ÄKS 27

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t N R o 2 7 · 7. 0 3 . 2 0 1 2

Zigulien tuonti loppui s. 3

Puheenjohtajiston rooli puhuttaa s. 5

Äänekosken 4H-yhdistyksen liite s. 11-15

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 21.3.

Kaikki Toyota-uutuudet

ViikoNloPPuNäyttElyssä la 10.3. klo 10-14 ja su 11.3. klo 12-15

Näyttelyssä kahvitarjoilu uuDEN sukuPolVEN yaris.

Alkaen 17 688,90 € (sis. toimituskulut).

uusi aVENsis.

Alkaen 24 896,90 € (sis. toimituskulut).

uusiin auris- ja Corolla-malleihin.

toyota Extra

*Etusi jopa 2 000 euroa. Paketti sisältää:

-paketti* vain

Talvirenkaat kevytmetallivantein, lohkolämmitin ja Toyota Huolenpitosopimus 24 kk/30 000 km (sis. mm. määräaikaishuollot sijaisautoineen).

495 €

TOYOTA TOUCH & GO

Rahoitustarjous korko 2,99%

EsittElyssä myös muita uutuuksia ja tarjouksia.

tule ja tee kaupat ennen huhtikuun autoveromuutosta!

Luoton perustaminen 160€ Käsittelymaksu / erä 8€ Max luottoaika 48kk Vaatii hyväksytyn luottopäätöksen

Uusi Yaris Linea Sol -mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 13 890 €, arvioitu autovero 3 198,90 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 17 688,90 €.

Uusi Avensis-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 18 960 €, arvioitu autovero 5 336,90 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 24 896,90 €.

Auris-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 15 940 €, arvioitu autovero 4 033,05 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 20 573,05 €.

Corolla-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta 16 560 €, arvioitu autovero 4 118,11 €, toimituskulut 600 €, kokonaishinta 21 278,11 €.

EU-yhdistetty kulutus 3,9-5,5 l/100 km, CO2-päästöt 104-127 g/km. Takuu 3 vuotta/100.000 km, korin puhkiruostumattomuustakuu 12 vuotta.

Kuvan Yaris Style-varustetasolla. Tarjoukset koskevat uusia asiakastilauksia ja ovat voimassa toistaiseksi.

Esimerkki Auton hinta 16 000€ Käsiraha 3500€ Luoton perustamismaksu 160€ Rahoitusosuus 11660€ Korko 2,99% Käsittelymaksu / erä 8€ Luottoaika 48kk Kuukausimaksu sis. käsittelymaksun 266,03€ Luottokustannukset yhteensä 1269,67€ Kuluttajasuojalain mukainen todellinen vuosikorko 5,35%

33.900

14.500

15.900

13.900

11.500

ZEZ-254 BMW 520 D A E61 Touring Business-08 102 tkm, aut.ilmast., lohkol., sisähaar, vakionop.säädin, autom., ajotietok., 8xal.vanteet, Suomiauto, huoltok.

ZSY-125 HYUNDAI Sonata 2.0 CRDi GLS LE 4d AAC A -08 170 tkm, lohkol+sisäh., vakionop.sääd, nahkaverh., 4xal.vanteet, Suomiauto

VBY-722 NISSAN Qashqai 1.5 dCi Visia 4x2 5-ov -07 149 tkm, ilmast., keskusluk., lohkol., radio/cd, 2xrenk., jakohih.vaihdettu

VVI-510 OPEL Zafira 1.8 Enjoy 5d -06 112 tkm, ilmast., lohkol., met.väri, radio/cd, vakionop.säädin, vetok., 2xrenk., 4xalum.vanteet, huoltok.

OCI-378 PEUGEOT 407 SW Confort 2.0 5d-05 102 tkm, aut.ilmast., radio/cd, 2xrenk., 4xalum.vanteet, huoltok.

13.900

14.900

20.900

10.900

21.900

NFX-277 TOYOTA Avensis 1.8 VVT-i Sol Elegant 4d -04 99 tkm, aut.ilm., lohkol., sisähaar., radio/cd, 2xrenk., 4xal.vanteet, huoltok.

SJG-452 TOYOTA Avensis 1.8 VVT-i Terra Wagon -04 112 tkm, lohkol., radio/cd, vetok., 2xrenk.

IHM-692 TOYOTA Avensis 2.0 D-4D 126 Sol Technical Wagon -08 81 tkm, aut.ilm., lohkol., vakionop. säädin, 2xrenk., 4xal.vanteet, huoltok.

VXG-868 TOYOTA Corolla 1.6 VVT-i Terra 5ov HB -06 143 tkm, 1-om., ilmast., keskusluk., lohkol., radio/cd, 2xrenk.

ECZ-251 TOYOTA Urban Cruiser 1,4 D-4D DPF AWD Linea Sol -09 62 tkm, ilmast., lohkol., radio/cd, vetok., 2xrenk., 4xal.vanteet, huoltok.

Rahastajantie 2, 44100 ÄÄNEKOSKI

2 • www.okauto.fi • www.toyota.fi • www.vaihtoautot.net

Marko Hakkarainen puh. 010 5228 456

Petteri Kovanen puh. 010 5228 457

Hannu Kautto puh. 010 5228 459

• Automyynti avoinna ark. 9-17, la 10-14 • Huolto, avoinna ark. 7.30-16 puh. 010 5228 27460 · 2012 | Ä ks • Varaosat, avoinna ark. 7.30-17 puh. 010 5228 465 Lankapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 5,9 senttiä/min. Matkapuhelimesta 8,21 senttiä/puhelu + 16,90 senttiä/min.

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t n R o 2 7 · 7. 0 3 . 2 0 1 2

Karoliina Taivalmäki Karkista jäi palanen Vietnamiin

27/2012

Suolahti gastronomian kehto s. 3

Rakennus & sisustus s. 6-9

ÄKS romanihautajaisissa s. 16-17

ÄKS gonzoilee huuhaan kentällä

16

18

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000 | Seuraava ÄKS 22.3.

Seuraava ÄKS ilmestyy 21.3.2012

Toimittajalta Terho Vuorinen

X27

Ruplahymy ei hyydy ”Jos tää ei ole käypänen hinta, niin nostetaan sitä.”

T

ammikuun lopussa Suomeen tuli viimeinen Ladasatsi. Neuvostoautoja tuotiin Suomeen vuodesta 1971. Kulta-aika sijoittuu 1970-1980 lukujen taitteeseen, jolloin Lada oli Suomen myydyin auto.

Lada on perusauto, jonka tekniikka perustuu Fiatiin. Suomessa se oli menestys, jota rekisteröitiin parhaimmillaan 10 000 kappaletta vuodessa. Teknisemmät länsiautot kaasuttelivat ohi, sillä viime vuosina Ladaa on myyty enää parisataa.

Tulevaisuus on nyt ranskalaisten käsissä.

Paatelan Autokanavan Heikki Hilpinen kulminoitui seutukuntamme Ladakauppiaaksi. Leima oli otsassa pitkään, nyt se on hailakkaana muistona ihmisten mielissä. Tämä oli tietyllä tavalla haitaksi, jota Hilpinen muistelee mietteliäänä.

- Ladat olivat voimakas, värikäs ja kirjava osa suomalaista autokulttuuria.

Minulla oli oma rooli tällä seudulla siinä paletissa.

Ensimmäisen kokemuksen Ladasta Hilpinen sai nykyisen Paatelan Autokanavan, entisen Automatlan, silloisen Auto-Erkan pihassa.

- Tällä tontilla se tapahtui. Teimme Datsunkauppaa, ja Suomessa Ladamarkkinat alkoivat kiihtyä vuonna 1972, ja pian Ladasta tuli kova kilpailija Datsunille. Se oli 100 A:n kanssa suunnilleen samanhintainen, mutta neliovinen ja tavaratilaltaan iso. Kun mä istuin Ladan rattiin, koin tunteen, että tästä tulee vielä hitti, muistelee Hilpinen jalassaan huskynnahkasaappaat.

Hilpinen ei muista tarkasti aikaa, milloin ensimmäiset Ladat tulivat vaihtoon, mutta sen, milloin teki kauppakirjat enä Ks

| 27

· 2 012

simmäisestä uudesta Ladasta, muistaa tarkasti.

- Päivä oli 29.10.1979. Se oli perusmallin Lada, pyöreälamppuinen ja vihreä. Vaihtoon tuli Fiat 850.

Tietyn tyyppiset ihmiset ostivat Ladoja. Hilpinen, jos kuka sen tietää. Ja murtaa samalla myytin, että Ladan ostaneilla olisi tietty poliittinen tausta.

- Lada-asiakas ei tullut ostamaan autoa siltä pohjalta. Ladan halusivat henkilöt, joilla oli terve suhtautuminen autoiluun. Asiakaskuntaan kuului korkeasti koulutettuja, jos ei ihan professorista lähtien, niin ainakin lähellä sitä.

Myös maanviljelijät olivat potentiaalinen asiakasryhmä. Mutta toki joukkoon mahtui niitä aatteen miehiäkin.

Minä kunnioitan sitä, että ihminen on aatteessaan vahva. He ovat harvassa tänään. Aatteellisuus häipyy, enää ei ole edes kunnollista työväen- eikä porvariaatetta.

Hilpinen luonnehtii Ladan ostanutta avoimeksi ja rehelliseksi. Muistelee myös, minkälaista irvimistä ja rääpimistä sai osakseen, kun kauppasi Ladoja.

- Ei mulla ole enää intressejä tänä päivänä kehua Ladoja, mutta kyllä mä niitä aikoja kaipaan.

Lada on ympäristöystävällinen käyttää, sillä se rajasi liikkumista kun se on niin jäykkä.

- Se on loistava auto, kun lähdetään kotoa mökille. Tavaratila syö paljon kampetta sisäänsä, ja kun sen saa kammettua tielle, jäykkyys ei haittaa. Antaa palaa vaan. Ei se mihinkään kaupunkinajoon olekaan tehty. Kaupungissa pääsee liikkumaan jalan ja pyörällä. Minä olen sitä mieltä, että 70 prosenttia suomalaisista

tulisi toimeen perusmallin Ladalla.

Irvimisen lisäksi on tullut kritiikkiä.

Hilpinen pyydettiin mukaan dokumenttiin Jos Lada olisi auto. Häneltä kysyttiin: Jos Lada olisi ruoka, niin mikä?

- Minä vastasin, että perunamuussi ja lihapulla, hyvä ruoka ja mieleinen monelle. Sitten minulta kysyttiin, että jos Lada olisi nainen, minä vastasin, että ”Minun vaimoni”. Siitä syntyi varsinainen äläkkä ja ihmiset otti kylillä hittiä tästä. ”Kuinka sä voit verrata Helenaa Ladaan?” Ei se vertaus tehnyt Helenalle hallaa, hän on taloudellinen ihminen, ei pyri esittämään mitään, on ajanut Ladalla ja elänyt vaatimattomasti. Minä voin verrata vaimoani Ladaan hyvällä omallatunnolla.

Viimeiset uudet Ladat Hilpinen myi vuonna 2003. Ostajat kävivät vähiin, eikä Hipinen surkuttele sitä, että Ladojen tuonti Suomeen loppuu.

- Jos ei ole tavaralla ostajaa, ei ole tarvetta tuonnille, eikä jälleenmyyjillekään.

Mutta muistellaan vielä villiä aikaa.

1990-luvun taitetta, jolloin Lada oli Suomen suosituin auto.

- Vuonna 1989 minä myin 168 uutta Ladaa. Lokakuisena viikonloppuna vuonna 1990 kirjoitin tilaussopimuksen kuudessa tunnissa 27 uudesta Ladasta.

Siinä muuten ranne savusi. Maahantuojalla oli kampanja, jolla hyvitimme autosta kuin autosta 10 000 markkaa ja myimme tilalle 25 000 markkaa maksavan 1500 sarjan Ladan.

Hilpisellä on tallissaan muutama Lada, eikä henno niistä luopua. Irvijöille tiedoksi: Ladaa kysytään pelto-autoksi yhä, kun se kestää vielä tänäkin päivänä.

Marjo Steffansson

Perjantaina tulee vuosi ensimmäisestä ÄKSästä. Hyvä syy juhlia – ja eiköhän me joku malja porukassa nostetakin.

Maaliskuussa 2011 Kenya Robinson hyppäsi pyynnöstä ilmaan ja teki tavaramerkiksemme muodostuneen ensimmäisen kansiäksän. Enää emme käske ketään haara-asentoon, mutta x-kirjain kulkee yhä mukana kannessa jollain tavoin.

Paljon muutakin on muuttunut, mutta juoni on sama. Teemme lehteä, joka on rohkeasti erilainen.

Hulluuttahan se on vaatinut. Olisin itsekin voinut paluumuuttajana jättäytyä sivustakatsojaksi ja keskittyä päätyöhöni. Paljon helpommalla olisin päässyt…

Mutta kun sydämessä on yksi synnyinvika: rakkaus kotiseutuun. Sitä vaan tahtoo, että Äänekoski pärjäisi. Että täällä riittäisi touhua ja tapahtumaa. Että kaikki yhteisössämme löytäisivät oman paikkansa, jossa olisi hyvä olla - vaikka elämä välillä kolhaiseekin. ÄKS haluaa määrittää tätä paikkaa omalla tavallaan. Meille lehdenteko on seikkailua, jossa ei juuri rajoja aseteta.

Siitä esimerkkinä uusi palstamme "X Huuhaan kentällä". Selvää siis se, ettei Kalaniemi-juttuamme (sivut 18–19) pidä ottaa liian vakavasti.

Vuosi siis täynnä. Se ei olisi onnistunut pelkän luovan hulluuden voimalla.

Siispä kiitos tärkeimmälle voimavarallemme eli teille lukijoille. Saamamme palaute kannustaa painamaan eteenpäin.

Olennaisen tärkeää on, että yhä useampi ilmoittajakin on löytänyt meidät.

On hyvä muistaa, että ÄKS on ainoa itsenäinen ja aidosti paikallinen tiedotusväline Äänekoskella. Kierrätetään eurot mieluummin täällä omien joukossa!

Juhlanumeroksi emme nyt taipuneet; vuosi on kuitenkin vain vuosi. Tällä kertaa annamme mieluummin tilaa aina aktiiviselle 4H-yhdistykselle. X28:ssa on 30 vuotta täyttävän Ärmyn vuoro kertoa ilosanomaansa. Äksöniä!

Vakio pals tat: Av aus

4

K a l ent e r i 8 - 9 Äk symi es

22

3

4

Avaus

Pikakelaus

Henna Virkkunen

Suolahden pienkirjasto ja lehtilukusali muuttavat huomenna Asemakadulle Ostokeskukseen valokuvaamon viereen. Kirjaston aukioloajat ovat ma-ti 12-18 ja ke-pe 10-16.

Kirjastossa on lehtilukusali ja pieni lainattava kirjakokoelma.

JHL 608 -ammattiosasto sai tukea SAK:n piirijärjestöltä. Ääneseudun ammatillinen paikallisjärjestö (APJ) hämmästelee kannanotossaan nopeaa aikataulua, jolla Äänekosken kaupunki aikoo yhtiöittää tukipalveluja.

KeiteleJazzin esiintyjiä on lyöty lukkoon. Keskiviikkoiltaa vietetään glam-rockin ryydittämänä. Kimalteesta vastaavat Reckless Love, Michael Monroe ja takavuosien superi eli Slade. Torstai on pyhitetty naisille, luvassa naisvetoinen blues-ilta. Lippuja saa kohta Lippupisteestä ja paikallinen lipunmyynti alkaa toukokuussa. Jatsit jatsataan tänä vuonna 25. - 28.7.

Suolahden uimahallissa kävi pitkäkyntisiä männäviikolla.

Poliisi otti kiinni epäillyn joukon Keuruulla. Porukkaan kuuluu kuusi 20-30-vuotiasta keskisuomalaista henkilöä.

Kylään tullut 26-vuotias mies iski isäntää suolahtelaisessa kerrostaloasunnossa kääntöveitsellä. Oikeus vangitsi tekijän tiistaina epäiltynä tapon yrityksestä. Alkoholilla oli ilmeisen vahvasti osuutta väkivallantekoon. ÄKSän sivuja selattiin viime kuun aikana yhteensä 85 864 kertaa. Keskimäärin kävijöitä päivässä oli 1 110, enimmillään 6 712, eli enkat tehtiin! Sivuilla vierailu kesti keskimäärin viisi minuuttia, siinä ehtii hyvin lukaista uutiset ja vilkaista mainokset.

Palvelujen turvaaminen tärkeintä kuntauudistuksessa Helmikuun alussa raporttinsa jättäneen kunnallishallinnon rakenne-työryhmän selvityksestä on käyty kiivasta keskustelua. Työryhmä esitti, että noin 70 aluetta Suomessa lähtisivät selvittämään kuntajaon muutosta.

Keski-Suomeen selvitysalueita esitettiin neljä. Parhaillaan työryhmän raportti on lausuntokierroksella kunnissa. Kuntauudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita esitellään kuntapäättäjille alueellisissa keskustelutilaisuuksissa. Jyväskylässä tuo tilaisuus on 12. maaliskuuta. Toivon, että keskustelu on aktiivista ja tuo paikallista näkökulmaa työryhmän selvitykseen. Kuntien näkemykset saatuaan hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkoa huhti-toukokuussa.

Suomalainen kuntamalli on hyvä, tehokas ja demokraattinen. Kunnilla on verotusoikeus, jonka vastineeksi ne järjestävät asukkaidensa peruspalvelut ja kehittävät aluetta. Tällä mallilla kannattaa ehdottomasti jatkaa.

Se edellyttää kuitenkin hallintorakenteiden uudistamista. Nykyisessä pirstaleisessa kuntarakenteessa erot niin kuntataloudessa kuin ihmisten palveluissa ovat huolestuttavasti kasvaneet. Se näkyy niin koulujen oppimistuloksissa, terveyspalveluiden laadussa kuin kuntalaisten veroprosentissa.

Jo nyt kuntalaisten maksamassa kuntaverossa on yli viiden prosenttiyksikön ero asuinkunnasta riippuen. Nykyrakenteella tuo ero uhkaa kasvaa jopa 15 prosenttiyksikköön kuntien välillä kolmessa valtuustokaudessa, ellei mitään tehdä. Skenaarioiden mukaan vuonna 2024 kunnistamme joka viidennessä veroprosentti huitelisi 30-33 välillä. On selvää, ettei tällaisen kehityksen voi antaa toteutua.

Asukkaiden palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme vahvemmat, elinvoimaisemmat kunnat. Muutoksen tarve vaihtelee alueittain. Koko kuntakentälle yhteistä on talouden kiristyminen ja palvelutarpeen kasvu.

Maaseutumaisilla, pitkään muuttotappiosta kärsineillä alueilla korostuu julkisten palveluiden turvaaminen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla puolestaan kyse on yhdyskuntarakenteesta eli tarpeista suunnitella asuminen, liikenne ja maankäyttö kokonaisuutena.

Eri puolilla Suomea tehdyt kuntaliitokset ovat osoittautuneet kehittämispiikiksi koko alueen ja kansalaisten palvelujen kannalta. Vuonna 2007 toteutettu Äänekosken, Suolahden ja Sumiaisten kuntaliitos oli iso muutos. Uuden yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii tavattoman paljon niin kunnan päättäjiltä kuin henkilöstöltäkin. On osattava arvostaa toisia ja rakennettava luottamusta. Saatuja kokemuksia kuntaliitoksista on tärkeää hyödyntää jatkossa.

Uskon, että Äänekosken päättäjät ovat edelleen valmiita keskustelemaan kuntaliitoksista naapureiden kanssa. Kun yhdistymisprosessista on jo kokemusta, pelot ovat väistyneet, ja päättäjillä on hyvä tieto niistä mahdollisuuksista ja toisaalta sudenkuopistakin, joita uuden kunnan rakentamiseen liittyy. Tästä on hyvä jatkaa.

Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

0 X n ollas ta kymppiin Kaupunki suunnittelee siirtävänsä tilapalvelut, kunnossapidon ja ruokahuollon kaupungin omistamaan Äänekosken kiinteistöyhtiöön.

Onko järkevää yhdistää kaupungin eri toiminnoista yhtiöitä. Järkevyysaste nollasta kymppiin.

Heli Möller

Tommi Lunttila

Mirja Remonen

Simo Holopainen

Apulaiskaupunginjohtaja

Kaupunginhallituksen jäsen

Pääluottamusmies

Kiinteistönhoitaja, luottamusmies

"Hajalla olevia toimintoja tuodaan yhteen, joka tehostaa työskentelyä eikä vie liikaa resursseja."

"Tätä asiaa ei kannata alkuvaiheessa töpätä ideologisista syistä. Olen valmis keskustelemaan, olisiko yhtiöittämisestä hyötyä."

4

”Kukaan ei tiedä tuleeko säästöjä vai ei. Asian valmistelu ei tunnu järkevältä, vauhtikin on ihan hirveä.

Homma paisuu ja paisuu ja ihmiset ovat hämmentyneitä. Ei ole järkeä, tuskin yhtiö tuottaa yhtään sen enempää.”

"On olemassa muitakin vaihtoehtoja. Omana työnä tekeminen on turvallisempaa työnantajan ja työntekijän kannalta.

Tämän hahmotelman mallikin on jo vanhentunut. Ihmetyttää, jos Äänekoski lähtee tällaiseen, kun muut purkavat näitä.”

Leila Lindell Valtuuston puheenjohtaja

"On järkevää yhdistää eri toimintoja yhdeksi. Ei kannata esimerkiksi pitää kunnan sisällä kahta vuokra-asuntofirmaa."

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi

27 · 2012

| Ä ks

Puheenjohtajiston rooli puhuttaa Kaupungin strateginen johtaminen on saanut lisukkeen valtuuston ja hallituksen rinnalle: puheenjohtajiston, eli verkonpunojan alias työrukkasen. Puheenjohtajisto koostuu ylimmän virkamiesjohdon lisäksi puolueiden edustajista. Se kartoittaa uusia mahdollisuuksia ja jalostaa ideoita. Seuraa kehitystä ja pitää näpeissään konsernin kokonaishallintaa, sekä toimii valtuuston ja hallituksen nyrkkinä.

Kaupungin organisaatiossa on siis uusi päättävä elin? Toteutuuko demokratia, kun yhdessä virkamisjohdon kanssa asioita jalostetaan ja kartoitetaan? Linjataanko puheenjohtajistossa päätöksiä ja samalla sidotaan demokratian käsiä? Kysyimme tätä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Kiiskiseltä.

- Ei missään tapauksessa, puheenjohtajisto on työryhmä siinä missä muutamat muutkin. Me olemme nimenomaan työrukkanen, jonka ajatukset jakautuvat hallituksen ja iltakoulun ruodittavaksi, mietittäväksi ja pureksittavaksi. Tämä on hyvä asia, sillä poliittinen porukka pääsee möyhentämään ajatuksia. Eikö tämä ole demokraattisempaa kuin se, että virkamiehet miettivät päineen asioita?

Puheenjohtajiston rooli kuitenkin puhuttaa.

Keskustelu jatkukoon mielipide@aksa.fi

Palveluiden tuottamisesta bisnestä? ÄKS kävi kuuntelmassa JHL:n edustajiston vaalilistojen postitustalkoissa, mikä on tunnelma koskien kaupungin suunnitteleman kaupunkikonsernin tilaomistuksen ja tilapalveluiden organisatorista uudelleenjärjestelyä. Vastustus on jyrkkä, suurimman kritiikin saa osakseen se, että on esitetty vain yksi linja, eikä poliittista keskustelua ole saatu aikaan aiemmin.

- Pitäisi avata suunnitelman plussat ja miinukset. Nyt on keskustelussa esillä ainoastaaan yhtiöittämisvaihtoehto, ei muuta, puuskahtaa pääluottamusmies Mirja Remonen.

Sapiskaa saa myös Jouko Salosen lausahdus, että kun ihmiset siirtyvät yhtiöihin, he alkavat tekemään oikeasti töitä.

- Tämä on törkeästi sanottu, vakavoituu Simo Holopainen.

Yhtä mieltä ollaan siitä, että jotakin on tehtävä, jotta kuntatalous saadaan tolpilleen.

- Jos suorittavista käsistä saneerataan, silloin mennään metsään. Jos organisaatio ei toimi, se on johdon vika. Vikaa on turha etsiä yhdestä tai kahdesta siivojasta, Holopainen jatkaa.

Holopainen kertoo, että, kaupungin itsensä tekemä työ on halvempaa kuin Äänekosken Kiinteistöhoito Oy:llä teetetty työ.

- Tämöiset laskelmat on tehty kiinteitötyönjohtaja Tero Tarvaisen toimesta. Työnjohtokin ihmettelee tätä vireillä olevaa suunnitelmaa.

Gallup

Ilmassa on pienimuotoisen kriisin katkua.

- Se on positiivista, että työntekijät ovat valmiita lähtemään mukaan muutokseen, mutta ei tällaiseen. Nyt pitää katsoa organisaation sisälle. Me ei vastusteta tätä vain vastustamisen vuoksi. Tämmöinen ihmetyttää, kun näin tärkeän asian hahmottelemiseen ei oteta kaupungin työntekijöitä mukaan, kiteyttää Remonen.

JHL 608 NET Lue kannanotto www.äks.fi

Marjo Steffansson

Kukkien ja suklaarasioiden myynti lähtee jälleen huimaan nousuun 8. maalikuuta. On aika muistaa päivien kaunistajia, kodinhengittäriä, naisia. Tasa-arvoa kannattavana lehtenä ÄKS pohtii, miksei miestenpäivää juhlita Suomessa yhtä näyttävästi ja miksei sitä löydy edes kaikista kalentereista. ÄKS kysyi suolahtelaisilta, pitäisikö miestenpäivää huomioida paremmin ja miten sitä vietettäisiin.

Jyrki Muttonen - Meillä täällä Suolahden seurakunnassa järjestetään miestenpäivät kerran vuodessa. Siellä on perinteisesti Raamatun opetusta, puhujia ja muuta toimintaa.

ä Ks

| 27

· 2 012

Jari Jäntti - Mun mielestä ei tarvitsisi olla naistenpäivää eikä miestenpäivää. Se on ihan hölynpölyä. En juhli kumpaakaan.

Sari Rossi - Joo, tottakai pitäisi juhlia miehiä siinä missä naisiakin. Kait sitä voisi sitten kaljaa miehille tuoda.

Simo Korhonen -En ole kuullutkaan, että miestenkin päivää vietetään. Silloin voisi puolestani olla valtakunnallinen vapaapäivä kaikilla miehillä. Naistenpäivää aion juhlistaa ainakin soittamalla äidille!

5

- Talkoot Visio toteutui Siellä missä avun tarve on suurin, ryntää ÄKS paikalle viitanliepeet hulmuten. Tällä kertaa katastrofin keskus oli Painotalon iso sali. Enu soittaa ja ennenkuin puhelu loppuu klassikkoon ”kuulemiin” ryhmä on jo paikalla.

- Mitä, eikö teillä oo yhtään miestä mukana? Kysyi Tikanderin Enu järkyttyneenä, kun ÄKSän talkooporukka, eli neljä naista, tuli Painotalolle intoa puhkuen ja hihat käärittynä kainaloihin saakka.

Painotalon iso sali näytti karulta. Tuolipinot kenottivat, sermit rehottivat ja lattialla risteilivät jäniksen kokoiset pölypallukat. Enu oli sanalla sanoen ja silmällä katsoen lirissä. Salin pitäisi olla kunnossa illan esiintyjiä, eli Yonaa, Jukka Perkoa ja Samuli Kosmista varten. Eikä tässä vielä kaikki: Karu sali pitäisi loihtia höyhensaareksi. Mahdoton missio, kun klubi-emäntääkään ei enää ole.

- Elä hättäile, istaha mättäälle, näytä sitä lavakarttaa ja kerro visio, rauhoittelivat ÄKSän talkoolaiset.

Ensin rakennettiin lava. Akkuporakone kävi kuumana ja nitoja lämpöisenä, kun naiset ruuvasivat ja niittasivat toinen toistaan mustempia elementtejä kartan osoittamille paikoille. Enu pötkötteli pitkällään ja antoi koordinaatteja laajoilla liikkeillä.

- Tuo tuohon ja nuo tuonne.

Ja näin myö tehtiin. Siirreltiin seiniä ja viriteltiin kankaita lattialle ja lavalle. Lopuksi viimeinen silaus, eli tyynyt.

-Kyllä näillä yleisön kelpaa loikoilla. Nyt ollaan uniikin kokemuksen lähteillä, pohtivat talkoolaiset urakan päätteeksi.

Talkooväkeä jännitti tulla konserttiin. Lavalle kohdistetut, peilien kautta heijastetut valokuviot loihtivat saliin uskokaa tai älkää: täsmälleen vision mukaisen tunnelman. Nyt ollaan höyhensaarella!

PS. Ja mikä parasta: Esiintyjät olivat hirrrrrrrrveeeen tyytyväisiä lavaan ja ja ja ja ja ja tunnelmaan.

Marjo Steffansson Lue lisää konsertista: www.aksa.fi/club_painis_tarjoaa_aanekoskelai-

NET sille_uutta_ja_erikoista

Hä?

Tyhjäntoimittaja paraatipaikalla?

Kaupungin johtava rakennustarkastaja Mikko Jokelaisen mukaan rakennukseen ei ole tehty katselmusta, mutta keväällä tehtävän julkisivukierroksen yhteydessä omistajaa pyydetään kohentamaan rakennuksen ulkopuolta.

Monen mutkan kautta ÄKS selvitti, että rakennus on Star Capital Oy:n hallinnassa. Markku Soinen kertoi, että he ovat vuokranneet rakennuksen Restel-konsernille, joka omistaa hotelleja ja ravintoloita ympäri Suomen.

Mikä on Kauppakatu kakkosen tilanne nyt, Restelin juomaravintoloiden LänsiSuomen ketjujohtaja Robert Linke?

- Meidän tilamme on suljettu Äänekoskella. Meillä ei ole ollut iltaravintolaa siellä enää muutamaan vuoteen. Todennäköisesti meillä on vain pitkä vuokra-aika. En osaa sanoa enempää asiasta.

Rakennus on siis tyhjillään eikä kukaan tunnu tietävän, mitä siellä on meneillään.

Aika näyttää, koska kaupungin suunnitelmat edustavasta sisääntuloväylästä toteutuvat.

Taija Kolehmainen

Viiskulma on suoraan Äänekosken sisääntuloväylällä.

Ja keskellä Viiskulmaa töröttää Koskenhovin-rakennus typötyhjillään jo jonkin aikaa, oranssinkirjavat Kulman teippaukset kyljessään. ÄKS otti härkää sarvista ja alkoi selvitellä rakennuksen kohtaloa.

Miksei Koskenhovin rakennusta jo pureta, Äänekosken kaupungin kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen?

- Tontti kuuluu yksityiselle maanomistajalle, kiinteistösijoittajalle. Kyseinen tontti muutoksineen on kyllä mukana Äänekosken kaupunkikuvan pitkäaikaissuunnitelmissa. Nykyinen rakennus olisi tarkoitus purkaa ja tilalle on suunniteltu yhtä keskustan porttirakennuksista. Viiskulman risteys on keskeinen paikka Äänekosken arkkitehtuurisessa tulevaisuudenkuvassa. Emme ole kuitenkaan käyneet vielä keskustelua aiheesta nykyisen omistajan kanssa eikä meiltä löydy vielä konkreettisia suunnitelmia.

6

27 · 2012

| Ä ks

Sisustussuunnittelija inspiroituu luonnosta Seepran raidat eivät koskaan ole samanlaiset, eikä myöskään kahta samanlaista sisustusta löydy. Se on Sisustus Seepran Marja Mäkisen filosofia.

- Itse pidän omaleimaisesta ja persoonallisesta sisustuksesta sekä mustavalkoisuudesta, asiakkaille kuitenkin suunnitellaan aina heitä miellyttävä ympäristön ja värimaailman.

Käytän usein asiakkaiden vanhoja huonekaluja hyväkseni, ne ovat täynnä muistoja ja tarinoita.

Mäkisen mukaan tärkeintä eivät kuitenkaan ole tavarat vaan kokonaisuus. Räikeä kukallinen sohvakin näyttää ihan kivalta, kun se on oikeassa ympäristössä.

- Kamalia tavaroita ei ole olemassakaan!

Mäkinen on pienestä saakka tykännyt näpertää. Nuoren tytön sormissa syntyi nukkekoteja, ompelutöitä ja piirrustuksia. Näpertäjästä tuli isona suuhygienisti, jossa saa myös tehdä pikkutarkkaa työtä.

- Taloa rakentaessa aloin innostua sisustamisesta. Löysin Pohjanmaalta artesaaniopiston, jossa pystyi opiskelemaan sisustussuunnittelijaksi monimuoto-opetuksessa. Siinä sitten tein töitä, opiskelin ja hoidin kotia samaan aikaan. Onneksi oma äitini oli apuna, muuten en olisi pärjännyt.

Koulusta tuli Mäkiselle henkireikä. Luova sisustaminen oli ihanaa vaihtelua omalle työlle. Koulu loppui ja Mäkinen sulatteli ajatusta omasta yrityksestä muutaman kuukauden ajan. Viime vuoden toukokuussa yritys lopulta pistettiin pystyyn ja asiakkaat ovat löytäneet Mäkisen puskaradion kautta.

- Teen ihan kaikkea pohjaratkaisusta siihen, että käyn valitsemassa yhdessä asiakkaan kanssa verhoja. Jos suunnitteluapua kaipaa koko tilan tekemiseen, kannattaa suunnittelija ottaa mukaan jo siinä vaiheessa kun mietitään rakentamista. Arkkitehdeilläkin on tietoa ja näkemystä rakenteista ja määräyksistä, mutta sisustussuunnittelijalta voi tulla vinkkejä käytännön ratkaisuihin, sellaista naisnäkökulmaa arkipäivän pyörittämiseen, Mäkinen kertoo.

Jokaisella sisustussuunnittelijalla on oma kädenjälkensä, joka näkyy lopullisessa työssä. Mäkinen kertoo hakevansa inspiraatiota luonnosta.

- Pidän luonnollisista väreistä. Lisäksi ideoita kumpuaa aina vähän kaikkialta, lehdistä ja sisustusohjelmista. Kaikki on jo kerran keksitty, mutta asioita voi soveltaa aina uudella tavalla.

Tilda Somero

HAUSKA PÄIVÄ!

Kaikki yhdessä hauskanpitoon - Tervetuloa!

SI LU PEP KILPAI ELU KLO 14 T T O .

PUJ LA 10.3

”HIRRRVEESTI” HERKKUJA TARJOLLA, HAITTAAKSE, SITÄHÄN SÄ KYSYIT! Listalla yli 60 ruokavaihtoehtoa.

Annoksia myös KARPPAAJILLE! Höyrystä, nakit, makkarat, lihapiirakat 10.00 – 13.00 ruokailijoille kahvi,

Kaikki avoinna te n ri et

ETTÄ 13 RINN Ä 5 HISSI

JOKAMIE RATALASKUHKEN IS SU 11.3. KLO 13 A TO 8.3. NAISTENPÄIVÄ – NAISET PUOLEEN HINTAAN RINTEESEEN.

ma-to 10.00 - 23.00 pe 10.00 - 04.30 la 12.00 - 04.30 su 14.00 - 23.00

TAVATAAN TORILLA!

014-523293 ä Ks

| 27

· 2 012

RINTEET

muulloin vain annokset sisältävät kahvin.

Paras paikka perheelle!

Hiihtolomaviikoilla ma-la 10-20 ja su 10-17 info: 040 300 2320, www.hakarinteet.fi

7

Eilen tänään

Kaveria Väiski mattoon läiski

Tapaht umat To 8.3.

■■ Teatteri Eurooppa Neljä - Enkelille Siivet klo 18 Painotalon Mikkosalissa. Esitystä ei suositella lapsille. Käsikirjoitus Matti Kuikkaniemi, ohjaus Kunto Ojansivu. Liput: 15 € / SSuolahti, 16. maaliskuuta 1952 Etukortilla 13 €, opiskelijat ja eläkeläiset 12 € Asuminen Kymin kunnan Popinniemessä oli vaarallista keväällä 1944, sillä venäläiset pom- /10 €. Varaukset puhelimitse 040 3000 800, mittivat läheistä saksalaissotilaiden koulutuskeskusta Kotkassa. Eräs Hakkaraisen perhe päät- sähköpostitse myynti@te4.fi. Lippuja myös ti lähteä rauhallisemmille seuduille, ensin isä-Augustin kotitaloon Konneveden Särkisaloon. ovelta tuntia ennen esitystä.

Mutta pian kutsui Suolahti ja Urho. Siellä kun saivat perheen pojat painia. Lahjakas, ketPe 9.3. terä ja vahva Väinö nousi pikatahtia koko valtakunnan huippumieheksi.

Läpimurto tapahtuu kotimolskilla Suolahdessa pidetyissä SM-kisoissa 16. maaliskuuta ■■ Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö - Le1952. Väinö Hakkaraisesta kruunataan vapaapainin Suomen mestari 67-kiloisten sarjassa, kaa ja leivoksia klo 19 Hietaman Nuorisoseuran talolla, Rauli Jokelin & Panu Raipia. Komekun Valkeakosken Hakan Olavi Aalto häviää finaalissa.

Aukeni upea ura, jonka huippukohta oli olympiaedustus 1956 Melbournessa. Vuonna 1960 dia nyky-Suomesta. Liput 12 € / 6 € / ryhmä Hakkarainen oli voittamaton, niinpä hänet valittiinkin TUL:n vuoden urheilijaksi. Oman lii- 15 hlö 10 € ton painimestaruuksia Hakkarainen voitti peräti 20.

Kaupungin maalarina työuransa tehnyt Hakkarainen toimi useissa luottamustehtävissä. La 10.3.

■■ Mahdollisuus kokeilla laitesukellusta klo Painilegenda menehtyi 77-vuotiaana keväällä 2009.

10-12 Äänekosken uimahallilla. Vain uimahallilipun hinnalla, järj. Tekniikkasukellus Äänekoski Ry

Su 11.3.

■■ C-tyttöjen SM-sarjaa Liikuntatalolla, klo 9.15 Huima – KaPo, klo 11.45 KaPo - Honka 99, klo 14.15 Honka 99 – Huima ■■ Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö - Lekaa ja leivoksia klo 14 Hietaman Nuorisoseuran talolla, Rauli Jokelin & Panu Raipia. Komedia nyky-Suomesta.

Ke 14.3.

■■ Klo 18.00 Kyläilta Suopungissa, terveyspalvelut Suolahdessa.. Järj. Suolahden kyläyhdistys

Ke 14.3.

ÄKSän Noora Markuksessa ■■ Jyväskyläläinen Noora keikkailee Pub Markuksessa perjantaina 16.3. Keikalla kuullaan biisejä mm. huhtikuussa julkaistavalta "Choose me"- EP:ltä. Viime kuussa ensi-iltansa saivat single ja video Boy with the past. Mikko Suurosen joukkoineen toteuttamassa videossa yhdistellään vanhaa ja modernia. Se kuvattiin Kangasniemellä vanhassa autiotalossa. Talon kummitellessa bändin pojat saivat kokeilla vanhuksen roolia, kun heille meikattiin 50-vuotta ikää lisää. Elina Ahosen puvustus onkin saanut kehuja ja valittu keskisuomalaista muotoilua esittelevään Muoto Koossa-näyttelyyn. Äänekoskella, ÄKSän naapurissa työssä käyvä Noora on pitkän linjan muusikko, joka on elättänyt itsensä vuosia kiertämällä Suomea kitaransa kanssa sekä eri bändien solistina ja viulistina. Seikkailunhalu ja kansainvälisen kehitystyön opinnot ovat vieneet hänet esiintymään myös Afrikkaan Kiberan slummiin sekä Palestiinaan poliittisille vangeille. Aiemmin Noora on levyttänyt luotsaamansa Valve-yhtyeen kanssa. Hänen lauluaan on kuultu myös tsekkiläisen Irish Dew- yhtyeen levyillä. Nyt hänellä on taustallaan tiukka jyväskyläläinen rock-bändi, jonka kanssa ensimmäinen omaa nimeä kantava ”Choose me”- EP julkaistaan huhtikuussa. Markuksessa onkin luvassa riemukas rokkishow.

Paremmat puitteet naistenpäivälle ■■ Äänekosken Yrittäjien Naistenpäivän tapahtuma otti suunnaan kaakkoon ja muutti Painotalolta kaupungintalolle.

- Kaupungintalolla on paremmat puitteet.

Tilat jaetaan eri osastoihin, yläkerrassa on erilaisia hoitoja, valtuustosalissa ohjelmaa ja alakerrassa esittelypöytiä, kertoo Sari Åkerlund.

Yrityksiä on tulossa laidasta laitaan. Edustettuina ovat niin kaupungin palvelut, Ääneseudun Energia, Apteekki kuin kirjanpitäjäkin.

Tapahtuma alkaa kello 17 ja kestää kahdeksaan saakka.

Naistenpäivän tapahtuma 8.3. kaupungintalolla, vapaa pääsy

kalenteri@aksa.fi 8

■■ Iloiset iltapäivätanssit klo 13-16 Painotalolla. Järj. Äänekosken Eläkkeensaajat ■■ Saapasjalkakissa 3D klo 18 Kinomikossa ■■ Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö - Lekaa ja leivoksia klo 19 Hietaman Nuorisoseuran talolla, Rauli Jokelin & Panu Raipia. Komedia nyky-Suomesta.

Pe 16.3.

■■ Romales-yhtye klo 19.00 Painotalolla. Aitoa mustalaismusiikkia Kai Palmin tähdittämänä. Liput 15 €, järj. Äänekosken kulttuuritoimi, puh. 020 632 3256 ■■ Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö - Lekaa ja leivoksia, klo 19 Hietaman Nuorisoseuran talolla, Rauli Jokelin & Panu Raipia. Komedia nyky-Suomesta.

■■ Noora Pub Markuksessa, liput 3 €

La 17.3.

■■ Kirpputori klo 10-14 Alkulan päiväkodissa.

Otamme lahjoituksena vastaan lasten vaatteita, leluja, pelejä, huonekaluja, ym. ehjää ja toimivaa kirpputoritavaraa! Vuokraamme myös myyntipöytiä hintaan 10€. Lisätietoja ja varaukset 020 632 2233. Kahvio ja arpajaiset! Järj.

Alkulan päiväkoti ■■ klo 12.00 Painonnostoa Äänekosken liikuntatalolla. Piiriottelu Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Keski-Suomi. Suomen Cupin osakilpailu.

■■ Moottorikerhon Pilkkikilpailujen jatkot ”Deep In rock” Pub Markuksessa, liput 5 €

Su 18.3.

■■ Lasten Suosikki-hiihdot klo 11 alkaen Suolahden urheilukentällä. Sarjat T/P 2007-1999 syntyneet. Järjestäjä: Suolahden Urho ja K-Supermarket Suosikki ■■ Hietaman Nuorisoseuran Näyttämö - Lekaa ja leivoksia klo 14 Hietaman Nuorisoseuran talolla, Rauli Jokelin & Panu Raipia. Komedia nyky-Suomesta.

Ti 20.3.

■■ ”Nivelissä vaivaa? Nivelrikosta kuntoutuminen on mahdollista!” -luento klo 18 Hotelli Vuolakkeessa, Uimarannantie, Laukaa. Luennoitsijana Bengt Kevin, vapaa pääsy.

Näyttelyt ■■ Kukkulan kuvataidekoulun 20-vuotisjuhlanäyttely - Tässä ja nyt Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa 8.–29.3. Avajaiset ke 7.3. klo 17.30.

Avoinna ma–ke 12–19, to–pe 12–16 Vapaa pääsy! Yhteystiedot: Äänekosken kulttuuritoimi, p. 020 632 3256 ■■ Mikko Puttosen valokuvia Kahvila Korpussa Sumiaisissa 8.maaliskuuta alkaen.

Käy moikkaan Tuomasta!

■■ Äänekoskella Kesport Niskasella on perjantaina 9. maaliskuuta mahdollisuus tavata ilmielävänä Nightwishin isä ja luoja, kosketinsoitinvelho ja lauluntekijä Tuomas Holopainen. Luit oikein: Tuomas Holopainen! Elävä legenda tapaa fanejaan kello 11-12.

- Faneilla on mahdollisuus tavata Tuomas ennen illan keikkaa Jyväskylän Paviljongissa, kertoo Timo Niskanen.

Holopainen esittelee Nightwishin uutta levyä, Imaginaerumia, joka on yhtyeen seitsemäs studioalbumi, sekä ”Making of Imaginaerum” dokumenttielokuvaa koskelaisille. Kauppias Timo Niskanen on erittäin iloinen, että Holopainen ennättää pistäytymään liikkeessä.

- Paviljongin keikalle eivät kaikki pääse, mutta nyt on mahdollisuus nuoremmankin fanijoukon käydä idoliaan moikkaamassa, Niskanen kertoo.

27 · 2012

| Ä ks

Äksymyxiä Kymmenen kysymystä kynnelle kykeneville 1. Mikä on Koskelan rehtorin sukunimi: a) Lehtonen-Järvi, b) Järvinen-Koivu, c) KoivunenNiemi, d) Nieminen-Lehto?

2. Kuka yleisurheilun olympiavoittaja kilpaili Äänekosken Galerie Gameseissä vuonna 2002: a) Arsi Harju, b) Erki Nool, c) Jan Zelezny, d) Lars Riedel?

3. Kenen Huiman entisen koripalloilijan poika pelaa jääkiekkoa ammatikseen Ranskassa: a) Jouko Silvennoinen, b) Hannu Koivunen, c) Hannu Kaikkonen, d) Jouko Rytkönen?

4. Mikä on POKElla opettajana toimivan alamäkiluistelija Pihlaisen etunimi: a) Arttu, b) Perttu, c) Jarkko, d) Kerkko?

5. Kuka Kokko toimi Sisä-Suomen Lehden päätoimittajana vielä vuonna 1994: a) Erkki, b) Martti, c) Pentti, d) Pertti?

6. Minkä niminen kauppa toimi sekä Äänekoskella että Suolahdessa 1990-luvun taitteessa: a) Manna, b) Jonna, c) Tenna, d) Linna?

7. Kuka omistaa tapahtumapaikkana käytettävän Harjulan talon Sumiaisissa: a) Äänekosken kaupunki, b) Sumiaisten Kunto, c) Suolirock ry, d) Sumiaisten maamiesseura?

8. Mikä ei liity Räihän kylään: a) vaappu, b) asuntovaunu, c) mansikka, d) taidekoti?

9. Kuka on MTK:n Äänekosken tuottajayhdistyksen puheenjohtaja: a) Olli Vertainen, b) Kalle Niskanen, c) Matti Tiusanen, d) Tommi Lunttila?

10. Millaisesta sadepäivästä Kimmo Kouri lauloi vuonna 2005 ilmestyneellä singlellään: a) ihanasta, b) viimeisestä, c) hyytävästä, d) unohtumattomasta?

Oikeat vastaukset sivulla 20.

X PriX

TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Jani, Eero, Jarno ja J-V. Mutta kuka puuttuu joukosta?

Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

X26:ssa kysyimme seuraavaa: Koripallokentillä otetaan levypalloja, mutta mikä oli se taustalevyjen maailman ykkönen, joka liittyi Äänekoskeen erittäin voimakkaasti vielä kymmenen vuotta sitten?

Oikea vastaus on Äänekoskellakin 2000-luvun alussa toiminut Sanmina, elektroniikkateollisuuden johtava taustalevyinä käytettävien piirilevyjen valmistaja maailmassa. Sanmina lakkautti Äänekosken-tehtaansa alkuvuodesta 2002.

Oikein vastanneita löytyi tällä kertaa 1 kappale. Lahjakortin Pirjon Burgeriin voitti Jaana Tani.

Onnittelut!

Heviluokan tähtitapaaminen!

Moi! Olen tulossa perjantaina Timpan kauppaan shoppailemaan about yhdentoista aikaan! Kerron samalla Nightwishin uusimpia kuulumisia. Tervetuloa!

Seinät täynnä naisia ■■ Nuoren valokuvaajataituri Mikko Puttosen, 17, taianomaiset otokset kaunistavat Kahvila Korpun seiniä Sumiaisissa. Kahvilan emäntä Päivikki Linna bongasi nuoren lahjakkuuden tämän edellisestä näyttelystä Muuramesta ja ihastui Puttosen lumoaviin kuviin niin paljon, että alkuperäinen suunnitelma naistenpäivänäyttelystä sai väistyä.

- Teemana on edelleen naiset taiteessa, mutta vanha taide vaihtui nyt Mikon valokuviin.

Näyttelyyn tulee vielä jotain muutakin naisiin liittyvää. Mikon valokuvia voi ihailla täällä Korpussa noin kuukauden ajan, Linna kertoo.

Ennen Puttonen saattoi maata päiväkausia vahtimassa sammakonkudun kasvua kameransa kanssa, mutta sittemmin hän siirtyi sammakoista ihmisiin, lähinnä naisiin. Nuorimies tunnustaa olevansa hieman eräjorma. Puttosen mallit poseeraavatkin lähes poikkeuksetta milloin järvessä, milloin puussa.

- Sumiainen on erittäin kaunis paikka. Näin tuolla tien vieressä aivan täydellisen kuvauspaikan. Harmi, että mulla ei ole mukana kameraa eikä mallia, Puttonen nauraa. ä Ks | 27 · 2 012 Naiset taiteessa, Mikko Puttosen valokuvia Kahvila Korpussa Sumiaisissa to 8. maalis-

kuuta alkaen.

Niskaselta ostin muuten aikoinaan ekat kunnon keyboardinikin ja myöhemmin hankin uuteen kotiini mm. taulutelevisiot, kodinkoneet ja valaisimet.

Terkuin Tuomas

Kuva: Benedikt Deicke

Tuomas ”Mr Nightwish” Holopainen liikkeessämme perjantaina 9.3.2012 klo 11–12. Tervetuloa tapaamaan kotimaisen hevimusiikin keulahahmoa!

Uudessa esittelypöydässä voit testata kaikki kosketusnäytölliset!

Kauppakatu 6, Äänekoski P. 0207 189 801 9 niskanen.fi facebook.com/Niskanen.fi

Yrittäjäajat us Tarja Huttunen

Muistathan, että 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää? Ruusuja siis tiedossa, vai mitä?. Perusinhimillistä kai on, että huomionosoitus tuntuu aina hyvältä, oli siihen sitten syytä tai ei. Taidamme me naiset olla vähän hupsuja, kun haluataan itseämme kohdeltavan prinsessoina, vaikka vaadimme samanaikaisesti tasa-arvoa. Useimpina päivinä vuodesta tepastelemme kuitenkin kuuliaisesti askeleen pari miesten jäljessä: saamme samastakin työstä huonompaa palkkaa, teemme kotitöistä isomman osan, nyt on taas mies presidenttinä ja lenkilläkin mies harppoo pari askelta edellä.

Jotenkin tämä yhteiskunta edelleen toimii vanhalla hyvä veli-systeemillä, jossa tärkeimmät asiat päätetään miesten kesken saunan lauteilla. Tähän meidän naisten olisi syytä vastata yhdistämällä voimamme keskinäisen kadehtimisen sijaan. Meidän ei tietenkään tarvitse olla samanlaisia kuin miehet, mutta samanarvoisiksi meidän on tultava. Erityisesti pieniä yrityksiä pyörittävien naisten kannattaa kutoa yhteisvoimin sellainen verkosto, josta voi ammentaa voimaa vaikeina hetkinä. Se taas edellyttää, että itsekin antaa jotain yhteisen hyvän eteen.

Meillä jokaisella on omat vahvuutemme, joskus kätkettyinä itseltämmekin, joita yhdistämällä syntyy voimaantuva naisverkosto. Yhteistyöllä kehitymme, luomme uusia tuotteita ja palveluja, yrityksiä ja ehkä työpaikkojakin. Lopetetaan lannistuminen ja laitetaan yhdessä akat asialle luomaan parempaa huomista tällekin kylälle, eikäs vaan?

InboX

Kaupunki vs. Yhtiö Kaupungin johtamisjärjestelmään ja konsenirakenteeseen kaavaillut muutokset kuumentavat tunteita.

Keskustelupalstoilla ja kuppiloissa ei lippu viuhu suunnitelmille ja keskustelu käy kiivaana. Hahmotelma esitellään 13.3. valtuustossa, katsotaan kuinka suunnitelma hahmottuu. Kaupungin tarkoitus on perustaa yhtiöitä organisaationsa sisään. Yhtiöiden palvelukseen siirtyisi liki kaksisataa työntekijää. Huhtikuussa asiasta tehdään periaatepäätös ja sen jälkeen aletaan hiomaan yksityiskohtia Julkisten ja hyvinvointialojen liiton kanssa. Nyt on aistittavissa, jos ei jännitysnäytelmä, niin ainakin jonkin sortin draamaa. ÄKS seuraa tilannetta.

Säästösummat hukassa, farssi taas tulossa?

■■ Ja tapahtui niinä päivinä, että kaupungin viisaat päättäjät löivät taas päänsä yhteen. Tulossa lienee kuhmuja toisensa jälkeen, kuten kävi mm. Telakkakadun koulun remontin kanssa.

Jouko Salonen kertoo torstain Keskisuomalaisessa "Sen luotetaan tuovan säästöjä, vaikka summaa ei vielä tiedetäkään". Nyt olemme siis jälleen kerran heikoilla jäillä näiden säästöjen kanssa. Mitään faktaa ei ole, jälleen kerran, laittaa pöytään. Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato.

Kaupunki aikoo ns. ulkoistaa palveluita omistamiensa yhtiöiden palvelukseen. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Siirretään ongelmallisia toimintoja osakeyhtiön sisälle, pois kuntalaisten katseilta? Toimenpiteiden jälkeen herran saavat toimia rauhassa, katseilta suojassa. Toinen luku sinänsä on se, että miksi ei suoraan kilpailuteta toimintoja? Eikö jo lakikin vaadi niin, jos toiminnot ostetaan ulkoa?

Yhteenvetona siis Salonen luottaa säästöihin, laskelmat puuttuvat. Flinkman toteaa että avainsana on yhteistyö. Kiiskisen tavoitteena on saada Äänekoski taloudellisesti jaloilleen. Tiusanen tekee uudistuksia Äänekoskea varten.

Hyvät herrat, hienoa sananhelinää, missä on laskemat?

Salosen toivomat satojen tuhansien säästöt on kuin hyttysen k..i itämeressä. Tälläkö paikataan lähes neljän miljoonan alijäämä viime vuodelta, entä aiemmat ja tulevat alijäämät? Tu-

levat alijäämät siksi, että Äänekosken päättäjillä ei ole minkäänlaista vastuunkantokykyä asioiden suhteen. Säästetään euro ja tuhlataan neljä. HERÄTKÄÄ!!!

Nyt pitäisi löytyä päättäjiltä vastuunkanto kykyä ja potkia herroja yläkerrasta pois niin paljon, että saadaan 2-3 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Nämä höpöhöpö-talkoon on jo nähty. Olisi jo aika leikkiä vastuullista kaupunginvaltuutettua, ihan aikuisten oikeasti.

Samaa pataa taitaa olla Persutkin Äänekoskella, kun suiden päällä näyttää olevan rasti. Pokka pitää ja suu ei käy.

Kylähullu

Tässäkin vielä ihmeteltävää ■■ Kaupunginvaltuuston 12.12.2011 pöytäkirjasta, kohta talouden vakauttaminen (liite): "Vuoden 2011 talous toteutunee talouden osalta tasapainoisena."

Jokainen omat aivot omistava voi päätellä itse, kuinka paljon näihin papereihin on luottamista. 4 miljoonan alijäämä taisi tulla yhtäkkiä puskista?

Nuoriso tiivistäisi asian yhteen ainoaan sanaan, LOL. Masa

Osallistu keskusteluun, nyt on sana vapaa! Lähetä mielipiteesi osoitteeseen mielipide@aksa.fi, nimimerkillä tai ilman.

Tarjan Taivutus Äänekosken Yrittäjät ry.

Lisää kuitenkin yhteystietosi. Vaikka asiaa olisi paljon, tiivistä se tuhanteen merkkiin! Ne kirjoitukset, jotka eivät mahdu paperilehteen julkaistaan ÄKSän verkkolehdessä www.äks.fi.

Maalaismaisemaa...

O

nko iso yksikkö pientä tehokkaampi. Siinäpä ajankohtainen kysymys.

Mikä sopiva kuntakoko ?

Miten Äänekoskelta käsin hoidamme taloudellisesti ja hyvin mm. Pihtiputtaan Elämäjärven kyläläisten peruspalvelut.

Siinä on nelostiellä melkoinen ralli päällä ja ekologinen ajattelu kaukana kun Äänekoskelta käsin hoidettaisiin myös koko pohjoisen Keski-Suomen alueen asiat.

Mielestäni jos johonkin kuntaliitoksiin joudutaan menemään, niin Uurainen ja Konnevesi tuntuisi järkevältä, josta tälle alueelle voisi sanoa olevan jotakin synergiaetua.

Monesti kuntaliitoksissa yhdistyvien kuntien erilaiset toimintakulttuurit törmäävät yhteen. Aiheuttaen närää varsinkin pienemmissä liittyjissä.

Esim. Sumialaisia ihmetytti vanhan Äänekosken eri hallintokuntien välinen vähäinen yhteistyö. Ei tiedetty toistensa suunnitelmista, eikä paljon toteutuksistakaan vaan toimittiin oman hallintokunnan sisällä, näin tulee helposti tehtyä

10

päälekkäistä ja monesti turhaakin työtä.

Suolahdella taas on ollut oma tapansa toimia. On toimittu hyvin kuntakeskeisesti ja otettu melkoisia riskejäkin. Onnistuen niissä vaihtelevalla menestyksellä. Sumiaisissa yritettiin elää yhteistyön ja hyvän mielikuvituksen avulla.

Pääsääntöisesti näyttäis olevan, että mitä isompi yksikkö, niin sen huonompi tiedonkulku ja sen pahemmat mokat ovat mahdollisia. Esimerkinä meillä Suolahdessa ongelmat koulurakentamisessa ja toinen pieni mutta käsittämätön asia oli Sumiaisten jätekeräyspisteen rakentaminen keskelle toria.

Pääsääntöisesti täytyy sanoa, että kuntaliitos sujui yllättävänkin hyvin ja sivualueillakin on peruspalvelut säilyneet suhteellisen hyvin.

Kuntaliitoksien jälkeen yleensä palvelut sivukylillä heikkenevät ja alueet kuihtuvat. Kyläyhdistyksillä on tässä tärkeä rooli tiedon ja tarpeiden välittäjänä.

Olisikohan meillä nyt 5-vuotisen siirtymäajan jälkeen aika säästösyistä satsata laitoshoidon sijaan enempi vanhusten kotihoitoon, tukea omaishoitajia enem-

pi, Innostaa lasten perhepäivähoitoon ja satsata nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen ja työllistävään koulutukseen.

Saattaa olla, että meidänkin kaupungin hallintorakenteissa on keventämisen varaa. Eli tehdään töitä liian monimutkaisesti vanhan kaavan mukaan. Työntekijöitten eläköitymisen myötä hallinnon uudistaminen onnistuu parhaiten ja samalla eri hallintokuntien yhteistyön lisääminen Yleisesti väitetään julkisen hallinnon puolella, että samassa yksikössä parhaimmillaan kaksi työllistää jo kolmannen. Lieneekö totta vai panettelua, tiedä häntä.

Kun mennään tosi suuriin yksiköihin esimerkiksi Euroopan Unioniin, niin kuinka paljon siellä menee aikaa neuvotteluhin, että saadaan jonkinlainen kaikkia osapuolia tyydyttävä päätös aikaiseksi.Yleensä se on joku kompromissi, eli ns. nahkapäätös ja rahaa on palanut käsittämättömiä summia.

Samoin kun mennään vielä paljon suurempaan yksikköön eli YK:hon, niin

siellä homma etenee vasta tosi hitaasti, että saadaan aikaiseksi edes jokin yhteinen julkilausuma tai jonkin maan tekemien ratkaisujen tuomitseminen.

Yleensä sen vielä jokin suurvalta veetto-oikeudellaan tyrmää.

Tosi turhauttavaa --- olisikohan uudistamisen paikka sielläkin Näitä edellä mainittuja jättiorganisaatioita tarkastellessa voi sanoa heti, että pienempi olisi tehokkampi.

Vertailtaessa erikokoisten kuntien velkamääriä asukasta kohden ja paljonko niiden hallintokunnat käyttävät rahaa/ asukas ei pysty päättelemään, mikä kuntakoko olisi edullisin. Tärkeintä lienee, että kunnan päättäjät ovat asiansa tuntevia, osaavat toimia laillisesti ja uskaltavat tehdä tarvittavia uudistuksia ajoissa. Oli sitten viiden tuhannen tai sadantuhannen asukkaan kunta.

Kuntien yhteistyö ja sopivan kokoiset kuntainliitot ovat kuitenkin perusedellytys sille, että palveluja pystytään eri sektoreilla tarjoamaan kohtuuhintaisesti.

Keijo Hytönen 27 · 2012

| Ä ks

4H-INFO 4H-Ryhmätoimintaa, tÜitä, kursseja ja koulutuksia sekä kokemuksia yrittäjyydestä lapsille ja nuorille 4H = Harkinta, Harjaannus, Hyvyys ja Hyvinvointi.

4H – poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestÜ 4H – Valtakunnallinen Suomen suurin nuorisojärjestÜ.

Suomessa 79 000 jäsentä.

Pimeä piilo ja ohjaajat parasta Kolmesta lapsesta lähtee kiitettävästi meteliä. Enni, Oskari ja Jessica pääsevät valloilleen Hietaman koululla vähän ennen viittä. 4H-kerho on alkamassa, tällä kertaa sään vuoksi ollaan sisällä.

- Paras peli on pimeä piilo. Se on niinkuin piilosta, mutta pimeässä, kertoo Oskari.

- Se on parasta 4H-kerhossa!

- Meillä on myÜs parhaat ohjaajat ikinä, hihkuvat tytÜt yhteen ääneen.

Lasten mielestä kerho saisi olla usemminkin, niin paljon kivaa tekemistä riittäisi.

Hietamalla kerhoa ohjaavat lukiolaiset Elli Hiekkanen ja Saara-Maria Ranta-Nilkku. TytÜt ovat pitäneet kerhoa viime syyskuusta saakka.

- Kaipasin jotain tyÜtä koulun oheen ja otin yhteyttä Pellisen Emmaan, joka ehdotti kerhoa. Nappasin sitten vielä Ellin mukaan, Ranta-Nilkku kertoo.

- Välillä väsyttää koulun jälkeen ja mieluummin jäisi kotiin lepäämään. Sitten kun tänne kuitenkin tulee, saa lapsilta energiaa ja on aina kauhean kivaa, Hiekkanen miettii.

Parhaita kerholeikkejä 1. Pimeä piilo 2. Silmäniskumurhaaja 3. Askartelu 4. Pallopelit

Hietaman 4H-kerho

• Keskiviikkoisin Hietaman koululla klo 17-18 • Alakouluikäisille • Yleiskerho, eli tekemistä monipuolisesti • Yleensä 14 osallistujaa • Ollaan sisällä tai ulkona

Tilda Somero

 Â? Â? Â? Â? Â

 ä Ks

| 27

­­­ €

‚‚ ƒ „‚€ ¡ 2 012

� € … …… �

Keski-Suomen OP-KiinteistÜkeskus 11 Oy LKV Torikatu 2, 44100 Äänekoski

Hei, mä haluun jäseneksi! Mitä teen?

4H-yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki 6 vuotta täyttäneet perheineen. Jäseneksi liittyminen onnistuu helpoiten menemällä kotisivuillemme osoitteeseen www.aanekoski.4h. fi ja täyttämällä sivuilla olevan jäseneksiliittymislomakkeen.

Jäseneksi liittyminen käy näpsäkästi myös olemalla suoraan yhteydessä Emma Pelliseen tai Teppo Hytöseen. Heille voi tehdä lisätiedusteluja aiheesta.

Jäsenkautemme alkaa syyskuusta ja loppuu elokuuhun. Jäsenmaksu yhdeltä hengeltä on 30€ tai koko perheeltä 60€ vuosi.

Kun jäsenmaksu on maksettu, lähetämme liittyneille postin kuljettamana jäsenkortit.

Jäsenemme ovat vakuutettuja 4H-toiminnan aikana, saavat 6 kertaa vuodessa ilmestyvän Pilke-jäsenlehtemme sekä etuja tapahtumistamme. Jäsenetuja tarjoavat myös useat liikkeet niin Ääneseudulla kuin valtakunnallisestikin.

Jäsenkortilla saatavat alennukset Äänekoskella ja lähiympäristössä: • Hankasalmella Häkärinteillä aina välinevuokrasta ja hissilipusta 2€ ja 4H-päivinä sekä iltoina puoleen hintaan • Viitasaarella Savivuoressa rinnelippu kerran vuodessa ilmaiseksi • Interkustom autohuolto ja rengasmyynti -10% rengastöistä • Radio ja TV Kella -10 % normaalihintaisista Helkama polkupyöristä • Paturikampaamot Paula, Spekkio ja Salon Fresco -10 % kampaamotuotteista • Äänekosken fysiopiste -10% hieronnasta kerran vuodessa • M-market Suhari -10% koulutarvikkeista • HissunKissun -10% eläintarvikkeista • Kahvila Sinikello -10% kahvilatuotteista • Suolahden ja Äänekosken Silmäasemat: -20 % normaalihintaisista silmälaseista ja -15 % normaalihintaisista aurinkolaseista • Elokuvalippu kerran vuodessa puoleen hintaan KinoMikossa ennalta määritellystä näytöksestä • Opintolainan toimitusmaksuista -20% Konneveden Osuuspankista • Pyhälahden Navettakinosta -1€ elokuvalipusta • Kultajousi Oy: 20 - 25 % alennus suositushinnoista • Nokkakiven huvipuisto, 20 % alennus rannekkeista Valtakunnallisiin etuihin voit tutustua netissä www.4h.fi!

Alennuksien saaminen edellyttää henkilökohtaisen jäsenkortin näyttämistä.

4H-Gurut

Äänekosken 4H:n tehokaksikko Emma P kaiken dogsittereistä, työpajoista, yrittäj tai kuusen istutuksesta. No, jos eivät iha Ja jos eivät tiedä, ottavat selvää tuota pi askarruttaa 4H toiminnassa, vastaus tule

1. Kuvaile Teppoa neljällä hoolla alkavalla adjektiivilla.

Hauska, Hienostelematon, Huhkiva ja Hurja 2. Mitä kadehdit Tepossa?

Rempseän suoraa otetta kaikenlaisiin touhuihin.

3. Ensimmäinen 4H muistosi?

4H:n retki Särkänniemeen kesällä 1994. Oltiin retkellä isän, kaverin ja kaverin isän kanssa. Ensimmäisenä mentiin karuselliin koko poppoo. Taisi olla heti sen jälkeen, kun voitin pääpalkintona jostain pelistä ison virtahepo-pehmolelun. Nimettiin se kotimatkalla Ahtisaareksi.

4. Mikä on paras hoolla alkava ruoka?

Hernekeitto.

5. Parasta 4H:ssa?

Huiput nuoret sekä muut mukana olevat toimijat.

Parasta on myös toimintaajatus, jonka edistämiseksi tykkään tehdä töitä.

Uusia ajatuksia metsästä.

Stora Enson metsänomistajapalvelut helpottavat arkea.

Kysy lisää lähimmältä puunostajalta!

Stora Enso Metsä p. 02046 1478 www.storaensometsa.fi

12

27 · 2012

| Ä ks

Kesätyöhön!

Pellinen ja Teppo Hytönen tietävät jyydestä, porkkanan viljelystä an kaikkea, niin ainakin melkein. ikaa. Ota yhteyttä, jos joku asia ee kuin apteekin hyllyltä.

4h työllistää nuoria läpi vuoden, mutta piikki ajoittuu kesäaikaan. Yhdistyksellä on pitkät perinteet nuorten kesätyöllistämisessä Konginkankaan ja Sumiaisten alueella. Nyt työllistetään koko kunnan alueella. Arviolta työllistetään puolensataa 14-20 vuotiasta nuorta.

- Työnsaannissa nopeus on valttia, joten hophopi, jos mielii saada kesäksi töitä, kertoo 4H toiminnanjohtaja Emma Pellinen.

Kaupunki tukee äänekoskelaisten nuorten kesätyöllistämistä 4H-yhdistyksen kautta 13 000 eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaupunki maksaa noin puolet meidän kautta työllistettyjen nuorten palkkakuluista. Jotta mahdollisimman moni nuori saisi kesätöitä, on tätä tukea rajoitettu kuitenkin niin, että tuki koskee nuoren 100 ensimmäistä työtuntia. Mikäli työsuhde jatkuu tämän jälkeen 4H:n kautta, työntilaaja maksaa palkkakustannukset kokonaan.

Yksi onnellinen kesätyöllistetty on sumialainen Jenni-Jutta Laulainen. Hiskiä käyvä, lukion tokalaisen hymy on korvissa.

Jenni-Jutta nähdään Sumiaisten torilla kesäkukkamyynnissä.

- Kyllä tuntuu hyvältä! Viime kesänä olin Kuokanniemen leirintäalueella ja nyt tulevat kukat tutuiksi. On mukava saada omaa rahaa, meinaan tuhlata vähän, mutta suurin osa menee kuitenkin säästöön, myhäilee Jenni-Jutta.

1. Kuvaile Emmaa neljällä hoolla alkavalla adjektiivilla.

Hilpeä, Huomaavainen, Höperö, Halvan huumorintajuinen 2. Mitä kadehdit Emmassa?

Emma nostaa penkistä paljon enemmän kuin minä.

3. Ensimmäinen 4H muistosi?

Ekana tulee mieleen 4H-sukkien jalkaan nykiminen joskus junnuna.

4. Mikä on paras hoolla alkava ruoka?

Häitin Hakaroonilaatikko 5. Parasta 4H:ssa?

Saa tarjota nuorille aktiviteettaja ja harrastusmahdollisuuksia.

Myös marketat ja orvokit tulevat tutuiksi ensi kesänä JenniJutalle.

Ulkomaille ryhmässä!

Olemme 4H:n kansainvälisyysryhmä, johon kuuluu 14 tyttöä.

Lisäksi meitä ohjaamassa on kolme aikuista.

Keräämme yhdessä rahaa heinäkuussa tapahtuvaan Viron matkaan. Virossa meitä odottaa leiri, johon tulee muita nuoria Euroopasta ja Jenkeista.

Rahaa keräämme erilaisin myyjäisin, karkkeja myyden ja töitä tehden. Työt ovat yritysten ja yksityisten henkilöiden tilaamia palveluita. Esim. lastenhoitoa, dogsitter- ja talkoohommia. Kysy meitä siis avuksesi Hanna Lukkariselta numerosta 044 2939 885.

Tule tekemään löytöjä!

Myös kuljetus- ja noutopalvelu

Kansainvälisyysryhmä suunnitteluleirillä tammikuussa 2012.

www.aane-energia.fi

Turvallista energiaa!

Kotakennääntie 31, Äänekoski P. 020 632 3800

ä Ks

| 27

· 2 012

13

Kummatkin tytöt aikovat jatkossakin osallistua 4H:n kursseille.

- Ainakin lastenhoitajakurssille osallistutaan molemmat, kertoo Lukkarinen.

- Mua kiinnostaisi myös tuo yrityskurssi!

Tilda Somero

Taitoa ja itseluottamusta työelämään - Hienolta tuntuu, hihkaisee Peppiina Eskelinen uunituore ajokortti sekä todistus kurssista kädessään.

- Ihan hyvä juttu, että käytiin kurssi, miettii Hanna Lukkarinen.

- Voi olla että tästä ulee olemaan hyötyä kesätöitä haettaessa. Ja jos työnantaja ei tunne vielä korttia, niin sitten kerrotaan siitä!

Eskelinen ja Lukkarinen suorittivat Ajokortti työelämään-kurssin yhdessä 74 muun ysiluokkalaisen kanssa helmikuussa. Kurssilta

ammennettiin jokaiselle lisää itseluottamusta tuleviin töihin.

Yleensä nuoret käyvät 4H:n kurssit vapaa-ajalla, mutta Ajokortti työelämäänkurssi järjestettiin yhteistyössä Hiskinmäen yläkoulun kanssa, joten kurssille uhrattiin yhteensä kahdeksan tuntia kouluaikaa.

4H:n kurssit antavat taitoja työelämään tai harrastuksiin. Seuraavaksi Äänekoskella järjestetään maaliskuun lopulla yrityskurssi ja huhtikuussa lastenhoitajakurssi.

Ajokortti työelämään -koulutuksen sisältö · Työnhaku ja työelämän pelisäännöt · Työnantajan näkökulma · Asiakaspalvelu · Erilaiset asiakkaat ja asiakaspalvelijat · Haasteelliset asiakaspalvelutilanteet Tänä keväänä tulossa vielä lastenhoitajakurssi ja yrittäjyyskurssi

Itseohjautuva teatteri Hanna Heiskanen on aktiivinen neljähoolainen. Tämän kevään abiturientilla on oma 4H-yritys nimeltä Ponanza.

Lisäksi Hanna on mukana Lavahelmet-yrityksessä.

- Oman yrityksen perustaminen ei ollut vaikeaa, sillä apua oli tarjolla. Emma Pellinen auttoi minua lomakkeiden täyttämisessä, ja oli tukena ja turvana muutenkin.

Ponanza järjestää poniajelua. Hannalla on kärryt, valjaat ja kaksi ponia, Zilver ja Zilvia.

- Ollaan käyty erilaisissa yleisötilaisuuksissa: joulukadun avajaisissa ja kylätapahtumissa. Tämä on tosi mukavaa ja antoisaa toimintaa. On päässyt tutustumaan paperityöhön ja kirjanpitoon. Vastuullisuutta tulee ihan huomaamatta, kun on pidettävä menoista ja tuloista kirjaa.

Hanna pitää yrittäjyyttä mahdollisuutena, ja voi olla, että tulevaisuudessa leipä ja siihen päälliset tulevat yrittäjyydestä.

Toinen yritys, jossa Hanna on mukana on Lavahelmet, jotka tuottavat näytelmiä ja pieniä esityksiä.

Toiminta alkoi kesällä 2010 ja yritystoimintaan siirrytiin viime kesänä. Hannan lisäksi yrityksessä työskentelee kuusi 13-19 vuotiasta nuorta.

- Aloitimme suunnittelemmaan näytelmää ja esitimme sen kesän lopulla Liimattalan Riihikahviolla. Näytelmä sai suosiota osakseen ja kolmen esityksen katsomot olivat tupaten täynnä. Aluksi toimimme 4H-kerhona, mutta Emman avustuksella teimme kerhosta 4H-yrityksen. Viirun ja Pesosen seikkailuja on esitetty täysille saleille Riihikahvilassa, Ränssin kievarilla ja Sumiaisissa. Tää on ollut ihan älyttömän kivaa, ollaan itse tehty puvustuksesta ja lavastuksesta kaikki. Ohjaamme itse itseämme ja toinen toisiamme, kertoo Hanna.

Lavahelmet on valittu edustamaan Keski-Suomea valtakunnalliseen 4H-yrityskilpailuun.

Marjo Steffansson

Heikki Hilpinen 040 - 846 1866

www.metsakeskus.fi

14

Äänekoskentie 771 44200, Suolahti paatelan.autokanava@co.inet.fi,

(014) 515 511

27 · 2012

| Ä ks

iryhmä

Kokouskutsu 13.3.2012 Äänekosken 4H-yhdistys ry:n yleinen sääntömääräinen vuosikokous Äänekosken kaupungintalon valtuustosalissa tiistaina 13.3 klo 18.00.

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät ja muut mahdollisesti esille tulevat asiat.

Tilaisuuden aluksi palkitaan vuonna 2011 toiminnassa ansioituneita nuoria.

Tervetuloa!

4H-Yhdistyksen hallitus Puheenjohtaja Antero LamminniemiPuumalainen Varapuheenjohtaja Heli Hyttinen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen

Riitta Ruuska Anssi Korjonen Henna Penttinen Pekka Kontunen Tiina Savolainen Eila Rauhala Elina Wilen

Varajäsenet Marko Mustonen Johanna Häyrinen Anu Parviainen

ä Ks

| 27

· 2 012

15

1. Perhe 2. Ystävät 3. Suokki

X+1

Rakastan: Salmiakkia Inhoan: Siemeniä appelsiineissa Ruoka: Pihvi mediumina Juoma: Pepsi Max Henkilö: Ismo Laitela Eläin: Lissu Elokuva: Death Sentence Kirja: Vaiennettu Anna Musiikki: Frontside Ollie Paikka: Sohva Motto: Peukku

16

Karoliina Taivalmäk

Parrasvaloist Karoliinalla on jalat maassa, silloin kun ne eivät ole kipsissä. On oma bändi ja levytyssopimus EMI Finlandin kanssa, mutta Karkki ei halua ajatella itseään erityisesti laulajana tai tähtenä. Hän on vain tyttö nimenomaan Suolahdesta, ei Äänekoskelta. Nyt syyhyttäisi jo päästä keikkatauon jälkeen lurittelemaan, mutta saakeli, kun meni tuo jalka.

27 · 2012

| Ä ks

teksti Taija Kolehmainen - kuva Riina Nygrén

ki

ta leikkaussalivalaistukseen V

uonna 1992 itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta, Nirvana soitti Ruisrockissa ja Suomea Euroviisuissa edustanut Pave Maijanen sijoittui kilpailussa viimeiseksi kappaleellaan Yamma Yamma. Samana vuonna toukokuussa syntyi Karoliina Taivalmäki Jyväskylän keskussairaalassa. 19 vuotta myöhemmin Karkki makaisi saman katon alla jalkaleikkauksessa. Mutta ei mennä vielä niin pitkälle.

Karoliinan syntymistä toukokuussa odotti jo kolme vuotta elämää nähnyt isoveli Antti sekä äiti Sirpa ja isä Jouko.

Perhe asui Suolahdessa vanhalla Äänekoskentiellä, nykyisellä Pölkinkadulla, rivitaloasunnossa. Pihapiirissä ei ollut kauheasti tyttöjä, joten Karkki juoksi isoveljen ja tämän kavereiden perässä pitkin metsiä. Barbit eivät koskaan saaneet Karkkia syttymään, sen sijaan Prätkähiiret oli tosi kova juttu.

- En mä kuitenkaan täysin poikatyttö ollut. Mä ihailin Spaissareita valtavasti.

Emma oli niistä mun lemppari. Nuorempana mä olin ehkä vähän turhan äänekäs ja sitten mä istuin jälki-istunnossa. En mä kuitenkaan pahaa tarkoittanut. Kotona oli melko rauhallista, koska Antti oli sen verran fiksumpi, ettei se koskaan lähtenyt tappelemaan mun kanssa. Välillä tuntuu, että me ollaan tekemisissä liikaakin. Antti käy töissä Jyväskylässä ihan mun naapurissa ja jotenkin se päätyy melko usein mun ja mun poikaystävän luokse hengailemaan aamuisin, Karkki nauraa.

JO ENNEN KOULUTAIPALEEN ALKAMISTA Karoliina tapasi urhei-

lukoulussa kivalta vaikuttavan tytön, Ida Lehtosen. Tyttö oli niin kiva, että Karkki kirjoitti tämän nimen, kun ensimmäiselle luokalle sai antaa luokkakaveritoiveen.

Alakouluun samalle luokalle Karoliinan ja Idan kanssa päätyivät myös Milja Leskinen ja Sanna Korhonen. Myöhemmin tästä neljän poppoosta ja Idan vuoden vanhemmasta isosiskosta Ellistä muodostuisi tyttöbändi XS. Kolmosluokalla Suolahteen muutti uusi tyttö, Minna Närhi. Uusi oppilas otettiin luokassa hyvin vastaan. Karkki tutustui Minnaan nopeasti ja siitä alkoi 12 vuotta kestänyt yhteinen koulutie ja vielä pidempi ystävyys.

- Me oltiin Närhen kanssa heti alusta lähtien kuin paita ja peppu. Me ollaan alakoulusta asti pidetty syntymäpäiväjuhlat yhdessä, sillä niin kummankin synttärit kuin nimpparitkin sattuvat samalle viikolle. Niihin pirskeisiin kutsuttiin aina koko luokka. Samalla systeemillä menivät 18-vuotisjuhlatkin, tosin silloin vieraina oli lauma yhteisiä kavereita. Täksi vuodeksi me ollaan suunniteltu 40-vuotissynttäreitä. Se ois mahtavaa, Karkki innostuu.

Kun Karoliina täytti kymmenen, Taivalmäen perhe rakensi vähän matkan päähän Alkulan Isollemäelle omakotiä Ks

| 27

· 2 012

talon ja muutti sinne. Antin kaverit olivat jo ehtineet vaihtua koulutovereihin.

Ja nyt synttäreiden pitämiseen oli hyvä ja suuri piha-alue ja se säästi vanhempien hermoja.

Karoliinan luokalla oli hyvä yhteishenki, joka tiivistyi entisestään yläkoulussa, sillä luokkaa ei erotettu toisistaan.

Alakoulussa luokkaa opetti laukaalainen Heleena Peura, joka tutustutti koko ryhmän stemmalaulun saloihin jo aikaisessa vaiheessa. Ehkä Karkin lauluharrastuksesta voi osittain kiittää noita hetkiä, sillä mitään muuta erityistä laulunopetusta nuori nainen ei ole saanut.

- Meillä oli aikanaan Miljan kanssa oma yhtye MK2 eli vähän niin kuin Me Kaks. Me tehtiin yhteensä viisi cd-levyä.

Me äänitettiin meidän laulua lempikappaleiden päälle. Äänenlaatu ei ollut kauhean hyvää ja niinpä mun ja Miljan ääni hävis välillä täysin. Yhdellä levyllä saattoi olla jopa 19 kappaletta. Me pakotettiin meidän sukulaiset ja kaverit kuuntelemaan ne kaikki läpi. Tää projekti ei kuitenkaan tainnut sytyttää ketään muuta kuin meitä. Me ei saatu kasaan edes fanijoukkoa. Ida ja muut olivat vain tosi katkeria, kun ne ei päässy meidän bändiin mukaan, Karkki nauraa.

KAROLIINA ON AINA PITÄNYT itseään ensisijaisesti suolahtelai-

sena. Lukion siirtyminen Äänekoskelle vuonna 2007 ei kuitenkaan aiheuttanut silloisessa ysiluokkalaisessa Karkissa niin paljon vastarintaa kuin joissakin vanhemmissa suolahtelaisissa, jotka joituivat vaihtamaan koulua kesken kaiken.

- Ehkä eniten jään kaipaamaan Suolahden lukion penkkareita ja Me-Hengen iltamia, harmittaa etten itse saanut olla järjestämässä kumpiakaan. Meniväthän ne penkkarit välillä ylitse, kun piti ryömiä piltin peittämää tunnelia ruokalaan tai joku toi mukanaan vesitykin ja sitten koulu lainehti. Muistan myös ikuisesti erään luokkaretken Latviaan. Tottakai me kaikki hommattiin sieltä matkamuistoksi alkoholia. Matka päättyi parinkymmenen alkoholilitran maahan kaatamiseen ja kotiviemisiksi saimmekin paperilaput. Siihen loppuivat Latvian matkat. Äiti jaksaa muistutella tapahtuneesta edelleen, Karoliina muistelee nyt jo nauraen.

Suolahdesta löytyi myös Juuso. Karkki ja Juuso olivat pyörineet samoissa porukoissa jo jonkin aikaa ja Karoliina oli hieman ihastunut pari vuotta vanhempaan, pitkän salskeaan skeittaripoikaan.

Kohta pariskunta on seurustellut neljä vuotta. Karkki myöntää katkerasti, että välillä hänen vanhempansa ottavat ensin yhteyttä Juusoon hänen sijastaan.

Suolahden kaveriporukan kanssa perustettiin myös yhtä vaille puolen tusinen kokoinen tyttöbändi XS vuonna 2005. Tytöt olivat vasta 13-14-vuotiaita, mutta Karkki, Ida, Sanna, Milja ja Elli olivat kaikki jollain muotoa musikaali-

- Syntyi 21.5.1992, Suolahdessa - Valmistui ylioppilaaksi Äänekosken lukiosta keväällä 2011 - Asuu Jyväskylässä - Äiti Sirpa, isä Jouko, veli Antti, koira Lissu - XS:n laulaja, harrastaa ratsastusta ja lumilautailua

sia ja bändin pystyyn laittaminen kaveriporukalla tuntui aivan luonnolliselta.

Aluksi soitettiin covereita, sitten alettiin väsätä omia kappaleita. Sanoitukset kertoivat yläkoululaisen tytön elämästä ja vaikutusta otettiin vahvasti muun muassa Tik Takilta.

- Vuonna 2009 lähetimme demonauhojamme levy-yhtiöille. Sitten meidät pyydettiin Helsingin On the Rocksiin näyttökeikalle. Paikalla oli muutamia muita bändejä ja keikkamyyjiä sekä levy-yhtiöitä. Meitä jännitti aivan valtavasti! Meidän eka keikka Helsingissä ja heti me päästiin legendaariseen On the Rocksiin, vielä alaikäisinä! Muutamat levy-yhtiöt kiinnostuivat meistä, mutta EMI Finland tarjosi sopimusta heti. Ellin ja Idan isoveli toimi meidän yhteyshenkilönä, sillä oli kokemusta bänditouhuista, Karkki muistelee.

Suolahtelaiset nuoret tytöt päätyivät päätä huimaavaa vauhtia suuriin piireihin ja uusiin tilanteisiin. Piti esiintyä suurille yleisöille, keimailla musiikkivideolla ja omaa lauluaan ja soittoaan kuuli niin televisiosta kuin radiostakin.

Debyyttialbumi ”Kerro minne lennetään” julkaistiin marraskuussa 2010. Lähes kaikki levyn kappaleet ovat tyttöjen omaa käsialaa, osa jo yläkoulussa tehtyjä ja hieman niistä ajoista päivitettyjä versioita.

- Kaikkein jännittävimmät keikat ovat täällä kotikonnuilla, kun yleisö on täynnä kavereita, sukulaisia ja tuttuja. Toisaalta myös parhaat keikat on vedetty Äänekoskella Pub Markuksessa, Karkki naurahtaa.

NYT XS ON VIETTÄNYT tahto-

mattaan hiljaiseloa. Karoliina lähti viime syksynä ex tempore -matkalle kaverinsa Jennin kanssa. No, reissuhan ei päättynyt kovin hyvin, ja nyt Karkin jalkaa on leikelty niin Bangkokissa kuin Suomessakin.

- Mä en päässyt lukion jälkeen Jyväskylän opettajankoulutuslaitokselle, joten edessä oli välivuosi. Me haluttiin Jennin kanssa lähteä Itä-Aasiaan. Tarkoitus oli viettää pidempikin reissu, mutta ehdimme olla matkalla vain viikon ajan, kun onnettomuus tapahtui. Olimme juuri ylittämässä katua Vietnamissa. Siellä liikenne on hieman erilaista kuin täällä Suomessa. Meitä kohti tuli kovaa vauhtia känninen mies skootterilla ja törmäs muhun. Mä kaaduin Jennin päälle. Siinä mä olin ja katoin, että multa törröttää luu jalasta. Mä en osannu tehä muuta kuin huutaa, Karkki muistelee kohtalokasta iltaa.

Tytöt saivat ambulanssikyydin vasta, kun länsimaalaiset soittivat heille apua.

Paikalliset eivät uskaltaneet sekaantua tapahtumaan. Jälkikäteen länsimaalaiset kertoivat paikallisen poliisin hakanneen törttöilijän opetukseksi vahingosta. Väkivalta ei pelastanut Karkin jalkaa, josta jäi luunpalanen Vietnamin kadulle.

”Vaikka kyllä mua taas syyhyttäs päästä ulkomaille.”

- Hoitajat antoivat mulle morfiinipiikin ja repäisivät väärässä asennossa olleen jalan suoraksi ennen ambulanssin virkaa toimittavan lava-auton kyytiin siirtämistä. Sairaalassa oli todella likaista ja ötököitä kulki iholla öisin. Meillä oli vain yksi peitto, annoin sen Jennille avohaavojen peitoksi. Kukaan ei osannut kertonut meille, mitä tapahtuu. Soitin äidille ja kerroin joutuneeni pieneen onnettomuuteen, enempää en uskaltanut paljastaa vielä. Majatalomme emäntä käski meidän lähteä pois Vietnamista niin nopeasti kuin voimme, jos halusimme pitää jalkamme.

Lopulta kaverukset pääsivät vakuutusyhtiön kautta yksityiselle lääkärille, ja sieltä heidät lähetettiin Bangkokiin. Uusi sairaala oli aivan kuin kuuden tähden hotelli. Karkki ja Jenni yöpyivät presidenttisviitissä. Karoliinalla todettiin avomurtuma, jalka oli poikki kahdesta kohdasta. Ensimmäisen leikkauksen teki alansa huippu Bangkokissa, ja sen jälkeen tytöt lennätettiin takaisin tutulle Suomen maalle, Jyväskylän keskussairaalaan. Siellä Karoliinan jalkaa ronkittiin jälleen ja koitettiin saada siitä vielä kalua.

NYT ONNETTOMUUDESTA ON KULUNUT reilut seitsemän

kuukautta. Toissa viikolla tuoreimmassa leikkauksessa Karoliinalle tehtiin selkäydinpuudutus ja lantiosta siirrettiin luuta jalkaan. Tosin, nyt ovat jo kepit joutaneet nurkkaan.

- Ne sauvat on vaan tiellä. En minä sellaisia kauaa tarvii. Musta on ollut ihanaa olla Suolahdessa kotona sairastamassa. Äiti hemmottelee mua ja mä saan olla ihan vain potilaana. Vaikka kyllä mua taas syyhyttäis päästä ulkomaille. Keväästä on ehkä vuorossa Pariisi. Jos en pääse syksyllä kouluun, niin ehkä yritän reissua uudestaan, vaikka äiti onkin vähän ideaa vastaan. Ei mua matkustaminen pelota, vähän oli aluksi vaikeaa istua auton kyydissä tai ylittää tietä, Karkki tunnustaa.

Keikkailukin kiinnostaisi. XS:n pitäisi löytää uusi treenikämppä Jyväskylästä, sillä kaikki muut paitsi Elli oleilevat nykyisin siellä. Karkki asustaa tällä hetkellä Juuson kanssa yhteisessä asunnossa Jyväskylän keskustassa ja käy töissä ansaitakseen rahaa opiskeluun.

- Katsotaan nyt, miten tässä käy elämän ja bändin kanssa. Mieluiten haluaisin piakkoin päästä opiskelemaan alakoulun opettajaksi. Sitten kun saan jalan kuntoon, pääsen jälleen ratsastamaan, lumilautailemaan ja keikkailemaan. Sitä päivää mä odotan.

17

ÄKS Huuhaan kentällä

Kalaniemestä keskustaajama?

Ministeriössä on kuultu pihtiputaalaisten huolia. ÄKSän tietojen mukaan kuntauudistus järisyttää Uudemman Äänekosken karttaa rajusti.

K

aavailtu kuntauudistus järisyttää valtakuntaa.

Vaikutukset eivät rajoitu vain kuntien koon kasvattamiseen. Joihinkin uuskuntiin ollaan piirtämässä aivan uudenlaista taajamakarttaa.

Jos kaavailut toteutuvat, on tuleva Uudempi Äänekoski yksi rajun muutoksen kohteeksi joutuvista kunnista. Kuntauudistuksessahan Äänekoskeen ollaan yhdistämässä Konnevesi, Viitasaari ja Pihtipudas.

Kunnallisministeriön aluepalveluyksikön tutkinnallinen virka-apumieskunta käsittelee esitystä, jonka mukaan uuden suurkunnan keskustaajamaksi olisi tulossa Kalaniemi. ÄKSän käsiinsä saaman salaisen esityksen pohjana on huoli palvelujen karkaamisesta liian kauas uusien suurkuntien syrjimmäisistä kolkista.

Uudemman Äänekosken kohdalla protestointia on kuulunut eniten kaupungin pohjoispäästä, Pihtiputaalta. Matkaahan Puttaalta Äänekosken keskustaan on liki sata kilometriä.

Jos ja kun Kalaniemestä tulee Uudemman Äänekosken keskustaajama, matka lyhenee oleellisesti vain hieman yli 60 kilometriin.

- Kyse on oikeudenmukaisuusperiaatteen toteuttamisesta. Äänekosken ja Suolahden taajamissa asuville vanha tuttu Kalaniemi on luonnollinen asioimispaikka.

Sinnehän rullaa kivasti nelostietä pitkin, ÄKSän haastattelema kunnallisministeriön naispuolinen mittakaavasihteeri kertoo nimettömissä.

- Konnevetisille on taas aivan sama, missä he asioivat, sillä he käyttävät moottoriajoneuvoja. Äänekoskelle on Konnevedeltä liki 40 kilometriä, Kalaniemeen noin 50.

" 18

Putkaksi sopivien, maatalouskäytöstä poistuneiden kivinavettojen kartoitus on jo käynnistynyt."

Keskustaajaman muuttamisella on tietysti valtava vaikutus Äänekosken keskustaajamaan, sillä tavoitteena on keskittää valtaosa uuden suurkunnan palveluista säästösyistä yhteen toimipisteeseen. Nykyisistä valtion virastoista esimerkiksi Kela ja työvoimatoimisto siirtyisivät vuoteen 2016 mennessä Kalaniemeen.

- Nykyisinhän molemmat palvelevat ainakin jollain tasolla niin Konnevedellä kuin Pihtiputaallakin, missä ei ole mitään järkeä. Toiminta on paljon tehokkaampaa, kun se saadaan keskitettyä. Ja mihin tässä muka olisi uusia työpaikkoja edes tulossa, mittakaavasihteerikkö tuhahtaa.

Myös poliisin ja käräjäoikeuden siirtoa Kalanie- Toimivista palveluista mainittakoon se, että meen valmistellaan. Putkaksi sopivien, maatalouskäy- roskille on paikkansa. töstä poistuneiden kivinavettojen kartoitus on jo käynnistynyt.

- Vuonna 1991 lakkautetusta Kalaniemen postitoimipisteestä (44460) remontoidaan tällä tietoa koko Uudemman Äänekosken ainoa posti. Nykyisinhän postit toimivat missälie kauppojen nurkissa. Eikä niitä kukaan edes käytä.

Nykyisen Äänekosken näkökulmasta suurimmat muutokset koskevat tietysti kunnallisia palveluita. Suurin osa kaupungintalon toiminnoista on siirtymässä Kalaniemen käytöstä poistuneeseen koulurakennukseen, siihen uudempaan.

Kunnallispoliittisesti järisyttävin tieto koskee kuitenkin uutta terveysasemaa, jonka rakennustöiden oli Kalaniemessä olisi oma postitalokin valmiina. määrä alkaa Piilolanniemessä toukokuussa. Ministeriö toivoo, että Äänekosken valtuusto ymmärtää kääntää muassa pääkirjasto ja liikuntatalo uimahalleineen säikelkan nopeasti.

- Kalaniementien ja Havusalmentien risteyksen itä- lynevät nykyisillä paikoillaan ainakin tämän vuosikympuolella aivan kylän ytimessä on avara peltoalue, jonne menen loppuun. terveysasema voidaan sijoittaa. Samalla tulee säästöä, - Ennen Vesivelhon siirtoa altaat olisi hyvä tyhjentää sillä rakennuskustannukset romahtavat Kalaniemessä vedestä, mittakaavailija kaavailee. noin puoleen. Oletuksenamme on, että paikalliset ra- Huiman ja Pihtiputaan Plokin naisten kanssa olemkentavat aseman talkoilla, mittakaavavirkamies sanoo. me pääsemässä yhteisymmärrykseen siitä, että SM-sarIhan kertarysäyksellä Äänekosken keskustaajaman japelit voitaisiin pelata jatkossa Kalaniemessä. Suunpalvelut eivät katoa, sillä esimerkiksi tarvittavaa raken- nitteilla on 12 000 katsojaa vetävä, moderni halli, joka nuskantaa Kalaniemessä ei ole valmiina. Niinpä muun rakennettaisiin nykytyyliin osin nelostien päälle.

27 · 2012

| Ä ks

ÄKSän huuhaatoimitus

Kalaniemen suuruuksia 1. Niilo Hämäläinen - vuonna 2001 kuollut SAK:n puheenjohtaja asui lapsena Kaakkolahden talossa

Parhaimmillaan Konginkankaan valtuuston 17 jäsenestä kuusi oli Kalaniemestä. Nyt Äänekosken valtuustossa on vain Pasasen Kauko.

"Veikeä ajatus" ÄKSän "tiedot" Kalaniemen kylän tulevaisuudesta ovat suo-

raan Huuhaan Kentältä. Ajatus kuitenkin huvittaa kylänraitilla potkurin ja Helmi Orvokki -koiransa kanssa etenevää Päivi Tammelinia.

- No, sehän olisi veikeää. Tässähän palvelut olisivat keskemmällä, Tammelin sanoo.

Toisaalta Tammelin muutti joitain vuosia sitten Äänekosken keskustasta Kalaniemeen juuri päästäkseen maaseudun rauhaan.

- Moni sitä ihmetteli. Mutta täällä on paremmin auratut tiet ja valkean puhdas hanki - ja vielä kivat naapuritkin. Miehen kanssa käydään kyllä Äänekoskella ja Suolahdessa töissä.

Kaupoilla käydään paljon Viitasaarella, Tammelin kuvaa arkea.

Sellaista se hiljenneen kylän arki on. "Kalaniemen kuvernööri" Kauko Pasanen tietää hyvin, mistä kenkä puristaa.

- Työpaikkoja pitäisi olla. Siitä se kylän elämä on kiinni, Pasanen, kaupunginvaltuuston keskustalainen edustaja, tiivistää.

- Pirtissä istumalla ei elä. Mutta hyvä täällä on asua. Kun vaan saisi väkimäärän nousemaan.

Kalaniemestä ei ole tunkua Huiman treeneihin.

Nykyisen Kalaniemen kylässä asuu noin 150 henkilöä. Li-

säksi Räihässä, joka perinteisen jaon mukaan kuuluu myös Kalaniemeen, asukkaita on noin 120 henkilöä. Pudotus on melkoinen, sillä 1910-luvun taitteessa Kalaniemen kylillä asukkaita oli reilusti yli 800.

Sata vuotta sitten elämä oli toisenlaista. Kalaniemessä oli jo kauppa, ja koulukin aloitti 1912. Murhetta kylän kohtalosta ei kannettu pitkään aikaan. Kun Pirkko Pasanen aloitti koulunkäynnin 1950-luvun lopulla, elämää riitti.

- Oppilaita oli yli sata, eivätkä kaikki mahtuneet kouluun.

Joka talossa oli lapsia, lehmiä, hevosia, kaikenlaista toimintaa.

Kylällä oli ompelija ja suutarikin. Karsiutuminen alkoi 70-luvulla, Pirkko Pasanen muistaa.

- Ennen oli yli 40 maidontuottajaa, nyt on Minkkisen Janne ainoa. Janne tuottaa maitoa yhtä paljon kuin me muut ennen yhteensä, oman navettansa 1990-luvun lopulla alas ajanut Kauko Pasanen toteaa.

Raju muutos käynnistyi viimeistään 90-luvulla. Katosi Pirkon hoitama posti, kyläkaupat lopettivat, ja nyt Kalaniemi on ollut kouluttakin kuusi vuotta. Kyläyhdistys toimii jotenkin, vaikka tuoretta verta sekin kaipaisi.

- Mutta kesällä tuntuu siltä, ettei tässä ihan korvessa asuta.

Kylän väki tuplaantuu mökkiläisten myötä.

Maalla ei suurta ihannoida. Koululaisiakin ryhdytään pian

Ei ihan hirveästi menoja kylillä nykyisin.

kuljettamaan aina Suolahteen saakka.

- Tällä politiikalla meidän kylälle ei käy hyvin. Pelkkä asuminenkin tulee täällä kalliiksi, kun pitää kaikki kunnalliset palvelut hakea kaukaa. Olisi kyllä hienoa, jos Äänekosken palvelut keskittyisivät Kalaniemeen, mutta se taitaa olla turha toivo, Pasanen myöntää.

Valtuuston puheenjohtaja Leila Lindell lähtee mukaan "Kalaniemestä keskus" -leikkiin. Lindell kehaisee innovatiivistä lähestymistapaa, mutta muistuttaa, etteivät palvelurakenteet tue tätä vaihtoehtoa.

- Aika rajujakin muutoksia on edessä. Ja olisihan Kalaniemi hyvää aluetta. Uuden kunnan nimenäkin Kalaniemi olisi kaunis, Lindell miettii.

Automaatio hoitaa ja lääkitsee Arkkitehti Aaro Einesmaa esittelee innostuneesti Konginkankaan Kalaniemeen suunniteltua uutta, interaktiivista ja huippuunsa automatisoitua terveyskeskusta ja vanhusten palvelutaloa. ”Suurkunnassa on haastetta löytää rahoitusta perusterveydenhuollolle. Uusi interaktiivinen, Helsinkiin keskitetty diagnoosijärjestelmä (Diag-noice) mahdollistaa suuren osan perushoidosta jopa ilman kohtaamista henkilökunnan kanssa.

Asiakas näppäilee ongelmansa ohjelmaan jo kotonaan ja saa tarvittaessa kutsun vastaanotolle jossa robotit ottavat laboratoriokokeet, kirjoittavat reseptit ja ohjaavat tarvittaessa petipaikkaan ja tarkkailuun. Jopa kirurgiset toimenpiteet voidaan tehdä millintarkoilla laserleikkauksilla odottaessa. Näin säästyy miljoonia henkilökunnan kuluissa.”

Einesmaan omaa keksintöä on vanhusten palvelutorni, jossa asunnot keskittyvät huipputeknologisen hissijärjestelmän ympärille. ”Asunnot ovat kytkeytyneet suoraan lääke- ja vaippahisseihin. Asukkaan täytyy vain tiettynä aikana siirtyä oikeaan paikkaan ja pyllistää hissiin, laitteisto hoitaa niin vaipanvaihdon kuin lääkityksenkin, insuliinipistoksia myöten. Myös paljon puhutuilta insuliinikuolemilta vältytään koska koneethan eivät erehdy koskaan. Vanhukset välttyvät myös turhilta, mieltä ä Ks

| 27

· 2 012

ja kehoa rasittavilta sosiaalisilta kontakteilta jotka eivät kuulu luontaisesti suomalaiseen kulttuuriin. Mehän haluamme elää rauhassa ja kuolla rauhassa. Rauhaa lisää tehokas nykyaikainen 24/7-lääkitys joka takaa tasaisen vanhuuden.”

Einesmaalla on myös vastaus ikkunattomien asuntojen herättämiin kysymyksiin. ”Miksi tehdä ikkuna jossa on aina sama pitkästyttävä maisema kun taulutelevisiotekniikalla toteutetuilla multi-ikkunoilla voidaan vaihtaa hetkessä tunnelmasta toiseen, kotoisasta navetasta tai metsän siimeksestä hiekkarannalle, palmujen katveeseen. Vanhukset voivat ikkunoiden kautta olla myös yhteydessä sukulaisiinsa, joista voidaan tarvittaessa tehdä fotorealistiset mallinnukset jotka ”vierailevat” asunnolla päivittäin. Sopivalla täsmälääkityksellä vanhukset eivät huomaa eroa vaan ilahtuvat yhtälailla virtuaalivieraista kuin aidoistakin. Dementiapotilaat voivat tavata mallinnuksen avulla myös ”poisnukkuneita” läheisiään reaaliajassa, todentuntuisesti. Lämmityshävikit vähenevät ja ikkunoiden pesulta vältytään. Vanhuksista lähtevä lämpö, varsinkin kuumetilanteissa saadaan tehokkaasti talteen ja tornitalo tuottaa kaiken valaistukseensa vaadittavan energian. Ratkaisu on lähes huoltovapaa, toimintavarma ja erittäin ekologinen” hehkuttaa Einesmaa.

2. Vuokko Niskanen - vaikka avioliitto Mikko Niskasen kanssa päättyi eroon, jäi kirjailija Kalaniemen kesäasukkaaksi vuoteen 2004 saakka 3. Kauppi Kaukonen - Kajaman uudisraivaaja 1550-luvulta, Kalaniemen tiettävästi ensimmäinen pysyvä asukas 4. Arvo Säle - Sällisen poika nousi Hakojärven rannalta Keski-Suomen iskelmälaulumestariksi 60-luvun taitteessa 5. Pentti Linkola - erimieltäolija pohdiskeli Hautsalon saaressa nuorena miehenä ekologiaa 6. Markku Kauppinen - mm. Katri Helenan taustabändinä tunnetun Petomanin keikkabussi starttaa matkaan Heikkilän pihasta 7. Atte Kaskari - entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja, yksi monista kalaniemeläisistä vaikuttajista, työnjohtajana Surmanluodeissa 8. Mikko Salmelin - ympäri Suomenniemeä taulujaan myyvä "humpuukitaiteilija" 9. Risto Volanen - ex-pääministeri Matti Vanhasen kansliapäällikkönäkin toiminut valtiosihteeri ja tohtori löysi vaimonsa Sällilän talosta 10. Akseli Gallen-Kallela - souteli Koivuselällä 1904.

Varmasti souteli. Tai sitten ei?

19

Vas taukset:

Ruokasaarnaaja

Vastaukset sivulla 11 esitettyihin Äksymyxiin:

Haittaakse?

1. d (Koskelan pomo on Paula NieminenLehto) 2. b (Sydneyssä 2000 kymmenottelun olympiakultaa voittanut virolainen Erki Nool voitti Galerie Gamesien kolmiottelun vuonna 2002) 3. a (Jouko Silvennoisen Riku-poika kiekkoilee ammatikseen ranskalaisessa HC Mont-Blancissa) 4. a (alamäkiluistelun maailman huippuihin kuuluvan Poke-ope Pihlaisen etunimi on Arttu) 5. d (Sisistä päätoimitti 1990-luvun alkuvuosina Pertti Kokko) 6. c (E-liikkeen lyhytaikainen kauppa kantoi nimeä Tenna. Samalla paikalla toimii nykyisin Äänekoskella Valintatalo) 7. b (Harjulan omistaa Sumiaisten Kunto) 8. d (Räihässä toimii vaappuja valmistava Luulahden Lukko, SF-Caravanin leirintäalue ja Räihän Mansikka Oy, mutta taidekoti sijaitsee Liimattalassa) 9. d (Äänekosken MTK-pomo on Tommi Lunttila) 10. b (Äänekosken raspikurkun Kimmo Kourin singlen nimi oli Viimeinen sadepäivä)

E

ttä juon mäyräkoiran päivässä, kun kiinalaiset ihmiset syövät sen. Että juon päivittäin Kuohun Kirkasta porakaivovettä, joka on noteerattu maailmalla maailman toiseksi parhaaksi luonnonvedeksi. Että Kuohun Kirkas on kirkkaasti Suomen paras juomavesi. Että Kuohun Kirkas on itse asiassa ainoa vesi mitä ihmisen pitäisi juoda.

Että juon päivittäin litratolkulla maitoa, joka aiheuttaa osteoporoosia. Että virallisen tahon mukaan maito vahvistaa luustoa. Että juon tuoremehuja, joiden tuoreus ja aitous tehdään vain mainoksilla.

Että tuoremehu on tuoretta vain sillä hetkellä, kun se puristetaan. Että syön ruoansulatukseen auttavia tuotteita, kun pitäisi syödä niin, että ruoansulatus vaivoja ei tulisi. Että käytän ruoanvalmistuksessa marinoituja tuotteita, joissa on vain vaivaisen tusinan verran lisäaineita. Että yksikään noista lisäaineista ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi.

Että haluaisin valmistaa ruoaksi hirveä, enkä hirveää. Että käytän kevytjuustoa mieluimmin sählypallona, kuin että syön sen, koska sen kimmoisuus on huippuluokkaa. Että syön mieluummin rasvaisia juustoja, kun ne ovat niin ihanan pehmeitä.

Että syön päivittäin sulaneen muovin tapaista margariinia, joka lopulta tukkii verisuoneni. Että uskomme enemmän auktoriteetteja kuin niitä, jotka tietävät jotakin näistä ravintoasioista. Että syön voita, mikä tekee hyvää elimistölleni.

Että käytän kylmäpuristettua oliiviöljyä

joka päivä, niin kuin tekevät kreetalaiset ja voivat hyvin, vaikka konkurssin partaalla ovatkin.

Että käytän intiaanisokeria, jossa on vielä jäljellä lukuisia ravintoaineita. Että käytän rikkidioksidilla pestyä valkoiseksi värjättyä sokeria, jossa ei ole kuin pelkkää tyhjää energiaa. Että käytän ruoanvalmistuksessa kuningatarhunajaa, joka tulee lähiseudulta. Että hunaja käy kaikenlaiseen ruoanvalmistukseen ja rauhallisiin teehetkiin.

Että käytän ruoanvalmistuksessa ruususuolaa, jossa on kaikki kehomme tarvitsemat hivenaineet. Että Himalajan vuoristo ei ole sulamassa, joten ruususuolaa löytyy jatkossakin.

Että syön mieluimmin Konneveden Mannisen kotileipomon aitoa täysrukiista ruisleipää kuin puolalaista ”Vaasan” ruispalaa. Että käytän ruoanvalmistuksessa enemmän aromattia kuin taskumattia.

Että syön silloin tällöin extra large -hampurilaisaterian, jonka kalorimäärä ylittää kirkkaasti raskasta työtä tekevän ihmisen päivän energiatarpeen. Että em. energia on vielä haitallista. Että napostelen tuon tuosta perunalastuja, jotka tirisevät transrasvaa ja päälle megapussillisen makeisia.

Että Helsingin yliopiston elintarvikeja ympäristötieteiden laitoksen professori on niin asiantuntija, että pitää lisäaineita kuluttajan etuna. Että hän ei osaa erottaa luontaista ja synteettistä lisäai-

netta toisistaan. Että hänen mielestään teollisesti muokattu ruoka on ravintosisällöltään parempaa kuin kotikokin tekemä ruoka.

Että syön ainoastaan valmisruokia, joita ei söisi naapurin kissakaan.

Että meidän koira Iines syö samaa ruokaa kuin minäkin. Että Iineksen kanssa maiskutellaan mm. härän häntiä, porsaan kylkiluita, kieltä ja sydäntä, poron luista puhumattakaan.

Että eläimille syötetään nykyään mielialalääkkeitä, kolesterolilääkkeitä, diabeteslääkkeitä ja muita ihmisen ”terveyttä” kohentavia nappuloita. Seura tekee kaltaisekseen.

Haittaakse?

Jari Rossi Keittiömestari

- Testaa T

yö on raskasta, työttömyys on raskasta, koulu on raskasta. Stressaa ja särkee, ärsyttää.

Mutta älkää heittäkö pyyhettä vielä kehään, hätä ei ole tämän näköinen! ÄKSän vankkumaton testiryhmä kokeili tällä kertaa jotain täysin vierasta termiä: hyvää oloa.

Turvesaunasta apua keholle ja mielelle Mistä on kyse: Turvetta on käytetty hoitomuotona ja rentoutumusmenetelmänä jo kauan. Turvesaunoja on järjestetty 70-luvulta lähtien.

Auttaa: Vilkastuttaa aineenvaihduntaa. Parantaa akneihoa sekä atooppista ihottumaa ja lihas- ja nivelsärkyjä. Auttaa ihon oman kosteustasapainon ja hiusten kunnon säilymisessä.

20

Suolahden Uimahallin pukuhuoneessa mietin, mihin tässä ollaan taas lupauduttu.

Turvemuija-essulla varusteltu Seija Janhunen lappaa penkille muovikasseittain turvetta.

- Turve nostetaan vähintään viiden metrin syvyydestä ja se on 5 000 vuotta vanhaa. Koostumus on tasaista eikä turve tuoksu oikeastaan miltään, Janhunen kertoo.

Janhusesta tuli turvemuija muutama vuosi sitten, kun hän löysi turpeesta avun omiin kipuihinsa.

- Olin auto-onnettomuudessa ja sen jälkeen särki aina lihaksia, kun lämpötila muuttui nopeasti kylmäksi tai kuumaksi. Kokeilin turvesaunaa, ja se auttoi.

Kaikki turvesaunaan aikovat ohjataan ensin tavalliseen saunaan lämmittelemään.

Siellä käteen tyrkätään puolen litran muovimuki, jota täytetään vedellä koko ajan.

- Turvesauna aktivoi aineenvaihduntaa, joten on tärkeää juoda ennen hoitoa, hoidon aikana ja sen jälkeen. Kotona kannattaa vielä napata suolaista iltapalaa, Janhunen kertoo ja täyttää taas kaikkien mukit vedellä.

Tarpeeksi lämmiteltyä palaamme suihkutilaan, jossa Janhunen alkaa jakamaan turvetta. Sitten vaan levittelemään! Muutaman minuutin kuluttua iho on vaihtanut väriään enkä enää tunnista saati itseäni, niin sitäkään kuka oli kuka.

27 · 2012

| Ä ks

- Jos turvetta levittää koko vartalolle, sitä menee henkeä kohden noin puoli kiloa. Jos esimerkiksi olkapäät ovat olleet kipeinä, voi sinne levittää turvetta reilummin ja laittaa vaikka pyyhkeen vielä päälle, jotta olkapäät saavat hautua rauhassa.

Janhunen kertoo, että turvetta voi huoletta laittaa myös hiuksiin. Ja ihan joka paikkaan.

- Turve on antiseptinen aine, se puhdistaa, eikä saunan jälkeen tarvitse pestä itseään millään muulla.

Kun turvetta on ympäri kehoa, pääsemme lopulta saunaan. Siellä istutaan 20 minuuttia, ja jälleen pakotetaan juomaan koko ajan.

Saunassa puhutaan sisustuksesta ja vaikka mistä. Aika lentää nopeasti ja pian on aika luopua turpeesta.

Janhunen kertoo, että turve saattaa jämähtää ihon kuiviin kohtiin. Sen voi antaa olla ihan rauhassa hoitamassa ihoa, seuraavassa suihkussa viimeisetkin lähtevät irti.

- Muutaman päivän päästä iho saattaa alkaa puskemaan näppylöitä. Se tarkoittaa, että turve laittoi epäpuhtaudet liikkeelle ja ne tulevat ihon läpi ulos, Janhunen kertoo.

Turvesaunan jälkeen on iltapalan aika, ja tapaan Tuulan ja Marjutin.

- Ystävänpäivänä pitää tehdä jotain ystävän kanssa, siksi tultiin kokeilemaan tätä, Tuula kertoo.

- En usko että kauheasti huomaan olleeni turvesaunassa, tää tuntuu ehkä vähän huuhaalta. Kiva kokemus silti, Marjut miettii.

Illalla kotona olo on rentoutunut ja uni maistuu. Seuraavana päivänä on tosin kauhea päänsärky ja muutaman päivän kuluttua tapahtuu se mitä pelkäsin; näppylöitä!

Tuntuu silti siltä, ettei tämä ollut tämän tytön viimeinen turvesauna.

Tilda Somero

Kalevalaisella jäsenkorjaamolla Mistä on kyse: Suomessa kehitetty kalevalainen jäsenkorjaus perustuu kehon virheasentojen korjaamiseen luonnollisten liikeratojen avulla.

Auttaa: Muun muassa eri pituisiin jalkoihin, selkäkipuihin, hengitysvaikeuksiin ja sinne tänne vinksottaviin raajoihin eli hoitaa virheasennot luonnolliseen tilaan.

Keskellä Äänekosken keskustaa, Nordean rakennuksessa asustaa taikuri. Tai niin voisi ainakin luulla, kun kalevalainen jäsenkorjaaja Viljami Kinnunen listaa allekirjoittanutta vain vilkaisemalla, mikä on vialla.

- Joo, sun lantio on vinossa. Sun toinen jalka on pitempi ja vinompi kuin toinen. Ootko sä joskus iskenyt vasemman nilkkasi johonkin? Onko sulla selkäkipuja?

Kinnunen vakuuttaa kuitenkin, ettei kyseessä ole mitään salaoppia saatika loitsuamista. Suomessa kehitetty hoitomuoto perustuu lihasten ja jäsenten paikoilleen asetteluun rauhanomaisesti. Toimittaja säästyy alushousujen vaihdolta, kun jäsenkorjaaja selventää, että hoitotuokioon ei kuulu jäsenten jysäyttelyä tai pamauttelua. Kipuja ja vaivoja aiheuttavat kehon virheasennot korjataan luonnollisten liikeratojen kautta.

Hoitomuotoa on tutkittu ja se on todettu toimivaksi sekä turvalliseksi. Huh. Ei muuta kuin sängylle makaamaan ja kintut esiin. Jokainen hoitokerta lähtee jalkapohjista ja päättyy kallonrajaan. Luvassa on puolitoista, kaksi tuntia vanuttelua ja venyttelyä hitaaseen, mutta varmaan tahtiin. Jäsenkorjaaja käsittelee kudoksia ja liikuttaa raajoja ja vähän väliä jokin osanen loksahtaa paikoilleen aivan huomaamatta.

- Jokaisella on jonkinlaista vaivaa, olkoot se sitten jalka-, selkä- tai pääkipuja tai hengitysvaikeuksia. Yleensä vaivaan tuputetaan lääkettä eikä tutkita, mistä ongelma on lähtöisin.

Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa pyritään löytämään vaivan syy ja korjaamaan se. Tulokset näkyvät ja tuntuvat nopeasti, jopa ensimmäisen hoitokerran jälkeen, Kinnunen puhelee hoidon aikana.

Ei taida Kinnunen puhua palturia. On turha edes kuvitella istuvansa huonossa asennossa. Tältäkö se nyt tuntuu olla suoä Ks

| 27

· 2 012

Avoinna arkisin 10 - 18 lauantaisin 10 - 14

rassa? Kotihoidoksi jäsenkorjaaja suosittelee runsasta veden juontia, hikiliikuntaa useamman kerran viikossa ja venyttelyä sekä oman ryhdin ja asennon tarkastamista vähintään kerran päivässä. Sillä pitäisi pysyä kroppa kuosissa ja jäsenet edes suurin piirtein omilla paikoillaan.

- Kun kehon vuosia kestäneet virheasennot korjataan, elimistön oma puhdistusmekanismi lähtee liikkeelle ja mielenkin lukot saattavat aueta. Kudosnestekierron avautumisen havaitsee myös runsaammalla virtsaamisen tarpeella hoidon aikana ja sen jälkeen. Sen vuoksi veden juonti on tarpeen, kansanlääkintäseuran puheenjohtaja Päiviö Vertanen selventää.

Tyhjällä vatsalla hoitoon meneminen kostautuu seuraavana päivänä, kun toimittaja-rukka joutuu päänsäryn ja ärtymyksen kouriin. Onneksi mielikin rauhoittuu parin päivän päästä, kun elimistö palautuu normaaliin tilaan. Olisi ehkä pitänyt kuunnella hyviä neuvoja.

Taija Kolehmainen

21

ÄKSY MIE S

Kuningatarkunta Kun Suomi itsenäistyi, maasta oli tarkoitus tehdä kuningaskunta. Saksasta löytyi jo rohkea vapaaehtoinen. Hanke kuitenkin kuihtui kasaan. Nuoren valtion päättäjät eivät halunneet lähteä Ruotsin tielle. Suomi päätettiin julistaa tasavallaksi, koska demokratia oli maailmalla silloin pop.

Tasavallaksi julistautuminen oli ennen kaikkea näpäytys Ruotsille. Haluttiin sanoa, että meillä valta kuuluu kansalle eikä kuninkaalle. Nyt on sitten valta jaettu niin tasan sinne sun tänne, ettei sitä ole enää kellään.

Samaan aikaan Ruotsin monarkia sen kun porskuttaa. Kuninkaan hölmöilyt unohtuvat viimeistään silloin kun prinsessa pyöräyttää tytön. Synnytys on niin helppo, ettei hymy karise prinsessan kasvoilta edes ponnistusvaiheessa.

Eikä tässä vielä kaikki. Ruotsin kruunu on vahva, vienti vetää, Abban hymypojat käyvät Helsingissä näyttämässä kädestä pitäen, miten musikaaleja tehdään. Winner takes it all!

Suomella ovat konstit vähissä. Enää Suomea ei voi juosta maailmankartalle, kun se on kerran hiihdetty sieltä pois.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Omatkin koirat purevat.

Europliisuihin mennään ruotsinkielisellä pliisulla.

Ja kun muun maan puolustamisesta huolehtivat pian pelkät peltisotilaat (vrt. peltipoliisit), rannikolla kajahtavat ruotsinkieliset marssilaulut pontevammin kuin koskaan ennen. Sunfaraa, sunfaraa, sunfa-ralla-lalla-laa.

Ruotsalaisen kulttuurin mahti on niin hirmuinen, että Suomen on pakko turvautua konsteista kovimpaan. Suomen on vaihdettava valtiomuotoa.

Mutta mikä olisi sopiva valtiomuoto Suomelle? Tasavalta on nähty, kuningaskunta on liian äijämäinen.

Tarvitaan jotain ihan muuta. Koska naiset päättävät käytännössä kaikesta, Suomen miesten on luovutettava myös muodollinen valta naisille. Suomi on julistettava kuningatarkunnaksi. Se lyö luun kurkkuun ruotsalaisille.

Maailman ensimmäinen kuningatarkunta saa maailman jakamattoman huomion ja arvostuksen osakseen. Se osoittaa, että Suomi on enemmän kuin tasa-arvoinen maa.

Sopivan kuningattaren etsintä on syytä käynnistää välittömästi. Ensin on tietenkin sovittava, millaisia ominaisuuksia Suomen kuningattarella tulisi olla.

Ensimmäiseksi tulee mieleen, että kuningattaren tulisi olla nauravainen ihminen. Olisi mukava jos maassa olisi edes yksi ihminen, jonka suupielet eivät ole alaspäin.

Eikä kuningattaren hommissa olisi pahitteeksi sekään, että henkilö olisi innokas synnyttäjä ja pitäisi eläimistä. Eikä hänellä saisi olla laktoosi-intoleranssia, koska edustustilaisuuksissa joutuu syömään myös punaiseen maitoon tehtyjä vehnäsiä.

Maailmalla on paljon mitat täyttäviä kuningatarehdokkaita. Kroatialainen korkeushyppääjä Blanka Vlasic on kuitenkin ylitse muiden. Tämä pitkäjalkainen kaunotar on hypännyt peräti 208 cm. Lisäksi hänellä on verraton hymy. Jos hän ei suostu, kannattaa kysyä taitoluistelija Kiira Korpea. Hänenkin alamaisenaan olisi suomalaisen miehen varmasti lysti olla.

Reijo Honkonen

Kyläilta, Terveyspalvelut Suolahdessa ti 13.3.2012 klo 18 Suolahden Suopungissa Alustukset aiheeseen: Kuntien ja kylien tulevaisuus, mitä jää käteen? apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller Terveyspalvelut Suolahden taajamassa apulaisylilääkäri Keijo Lukkarinen Sairaanhoitopiirin terveiset Sairaanhoitopiirin I varapuheenjohtaja Pekka Leppänen Alustuksien jälkeen keskustelua aiheesta.

Kahvitarjoilu, Tervetuloa!

Suolahden Kyläyhdistys ry

KEVÄTPILKKI

koko perheen ulkoilu- ja pilkkitapahtuma Kovalan majalla ensi sunnuntaina 11.3.2012 klo 12-15 Kaikille avoimessa pilkkikisassa sarjoja kaiken ikäisille ja -kokoisille sekä perhesarja, johon mukaan mahtuvat innokkaat isovanhemmatkin. Hyvät palkinnot!

22

Luvassa ulkoilun ja pilkkimisen lisäksi makkaranpaistoa, kuumaa kahvia, teetä, mehua ja mukavaa yhdessäoloa.

Tervetuloa ulkoilemaan!

27 · 2012

| Ä ks

JHL:n edustajistonvaalit 12.-28.3.2012 Äänekosken JHL 608 ehdokkaat:

7 JHL 608 ÄÄNEKOSKI

29

Teija Kaipio, sd/sit kokki/pj

Mirja Remonen, sd pääluottamusmies

Työpaikalla tulee arvostaa kaikkien työpanosta ja osaamista

Kikka Sironen, sd/sit perhepäivähoitaja

Vahvuutemme on yhteinen edunvalvonta

Ammattina hyvinvointi

54

41

24

56

58

Simo Holopainen, vas kiinteistönhoitaja

Sirpa Martins, vas työnohjaaja

Mervi Ilidio Monteiro Oksanen, vas Flores, vas/sit koulunkäynninohjaaja perhepäivähoitaja

Yhtiöttämiselle ja ulkoistamiselle ehdoton EI

Yhdessä on enemmän solidaarisuutta

Peruspalvelut säilytettävä ja kehitettävä

Perheiden mukana arjessa - hyvä päivähoito

Lue kotiisi tulevasta vaaliaineistosta ohjeet ja käytä äänioikeuttasi!

WWW.PUBMARKUS.FI

Kokouksia

VIIKON TARJOUS! ä Ks

| 27

· 2 012

23

Tarjoukset voimassa to–su 8.–11.3.

Ellei toisin mainita.

Ei jälleenmyyjille.

Katso lähimmän K-citymarketisi tarjoukset netistä www.k-citymarket.fi

Cittarissa tapahtuu: To. 8.3. Sinuhen leipomon uunituoreet herkut.

Palvimestarin Maankuulut lihaisat herkut.

Pe. 9.3. Äijäsen kotileipomon suussa sulavat herkut. Maankuulut maistuvat Palvimestarin lihaisat leikkeeleet. Valion iki - ihanat laktoosittomat jogurtit Myllärin LUOMU riisipiirakka maistatuksessa.

La. 10.3. Palvimestarin lihaisat tuotteet. Vaasan leipomon tuote - esittelyssä Karpalo ruispalat, Tiikerikranssi ja mustikkapiiras.

Maanantaina 12.3. Uunituoreita herkkuja Pyymäen leivältä.

Saarioinen Äitien tekemää ruokaa! Maanantai on Pizzapäivä!

AHDIN ANTIMIA PARHAASTA PÄÄSTÄ!

Tuore Pirkka

Kulta Katriina

pakattuna, Norja raj. 2 pkt/tal.

500 g raj. 2 pkt/tal.

5

95

ERÄ!

-40 %

Hinta ilman K-Plussa-korttia 9,95 kg

LU Kevät

DOMINO 525 g (5,70 kg)

Coca Cola

VIRVOITUSJUOMAT 0,66 L (1,80 L) (5,70 kg) sis. pantit 1,20

-15 %

2

99 pkt

5

2

Flora Culinesse

JUOKSEVAT KASVIÖLJYVALMISTEET

2 plo

500 ml (2,-/L) yksittäin 2,19 plo (4,38 L)

99 8 pack

Hinta ilman K-Plussa-korttia 6,89 /8-pack (2,16 L) sis. pantit 1,20

Makeeta herkkua hedelmäosastolta!

Pirkka Conference PÄÄRYNÄT

Suomi

4

(5,98/kg)

2 0

00 2 plo

99 kg

John West

TONNIKALAPALAT

4

pack

4 x 200/150 g vedessä tai öljyssä

SUKLAA-BANAANI KERMAJÄÄTELÖ 5 L JÄTTIPAKETTI

3

Uunituoretta omasta uunista!

Ranskalainen PATONKI 230 g (4,30 kg)

99

kg

5

95 4 pack

0

kg

Citymarket

99

pkt

6

95

IHAN MAMMUTTIMAINEN HINTAPOMMI!

GRILLIBROILERI

99

kg

NAUDAN PAISTIJAUHELIHA

OMASTA GRILLISTÄ HELPPO EVÄS

KAHVI

LOHIFILEE

Tuore kaasuttamaton KCM lihamestarin

Leffaillan suosikkisuolapalaa

TAFFEL MEGAPUSSIT

2

275–350 g (5,71–7,27 kg) yks. 2,79 ps (7,97–10.15 kg)

99

Kukko OLUT

12-pack sis. panti (2,57 L)

kpl

UUSI ÄÄNEKOSKI Työskintie 3, puh. 010 538 2500

MA–PE 8–21, LA 8–18, SU 12–18 Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin lankapuhelimesta 8,21 snt/puh + 6,9 snt/min (sis. alv 23 %), matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 16,9 snt/min (sis. alv 23 %).

www.k-citymarket.fi

ps

pkt (0,80 L)

4

00

11

2 ps

99 12 pack