Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 8 3 2 0 . 1 . 2 0 2 2
POISTOPISTE AVATTU! TUOTTEITA POISTOHINNOIN
1€,2€, 3€,5€!
SATOJA TUOTTEITA! ÄÄNEKOSKI
SEPELIT, PELLETIT, KUIVIKKEET KÄTEVÄSTI NOUTOPIHALTA ASSERI THERMO+ LÄMPÖSAAPPAAT -50°C • lämmin ja hengittävä lämpökenkä irrotettavalla sisävuorella
AHKIOT
Useita eri kokoja!
19
95
ALK.
39
95 pari
MEILTÄ LAXSTRÖM JÄÄSAHAT JA TUURAT
NELSON ANNOSSIEMENET SAAPUNEET
kpl
Karhu kärryn voittaja on Mirja Paatelainen Äänekoskelta Onnea voittajalle!
MEILTÄ ESLA POTKURIT
TRAKTORI- JA MAATALOUS TARVIKKEET Torikatu 3, Sammonkatu 4, 44100 ÄÄNEKOSKI ark. 8-18, la 9-16, su 11-16 puh. 014 523 125 meiltä yli 50 000 tuotetta! tarjoukset voimassa 26.1. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.
Osallistu CFMOTO-koeajokampanjaan 30.1.2022 saakka! Lahjoitamme koeajossa käyneille CFMOTO-PIPON! Tervetuloa liikkeeseemme!
AVOINNA: Ma-pe 9–16, la 9–14 www.brmotors.fi
Kuhnamonkatu 2, Suolahti Puh. 050 559 7427
RAKENNUSAINEITA AJATUKSILLE
Luotettava uutismedia on raaka-aine sydämen, mielen ja kielen sivistykseen. Laajenna siis maailmankuvaasi tämän lehden sisältöjen avulla, sinulle sopivalla tavalla, mobiilisti liikkeellä tai painetun lehden kanssa nautiskellen.
Luotettavan uutismedian tunnistat tästä nimestä
LEHDEN LOGO
283/2022 Seuraava ÄKS ilmestyy 3.2.2022
Käytä ääntäsi!
Vaalipäivä 23.1.
www.äks.fi
Kysymyksiä ja vastauksia
8
Toimittajalta Syyskuun 23. päivä, vuonna 2013, lausuu kaupunginjohtaja Hannu Javanainen sanat, jotka saivat aikaan naurunhörähdyksiä. Vietettiin terveyskeskuksen harjannostajaisia. Juhlapuheissa hehkutettiin, kuinka rakentuva terveysasema on Suomen nykyaikaisin. Samaan aikaan toisaalla iskettiin uuteen ja suureen satsaukseen paljon odotusta: tulevat potilaat odottavat palvelun parantumista, henkilökunta talon toimivuutta, ja päättäjät kassavirtaa sekä tyytyväisyyttä käyttäjien taholta. Näin suuri investointi ei ollut läpihuutojuttu – sitä suunniteltiin pitkään ja hartaasti. Mitkä olivatkaan ne sanat, jotka edesmennyt Hannu Javanainen lausui? Hän päätti juhlapuheensa lauseeseen: Tervetuloa sairastamaan Äänekoskelle! Uuden hyvinvointialueen myötä Javanaisen sutkaus on nyt, yhdeksän vuotta myöhemmin, yllättävän ajankohtainen. Voisiko Äänekoski olla hyötyjä palveluiden saatavuudessa ja tuottavuudessa? Sen ratkaisevat aluevaltuutetut. Sen ratkaisee uusi aluevaltuusto. Se on merkittävässä asemassa tulevaisuuden palvelujen kehittämisessä. Toivotaan, että kehitys on meille suotuisa. Itse olen positiivisen odottavalla kannalla. Äänekosken terveyskeskuksesta saa jo nyt erikoislääkärin palveluita – liekö lisääntyisivät entisestään? Ehkäpä terveyskeskuksemme toimii periaatteella 24/7, sillä Äänekoski on niin sanottu puolimatkan krouvi ajatellen pohjoisen Keski-Suomen avuntarvitsijoita. Uskon, että pihtiputaalainen särkypotilas pysähtyisi mieluusti Äänekoskelle hoitoa saamaan, siitäkin huolimatta että uudistunut Nelostie toi Jyväskylän ihan tuohon nurkan taakse. Näen jo neonvalot Nelostiellä: Tervetuloa sairastamaan Äänekoskelle! Marjo Steffansson
Ä KS
| 283
• 2 02 2
Kulttuuriselle hyvinvoinnille peukku Suolahtelainen musiikintekijä Ville-Veikko Liekkinen julkaisee pitkäsoiton viikon päästä. Levyjulkkareiden kynnyksellä on hyvä pysähtyä miettimään kuinka kulttuuri ja sen harrastaminen tekee hyvää.
Marjo Steffansson
Viime vuoden yksi kaupungin kulttuuripalkinnon saaneista, Ville-Veikko Liekkinen tietää jo harrastuksensa ja työnsä kautta, kuinka kulttuuri tekee ihmiselle hyvää. Hän on yhtä mieltä toimittajan esittämien väitteiden kanssa: hyvinvointialueiden pitää ottaa kulttuurihyvinvoinnin luominen tosissaan. Kulttuurihyvinvointi kuuluu soteuudistukseen osana kaikenikäisten ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistäjänä. Liekkinen liputtaa ajatukselle, että kulttuuria pitäisi tuoda varsinkin heille, jotka eivät siitä pääse heikentyneen terveydentilansa vuoksi nauttimaan. Laitokseen viety teatteri- tai musiikkiesitys on arvokas asia. – Kulttuuria pitäisi viedä palveluiden piiriin sillä hyvinvointi koostuu monista eri osa-alueista. Kulttuurin tarjonnan matalan kynnyksen toteuttaminen ja saaminen on merkittävä ja tärkeä asia. Myös me paikalliset kulttuurin tekijät olisi hyvä ottaa huomioon palveluiden suunnittelussa, Liekkinen vinkkaa. Liekkinen muistuttaa, ettei ihmisen
tarvitse mennä tarjonnan luokse, sillä tarjonta pystyy liikkumaan. – Se on fiksuutta ja tasa-arvoista ja tasapuolista. Kulttuurista nauttiminen ei saa olla ihmisen kyvystä tai resurssista kiinni. Keinoja löytyy rakenteiden muutoksista. LÄÄKÄRI MÄÄRÄÄ lähetteitä laboratorioon ja röntgeniin. Ehkäpä lääkäri voisi määrätä myös kulttuurin pariin? THL listaa kuinka kulttuuriharrastus pidentää ikää, taide auttaa uupumukseen ja musiikin harrastaminen rentouttaa. Apua ei tarvitse aina hakea apteekin hyllyltä. – Kuluttuurilähete kuulostaa kannatettavalta ajatukselta. On tärkeää, että päästää yhdenvertaisesti osallistumaan. Tämä olisi hyvinvoinnin tukemista mitä parhaimmalla muodolla. Tällainen mahdollisuus pitäisi kyllä tarjota, tämä on hieno ja kaunis ajatus. Ihminen on kokonaisvaltainen paketti ja jos joku osa-alue sakkaa, se tuppaa heijastumaan moneen muuhunkin, Liekkinen sanoo. Moni sairaus, on se sitten fyysinen tai psyykkinen, rajoittaa elämänpiiriä. – Voi kunpa pystyisimme tarjota syitä lähteä jonnekin mukavaan koke-
mukseen. Tällä voitaisi ehkäistä isompia pulmia ja säästettäisi isossa kuvassa vuorenvarmasti euroja, kun saadaan ihminen liikkumaan muutenkin kuin pakon edestä. Osallisuus ja osallistaminen ja ihmisen tarve tulla kuulluksi on tärkeää. – Se on aivan perustarpeemme, jotta pystymme olemaan osana tätä yhteiskuntaa, Liekkinen muistuttaa. ENTÄPÄ SE LEVY? Kiinni -nimeä kantava albumi on Liekkiselle jo nyt rakas ja tärkeä. Kansikuvan on taiteillut suolahtelaissyntyinen kuvataiteilija Janne Saarinen. – Julkaisin yksittäisiä biisejä kuten ajanmukaisesti kuuluukin. Tuli kuitenkin tunne, että olisi mukava saada aikaiseksi yksi iso kokonaisuus. Siitä se ajatus sitten lähti, Ville-Veikko Liekkinen hymyilee ja rapsuttaa syliin riskannutta Rauha-koiraa.
NET
Lue lisää Kiinni -albumin syntyvaiheista osoitteessa www.äks.fi
3
LEILA LINDELL
Avaus
Sitkeä tekijä.
Marjatta Huhta
410
Tarvitset aluevaltuustoon sellaisen, jolle menestystä on tyytyväinen asukas, hyvät palvelut ja toimivat ratkaisut.
Leilalle on tärkeää:
Äänestä itsellesi hoitoa!
• varmistaa lähipalvelut • jokainen ikäihminen saa lähialueellaan inhimillisen ja laadukkaan hoivan • turvata oikea-aikainen ja joustava hoitoon pääsy • antaa sopivaa tukea oikeaan aikaan niin sosiaali-, terveys kuin pelastuspalveluissakin. Pitkä kokemus politiikassa on antanut Leilalle lämpimän lujan otteen vaikeisiinkin kysymyksiin ja sisun viedä läpi pitkiä prosesseja.
Maksaja: ehdokas itse
Siksi Leila - Luja, mutta lempeä www.leilalindell.fi
ÄÄNESTÄ!
Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Aluevaltuuston toimikausi alkaa 1.3.2022 ja kestää 31.5.2025 saakka. Jatkossa aluevaalit toimitetaan kuntavaalien yhteydessä joka neljäs vuosi ja aluevaltuuston toimikausi alkaa kesäkuun alusta.
Äänestä sote-asiantuntija aluevaltuustoon !
Maria Kaisa Aula
Maksaja: Ehdokas itse
Lapsille, nuorille ja perheille parempi Keski-Suomi!
valtiosihteeri, valtiotieteen lisensiaatti
mariakaisaaula.net
375
Ajattelen isosti - Toimin paikallisesti
Keski-Suomen kansalaiset valitsevat 69 päättäjää sopimaan yhdessä, miten sotepalvelut järjestetään. Tärkeimmät päätökset tehdään ensimmäisellä valtuustokaudella, kun Keski-Suomen palvelutarjotin ja palvelupolut luodaan. Siksi nämä vaalit ovat jopa tärkeämmät kuin kuntavaalit! Jotkut kansalaiset ovat valittaneet, etteivät tiedä, mistä äänestää. Asia on selvä: äänestetään sinun hoidostasi, kun tarvitset apua. Aluevaltuusto päättää näistä: Miten pian saat ajan lääkärille tai hoitajalle? Saatko lähetteen erikoislääkärille? Missä? Kuinka kauan odotat leikkausjonossa? Saatko palvelusetelin, jos hoito viipyy? Lopetetaanko lähihoitokoti? Onko kotihoidossa riittävästi käsiä vai jääkö mummo jonoon? Lisätäänkö vuodepaikkoja vai pidetäänkö kiinni siitä, että kaikki kuntoutuvat 3–5 päivässä? Päätyykö nuori mielenterveysasioissa hoitoon vai jonoon? Voiko perhelääkäri tulla kotiin? Onko omaishoitajille riittävästi tuuraajia vai eikö ehditä? Toteutuuko saattohoito vai jääkö potilas omaisineen heitteelle? Nämä kysymykset ovat alueiden tehtäviä ja samalla ihmisarvoisen elämän peruskysymyksiä! Sote-uudistuksessa jätettiin työterveydenhuolto yksityisen puolen haltuun; siellä työikäiset saavat hyvän hoidon. Nyt on alueiden tehtävänä saattaa sotepalvelut sellaiseen kuntoon, että hoitoa saa, kun sitä tarvitsee. Uudistuksen ilonaihe on se, että erikoissairaanhoito ja peruspalvelut ovat nyt saman alueen hallussa. Ehkäpä resurssitkin voisivat nyt jakaantua tasaisemmin. Suomessa on pitänyt äänioikeus saavuttaa monimutkaisten vaiheiden kautta. Sääty-yhteiskunnassa äänioikeus kuului harvoille. Rajoitettu joukko miehiä porvarien, aateliston, talonpoikien ja papiston joukosta sai äänestää. Äänioikeutta laajennettiin, mutta valtiollisissa ja kuntavaaleissa sovellettiin äänioikeuden rajoitteita: konkurssi, maksamattomat verot, irtolaisuus, alkoholistihoitopaikka, kansalaisluottamuksen menetys, ulkomailla asuminen, naiseus tai vammaisuus. Vasta vuonna 1906 hyväksyttiin yleinen äänioikeus periaatteena, ensin valtiollisiin vaaleihin 1907, sittemmin myös kuntavaaleihin 1920. Vähin erin rajoitteita on purettu. Olimme ylpeitä äänioikeudesta! Taistelu äänioikeudesta voitettiin ja jokainen sai vallan päättää omasta äänestään. Kenelle sinä valtasi luotat? Jos et äänestä, luovut vallasta vaikuttaa. Silloin muut päättävät ohi sinun tahtosi. Käytä valtaasi vaikuttaa: äänestä asiantunteva, tiedonjanoinen, rakentava edustaja valtuustoon. Niin syntyvät ihmisarvoiset hoitoratkaisut.
Marjatta Huhta keskusvaalilautakunnan puheenjohtaja
Se tunne, kun suussa on kaikki kunnossa
Seuraava ÄKS ilmestyy to 3.2. Tämä on Jemon oikea äänestysnumero! Jemo Kettunen
muusikko, teologian YO ÄÄNEKOSKI
116
Säännölliset hammastarkastukset pitävät sinut kartalla suusi tilanteesta, ja orastavat ongelmat saadaan pysäytettyä alkuunsa. Varaa aika puh. 014 211 665 tai hammassirkku.fi ja tehdään yhdessä töitä suusi parhaaksi!
HS
Toimivat sote-palvelut kaikille, ei harvoille!
HS
Hammaslääkäri Katarina Matilainen
HS
Ajanvaraus 014 211 665 | hammassirkku.fi
Kaupunginjohtaja Matti Tuononen maalailee monttuja ja mutkia perustettavalle hyvinvointialueelle. Pelkona on, että palvelut huononee Äänekoskella.
Valuvikoja havaittavissa Suomeen ollaan muodostamassa 21 uutta hyvinvointialuetta tämä on iso hallinnollinen muutos myös kunnille. Miltä uudistus näyttää kaupunginjohtajan Matti Tuonosen konttorista katsottuna? Kävimme kysymässä.
Marjo Steffansson
J
o nyt pelätään, että tuleva sotekokonaisuus muodostaa uuden hallintohimmelin. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen ei pidä pelkoa aiheettomana. Tuononen sanoo, että uuden hallinnon muodostuminen on monisyinen juttu. Kunnan työntekijöistä noin puolet siirtyy uuden hyvinvointialueen palvelukseen ja meiltä häviää sosiaali- ja terveyslautakunta ja ainakin sosiaalijohtajan titteli. – Se tarkoittaa noin 600 työntekijää. Heidän työpaikkansa säilyy Äänekoskella, mutta ei Äänekosken kaupungilla vaan tulevalla hyvinvointialueella. Äänekoski on siinä mielessä onnellisessa asemassa, kun meillä on nykyaikaiset ja hyvät tilat. Huomiotavaa on, että Äänekoskella ollaan tehty jo keskittämistoimenpiteitä. – Meillä on todella kustannustehokkaat, hyvät ja laadukkaat palvelut. Pelkona on, että palvelut huononee. Tilat ja mahdollisesti työntekijämäärä säilyy, mutta jos palveluja aletaan tasapäistää, siten, että ne ovat koko hyvinvointialueella samanlaiset, se tarkoittaa sitä, että jos meillä on paremmat palvelut kuin muilla - palvelut heikkenee. Se on suurin pelko, Tuononen pohtii. JULKISHALLINNOLLA on vuosittain tietty euromäärä käytössä, ja tämä jakaantuu valtion ja kuntien välille. – Jos kuvitellaan, että hyvinvointialueet eivät pärjää rahamäärällä joka heille siirtyy, se tarkoittaa sitä, että se on kunnilta pois. Tällaista ei voi ennakoida muuten, kuin että emme elä yli varo-
Ä KS
| 283
• 2 02 2
jemme. Jäljelle jäävää palvelutarjontaa ei voida siis kasvattaa, ennen kuin on näkyvissä mihin täysin uusi tilanne meitä vie. – Eduskuntavaalit ovat jo lähellä, ja jos valtasuhteet muuttuvat, eikä meno ole enää kuin nyt, vaan aloitetaan sopeuttaa velanoton sijasta. Kysymys kuuluu silloin: sopeutetaanko hyvinvointalueilta vai kunnilta, Tuononen kysyy ja veikkaa samaan hengenvetoon, että rahat otetaan kunnilta. Leikkaukset näkyvät silloin koulutuksessa, tiestön kunnossa, infrastruktuurissa ja vapaa-aikatoimessa. – Nyt ollaan jännän äärellä.
van perustasossa, sillä emmehän me tiedä vuokrasopimuksen pituuttakaan. Ongelmia tulee, Tuononen povaa. Tuononen vertaa kuvioita yritysmaailmasta tuttuun liiketoimintakauppaan. – Yleensä kauppaan kuuluu myös kiinteistöt eli tuotantotekovälineet. Tuotannon tekijät jätetään nyt epävarmuuden tilaan kiinteistöjensä kanssa. Tämä on epäreilua. Tämä onnistuu kaupungeissa jossa on luontaisesti kysyntää, mutta miten käy pienille Keski-Suomen kunnille? Ei kenelläkään ole minkäänlaista intressiä ostaa vanhaa terveyskeskusta tai vanhainkotia.
ÄÄNEKOSKEN veroprosentti on 21,5 ja tästä verorahoituksesta siiirtyy hyvinvointalueelle 13 prosenttia. – Se on reilusti yli puolet meidän rahoituksestamme. Tuonosen mukaan suurin ongelma kuntien kannalta on olemassa olevat sotekiinteistöt, jotka jäävät kuntien omistukseen, joista hyvinvointialue maksaa vuokraa kunnille kolmen vuoden ajan. – Eihän tässä maailmassa kukaan kiinteistösijoittaja rakentaisi yhtään kiinteistöä mihinkään kolmen vuoden vuokra-ajalla. Mitäs sen jälkeen? Onneksi Äänekoskella on hyvät kiinteistöt, mutta monella kunnalla KeskiSuomessa on liuta kiinteistöjä joista mielellään päästäisi eroon. Tuononen esittää lisää kysymyksiä: – Kuka rakentaa uusia kiinteistöjä ja mikä on kunnan intressi investoida hyvinvointialueelle? Jos kaikki raha pitää investoida toisen omaisuuteen, niin eihän tässä yhtälössä ole mitään järkeä. Mikä intressi on investoida heille? Mikä intressi on ylläpitää rakennuksia kuin ai-
TUONONEN miettii, riittääkö meillä hoitavat kädet. Määrättyyn hoitajamitoitukseen peilattuna tilanne on vaikea. – Meillä ei valmistu hoitajia niin paljon, kuin eläkkeelle jäädään. Yhtälö on täysin mahdoton. Ei ole mitenkään realista, että tämä on mahdollista. Jaksan kuitenkin uskoa, että hoitotyö kiinnostaa tulevaisuudessa, mutta onko opiskelupaikkoja tarpeeksi, että hoitajamitoitukset olisi teoriassa mahdollista täyttää. Itse en näe sitä mahdollisena. Soteuudistusta on viilattu jo 15 vuotta. Tuononen sanoo, että valmista tuli liian äkkiä. Kunnat joutuvat työntämään rahaa isoille sotehartioille, riittääkö meidän rahkeet? – On hyvä asia, että uudistus saatiin läpi, mutta tiedän, että siinä on paljon valuvikoja kunnan ja kuntalaisen näkökulmasta katsottuna. Jokainen veronmaksaja rahoittaa tätä kokonaisuutta, ei siihen muualta ole rahaa tulossa kuin meidän omasta kukkarosta. Tuononen uskoo, että hänen kuvaamansa uhkakuvat on valmistelussa näh-
ty.
– Niistä ei ole vain haluttu välittää vaan päästä päämäärään keinolla millä hyvänsä. ONNEKSI meillä on uudenkarhea ja toimiva terveyskeskus. Se on Tuonosen mukaan Sairaala Novan jälkeen uuden hyvinvointialueen perintöprinsessa. – Olemme varautuneet siihen, että huonokuntoisimmiat soterakennuksemme eivät ole meille katastrofi, ongelma kylläkin. Onneksi meille on rakentumassa uusi vanhusten palvelukeskus, onneksi meillä on Kotisatama, joukko yksityisiä palveluntuottajia, kuten Attendo ja Esperi. Tuononen sanoo, ettei pelkkä hyvä tahto riitä, vaan rahaa pitää löytyä. – Jos toiselle annetaan niin toiselta otetaan pois, näinhän se on aina ollut. Valtionosuuksia on voitu leikata tai jätetään indeksikorotukset jakamatta. Silloin puhutaan leikkauksista. IKÄIHMISET ovat kunnalle kalliita, mutta jatkossa maksut hoitaa hyvinvointialue. – Me saamme ikääntyneiltä valtionosuuksia ja verotuloja. Kunnan näkökulmasta katsottuna vanhusväestö muuttuukin nyt houkuttelevaksi, Tuononen hoksaa ja lisää: – Kyllä tähän äkkiä puututaan, kun valtio tämän huomaa, Tuononen naurahtaa. Heikentyykö palvelutaso, pidentyykö jonot tai väheneekö palvelupaikat, sen päättää uusi, muodostettava aluevaltuusto. Sunnuntaina äänestetään - jos ei olla jo ennakkoon ennätetty.
5
ME HALUAMME HOITOA JA SOSIAALIPALVELUJA ON SAATAVA TARVITTAESSA KOKO KESKI-SUOMESSA
ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ
RIITTÄVÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ TAKAAMASSA PALVELUITA
Perusterveydenhuollossa kiireettömään hoitoon on päästävä 7 päivässä hoidontarpeen arvioinnista. Hoidon tarve pitää arvioida samana päivänä, kun asiakas on ottanut yhteyttä. Hoitolupaus koskee sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia, eli myös mielenterveyden haasteiden kanssa hoitoon pitää päästä viikossa. Pitkäaikaissairaille on aina tehtävä hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja huolehdittava hoidon jatkuvuudesta. Suunterveydenhoito on kaikkien saatavissa oikea-aikaisesti, hoidon tarpeen arviointi pitää tehdä samana päivänä, kun yhteyttä on otettu ja kiireettömän hoidon hoitotakuun on lyhennyttyä puolesta vuodesta kolmeen kuukauteen.
Sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisyyn on panostettava. Varhaisen tuen saanti ehkäisee syrjäytymistä ja eriarvoisuutta tehokkaasti. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on organisoitava niin, että työ perustasolla vahvistuu ja lähetteiden tarve erikoissairaanhoitoon vähenee. Ennaltaehkäisevän työn tulisi olla toiminnan lähtökohta. Sairauksiin ja ongelmiin puututaan ajoissa, jotta tilanteet ehdi kehittyä vakaviksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä palo- ja pelastustoimen henkilöstö tuottaa kaikki edellä kuvatut palvelut. Hyvä henkilöstöpolitiikka on avainasemassa palveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä. Vain osaava ja motivoitunut henkilöstö takaa, että palvelut ovat hyvät ja niitä on riittävästi saatavilla. Tarvitsemme paitsi osaavaa, mutta myös motivoitunutta ja hyvinvoivaa terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstä. Sote alan koulutusta lisättävä yhteistyössä oppilaitosten kanssa.
184
195
Ikääntyneiden kotona asumista on tuettava monipuolisen avun ja tuen turvin. Ikääntyneiden neuvola- ja kuntoutuspalveluita tulee kehittää. Palvelutarpeen muuttuessa on taattava kaikille ikääntyville turvallinen arki. Tarvittaessa sekä lyhyt että pitkäaikainen palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen tulee olla mahdollista. Omaishoidon tukea pitää laajentaa ja sen asemaa vahvistaa.
224
232
241
256
JUHA HYÖTYLÄINEN
KARI KIISKINEN
PEKKA OULI
MAIJA PIITULAINEN
SEPPO RUOTSALAINEN
JOHANNA VERTAINEN
hoitotason ensihoitaja, ensihoidon kouluttaja
työsuojelupäällikkö
digitaalisten oppimisympäristöjen asiantuntija
kunnallisneuvos, lausuntataiteilija
s/a käynninvarmistaja
lähihoitaja, pääluottamusmies
6
2 8 3 • 2 02 2
| Ä KS
Sotepäättäjille vaativat evästykset
Lasse Hämäläinen
Historian ensimmäisten aluevaalien alla: kansa mielessä, ryhti kasassa ja lillukanvarsia varoen. – Sellaisen viestin laittaisin sotepäättäjälle, että pitää olla suoraselkäinen. Ryhtyä ja uskaltaa ottaa selvää kaikista asioista, jotka koskevat maakuntaa Jyväskylän ulkopuolella, toteaa suolahtelainen Eija Tourunen. Terveyspalvelut nousevat esille, mutta erityisesti hän kantaa huolta nuorisosta ja yksinäisistä ihmisistä, joiden hyvinvoinnista kolmas sektori kantaa paljon vastuuta. – Järjestöjen ja muiden toimijoiden työn jatkuminen ja kehittäminen ei saa unohtua. Kyseessä on mittava, tehokas ja edullinen voimavara, jolla tavoitetaan ihmisiä, jotka muuten jäisivät vähälle huomiolle, Tourunen arvioi Puoluepolitikoinnin voi Tourusen mielestä jättää taka-alalle, sillä tarvitaan neutraalia näkemystä. Hyvinvointialueen johtajalta hän odottaa, että tämä on myös pienten ihmisten ja paikkakuntien asialla. On koulutettu ja hoitaa kokonaisuutta tasapuolisesti.
Toimivat sote-palvelut kaikille, ei harvoille! Vasemmistoliiton ehdokkaana Äänekoskella:
Riikka Happo
94
yrittäjä ÄÄNEKOSKI
Senja Länsiö
sosionomi ÄÄNEKOSKI
110
lähihoitaja ÄÄNEKOSKI
131
psykologian opiskelija ÄÄNEKOSKI
Michelle Seppälä
Anne-Maria Kankainen
157
Sirpa Martins
Äänekoskella 15 vuotta asunut, mutta äskettäin naapurikuntaan muuttanut Sanna Poikolainen muistuttaa, että soteuudistuksella on luvattu laittaa asiat kuntoon ja vaalia tasavertaisuutta kaikkien kesken koko maassa. – Tuossahan sitä on muistutusta ja tavoitetta päättäjille, kunhan vain pysyy mielessä. Poikolainen arvioi, että hyvinvointialueiden luominen, käynnistäminen ja pyörittäminen vaatii yhteishenkeä, ja että jokainen tekee parastaan. Toiveena on, että yksilöt otetaan asiakkaina huomioon. Myös kolmannen sektorin työlle pitää antaa tukea ja arvoa. Johtajilta Poikolainen odottaa ammattitaidon ja asiakeskeisyyden lisäksi ymmärtämystä ihmisiin. – Politiikka ja kuppikunnat joutavat taka-alalle. Energia pitää keskittää sujuviin palveluihin. Tsemppiä kaikille, päättäjillekin. Ovat kovan paikan edessä.
YHTEISELLÄ ASIALLA
Ville Rantanen 432
116
ÄÄNESTÄ PAIKALLISTA OSAAMISTA!
muusikko, teologian YO ÄÄNEKOSKI
132
hoiva-avustaja ÄÄNEKOSKI
Matti Virtanen
Jemo Kettunen
– Olisi alkuun hyvä, kun palvelut pysyisivät edes ennallaan. Soteuudistus on iso ja monitahoinen juttu, joka on lähellä ja läsnä ihmisiä. Isoja kysymyksiä on paljon, mutta vastauksia vielä vähän, pohdiskelee äänekoskelainen Teuvo Piilola. Hän varoittaa päättäjiä sortumasta joopas eipäs ja sulle, mulle -suhmurointiin. -Tuontapaiseen kompurointiin ei ole varaa. Lillukan varret ovat vaarallisia, etenkin näin mittavissa hankkeissa. – Politiikkaahan tämä muutos on, mutta politikointi on jätettävä taka-alalle ja nähtävä asiat kokonaisuutena, jossa alueellinen tasa-arvo toteutuu. Piilola painottaa, että palvelut on saatava ulottuville ja sujuvasti saataville. – Sitähän tällä hankkeella haetaan ja kaupan päälle kustannustehokkuutta. Hän toivoo, että päättäjät osaavat valita pätevät ja asiantuntevat toimialajohtajat sekä koko hyvinvointialueelle jämäkän ja delegointitaitoisen ammattijohtajan.
Ilídio Monteiro Flores
529
135
koulunkäynninohjaaja lähihoitaja ÄÄNEKOSKI
168
kulttuurijohtaja, yrittäjä ÄÄNEKOSKI
Heli Vuorinen
Marke Tuominen
Sosiaalialan ohjaaja
Kolme jämäkkää vaihtoehtoa
169
viestinnän lehtori FM ammatillinen erityisopettaja ÄÄNEKOSKI
Vasemmistoliiton numerot Keski-Suomessa 88-173
488
511 Lauri Lax
Antti Peltomäki
531 Petra Virtanen
Maksaja Ville Rantanen
– Kyllähän sitä semmoiset terveiset laittaisin, että tarvitaan kokonaisvaltaista näköalaa ihmisten hoitamiseen ja terveyskeskusten tulee tarjota niihin laitetulle rahalle vastinetta, evästää sumialainen Marja Kortesalmi tulevia hyvinvointialueen päättäjiä. Sosiaalipuolella on tärkeää kiinnittää huolta lasten ja nuorten aktiiviseen hyvinvointiin. Tulevaisuus on heidän. Samalla huoli on myös vanhuksista, niin nykyisistä kuin tulevista. – No nyt vanhusten olot on mitä on. Heitä ei pidä unohtaa. He ovat antaneet panoksensa Suomelle. Kortesalmi arvioi, että työssäkäyvät ja terveet kyllä pärjäävät jatkossakin ja etusijalle tulee laittaa heikommin toimeen tulevat. – Ansaitaan semmoiset päättäjät mitä valitaan, se on demokratiaa. Vastuuta tässä on niin valitsijoilla kuin sitten päättäjilläkin, kun ryhtyvät hommiin. Johtajalta vaaditaan monialaosaamista ja sydäntä.
Neljä kysymystä – 28 vastausta 1.Meillä tarvitaan kipeästi lääkettä työvoimapulaan. Miten turvataan riittävä henkilöstö tulevaisuuden paikallisiin sote-palveluihin? 2. Uskotteko soteuudistuksen parantavan terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuutta Äänekoskella. Jos vastaatte kyllä, kerro kuinka arvelette palveluiden kehittyvän. Jos epäröit, niin mikä/mitkä on/ovat pahin pelkonne? 3. Onko yksittäisellä valtuutetulla mahdollisuutta vaikuttaa Äänekosken sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimen toimivuuteen? 4. Voisiko tulevien palvelujen suunnitteluun ja kehitykseen ottaa mukaan myös äänekoskelaisia yrityksiä?
Marjo Steffansson
Sosialidemokraatit 1. Työolot on saatava kuntoon että ihmiset voisivat tehdä työnsä kunnolla ja motivoituneina sekä tarjottava jatkuvaa koulutusta. Palkkauksen olisi vastattava koulutusta ja työn vaativuutta. Näin välttäisimme tulevaisuudessa isommat rekrytointiongelmat. 2. Tällä hetkellä mielestämme peruspalvelut Äänekoskella toimii hyvin ja meillä olisi mahdollista laajentaa palveluita esimerkiksi ympärivuorokautinen terveyskeskuspäivystys voisi tulla kyseeseen ja voisimme tarjota ympärivuorokautisia terveyskeskuspalveluita koko pohjoiseen Keski-Suomeen. Ihmiset saisivat parempaa palvelua ja tämä toisi turvallisuutta myös ensihoidon työkuormaa ajatellen matkojen suhteen eli ambulanssit eivät olisi varattuna niin pitkään tehtävillä. Uskomme että myös liikkuvat palvelut ja digitaaliset palvelut tulevat lisääntymään alueellamme eri sektoreilla esimerkiksi sosiaalipalvelujen suhteen. 3. Kyllä on mahdollista vaikuttaa. Muiden valtuutettujen ajatuksiin perehtymällä asioihin ja pysymällä faktatiedoissa sekä tekemällä aloitteita ja olemalla yhteistyökykyinen. 4. Äänekoskella on toimivia sote-alan yrityksiä joten yhteistyötä täytyisi teh-
dä sekä miettiä mikä toimii ja mitä kehitettävää palveluiden suhteen olisi. Kolmannen sektorin osaaminen tulee ottaa osaksi palveluiden turvaamista ja kehittämistä.
Keskusta 1. Henkilöstön osallistamisella ja sitouttamisella työnsä organisointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöltä on saatavissa parhaat ideat ja käytännöt, joita kannattaa yhdessä jalostaa eteenpäin. Ideoista kannattaa maksaa myös porkkanaa siltä osin, kun ne vaikuttavat käyttötalouden kustannuksiin ja työn sujuvuuteen. Työpaikan sisäisellä työilmapiirillä ja imagolla on myös ratkaiseva merkitys sen pito- ja vetovoimaan henkilöstön osalta. Onnistumisten esille nostamisten ja yhteishengen kautta saadaan paras tulos. Äänekoskella onkin terveyskeskuksessa tässä onnistuttu ylilääkärin johdolla. Tutkimustenkin mukaan tällä on merkittävä vaikutus. On tärkeää, että työyhteisössä viestintä toimii ja asiakas on ykkönen. 2. Kyllä. Äänekoskella on tehty erittäin hyvää ja palveluiden saatavuutta edistävää kehittämistä viimeisten vuosien aikana. Kun Äänekosken hyvät käytännöt ja Keski-Suomessa muillakin alueilla kehitetyt laitetaan yhteen, että niistä poimitaan asiakkaan ja potilaan näkökulmasta paras malli käyttöön niin silloin äänekoskelaisetkin hyötyvät. Digitaalisten palveluiden kehittäminen ja asiakas- ja potilastietojärjestelmän saaminen mahdollisimman pikaisesti
käyttöön on meille asiakkaina tärkeää. On tärkeää, että tieto on reaaliaikaisesti käytettävissä ja että potilaana pystymme itsekin Kanta järjestelmän kautta tsekkaamaan mitä on kirjattu. Erityisen tärkeää on saada laajemmin käyttöön myös netin kautta ajanvaraukset esim. lääkäreille ja terveydenhoitajille ja ammattilaisille. Kaikki eivät pysty digitaalisia palveluita käyttämään ja terveydenhuollon henkilöstölle vapautuu tämän myötä aikaa palvella heitä myös perinteisesti. 3.Yksittäinen valtuutettu pystyy aktiivisen toimintansa ja hyvien neuvottelutaitojen ja verkostojen avulla vaikuttamaan näiden toimivuuteen. Katseet pitää osata saada kääntymään oikeisiin asioihin. Tarpeet ja palveluiden toimivuuteen odotukset ovat koko hyvinvointialueella samankaltaiset.
Vahvistetaan avustavien tehtävien ja tukipalveluiden ammattityövoimaa ja keskitetään kasvava sote-ammattilaisten työvoima hoito- ja hoivatyöhön. Huolehditaan siitä, että sote-ammattilaisten palkka ja työolot sekä johtaminen ovat asiallista ja oikeudenmukaista.
4. Hyvinvointialueen yhteistyö koko alueensa yritysten kanssa on erittäin tärkeä asia, joten äänekoskelaisten yritysten osallistaminen suunnitteluun ja kehittämiseen olisi olennaista. Hyvinvointialueen organisaation rakennetta suunniteltaessa yritysfoorumi olisi tähän sopiva ratkaisu esim. vaikkapa kehittämisen alle.
3. Kyllä on. Yksin voi tehdä avauksia, yhteistyöllä ne saadaan maaliin.
2. Kyllä uskomme. Siihen tarvitaan teknokratian sijaan toimivaa demokratiaa. Äänekoskella on paljon hyviä esimerkkejä ja kokeiluja siihen, miten toimivan kansalaisyhteiskunnan ja toimivien sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyöllä edistetään ihmisten hyvinvointia, sosiaaliturvaa ja terveyttä. Joukkoliikenteen kehittäminen alueella on tärkeä osa palvelujen kehittämistä. Sosiaali- ja terveystoimen rajapintojen parempi yhteistyö tuo apua ja yhtenäistävät palveluja asiakkaiden eduksi.
4. Toimivassa, demokraattisessa kansalaisyhteiskunnassa kaikilla on ääni, myös elinkeinoelämällä. Yrityksiltä saa hyvin-
kin toimivia ja käyttökelpoisia ideoita. Perussuomalaiset
Vasemmistoliitto 1. Lisätään oppisopimuskoulutusta aikuiskoulutukseen ja sote-koulutuksen aloituspaikkoja toisen asteen koulutukseen. Jatko- ja muuntokoulutetaan ihmisiä.
1. Sote-ala tulee tehdä houkuttelevaksi suomalaisille työntekijöille. Siihen ratkaisuna on oikea palkkaus ja hyvät, motivoivat työolosuhteet, kuten riittävä henkilöstömitoitus ja oikeanlaiset tietojärjestelmät, ettei operatiivista työaikaa kulu liiaksi esim. kirjaamiseen ja tietojen siirtoon. Sote-alan sisäisten ongelmien ja työn kuormittavuuden korjaaminen julkisia resursseja lisäämällä on siis yksi merkittävä ratkaisu alan työvoimapulaan. Julkisten resurssien lisäämisen
rinnalla tulee käyttää kohdennettua sotealan koulutusta alalle soveltuville henkilöille, paikallisesti. Suomessa on korkea työttömyys, josta saadaan lääkettä työvoimapulaan, kun koulutus kohdennetaan oikein. Alan koulutuksessa ja työkriteereissä tulee korostua soveltuvuus alalle sekä suomen kielen taito. 2. Toivomme sote-uudistuksen parantavan terveys- ja sosiaalipalveluja Äänekoskella. Meillä on uusi, hieno terveyskeskus ja uskomme, että Äänekosken terveyskeskuksen resursseja voidaan hyödyntää ja kehittää sote-uudistuksen myötä. Kustannukset tulevat sote-puolella mahdollisesti kasvamaan ja riski veronkorotuksiin lisääntyy, joten on tärkeä asettaa etusijalle suomalaisten hoito ja turva. Päättäjillä tulee olla uskallusta ja kykyä tehdä julkisen talouden menokohteissa priorisoituja valintoja, jolloin saamme sote-palvelut ja niiden saatavuuden kehittymään. 3. Politiikka on aina yhteistyötä, mutta Äänekoskella terveyskeskuksen ja pelastuslaitoksen uudet toimivat tilat antavat todellisen vaikuttamisen mahdollisuuden myös yksittäiselle valtuutetulle, kun valtuutettu on sellainen, joka rohkenee ja osaa tuoda esille Äänekosken vahvuudet hyvinvointialueella. 4. Hyvinvointivaltiossa sote-palveluiden täytyy olla tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla tulotasosta riippumatta. Sotepalvelut täytyy siis taata julkisen sektorin puolelta. Äänekoskelaiset yritykset voivat hyvin tuottaa palveluja julkiselle
sektorille; tärkeinä kriteereinä laatu ja yhteisövero. Kokoomus 1. On tärkeää, että sujuvoitetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintamalleja ja puretaan organisaation ”siiloja”, että saadaan kohdennettua henkilöstöresursseja pois hallinnoinnista varsinaiseen potilas-ja asiakastyöhön. Tänä päivänä digitalisaatio mahdollistaa entistä enemmän etäyhteyksien käytön hoitotyössä, jolloin saadaan nopeutettua ja lisättyä palveluja ja asiakaskontakteja. Käytetään myös yksityisen sektorin palveluja julkisten ohella esim. palvelusetelien avulla, mikä nopeuttaa hoitoon pääsyä merkittävästi. 2. Uskomme, että pidemmällä aikavälillä palvelut voivat parantua, kun hyvinvointialueiden Sote-yksiköt tekevät yhteistyötä ja pyrkivät löytämään parhaita käytäntöjä toimintamalleihin ja prosesseihin. Tämä edellyttää hyvää yh-
teistyötä koko alue huomioiden ja sitä, että otetaan henkilöstö mukaan muutosten suunnitteluun, ”ylhäältä annettuna” muutoksen johtaminen ei onnistu. 3. Tulevat aluevaltuutetut edustavat koko hyvinvointialuetta, mutta äänekoskelaisen aluevaltuutetun on oltava aktiivinen ja hänen on tuotava esille oman paikkakunnan Soteen liittyviä asioita ja kehittämistarpeita aluevaltuustossa. 4. Kyllä voidaan ja pitääkin ottaa. Yksityisten yritysten ja myös kolmannen sektorin Sote-osaamista ja resursseja esim. kuntoutus- ja fysioterapiapalveluissa on hyödynnettävä.
eellinen yhteistyö. Tulevan hyvinvointialueen hallinnon rakenne on vielä avoin. Siten mahdollisten alueellisten lautakuntien kautta paikallisten yritysten vaikuttamismahdollisuudet voisivat olla paremmat kuten myös suorat yhteydenotot valtuutettuihin ja lautakuntien jäseniin.
Kristillisdemokraatit
Vihreät 1. Henkilöstövajaus on valtakunnallinen ongelma. Henkilökunnalle pitää maksaa koulutusta ja työn vaativuutta vastaavaa palkkaa. Työolosuhteiden pitää olla kunnossa - esimerkiksi riittävästi työntekijöitä toimipisteissä ja hyvä johtamiskulttuuri. Paikallisten sote-palveluiden henkilöstöstä suuri osa asuu seutukunnalla. Siksi meidän kaupunkimme pitää olla hyvä asuinpaikka, jolla on veto- ja pitovoimaa. Tähän kuuluu mm. laadukas varhaiskasvatus- ja koulutarjonta. Asuinympäristön pitää olla viihtyisä ja erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia pitää olla tarjolla. 2. Todennäköisesti palvelut pysyvät suht ennallaan. Riskinä on, että mikäli koko Keski-Suomessa palveluja tasapäistetään, niin joidenkin Äänekoskella hyvin hoidettujen asioiden taso voi laskea. Esimerkiksi diabeetikot saavat meillä hyvin käyttöönsä jatkuvasti verensokeria mittaavia sensoreita ja hammashuoltoon saa aikoja varsin nopeasti. Toisaalta jos käyttöön otetaan liikkuvia terveyspalveluja, palvelutarjonta voi jopa parantua keskustaajaman ulkopuolella, kuten Konginkankaalla ja Sumiaisissa. 3. Yksittäinen valtuutettu voi aktiivisesti pitää asioita esillä ja siten saada kannatusta valtuustoryhmältään ja toisten puolueiden edustajilta. Joka tapauksessa aluevaltuustossa pitää tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta palveluiden laatu saadaan turvattua. 4. Äänekoskelaisten yritysten mukaan saaminen olisi toivottava asia. Toisaalta palveluiden suunnittelu tapahtuu koko Keski-Suomen laajuudella, joten avainasemassa on pikemminkin yrittäjien alu-
1. Oppisopimuskoulutuksella voitaisiin houkutella esim. työttömiä ja nuoria kouluttautumaan sote-alalle. Myös maahan muuttaneita voitaisiin kouluttaa ensi alkuun avustaviin töihin. Monestikaan kielitaito ei ole riittävä itsenäisesti työskentelyyn.
2 .Pelkäämme pahoin, että yhä useammat palvelut siirretään Jyväskylään. Näin ei saisi kuitenkaan käydä vaan jokaisella paikkakunnalla pitäisi olla peruspalvelut käytettävissä. Jos ei tarvetta ole joka päivä, niin esim. kerran viikossa. Kohtuutonta vaatia, että esim. Pihtiputaalta joku joutuisi asioimaan Jyväskylässä asti. Varsinkin pienituloiset jättäisivät yhä useammat ennalta ehkäisevät palvelut käyttämättä. Jo nyt tiedämme tapauksia, joissa henkilö soitti ambulanssin paikalle. Potilas oli kuitenkin niin hyvässä kunnossa, ettei ambulanssi saanut ottaa häntä kyytiin vaan olisi pitänyt mennä taksilla Jyväskylään. Potilaalla ei ollut sillä hetkellä yhtään rahaa, joten taksi ei häntä kyytiin ottanut. Kelalta olisi pitänyt saada etukäteen maksusitoumus, mutta eihän ihminen voi aina etukäteen tietää, milloin ensiapuun tarvitsisi päästä. 3. Ihan varmasti voi, mikäli perustelee kantansa riittävän hyvin. Tietenkin asiaa helpottaa, mikäli useampi valtuutettu ajaa samaa asiaa. 4. Pitää ottaa mukaan yrityksiä ja ihmisiä eri paikkakunnilta. Emme keskittäisi suunnittelua pelkästään johtoportaalle, paras tulos saataisiin, mikäli suunnitteluun otetaan mukaan aivan tavallisia työntekijöitä kuten lähihoitajia, perhetyöntekijöitä ja niin edelleen.
Mistä äänestän aluevaaleissa ja miksi? Aluevaaleissa valitaan valtuusto hyvinvointialueille. Valtuusto vastaa vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä hyvinvointialueella. Sote-uudistuksessa perustettujen hyvinvointialueiden tavoitteena on varmistaa yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat peruspalvelut kaikkialla Suomessa. Äänelläsi on suora vaikutus toimivaan arkeen. Edustajasi päättävät lähipalveluista ja palveluverkon rakentumisesta, esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien sijoittumisesta ja niissä tarjottavista palveluista sekä koko hyvinvointialueella tasavertaisesta palvelujen saatavuudesta.
Hyvinvointialueen palvelut liittyvät ensiparkaisusta elämämme viimeisiin vaiheisiin. Hyvinvointialueen tehtäviä • • • • • • • • • • •
Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Sosiaalihuolto Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Työikäisten palvelut Ikääntyneiden palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Vammaispalvelut Oppilas- ja opiskelijahuolto Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Pelastustoimi
Käytä ääntäsi toimivien palvelujen puolesta!
Hyvinvointialueella on itsehallinto ja ylintä päätösvaltaa alueen asioissa käyttää aluevaltuusto. Suomessa on 21 hyvinvointialuetta. Helsingissä hyvinvointipalveluista vastaa kaupunginvaltuusto. Sinä päätät, kuka oman hyvinvointialueesi aluevaltuustossa on. Aluevaltuusto puolestaan päättää sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelujen järjestämisestä vuodesta 2023.
Maalaisjärki on supisuomalainen menestystuote. Sitä käyttämällä asiat tuppaavat ratkeamaan ja monet hössötykset jäävät hössöttämättä. Toimiva hoiva ja turva kaipaavat enemmän järkeä kuin poliittista byrokratiaa.
546
547
SONJA AUKEE
LOTTA AHOlA
Sosiaali- ja terveys- Lääkäri alan opett., sairaan- Jyväskylä hoitaja YAMK Jämsä
557
KARi HOLm
pEKkA HUIkKO
568
Toimitusjohtaja, yrittäjä Keuruu
IRJA BERGLUND Sosiaali- ja terv. huoll. osastonsihteeri, merkon. Jyväskylä
558
Vanhempi konstaa- Yrittäjä, insinööri peli, eläkeläinen YAMK Kivijärvi Joutsa
EmIlIA KOIkKALAInEn
548
päIvI IkKALA
579
580
DI Saarijärvi
590
NiIlO NiSsInEn Koulutussuunnittelija Jyväskylä
591
JUHA OkSANEN Ravintolayrittäjä Jyväskylä
601
KM Jyväskylä
Eläkeläinen Jämsä
612
KAROLiInA SARASTE
Projektisihteeri, YTM Jyväskylä
623
SATU TUKiA
Palveluvastaava, sairaanhoitaja Jyväskylä
Työpäällikkö Laukaa
MBA, hallitusammattilainen Jyväskylä
603
AnTTI KOSkElA Erikoishammasteknikko Jyväskylä
594
604
605
616
TERHI SimONEN- mARiA SiSsOnEn KATi SOmiSkA JOKiNEN Terveydenhuollon Erikoissairaan-
624
625
JARkKO
Apteekkari, yrittäjä ViITAsAlO Jämsä Sivutoiminen palomies, taksinkuljettaja Multia
KTK, Junior Business Solution Expert Jyväskylä
maisteri, sosiaali- ja hoitaja terveysalan opett. Äänekoski Jämsä
626
JOHANnA ViKkI Sairaanhoitaja, sammutusmies Laukaa
Sähköasentaja, yrittäjä Jyväskylä
584
pEETU LUIRO
627
KASTEHElmi VUOlLE-APIALA
Erikoissairaanhoitaja, yrittäjä Keuruu
Laukaa
564
555
556
565
566
mARkKU KEURUlAiNEN
Majuri evp Toivakka
575
SiNiKkA KiLPIkOsKi
Psykologi Jyväskylä
576
567
TtT, fysioterapiayrittäjä Jyväskylä
577
578
HELJä LAAJAlA pETRI LAAkSONEN JUUsO LAITInEn
AnTTI KyRöLäInEn
Toimitusjohtaja Kyyjärvi
Kunnossapitopäällikkö Viitasaari
585
sosiaali- ja terv.huoll. Pääomasijoittaja, sihteeri yrittäjä, eläkeläinen Jyväskylä Jyväskylä
mARkKU KAUPpiNEN
574
LAURI KRöGER
586
Opiskelija, valmentaja Jyväskylä
587
YTK, kunnallissihteeri Jyväskylä
588
589
TOmmI LUNTTiLA mARkUs miKkOlA TERHI miNkKiNEN JUHO NEUvOnEn HARRI NiEmInEn
BBA-opiskelija Jyväskylä
Yrittäjä, maa- ja Ohjelmistometsätaloustuottaja suunnittelija Äänekoski Jyväskylä
595
596
Tradenomi YAMK, KTK, opiskelija työsuhde- ja työJyväskylä hyvinvointiasiant. Konnevesi
597
RAIlI pAAvOnEn SiIRI pApiNnIEmi ElInA pERäNEN
606
AnNiInA RUNTU- mARkO VUORI-SALmElA RUOkOlAiNEN
615
dosentti, sairaanhoitaja Jyväskylä
Yrittäjä Jyväskylä
Yrittäjä, eläkeläinen Sosiaali- ja terveys- Ylioppilas alan lehtori, KM Keuruu Jyväskylä Jyväskylä
kirurgian ylilääkäri Yrittäjä, eläkeläinen Tohtorikoulutettava, FM Jyväskylä Kannonkoski Jyväskylä
614
KRIsTiInA KROnHOLm
554
JOHANnA HEIkKiLä mAARIT HEIkKiNEN mERJA HEIsKANEN VELi-mATTI HELENiUs Kliinisen hoitotiet. Sosionomi, yrittäjä Hammashoitaja,
563
573
583
Lakimies, OTM Jyväskylä
AnTTI pöyHöNEN mARkKU Puolustusvoimien pöyHöNEN
Terveydenhoitaja, TtM Jyväskylä
553
TERO KALAVAInEn TUOmO KALlIOmäKi
572
593
RiITTA-mAIJA HAUTAmäKi
Diplomi-insinööri, ICT-ratkaisuprojektipäällikkö arkkitehti Äänekoski Jyväskylä
SANTERI LOHi
Ensihoitaja, sairaanhoitaja Jyväskylä
FM, lukion rehtori Toimitusjohtaja, emerita taksiyrittäjä Laukaa Hankasalmi
Eläinlääkäri, ELT Karstula
LAURI ViITAnEn
AApO LiUkKO
552
562
OlLi JämséN
ARJA pAAkKiNEN JUHA pAAPpANEN TApANi pAAsU
613
JANi SiHvOnEn
VELi-mATTI JAATInEn
582
592
602
miKkO piRTTimäKi KimmO pOHJAnHEImO Toimitusjohtaja,
Yrittäjä Jyväskylä
581
Työtoiminnan ohjaaja Petäjävesi
561
571
AkI KORPInEn
Sairaanhoidon opettaja, yksikönjohtaja, KT Jyväskylä
FM, rehtori, eläkk. Kinnula
560
570
551
AnITTA HAKkARAiNEN
Lähihoitaja, Äänekoski
KATJA
HEImO LAJUNEN HARRI LEHTInEn TiInA LEpPäNEN Erikoislääkäri, perhelääkäri Jyväskylä
Pääkonsuli, yht.tri (hc) Jyväskylä
Terveydenhoitaja, IsOmöTTöNEN kouluterv. osaston- Perhepäivähoitaja, hoitaja tradenomi Jyväskylä Jyväskylä
TARmO KONsTARi mARJA-LiIsA Diplomi-insinööri KONTIO
550
TimO FREDRiKsOn TAInA GEIJER
559
569
Jämsä
549
JARi RyTköNEN
608
RiIkKA
Yrittäjä, eläkeläinen SAAsTAmOInEn Rakennusinsinööri, Uurainen Paraurheilija, res. kiinteistömanageri ltn., yrittäjä Jyväskylä Jyväskylä
618
619
JUHA SUOnpERä piRkKA SyVäNORO AlEx TABELl Eversti evp.,KSSHP Vakuutusedustaja, valtuuston pj yrittäjä Jyväskylä Jyväskylä
628
629
Kirurgi Muurame
599
600
HANnU piIspANEN LiNDA pipPURI Lehtori, terveystieteiden maisteri Jyväskylä
609
Sosionomi, varhaiskasvatuksen opettaja Jyväskylä
610
611
ARJA SAHlBERG OlLi SALOHEImO KALlE SALONEN YTT, eläkeläinen Jyväskylä
Erikoishammaslääkäri Jyväskylä
620
Asiakaspäällikkö, KTM Jyväskylä
621
622
KONsTA TARnAnEn miKkO TENHUnEn KATi-ERIkA TimPERI Sairaanhoitaja,
Ravintolapäällikkö, Opiskelija, baarimestari freelancer-toimitt. Jyväskylä Jyväskylä
630
SAUlI VUORInEn ViLlE VäyRynEn AHTi wEIJO Insinööri, EMBA Jyväskylä
LAURA piIsIlä
KM, erityisluokan- Yrittäjä opettaja Laukaa Jyväskylä
607
617
598
Myyntijohtaja Muurame
631
SUVi widGRéN
Virallinen mittaaja, Yrittäjä, kehitysMMM johtaja Luhanka Jyväskylä
tiiminvetäjä Jyväskylä
MMM, toiminnanjohtaja Jyväskylä
Äänestä turvallisesti Aluevaalien varsinainen vaalipäivä lähestyy. Äänensä voi käydä antamassa turvallisesti. Marjo Steffansson
E
nnakkoäänestys päättyi 18. tammikuuta. Koronan takia karanteenissa tai eristyksessä oleva pystyi ennakkoäänestyksen aikana äänestää tarvittaessa koti- tai laitosäänestyksessä. Äänestäminen on jokaisen äänioikeutetun lakisääteinen oikeus. Sen sijaan lääkärin määräämässä karanteenissa tai eristyksessä oleva ei saa tulla sisälle äänestyspaikkaan. Oikeusministeriön ohjeiden mukaan äänestämisen on oltava karanteeniin määrätyille mahdollista vaalipäivän aikana äänestyspaikan pihalla. Ulkona äänestävä voi soittaa etukäteen tulostaan, jolloin vaalivirkailija tulee häntä ulos vastaan. Karanteenissa tai eristyksessä oleva ei saa tulla sisälle ennakkoäänestyspaikkaan tai vaalipäivän äänestyspaikkaan. Hyvinvointialuevaaleissa äänestämään pääsee Vaikka korona jyllää etelästä
pohjoiseen ja idästä länteen, niin itse vaalien käytännön järjestelyihin se ei ole suuresti vaikuttanut. Äänestyspaikalla noudatetaan turvavälejä ja saatavilla on maskeja ja käsidesiä. Vaalivirkailijoita suojaavat pleksit on asennettu jo kuntavaaleista tuttuun tapaan.
004 Honkola - Honkolan koulu, Hujakontie 8 005 Konginkangas - Konginkankaan koulu, Kansakoulutie 1a 006 Sumiainen - Sumiaisten koulu, Koulutie 4a Vaalilain mukaan äänestäjä on velvollinen esittämään selvityksen henkilölli-
syydestään. Siksi äänestäjän on ehdottomasti otettava äänestyspaikalle mukaan henkilöllisyystodistus, joka voi olla poliisin myöntämä henkilökortti, passi, ajokortti taikka vastaava kuvallinen asiakirja.
Aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Vaalipäivän äänestyspaikat ovat äänestäjille avoinna kello 9- 20. Äänioikeutettu saa vaalipäivänä äänestää vain siinä äänestyspaikassa, joka on merkitty äänioikeusrekisteriin hänen kohdalleen. Tämä äänestyspaikka ilmenee äänestäjälle postitetusta ilmoituskortista. Äänioikeutettu voi selvittää paikan myös Digi- ja väestötietovirastosta (www.dvv.fi). Äänekosken kaupungin äänestysalueet ja näiden äänestyspaikat ovat seuraavat: 001 Äänekoski - Kaupungintalo, Hallintokatu 4 002 Markkamäki - Poken Opinahjon toimipaikka, Opinahjontie 1 003 Suolahti -Suolahden yhtenäiskoulu, Telakkakatu 15
Ei ihan missä sattuu, vaan siellä missä sattuu!
380 Jari Halttunen
388
307
Ari Joutsimatka
311
332
Piia Flink-Liimatainen
Jari Hietasaari
Minna Kuusjärvi
projektipäällikkö terveystieteiden maisteri Äänekoski, Suolahti
merkonomi Äänekoski, Suolahti
kirjanpitäjä Äänekoski, Honkola
365
Mika Vesalainen
yliopisto-opiskelija lähihoitaja Äänekoski
Äänelläsi äänekoskelaisia aluevaltuustoon 410 Leila Lindell
Äänestä aluevaaleissa • Ennakkoäänestys 12.-18.1. • Vaalipäivä 23.1.
432 Ville Rantanen
• Yhdenvertaisuus on perusoikeus
74 Tommi sulkala KM, henkilöstöjohtaja
• Oikeus hyvään ja turvalliseen ikääntymiseen • Edistetään terveyttä ja turvallisuutta
80 Kimmo tuikka FM, lukion lehtori
Sami Leino
• Hyvä lapsuus kuuluu kaikille Maksaja: Keskustan Äänekosken kunnallisjärjestö
408
Kömin Killan toimintakatsaus Kömin Killan toiminta oli vilkasta toisena koronavuonna. Vuosi on taas vaihtunut uudeksi ja myös Kömin Kilta jatkaa aktiivista toimintaansa.
Martti Isoviita
M
ennyt vuosi päättyi kunnon talveen, mikä alkoi jo marraskuussa, pakkasta ja luntakin on talvi antanut. Puhutaan siitä vanhan ajan talvesta. Myös Kömin Kilta toimi aktiivisesti viime vuonna koronasta huolimatta. Rokotukset on antanut mahdollisuuden avata yhteiskuntaa. Kesä oli juhannuksesta heinäkuun loppuun äärettömän helteinen. Tämä antoi ulkoilmatapahtumille oivan mahdollisuuden. Kilta järjesti museon aukiolon yhteydessä heinäkuussa musiikkihetkiä museon piha-alueella ja kirkossa. Marie Finne-Brayn konsertti kirkossa keräsi yli sata henkeä. Väkeä tapahtu-
12
missa oli muutenkin mukavasti. Riitta Hytönen-Pasasen tekstiilinäyttely oli samaan aikaan kirkossa, mikä myös kiinnosti ihmisiä. Marjatta Huhta junaili nämä tilaisuudet taidokkaasti ja kömin killan muu väki oli mukana tilaisuuksien järjestämisessä. Tällaisille ulkoilmatilaisuuksille on tilausta, kun vaan sää on otollinen. KOIVISTON adoptiouunille kivettyyn valmistettiin kyläyhdistyksen kanssa yhteistyössä opastetaulu, mistä ilmenee seudun historia. Uunin aluetta suunniteltiin edelleen kehitettävän. Samoin pystytettiin taulu Kalliojärven rannalle peräpohjalle, missä kuvattiin Mikko Niskasen elokuvaa Nuoruuteni savotat. Kömin kilta kutsuttiin myös Höyhenniementielle
Räihään tervanpolttonäytökseen. Satamassa sijaitsevaa perinnekukkapenkkiä hoidettiin ja kehitettiin edelleen. RIIHILAHDEN näköalatorni, mikä nousi pystyyn kesällä 2020, keräsi väkeä tutustumaan alueen hienoon miljööseen ja keitele järven upeisiin maisemiin. Syksyllä valmistui alueelle Akseli GallenKallelan nukkuma-aitta, mikä tuotiin Leposta. Aluetta kehitetään edelleen. ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ järjestettiin kirkossa messun yhteydessä hieno tilaisuus, missä Kömin kilta vastaanotti sotaveteraani -ja sotainvalidilipun Kömin killalle säilytettäväksi, koska viimeinenkin veteraani on saatettu haudan lepoon Konginkankaalla. Tilaisuudessa puhuivat
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Halttunen ja allekirjoittanut. Joulukuussa pidettiin myös liikekeskuksessa avoinna joulupuotia, mitä järjestelivät Merja ja Miia Vasama. Puotiin sai viedä myyntiin eri yhdistykset tuotteitaan. Tietysti toimintaan on kuulunut yhdistyksen vuosikokous ja johtokunnan kokoukset ja muuta pienempää toimintaa. Alkaneesta vuodesta voidaan ainakin todeta, että tehtäisiin uusi Kongintaival -lehti ja olemme mukana Keitele-ilmiö hankkeessa, niistä kuuluu sitten tuonnempana enempi. Ei muuta kuin toiminnallista kuluvaa vuotta ja jatketaan puuhastelua.
2 8 3 • 2 02 2
| Ä KS
ILMOITUS
SANA SINULLE TOIVON VALO
K
ahdeksan päivää rukousta ykseyden puolesta vuosittain aina samaan aikaan, 18.-25. tammikuuta. Kristittyjen ykseyden ekumeeninen rukousviikko on kansainvälinen rukousliike. Sen perinteet ovat pitkät, sillä sitä on vietetty jo yli sata vuotta. Vuoden 2022 rukousviikon aineiston on valmistellut Lähi-idän kirkkojen neuvosto. Tämän torstaipäivän teemasta he nostavat tällaisia ajatuksia:
ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA Herra on saapunut keskuuteemme. Toisin kuin monet kansalliset johtajat Herra saapuu nöyryydessä ja tuomitsee pahan epäoikeudenmukaisuuden ja sorron, jonka voiman ja aseman himo saa aikaan. Jeesuksen tuleminen kutsuu parannukseen ja elämänmuutokseen, joka vapauttaa ihmiset kaikesta siitä, mikä riistää heiltä ihmisarvoa ja tuottaa kärsimystä. Jeesus näyttää, että Jumala on kärsivien kanssa, koska jokaisella on ihmisarvo Jumalan rakkaana lapsena. Tänään meitä kutsutaan sitoutumaan toimimaan rakentavasti, että oikeudenmukaisuus voisi toteutua maailmassamme.
Joel Sulo Kalevi Pitkänen
SEURAKUNTATOIMISTO (Vellamontie 1a) on avoinna arkisin klo 9–12. Käynti kirkon pääovesta. Suosittelemme asiointia puhelimitse 050 4354751 tai 050 438 7326 (hautausasiat) tai 050 4389415 (haudanhoitoasiat) tai sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi.
Toimituksien järjestämiseen suositellaan käytettäväksi seurakunnan tiloja. Koronapassia ei voi vaatia tapahtumissa 22.1. saakka. Tilaisuudet järjestetään terveysturvallisuuden ehdoilla. Kaikissa tilaisuuksissa vahva maskisuositus. Ke 2.2. klo 17 alkaen Toinen toista -häätapahtuma Sumiaisten kirkossa ja srk-kodissa. Tapahtumassa voi vähin valmisteluin mennä naimisiin. Riittää, että avioliiton esteet on tutkittu. Häätapahtumaan on ennakkoilmoittautuminen 21.1. mennessä ja pari voi valita vapaan ajan vihkimiseen. Ilmoittautumislomake on seurakunnan kotisivujen etusivulla. Vieraita jokainen pari voi kutsua 5 ihmistä. Vihkimisen jälkeen seurakunta tarjoaa kakkukahvit parille ja heidän vierailleen srk-kodissa. Lisätietoja 050 467 7915/Katri.
Su 23.1. klo 13 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Hirvonen, Janhonen. Sanajumalanpalvelus striimataan ja linkki seuraamiseen löytyy seurakunnan kotisivuilta. To 27.1. klo 9–11 Pappi paikalla Su 30.1. klo 13 Ehtoollishartaus kirkossa, Hintikka, Janhonen.
SUMIAINEN Aamurukous maanantaisin klo 9 Kotipesässä Aamupuuro tauolla tammikuun. Kirkkokuoro tauolla tammikuun. To 20.1. klo 17 Raamattupiiri srk-kodin Kotipesässä. Su 23.1. klo 13–15 Kirkko auki hiljentymistä varten, Hintikka. Su 30.1. klo 13 Ehtoollishartaus kirkossa, Vuojus, Niskala. Ke 2.2. klo 17 alkaen Toinen toista -häätapahtuma kirkossa ja srk-kodissa. To 3.2. klo 17 Raamattupiiri srk-kodin Kotipesässä.
Iltarukous torstaisin klo 18 Facebookissa. Radiokirkko sunnuntaisin klo 10. Messulinkki kotisivujen etusivulla. Messu on kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. (HUOM! Ei 30.1)
KONGINKANGAS Aamupuuro ja Gospel-ryhmä tauolla tammikuun. Maanantaikerhon aloitus siirretty, aloittaa ma 6.2.
Tekstin rukouspäiväaineistosta koonnut
Elina Tourunen Kirkkoherra
VAPAAEHTOISET Harjaamaan kirkkojen lumisia rappusia. Ota yhteyttä Sari Vehmanen-Mäntynen p. 045 657 8899
ÄÄNEKOSKI
SEURAKUNTA VERKOSSA
Jumalanpalvelukset striimataan tammikuussa eri kirkoista. Linkki löytyy kotisivuilta.
Oi Herra, tartu meitä kädestä, että voisimme nähdä sinut arkipäivässämme.
Poista pelkomme ja ahdistuksemme. Anna valosi loistaa meille ja sytytä sydämemme palamaan, että rakkautesi ympäröisi meitä lämmöllään. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Kalervo Kallioniemi 97 v., Elsa Kyllikki Soininen 90 v., Elvi Annikki Vehniäinen 86 v.
Voimassa olevat viranomaisrajoitukset ajalla 3.1.31.1.2022: Kokoontumisrajoitus kaikissa seurakunnan yleisötilaisuuksissa ja kokoontuvissa ryhmissä 20 hlöä. Osallistujamäärään ei lasketa tapahtumassa työtehtäviensä vuoksi mukana olevia seurakunnan työntekijöitä. Jumalanpalveluksissa ja kirkollisissa toimituksissa maksimiosallistujamäärästä voidaan hieman joustaa sielunhoidollisista syistä. Perhekerhot, kirkkokahvit, aamupuurot ja kuorojen harjoitukset ovat tauolla 31.1. saakka.
Me voimme tekojemme ja toimintamme kautta tuoda toivon valoa niin monille, jotka edelleen elävät poliittisen epävarmuuden, sosiaalisen köyhyyden ja rakenteellisen sorron pimeydessä. Hyvä uutinen on, että Jumala on uskollinen. Hän vahvistaa ja varjelee meitä aina pahalta sekä innoittaa työskentelemään toisten hyvän puolesta ja erityisesti niiden, jotka elävät kärsimyksen, vihan, väkivallan ja kivun pimeydessä.
Diakoniatoimisto palvelee ajanvarauksella p. 050 047 3758 tai 045 636 5191. Aamupuuro ja Kirkon Olkkari ovat tauolla tammikuun. Naistenpiiri, Hyvää huomenta eläkeläismiehet ja Hietaman Kahvitupa aloittavat helmikuussa, jos tilanne sallii. Su 23.1. klo 10 Sanajumalanpalvelus kirkossa, Hirvonen, Janhonen, Heli Ahola ja Veikko Askinen, laulu. Linkki nettiradioon kotisivujen etusivulla. Kuunneltavissa myös tallenteena seuraavan viikon ajan. Su 30.1. klo 10 Messu kirkossa. Pietikäinen, Janhonen. Messu striimataan ja linkki messun seuraamiseen löytyy srk:n kotisivuilta.
Nostamaan ja laskemaan Suomen lippu salosta. Ota yhteyttä Sari Vehmanen-Mäntynen p. 045 657 8899 Mukaan Sumiaisten jumalanpalvelusryhmään. Ota yhteyttä Lauri Pietikäiseen p. 040 576 0910 - myös muiden kirkkojen jumalanpalvelusryhmiin saa tulla mukaan! Vetämään pienryhmää Äänekoskelle. Ota yhteyttä Lauri Pietikäiseen p. 040 576 0910 Palvelevan puhelimen päivystystiimiin. Ota yhteyttä Jaana Sikorskiin p. 045 657 7665. Ystäväksi yksinäiselle. Ota yhteyttä Hannele Ranta-Nilkkuun p. 0500 473 758.
RAUHANYHDISTYS Su 23.1. klo 16 Seurat Rauhanyhdistyksellä nettiradion kautta, Arto Syrjälä, Risto Göös, https:// rauhanyhdistys.fi/aanekoski/ Pe 28.1. klo 18.30 Seurat Rauhanyhdistyksellä nettiradion kautta. Su 30.1. klo 16 Perheseurat Rauhanyhdistyksellä nettiradion kautta.
LAPSET, NUORET ja PERHEET SUOLAHTI
Päiväkerhot alkavat joulutauon jälkeen viikolla 3. Perhekerhoja ei ole tammikuussa.
Diakoniatoimisto (Pajakatu 9) avoinna ti-to klo 10–12. Samoina aikoina myös pappi paikalla. Aamupuuro tauolla tammikuun. Raamattu- ja rukouspiiri tauolla tammikuun. Käsityöpiiri tauolla tammikuun. Puikkopiiri tauolla tammikuun.
Ke 2.2 klo 17.30–19.30 Iskä-lapsi-ilta: Pieni maistiainen taikuruudesta Perhekeskus Kerkässä. Tule mukaan askartelemaan taikurinväline Taikuri-Joren johdolla. Illan päätteeksi iltapala + Taikuri-Joren taikurishow. Ilmoittautuminen viimeistään 25.1. www. aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan
Su 23.1. klo 10–12 Kirkko auki hiljentymistä varten, Hintikka. Su 23.1. klo 16 Sanan ja rukouksen ilta srk-talossa, Runsaan lohdutuksen Jumala, Anneli Montonen. Järj. Raamattuopisto & srk. Su 30.1. klo 10 Ehtoollishartaus kirkossa, Vuojus, Niskala.
Nuortenilta torstaisin klo 14–19 Äänekosken srk-keskuksessa 13.1. alkaen. Rakentamaan Toivon tupaa nuorten aikuisten kohtaamiselle Äänekosken kirkolla. Yhteys Tiina-Susanna Hirvonen 040 643 3163.
To 20.1. klo 9–11 Pappi paikalla
13 Ä KS | 2 8 3 • 2 02 2 Nettisivujemme www.aanekoskenseurakunta.fi lisäksi löydät meidät myös facebookista että youtubesta nimellä Äänekosken Seurakunta
Koronapeli käy hengen päälle Lasse Hämäläinen
Tormasin tuossa kuukausi sitten keskellä kauppapuotia keskusteluun, jossa koronarokottamista ruoskittiin raskaasti. Oli kuulema hengen päälle käypää, jos mokoman piikin erehtyy ottamaan. Höpönhöpöä koko covid, mikä lie lenssu ja jonkinlainen salaliitto tai ainakin vapaudenriisto mielessä vasiten keksitty se on koko rokko. Nuin tuumailivat, minä kuulolla kauhuissani, äärimmäisen rokotemyönteinen kun olen aina ollut, tämmöinen kuolemaa pelkäävä reppana. Johan sitä ilman rokotuksia olisi silloinen muinainen lapsenrääpäle ja nykyinen retale kuollut jo aikoja sitten polioon, hinkuyskään, tuhkarokkoon taikka ainakin tuperkkeliin. Monta rokkoreikää sitä meikäläisen nahkaan onkin vuosien mittaan tökitty. Isorokkoa vastaan tuli kerralla het miljoona pintapistosta, kun tekivät sen aikoinaan yli puolenvuosisataa sitten sen sillai tököttelemällä. Kiitos kaunis yhteiskunnalle palvelusta ja huolenpidosta. Tässä sitä vaan naputellaan ja naljaillaan. Siihen keskusteluun sitten takasin. Oli kuulema äskettäin joku tuttu kuollut
kaksi päivää koronarokotuksen jälkeen. Kamala paikka kertakaikkiaan, mutta kun kehtasin kysyä, että mihin kuoli, jäikö vallan auton alle vai pettikö pumppu niin, suuttuivat. Totesivat että pöllökö olet, rokotukseen se kuoli. Minä tyhmänä kysymään, että joko on ihan tutkittu mihin oikeasti kuoli, ei kai kuitenkaan koronaan nuin äkkiseltään kukaan nyykähdä. Painottivat painavin äänensävyin, että siihen piikkiin se kuoli. Ei pidä kenkään ottaa rokotusta kun siihen kerran kuolee! Yritin keventää, että kerranhan sitä on itsekunkin koipensa oikaistava, toista kertaa ei ole useinkaan tarjolla, mutta ei mennyt humori perille, huomasin. Ärryin jo minäkin paasaamaan, että elekeä heranjumala levittäkö kylillä tuommosia juttuja. Jättää joku tositarpeessa oleva rokotukset ottamatta ja siihen oikenee. Lähimmäisen hengen päälle käypiä ja vastuuttomia ovat tuommoiset horinat. Meikäläisen mielestä koronan vähättely oli väistynyt jo epidemian alkukuukausina, kun riski ja nuorekas tuttavapariskunta kamppaili kuoleman kielissä koronakurimuksessa. Puoli vuotta covid heitä koetteli ja tietoa ja kokemusta taudista
ja hoidoista oli vielä vähän. Kiitos huippu lääketieteen selvisivät. Veti totiseksi ja sen jälkeen meikäläisen koronahorinoista on ollut leikki kaukana. Kuten voitte panna merkille. Semmoiseenkin olen törmännyt, että ikäihmiset toteavat, ettei piikillä ole niin väliä, joutaahan tästä jo lähtemään. Muita lääkkeitä kyllä popsivat mielin määrin ja halulla siis roikkuvat kiinni elämänsyrjässä. Sekin tämä sivuvaikutusten paisuttelu vistottaa. Joka halavatun salvalla, puluverilla ja pillerillä on sivuvaikutuksia. Lukekaa vaikka puketin papereista. Rokotteiden tutkimattomuuskin monia kuulema hirvittää. No sekavaa ja poukkoilevaa on tiedottaminen ollut, mutta vaikka hylkiö ja loinen olenkin noin niinkö parempien piirien vinkkelistä tiirattuna, niin sentään verran yhteiskuntakelpoinen olen, että alttiisti uskon viranomaisiimme ja lääkäreihin. He ovat saaneet koulutuksen ja käsi sydämellä vannoneet toimivansa ihmisten parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi. Parhaansa tekevät ja ylimmän tietonsa mukaan toimivat, uskon.
kun pidän heitä ikäänkö potentiaalisina tappajina ja yhteiskunnan vihollisina kaiken maailman salaseurateorioineen. Vaan saiskohan tästäkin rustattua salaliittoteorian, eli kenenkähän asialla lie huseeraavat, gen on gaigen tagana? Aurinko nousee idästä ja niin edelleen. Kehitelkää ite pitemmälle, jes. Satuin tässä ovelle kun jotakin ikäistäni pappaa kuskattiin lavetilla ambulanssiin. Kuulin kun kähisi kantajille siinä ohi kulkiessa, että nyt minä kyllä voisin sen koronapiikin ottaa. Eihän siihen voinut muuta kuin myötäeläen todeta vanhan kansan sanoin, että se on myöhästä rypistää kun on jo housussa. Koronapeli käy hengen päälle.
Entä nämä uskossaan vahvat rokottamattomat. Käräjillehän tästä lurjus päädyn,
Autofiksaamo Jytypesu Kirrin autopesula • www.jytypesu.fi
Myllytykset • Konekiillotukset • Kovavahaukset • Kestopinnoitukset • Moottorin pesut • Ulko- ja sisäpesut • otsonointi • Desifiointi
Talveen sopivin hybridi-kovavahaus Sis. Liuotinpesu + pienpoisto + raudanpoisto + Endurance hybic vahauksen + ovenvälien pesu / kuivaus + jäätymisen esto hoitoaine ovitiivisteisiin
USS O J AU
ARAVAH T I LV OV
TABRIDI-K HY
€ 0 9 1
Äänekosken 4H-yhdistys Äänekosken 4H-yhdistys tekee liitteen ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomiin toimintansa tukemiseksi.
Torstaina 17.2.2022 Harkinta, Harjaannus, Hyvyys, Hyvinvointi Talvipesuaineita, tiesuolaa ja lumiharjaa suojaavampi, jopa 6kk kestoinen kiilto
Kirrimäki 4, Jyväskylä, Palokka p. 040 825 8301 Ajanvaraus 24/7 www.jytypesu.fi
14
Varaa ilmoitustilasi nyt! Marjut Kinnunen puh. 040 370 4234 marjut@aksa.fi
Ilmoitukset 7.2. mennessä. Aidosti yksityinen, aidosti paikallinen
www.äks.fi
2 8 3 • 2 02 2
| Ä KS
ALE ALE ALE ALE ALE
MONIPUOLISTA TALVITEKEMISTÄ!
ei isoja prosentteja VAAN PIENIÄ HINTOJA
NYT KAIKKI THE PINK STUFF • TAHRANPOISTAJAT • PYYKINPESUGEELIT JA -NESTEET
Talvi on nyt parhaimmillaan ja rinteet huippukunnossa!
3.90 € /pll
Ajankohtaiset rinnetiedot: laajis.fi/rinteet
• Tähti astianpesuaine 750 ml • Kotimaiset Muumivaipat 3,4,5 • Kuorittu auringonkukansiemen • Lämpöistuinalusta • Jumppa/retkialusta • Lämpöistuinalusta ulkokäymälään • Auton puolipeite • Säilytyslaatikko 32l, kannella • Sängynaluslaatikko 35l, pyörillä • HOFFLER sports kelkkarukkanen, s-xl • Teräketju + laippa 13” vakio
1000 KPL ERÄ Uusia ja käytettyjä DVD elokuvia laajis.fi/talvipyoraily
La 5.2.2022 klo 15 kerholla os. Rautatienkatu 23 Ilmoittautumiset 3.2.2022 mennessä harri.kautto@gmail.com
• Rakentaminen
Myös etäosallistumismahdollisuus. Läsnäolomäärä sen hetkisen virallisen ohjeen mukaan.
Tmi J. Parola
• Metallityöt
Katajapolku 4 as. 1, 44150 Äänekoski
Haemme
Sairaanhoitajaa sekä ohjaajaa 6 kuukauden sijaisuuksiin.
Kiitos
Pienkoti Mäntyrinne on 7-paikkainen kodinomainen lastensuojelun sijaishuollossa toimiva perustason kasvatus- ja kuntoutusyksikkö. Pienkoti Mäntyrinne sijaitsee Äänekosken Suolahdessa alle 2 km päässä Suolahden keskustasta.
Äänekosken Esperin henkilökunnalle mieheni Tuomo Murtomäen inhimillisestä ja hyvästä hoidosta.
Pienkoti Mäntyrinne tarjoaa lapsille ja nuorille kodinomaisen, sekä turvallisen kasvu- ja kehitysympäristön huomioiden kunkin lapsen ja nuoren yksilölliset erityistarpeet. Toimintamme perustuu normaaliin, toiminnalliseen arjessa elämiseen turvallisessa ja välittävässä ympäristössä, jossa on selkeät rajat.
Kiitos myös suruani muistaneita.
Sylvi Murtomäki
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Sivunvalmistus Max Steffansson
Haukkalanmäki Oy tarjoaa Vihtorinlahden sekä Mäntyrinteen pienkodeissa lyhyt- ja pitkäaikaista kuntoutusta lastensuojelun sijaishuollon tarpeessa oleville lapsille ja nuorille. Haukkalanmäki Oy on osa Jyvässeudun perhekoti Oy:tä, joka on tuottanut lastensuojelun sijaishuollon palveluita vuodesta 1991 saakka Jyvässeudulla. Jyvässeudun perhekodeilla työskentelee yhteensä lähes 30 lastensuojelun sijaishuollon ammattilaista.
Pienkoti Mäntyrinteelle osaavaan ja innostuneeseen työyhteisöömme
040 742 3490
Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson • 040 841 2945 • marjo@aksa.fi
/kpl
Asemakatu 7, Suolahti, ma-pe 9.30 - 17, la 9.30-13
• Ajoneuvojen ja pienkaluston huolto ja korjaukset
VUOSIKOKOUS
1€
MITÄ KUMMAA
laajis.fi/lumikenkaily
Sääntömääräinen
0.90€ 5€ /pkt 4€/2kg 2€/2kpl 4.90€ 10.90€ 7.40€ 3.90€ 8.90€ 22.50€ 16.50€
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen • 040 565 0941 • pirjo@aksa.fi
Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen • 040 730 4234 • marjut@aksa.fi
Ilmoitusvalmistus • ilmoitus@aksa.fi
ÄKS.FI Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI
Avoinna sopimuksen mukaan
Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70€/pmm Värilisä 20€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,35€/pmm Kuolinilmoitukset 1,20€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.
paino: SANOMA MANU OY, TAMPERE
jakelu: POSTI OY
Kelpoisuus vaatimuksena Sairaanhoitaja: Sairaanhoitaja koulutus Ohjaajat: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Luemme eduksi kokemuksen lastensuojelusta sekä ennakkoluulottoman ja rohkean asenteen. Työ on kolmivuorotyötä. Työaika ja palkkaus noudattavat yksityisen sosiaalipalvelualan TES:iä. Tutkinto- ja työtodistukset esitetään työhaastattelun yhteydessä. Tehtäviin valittujen on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain tarkoittama rikosrekisteriote. Lähetä vapaamuotoinen hakemus 31.1.2022 mennessä
sähköpostiosoitteeseen: santtu.ylirahnasto@jspk.fi Ota yhteyttä ja kysy lisätietoja Yksikön johtaja Santtu Yli-Rahnastolta puhelinnumerosta 050-5012508
Äänekoski on hyvä paikka asua ja elää!
Suolahti okt
115/139 m2
Pölkinkatu 41. 3mh, oh, k, wc, khh, ph, s, vh. Ei lain ed. e-tod. Omalla 915 m2 tontilla oleva talo, joka kuntotarkastuksen mukaan hyvässä kunnossa ja ilman riskirakenteita mutta modernisoinnin tarpeessa. Tervetuloa tutustumaan tähän mukavaan kotiin! Mh. 59.900 €. 509638
Nakertaja okt
Suolahti okt
105/144 m2
Marjamaankatu 5. 4h, k, s, kh, takkahuone. Ei lain ed. e-tod.Viihtyisä, hyvin suunniteltu ja siistikuntoinen omakotitalo, varsinaiset asuintilat yhdessä kerroksessa. Alakerrassa on tekninen tila ja paljon varastotilaa. Kuntotarkastus tehty 2021. Heti vapaa. Vuokratontti 1248 m2. Mh. 79.000 €. 510877
Markkamäki okt
101/135 m2
Ainolankatu 5. 3h, k, takkah, kh, s. Ei lain ed. e-tod. Kaukolämpö, varaava takka. Käyttövesiputket, vesijohdon ja viemärin tonttiliittymät on uusittu. Viemäri sukitettu ja hormi saneerattu. Autotallista varastotilan kautta käynti takkahuoneeseen. Omalla 750 m2 tontilla. Vap. nopeasti. Mh. 75.000 €. 519850
Tammikuu n kot i
78,2/102,2 m2
Metsolankatu 34. 3h, k, kh, s. Ei lain ed. e-tod.Kuntotarkastettu omakotitalo, johon on uusittu mm. salaojat, sadevesijärjestelmä käyttövesiputket, lämminvesivaraaja ja katto. Omalla 1104 m2 tontilla. Vapautuu nopeasti. Mh. 78.000 €. 512966
Likolahti okt
100,5/128,5 m2
Pukkimäki rt
86 m2
Viestikatu 1. 4h, k, ph, s. Ei lain ed. e-tod.Pohjaratkaisultaan toimiva, kiva koti. Olohuoneessa varaava takka sekä ilmalämpöpumppu ja keittiössä puuhella. Autotalli ja varasto samassa rakennuksessa. 900 m2 vuokratontti. Mh. 73.000 €. 512323
Snellmaninkatu 8 A. 3h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Kaunis osakehuoneisto idyllisen puutalonaapuruston keskellä. Viihtyisä kahden makuuhuoneen asunto suojellusta puutalosta joka remontoitu moderneilla ratkaisuilla perinteitä kunnioittaen. Mh. 108.086 € Vh. 109.000 €. 516482
Mämmensalmi okt 116/136 m2
Suolahti rt
73 m2
Riihijärvenkatu 5 as 1. 3h, k, sauna. G2018*. Valoisa ja tilava koti rivitalon päädyssä, oma sauna. Takapihan puolella katettu ja osittain lasitettu terassi. Suolahden keskustan palvelut lyhyen kävelymatkan päässä. Tervetuloa tutustumaan! Mh. 72.000 €. 521919
Römmi rt
59,5 m2
Otsontie 2 as. 2h, k, s. E2013*. Kauniisti uudistettu huoneisto jossa mm. keittiö- ja pintaremontteja tehtynä. Viihtyisä kaksio varustettuna omalla saunalla ja avoterassilla. Mh. 69.000 €. 515784
Pukkimäki kt
71 m2
Lönnrotinkatu 6 B. 3h, k, s. E2013*. Kuhnamon rannan ja keskustan palvelujen läheisyydessä viehättävä saunallinen huoneisto. Toimiva pohjaratkaisu ja laadukkaasti toteutettu remontti. Taloyhtiön pihassa grillikota asukkaiden vapaassa käytössä. Mh. 77.000 €. 510481
Linnuntie 3. 2 mh, oh, k, wc, ph, s, työhuone ja tekninen tila. Ei lain ed. e-tod. Viihtyisä omakotitalo rauhallisella asuinalueella. Kattavasti remontoitu asuinpinnat ja keittiösekä pesuhuoneremontti tehtynä. Autotalli talon yhteydessä olevassa taloussiivessä. Tervetuloa tutustumaan! Mh. 70.000 €. 522094
58 m2
Keskusta kt
Keskusta kt
66 m2
Karhunlähde kt
Kalevankatu 4 a. 3h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Lasitetulla parvekkeella ja omalla saunalla varustettu kaksio hissitalon toisessa kerroksessa. Keskustan palvelut ja kaupat lyhyen kävelymatkan päässä.Varaa aika esittelylle! Mh. 91.000 €. 519038
61,5 m2
121 m2
Keskusta kt
71,5 m2
60 m2
Suolahti kt
Pölkinkatu 10 D. 2h, k, s. Valoisa remontoitu saunallinen kaksio. Tilava kh ja sauna remontoitu 2014. Lattiat, katot ja seinät maalattu/tapetoitu 2018. Iso aidattu takapiha. Kaupat, apteekki, kahvila, ravintola, kirjasto kuntosali, uimahalli ja uusi jäähalli kävelyetäisyydellä. Vuokrattu. Mh. 49.000 €. 505574
Konginkangas rt
Törmäläntie 4 as. 2h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Siisti, pohjaratkaisultaan toimiva kaksio kävelymatkan päässä Konginkankaan keskustan palveluista. Oma suojaisa takapiha-alue ja hyvät varastotilat. Pienvenesatama ja uimaranta lähistöllä. Heti vapaa! Mh. 29.900 €. 514447
Suolahti rt
Kauppakatu 1 as. 5h, k. F2018*. Tilava, huoneisto Viiskulmassa. Kolme makuuhuonetta, tilava olohuone ja ruokailutila. Näkymät sekä aamuauringon, että Kauppakadun suuntaan. Vuokrattu toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. Mh. 85.000 €. 690276
Keskuskatu 33 B. 2 h, k. C2013*. Valoisa asunto kerrostalon toisessa kerroksessa lasitetulla parvekkeella. Tähän kaksioon on tehty kattavat keittiö- ja pesuhuoneremontit. Tervetuloa tutustumaan tässä viihtyisässä taloyhtiössä olevaan laadukkaaseen kotiin. Mh. 45.233 € Vh. 47.000 €. 514866
Lisää kohteitamme löydät osoitteesta www.op-koti.fi
Römmi kt
57 m2
Niemelänkatu 21 A. 2h, k. E2013*. Toimiva kaksio rauhallisen talon 1. kerroksessa. Pohjaviemärit uusittu, kerrosviemärit sukitettu, käyttövesiputkistot saneerattu. Lasitetulta parvekkeelta näkymät Veturitallin ja rannan suuntaan. Vuokrattu, vapautuu 1.2.2022. Mh. 12.800 € Vh. 29.867 €. 507571
Tervetuloa ! asuntokaupoille
HUOM! SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ ESITTELYISSÄ
41,5 m2
Katajapolku 9 b 20. 1h, k. C2013*. Viihtyisässä taloyhtiössä sijaitseva yksiö yhtiön ylimmässä kerroksessa, oma lasitettu parveke. Pesuhuone remontoitu kattavasti vuonna 2011. Mh. 39.000 €. 512128
Terveyskatu 9 B. 3h, k, s. C2007*. Heti vapaa saunallinen kolmio Pukkimäellä. Tilava toisen kerroksen asunto uuden lukion vieressä. Hyvin hoidettu yhtiö. Vain lyhyt matka kaupoille ja keskustan palveluihin. Mh. 42.742 € Vh. 52.000 €. 514928
Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 0500 645 722
Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV, LVV 050 349 8543
Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 040 721 2351
Arja Pilvinen myyntisihteeri LKV 050 368 7835
OP Koti Keski-Suomi Oy ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513 JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 22 Palokankeskus Keljonkeskus Taulumäki, Kankaantie 17, P. 010 256 5950, SAARIJÄRVI: Kauppakatu 3, P. 010 256 5975