jonka kohtalon yllä leijuu uhkia. Kotila kehittelee jännitettä taidokkaasti. Dialogi on hallinnassa, samoin henkilöhahmojen rakentelu. Oman mausteensa tarinaan tuovat Vilman vanhemmat. Kirjan loppu on avoin. Jatkoosa ilmestyy ensi keväänä.

A.M. Ollikainen Kiikku Otava

A.M. Ollikainen -kirjailijanimen takana on kirjailijapariskunta Aki ja Milla Ollikainen. Heidän ensimmäinen yhteinen rikosromaaninsa Kontti esittteli uuden rikostutkijan, komisario Paula Pihlajan. Kiikku jatkaa komisario Paula Pihlajan tutkimuksista kertovaa sarjaa. Tarina alkaa Karakorumin vuoristosta, jossa viisihenkinen ryhmä nousee kohti Broad Peakin huippua yli kahdeksan kilometrin korkeuteen. Tämän jälkeen kirjan loppuosa ollaankin koto-Suomessa Helsingissä. Ulkoilualueelta löytyy hirtetty naisen ruumis, sitten miehen ruumis. Rikospaikoilla on myös jälkiä omituisista rakennelmista. Pian Paula Pihlaja kollegoineen pääsee mahdollisten tekijöiden jäljille. Motiivi kirjan alun vuorikiipeilykohtaukselle selviää, kun miesuhri paljastuuu entiseksi vuorikiipeilijäksi. Mutta mikä on rikosten motiivi? Kuka on syyllinen? Tutkinta etenee varmaotteisesti perinteisen rikosromaanin rutiineja noudattaen. Kierrokset nousevat, kun murhaaja iskee vielä kerran. Poliisien ja epäiltyjen hahmot sekä ihmisten keskinäiset suhteet punotaan yhteen tutkinnan lomassa luontevasti. Komisario Paula Pihjajalla on salaisuus, ehkä kaksikin. Suhde omaan aikuiseen poikaan tuo syvyyttä koko tarinaan ja etenkin Paulan hahmoon. Rikos selviää, mutta Paulan salaisuudet eivät. Paulan tarina huutaa jatkoa.

tolangat viittaavat siihen, että tekijä on perheen isä, mutta pian käy selväksi, että perhesurmassa kuollut isä on lavastettu syylliseksi. Rikostutkija Matilda Metsoa tapaus järkyttää niin, että hän jättää tutkinnan kesken ja matkustaa lapsuudenmaisemiinsa Angeliin toipumaan. Kerronta Jyväskylässä etenee perinteisenä dekkarina, mutta Lapissa kerronta lähtee lentoon. Siinä on aikatasoja ja väkevää rouheutta, josta siniset hetket ja iskelmän Lapin lumo on kaukana. Malmstedt avaa Matilda Metson menneisyyden kuin hivuttamalla jännitystä lisäten. Lopulta hän punoo Huhtasuon ja Lapin tapahtumat yhteen. Lopputuloksena on omaleimainen dekkari, jossa Malmstedt pääsee iskemään tarinaa sydämensä kyllyydestä.

viaan, joissa on maagisia sävyjä: ”Suuri hirvi juoksi kaukaisella salolla ja kantoi sarvissaan aurinkoa.”

Suolahdesta kotoisin oleva Tuire Malmstedt on kirja kirjalta hivuttautunut kohti kotimaisen dekkarikirjallisuuden kärkeä. Metso & Vauramo -sarjan toinen osa Lumihauta vie lukijan Jyväskylän Huhtasuolle ja Lappiin Angelin kylään. Huhtasuolla tapahtuu raaka perhesurma. Joh-

Aki Ollikainen Kristuksen toinen tuleminen Siltala

Aki Ollikaisen esikoisromaani Nälkävuosi (2012) sai Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon ja nousi Finlandia-ehdokkaaksi. Kristuksen toinen tuleminen on Ollikaisen neljäs romaani. Se jatkaa aiemmista romaaneista tuttujen teemojen käsittelyä. Kuolema, sairaudet ja hulluus ovat vahvasti läsnä romaanissa, jossa on kaksi tarinalinjaa. Kesken maaseutukiertueen syksyllä 1914 oopperatenori Adenilla todetaan tuberkuloosi. Hänet passitetaan keuhkotautiparantolaan. Samaan aikaan pohjoisessa syrjäkylässä saarnamies Kustaa Anttolan elämä suistuu raiteiltaan, kun Kristus ilmestyy ikkunan taakse kuuntelemaan hänen saarnaansa. Lopussa tarinat yhtyvät. Euroopassa riehuu maailmansota. Päähenkilöt potevat maailmaa ja yrittävät selviytyä ja selvittää osaansa siinä. Romaani on tiivis, siinä on sivuja vain 158. Suurta juonenkuljetuksen ja käänteiden ilotulitusta se ei ole. Tapahtumat etenevät omalla painollaan. Kerronta on eleetöntä ja vaivatonta, mutta samalla lyyristä. Jokainen luku on kuin harkiten sommiteltu taulu, johon Ollikainen maalaa sanoilla ku-

Pasi Lönn Rakennustyömaa, Paloasema ja Rallitalli Tammi

Pasi Lönn liikkuu vaivattomasti lajityypistä toiseen. Hän on kirjoittanut kovan luokan dekkareita ja etenkin poikien maailmaan sijoittuvia nuortenkirjoja. Viimeisin aluevaltaus ovat lastenkirjat. Ne ovat usein tarinavetoisia tietokirjoja. Jussi Kaakisen kuvittamat Poliisiasema (2019), Paloasema (2020) ja Rakennustyömaa (2022) sekä Pirita Tolvasen kuvittama Rallitalli (2021) ovat konkreettisia ja helppolukuisia. Lönn viljelee lastenkirjoissaan mielenkiintoista knoppitietoa. Rallitallin tarina alkaa ralliauton rakentamisesta ja vie rallitallin matkassa kilpailuihin maailmalle ja Jyväskylään. Tämän vuoden uutuudessa Rakennustyömaassa seurataan perheen asunnon valmistumista suunnittelusta aina muuttoon ja uuden kodin verhojen ripustamiseen saakka. Kerronta on napakkaa, kuvitukset ovat eloisia ja ne tukevat kerrontaa.

Tuire Malmstedt Lumihauta Aula & Co

Vuoden kirjasato on äänekoskelaisittain runsas ja monipuolinen

Pekka Ouli tunnetaan Poken mannekiina. Päästiin kurkistamaan hänen vaatekaappiinsa, ja kyllä sieltä löytyi myös jotain muuta, kun oikein etsimään alettiin.

Mitä päällä jouluaattona?

päälle? Se on usein itseltä kysytty kysymys juhlan alla. Joulu on vuoden suurin juhla, joten nyt lähdimme kysymään, miten aina työpaikan mainospaidassa viihtyvä Pekka Ouli sonnustautuu joulun viettoon.

Marjo Steffansson

Onko joulupöydässä Poken paita päällä? Se on ensimmäinen mieleen juolahtanut kysymys. Vastaukseksi saan todella pitkän naurun, joka tarttuu myös itseeni. Oliko tämä näin hauska kysymys?

Seuraava kysymys: onko sinun vaatekaapissasi muita kuin Poken paitoja tai huppareita? Vastauksena jälleen naurua, niin että silmät kostuu.

– Löytyy multa Ärmyn t-paitakin. Suurin osa vaatteistani on tullut jostain tai ovat saatuja, saa Pekka naurultaan sanottua samalla silmiä paidan hihaan pyyhkien.

Tullut jostain ja saatuja. Eli: Pekka ei käytä aikaansa shoppailuun. Kysytään nyt kuitenkin: tarvitseeko sun ostaa kaupasta mitään päälle pantavaa? Ei tarvitse vissiin kertoa, millainen on reaktio.

– Tämä haastattelu saattaa mennä viraaliksi, Pekka nauraa ja pitää jo mahastaan kiinni.

Kyllä, tämä alkaa ottaa toimittajankin vatsamakkaroihin, tämä nauraminen meinaan.

PEKKAA VOIDAAN kutsua Poken mannekiiniksi. Oli sitten keikka tai valtuuston kokous, niin tuttu Poken fontti paistaa paidan selkämyksestä tai näkyy rintaa koristamassa.

– Tästä taitaa tulla hyvä juttu, Pekka sanoo ja koettaa jarruttaa ulos pyrkivää naurukohtausta.

Tehdasasetukset saavutettua, päästään taas jatkamaan jutustelua.

– Ehkä mä ajattelen niin, että mitä ollaan itse töissä tehty, en koe sitä työksi. Tykkään työstäni Poken Digilabissa niin paljon, että se on melkein kuin mieluisa harrastus, josta saa vielä palkkaa.

Eli Poken paita on Pekalle yhtä kuin bändipaita?

– Kyllä multa löytyy Miljoonasateen ja Kamalan teepparit sekä Supermies -paita, AD/HD -paidan mä kulutin juuri loppuun, Pekka lisää.

Neljäs kysymys: Onko sinulla monta Poken t-paitaa? Ja vastaukseksi saan pelkkää hersyvää naurua.

– Kyllä niitä ainakin kymmenen löytyy. Huppareita mä en niinkään tykkää käyttää, saa Pekka viimein sanotuksi.

LÄHDETÄÄN tutkimaan Pekan vaatekaappia. Se on aika pieni, tai sanotaanko, että hyllyjä on vähän. Rekissä ei ole juurikaan tuotteita. Sulassa sovussa vaatteiden kanssa on piuhoja ja muuta ei niin vaatekaappiin kuuluvaa juttua. Värimaailma on mustanpuhuva. Joulunpunaista ei osu silmään.

– On mulla yksi punainen takki!

– Ja se on…

– …Poken, Pekka sanoo ja taas me nauretaan.

Alan pohtia, että vaatteet ovat ilmeisen laadukkaita ja mukavia pitää.

– Jep, ei tarvitse ainakaan tarttua silitysrautaan.

Pokella ei tehdä omia vaatteita - ainakaan vielä. Pekka on kyllä pohtinut, että oma printtikone voisi olla kätevä.

– Eiköhän nämä ole paikallisen Ijäksen painamia. Laatu on sen verran hyvää, Pekka sanoo.

PAIDALLA voi viestittää. On pukeudu seurapaitaan -päivä ja vasta äskettäin oli opettajilla Pukeudu bändipaitaan -päivä vastaiskuna maakuntalehden päätoimittajan ihmettelyyn, miten opettaja voi pukeutua bändipaitaan. Se ei nimittäin enää tänä päivänä ole vain nuorison univormu, vaan kuka tahansa, esimerkiksi tällainen lähes kuusikymppinen toimit-

taja voi pistää päälleen Clash- tai Ramones -paidan, nimittäin kaapista löytyy!

– Mulla on vissiin läpi vuoden Pukeudu Poken paitaan -kampanja. Viisastelupaidat ovat luku sinänsä, ne mua viehättäisi kyllä.

Oli kesä taikka talvi kulkee Pekka ttai pikeepaidassa. Hyvin tarkenee!

– Pikeepaita on vähän virallisempi, jopa juhlava, Pekka tuumaa.

Pekka on niin sanottu firman mies. Kenen joukossa seisot, sen paitaa kannat.

– Onhan sairaaloissa ja tehtaissakin työvaatteet. Ehkä tämä on sitä, mutta mä olen laajentanut yhteisön liputtamista myös vapaa-ajalle.

RAUHOITETAAN hysteriaa kysymällä mikä on rakkain joulumuisto?

– On ollut mahtavaa olla joulupukkina omilla muksuille. Se on leikkiä myös itselle. Mun Mikko-veli toimii pukkina tänä päivänä koko meidän perhekunnal-

le, ja se on hänelle aivan hurjan tärkeä juttu. Omat lapsuuden joulut ovat olleet sellaisia, jolloin tavataan ja vietetään aikaa yhdessä.

Entä se mieluisa joululahja?

– Jos mä saisin Poken paidan joululahjaksi, se olisi ainakin varma hankinta, Pekka hörähtää.

Jouluperinteet ovat tärkeitä. Laatikot, kinkut ja rosollit kuuluvat kuvaan, mutta Pekan äidin laatima kreikkalainen salaatti löytyy aina joulupöydästä.

– Tänä jouluna ollaan anoppilassa, ja siellä huomioidaan jokainen pöytään istuva. Jokainen tuo jotain tullessaan, ollaan osittain nyyttärimeningillä, sillä eihän tällainen juhla voi olla vain yhden ihmisen vastuulla. Jouluna ei saa kuormittaa ketään, Pekka Ouli muistuttaa ja lupaa, ettei laita joulupöytään päällensä Poken paitaa.

Pekan perhe eli vaimo, tyttäret, Mikko-veli, äiti ja anoppi. Joulun perinteenä on viettää laatuaikaa yhdessä.

Mitä mä laitan

Kyytipojasta yhteiskunnan rakentajaksi

Sumiaislähtöisen Matti Janhusen elämä on ollut melkoisen hurja. Hän kohosi maaseudun köyhälistöstä Kansaneläkelaitoksen johtajaksi ja sosiaaliministeriksi. Hänellä oli näppinsä pelissä myös Kulttuuritalon, Kultsan, rakentamisessa.

rahti kirjan julkkareissa ja kiitti kaikkia kannustajia, jotka kirjan valmistumista tahdittivat.

Lapsilisät ovat meille jokaiselle tuttu juttu ja suomalaisessa yhteiskunnassa itsestäänselvä asia. Se on lapsiperheille iso ja tärkeä tuki, mutta oletko koskaan miettinyt lapsilisän historiaa?

Moni on käynyt hakemassa konserttielämyksiä Helsingin kulttuuritalolta, Kultsalta. Oletko tietoinen, että tähän upeaan Alvar Aallon suunnittelemaan rakennukseen on näppinsä pelissä sumiaislähtöisellä Matti Janhusella, ihan niin kuin tuon lapsilisänkin suhteen.

Mikä on miehiään tämä Matti Janhunen? Kari Perälä lähti ottamaan asiasta selvää ja lokakuussa julkaistiin kirja Myrskykello, jossa kerrotaan Sumiaisista kotoisin olleen Matti Janhusen elämästä. Miehestä, joka kärsi yli kymmenen vuotta vankeutta poliittisista syistä, ja joka vankeutensa jälkeen kohosi sosiaaliminsteriksi ja jätti vahvan jäljen suomalaiseen sosiaalipolitiikkaan, erityisesti työaikalainsäädäntöön. Hän toimi sosiaaliministerinä Paasikiven ja Pekkalan hallituksissa vuosina 1945–1948. Ministeriuran kohokohta oli lapsilisän esittely eduskunnalle vuonna 1948. Lapsilisää arvostetaan yhä tänä päivänä, ja sitä pidetään suomalaisen sosiaaliturvan kruununjalokivenä.

MYRSKYKELLON kirjoittanut Kari Perälä on suolahtelainen, ja sanoo kuinka humanisti paranee vanhetessaan.

– Silloin näkee kokonaisuuksia ja suolahtelaisuus on tuonut ymmärrystä sanoille ja sanojen väleihin, Perälä nau-

– Kun ryhdyin urakkaa, en tiennyt Matti Janhusesta juuri mitään, minulla oli vain hatara käsitys. Anoppini, Patasalon emäntä, oli joskus tuumannut, että se Janhunen oli fiksu kaveri. En osannut silloin sanoa mitään. Kun aloin perehtyä miehen elämään, kolkutti taustalla koko ajan epäilys, ettei tämä voi olla se anoppini mainitsema sumiaisten renkipoika Matti, Perälä naurahtaa.

– Kun löysin Matti Janhusen arkistot ja sen yhden paperin, joka oli siellä ohuena ja sileänä. Se oli valtioneuvoston pöytäkirja, jossa hän esitteli lapsilisälain. Lain, joka hyväksyttiin yksimielisesti. Se oli janhusmaista toimintaa, eikä hän koskaan korostanut itseään, sanomalla, että minä sain sen aikaan. Hän sanoi, että lapsilisälaki tehtiin yhdessä. Se oli mullistus, josta hän ei vastaanottanut yhtä ainoaa kunniamerkkiä. Väitettiin, että Janhunen teki vallankumousta ja jukra vie, hän teki sen, Perälä huudahtaa.

säsluokkalaisten yhteiskuntaopin kirjassa, Perälä sanoo.

Janhunen oli laatimassa myös työaikalakia.

– Hän totesi sodan jälkeen, että savottamiesten olot on parannettava heti. Hän laaditutti välittömästi lakiesityksen, että on savotoille on perustettava kämpät ja jokaisella ukolla pitää olla oma, lämmin paikka, ja kämppäemännällä pitää olla oma loosi, omalla sisääntulolla. Lisäksi kirjattiin, että kämppäemännällä pitää olla apulainen sekä toinen apulainen joka kantaa vedet ja puut. Vaikka isot yhtiöt harasivat vastaan, laki nuijittiin läpi. Ei mennyt kuin hetki, kun metsäyhtiössä tajuttiin, että tulos parani, kun metsureilla oli ruokaa ja asianmukaiset olosuhteet, Perälä kertoo.

MATTI JANHUNEN – Kyytipojasta suomalaisen yhteiskunnan rakentajaksi on mielenkiintoinen teos. Mies ennätti elämässään paljon ja moneen vaikka kuoli vain 61-vuotiaana.

MATTI JANHUNEN syntyi Sumiaisten pitäjässä 22. marraskuuta vuonna 1902. Janhusen tie kulki Konnevedeltä Sumiaisiin ja Suolahteen, Helsinkiin, Leningradiin ja lopulta vankilaan, keskitysleirille ja sitten vapauteen sosiaaliministeriksi, Kelan johtajaksi ja kulttuuritalon rakennustoimikunnan puheenjohtajaksi.

Tätä ennen perhe, joka haki kunnalta köyhäinapua nöyryytettiin, pilkattiin ja haukuttiin.

– Sitten tuli Matti Janhunen ja kirjoitti lain, joka on kaikkien oikeus. Kun lukee Janhusen ajatuksia 1940-luvun sosiaalipolitiikasta ne ovat täysin yhteneväisiä, mitä tänä päivänä lukee yhdek-

– Se oli määrätietoisen ihmisen elämä, jolla oli yksi suunta, sosialismi ja kommunismi. Janhusta voi sanoa puolueensa sotilaaksi, jolle sen päätökset olivat laki. Hän eli elämänsä Suomen Kommunistiselle Puolueelle, hän suorastaan kiitti elämästään puoluetta, näin lausuvat kirjan työryhmä Kari Perälä, Sirpa Martins ja Mari Koistinen teoksen alkusanoissa.

Kirjoitustyön edistyessä tuli eteen ja ilmi uusia asioita. Se, mihin Perälä lähti kulkemaan vei eri suuntaan mihin ensin luuli lähtevänsä.

– Katsotaan mihin tutkimustyö vielä vie. Suolahtelaisia ja äänekoskelaisia on

Marjo Steffansson

Kommunisti-lehden toimitus 1950-luvulla. Sulo Suvanto ja Matti Janhunen. Kuva Kansan Arkisto.

SKP:n 7. edustajakokous työväentalolla Helsingissä lokakuussa 1945. Vasemmalta Ville Pessi, Yrjö Leino, Hertta Kuusinen ja Matti Janhunen. Kuva Kansan Arkisto.

kuollut Stalinin vainoissa 27. Aika, jota nyt tarkastellaan on todella myrskyisää, ja jokainen on oman aikansa lapsi. Matti Janhusen elämää tarkastellessa huomaa, että hänellä oli selkeä suunta sekä tavoite, vaikka tempoi välillä edestakaisin.

Janhunen vietti elämänsä ensimmäiset 25 vuotta näissä maisemissa. Hän syntyi niukkoihin oloihin perheeseen johon kuului äiti-Olga ja seitsemän lasta. Otto-isä kuoli jo varhain ja elämä oli jatkuvaa työntekoa ja selviytymistä. Perhe kuului maalaisköyhälistöön, sen alimmalle tasolle. Janhusta kiehtoi uuden oppiminen. Rippikoulussa sai oppia lisää, ja työväenopistosta hän haki tietoa matematiikkaan ja suomen kieleen.

– Matin kansakoulu jäi kahteen vuoteen sillä poikanen aloitti kestikievarin kyytipoikana ja toimi renkinä Konneveden sekä Sumiaisten taloissa. Hän koki 15-vuotiaana sisällisodan kauhut punaisten paetessa suojeluskuntalaisia. Hänestä tuli kiukkuinen ja ystävät rauhoittelivat häntä ryhtymästä väkivallan tekoihin. Niinpä hän päätti lähteä Neuvostojen maahan ja aloitti itsenäisesti venäjän opiskelun, Perälä kertoo.

Suolahdessa asuessaan hän liittyi metallityöväen ammattiosastoon, ja toimi Keitele-järvellä laivan konemiehenä.

Vuonna 1912 hän siirtyi Suolahteen rautatiehallituksen palvelukseen hinaajalaivaan koneenkäyttäjäksi. Perälä sanoo, että Janhusen elämän suunta lähti jo Sumiaisten korvesta.

– Hän oli vielä 1950-luvulla katkera siitä, ettei ollut saanut rakkautta, vaan piti lähteä kymmenvuotiaana auran perään, Perälä kertoi.

Hän liittyi Suomen Kommunistiseen Puolueeseen (SKP) muutettuaan Helsinkiin vuonna 1924 ja tutustui Toivo Antikaiseen. Seuraavalla vuosikymmenellä hän asui Neuvostoliitossa ja opiskeli neljän vuoden ajan vähemmistökansallisuuksien yliopistossa, oli vuoden jatko-opinnoissa jossa hänet koulutettiin vallankumouksen tekijäksi, agentiksi ja kommunistisen puolueen työntekijäksi.

HÄN PALASI Suomeen järjestämään SKP:n maanalaista organisaatiota. Hänet pidätettiin vuonna 1934 yhdessä Hertta Kuusisen kanssa ja tästä alkoi yli kymmenvuotinen vankila-aika. Sotavuosina hän oli turvasäilössä. Hän istui vankilassa poliittisista syistä tuhannen muun kanssa.

– Hän oli myös yksi Koverin keskitysleirien vangeista, jossa olot olivat hyvin ankarat. Hän nautti suurta luottamusta sekä poliittisen vankien että kriminaalivankien keskuudessa, kertoi Perälä.

Janhunen istui Suomessa 23 eri vankilassa.

– Miksi ukkoa siirrettiin vankilasta toiseen? Hän nousi välittömästi vankien päälliköksi ja organisoi vankien toimintaa, eikä tämä sopinut järjestelmälle.

Kun Janhunen pääsi presidentinlinnaan, hän tokaisi, ettei tässä linnassa ollut vielä käynytkään, Perälä naurahti.

TUO KIVIKOVA kommunisti ja arkkitehti Alvar Aalto olivat ystäviä. Kulttuuritalon rakentaminen Helsingin Alppilaan oli suuri riski, riski joka kannatti ottaa.

– Janhunen oli syvällinen asiantuntija arkkitehtuurissa. Janhunen organisoi työläisiä rakennustoimikunnan puheenjohtajan ominaisuudessa vuosina 1953-1957.

Aallolle rakennus oli ensimmäinen pääkaupunkiin suunniteltu julkinen rakennus ja sitä pidetään yhtenä hänen parhaista töistään.

– Matti Janhunen lausui kulttuuritalon avajaisissa: edistyksellinen kultuuritoiminta sai arvoisensa tyyssijan. Olen varma, että talon käyttäjät vielä vuosikymmenten kuluttua ovat kiitollisia Aallolle talon kauneudesta, viivan ja muodon kauneudesta sekä nerokkaista ratkaisuista, jotka rohkeasti muuttavat vanhoja, sovinnaisia käsityksiä.

Ja totta lausui. Kultturitalolla usemman kerran käyneenä, olen nämä asiat merkille laittanut. Seuraavalla kerralla sinne mennessä katson rakennusta uusin silmin ja suurella mielenkiinnolla.

MATTI JANHUNEN kuoli 9.12. 1963. Hänet on haudattu Keravan hautausmaalle.

– Aatteen voimaa ja oikeutta ei todisteta pommeilla ja kivääreillä, vaan taloilla, kulttuurilla ja tähkäpäillä – näin on Matti Janhunen lausunut.

Mikä tekee Janhusesta erikoisen. Se, että hän tuntuu hallitsevan kaikkea.

– Hän oli käytännön ihminen, metallimies, sähkömies, elektroniikan hallitsija, Kommunisti-lehden toimittaja jossa teki töitä kuolemaansa saakka. Hän oli myös suomalaisen ja venäläisen kulttuurin ja kirjallisuuden asiantuntija, Kari Perälä sanoo.

Matti Janhunen on suolahtelaisen Juha Hintikan isoeno.

– Hän oli mummoni veli. Itselläni ei ole muuta muistikuvaa hänestä, kuin että hänestä puhuttiin paljon: Matti-eno sitä ja Matti-eno tätä. Äitini Saara on muis-

tellut, että hän oli lämmin ihminen ja isäni Ossi sanoi, että hän oli miellyttävä persoona. Hänen vankivuotensa ei ollut mikään sukumme vaiettu salaisuus. Olen oikein iloinen, että hänestä on saatu aikaiseksi tällainen kirja, Juha Hintikka huokaa.

Matti Janhunen s. 22.11.1902 Sumiaisissa

Sosiaaliministeri, Kansaneläkelaitoksen johtaja, Kulttuuritalon rakennustoimikunnan puheenjohtaja

Myrskykello on Suolahti-sarjan kolmas julkaisu. Ensimmäinen teos on nimeltään Suolahti – Keiteleen kauppala, toinen teos Koulutie Suolahdessa kertoo Suolahden yhteiskoulun historiaa vuosilta 1948-1973.

Myrskykello -kirjan työryhmä Mari Koistinen (ylh, vas) , Sirpa Martins ja Kari Perälä kirjan julkkaritunnelmissa. Kuvassa myös Perälän vaimo, Elisa.

Matti Janhunen oli Juha Hintikan isoeno.

vas. Matti Janhunen, Alvar Aalto ja Väinö Aaltonen tarkastelemassa ”Rakentajan käsi”- veistoksen luonnosta 1959. Kuva Kansan Arkisto.

Koko kylän joulukalenteri

Hämäläinen

Koko kylän joulukalenteri on todellista suminismia.

– Se on semmoinen sumiaismainen ja koko kylän kokoinen joulukalenteri, joka saa kaiken ikäiset ihmiset liikkeelle ja tapaamaan toisiaan, luonnehtii kymmenisen vuotta Sumiaisten kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtajan toiminut Juha-Matti Sirkka.

Joulukuun alusta alkaen on tarjolla parisen kymmentä tapahtumaa tai ajankohdan henkeen sopivaa nähtävää pihoissa, pientareilla, ikkunoissa ja sisätiloissa. Adventtikalenterin luukkuja on myös kyläkunnilla.

– Tavataan mukavissa tunnelmissa ja vaalitaan yhteishenkeä. Porukalla saadaan sumiaisraitille myös jouluisaa ilmettä, kun itse kukin laittelee pihoihin ja ikkunoihin joulukorosteita ja valoja, Sirkka toteaa.

Joulukuun kuluessa on muun touhun ohella kyläjoulukalenterin luukkuja availlessa muun muassa musisoitu, leikitty, askarreltu ja laulettu, rannan kuuseen sytytetty jouluvalot, pidetty kirpputoria ja aittatorillakin tavattu.

SEURAKUNNAN ja kyläyhdistyksen yhteinen joulunavaus järjestetään seura-

kuntakodilla 16. päivä joulupuuroineen ja myyjäisineen. Kappalainen Lauri Pietikäinen, eli sumialaisille läheisemmin Late pastori, toivottaa kaiken kansan tervetulleeksi. Ajat ovat monella tapaa ankeat, mutta ehkäpä tällaisina aikoina joulun sanoma merkitys voi avautua ihmisille paremmin.

– Myyjäisiin voi tuoda myytävää, vaikka innostuisi asiaan ihan viime tinkaan. Kyllä sieltä seurakuntakodilta pöytiä löytyy, Late pastori lupaa ja kannustaa mukaan.

Saman tein saavat sumialaiset hehkutusta ja kylähengen nostatusta – Hyvä kylä, hyvä mieli, hyvä meininki, pastori opastaa joulua kohti.

suhteissa.

– Nyt kun epidemian kanssa on helpompaa ja vapaampaa, niin mietittiin, onko joulukalenteria tarvetta enää jatkaa. Kun vihjailtiin ihmisille, että kiinnostaako enää ketään ja ehkäpä lopetetaan, niin saatiin kipakkaa palautetta, että ei varmaan ja kehotettiin jatkamaan.

Linna kertoo, että kivasti saatiin taas porukoita mukaan ja uusia kuvioitakin

kehitettiin.

– Siinä mielessä tämä on ollut helppo järjestää, että jokainen toimii ja toteuttaa osuutensa itsenäisesti.

Yhteistyö kyläyhdistyksen ja seurakunnan kanssa on vahvalla pohjalla ja kalenterin viimeinen luukku avataan rauhoittuen ja perinteitä vaalien.

– Jouluaattona kokoonnutaan kirkossa joulun sanoman äärelle, Linna kertoo.

Sumiaisten kirkonkylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Juha-Matti Sirkka kertoo, että koko kylän kokoinen joulukalenteri tapahtumineen aktivoi ihmisiä liikkumaan ja tapaamaan toisiaan.

takana on muutaman kylän aktiivinaisen porukka.

JOULUKALENTERI-IDEAN

Helena Jääskeläinen kertoo, että kolmisen vuotta sitten ensimmäisen koronajoulun alla pohdittiin, miten ihmiset voisivat nostaa yhdessä, mutta turvallisesti joulumieltä. Sisätiloissa kokoontuminen oli riskialtista ja tapahtumien henkilömäärille rajoituksia. Ulkosalla oli kyllä tilaa.

Päivikki Linna toteaa, että adventtikalenteri eli puolilla Sumiaista ja kylien raiteilla ja pihoilla osoittautui todella toimivaksi ja suosituksi jutuksi niissä olo-

Sumiaisten joulukalenteri liikuttaa ja lähentää ihmisiä ja tuo lämminhenkisiä kohtaamisia adventin aikaan.

Lasse

Helena Jääskeläinen esittelee kirkonkylän ilmoitustaulun värikästä julistetta, jossa kyläjoulukalenterin eri tapahtumat löytyvät päivämäärineen kuusen oksilla keikkumassa.

Syvällä miesten ulkonäköpaineissa

Ei niin lihaksikas olemus, kaljukin paistaa, pituutta niukasti, liikakiloja pituudenkin edestä. Ikävä kyllä ihmistä arvioidaan ulkonäön perusteella. Miesten ulkonäköpaineista ei juurikaan huudella, vaikka sosiaalinen media on tuonut ulkonäkökeskeisyyden osaksi nuorten miesten arkea. YLEn dokumenttisarja Some Deep Storyn seitsemäs kausi käsittelee tätä vaiettua aihetta koskettavasti. Äänekoskelaissyntyinen Juuso Kunelius on yksi sarjan päähenkilöistä.

Juuso Kunelius syntyi turvalliseen ympäristöön ja rakastavaan perheeseen. Äänekoskella monessa mukana ollut, nyt helsinkiläistynyt 26-vuotias vastaa puhelimeen iloisesti nauraen. Päästään vaihtamaan kuulumiset pitkästä aikaa. Juuso oli täällä kotikaupungissaan monessa mukana. Olen saanut tehdä miehestä monta juttua ÄKSään: milloin hän on pistänyt Shakespearea uusiksi Kömin teatterin kesässä, ja toisaalla pitänyt valmistuvan ylioppilaan puheen Äänekosken lukion kevätjuhlassa, toiminut nuorisovaltuustossa tai viihdyttänyt Pub Markuksen lavalla stand up -komiikallaan.

– Kuten sanontakin kuuluu, kaikkialla on oltu paitsi myllyn navassa ja puuron silmässä, Juuso naurahtaa.

' AINA ILOINEN, pirteä ja pirskahteleva Juuso kertoo rohkeasti oman tarinansa

Sami Kieksin ohjaamassa dokumentissa. ”Mä sovin vitsiksi ja kevennykseksi, kun olen tämän näköinen”. Äänekoskelainen runoilija, Tauno Kontkanen, on kirjoittanut: Hän nauroi niin kauan, että hänen suunsa muuttui aivan tivolin muotoiseksi, mutta vain kivenheiton päässä oli hänellä itku. tämä nousee mieleen, kun katsoo dokumentin ja peilaa sitä Äänekoskella kohtaamaansa Juusoon.

Juuso on asunut Helsingissä nyt reilun kolmen vuoden ajan.

– Oon työllistynyt mukavasti tv- ja elokuva-alalle. Takana on medialinja Laajasalossa ja opintoja humakissa, jonka aikana pääsin tuotantoharjoittelijaksi erääseen tuotantoyhtiöön ja sitä kautta on mahdollisuuksia alalle auennut. Työllistän itse itseni, vaikka varsinaista tutkintoa ei olekaan taustalla. Toki mietin, miten pääsisin etenemään urallani, ja kuten dokkarissa sanoin, olisi mahtavaa tienata elantonsa kirjoittamalla. Käsikirjoittaminen kiinnostaa, kertoo Juuso.

Innostus kuuluu äänessä. Kun on tahtoa ja intoa, niin se on hyvää polttoainetta tulevaisuuden tekemiselle.

Juuso päätyi dokumenttisarjaan omasta halusta kertoa oma tarinansa. Sarjaan etsittiin miehiä, jolla on ulkonäköpaineita, tai että on sellaisista kärsinyt. Juuso totesi, että bingo - hän kuuluu tuohon jälkimmäiseen kategoriaan.

– Olen päässyt jo tästä surullisesta elämänvaiheesta yli ja olemus on muuttunut reippaaksi. Ajattelin keväällä, että pistetään hakemus sisään ja kesällä tuli soitto että tervetuloa mukaan.

Juuso halusi lähteä jeesaamaan ihmisiä, jotka potevat ulkonäköpaineita, ja pääsemään niistä yli.

– Toivon, että mun tarinalla on sellainen vaikutus, että kurjista ajatuksista voi päästä yli ja muistuttaaa, ettei menneisyydessä ei kannata velloa loppuelämäänsä, sillä se syö omasta tekemisestä ja elämästä ilon.

KOSKA TARINASSA kuuluu Juuson lisäksi koko perhe, hän kysyi ensin mielipidettä läheisiltään.

– Perhe oli täysin asian puolella ja kannusti mukaan. Mun ei tarvinnut käydä läpi sen kummempia pään sisäisiä juttuja läpi, eikä ollut korkeaa kynnystä lähteä mukaan. Kerroin asiat juuri niin kuin on ollut. Halusin esittää asiat sillä tavalla, etten lähtenyt tuomitsemaan ketään, sillä enhän minä itsekään ole synnitön. Olen vahva ajattelija ja ajattelen niin, että jokainen on yksilö ja että jokaisen ihmisen käytökselle löytyy juurisyyt. Tällä näkökulmalla lähdin liikkeelle ja pidin huolta, että pysyn totuudessa – ilman värikynää.

Juuso pohtii, kuinka iän karttuessa alkaa muistista leikkautua asioita. Ikävät kokemukset eivät unohdu, mutta ne alkavat haihtua.

– Yläasteella koetut kokemusten yksityiskohdat alkavat olla hämäriä. Jos multa kysyttäisi, minkä niminen henkilö sanoi kurjan kommentin, niin vastaisin, etten tiedä tai etten muista. Tilanteet elävät vahvasti mielessä, mutta henkilöt ja kasvot ovat sekaisin. Olen saanut nyt paljon tsemppiviestejä ja jopa pahoitte-

luja mutta anteeksipyyntöä en ole keneltäkään vailla.

JUUSO MUISTELEE dokumentissa, kuinka Äänekoskella mentiin urheilu edellä.

– Koulussa arvostettiin hyviä hiihtäjiä tai kovia koripalloilijoita, enkä minä en ollut kumpaakaan. Olin luokkani parhaita piirtämisessä ja kirjoittamisessa, mutta koska ne olivat 'tyttöjen juttuja', sain niistä harvoin kiitosta, eivätkä ne merkanneet siinä yhteisössä mitään, Juuso harmittelee.

Hänellä on myös ikäviä muistoja alaasteen liikuntatunneilta.

– Talvisin ei ollut muuta liikuntaa kuin hiihtoa tai luistelua, joissa olin aivan sysipaska. Tuntui, että kovaa yrittämistäni ei huomioitu ollenkaan, ainoa mikä ratkaisi oli vain ja ainoastaan tulos ja niinpä aloin inhota liikuntaa. Nyt olen alkanut pitää kunnostani huolta, ja olen jopa alkanut juoksemaan, Juuso naurahtaa.

Juuso näkee ilmassa muutoksen merkkejä. Ihmiset saavat olla omanlaisiaan, eikä kaikkien tarvitse mahtua tiettyyn muottiin.

– Minulle on ihan paskanhailee, mitä ihmiset minusta ajattelevat. Teen elämälläni mitä haluan, eikä minun tarvitse hyppiä enää kenenkään pillin mukaan, Juuso Kunelius sanoo iloisen painokkaasti.

Kiitos, Juuso, kun kerroit tarinasi. Sinä olet kaunis ja rohkea!

Juuso Kunelius lähti kertomaan miltä on tuntunut olla se pikkukaupungin pullukka poika. Miesten ulkonäköpaineet nostetaan tapetille Some deep story -dokumentissa, joka on nähtävissä Yle Areenassa.

Marjo Steffansson

Juuso Kunelius osallistui Ylen Some deep story -dokumenttisarjaan, joka on nyt nähtävissä Yle Areenassa.

Jouluinen muisto lämmittää mieltä

Mitähän sitä putkahtasi ensimmäisenä mieleen, kun antaisi aatoksille vallan vaeltaa menneisiin jouluihin? Tuota kysyttiin kohdalle osuneilta kaupunkilaisilta ja lisäksi tiedusteltiin mitä paikallista on heidän joulunvietossaan.

– Lapsuuden joulut tulee ensin mieleen. Lahjapuoli meillä oli käytännöllistä. Asuttiin maalla ja tultiin kyllä toimeen, mutta mihinkään ylellisyyteen ei joulunakaan ollut varaa, kertoo äänekoskelainen Antero Rautiainen

– Vaatimatonta oli elämä ja joulutkin, mutta tunnelmaa se ei haitannut. Nousee lämmöllä mieleen hyvä olo joulusaunan jälkeen, kun odoteltiin pukkia kaikessa rauhassa. Ja tietenkin jouluruoka maistui ikimuistoisesti,

Rautiaisen mielestä paikallinen tarjonta ja palvelut on hyvä pitää mielessä lahja- ja muissa joulutouhussa ja suosia paikallisia toimijoita.

– Hyvän ja edullisen lahjan voi löytää, vaikka kirpputorilta, hän kannustaa tutustumaan oman kaupungin kauppoihin.

Sumialaiset Heikki ja Marjatta Häkkinen toteavat, että tunnelmahan se nousee päällimmäiseksi, kun jouluja muistelee.

Heikki Häkkiselle alle kouluikäisen matkat Ilomäeltä joulukirkkoon ovat jääneet ikuisesti mieleen.

– Hevoskyydillä reessä vällyjen alla Sumiaisiin ja siten vähän vanhempana linja-autolla Konnevedelle.

Marjatta Häkkiselle tulee mieleen se mieluisin lapsena saatu joululahja.

-Mollamaijanukke. Että se osasi ilahduttaa ja saa nyt muistonakin hyvälle mielelle. Heikin ykköslahja oli sälesukset.

Omaa kaupunkia kauemmaksi eivät Häkkiset lähde jouluvalmistelujen takia.

Se on vähän hassu juttu minun muistojeni joulu, sillä ensimmäisenä tulee mieleen, että alakouluikäisenä olin aina joulun aikaan kipeänä, kertoo konginkankaalainen Katja Honkonen

– Useampi joulu meni petissä sairastellen, mutta ei se niin ikävää ollut. Sai olla kaikessa rauhassa ja levätä.

Hän pohdiskelee sairastumisen syyksi sen, että pikkutyttö otti koulun liian tosissaan. Kun loma koitti ja stressi laukesi, niin kipeäksihän siinä tuli.

Paikallista Honkosen joulussa ovat ainakin naapurin kylmäsavulohi ja lähimetsästä haettu joulukuusi. Jyväskylässä on tarkoitus pistäytyä jouluostoksilla ja hoitaa siellä samalla muitakin asioita.

– Kinkun paisto äidin kanssa oli pikkutytölle aina mieleinen elämys, muistelee äänekoskelainen Tuula Vessonen.

Liha pantiin illalla uuniin ja sitä valvottiin koko yö.

– Muut nukkuivat ja äidin kanssa tehtiin siinä samalla kaikessa rauhassa muitakin joulunvalmisteluja. Paketoitiin lahjoja ja saatettiinpa koristella kuustakin.

Tunnelma oli mukava ja ihana tuoksu vahvistui sitä mukaa, kun kinkku kypsyi.

– Sain olla maistajana, ja ai että se oli hyvää se lämmin palanen. Loppu joulu menikin sitten omalla painollaan, hän naurahtaa.

Vessosen joulu on hyvinkin paikallinen.

– Koskelta löytyy kaikkea, mitä tarvitsen. Mitä sitä lähteä merta edemmäs kalaan.

Joulumieltä Konginkankaalta

Konginkankaalle on avautunut joulupuoti, josta paikkakunnan tuotteista saa kovan tai pehmeän paketin joulu iloksi. Samalla tuet paikkakunnan yritteliäisyyttä!

Marjatta Huhta

”Joulu savutuvassa ei paljon arkipäiväsJoulunodotuksen aikaan kannattaa käydä Konginkankaalla. Ei vain siksi, että uusi Sale on avattu, vaan siksi, että tapahtumia on paljon. Kirkossa on ohjelmaa konserteista virsikirkkoihin. Jouluaaton kirkkoa valmistelevat Kömin sparraajat, jotka haluavat tehdä ikimuistettavan jouluaattohetken jokaiselle. Vanha kupolikirkko tuikkivan hautausmaan helmassa on näky sinänsä. Samoin kynttilämeri haudoilla.

Itsenäisyyspäivänä laskimme seppeleen sankarihaudoille ja saimme tilaisuuden muistaa edesmenneitä maamme puolustajia. Siellä lepää sukujemme poikia, aivan liian aikaisin poistuneita. Joulunaika on merkityksellisten asioiden muistamista, ystävistä välittämistä ja vähempiosaisista välittämistä.

Ostaminenhan ei ole joulun juju, vaikka joskus saattaa siltä näyttää. Jujuhan on lepo. Rauha ja kynttilänvalo. Ihmisten seurasta ja rauhasta nauttiminen. Joulukirkko. Hautausmaalla haahuilu. Joulun lapsen kehto. Joululaulut ja yhdessäolo. Jouluateria.

Ystävyyttä ja ystävien arvoa merkkaavat kivat pienet joulumuistamiset. Kömin Kilta avaa joulupuodin entisen Reimarin Tuvan kiinteistössä, apteekin vieressä. Joulupuodista löydät monta ideaa joulumuistamiseksi. Seuraavassa on tuotteita, joita tiedämme olevan myynnissä joulupuodissa – monen muun lisäksi.

Tarjolla on Kongintaival-lehteä, Konginkankaalta maailmalle-kirjaa, kaurapusseja, kasseja, t-paitoja, pipoja, tuubihuiveja, joulukoristeita, jätkänkynttilöitä, kankaita (Kömin Kilta), Seinäkalenteri, jossa maisemakuvia Äänekosken alueelta (Konginkankaan kyläyhdistys/ Suolahden Lions Club). Sagnaknignok T-paitoja, puffeja, pipoja, huppareita ja college-paitoja (Katja Sällinen). Kotimaisesta villasta tehtyjä tuotteita ja lankaa (Ruokosuon torppa). Leivonnaisia (Kotopulla). Ruisleipää, siemenleipää, pellavatiskirättejä, käsipyyheliinoja, sukkia (Tarja Liimatainen). Leivonnaisia ja askarteluja (Airi Rautiainen). Koruja, viiriäisen munia (Marika Stolt). Leivonnaisia. kransseja (Moona Kostamo) sekä hunajaa ja mehiläisvahatuotteita (Johanna, Mikko ja Lauri Maijala), Homma toimii käteismaksulla.

Jos vielä haluat tulla myymään konginkankaalaisia tuotteita, ota yhteys Miia Vasamaan, kominkilta@gmail.com. Tästä sähköpostista voit tilata Killan tuotteita postitsekin lähetettäväksi.

Paikka: Kömin Killan joulupuoti, Kauppakatu 2, (apteekin vieressä) Aukioloajat viikoilla 50 ti-pe 17-19 ja la 12-14. to 15.12., pe 16.12. ja la 17.12. viikolla 51 ti 20.12., ke 21.12. ja to 22.12.

Veljemme ja enomme Ari Kalervo HAKKARAINEN

s. 19.12.1953 Äänekoski k. 21.11.2022 Äänekoski

Kaipaa pihapolku Rakkaan jalan astuntaa. Tyyni metsälampi aamu varhaisen kalastajaa. Elämän kolhuista kivuista huolimatta Kotisi ja rakkaittesi eteen kaikkesi annoit.

Kaikesta kiittäen ja kaivaten Siskot perheineen

Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa Lämmin kiitos kaikille meitä muistaneille

Kuolinilmoitus ilmoitus@aksa.fi

565 0941 Pirjo

730 4234 Marjut

Rakkaamme Veli Erkki Juhani KOVANEN

s. 12.3.1949 Sumiainen k. 15.11.2022 Äänekoski

Ei kipua, ei vaivaa enää olet saapunut rannalle Rauhan maan. Muistoissa - vaikka nyt poissa, tulet kansamme kulkemaan.

Siunattu omaisten ja läheisten läsnä ollessa

SIUNATTUA JOULUN

Ensi sunnuntain jumalanpalveluksen teksteissä puhutaan Johannes Kastajasta. Johannes oli Raamatun mukaan ääni erämaassa, hän teki tietä messiaalle ja

julisti parannusta/kääntymistä Jumalan puoleen.

Parannus, kääntyminen Jumalan puoleen on mm sitä, että tunnustamme Jumalan kolmeyhteisen olemassaolon, että tunnustamme tarvitsevamme Hänen läsnäoloaan ja arvostamme Hän antamiaan käskyjä/ arvoja.

Jumala on antanut meille vapaan tahdon.

Hän ei pakota meitä Hänen läsnäoloonsa, mutta Hän odottaa ja toivoo, että kääntyisimme Hänen puoleensa ja saisimme avun.

Hän on antanut meille jokaiselle ihmisarvon, olemme millaisia tahansa, sitä ei voi meiltä kukaan ottaa pois. Ei ole pimeyttä, etteikö sinne Jumalan valo pääsisi. Kääntykäämme Hänen puoleensa ja ottakaamme

v., Ari Kalervo Hakkarainen 68 v., Timo Vesa Pasanen 66 v., Paula Katri Koskinen 65 v.

vastaan Hänen armonsa Jeesuksessa Kristuksessa.

Siunattua joulun aikaa!

Aija Puttonen

Äänekosken seurakunta

SEURAKUNTATOIMISTO

(Vellamontie 1a) avoinna arkisin klo 9–12. Voit asioida myös puhelimitse 050 435 4751 tai 050 438 7326 (hautausasiat) tai 050 438 9415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi tai voit varata henkilökohtaisen asiointiajan.

KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS tiistaina 20.12. klo 18 Äänekosken srk-keskuksessa. Asialista nähtävänä viikkoa ennen srk-toimistossa ja www.aanekoskenseurakunta.fi

MISTÄ KRISTINUSKOSSA ON KYSE? ALFA-KURSSI

Kirkon Olkkarissa 11.1.–15.2. keskiviikkoisin klo 18–19.45. Ilmoittautumiset 6.1. mennessä Latelle p. 040 576 0910 tai lauri.pietikainen@evl.fi

SEURAKUNTA VERKOSSA

Radiokirkko sunnuntaisin klo 10. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Iltarukous torstaisin klo 18 Facebookissa.

Ke 14.12 klo 18 Kauneimmat joululaulut Köyhyydenkylässä. Kahvitarjoilu.

To 15.12. klo 8–10 Riisipuuroa tarjolla srk-kodissa ja lähetyksen hyväksi myynnissä leivonnaisia ja käsitöitä.

Pe 16.12. klo 16–18.30 Kylän Joulupuuro srk-kodilla. Tarjolla joulupuuroa. Myytävänä käsitöitä ja leivonnaisia. Voit tuoda myytäväksi omia tuotteitasi. Järjestää kirkonkylän kyläyhdistys ja seurakunta La 24.12. klo 15 Aattokirkko kirkossa, Lampinen, musiikissa Juhani Hintikka.

Su 25.12. klo 8 Joulukirkko kirkossa, Lampinen, Turtiainen, Kyösti Kytöjoki laulaa.

Ke 14.12. klo 18 AKMON (Ala-Keiteleen musiikkiopisto) laulajien konsertti Hietaman kirkossa.

To 15.12. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet srk-keskuksessa.

Pe 16.12. Klo 19.30 Jouluinen isosperjantain viikkomessu kirkossa.

Su 18.12. klo 10 Messu kirkossa, Pietikäinen, Niskala.

Su 18.12. klo 14 ja klo 16 Kauneimmat joululaulut kirkossa.

Su 18.12. klo 18 Koirien ja kaikkien eläinystävien joulusiunaus kaupungin keskusaukiolla, Tourunen.

Järj. Ala-Keiteleen Kennelkerho ja seurakunta.

Ma 19.12. klo 18 pieni jouluhartaus Mämmen kesäkirkolla (Ouluntie 440). Pukeudu lämpimästi! Järjestelyissä Mämmen kyläyhdistys, pappina Elina Tourunen.

Ti 20.12. klo 12.30–14 Veteraanien ja naisjaoston jouluinen kokoontuminen srk-keskuksessa, Pietikäinen.

La 24.12. Klo 12–15 Jouluaaton joulupuuro srk-keskuksessa. Ilmoittautuminen kotisivuilta tai ark. 9–12 srk-toimistoon p. 050 435 4751.

La 24.12. klo 22 Jouluyön messu Äänekosken kirkossa, Vuojus, Juhani Hintikka. Su 25.12. ei jumalanpalvelusta (yöllä messu). Ma 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu kirkossa, saarnaa Juha Summala Rauhanyhdistyksestä, Hintikka, Aho.

Rauhanyhdistys

Su 18.12. klo 16 Joulujuhla ry, Lantelantie 32

Viimeiset päivä- ja perhekerhot viikolla 49 ennen joulua! Joulun jälkeen toiminta jatkuu viikolla 3!

Nuorten illat Nuorten illat jäävät joulutauolle 15.12. ja jatkuvat normaalisti 12.1.

Nuorisotyön glögiäiset 15.12. Äänekosken kirkon nuortentilassa klo 12–18

SUOLAHTI

Diakoniatoimisto (Pajakatu 9) päivystys ti ja to klo 10–12. Muulloin ajanvarauksella p. 045 657 7665. Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

To 15.12. klo 18 AKMON (Ala-Keiteleen musiikkiopisto) oppilaskonsertti kirkossa.

Pe 16.12. Klo 18 Metsän eläinten joulurauhanjulistus Suolahden metsästysseuran majalla. Pietikäinen.

La 24.12. klo 13 Jouluaaton hartaus Hietaman kirkossa, Tourunen, jouluevankeliumin lukee Lauri Kokko, musiikissa Juhani Hintikka.

La 24.12. klo 16 Joulun aattokirkko Äänekosken kirkossa, Tourunen, Kurtti.

Nuorisotyön joulujuhla 16.12. Äänekosken srk-keskuksessa klo 16–23. Ilmoittautuminen nettisivuilta.

KONGINKANGAS

Diakoniatoimisto päivystys ti ja to klo 9–11. Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

To 15. 12 klo 10–12 Joulun Palvelupäivä seurakuntakodilla, ruoka ja kahvit 10 €.

Su 18.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut palvelukeskus Köminharjussa asukkaille ja läheisille, mukana myös Rengit.

Ke 21.12. Klo 9 Koulun joulukirkko kirkossa La 24.12. klo 15 Jouluhartaus kirkossa - Marian mietteitä seimen äärellä ja joululauluja. Jouluhartauden toteuttavat toimintaryhmä Kömin sparraajat ja työntekijät yhdessä Su 25.12. klo 8 Joulukirkko kirkossa, Tourunen, Aho.

Su 18.12. (huom. ei messua klo 10) klo 15 Kauneimmat joululaulut kirkossa, Niskala, Hanna Keto, Gospelryhmä. Lapset laulavat, ohjaajana Jenni Litmanen.

Ke 21.12. klo 18 Tuomaan tulet Kukkulan mäellä, Lampinen, Aho, kyläyhdistyksen väki.

La 24.12. klo 14 Aattokirkko kirkossa. Hintikka, Niskala, Gospelryhmä.

La 24.12. klo 16 Aattohartaus siunauskappelissa. Hintikka, Niskala.

Su 25.12. klo 8 Joulukirkko kirkossa. Hintikka, Niskala.

Ma 26.12. klo 10 Messu kirkossa, Lampinen, Niskala, kirkkokuoro.

Diakoniatoimisto (Kuoppatie 2) päivystys ma klo 10–12.

Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

Diakoniatoimisto päivystys ke ja pe klo 9–11, muina aikoina tavoitat meidät puhelimitse 050 047 3758 ja 040 502 5481.

Kirkon Olkkari (Sammonkatu 2) joulutauko 1.12. - 8.1.2023.

Keskiviikkoisin klo 16.30 Älylaiteopastusta nuorten toimesta, srk-keskus, nuorisotila.

Aikuisten pienryhmät ja kuorot sekä aamupuuro kokoontuvat normaalisti.

Toivo Antero Järvinen

Kerttu Esteri Honkonen 98 v., Pirkko Helena Viljakainen 94 v., Ruusu Marjatta Lakojoki 93 v., Anja Pääkkönen 92 v., Väinö Olavi Hasa 89 v., Valma Alina Rantapuro 87 v., Jorma Kalevi Toivo 85 v., Matti Tapio Pellinen 85 v., Taisto Heimo Väinämö Raatikainen 81 v., Ulla Anneli Huuskonen 79 v., Martti Olavi Turunen 78 v., Reijo Ensio Piesanen 73

LAPSET, NUORET ja PERHEET

Janne Juhani Norontaus ja Jasmin Tiia Alisa Ojala

ASEMAKAAVAN VOIMAANTULO

Äänekosken kaupunginhallitus on hyväksynyt 10.10.2022:

• Pukkimäen korttelin 2007 asemakaavan muutoksen § 252.

Kaupunginhallituksen päätös on lainvoimainen ja kaava tulee voimaan tällä kuulutuksella.

ASEMAKAAVA VIREILLE

1. Suolahden taajaman maantiealueiden hallinnollisten muutosten asemakaavan muutos vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 15.12.2022 – 27.1.2023

Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa maantiealueet katualueiksi asemakaavoitetuilla alueilla Äänekoskentien alittavan Vaneritehtaankadun risteyksestä itään päin ja Sumiaistentiellä välillä Äänekoskentie-Keiteleentie.

Kaavoitushankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaupungin kotisivuilla osoitteessa www.aanekoski.fi/asuminen-ja-ymparisto/ kaavoitus/kaavat/vireilla-olevat-kaavat. Lisäksi nähtävilläoloajan aineisto on kaupungintalon aukioloaikoina nähtävillä Äänekosken kaupungintalon ala-aulassa (Hallintokatu 4). Kaupungintalo on suljettu 23.12.2022 - 8.1.2023.

Kirjalliset palautteet on toimitettava nähtävilläoloaikana Äänekosken kaupunginhallitukselle os. Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski (sähköpostiosoite: kirjaamo@aanekoski.fi).

14.12.2022 Kaavoituspalvelut

RAKENNUSLUPAHAKEMUKSEN

VIREILLETULOSTA ILMOITTAMINEN (MRL 130 §, 133 §, MRA 65 §)

Metsäliitto Osuuskunta on jättänyt rakennuslupahakemuksen uuden kertopuutehtaan rakentamista varten. Hanke tulee sijoittumaan kiinteistöille 992-403-1-509, 992-15-1240-1; 992-15-1240-2 ja 992-403-1-498.

Lupahakemusta koskevat asiakirjat ovat nähtävillä sovittuna aikana Äänekosken kaupungin rakennusvalvontatoimistossa ma-pe 8.00-15.00 os. Hallintokatu 4.

Mahdolliset kirjalliset huomautukset tulee toimittaa viimeistään 4.1.2023 klo 15.00 mennessä Äänekosken rakennusvalvontatoimistoon, os. Hallintokatu 4, 44100 Äänekoski tai rakennusvalvonta@aanekoski.fi

Lisätietoja:

Projektijohtaja Eero Lampola, 050 598 7288, eero. lampola@metsagroup.com Rakennustarkastaja Ville Vähätiitto, 0400 649 495, ville.vahatiitto@aanekoski.fi Johtava rakennustarkastaja Arto Tavaststjerna, 0400 649 503, arto.tavaststjerna@aanekoski.fi

Rakennusvalvonta 14.12.2022

SENIORINEUVOLATOIMINTA VUODENVAIHTEESSA

Äänekosken seniorineuvolat ovat kiinni vuoden viimeisen ja ensimmäisen viikon, eli siis maanantai-sunnuntai 26.12.2022 - 1.1.2023, ja maanantai-sunnuntai 2.1. - 8.1.2023. Sitten taas jatketaan!

Lisätietoja: Ennaltaehkäisevän työn ohjaaja Susanna Lehtonen, 040 673 4379, susanna.lehtonen@aanekoski.fi

SATUTUNTI

Satutunti pääkirjastolla ti 20.12.2022 klo 10 alakerran satunurkassa. Tervetuloa kuuntelemaan jouluisia satuja!

OPISKELUSTIPENDIN HAKU ALKAA 9.1.2023

Äänekosken kaupunki jakaa vuonna 2023 opiskelijastipendejä tutkintotavoitteisesti ja päätoimisesti muualla kuin Äänekoskella opiskeleville 18-29-vuotiaille nuorille. Stipendin suuruus on 350 euroa vuodessa ja se on saajalleen verovapaata tuloa.

Stipendin saamisen yhtenä ehtona on, että hakijan virallinen kotikunta on Äänekoski. Väestötietoihin vuoden 2023 kotikunta määrittyy vuoden 2022 viimeisen päivän tietojen mukaan.

Stipendiä tulee hakea 28.2.2023 mennessä. Stipendejä myönnetään ja maksetaan toukokuussa 2023 hakemusten perusteella. Hakuohjeet ja sähköinen hakulomake löytyvät kaupungin nettisivuilta osoitteesta: aanekoski.fi/opiskelustipendi

Lisätietoja: Toimistosihteeri Sini Savolainen, 0400 115 540, sini. savolainen@aanekoski.fi

AVOIMET OVET EEROLANRANNASSA

Avoimien ovien päivää vietetään tiistaina 20.12.2022 juuri valmistuneessa Eerolanrannan palvelutalossa, os. Eerolankatu 16, Äänekoski. Kierrokset tasatunnein pääaulasta, klo 14.00, 15.00 sekä 16.00. Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Palveluasumisen johtaja Maarit Pulli-Hattara, 040 739 4901, maarit.pulli-hattara@aanekoski.fi

Lahjasumman voit valita itse. Esimerkiksi 70 eurolla 65 vuotta täyttänyt tai alle 18-vuotias pääsee uimaan ja kuntosalille koko seuraavan vuoden. Miltä kuulostaisi turvesaunatuokio?

MUISTA HYÖDYNTÄÄ LIIKUNTA­

SALDOSI

MONET TYÖNANTAJIEN MYÖNTÄMISTÄ LIIKUNTASETELEISTÄ JA ­SALDOISTA ERÄÄNTYVÄT VUODENVAIHTEESSA.

Hanki hyvää oloa ajallaan. Huomioi joulun ajan uimakassojen aukioloajat.

MINUN PIENI PÄÄTÖS

– VARAAN AJAN MAKSUTTOMAAN LIIKUNTANEUVONTAAN!

Pitäisi, kun ehtisi, kun viitsisi, varaan huomenna … Nyt on juuri oikea aika, uusi vuosi ja uusi vauhti. Ota tämä numero ylös ja soita liikunnanohjaajallemme 040 190 2748.

Pureudutaan yhdessä liikkeelle lähdön haasteisiin ja niiden selättämiseen. Liikuntaneuvonnassa sinulle vastaa Maria.

LIIKKEESSÄ JOULUNAKIN

UIMAHALLIEN JA KUNTOSALIEN AUKIOLOAJAT SEKÄ ERITYISRYHMIEN JA ÄÄNEKOSKI LIIKKEESSÄ ­TERVEYSLIIKUNTAPROJEKTIN RYHMIEN TIEDOT LÖYTYVÄT KAUPUNGIN VERKKOSIVUILTA aanekoski.fi > kulttuuri ja vapaa-aika > liikunta.

VESIVELHOSSA TAPAHTUU:

TAPANINPÄIVÄN UINTI

MA 26.12. KLO 12­18

• Lähde liikkeelle sulattelemaan joulurasvat.

UUDEN VUODEN YÖUINTI

PE 30.12. KLO 23 SAAKKA

• Tarjolla glögiä ja piparia.

KYNTTILÄUINTI

LA 7.1. KLO 20 SAAKKA

• Rauhallinen uintituokio aikuisille klo 17.30-20.

KUNTOSALISTARTTI

MATALAN KYNNYKSEN LIIKUNTARYHMÄ TYÖIKÄISILLE JA VASTA ELÄKÖITYNEILLE Ke 11.1.2023 klo 17-18 alkaen Suolahden uimahallin kuntosalilla

• Kysy lisää 040 190 2748.

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023

Vastaamme keskisuomalaisten sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluista 1.1.2023 alkaen. Uudistus ei ole sinulle kovin suuri vuoden vaihtuessa: pääosin tuttu ammattilainen jatkaa tutussa toimipisteessä.

• Terveyskeskukset, sosiaaliasemat, pelastusasemat, Sairaala Nova ja muut toimipisteet säilyvät samana.

• Toimipisteiden ja ammattilaisten puhelinnumerot pysyvät samana.

• Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivu on www.hyvaks.fi Verkkosivuilta löydät 1.1.2023 alkaen palveluiden tiedot, toimipisteet ja yhteystiedot.

Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on se, että keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Haluamme olla ihmislähtöisin hyvinvointialue ja tukea keskisuomalaisten hyvää arkea.

ÄÄNEKOSKELLA

Asiantuntevaa apua maha- ja suolistovaivoihin, yleiskirurgisiin sairauksiin kuten tyriin ja pukamiin, luomenpoistoihin sekä pieniin tapaturmiin ja urheiluvammoihin. mehilainen.fi tai 010 414

Äänekoski, Suolahti okt 199/201 m2 Keiteleentie 51. 5h,k,rt,s. Ei lain ed. e-tod. Mutapohjassa hyvin pidetty ja kaunis talo. Täydellisesti remontoidut, todella kauniit tilat kolmessa kerroksessa. Kellarissa harrastehuone, pesutilat ja varastotilaa. Omalla 1266 m2 tontilla. Vapautuu sopimuksen mukaan. Mh. 149.000 €. 539645

Kiitämme asiakkaitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme

Rauhallista Joulunaikaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2023!

Olen ollut alalla yli kymmenen vuotta enkä ole päivääkään katunut!

Tämä ala on mitä parhain, koska täällä voin ja saan auttaa asiakkaita yhdessä elämänsä suurimmissa päätöksissä. Se tunne kun löydetään uusi koti tai ollaan saatu vanha koti myytyä uusille, on sanoinkuvaamattoman mahtava!

Haasteita toki riittää, mutta se tässä viehättääkin. Annan itsestäni 100 % juuri sinun kodintarpeittesi mukaan, että saataisiin asiat loksahtamaan paikoilleen. Ota rohkeasti yhteyttä, mikäli asunto-asiat ovat ajankohtaisia!

Mira Kauppinen, LKV Matkapuhelin: 040 660 9534 mira.kauppinen@op.fi

Äänekoski, Suolahti rt 76 m2 Riihijärvenkatu 18 A. 3h,k,sauna. F2013*. Valoisa päätyasunto valkotiilivuoratussa kauniissa rivitalossa. Tämä siisti ja kaunis asunto odottaa uusia asukkaita lähellä Suolahden keskustan palveluita, olisiko tämä sinun kotisi? Mh. 75.097 € Vh. 79.000 €. 531698

Äänekoski, Pukkimäki kt 94 m2

Kotakennääntie 13 A. 4h,k, F2013*. Tilava 94 m2 asunto Pukkimäellä aivan palveluiden vierellä. Muuttamaan pääsee pikaisesti sillä asunto on vapaa. Soita niin sovitaan näyttöaika! Vuokra 740 €. 538424

Äänekoski, Suolahti kt 63 m2

Keiteleentie 11 A. 3h,k,parveke. B2018*. Valoisa asunto yhtiön kolmannessa kerroksessa. Tilavalla pohjaratkaisulla oleva huoneisto jonka parveke on Suolahden Asemakadun suuntaan. Vuokra 560 €. 528647

Äänekoski, S Äänekoski okt

167/171,5 m2 Pahalammentie 90. 5h,k,s,kph. B2018*. Tämä kokonaisuus sijaitsee kauniilla paikalla Pahalammen rannalla, kiinteistöön kuuluu upea kaksikerroksinen hirsi- ja harkkorakenteinen omakotitalo, tilava autotalli varastotiloineen sekä viihtyisä rantasauna. Laadukkaat materiaalit ja toimivat tilat sekä kylpyhuoneen poreamme antavat asumiseen erityistä mukavuutta. Pihapiirissä on tilava talousrakennus jossa on kahden auton talli, sekä lämmin työhuone. Autotallissa on lisäksi sähköauton latauspaikka. Asuinrakennuksessa on maalämpö, yläkerrassa ilmalämpöpumppu ja lisää energiaa tuovat aurinkopaneelit. Rantasaunassa on lämminvesivaraaja, ranta avautuu kaakkoon. Tontti on suuri ja omaa rauhaa arvostavalle loistava paikka asua, tällaisia kohteita on harvoin tarjolla! Mh. 259.000 € 543797

Äänekoski, Markkamäki okt

101/135 m2

Ainolankatu 5. 3h,k,takkah,kh,s. Ei lain ed. e-tod. Valoisalla ja rauhallisella paikalla. K aukolämpö, varaava takka. Käyttövesiputket, vesijohdon ja viemärin tonttiliittymät on uusittu. Viemäri sukitettu ja hormi saneerattu. Autotalli, josta varastotilan kautta käynti takkahuoneeseen. Omalla 750 m2 tontilla. Mh. 45.500 €. 519850

Äänekoski,

Keskusta kt 61 m2

Väinämönkatu 10 as. 3h,k,p. D2007*. Viihtyisä, kaunis koti kerrostalon päädyssä talon kolmannessa kerroksessa. Lisää asumisen mukavuutta antaa tilava lasitettu parveke ja erinomainen sijainti aivan keskustan tuntumassa. Mh. 58.000 €. 675173

Äänekoski, Keskusta kt 60,5 m2

Kotakennääntie 12 A. 2h,k. E2013*. Pinnoiltaan remontoitu kaksio hissitalossa. Hyväkuntoinen huoneisto, jossa kylpyhuone, keittiö ja seinäpinnat uudistettu viime vuosina. Lasitettu parveke, tilava vaatehuone. Vapautuu sopimuksen mukaan. Mh. 60.351 € Vh. 62.900 €. 544615

Äänekoski, Likolahti rt 62 m2 Kelotie 5 A. 2h,k. Ei lain ed. e-tod. Valoisa ja viihtyisä kaksio, keittiöstä käynti kivalle takapihalle ja metsän reunaan päin. Siisti remontoitu koti, toimiva hyvän kokoinen kylpyhuone, hyvin suunniteltu pohjaratkaisu. Taloyhtiö on hyvin hoidettu ja sijainti on rauhallisen päättyvän tien päässä. Mh. 65.730 € Vh. 69.000 €. 543932

Äänekoski, Keskusta kt 67 m2

Väinämönkatu 7 B. 3h,k. E2013*. Mukava, pienen pintaremontin tarpeessa oleva kolmio. Upea näköala Rantapuistoon. Taloyhtiössä on remontoitu laajasti, mm. uusittu käyttövesiputket, saneerattu viemärit sekä remontoitu pesutiloja. Soita ja varaa esittelyaika! Mh. 64.000 €. 539213

Äänekoski, Suolahti kt 55,5 m2

Keiteleentie 19 A. 1h, kk, alkovi, s, ph. B2013*. Viihtyisä asunto aivan Suolahden keskustasta, helpon kulkuyhteyden päässä palveluista. Pienkerrostalon alimmassa kerroksessa oleva tilava asunto, johon tehty kattavat remontit ja oma sauna. Mh. 29.900 €. 530264

OP Kodin vuokravälittäjä Sanna auttaa toteuttamaan parhaan mahdollisen lopputulokseen.