Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 7 0 5 . 8 . 2 0 2 1
MEISTER PUUNHALKOMAKONE JALUSTALLINEN
METSURI MOOTTORISAHA 45CC
KLAPISIRKKELI 2200W
79,-259,-
RIISTAHERNE 25KG
kpl
39,kpl
kpl
269,kpl
teho: 1500W jännite: 230V / 50Hz suojausluokka: IP54 puristusteho: 6 tonnia kierrosluku: 2 800 rpm hydrauliöljysäiliön tilavuus: 4,2 litraa halkaisupituus: 52 cm
ÄÄNEKOSKI
Laippa 13”, leikkaushalkaisija 320mm 2x oregonketju 56 lenkkiä, jako 0.325” Teho 1,6 kW, 2,2 hp Ilmajäähdytys, yksisylinterinen, 2-tahtinen Kevytkäynnistys-järjestelmä (Ergo-start) Bensiinitankki 550 ml Öljytankki 260 ml Paino sahauskunnossa noin 6kg
• Jännite: 230 V ~ 50 Hz • Teho: 2200 W • Kierrokset: 2850 kierrosta/min • Sahaterä: Ø 405 x Ø 30 x 2,5 mm, Z=32 • Puun läpimitta: 30 - 135 mm • Puun pituus: maks. 2 m • Suojausluokka: IP54 • Uuden 2019 CE-standardin mukainen • Paino: 33 kg
HEDELMÄ SEKÄ SIENIKUIVURI
15
90 kpl
0,64/kg
Säädettävä termostaatti 35°C - 70°C Viisi tasoa, Halkaisija 27,5 cm Voidaan kuivattaa myös lihaa ja kalaa Merkkivalo Teho 250 W
MEILTÄ VÄLINEET MARJASTUKSEEN KOMPRESSORI 2200W takuu 2vuotta
279,kpl
Kierrosluku 2850 min-1 Imutuotto 420 l/min Todellinen tuotto 4bar: 200 l/min Max.paine 10bar Tankin koko 50L Sylinterimäärä 2 Painemittari ja pikaliitin säädetylle ja säätämättömälle ilman paineelle Tankilla 10 vuoden puhkiruostumattomuustakuu Tyhjennysproppu Suojaus IP20 Äänen tehotaso 97 dB Äänen painetaso 75,1 dB Öljymäärä n. 0,4L Paino n. 41kg
TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI meiltä yli 40 000 tuotetta! ark. 8-18, la 9-16, su 11-16 puh. 014 523 125 tarjoukset voimassa 15.8. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.
Kys y K -rahoit larna us ta!
KESÄ ON TÄÄLLÄ!
Seikkailupuisto on avoinna Koe huimanhauska seikkailupäivä!
KATSASTUS KATSASTUS NETTIVARAUKSELLA
29€ TESTAA MYÖS MUUT KESÄN AKTIVITEETIT
SUP-laudat
Sähkömaastopyörät
laajis.fi
päästömittauksella vain 54 €
Löydät meidät Kotakennääntien Teboil-kylmäaseman vierestä!
AJANVARAUS:
k1katsastus.fi | 0306 100 100 K1 Katsastus | ÄÄNEKOSKI Kotakennääntie 34 Hinnat koskevat henkilö- ja pakettiautoja. Nettivaraajan hinta voimassa ainoastaan verkkovarauksen kautta, ei vaadi ennakkomaksua. Lisäksi mahdolliset päästömittaukset.
Tuhansien takuupinnoitusten kokemuksella! Valtuutettu takuukäsittelypiste Jyväskylässä Hinnat henkilöautoille sis. liuotinpesut, raudan- ja pienpoistot
1-kerroksinen/komponenttinen PROCOAT kestopinnoitus Huoltovapaa/takuu 1 vuosi 250€ 1-Step myllytyksellä yht. 400€
2-kerroksinen/komponenttinen DIAMONDBRITE kestopinnoitus
Huoltovapaa/takuu 2 vuotta 350€ 1-Step myllytyksellä yht. 500€
2-kerroksinen/komponenttinen NANOKERAAMINEN CREAMIC 9H
TARJOUSPAKETTI! KAAMOS-FIKSI - Liuotinpesu, raudan poisto, pienpoisto - Kovavahaus tai kestopinnoitus - Sisäsiivous (imurointi, muoviosien käsittely, mattojen, ikkunoiden ja ovienvälien pesu) - DB-rainscreen ikkunapinnoite tuulilasiin • Kovavahauksella 220€ alk. henkilöautot • 1K-ProCoat kestopinnoitteella 350€ • 2K-Diamondbite testivoittaja kestopinnoitteella 450€
220€
norm. 260€
Kovavahauksella
taan
K
jaa pin o u s a j a o iilt a raikkautt
sisälle
Huoltovapaa/takuu 3 vuotta 450€ 1-Step myllytyksellä yht. 600€
NETTIAJANVARAUS 24/7 • SIJAISAUTOPALVELU • MAKSA SINULLE SOPIVISSA ERISSÄ I 040 825 8301 I Kirrinmäki 4, Jyväskylä/Palokka
270/2021 Seuraava ÄKS ilmestyy 19.8.2021
Tanssitunneilla unohtaa kaiken muun.
10
www.äks.fi
Hanna Savolainen
Kun Äänekoski oli meri
16
Suolahtelainen Virpi Koivisto opiskelee koirahierojaksi. Sähköjäniksenä tunnettu Rocky (East Bostons Cesar) malttoi rauhoittua hierontaan – ainakin kuvan ottamisen ajaksi.
Toimittajalta Arki alkaa, ja ihmiset palaavat työhön – kuka toimistolle, kuka tehtaan linjaan, kuka hoivahommiin. Työn vastapainoksi moni harrastaa: tanssia, keramiikkaa, höntsäpalloa, ratsastusta ja metsässä vaeltelua, noin esimerkiksi. Aivan kuten aikuisilla, myös lapsilla ja nuorilla on tarve palautua arkipäivän työstä, siis koulunkäynnistä ja opiskelusta. Mieleinen, itse valittu harrastus antaa onnistumisen, yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden kokemuksia, mikä vahvistaa hyvinvointia. Harrastusten on todettu antavan eväitä myös vaikeista elämäntilanteista selviämiseen. Harrastaminen ei kuitenkaan ulotu kaikkiin koteihin. Hope ry:n selvityksen mukaan jopa 80 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista ei voi osallistua harrastuksiin kuin rajatusti, ja moni on joutunut lopettamaan rakkaan harrastuksen, kun perheen rahatilanne on huonontunut. Koronakriisin seurauksena vähävaraisia lapsiperheitä on Suomessa aikaisempaa enemmän – myös Äänekoskella. Vaikka harrastusmahdollisuuksia on, voi halpakin harrastus olla liian kallis silloin, kun lompakossa kamppailevat lapsen varpaita kiristävien talvikenkien uusiminen tai perheen viikon ruokakassi. Hope ry muistuttaa, että kunnallisilla toimenpiteillä voidaan tehdä paljon sen eteen, että kaikkein vähävaraisimmatkin lapset pääsevät harrastamaan. Esimerkiksi maksuttomat salivuorot, harrastusseteli ja toimeentulotuen myöntäminen harrastusvälineisiin ovat tällaisia tekoja. Meidän aikuisten rooli on olla lasten puolella ja taata harrastamisen ilo ihan kaikille – lähtökohtiin katsomatta. Hetki satubaletissa, öljyväritunnilla tai koriskentällä voi olla lapselle tai nuorelle juuri se viikon kohokohta, joka auttaa jakRiina Nygrén
Kehonhuoltoa karvakaverille Hieronta kuuluu niin ihmisen kuin koirankin kehonhuoltoon. Ammattilainen osaa ratkoa syvemmällä olevat pulmat ja neuvoa harrastekoiran hyvinvoinnissa. Riina Nygrén
O
man koiran silittely ja paijaaminen on paitsi mannaa mielenterveydelle, myös tärkeää koiran hyvinvoinnin kannalta. Kun koiraa tunnustelee säännöllisesti, huomaa helpommin, jos jokin on vinossa, neuvoo koirahierojaksi Pokella opiskeleva Virpi Koivisto. – Jumissa oleva lihas tuntuu konkreettisesti kovalta käden alla. Koiralla voi olla lihasjumi, jos se lopettaa venyttelemisen tai vastaavasti venyttelee jatkuvasti tai seisoo takajalat allaan alaselkää köyristäen. Askeleet lyhentyvät, koira ei ravaa vaan liikkuu peitsaten ja laukaten, se on jäykkä rasituksen jälkeen, Koivisto listaa oireita. AKTIIVISESTI harrastavat koirat vaativat kehonhuoltoa enemmän kuin sohvaperunat, mutta kuten ihmisilläkin, ei yhdenkään kannata ylenkatsoa vaivojen
Ä KS
| 270
• 2 02 1
ennaltaehkäisyä. Hierontakertoja voi olla koiran yksilöllisen tarpeen ja käytön mukaan jopa pari kertaa kuussa, Virpi Koivisto toteaa. – Kotikoiralle riittää lihastsekkaus pari kertaa vuodessa, mutta metsästysja harrastekoirilla rankat treenit lisäävät kehonhuollon tarvetta. Ylläpitohoidoksi riittää yleensä hieronta 1-3 kuukauden välein. Kesähelteillä moni vie koiraansa veteen viilentymään. Harva tulee ajatelleeksi, että jo noin puolen tunnin uintikerta vastaa kahden-kolmen tunnin metsälenkkiä, mikä rasittaa lihaksia eri tavoin kuin jalkakäytävällä tassuttelu. – Tällaisen uintikesän jälkeen koira voi olla tosi jumissa. Myös isojen keppien kanniskelu ja repimisleikit voivat näkyä niskan jumeina, kuten esimerkiksi Rockylla. KOULUNKÄYNNINOHJAAJANA työskentelevä Virpi Koivisto hakeutui eläintenhoitajan ammattitutkinnon koi-
rahieronnan osaamisalueen koulutukseen voidakseen paremmin hoitaa myös omia leonberginkoiriaan. Jos lihasoiretta tai ontumista ilmaantuu, Koivisto osaa jo kotona tutkia, mistä voisi olla kyse ennen eläinlääkäriin tukeutumista. – Tässä koulutuksessa opiskellaan koiran koko rakenne ja anatomia: luut, lihakset, nivelet. Opintoihin kuuluu koiran hyvinvoinnista huolehtimista sekä asiakaspalvelua ja yritystoimintaa. Harjoituskoirat ovat tervetulleita, sillä vuoden koulutuksen aikana pitää hieroa vähintään 60 koiraa. Koivistoon saa yhteyden esimerkiksi Facebookin kautta, ja hän kaipaisi etenkin keskikokoisia, lyhytkarvaisia hierottavia. Mutta miten tämänkertainen potilaamme pärjäsi? – Vaikka Rockyn oli vaikea pysyä tunti paikallaan, kroppa päästiin käymään läpi eikä isompia ongelmia löytynyt. Hieronta vilkastuttaa koiran aineenvaihduntaa, joten vettä pitää olla reilusti saatavilla, Virpi Koivisto muistuttaa.
3
Kuvattua
Avaus
Hannele Vainio Tervetuloa kouluun! Muistan hyvin ensimmäisen koulupäiväni, kapea käytävä oli tungokseen asti täynnä jännittyneitä ekaluokkalaisia. Sitten luokkien ovet avautuivat ja kaksi opettajaa alkoi vuorotellen kutsua oppilaita nimellä luokkaan. Minunkin nimeni huudettiin, mutta ei ystäväni. Kauhuissani kuulin, että hänet kutsuttiin viereiseen luokkaan. En tuntenut ketään muuta. Keräsin kaiken rohkeuteni, ja meni nykimään opettajaa hameenhelmasta. ”Tässä on nyt tapahtunut erehdys, Minnan ja minun piti päästä samalle luokalle”. Koskaan emme olleet samalla luokalla ystäväni Minnan kanssa, vaikka yhteinen polkumme on alkanut jo synnytyslaitokselta, vierekkäisistä kehdoista. Edelleen olemme ystäviä ja tapaamme toisiamme joka vuosi. Hänen lisäkseen sain koulu-ja opiskelupolkuni varrelta lukuisia muita rakkaita ystäviä, joita en ole unohtanut ja jotka eivät ole unohtaneet minua. Nyt viimeisten kahden vuoden aikana tämä ystävyys, toveruus ja turvallinen ympäristö oppilaille ovat korostuneet. Kuinka tärkeitä nuo luokkakaverit ovatkaan, paljon tärkeämpiä kuin jotkut sijamuodot tai kertotaulut. Etäkoulun aikaan monet lapset ja nuoret jäivät turhan yksin, sillä mikään nettiyhteys ei kuitenkaan korvaa aitoa kontaktia ja läheisyyttä. Tosin minä pidän myös liitutaulua älytaulua parempana, mutta joka tapauksessa. Lähiopetus kaikkine käsipesuineen, mikä on hyvä tapa, oli koronaa tai ei, näytti sen, mitä kaverittomuus pahimmillaan oli saanut aikaan. Kaverisuhteet piti määritellä uudelleen ja oma paikka hakea muiden joukossa. Me koulun aikuiset tulemme tekemään kaikkemme, jotta jokaisella koululaisella ja opiskelijalla olisi hyvä olla ja opiskella. Nautitaan nyt huolettomina loman viimeisistä päivistä.
Äänekoski Games kilpailtiin keskiviikkona 28. heinäkuuta Äänekosken liikuntapuistossa. Äänekosken Urheilijoita edustava 20-vuotias Arttu Mattila hyppäsi korkeushypyn voittoon tuloksella 215 cm. Mattila kertoo, että kisoissa oli selkeästi kauden parasta tekemistä, vaikka 220 cm ei mennytkään rikki.
Hannele Vainio Rehtori, erityisopettaja Sumiaisten koulu
Klikatuimmat
Äänekoski Gamesissa tehtailtiin tuloksia – Jami Kinnunen ylitti haamurajan Äänekoski Games kisattiin Äänekosken Liikuntapuistossa keskiviikkona 28. heinäkuuta. Jami Kinnunen tempaisi kotikentällään yli 80-metrisen heiton. Jami Kinnusen keihäs kaarsi Äänekosken Liikuntapuiston illassa lukemiin 81,06. Kolmannen polven keihäänheittäjänKinnunen lunasti itselleen antamansa lupauksen: Se on nyt siinä. Ennätystulos tuli ensimmäisellä heitolla. – 80-metrin rajan ylittämistä on odotettu ja metsästetty. Ehkä sen piti tulla juuri Äänekosken kentällä, vaikka en mä olisi uskonut, että se siellä tulee. Jami kertoo, että kesän kisat ovat antaneet viitteitä onnistumiselle. Uran varrella on ollut runsaasti pettymyksiä ja loukkaantumisia, joten tulos maistuu nyt hyvinkin mansikalle. – Kausi on ollut poikkeuksellinen, sillä jokaisessa kisassa on kasikymmppiset voinut onnistua. Lämmittely meni hyvin ja lähdin kisaan rennolla mielellä. Kun ymmärsin, mihin keihäs osui, lähti samalla venttiilistä odotukset ja paineet pois, ja kisa oli osaltani siinä, Jami kertoo. Jamin kisakausi jatkuu elokuun toisella viikolla. – Nyt on hyvä fiilis, Jami huokaisee.
Kuva: Jamin arkisto
NET
Julkaistu 29.7.2021 www.äks.fi
Projektia vetävä Laura Kortelainen nauttii ideoiden jakamisesta yhteisöllisessä ÄäneHub-työtilassa ammattiopistolla. Kuva: Tilda Hopia
Digitaalisuus saapui matkailumarkkinoille Äänekoskella rakennetaan pohjaa tulevaisuuden matkailulle hankerahoituksella. Kaupungista löytyy osaamista, nyt tarvitaan innostusta.
Taija Kolehmainen
S
aavutettavuudesta verkossa ja uusien teknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista toivotaan uutta puhtia Äänekosken matkailulle. Tämän vuoden aikana kaupunkiin kehitetään yhteistä myyntialustaa, jolla voitaisiin lähitulevaisuudessa kaupata paikallisten toimijoiden matkailutuotteita ja -palveluita digitaalisessa muodossa. – Olemme myös työstäneet muutamia pilottiversioita digitaalisista matkailutuotteista yhdessä mukaan hakeneiden paikallisten yrittäjien ja tekijöiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun pitämät valmennukset auttavat näiden kehittämisessä myös hankkeen jälkeen. Samalla olemme saaneet kartoitettua digitaalista osaamista ja kiinnostusta digitaalisiin matkailutuotteisiin Äänekoskella, kaupungin projektiasiantuntija Laura Kortelainen kertoo. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa Äänekosken kaupungin vetämää hanketta osana koronan runnoman matkailun elvyttämistä. Äänekosken kaupunki oli yksi kolmesta rahoituksen saajasta Keski-Suomessa. Ministeriön myöntämän 80 000 euron päälle kaupunki laittaa hankkeeseen 20 000 euroa verran omavastuuta.
Ä KS
| 270
• 2 02 1
RAHOITUSTA SAANEILLA hankkeilla pyritään muun muassa kehittämään matkailun digitaalisia valmiuksia sekä edistämään uusien ratkaisujen jalostamista ja kohderyhmien tavoittamista. Kaupungin yhteisen myyntikanavan toivotaan vastaavan saavutettavuuden ja löydettävyyden haasteisiin paikallisesti. Äänekoskella rakennetaan myös aivan uudenlaisia matkailutuotteita, mikä on matkailu- ja markkinointiasiantuntija Milla Hytösen mukaan osoittautunut odotettua haastavammaksi. – Digitaaliset matkailutuotteet ovat vielä sen verran tuore asia, että niiden tuoman lisäarvon selittäminen on vaatinut runsaasti pohjatyötä. Ensin on löydettävä jokin idea, joka voidaan tuotteistaa ja edelleen kehittää niin, että se todella tarjoaa ostajalle esimerkiksi lisätietoa tai -arvoa tai uudenlaista elämyksellisyyttä, Hytönen selittää. – Myös hinnoittelu eroaa merkittävästi perinteisestä tuotteesta tai palvelusta. Digitaalisten tuotteiden arvon määrittely jää useasti asiakkaan harteille, hän jatkaa. Tämän vuoden aikana Äänekoskella on kehitetty ideoita muun muassa VRteknologialla toteutettavasta soitettavasta huoneesta, virtuaalisesta hevosajelusta ja leirikoulusta. Elämyksellisiä elementtejä tullaan tuomaan esimerkiksi Sumi-
aisten Hitonhaudalle, Tervavuoren luontopolulle ja Vätälän reitille. ÄÄNEKOSKELLA valttikorttina on vahva teknologinen osaaminen, joka mahdollistaa digitaalisuuden viemisen saavutettavuutta ja markkinointia pidemmälle. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston, POKEn, järjestämä koulutus tulevaisuuden teknologioista antaa opiskelijoille perusvalmiudet ja taidot esimerkiksi hyödyntää lisättyä todellisuutta matkailussa. POKElta onkin löytynyt luontevasti tekijöitä ja tukea kaupungin digimatkailun hankkeelle. – Uusien ideoiden haaliminen ja testaaminen vaatii aikaa sekä laatikon ulkopuolelle katsomista: Mitä ennenkokematonta digitaaliset tuotteet voisivat mahdollistaa? Kylmäasematyylinen ratkaisu harvemmin toimii digitaalisessa maailmassa. Ihmiset ovat valmiita maksamaan interaktiosta, ammattiopiston digitaalisten oppimisympäristöjen asiantuntija Pekka Ouli toteaa. Esimerkkinä Ouli kuvailee POKElla käytössä olleita virtuaaliopetustiloja, jotka lisäävät läsnäolon tuntua vaikkapa videoluentojen rinnalla. Usein kyse onkin jonkin tuotteen tai palvelun laajentamisesta digitaalisin keinoin olemassa
olevan vaihtoehdon korvaamisen sijaan. KULUVAN VUODEN aikana luodut pilottituotteet tulevat myyntiin ensi vuoden alussa Doerz -nimiselle myyntialustalle. Elokuussa järjestetään avoin valmennus uuden alustan käytölle. Hankkeen myötä Äänekoskelle luodaan ohjeet digitaalisten tuotteiden kehittämiseksi. Näin hyvät ideat ovat myös muiden paikallisten yritysten ja matkailutoimijoiden monistettavissa. – Ideoiden valjastaminen toimiviksi tuotteiksi vaatii hyviä keskusteluyhteyksiä yrittäjien, osaajien ja matkailutoimijoiden kesken. Toiveissa on, että Äänekoskella innostutaan digitaalisen matkailun mahdollisuuksista tämän hankkeen vanavedessä, Kortelainen sanoo. Ensimmäinen askel on nyt ainakin otettu. – On vielä vaikea arvioida, kuinka valmis maailma on digimatkailuun mutta sen ei pidä estää tulevaisuuden mahdollisuuksien tutkimista. Sitä varten tällaiset kehityshankkeet ovat olemassa. Matkailun näkökulmasta Äänekoskella on valtavasti potentiaalia ja kansainvälisestikin arvostettua teknologista osaamista, Milla Hytönen toteaa.
5
6
270 • 2 02 1
| Ä KS
Ääniä Festivaali Rantalavan torstai-illan keikka oli erityinen kovassa nousussa olevalle Lauri Haaville. Rap-artistin on voinut bongata Äänekoskelta useamman vuoden ajan mutta lavalla vasta Äänillä.
Ääniä-näyttelyt olivat suursuksee! Ensimmäistä Ääniä Festivaalia juhlittiin ympäri kaupunkia ja kylätaajamia 26.7.—1.8. Äänekoskella. Teksti: Taija Kolehmainen Kuvat: Tilda Hopia
E
nsimmäistä kertaa järjestetty Ääniä Festivaali houkutteli vilinää katukuvaan sateisesta viikosta huolimatta. Kulttuurin ja taiteen juhlaa vietettiin ympäri kaupunkia ja kylätaajamia 26.7.—1.8. Äänekoskella. Seitsemänpäiväinen monitaidefestivaali kutsui katsomaan kotipaikkakun-
taa uusin silmin ja tutustumaan tehdaskaupunkiin taiteen kautta. Viikko toi Äänekoskelle musiikkia nurkan takaa löytyvistä yllätyskeikoista näyttäviin orkesterikokoonpanoihin, sulavasti eri taiteenlajeja yhdistäviä performansseja, tanssia, yhteisiä runohetkiä, työpajoja ja parisenkymmentä näyttelyä. Todellisia heittäytyjiä olivat viikon esiintyjät ja yksittäisten tapahtumien järjestäjät, jotka ennakkoluulottomas-
ti osallistuivat uudenlaisen monitaidefestivaalin luomiseen. Äänien suuren sydämen muodostivat kuitenkin festivaalikävijät, jotka lähtivät tutkimaan ja tekemään. – Kävijämäärät etenkin galleriatiloissa yllätti täysin! Jo pelkästään Suolahden Wanhalla Asemalla on käynyt päivittäin sata taiteen ystävää. On palkitsevaa huomata, että festivaalia selvästi kaivattiin Äänekoskelle, ohjelmatuottaja Mimi
Työpajat tarjosivat muun muassa sukelluksen mielenmaisemaansa kirjoittamisen ja valokuvan avulla.
Työpajat tarjosivat muun muassa sukelluksen mielenmaisemaansa kirjoittamisen ja valokuvan avulla.
Suolahden kansantalolla paljastui, että Vuokko Hovatan isovanhemmat asuivat paikkakunnalla.
Taide ei rajoittunut vain gallerioihin. Tätä installaatiota varten nimettiin uusi paikka: Työskinpuisto.
Steffansson sanoo. Lähes sadan yksittäisen tapahtuman viikko pidettiin pääosin maksuttomana festivaalin kumppaneiden avulla. Ääniä Festivaali kiittää pääyhteistyökumppaniaan Äänekosken kaupunkia sekä Äänekosken Energiaa, ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomia, K-Citymarket Äänekoskea, Visit Äänekoskea, Äänekosken Moottorikerhoa ja muita tukijoitaan.
Tanssi elää ja liikuttaa
Koskelan Tanssi
Tanssi voi hyvin Äänekoskella: puitteet tanssin harrastamiseen ja esittämiseen ovat hyvät, opettajat ovat ammattitaitoisia, tunteja on tarjolla 4-vuotiaista eläkeläisiin, viikoittain ryhmiä on lähes 50 ja tanssista innostuneita oppilaita on ilahduttava määrä.
• Keski-Suomen vanhin edelleen toimivat tanssikoulu.
Koskelan Tanssi on toiminut Äänekoskella jo 50 vuotta, rikastuttanut kaupungin kulttuurielämää esityksillä ja näytöksillä ja tuonut tanssin iloa niin seutukunnalle kuin valtakunnallisestikin. Yhden opettajan koulusta toiminta on laajentunut taiteen perusopetusta antavaksi monen tanssilajin ja opettajan oppilaitokseksi.
• Ensimmäiset 20 vuotta Vuokko Savolainen oli koulun ainoa tanssinopettaja. Aluksi lajeina olivat baletti ja alle kouluikäisten nappulatanssi. Koska Vuokko kävi joka vuosi kursseilla ulkomaita myöten, lajivalikoima laajeni pian myös jazz- ja moderniin tanssiin.
Lämpimät kiitokset teille kaikille, jotka olette tukeneet Koskelan Tanssin toimintaa näinä vuosikymmeninä. Kiitos kaikille oppilaille, opettajille ja vanhemmille. Kaikkien teidän ansiostanne tanssi elää ja voi hyvin Äänekoskella. Luodaan yhdessä vielä monia ikimuistoisia hetkiä tanssin parissa!
• Taiteen perusopetus alkoi pilottikokeiluna 1991 ja sen myötä kouluun saatiin toinenkin tanssinopettaja.
Liikkumalla kuten toiset ihmiset, liikkumalla toisten ihmisten kanssa ja katsomalla heidän liikkuvan voimme parhaiten tuntea heidän tunteensa ja energiansa. Ehkä juuri silloin opimme todella ymmärtämään heitä. - Koreografi Sidi Larbi Cherkaoui
Tanssiterveisin, Hanna Savolainen Koskelan Tanssin johtava opettaja
• Toiminta alkoi Koskelan Balettikouluna tammikuussa 1970.
• 1990-luvulla lajivalikoimaan tulivat break ja katutanssi. Moderni tanssi vaihtui nykytanssiksi. • Vuodesta-2000 nimenä on ollut Koskelan Tanssi. Uuden vuosituhannen myötä kasvoivat sekä oppilasmäärä että opettajakunta. • Nykyinen lajivalikoima on: baletti, break dance, jazztanssi, katutanssi, nykytanssi ja akrobatia.
Tanssista iloa ja hyvinvointia läpi elämän Tanssi tarjoaa terveyshyötyjä ja hyvinvointia kaikkiin elämänvaiheisiin. Koskelan Tanssilla on ryhmiä myös aikuisille ja ikäihmisille. Tanssi on yksi suosituimmista lasten ja nuorten harrastuksista. Eikä ihme; mikäpä olisi hauskempi tapa liikkua kuin heittäytyä hyvässä porukassa musiikin ja rytmin vietäväksi! Tanssi sopii kuitenkin kaikenikäisille. Tanssissa kehoa käytetään monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti, mikä parantaa lihasvoimaa, aerobista kestävyyttä ja nivelten liikkuvuutta. Tasapaino, koordinaatio ja hienomotoriikka kehittyvät, ja lisäksi tanssi tekee hyvää myös aivoille ja mielenterveydelle. Tanssiessa verenkierto vilkastuu ja stressihormonitasot laskevat. Kun tanssija yhdistää opettelemansa liikkeet musiikkiin ja suhteuttaa liikkumisensa tilaan ja toisiin tanssijoihin, useat aivojen alueet aktivoituvat. Tanssi ei ole pelkkää askelten kopiointia ja sääntöjen nou-
dattamista, vaan se antaa mahdollisuuksia improvisointiin, oman mielikuvituksen käyttöön, tulkintaan ja ilmaisuun. Kun tanssiessa heittäytyy ja mukautuu muuttuviin tilanteisiin, voi huomata henkisen joustavuuden lisääntyvän myös tanssisalin ulkopuolella. Lasten tanssitunneilla painopisteenä on omaan kehoon ja sen liikemahdollisuuksiin tutustuminen sekä motorisen kehityksen tukeminen. Musiikin ja liikkeen yhdistäminen kehittää erityisesti havaintomotorisia taitoja ja reaktiokykyä. Nuorille tanssi tuo monipuolisen treenin lisäksi vastapainoa koulutyölle. Liikunnan aiheuttama stressihormonitason lasku ja endorfiinin eritys rentouttaa ja kohottaa mielialaa. Tanssitunneilla muodostuu usein pitkäaikaisia ystävyyssuhteita ja tuttu, turvallinen harrastusryhmä on nuorelle tärkeä.
Pysyäkseen terveenä keho kaipaa liikettä. Nykyisin moni aikuinen kuitenkin istuu suuren osan päivästä, mikä aiheuttaa kehoon jäykkyyksiä ja kolotuksia. Tanssin pehmeä, monipuolisesti kehoa kuormittava liike on oivallinen tapa ehkäistä ja hoitaa lihasten kireyksiä sekä lievittää niiden aiheuttamia kipuja. Myös ikäihmiset voivat ylläpitää toimintakykyään tanssimalla. Lihasvoiman ja tasapainon säilyttäminen voi säästää kaatumisilta ja niiden aiheuttamilta loukkaantumisilta. Jo tanssin katsomisen on todettu olevan hyväksi ja aktivoivan aivoja ja hermostoa. Näin ainakin osa tanssin hyödyistä on jokaisen saavutettavissa.
Hanna Savolainen Koskelan Tanssin johtava opettaja Asuu Äänekoskella
rakastaa: tanssia inhoaa: kiusaamista henkilö: mummoni, joka tuli evakkona Karjalasta, teki kolmea työtä elättääkseen perheensä, mutta piti aina huolta, että elämässä on kauneutta. paikka: mökki eläin: Suomen luonnonvaraiset eläimet, joita näen mökillä. Viimeksi tuijotimme hirven vasan kanssa toisiamme mökkitiellä. ruoka: kasvissosekeitto juoma: vesi kirja: Piiat musiikki: kaikki elokuva: Vettä elefanteille ja tietenkin kaikki tanssielokuvat motto: Mitä teet, tee täysillä. Ei kannata tehdä puolivillaista.
Teksti: Riina Nygrén Kuvat: Max Steffansson
Hanna Savolainen
Harrastuksesta ammatti Hanna Savolainen on kasvanut tanssin parissa ja saanut siitä myös ammatin. Nyt hän luotsaa harrastajia Koskelan Tanssin puikoissa.
H
anna Savolainen on istunut tanssiparketin laidalla seuraamassa Vuokko-äidin vetämiä tanssitunteja jo ennen kuin oma ikä riitti osallistumaan. Tanssi kuului myös isosiskojen elämään, vaikka harrastuksen pariin ei ohjattu väkisin. – Tanssimisen lisäksi soitin viulua ja pianoa sekä harrastin yleisurheilua. Saimme itse valita, mitä haluamme harrastaa, mutta tanssista tuli meille kaikille tärkeää. Lapsuus Äänekosken maisemissa oli idyllinen. Metsää ja lääniä riitti temmeltää, ja Kasperinrannassa uitiin ja leikittiin. Kun oppipolku alkoi Koulunmäellä, eniten jännitti se, pääseekö parhaan ystävän kanssa samalle luokalle. – Koulu oli minulle tosi helppoa. Opin varhain lukemaan ja lainasin jo 5-vuotiaana kirjastosta vuorittain kirjoja. Jossain vaiheessa asetettiin rajat, että montako kirjaa saan tuoda kerralla kotiin, Hanna nauraa. PERUSKOULUN jälkeen Hanna jäi kotikaupungin lukioon. Koska vähän kaikki kiinnosti, oli lukio hyvä pohja miettiä omaa unelma-ammattia. – Äänekosken lukiosta sai aivan hyvät eväät, ja pystyin jatkamaan tanssimista tutussa tanssikoulussa. Lukion toisella luokalla Hanna lähti vaihto-oppilaaksi. Uuteen-Seelantiin tai Ranskaan lähdöstä haaveillut nuori päätyi Belgiaan, ranskankieliselle alueelle Valloniaan. – Siellä monen asenne oli, että ei koulun ohella ehdi harrastaa. Alueella näkyi myös maahanmuuttajien ja paikallisen väestön välisiä ristiriitoja, joita Suomessa ja Äänekoskella ei vielä siihen aikaan ollut. Kun löysin kaupungista tanssikoulun, oli kuin kotiin olisi tullut. Siellä oli samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa pystyin jatkamaan harrastusta vaihtoopiskelun ajan. YLIOPPILAAKSI valmistumisen jälkeen Hanna piti välivuoden ja meni töihin Helsinkiin. Sen jälkeen hän pyrki Teatterikorkeakouluun, muttei päässyt sisään. Sen sijaan hän aloitti opinnot Jy-
väskylän yliopistossa, jossa vierähti pari vuotta. – Pääsin toisella hakukerralla tanssitaiteen laitokselle, ja seuraavat vuodet olivat tiukkaa tekemistä. Asuin Töölössä ja pyöräilin siitä Pursimiehenkadulle kouluun. Opiskelu oli vaihtelevaa, ja vaativaakin. Teimme useita teoksia, jotka vaativat paljon harjoittelua. Hanna kertoo olevansa tyytyväinen koulutukseen, joka paitsi vaati, myös antoi paljon. Neljän vuoden tanssijan koulutuksen jälkeen Hanna suoritti vielä tanssinopettajan opinnot, mikä mahdollisti Teatterikorkeakoulun käytävillä pysymisen vuotta pidempään. – Käytin ajan hyödyksi ja kävin ahkerasti ylimääräisillä kursseilla. Opetus tanssitaiteen puolella oli laadukasta. Erityisesti mieleen on jäänyt jazztanssin opettaja Tarja Rinne. Tarjalla on mieletön rytmitaju, ja opintojen jälkeenkin kävin hänen kursseillaan. VALMISTUTTUAAN Hanna jäi Helsinkiin. Opiskelukavereiden kanssa perustamansa Tanssimaisterit-kollektiivin kautta hän oli mukana tekemässä kaiken kokoisia tanssituotantoja ja -teoksia. – Freelancerina olen esiintynyt esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlilla, ja tehnyt Helsingin Kaupunginteatterin tanssiryhmässä ”…Ja sitten lampi nielaisi heidät.” -esitystä. Se oli tosi rankka teos, kunto kasvoi kohisten esitysten aikana. Silloin mentiin oksennuksen maku suussa hypystä ja kohtauksesta toiseen. Viiden freelancer-vuoden jälkeen kalenterissa oli sopiva rako rauhoittaa tahtia ja tulla Äänekoskelle hengähtämään. Koskelan Tanssissa oli tanssinopettajan paikka auki, ja Hanna päätti tulla avuksi lyhyeksi aikaa. – Siitä keväästä tulikin 20 vuoden pesti, hän nauraa. Kasvupaikkaan juurtuminen eteni asteittain, vaikka jalka oli alkuun voimakkaasti oven välissä. Vain muutaman vuoden työskentelyn jälkeen Hannan äiti Vuokko Savolainen jäi eläkkeelle, ja vastuun kapula siirtyi Hannan käteen. – Kyllä se alkuun kirpaisi, että näinkö tässä kävi. Mutta olen nauttinut työstäni
tosi paljon, ja päässyt toki myös esiintymään ja treenaamaan muuallakin. Virpi Juntin ja Johanna Ikäheimon kanssa teimme duoja ja koreografioita sekä Helsingin että Keski-Suomen esiintymislavoille. Enää ei ole kiire täältä minnekään, Hanna toteaa. TANSSIALA muuttuu ja kehittyy jatkuvasti, ja pysyäkseen ajassa kiinni on käytävä aktiivisesti kursseilla, Hanna toteaa. Kurssien myötä hänelle ovat kotimaan lisäksi tulleet tutuksi niin Euroopan metropolit, kuten Amsterdam, Lontoo ja Berliini kuin Yhdysvaltojen tanssikeskukset, esimerkiksi New York ja Pohjois-Carolina. – Tanssi on todella kansainvälistä. Olen ollut pari apurahajaksoa Yhdysvalloissa tanssimassa, ja se on ollut ihan huippua. Lomamatkojen sijaan olen kesäisin käynyt treenireissuilla. Lajin muutos ja kehitys näkyy paitsi lajivalikoimassa, myös asenteissa tanssin harrastamista kohtaan. Hanna kertoo, että nykyaikainen tanssija ei pärjää keskittymällä vain yhteen lajiin. – Tanssi on tällä hetkellä kovin fuusioitunutta, ja eri lajien piirteitä yhdistellään rohkeasti. Ei ole enää rajoja siinä, mitä voi tehdä. Kun treenataan monipuolisesti, myös osataan monipuolisesti. Eri lajientreenaaminen on vain ja ainoastaan hyödyksi. Balettitanssijatkin harjoittelevat nykyään myös akrobatiaa ja nykytanssia, Hanna toteaa. Tanssin ohella myös muu liikunta opettaa kehotietoisemmaksi ja auttaa etenemään tanssijana, hän toteaa. – En ole koskaan loukkaantunut vakavasti, ja luulen, että yleisurheilutaustallani on siinä merkitystä. Nykyään keskitytään ehkä liian nuorena ja nopeasti vain yhteen juttuun, vaikka monipuolisuudesta olisi vain ja ainoastaan hyötyä. Liika kapeakatseisuus on huono asia, Hanna miettii. MONIPUOLINEN nykytanssi onkin Hannan lempilaji. Siinä pääsee hyödyntämään paitsi liikkeiden kirjoa, myös kaikkia tasoja, tiloja ja ulottuvuuksia, hän kuvaa.
– Nykytanssi voi olla mitä vaan. Siinä voidaan tehdä lattialiikkeitä ja lennokkaita hyppyjä, siis kaikkea mahdollista! Se lainaa rohkeasti muilta lajeilta ja keksii uutta. Nykytanssin avulla voi ilmaista todella paljon. Hanna korostaa, että tanssi ei ole pelkkää askelten kopiointia ja ulkoa opettelua. Taika on jossain syvemmällä. – Oppilaat luulevat välillä, että kun koreografia on opittu, niin tanssi on valmis. Mutta siitä työ vasta alkaa: mitä liikkeillä tahdotaan ilmaista, mitä tuot itsestäsi teokseen ja miten se soljuu eteenpäin. Kun on tekemisissä nuorten kanssa, pysyy mukana uusissa tuulissa, Hanna toteaa. – Olisi sitä aika kalkkis, jos ei tekisi tätä hommaa. Tanssin opettaminen on ihanaa, siinä unohtaa kaiken muun. Pikkuhiljaa opettaja-koreografin homma on painottunut iän myötä, mutta totta kai myös omien taitojen kehittäminen on edelleen tärkeää. AITIOPAIKALLAAN Koskelan Tanssissa Hanna on päässyt seuraamaan uusien tanssijasukupolvien kasvamista lähietäisyydeltä. Kaupungissa on intoa harrastamiseen, vaikka korona kuritti tätäkin lajia. – Peruspuitteet kaupungissa on saatu kasaan, ja Painotalolle saa näyttämön taikaa esityksiä varten. Harrastajien taso nousee vuosi vuodelta: se mitä on joskus tehty tietyllä tasolla, aikaistuu jatkuvasti. Monelle tanssi on sellainen kertaviikkoon-tyyppinen harrastus, mutta kyllä täältä voi ponnistaa ammattilaiseksikin. Moni täältä lähtenyt on tälläkin hetkellä työllistynyt tai opiskelemassa alalle. Työ tanssin parissa ei ole koskaan muotoutunut pakkopullaksi, vaikka leipätyöhön kuuluu paljon myös muuta kuin tanssitunteja. Välillä Hanna toivoo vuorokauteen lisää tunteja. – Olen saanut harrastuksesta ammatin. Se on aika ideaalitilanne, Hanna Savolainen toteaa.
“
Tanssi tuo arkeen paljon iloa, eikä silloin tarvitse miettiä koulua
“
Ei sitä edes ajattele, että siinähän saa samalla liikuntaa
Oman tanssin tekeminen on kivaa! Koskelan Tanssin oppilaiden Omat tanssit -katselmus pidetään aina joulunäytösviikonloppuna. Nuorten koreografien tulee itse valita aihe ja musiikki, tehdä harjoitusaikataulu, luoda liikemateriaali ja etsiä puvustus pukuvarastosta. Koskelan Tanssi tarjoaa oman tanssin tekijöille harjoittelutilan, ja ohjaava opettaja antaa vinkkejä prosessin aikana. Valmiit tuotokset esitetään Omat tanssit -katselmuksessa yleisön edessä. Kaikki osallistujat saavat palautteen arviointiraadilta ja parhaat palkitaan stipendein ja kunniakirjoin. Viime vuoden katselmukseen osallistuneet Veera Manni-
nen ja Eveliina Liimatainen suosittelevat oman tanssin tekemistä kaikille. Oman koreografian tekeminen oli vaikeaa, mutta palkitsevaa, Veera Manninen toteaa. – Siinä näki, ettei tanssin tekeminen olekaan niin helppoa. Suosittelen sitä silti kaikille! Oli sairaan siistiä päästä esittämään oma tanssi oikealle lavalle, Veera sanoo. Eveliina Liimatainen kertoo, että yhdeksän henkilön ajatusten yhteensovittaminen ei ollut niin vaikeaa, kuin voisi luulla.
– Ideoita tuli paljon, mutta saimme tehtyä päätökset helposti. Ei jääty junnaamaan yksityiskohtiin vaan tehtiin runko kasaan ja palattiin hankaliin kohtiin myöhemmin, Eveliina kertoi. Hyvä työ tuotti tulosta ja heidän koreografiansa palkittiin stipendeillä. Molemmilla siintää ajatuksissa jo ideoita uusiin teoksiin. – Oli kiva saada muilta osallistujilta positiivista palautetta. Se luo yhteisöllisyyttä, Veera Manninen summaa.
Koskela opiston uusi opetusohjelma jaetaan ke 18.8. Seuraa postiasi!
TILIPALVELU MARJA-LEENA
Palvelemme Sinua ja yritystäsi kaikissa tilitoimistoasioissa.
Fysiopisteen henkilökunta kiittää asiakkaitaan koronaturvallisesta käyttäytymisestä. Kauppakatu 12, 44100 Äänekoski marja-leena@tilipalveluml.fi www.tilipalvelumarja-leena.fi 12
Puh. 040 589 0158
Poikkeusajoista huolimatta olemme pystyneet palvelemaan teitä joka päivä.
Pidetään huolta toisistamme jatkossakin!
www.fysiopiste.fi
270 • 2 02 1
| Ä KS
“
Tanssi on kivan monipuolista, kun aina voi kehittyä ja aina on uutta opeteltavaa.
“
Tanssissa aika kuluu aivan huomaamatta, kun on niin kivaa!
Onnittelemme 50-vuotiasta Koskelan Tanssia kakausi kausi
säkukkakausi nyt! ntynyt! päättynyt!
llemme kkaillemme ja in kiitos ja asiakkaillemme ja kesää! ä!aurinkoista kesää! Kauppakatu 10, 44100 Äänekoski Puh. (014) 522 076
SARI PARKKONEN, LAKIMIES, VT Kauppakatu 13 C, 44100 Äänekoski, puh. 050 546 2892 www.kokonpuutarha.fi kokonpuutarhawww.lakiasiatsariparkkonen.fi ULOA! www.kokonpuutarha.fi www.kokonpuutarha.fi kokonpuutarha kokonpuutarha
K-S Kotiapu Oy , p. 040 719 5361, www.akson.fi
•
Aatulantie 36, Teollisuuskylä, Suolahti www.raminlvijarauta.fi/
Yli 35 Vuotta Turvallisuutta Yli 35 Vuotta Turvallisuutta Yli 35 Vuotta Turvallisuutta • Abloy, Dorma ja iLOQ avaimet, Yli 35 Vuotta Turvallisuutta • Abloy, Dorma ja iLOQ avaimet, lukot ja helat • Abloy, Dorma ja iLOQ avaimet, lukot ja helat • Kason kassa- ja paloturvakaapit lukot ja helat •• Kason kassaja paloturvakaapit Hälytinjajakamerajärjestelmät Abloy, Dorma iLOQ avaimet, • Kason kassaja paloturvakaapit •• Hälytinja kamerajärjestelmät Kulunvalvontajärjestelmät lukot ja helatja kamerajärjestelmät • Hälytin•• Kulunvalvontajärjestelmät Ovi- ja porttiautomatiikka Kason ja paloturvakaapit • Kulunvalvontajärjestelmät • kassaOvi- ja porttiautomatiikka Hälytinkamerajärjestelmät • Ovi-ja jaKauppakatu porttiautomatiikka 23, 44100 Äänekoski 050-5680480 www.kslukko.fi Kauppakatu 23, 44100 Äänekoski Kulunvalvontajärjestelmät
SYYSLUKUKAUSI ALKAA MA 23.8.2021
050-5680480 www.kslukko.fi
Kauppakatu 23, 44100 Äänekoski 050-5680480 www.kslukko.fi
AIKASI ARVOINEN KAUPPA MA–LA 7–22, SU 9–22 Työskintie 3, puh. 010 538 2500
MARKKAMÄKI
Oman kylän kauppa
UUSIEN OPPILAIDEN ILMOITTAUTUMINEN 11. -15.8.2021
KARHUNLÄHDE•P. 020 700 4925 Puistokatu 12, 44100 Äänekoski ark 7–22, la 8–22, su 10–22 MARKKAMÄKI•P. 020 700 4935 Lossintie 44, 44120 Äänekoski ark 8–22, la 9–22, su 10–22
Tehdään hyvää. Yhdessä.
Katso aikataulu Koskelan Tanssin nettisivuilta
• Baletti • Break dance • Jazztanssi • • Katutanssi • Nykytanssi • Akrobatia •
• • • Kauppakatu 23, 44100 Äänekoski 050-5680480 www.kslukko.fi • Ovi- ja porttiautomatiikka KARHUNLÄHDE
ALKEISRYHMIEN KOKEILUPÄIVÄ LA 17.8.2019
www.koskelansetlementti.net/tanssi/ilmoittautuminen
Kirrintie 11, Palokka www.rkl-porras.fi
Tiedustelut: koskelan.tanssi@aanekoski.fi
TERVETULOA TANSSIMAAN!
Kun Äänekoski oli meri Hietaman kivikauden polun suunnittelussa on tullut pohdittua ensimmäisten äänekoskelaisten elämää ja alkuperää.
Timo Enäkoski
E
sihistoria vaikuttaa kovin monimieliseltä, sillä arkeologit, kielitieteilijät ja DNA-tutkijat eivät ole vielä löytäneet yhteistä linjaa. Yhtä totuutta tässäkin kierretään, vaikka se on vain yksi monista – tulevaisuudessa vielä useampi. Äänekoski oli 10 000 vuotta (n. 8 000 – 8 600 eaa.) sitten jokseenkin veden alla, mutta suuren meren vuonon reunalla, esimerkiksi Hietamalla, oli jo maa-alueita, joille ihmisiä asettui. Arkeologiset löydökset (esim. Hietaman reikäkivet) eivät kerro mitään niiden tekijöiden kielestä. Vastaavasti kielen muutoksia ei voi noin vain liittää löydöksiin. Vaikka esineet löytöpaikoilla ovat radikaalisti erilaisia, kieli ja kansa on voinut pysyä samana – ja sama myös toisinpäin. On vain kuviteltuja teorioita, että kielen ja esineiden muutokset kuuluvat yhteen kuin suksi ja suomenkieli. Kieli voi myös vuosien myötä muuttua vaikka sitä puhuvaan kansaan ei tulisi uutta verta. Mistä tulivat ensimmäiset äänekoskelaiset? On kaksi vaihtoehtoa. Toisen mukaan jääkauden jälkeen koko Euroopassa oli hyvin harvakseltaan metsästyksellä ja kalastuksella elävää väkeä, joka hiljalleen lisääntyessään seurasi riistaeläimiä (peuroja) pohjoisemmaksi. Toisen teorian mukaan väki on tullut pohjoisesta, Norjan rannikoilla varhain asustaneesta Komsa-kulttuurista, joille kalastus ja hyl-
14
keiden pyynti oli tuttua. Joka tapauksessa jo noin 8 900 - 8 500 e.a.a olosuhteet olivat varsin kelvolliset (nykyisen kaltaiset lämpötilat, joskin vahvasti jäätikkömeren säätämät säät). Kunnon koivumetsiä alkoi jo kasvaa vaivaiskoivujen tilalle. DNA-tutkimus on viimeiset parikymmentä vuotta selvittänyt sukupuuta geenien avulla. Se viittaa eteläsuunnan teoriaan, sillä selkeät geenimerkit (äitilinjan mtDNA haploryhmä U4) ovat Euroopan alueelta samanlaisina Keski-Suomea myöten. Toki DNA-tutkimuksissa on löydetty Sisä-Suomesta vahvoja yhteyksiä Keski-Venäjälle ja suomensukuisten kansojen suuntaan, mutta ajoittuvat todistetusti vasta tuhansia vuosia nuoremmaksi, uuteen väestöön, joka tuli idästä vasta 1 500 – 1 000 eaa., nk. itäisen tekstiilikeramiikan levitessä Keski-Suomeen. EUROOPPALAISET 10 000 vuotta sitten ovat olleet luultavimmin tummaihoisia ja sinisilmäisiä. Siten kalastaja tai hylkeenpyytäjä olisi ehkä säikähtänyt vaaleaihoista kilpailijaa – ja päinvastoin. Vaaleaihoisuuden geenin on todettu tulleen Suomeen Keski-Venäjän heimojen mukana, joiden iho oli vaalentunut vuosituhansien aikana kylmään ilmaan sopeutumisen kautta. Mitä he toivat tullessaan? Millä he tulivat? Varhaisin suksilöytö Suomessa, Sallasta, on ”vain” reilun 5 000 vuoden takaa, mutta toki niitä on ollut aiemminkin lumisilla seuduilla – eivät vain ole säilyneet. Tähän voi heti lisätä, että ”van-
himman” suksen väittävät löytäneensä niin Norja (5 100 eaa.), Ruotsi (4 500 eaa.), Venäjä (4 000 eaa.), Kiina (8 000 eaa. - kiistetty). Joka tapauksessa suksen tapaiset kulkuvälineet, olkoon sitten lähempänä lumikenkälautoja tai karvapohjatallukoita, ovat kuuluneet jo jääkausien ajalta kätevien metsästäjien varusteisiin. ÄÄNEKOSKEN Hietamalle 10 000 vuotta sitten tulleet olivat oppineet myös hylkeennahan käyttöä ”iänikuisten” peurojen ja hirvien lisäksi. Tämä taito viittaisi siihen, että kyse olisi Komsa-kulttuurin ihmisistä. Mutta ehtihän sitä ”etelän miehet” jo vuosisatoja harjoitella välietapissa, Itämeren rannoilla. Mitään mämmikouria eivät varhaiset tulijat olleet, sillä he olivat jo oppineet (luu-)neulan käyttöä ja hiomaan kivinuijiin siistejä reikiä – ilman metallityökaluja. Sitä paitsi näillä tulijoilla oli hyvät keinot kuljettaa asuinsuojat ja matkaeväät jo koirienkin vetämiin puriloihin (raahauskeppien väliin) sidottuna paikasta toiseen. Ehkä vielä tärkeämpi oli kuitenkin paksut nahkaiset tai vuoratut tuohiset pahkapussit, joissa kytevä tuli kulki kätevästi uuteen nuotioon viritettäväksi. Tulen kantaja-vartija oli muita tärkeämpi, sillä aika ajoin piti kuivien oksien kohdalla pysähtyä tulen henkiin herättämiseen ja uudelleen pakkaamiseen. Tosin, kyllä tuli saatiin käsipelillä syttymään, mutta aina ei sää ja luminen ympäristö ollut sille yritykselle suopea. KULKU Keski-Suomeen sujui 10 000 vuotta sitten aluksi varsin suoraan maa-
ta pitkin kaakosta. Jos tuli pohjoisesta piti suuri meri kiertää kiertää Varkauden kautta, että pääsi kuivin jaloin Hietaman kaukaiselle vastarannalle, jotakuinkin Rautalammin nurkille. Toisaalta Antrean verkkolöytö noin 8 450 eaa. kertoo selvästi, että veneitä jo osattiin tehdä. Kiikkerillä aluksilla päästiin oikotietä ainakin kapeimpien ja suojaisimpien lahtien ja salmien yli, sekä lukuisten pienten saarien (nykyiset korkeimmat laet) välillä. Matkatavara kulki keveähkösti ruuhilla vetämällä, missä vettä oli. Muutamat löydetyt asuin-/leiriytymispaikat tuolta ajalta ovatkin kaikki ranta-alueilta – niin Hietamallakin. Ruuhien valmistuksessa taas tarvittiin tulta ja kärsivällisyyttä, sekä sopiva ruuhipuu, joiksi mäntyjä alkoi olla jo 8 500 eaa. Talvikuukausina yksisuksisia ”rekiä” vetäen pääsi pitkiä taipaleita merenselkäjäitä, lähemmäs Hietaman erinomaisia kalastus- ja norpparantoja – vaan mistäpä tulijat niistä etukäteen mitään tiesivät ? Miten he elivät ja mitä jälkiä he jättivät ? Jäätikön huvettua nopeasti lämpökautena, painon alta nousi maa ”vauhdilla”, jopa metrin vuodessa. Siitä seurasi hyvää että huonoa. Vesijättömaat ja matalikot kuhisivat kalaa ja lintuja. Toisaalla hylkeet kaikkonivat kauemmas merelle. Ruoka oli pääasiassa kalaa, simpukoita, hyönteisiä sekä kasveja eli helposti kiinnisaatavaa saalista. Juhlaa oli, kun saatiin keihäillä kaadettua peura tai hirvi. Aluksi kuitenkin jahdattiin hylkeenlihaa, jota varsinkin talvisin saatiin nuijimalla
270 • 2 02 1
| Ä KS
Reikäkiveä ei tarvitse enempää selittää, vaikka itse reiän teko tuntuu työläältä. Toisella terävällä kivellä hakattuna yleensä saadaan kivi halkeamaan, joten kärsivällinen hiominen on parempi keino, joko kovemmalla kivellä kairaamalla tai jousilaitteella. Vanhimmat nuijat ovat suuria ja painavia, joihin reikä on tehty vain yhdeltä puolelta. Niihin pitävän varren laitto vaati lisähiontaa. Pienemmät reikäkivet olivat nopeita tehdä, ja näitä 10-25 cm halkaisijan esineitä on Hietaman seudullakin enemmistö. Kun isot nuijat olivat hylkeentappoon, pienemmät reikäkivet käytettiin verkonpainoina. Hietaman kivikirveisiin ei reikiä kaiverrettu. Kun auttava terä saatiin teroitettua, oli helpompi tehdä puuvarteen reikä, johon kivikirves työnnettiin ja sidottiin. Kuvat: Matti Huurre, Kivikauden Suomi (2001) Tuohikattilassa saattoi keittää vettä, koska vesitäyttöinen tuohiastia ei pala. Tuohiköydellä voitiin värkätä ”lumi- tai suokengät” ja vaikkapa lastenkantoteline nahkaremmitettynä. Koivunpihkapurukumi oli hyvä ”hammasharja”, ja tuohi antiseptinen haavalaastari. Keksiminen ei ollut kiellettyä 10 000 vuotta sitten. Piirrokset: U.T.Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria I-II (1919) ja kuva: J.Lukkarinen, Kontiolahti 1911 (Museoviraston kuvakok. KK1030:48).
jään päältä. Hylkeistä (norpista) saatiin lisäksi hyvää vedenkestävää nahkaa niin asuihin, jalkineisiin kuin asumuksiin ja kulkuvälineisiinkin. Kun niitä neulottiin yhteen turkisten kanssa, syntyi tuiskua ja pakkastakin kestävää vaatetusta. Koska verkkoja osattiin tehdä, kalaa tuli välillä varsin hyvin, vaikka puu- ja luukoukuillakin jotakin sai. Joitakin lintuverkkoja kehiteltiin, ja saaliista saatiin sulkia niin koristautumiseen kuin nuoliinkin. Kyllä, nuolipyssy oli käytössä, joskin nuolten kärjet olivat puisia – joko teroitettuja kai kolkkaamiseen tarkoitettuja. Koivuntuohitervaa tai pihkaa käytettiin sulkien ja terien ”liimana”. Kiviterän käyttö keihäiden ja nuolenkärjissä levisi, kun kulkijat eri puolilta toivat liuskekiveä Savosta tai vaikkapa obsidiaania (laavalasia) Ilomantsista. Leikkaavista kivikärjistä oli suuri hyöty ison riistan paksun nahan lävistämisessä. KOTAMAISISSA asunnoissa – savureikä nuotion yläpuolella – kattoja ja seinämiä tilkittiin koivutuohella, joka oli monikäyttöinen aine. Saviesineitä ei vielä ollut, mutta tuohesta ja puusta saatiin kätevästi monenlaista astiastoa. Tuohivirsujen historia on hyvinkin voinut alkaa, kun taiten tehdyt hylkeentai hirvennahkaiset saappaat säästettiin metsästäjien käyttöön. Ompelemiseen ja sitomiseen tarvittiin joko kierrettyä pajun- tai lehmuksenniintä tai kestäväksi
Ä KS
| 270
• 2 02 1
kierrettyjä hirven jänteitä. Niinestä saatiin onkilankaa, tuohesta kohoja ja verkon painokivet käärittiin tuohikiveksiksi – jos ei käytetty pieniä reikäkiviä. KOSKA kaikki oli nykykielellä kierrätystavaraa, joka palautui luontoon, ei vanhimmista äänekoskelaisista ole säilyneet kuin heidän käyttämänsä kiviset esineet – nuijat, alkeelliset kirveet, taltat, tuurat ja kaapimet. Niidenkin tunnistaminen on joskus vaikeaa. Luu on toinen materiaali, joka hyvässä olosuhteessa säilyy – polttamattomana se murenee nopeasti. Nuotioiden mustuttamat maakerrokset säilyvät, mutta ajoittamisessa voi tulla vaikeuksia, jos ei löydy ruoaksi joutuneiden luita, kiviesineitä tai asuinrakenteiden jäännöksiä. Järvien ja soiden pohjilla voi yhä levätä hukattuja reikäkiviä, uhrattuja kiviesineitä tai hukkuneiden mukana vajonneita ruuhia, suksia tai keihäitä. Voipi joku pienempi reikäkivi olla uhrilahjana mereen (Naarajärveen) heitettynä, koristehakkauksin. Lähteitä: Matti Huurre, Kivikauden Suomi (2001) Valter Lang, Homo Fennicus, Itämeren suomalaisten etnohistoria (2020) Sirkka-Liisa Ranta, Ylimuistoinen tuohi (2016) Janne Vilkuna, Konginkankaan esihistoriaa /Konginkankaan kirja (osa I, 2010)
15
Liimattalan kulttuuripersoonat Toivo Parantainen (vas.) ja teatterimies Markku Hannula sekä Äänekosken taidemuseolla esillä oleva kollaasi Parantaisen kulttuuriyhteisöstä.
Topi Parantainen – Liimattalan Taidekodin henki Mesenaatti tukee ja tuntee taiteilijoita ja on sydämestään kiinnittynyt taiteeseen. Konginkankaan mesenaatin, kulttuuripersoona Toivo Parantaisen taidekokoelmaa on nyt näyttävästi esillä Äänekosken taidemuseolla – ehdit vielä ennen elokuun loppua. Ilman Parantaisen kokoelmaa taidemuseota ei ehkä Äänekoskella olisi. Marjatta Huhta
L
iimattalan Taidekoti oli Topi Parantaisen elämän vision merkillinen toteuma. Taidekodissa oli esillä suurten taiteilijoiden taidokkaita töitä sekä useiden taiteilijavieraiden vaihtuvia näyttelytöitä. Taidekoti tulvi matkoilla hankittuja taide-esineitä, astioita ja arvokkaita kalusteita. Taidekodista tuli Topin myötä oli kohtauspaikka: syntymäpäiviä, peijaisia, äitienpäiväjuhlia. Tarjoilut olivat Toivo Parantaisen tasokas taidonnäyte. Mikä yhteisö Liimattalan kylässä! Taustaa Mutta miten 1921 syntyneen, Kajaanissa yläkansakoulun opettajaksi kouluttautuneen miehen tie vei Liimattalan Taidekodin perustajaksi, taiteen tuntijaksi ja tukijaksi? Karjahoitoala ei Toivoa välttämättä sytyttänyt, mutta Karkun evankelisen opiston oppijakson arvot kristillisyydestä, ihmisläheisyydestä ja yhteisvastuullisuudesta sitäkin enemmän. Ne saattoivat innostaa Parantaisen opettajaopintoihin Kajaanin opettajaseminaariin, jossa sota-ajan opinnot olivat alkuun aika rikkinäisiä. Hänet kutsuttiin mm. Santahaminaan opettelemaan sähköttäjän toimenkuvaa. Opintojen jatkaminen ei onnistunut heti so-
16
dan jälkeenkään, kun seminaari toimi sotasairaalana. V. 1947 hän joutui ottamaan Konginkankaan kirkonkylän koulun opettajanpestin ja suoritti tutkinnon 1949 työn ohessa opiskellen. Vuodesta 1951-1970 Parantainen toimi vakinaisesti Pyyrinlahden (Liimattalan) kansakoulun opettajan virassa, kunnes koulu lakkautettiin. Nämä tiedot käyvät ilmi Marjo Aholan selvittämästä Äänekosken museotoimen perustutkimuksesta kokoelmasta 2005. Kajaanin opiskeluaikana Topi Parantainen (1921–1994) päätyi alivuokraiseksi Einar Reuterin perheeseen, joka oli taiteen keräilijä ja itse myös taitelija, taiteilijanimeltään H. Ahtela. Näyttää siltä, että Parantainen otti Reuterin esikuvakseen, arvioi Marjo Ahola. Reuterin tavoin Toivo Parantainen muodosti laajan taiteilijoiden ja taiteen tukijoiden ystäväpiirin, keräsi edustavan kirjaston taidetietoutta (yli 1 000 nidettä) ja kokosi taidetta, niin maalauksia, grafiikkaa kuin kuvataidetta arviolta yli 700 yksittäistä teosta. Konginkankaalle tullessaan Parantaisella oli jo pesämuna taidekokoelmalle, mm. H. Ahtelan työt. Kokoelmasta Parantaisen kokoelma on niin laaja, ettei sen kaikkia töitä ole mahdollista esitellä yhdessä näyttelyssä. Äänekosken taidemuseon 2021 näyttelyssä on edustava
otos kokoelman helmistä. Arvokkaimpia Parantaisen kokoelmassa on Hugo Simbergin Köynnöspojan luonnos, jonka Parantainen hankki 1967 pankkivekselillä. Sen hinta, 35 000 mk vastasi vuoden opettajan palkkaa. Muita suurten taiteilijoiden töitä ovat mm. Emil Wikströmin kipsityöt ja Wäinö Aaltonen patsasluonnos, joka on Eduskuntatalon istuntosalissa. Helen Schjerfbeck oli Reuterin hyvä ystävä. Kesän näyttelyssä on mm. Helen Schjerfbeckin tekemät kirjanomistajan merkit, ex librikset. Muita esillä olevia tunnettujen taiteilijoiden nimiä ovat Ellen Thesleff, Väinö Vionoja, Jouko ja Raili Nivarpää, Markku Saraste ja Jukka Ailio. Konginkankaalaisen graafikan uranuurtajan Simo Hannulan teoksia on esillä näyttelyssä sekä Pentti Wilkon öljyvärimaalaukset Vanhasta myllystä ja myllytiestä Konginkankaalla. Omistajuuudesta Opettajavuosiensa palkat Parantainen sijoitti taiteeseen. Kun taiteilijavieraat toivat töitään esille, Topi sai vuokraksi teoksia. Koulun lakkauttamisen jälkeen 1971 Topin ehdotus kuvataiteen ja muun esittävän taiteen kohtauspaikasta sai tulta, kun hän sitoutui hoitamaan käytännön järjestelyt. Avajaiset vietettiin 12.6.1971. Mikko Niskanen oli houkutellut tenori
Veikko Tyrväisen esiintymään, ja Mikko itse lausui Kailaan runon Mestari Amedée ja Hamletin monologin. Keskisuomalainen hehkutti: ”yksityinen henkilö on avannut taidemuseon ilman valtion tai muun julkisen yhteisön tukea ja vieläpä paikkakunnalla, jota pidettiin taiteen ymmärtämisen kannalta pimeyden vertauskohtana koko maassa”. Taidekoti oli täysin riippuvainen Topin panoksesta. Taidetoimikunnan ja Konginkankaan kunnan neuvottelujen tuloksena päätettiin Taidekodin säätiöittämisestä v. 1975. Alkupääomaksi Parantainen lahjoitti taidetta. Sittemmin Taidekotisäätiö lakkautettiin 1990 ja hallintaoikeus siirrettiin Konginkankaan kunnalle. Kuntaliitoksen yhteydessä 1993 vastuu kokoelmasta siirtyi Äänekosken museotoimelle. Ei tarinaa, ellei säröä. Liimattalan opettaja ja hänen erikoinen harrastusmaailmansa eivät olleet kaikille mieleen. Kotipaikallaan hän joutui paitsi kiusanteon kohteeksi, jopa syytteisiin asti johtaviin tutkintoihin, jotka osoittautuivat perättömiksi. Näin jälkikäteen voimme kysyä: Tarvitseeko erilaisuus lynkata? Vai voisimmeko kasvaa antamaan kannustusta ja kunniaa ihmiselle, joka tuo väriä, iloa ja valoa yhteisölle? Eläköön Topi ja hänen loistava työnsä!
270 • 2 02 1
| Ä KS
ILMOITUS
SANA SINULLE KIRKKO ON MEIDÄN JOKAISEN PEILI
L
apsena en oikein sisäistänyt perhettäni uskonnolliseksi – saati uskovaiseksi. Uskovaisia olivat ne luokkatoverit, jotka eivät saaneet pelata Nintendoa. Poikakerho, jossa piirrettiin lapsille aivan liian abstrakteja kuvia valtavista syntirepuista, jotka tulee jättää taivaan portille mahtuakseen sisään. Piilottelin suhdettani Jumalaan ja Jeesukseen, jotten olisi kuin nuo muut: uskikset. Vain lähimmilleni kerroin päättäväni iltani rukoukseen. Kun eräs takavuosien puoluejohtaja
ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA julisti televisiossa ajatuksiaan homoista, äänestivät kymmenet tuhannet suomalaiset jaloillaan. Hekään eivät tahtoneet samaistua juuri televisiossa nähtyihin kristillisyyden kasvoihin. Samalla poistuneet jättivät tilan ja äänen kirkossa sille, mitä väistivät. Itse jäin, ja sittemmin ymmärsin, että myös minä, Super Mariota fanittava muusikonrenttu, olen kirkon kasvot, enkä kaltaisissani ainoa. Minunkin salliva perheeni oli kirkon peili, Jumalan peili. Esimerkillä ja yhdessä keskustellen me rakennamme kirkkoamme ja seurakuntaamme sisältä päin, yhdessä meidän näköiseksemme.
Veeti Ville Valtteri Vikki, Sabrina Rafaella Pullinen, Linnea Eveliina Heikkinen, Viljami Matti Johannes Pietiläinen, Eemi August Daniel Pellinen, Vilho Arvi Viljami Kemppainen
Jemo Kettunen
Kirjoittaja on sumialainen muusikko, toimittaja ja teologian ylioppilas
Teemu Tapio Halttunen ja Laura Eveliina Karjalainen
Asta Aliisa Gabrielsson 91 v., Raimo Antero Turunen 85 v., Eeva Aulikki Eriika Arkimaa 84 v., Ulla Maija Petjoi 81 v., Mikko Kuhno 74 v., Veikko Johannes Hämäläinen 73 v., Heikki Johannes Valkonen 66 v.
Hietaman, Konginkankaan, Sumiaisen ja Äänekosken KIRKOT ovat avoinna 20.8. saakka hiljentymistä ja tutustumista varten arkisin klo 10–14.30.
LAPSET, NUORET ja PERHEET Jälki-ilmoittautuminen päiväkerhoihin on auki www.aanekoskenseurakunta.fi/tule-mukaan sivustolla
AAMUPUUROT ALKAVAT Ti 3.8. klo 8–10 Konginkankaan srk-koti To 5.8. klo 7.30–10 Äänekosken srk-keskus To 5.8. klo 8–10 Suolahden srk-talo ja Sumiaisten srk-koti
SUMIAINEN SEURAKUNTA VERKOSSA Kesäillan hartaus torstaisin klo 18 Facebookissa Konfirmaatiomessut nähtävissä tallenteena seurakunnan facebookissa. Linkki fb:iin kotisivuilla.
Maanantaisin klo 9 aamurukous Kotipesässä. Torstaisin klo 8–10 aamupuuro srk-kodissa. To 5.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Vikillä, Myrävuorentie 248. Su 8.8. klo 13 Ehtoollishartaus kirkossa, Hirvonen. To 12.8. klo 17–19 Perhepyhäkoulu Veteraanipirtillä. To 12.8. klo 19 Esikouluun lähtevien siunaaminen kirkossa. Su 15.8. klo 13 Messu kirkossa, Hirvonen, Aho. To 19.8. klo 17 Raamattupiiri Kotipesässä.
ÄÄNEKOSKI Torstaisin klo 7.30–10 aamupuuro srk-keskuksessa. Äänekosken kirkko avoinna arkisin klo 9–15 ja Hietaman kirkko klo 10–14.30. Kirkon Olkkari avoinna elokuussa vain maanantaisin klo 11–14. Su 8.8. klo 10 Messu kirkossa, Tourunen, Janhonen. Su 8.8. klo 16 Elojuhla Koiviston koululla, Sakari Ylönen (Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys). Ke 11.8 klo 17 Esikouluun lähtevien siunaaminen kirkossa. Su 15.8. klo 10 Messu kirkossa, Hintikka, Janhonen. Ke 18.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Kirkon Olkkarissa
Eskariin lähteviä siunataan kirkoissamme: Ke 11.8 klo 17 Äänekosken kirkossa Ke 11.8 klo 19 Konginkankaan kirkossa To 12.8 klo 17 Suolahden kirkossa To 12.8 klo 19 Sumiaisten kirkossa To 5.8. klo 15–18 Perheitten kesäpäivä Laajaniemessä. Pyhäkouluhetki, ulkoleikkejä ja -pelejä, makkaranpaistoa. Mahdollisuus uimiseen ja saunomiseen oman aikuisen valvonnassa. To 12.8. klo 17–19 Perhepyhäkoulu Veteraanipirtillä Sumiaisissa (Sumiaisraitti 7, Sumiainen). Pyhäkouluhetki, ulkoleikkejä, makkaranpaistoa, mahdollisuus uimiseen ja saunomiseen oman aikuisen valvonnassa. 12.8. alkaen torstaisin klo 14–19 nuortenilta Äänekosken srk-keskuksessa
KONGINKANGAS Tiistaisin klo 8–10 aamupuuro srk-kodissa. Seuraava diakoniapäivystys Konginkankaalla ti 10.8 klo 9–11. Su 8.8. klo 13 Messu kirkossa, Tourunen, Janhonen. Ti 10.8. klo 18 Yhteiskristillinen rukouspiiri srk-kodilla. Ke 11.8. klo 19 Esikouluun lähtevien siunaaminen kirkossa. To 12.8. klo 18 Lähetyksen nuotioilta Kalaniemen vanhalla koululla, Kajamantie 4. Su 15.8. klo 13 Ehtoollishartaus kirkossa, Hintikka.
SUOLAHTI Torstaisin klo 8–10 aamupuuro srk-talossa. La 7.8. klo 10–16 Seurakunnan teltta Wanhan aseman pihalla, osana Suolahden kyläyhdistyksen Suolahden kesäpäivät-tapahtumaa. Kohtaamista, pakopelisalkut, lapsille puuhaa ja ilmapalloja. Myynnissä juustokierteitä, kahvia ja pillimehuja. Yhteistyössä Suolahden vapaaseurakunnan ja ViaDian kanssa. La 7.8. klo 10–16 Suolahden kirkko ja kirkkomuseo avoinna. Juhlanäyttely Usko, toivo ja rakkaus. Katsaus 80-vuotiaan kirkon syntyhistoriaan ja ensimmäisiin vuosikymmeniin. Tasatunnein alkava esitys kestää noin puoli tuntia. Kirkkomuseota esittelevät Mirva Flink ja Päiviö Turtiainen. Su 8.8. klo 11 Gospelkirkko Suolahden Wanhalla asemalla. Juonto Eveliina Jamnes, puhe Jarmo Moisio, musiikki Jani Utriainen. To 12.8 klo 17 Esikouluun lähtevien siunaaminen kirkossa. Su 15.8. klo 10 Messu kirkossa. Hirvonen, Aho. Ke 18.8. klo 13 Muistiryhmä kokoontuu srk-talossa.
Nettisivujemme www.aanekoskenseurakunta.fi lisäksi löydät meidät myös facebookista että youtubesta nimellä Äänekosken Seurakunta
POHJANMAAN PARHAIDEN SOHVAKALUSTOJEN HURJAT SOHVAKALUSTOMARKKINAT! RAJU LOPPUUNMYYNTI!
ÄÄNEKOSKELLA, ENTISET KENKÄLIIKKEEN TILAT (TUHKIMO) TORIA JA GRILLIÄ VASTAPÄÄTÄ, KAUPPAKATU 17 MYYNTI VAIN HUOMENNA, PERJANTAINA 6.8. KLO 10-16
ILMAISET KULJETUKSET MYÖS SUOLAHTEEN, KONGINKANKAALLE, LAUKAASEEN, KONNENVEDELLE JA 100KM SÄTEELLÄ MUUALLEKIN!
SUORAAN TEHTAAN REKASTA, ILMAN VÄLIKÄSIÄ!
! A L L A V L HA
Tyylikkäät uudet kangaskalustot!
HALVALLA!
Kangassohvat alk.
100,-
Nahkakalustot alk.
390,-
Nahkasohvat alk.
Hyvitämme vanhat sohvakalustot vaihdossa HYVÄLLÄ HINNALLA!
LOPETAMME! JÄÄMME ELÄKKEELLE!
295,-
UPEAT KOTIMAISET UUTUUSMALLIT!
LUOTETTAVAA KOTIMAISTA LAATUA! Valmistusta jo 46 vuoden ajan! Valmistus huonekalutehdas Softness, Teuva. Myynti SKM. p. 040 588 6462
MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS LUOTOLLA!
MITÄ KUMMAA? 1.V SUOLAHDESSA
Pyöräkuormaaja-, kaivinkoneja traktorityöt
Hengityssuojaimet
10 kpl / pkt - musta, pinkki ja vaal.sininen
Soft huuhtelutiiviste 1l Marjukka pakastepussit 1-5L
Puh. 040 741 1891
HS
2 pulloa
Asemakatu 7, Suolahti, avoinna ma-pe 9.30-17, la 9.30-13
Se tunne, kun suussa on kaikki kunnossa Säännölliset hammastarkastukset pitävät sinut kartalla suusi tilanteesta, ja orastavat ongelmat saadaan pysäytettyä alkuunsa. Varaa aika puh. 014 211 665 tai hammassirkku.fi ja tehdään yhdessä töitä suusi parhaaksi!
1€ 1€ 1€
Tienvarsien niittoa/ Likakaivojen tyhjennykset KILPAILUKYKYISET HINNAT, KYSY!
Koneurakointi Antti ja Timo Toivonen
Tiedustelut: puh. 050 467 7311
Keskiviikkona 25. elokuuta 2021 klo 18.00 alkaen toimiston kokoushuoneessa, Keiteleentie 11, Suolahti Asiat: Kokouksessa käsitellään sääntöjen 15 §:n määräämät varsinaisen osuuskuntakokouksen asiat. Tervetuloa!
Heti vapaa!
Tiedustelut: puh. 050 467 7311
2h + k + s 58 m2
OSUUSKUNTAKOKOUS
Hämeentie 1, 44100 Äänekoski
3h + k + s 73,5 m2
Ääneniemessä rt-kaksio
Suolahden-Sumiaisten vesiosuuskunnan
HS
Ääneniemessä rt-asunto
V U OK R AT TAVANA
p. 041 433 7221 Jurvonvuorentie 64, Vihijärvi
Hammaslääkäri Kimmo Myllykangas
V U OK R AT TAVANA
Osuuskunnan hallitus Keiteleentie 11, Suolahti Toimisto avoinna ma-pe klo 9-12
Seuraava ÄKS to 19.8.
VUOKRATTAVANA
2h+kk+parveke 45m 2 Keskuskadulla Heti vapaa! Tied. 040 350 8565
Suolahden Urhon jääkiekkojaosto
tekee liitteen toimintansa tukemiseksi ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomiin
torstaina 2.9.2021 Jakelu jokaiseen kotiin ja yritykseen Äänekoskella ja Uuraisten taajamaan. Painos 11 000 kpl
190 8
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson • 040 841 2945 • marjo@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson
Varaa pian ilmoitustilasi! ilmoitus@aksa.fi • p. 040 565 0941
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen • 040 565 0941 • pirjo@aksa.fi
Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen • 040 730 4234 • marjut@aksa.fi
Ilmoitusvalmistus • ilmoitus@aksa.fi
ÄKS.FI Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI
ma-to klo 9-13
Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,30€/pmm Kuolinilmoitukset 1,30€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.
paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI
jakelu: POSTI OY
Ääneniemi okt
163 m2
Pellisentie 13. 4mh, oh, k, aula, 2wc, khh, ph, s. E2018*. Siisti ja viehättävä talo 976 m2 vuokratontilla. Alueella uimaranta, lapsille leikkipaikka ja mainiot lenkkeilymaastot kauniissa järvimaisemassa, laskettelurinnekin löytyy aivan läheltä. Taloa ja pihaa remontoitu vuosien varrella paljon.Mh. 189.000 €. 689180
Salmentie 16. 3 mh, oh, k, ph, s, 2 wc, 2 vh, aula. D2018*. Kiva koti omalla 2560 m2 kokoisella tontilla viihtyisällä Mämmen kylällä. Maaseudulla ja silti vain 7 km päässä keskustasta oleva 3 makuuhuoneella varustettu talo. Helppo kulku Nelostieltä ja vapautuu tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Mh. 95.000 €. 697700
Alkula okt
Pölkinkatu 41. 3mh, oh, k, wc, khh, ph, s, vh. Ei lain ed. e-tod. Omalla 915 m2 kokoisella tontilla oleva talo, joka kuntotarkastuksen mukaan hyvässä kunnossa ja ilman riskirakenteita mutta modernisoinnin tarpeessa. Tervetuloa tutustumaan tähän mukavaan kotiin, joka odottaa uusia asukkaita! Mh. 78.000 €. 509638
115/139 m2
Suolahti okt
105/144 m2
Likolahti okt
Kelotie 1. 4h, k, s. C2018*. Suojaisalla 840 m2 vuokratontilla kiva talo josta pintaremontilla saat omanlaisesi. Talon yhteydessä varasto, autokatos ja tekninen tila, takapihalla varasto/autotallirakennus. 696906 Mh. 59.500 €.
95/105,5 m2
Suolahti rt
Katvelankatu 10 as. 6h, k. D2013*. Tilava kaksikerroksinen huoneisto jossa iso lasitettu parveke länteen. Yhtiössä tehty mm. käyttövesi- ja viemäriputkien kunnostus sekä liitytty kaukolämpöön. Autotalli kuuluu huoneistoon. 664325 Mh. 115.000 €.
144 m2
Keskusta rt
86 m2
Karhunlähde kt
78 m2
Keskusta kt
78 m2
Pukkimäki kt
71 m2
Suolahti kt
67,5 m2
Keskusta kt
61 m2
Kierälahti kt
51 m2
Keskusta kt
41,5 m2
Suolahti kt
37 m2
Marjamaankatu 5. 4h, k, s, kh, takkahuone. Ei lain ed. e-tod.Asiallisessa kunnossa oleva omakotitalo Isomäessä. Alakerrassa on tekninen ja varastotila, asuintilat yhdessä kerroksessa. Kuntotarkastettu. Heti vapaa. Vuokratontti 1248 m2. 510877 Mh. 89.500 €.
Katajapolku 9 a 5. 3h, k. C2013*. Tyylikäs, avara ja valoisa huoneisto mukavassa taloyhtiössä. Hyvä sijainti rauhallisella paikalla kävelymatkan päässä keskustan palveluista. Viihtyisästi remontoitu koti tilavalla pohjaratkaisulla. 699272 Mh. 55.000 €.
Väinämönkatu 10 as. 3h, k, p. D2007*. Siisti ja valoisa päätyhuoneisto kolmannessa kerroksessa. Tilava lasitettu parveke ilta-auringon suuntaan. Erinomainen sijainti rantapuiston tuntumassa keskus675173 tassa. Mh. 64.800 €.
Mämmenkylä okt
119,5/133 m2
Katajapolku 9 B 18. 3h, k. Tyylikäs, avara ja valoisa kakkoskerroksen saunallinen huoneisto mukavassa taloyhtiössä. Huoneistoon on asennettu ilmalämpöpumppu jäähdytystä varten. Täysin remontoitu koti lasitetulla parvekkeella ja saunalla. 511851 Heti vapaa. Mh. 74.000 €.
Harjukatu 2 B. 2h, k. C2018*. Alimman kerroksen siisti parvekkeellinen kaksio, ei portaita. Laatoitetut pesutilat, huoneistossa on myös vaatehuone. Vuokrattu toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. 505740 Mh. 24.388 € Vh. 31.500 €.
Lönnrotinkatu 6 B. 3h, k, s. E2013*. Kuhnamon rannan ja keskustan palvelujen läheisyydessä viehättävä saunallinen huoneisto. Toimiva pohjaratkaisu ja laadukkaasti toteutettu remontti. Taloyhtiön pihassa grillikota asukkaiden vapaassa käytössä. 510481 Mh. 85.000 €.
Sammonkatu 7 A. 2h, kk, kh. E2013*. Pohjakerroksessa kiva, remontoitu huoneisto jonne pääset muuttamaan heti. Mainio sijainti keskeisellä paikalla kaikkien palveluiden äärellä. 504563 Mh. 32.427 € Vh. 35.000 €.
Konginkangas okt
108 m2
Suonpääntie 3. 4, k, s, kh, khh. Ei lain ed. e-tod. Siisti ja hyväkuntoinen hirsitalo rauhallisella paikalla lähellä Konginkankaan keskustaa. Tilava autotalli jossa liiteri, varasto ja kesähuone. Kesäkeittiö. Omalla 1420 m2 tontilla. Soita ja sovi esittely511607 aika. Mh. 98.000 €.
Leinonkatu 2 A. 3h, k. Ei lain ed. e-tod.Idyllisellä Pukkimäen alueella viehättävä kaksikerroksinen huoneisto, jossa myös oma kellari sekä hyvät ulkovarastotilat. Nykyaikaiset ja kodikkaat sisätilat. Kaksi pönttöuunia ja puuhella. Hyvä sijainti lähellä keskustan palveluja. Heti vapaa. Mh. 81.765 € Vh. 85.000 €. 502758
Koulukatu 9 A. 3h, k. E2013*. Pintaremonttia kaipaava kolmio hissitalon 4. kerroksessa. Yhtiössä on uusittu mm. käyttövesiputket, ikkunat ja parvekeovet sekä kunnostettu ja maalattu ulkopinnat. Huoneisto on heti vapaa. 511177 Mh. 26.269 € Vh. 28.000 €.
Hopeapajunkatu 6 A. 1h, kk. E2013*. Hissitalon ylimmästä kerroksesta siistikuntoinen yksiö. Kiinteistössä on tehty mm. käyttövesiputkien ja viemärien saneeraus sekä uusittu ikkunat ja parvekeovet. Huoneistossa on hieman tavaroita mutta ei asuta, vapautuu nopeasti. Mh. 12.562 € Vh. 19.900 €. 508929
360°
Karhunlähde kt
34 m2
Kyminkatu 4 as. 1h, k. D2007*. Valoisa parvekkeellinen yksiö hissitalossa. Huoneisto on remontoitu ja samalla uusittu myös komerot ja keittiökalusteet. Vuokrattu 1.10.2020 alkaen toistaiseksi. Tee tarjous! 676268 Mh. 23.342,80 € Vh. 25.000 €.
Viitasaari vapaa-ajan asunto 48/54 m2
Keitaankaarre 90D. Tupa, k, pkh, s. Ei lain ed. e-tod. Mökki, piharakennus ja kesäkeittiö Keitelejärven rannalla. Mökkiin tehty laajennuksena iso tupa. Puuhella, varaava takka ja sähköpatterit. Erillinen nukkuma-aitta/ varastorakennus ja rannan vierellä kesäkeittiö. Oma 3100 m2 tontti ja rantaa noin 50 m. Mh. 123.000 €.509996
Sumiainen vapaa-ajan asunto 45/50 m2
Hirvensaari. 2 mh, oh, k, eteinen, ullakot ja vaatehuone. Ei lain ed. e-tod.Keskellä kauneinta Keitelejärven maisemaa, sijaitsee kaunis päärakennus, viihtyisä ranta-sauna ja lisärakennuksia. Oma 4700 m2 kokoinen saari lyhyen matkan päässä venevalkamalta kauniilla Härkinselällä. Mh. 146.000 €. 691628
Vuokraamme asuntosi, ota yhteyttä Jari 040 721 2351 ja Heikki 050 349 8543.
Sumiaisraitti 153. Tupakeittiö, parvimakuuhuone. Ei lain ed. e-tod. Viehättävä mökki, vehreästä pihapiiristä löytyy saunarakennus, liiteri/varastorakennus, pieni aitta, maakellari ja puucee. Sijainti rauhallisen pienen Kaakkolammen rantamaisemassa aivan Sumiaisten keskustan läheisyydessä. Mh. 73.000 €. 508990
Tervetuloa ! asuntokaupoille
HUOM! SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ ESITTELYISSÄ
Sumiainen vapaa-ajan asunto 17 m2
Peiponlahdentie 63 A. tupakeittiö, mh. Ei lain ed. e-tod. Pieni mökki, aitta, talousrakennus ja rantasauna upealla näköalalla Peiponlahdessa. Sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät on saatavilla. Autolla pääset tontin reunalle. Soita ja sovi näyttö! 510811 Mh. 65.000 €.
Sumiainen vapaa-ajan asunto 30/34 m2
Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 0500 645 722
Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV 050 349 8543
Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 040 721 2351
Arja Pilvinen myyntisihteeri LKV 050 368 7835
OP Koti Keski-Suomi Oy ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513 JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 22 Palokankeskus Keljonkeskus Taulumäki, Kankaantie 17, P. 010 256 5950, SAARIJÄRVI: Kauppakatu 3, P. 010 256 5975