Ä Ä N E KO S K E N K AU P U N K I S A N O M AT N RO 2 6 5 2 7 . 5 . 2 0 2 1
KUKKAPIHA AVATTU! PETUNIAT
• 9 cm ruukussa
6 KPL
4
95
0,95€/kpl
ÄÄNEKOSKI
LAVAKAULUS 80X120CM
19
90 kpl
• ei sis. kuvan kaaritukia
RODO-JA HAVUMULTA 45L
3
90 säkki 0,09/kg
TUIJA BRABANT
80-100cm 3 kpl 10 kpl 120-140cm 160-180cm
U PE AT TU IJAT
7,95€/kpl 20€ 59,90 16,95€/kpl 39€/kpl
MEILTÄ MYÖS HYÖTYKASVIEN TAIMET
Esim. tomaatti, kurkku, kurpitsat, tillit, persiljat,sitruunamelissa, ruohosipulit ym. ERILAISET PERENNAT esim. pionit, angervot, kuunliljat ym. MARJA- JA KORISTEPENSAAT SEKÄ PUUT (nämä vain Äänekoski ja Jämsänkoski) PALJON ERILAISIA HAVUJA Mansikka-amppelit, kesäköynnökset, ruusubegoniat, verenpisarat, muratit, putoukset, kivikkokasvit ym.
TIMANTTITUIJA 80-100cm 3 kpl 120-140cm 160-180cm
9,95€/kpl 25,95€ 19,95€/kpl 45€/kpl
UPEAT KOTIMAISET JÄTTIAMPPELIT • 23cm ruukku
25,2 KPL
14,95€/kpl
TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI meiltä yli 40 000 tuotetta! ark. 8-18, la 9-16, su 11-16 puh. 014 523 125 tarjoukset voimassa 2.6. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.
Kys y K -rahoit larna us ta!
Maksaja: Leila Lindell
110
-vuotis juhlaviikko!
Ma 31.5. - La 5.6.2021 KAIKKI NORMAALIHINTAISET
KELLOT JA KORUT
MA 31.5. - LA 5.6. Joka päivä 10:lle ensimmäiselle asiakkaalle YLLÄTYSTUOTEKASSI!
Tarjoukset voimassa 31.5. - 5.6.2021
-30 %
KAIKKI NORMAALIHINTAISET
LAHJATAVARAT
-15%
Arvontaa myös Facebookissa ja Instagramissa.
87
ARVOMME 3 x 110 € LAHJAKORTTEJA
LIIKKEESSÄMME JUHLAVIIKON AIKANA KÄYNEIDEN KESKEN!
PALVELEMME: MA-PE 9-17, LA 9-14
Leila – Sisulla ja Sydämellä
Kauppakatu 13, 44100 Äänekoski | 014-522150 www.kelloliiketammelin.fi
Työkalupakissamme on viisi tukipilaria, joilla tulevaisuus saa vankan pohjan:
Valtti Puuöljy 9L
69,prk
7,67/l + sävytys
Terassiöljylasta
Sisulla ja Sydämellä äänekoskelaisten hyväksi
• kätevä • ei sisällä vartta
Kestävän Äänekosken rakentaminen ei tapahdu vain puheilla, vaan sen eteen on tehtävä konkreettisia tekoja. Täytyy olla selkeä visio tulevaisuudesta, vahva tahto ja sydäntä olla etenkin pienempien puolella. Näin me pystymme turvaamaan kaikkien hyvinvoinnin kauas tulevaisuuteen.
690 kpl
Puhdaskatto EXTRA STRONG
3690 ast 9,22/l
• Huolehdimme, että talous on tasapainossa. • Takaamme kaupunkilaisille sujuvan arjen, laadukkaat palvelut ja paikan, jossa on turvallista elää. • Vaalimme ympäristöämme kestävästi kehittäen. • Panostamme koulutukseen ja sen kehittymiseen. • Vaalimme vuorovaikutteista ja kauniimpaa keskustelukulttuuria.
• poistaa levää, sammalta tai muita kasvustoja • antaa pitkäaikaisen suojan • 4L riittää laimennettuna 150m2, laimennus 1:5
• kantavuus 145 kg
65,kpl
Puutarhamulta 40L
20,-
7
90
prk 6,58/kg
0,05/l
www.raminlvijarauta.fi Aatulantie 36, Teollisuuskylä, Suolahti Palvelemme: ma-pe 8 - 17, la 9-13 info@raminlvirauta.fi
Ääni ratkaisee Äänekosken tulevaisuuden
Kastelulannoite 1,2 KG
• kalkittu ja lannoitettu
10 SKK
Koronakriisi horjuttaa niin talouden kuin hyvinvoinnin tasapainoa. Tasapainon löytäminen terveyden ja hyvinvoinnin sekä talouden välille luo uudenlaisen haasteen, joka on viisailla ratkaisuilla löydettävä. Lupaan tehdä jatkossakin töitä rohkeudella, taidolla ja sydämellä äänekoskelaisten hyväksi.
UK-MUOVI Jyry laituriponttooni
• vesiliukoinen, vaaleanpunainen mineraalilannoite • sisältää kaikkia kasvin tarvitsemia pää- ja hivenaineita, jotka ovat heti kasvin hyödynnettävissä
• Tommi • Jarmo • Marju • Risto • Jussi • Jani • Mauno
040 510 6802 040 550 3220 044 453 2801 044 453 2802 044 453 2803 050 409 7525 044 4532 812
Kannustetaan kaikkia äänestämään ja näytetään äänien voima. Kokenutkin ehdokas tarvitsee ääniä. Ja eturiviin niitä tarvitaan paljon. Ole mukana tukemassa valintaani. Tarjoan monipuolisen kokemukseni äänekoskelaisten hyödyksi. Leila
www.leilalindell.fi
”Asiantunteva, toimelias ja aikaansaava” ”Tunnen Leilan usean vuoden ajalta ja hän on mielestäni erittäin asiantunteva, toimelias ja aikaansaava sekä myös oikein mukava ihminen. Leila näkee äänekoskelaisten kannalta tärkeät asiat kokonaisuuksina, on määrätietoinen tavoitteiden eteenpäin viejä ja uskaltaa tarttua kehittämistä vaativiin asioihin! Leilan kokemus kunnallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa potitiikassa ovat hänen vahvuudet tulevaisuuden Äänekoskea rakentaessamme” Laura-Liisa Hyytiäinen
265/2021 Seuraava ÄKS ilmestyy 3.6.2021
Käytä ääntäsi!
Tammelin 110v!
6
www.äks.fi Lauri Rajala kannustaa kaikkia nuoria käyttämään äänioikeuttaan.
Toimittajalta Yhteisötapahtumien peruuntuminen, harrastusmahdollisuuksien hankaloituminen, ravintoloiden kiinni oleminen sekä kulttuurin ja taiteen kokemisen mahdollisuudet ovat olleet hyvin vähäisiä, lukuun ottamatta hienosti onnistuneita livestream-keikkoja ja esimerkiksi Ääniä Festivaalin vappuaaton radiolähetystä. Kaikki edellä mainitut asiat ovat keinoja hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisäämiseksi, mutta tärkein asia mielenterveyden ja yleisen hyvinvoinnin turvaamiseksi olisi helpottaa terapiaan ja psykiatrille pääsemistä. Tässä asiassa edelläkävijänä toimii meidän pääkaupunkimme Helsinki, jossa otetaan käyttöön terapiatakuu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hoitoon pääseminen saisi kestää enintään kaksi viikkoa. Vaikka kulttuuritarjonta ja harrastukset ovat erittäin tärkeitä, olisi silti tärkeää saada kuntalaisten mielenterveyden hoito kuntoon. Mielenterveyden hoitaminen on vähintään yhtä tärkeää, kuin fyysisen terveyden. Kukaan ei tiedä, mitä epidemia-ajan jälkeen tapahtuu, mutta siihen olisi hyvä valmistautua tukemalla mielenterveysja sosiaalityötä, jotta kaikilla apua tarvitsevilla olisi siihen mahdollisuus. Hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen tulee yhteiskunnalle halvemmaksi, kuin suuren henkisesti epätasapainoisen sukupolven jälkihoitaminen. Hyvinvoinnin tukeminen voisi lisätä nuorten äänestysaktiivisuutta. Hyvinvointia voidaan tukea monilla eri keinoilla, mutta olisi tärkeää pitää mielessä myös meidän nuorten näkökulma, esimerkiksi tapahtumia järjestäessä. Kuulluksi tulemisen tunne on merkittävässä roolissa syrjäytymisen ehkäisemisessä. Lenni Liekkinen
Ä KS | 2 6 5 • 2 0 2 1
Jokaisen kannattaa äänestää Lauri Rajala kannustaa kaikkia nuoria käyttämään äänioikeuttaan. Riina Nygrén
Ä
änekosken lukion toisen vuoden opiskelija Lauri Rajala täyttää sopivasti 18 juuri ennen vaaleja. Halu päästä käyttämään äänioikeutta on vahva, sillä vaikuttaminen ja politiikka kiinnostavat. – Olen seurannut etenkin valtakunnan päätöksentekoa, kuntapolitiikka on jäänyt vähemmälle. Puhumme kavereiden kanssa paljon ajankohtaisista aiheista, kuten tasa-arvosta, maahanmuutosta ja esimerkiksi aborttioikeudesta, Rajala kertoo. Aiheet keskusteluihin löytyvät mediasta. Rajala seuraa aktiivisesti iltapäivälehtien uutisointia sekä katsoo säännöllisesti iltauutiset. – Etenkin telkkarin puolella asiat kerrotaan selkeästi ja neutraalisti. Nettilehdissä haetaan enemmän klikkejä, mikä on levinnyt jo joka lehteen. Liika kaupallisuus heikentää koko median luotettavuutta, Rajala kritisoi.
AKTIIVINEN uutisten seuraaminen on seurausta tiedonjanosta. – On kiva lisätä omaa tietoisuutta asioista. Tavoite on, että olisi vähän viisaampi joka päivä. Olen tällainen reilu jätkä, ja haluaisin kaikille samat lähtökohdat ja yhteiset arvot, joiden mukaan eletään, Rajala kuvaa. Kuntavaaleissa Rajalan äänen saa poliitikko, joka lupaa viedä Äänekosken taloutta järkevästi eteenpäin. Puoluekanta ei ole vielä varma, ja vaalikoneet ovat kovassa käytössä. Rajala kertoo myös hakevansa tietoa puolueiden kunnallisjärjestöjen verkkosivuilta. – Talousasiat ovat kiinnostaneet minua aina. Jos voisin itse päättää, suuntaisin lisää varoja nuorisokulttuuriin, kuten Äänekosken teatterin Varjolapsille, jossa olin itsekin mukana. KOULUSSA tulevista vaaleista on puhuttu jonkin verran, mutta Rajala kokee, että enemmänkin voisi. Esimerkiksi eduskuntavaalien aikaan lukiolla järjestettiin tilaisuuksia, joissa vieraili polii-
tikkoja kertomassa poliittisesta päätöksenteosta. – Ne olivat tosi mielenkiintoisia. Muutenkin politiikka voisi näkyä koulussa vähän enemmän, esimerkiksi yhteiskuntaopin tunneilla tai oppilaskunnan toiminnassa. Kunnassa voisi olla myös muita vaikuttamisen reittejä nuorille, sillä sana ”politiikka” voi tuntua monesta kuivalta tai pelottavaltakin. Nuoria pitää kuitenkin kuunnella päätöksenteossa, Rajala tuumii. KUNTAVAALIEN siirto tarkoittaa, että yhä useampi ehtii täyttää 18 ennen uurnien aukeamista. Rajala on vakaasti sitä mieltä, että jokaisen nuoren kannattaa käyttää äänioikeuttaan. – Me nuoret olemme tulevaisuus – emme voi vaan antaa vanhempien ihmisten päättää, ketkä tekevät päätöksiä puolestamme, Lauri Rajala linjaa.
3
”Kun työntekijät voivat hyvin, kunta säästää rahaa”
64
54 Simo Hamkar
Sirpa Martins
Kartoittaja, opiskelija Parempi liikenneverkko ja alueellinen tasa-arvo.
työnohjaaja, JHL:n edustajiston jäsen Osallisuus kaikille, ei harvoille.
65
74
Ilídio Monteiro-Flores koulunkäynninohjaaja Lapsista, nuorista ja vanhuksista pidettävä huolta.
75
Michelle Seppälä lähihoitaja, sosionomiopiskelija Lasten ja nuorten asemaa ja mahdollisuuksia parannettava Äänekoskella.
77
Elina Turunen
Matti Virtanen
lähihoitaja, kulttuurijohtaja eläkk. nuoriso- ja vapaa-ajan yrittäjä ohjaaja, kotiäiti Kokemuksella, tehdään Toimivat peruspalvelut yhdessä Äänekoskesta lasten ja nuorten tueksi. parempi paikka asua!
Äänestä JHL:n jäsentä!
ÄKSÄN KESÄSANOMAT ilmestyy
juhannusviikolla 24.6. Painos 13 000 kpl
Varaa ilmoitustilasi: ilmoitus@aksa.fi, puh. 040 565 0941
Hyvä ehdokas! Luettu, pidetty ja yksityinen ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat tavoittaa äänestäjän tehokkaasti koko Äänekosken alueella. Tarjoamme sinulle monipuolisen välineen saada näkyvyyttä tehokkaasti.
Vaaliteemalehtemme ilmestyvät: Kiitosilmoitukset 24.6.
3.6. ja 10.6.
13.6.2021
ÄKS.FI tulee huomioimaan kuntavaalit näkyvästi omalla osiolla uutissivuillamme. Suosituilla verkkosivuillamme avataan keskimäärin 10 000 sivua päivässä. Tarjoamme sinulle tehokkaan mainostuskanavan yksilö-, tai vaihtuvana karusellimainoksena edullisesti.
Pirjo Hakkarainen pirjo@aksa.fi 040 565 0941 4
Ota yhteyttä ja suunnitellaan sinulle kampanja jolla erotut! 2 65 • 2 0 2 1 | Ä KS
Mainokseen käytetty JHL:n vaalirahoitusta.
Osallistumme JHL:n kuntaremonttiin Vasemmistoliiton listalla:
Mikael Kalkku (vas.), Ira Penttinen ja Riku Riihimäki ovat nuorisovaltuutettuja.
Nuorten näkökulma esiin Nuorisovaltuuston merkitys alaikäisten osallistamisessa kunnan päätöksentekoon on suuri. Nuoret vaikuttajat toivovat, että nuorisovaltuusto tunnettaisiin paremmin sekä nuorten että aikuisten keskuudessa.
Riina Nygrén
Ä
änekoskelaiset Ira Penttinen, 17, Erin Riikonen, 14, Riku Riihimäki, 18, ja Mikael Kalkku, 17, tuntevat kunnan päätöksenteon kiemurat ehkä paremmin kuin moni muu nuori. He ovat nuorisovaltuutettuja eli Äänekosken nuorisovaltuuston jäseniä. Nuorisovaltuuston tehtävänä on tuoda nuorten näkökulma esiin heitä koskevassa päätöksenteossa, Mikael Kalkku selittää. – Päätehtävämme on olla mukana järjestämässä tukea ja toimintaa kaupungin nuorille osallisuuden lisäämiseksi. Meiltä pyydetään myös kannanottoja kaikkiin nuoriin liittyviin asioihin, ja meillä on oma edustus kaupungin lautakunnissa, valtuustossa ja hallituksessakin, Kalkku listaa. VUODEN 2015 kuntalain mukaisesti jokaisessa kunnassa tulisi olla nuorisoedustus, jota kuunnellaan kunnan päätöksenteossa. Suomen Nuorisovaltuustojen liitto arvioi, että tällä hetkellä noin 98 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai jokin muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, kuten nuorisofoorumi, -neuvosto tai -parlamentti. Äänekosken nuorisovaltuustossa on tällä hetkellä 13 jäsentä, mutta lisääkin kaivattaisiin, Ira Penttinen miettii. – Meillä on edustajia jokaisesta op-
Ä KS | 2 6 5 • 2 0 2 1
pilaitoksesta, eri lähtökohdista ja kaikista ikäryhmistä, mikä on tietenkin hyvä. Mutta pakostakin joitain mielipiteitä jää huomioimatta. Nuorisovaltuustosta ei kuitenkaan tunnuta tietävän tarpeeksi nuorten tai edes aikuisten keskuudessa. Erin Riikonen toteaa, että koulun rooli nuorisovaltuuston asioista tiedottamisessa on suuri. – Esimerkiksi Wilma-viesti on tehokas ja varma tapa, miten saadaan tietoa nuvan olemassaolosta suoraan nuorille. Itsekin lähdin mukaan, kun näin Wilmassa viestin uudesta kaudesta. Myös tapahtumat, joissa olemme mukana, ovat helppoja tapoja lähteä mukaan, Riikonen ideoi. NUORISOVALTUUSTOJEN liitto on poliittisesti sitoutumaton järjestö, joten pelko siitä, että nuorisovaltuustoissa ainoastaan leivottaisiin poliittisia broilereita puolueiden tarpeisiin, on turha. Mikael Kalkku toteaa, että vaikuttamisen makuun pääseminen voi innostaa nuoria osallistumaan politiikkaan muillakin tavoin. Se on hänestä nimenomaan hyvä asia. – Polku tästä johtaa varmasti eteenpäin, ainakin omalla kohdallani. En näe mitään negatiivista siinä, että on nuoresta saakka aktiivisesti mukana yhteiskunnassa. Monet nykyhallituksen voimahahmoista ovat olleet osana nuorisopuoluetta ja löytäneet äänensä sitä
kautta – miksei sama toimisi nuorisovaltuustonkin pohjalta, Kalkku sanoo. Esimerkkiä näyttävät ministerien lisäksi myös lähipiirin henkilöt, Ira Penttinen muistuttaa. – Äitini on ollut puolueen kunnallisjärjestön jäsenenä jo pitkään. Nuorisovaltuuston ja äidin esimerkin myötä olen oppinut, että minullakin on ääni ja saan ja uskallan vaikuttaa asioihin. Nuorisovaltuuston parasta antia on se, että voi konkreettisesti vaikuttaa niihin asioihin, jotka koskettavat nuorten elämää, Riku Riihimäki toteaa. – Asioihin vaikuttaminen on minusta tärkeää. On hyvä, että tätä kautta voi toteuttaa halua vaikuttaa nuorten asioihin ja omalta osaltaan olla viemässä nuorten elämää Äänekoskella parempaan suuntaan. MILLAISET ASIAT Äänekoskella sitten kaipaavat nuorisovaltuutettujen mielestä parannuksia? Monet asiat saavat kiitosta, mutta myös kehitysideoita tulee mieleen. Liikuntamahdollisuuksia on, mutta niistä tiedottamista voisi lisätä. Erin Riikonen toivoo, että kaupungille saataisiin avoimia tiloja vapaa-ajanviettoon – jotain muutakin kuin nuorisotiloja, jonne kaikki eivät halua mennä. Myös muiden vapaa-ajan harrastusten tukemista toivotaan. Esimerkiksi vuosikausia jatkunut vääntö moottoriradasta voisi vihdoin
tulla päätökseen, Mikael Kalkku pohtii. – Täällä on sen verran paljon moottoriurheilun harrastajia, että olisi aika saada rata kuntoon, Kalkku vetoaa. – Tai edes perustaa miittisuora, jolla voisi testata ajotaitoja sivussa muusta liikenteestä, Ira Penttinen komppaa. Mielenterveyspalveluiden turvaamisen ja parantamisen olisi kuitenkin oltava tulevan kaupunginvaltuuston ykkösasia. – Pääseminen psykologille tarpeen vaatiessa on tärkeää, ja se pitää tehdä helpommaksi, nuoret valtuutetut linjaavat. NUORISOVALTUUSTO tietää tarkkaan, mitkä asiat juuri sen hetkistä nuorisoa puhuttavat. Se, miten Äänekosken vetovoimaa voitaisiin lisätä ohi Jyväskylän, on suuren luokan haaveilua, mutta pienetkin asiat tekevät ison vaikutuksen nuoren ihmisen elämässä. Ira Penttisen mielestä on tärkeää, että nuoret voivat tuoda omaa ääntään kuuluviin vertaisedustuksen kautta. – Jos jonkun nuoren mielestä jokin asia kaupungilla on pielessä, voi olla helpompi kysyä asiaa toiselta nuorelta kuin mennä valtuutettujen puheille. Voi olla tosi pelottavaa soittaa jollekin ja sähköposti on kauhean virallinen, Penttinen miettii.
5
Ella Tuovinen sekä Kauko ja Annikki Tammelin juhlivat yrityksen 110-vuotissyntymäpäiviä työtä tehden.
Tavataan Tammelinissa! Äänekoskella pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut kivijalkakauppa viettää 110-vuotisjuhlaansa työn merkeissä. Marjo Steffansson
K
elloliike Tammelinin oven päällä oleva kello on näyttänyt aikaa meille äänekoskelaisille ja satunnaisille ohikulkijoille jo vuodesta 1937 lähtien. Tutuksi tullut kello oli yrityksen seinällä jo ensimmäisessä liiketilassa, nykyisessä Kauppakatu 11:ssä entisessä Pohjantien ja Keiteleentien risteyksessä, joka yhä tunnetaan kansan suussa Tammelininkulmana. Saman suvun hallussa ollut liike aloitti toimintansa vuonna 1911, jolloin 32-vuotias Oskar Tammelin perusti kellosepänliikkeen Kratseilta ostamaansa taloon. Liike aloitti toimintansa nimellä Kellosepänliike Oskar Tammelin. Tätä ennen Oskar oli ollut kelloseppä R. Kuusiston luona Saarijärvellä, sillä eihän kellosepän tarkkaa työtä voinut ryhtyä ammatikseen tekemään, jos ei olisi kisällin opissa käynyt. Ja vielä paljon tätä ennen hän kävi työskentelemässä Dakotan kultakaivoksilla. Oskar Tammelinin pojat, Gunnar ja Mikael lähtivät seuraamaan isänsä jalanjälkiä ja kouluttautuivat kellosepiksi. Oskar kuoli vuonna 1935, jonka jälkeen liike jäi hänen vaimonsa Ida Marian ja lastensa haltuun. Onni ei ollut myötäinen, sillä Mikael ”Mikko” menehtyi vain 29-vuotiaana moottoripyöräonnettomuudessa,
6
syyskuussa 1946. OSKAR TAMMELININ Äänekoskella aloittamaan työtä on jatkanut kolmannen polven Tammelin, Kauko. – Minä en ennättänyt koskaan tavata isoisääni, mutta se on minulle kerrottu, että hän oli musiikkimies, joka otti haitarin syliinsä sitten kun kellojen korjaukselta ennätti. Ehkäpä oli niitä peruja, kun aiemmin oli valikoimissa viulun- ja kitarankieliä sekä äänilevyjä, Kauko Tammelin kertoo. Kaukoa näkee enää harvemmin niin sanotusti tiskin takana, sillä hänen päivänsä kuluvat kelloja korjatessa, paristoja vaihtaessa sekä tuotteita kaivertaessa. – Kyllä kelloja ja koruja vielä tänäkin päivänä korjataan. Ne eivät ole kertakäyttötavaraa, Kauko sanoo.
– Suomalainen kelloseppäkoulutus on arvostettua Sveitsissä asti, Kauko tietää. KUN kauppala alkoi kehittyä, alkoi kivitaloja nousta pääkadun varrelle. Tammelin muutti liiketoimintansa nykyisiin liiketiloihin, Torikadun ja Kauppakadun
VUONNA 1953 ohjat käsiinsä otti Oskarin ja Ida Marian tytär, Aili Hämäläinen. Ailin veli, Gunnar, kuoli vuonna 1970. Gunnarin poika, Kauko, on toiminut päätoimisena yrittäjänä vuodesOskar Tammelin tunnettiin Ääta 1982 alkaen. nekoskella melkoisen suurena persoonana, joka soitti haitaria – Voin sanoa, että lapsesta asti olen mykkäelokuvien taustalla. täällä liikkeessä asunut. Työelämäni aloitin kuitenkin tehtaalta, sillä vanhemmat olivat sitä mieltä, että saan itse päättää risteykseen, vuonna 1983. mihinkä ammattiin haluan hakeutua. – 1990-luvun lopulla suurennettiin Kellosepän työ lienee ollut verissä, sillä tätä liiketilaa, Kauko kertoo. Kauko lähti Espoon Tapiolaan kelloseppäkouluun, josta valmistui vuonna 1973. TAMMELIN on siitä erikoinen liike,
että sieltä löytää yhä tänä päivänä kellosepän – tai sanotaanko kaksi. Kaukon lisäksi asiakkaita palvelee Kaukon vaimo Annikki sekä Annikin veljentytär Ella Tuovinen. Ella valmistui nykyisin Espoon Leppävaarassa sijaitsevasta Kelloseppäkoulusta keväällä 2020. – Työnkuva ei ole vuosikymmenten saatossa juurikaan muuttunut, sillä tänäkin päivänä ovesta astuu kihlapareja sormuksien ostoon, kummit kummilusikan tai rippiristin ostoon tai työporukka miettimään 50-vuotislahjaa työkaverilleen. Kello on edelleen hyvä ja perinteikäs valinta, Ella sanoo. Rannekello on tullut jälleen nuorison muotiin. –Kännyköiden tultua ihmiset saattoivat ajatella ettei kelloja käytettäisi. Kellot ovat kuitenkin helppoja ajannäyttäjiä ja asusteita, eli pitävät todellakin pintansa, Annikki sanoo. Tammelin tunnetaan vankan osaamisen lisäksi palvelutarjonnastaan. – Siitä saadaan asiakkailta useasti kiitokset, tiskin takana hymyillään ja kiitellään kaikkia asiakkaita yhdessä ja erikseen. Tammelin viettää virallisesti 110-vuotissyntymäpäiväänsä 4. kesäkuuta, lähellä perustajan Oskar Tammelinin syntymäivää, joka on 3. kesäkuuta. – Koko viikko juhlitaan tällä kertaa työn merkeissä, kahvitellaan sitten 2 65 • 2 0 2 1 | Ä KS
Sirpa Martinsin, Kari Polle Perälän ja Jussi Möllerin historiayhteistyöllä syntyy kirjasarja. Jussi Möller: ”Isänkin veivät postireissulta vankilaan, kun yritti työväenluokan asiaa ajaa. Ihmiset unohtavat, kun on mannapuuroa ja mansikkahilloa, että kuinka paljon työtä ja uhrausta se meidän isiltä ja äideiltä vaati!”
Historiamatka Suolahteen Suolahden historiaa on taitettu nyt neljä vuotta. Koronakin yritti rajoittaa, mutta tiedonhaluisia ihmisiä ei pysäytä mikään.
A
luksi oli tarkoitus kirjoittaa julkaisu Kansantalon rakentamisesta. Simo Holopainen vanhempi, kirjoitti 1984 SKP:n Suolahden osaston 40-vuotisjulkaisussa, että osaston menestystä sotien jälkeen ei voi ymmärtää ilman 1930-luvulla vankilatuomion saaneiden tovereiden uhrauksia. Mutta heistä oli vain katoavaa muistitietoa.
– Aloimme selvittää Holopaisen antamien nimien perusteella asiaa. Pyysimme apua. Ihmiset toivat satoja valokuvia ja kertomuksia, joita porukalla tarkasteltiin. Menimme kaupungin arkistoon, kansallisarkiston pisteisiin Jyväskylään – Mikkeliin – Vaasaan ja työväen arkistoon ja kansan arkistoon Helsinkiin. Totesimme, että oli tunnettava myös Suolahden historiaa. Miten Suolahti oli syntynyt, millaista oli elämä ollut 1920- ja 1930-luvulla. Materiaalia löytyi ja matkamme alkoi, Kari Perälä kertoo.
NYT OLLAAN saapumassa ensimmäiselle asemalle ja päätettiin julkaista kirja, tai kirjoja. – Ensimmäisessä osassa pureudumme Suolahden alkuvaiheisiin, käymme lyhyesti läpi alueen historiaa 1400-luvulta 1800-luvulle osana Sysmää, Rautalampea, Laukaata, hämäläistä eräkautta. Pääpaino on 1900-luvun alun vauhdikkaassa kehityksessä vuoteen 1939, traagisessa vuodessa 1918, teollisuuslaitosten synnyssä ja erityisesti suolahtelaisten arkipäivässä: asumisessa, työnteossa, lasMaksaja: ehdokas itse
• OIKEUDENMUKAINEN • INNOVATIIVINEN
95
Pentti Piilonen
4
Olli Jämsén
5
Jorma Kiviranta
14
Piia flink-liimatainen projektipäällikkö terveystieteiden maisteri TtM erikoissairaanhoitaja Yamk
#Äänesi #92 #huolenpito jatkukoon huomennakin
HYVÄN ARJEN PUOLESTA!
Sinikka Rautiainen • Valtuutettu • Poken hallituksen jäsen • Omaishoitajien hallituksen jäsen
Pidetään koko Äänekoski mukana Maksaja: ehdokas itse
Maksaja: Ehdokas itse
Nyt on kulttuurin vuoro. Vireillä olevat liikuntahankkeet saatettava loppuun
Pienen Ihmisen Isot Asiat!
92
Jääliikunnan puolesta
Lauri Wilén
99
Anna-Riitta Pentinpuro
73
Maksaja: Ehdokas itse
Maksaja: ehdokas itse
Vastuullinen kuntatalous ja yrittäjyys ovat elinvoiman ja hyvinvoinnin perusta
SUOLAHTEA -kirjasarjan ensimmäinen osa julkaistaan Ääniä -festivaaliviikolla heinäkuussa Suolahden kansantalossa. – Julkkareihin on tulossa myös laulaja ja taiteilija Vuokko Hovatta laulamaan ja kertomaan omista suolahtelaisista juuristaan, Sirpa Martins vinkkaa.
Ennakkoäänestys 26.5. - 8.6. Vaalipäivä sunnuntaina 13.6. Maksaja: Ehdokas
Maksaja: Ehdokas itse
• Uudistavaa taloutta! • Kaavoituksen pitää mahdollistaa, ei estää! • Elinvoimalautakunta, yrittäjät mukaan! • Omaishoitoon lisää resursseja!
ten koulunkäynnissä, Perälä kertoo.
Erkki Pönkänen
Maanviljelijä, lomamökki- ja koneurakointiyrittäjä
Tärkeitä minulle
• elinvoimainen ja vireä kunta • maaseutu hyvä elää ja yrittää • kaavoitus, tiestö ja infra • ikäihmisten kotihoito • järkevä kuntatalous
96
Maksaja: Erkki Pönkänen
Marjo Steffansson
Politiikan keltanokat
Marjo Steffansson & Lenni Liekkinen
ÄKS esittelee kuntavaaleihin lähteneitä ensikertalaisia. On aplodien paikka, että joku laittaa itsensä likoon yhteisten asioidemme eteen. Kuntapoliitikon homma – se ei ole kaikken kiitollisinta työtä.
Heli Vuorinen, vas
Mari Turtinen, kok
Tuula Pölkki, sd
Pokella viestinnän lehtorina toimiva Heli Vuorinen kertoo poliittisen kannan tulleen synnyinlahjana. Suolahdesta kotoisin ja Äänekoskella asuva Heli lähtee ajamaan työnsä kautta tutuksi tulleita aiheita. OAJ:n Keski-Suomen aluesihteerinä toimiva Heli kertoo, että järjestön oman kuntavaalisloganin ”Koulutus ratkaisee!” takana on helppo seisoa. – Olen työläisperheestä ja mummoni kuului vasemmistoliittoon. Puolueen vaaliohjelma vakuutti minut, joten nyt oli hyvä aika lähteä mukaan ehdolle. Heli kertoo, kuinka tilamaksut ovat kolahtaneet ja ovat näkyneet lasten ja nuorten harrastamisessa ikävällä tavalla. – Lasten ja nuorten hyvinvointi on tärkeä aihe, aivan yhtä tärkeää on myös koulukiusaamisen ehkäisy ja siihen varhainen puuttuminen. Salibandyä harrastavana, tiedän tilamaksujen nousseen kynnyskysymykseksi. Maksujen tuplaantuminen nostaa kynnystä lähteä harrastamaan, Heli Vuorinen harmittelee.
Kokoomuksen ehdokkaalle Mari Turtiselle ehdolle lähteminen on ollut jo pidempään mielessä. – Sitten minua pyydettiin lähtemään ehdolle ja siitä idea lähti valmistumaan, Turtinen kertoo. Puolueen valinta ei ole ollut epäselvää Turtiselle. Kokoomuksen arvot ovat eniten omaan arvomaailmaan sopivat. Hyvinvointi ja Äänekosken vetovoimaisuuden kasvattaminen ovat Turtiselle tärkeitä aiheita. – Haluaisin lähteä ajamaan hyvinvointia kuntalaisille. Ei pelkästään vanhuksille, vaan myös nuorille, Mari sanoo. – Kannatan uusia ja pieniä yrityksiä ja haluan antaa yrittäjille mahdollisuuden tuoda uusia toimivia palveluita kuntalaisten hyväksi, Mari Turtinen kertoo.
Koivistonkylällä asuva, Äänekosken S-Marketissa myyjänä työskentelevä Tuula Pölkki lähti vaikuttamaan ammattiyhdistys PAMin kautta. Tuula on toiminut kymmenen vuotta paikallisen ammattiosaston puheenjohtajana. Hän toimii myös Keskimaan ensimmäisenä varavaltuutettuna sekä työsuojeluvaltuutettuna. Tuula lähtee edelle sosialidemokraattien listalta. – Korhosen Jani taivutteli minua mukaan, ja puoli vuotta kestäneen taivuttelun päätteeksi päätin lähteä ehdolle. Vaikuttaminen on alkanut kiinnostaa tiedon nousun kautta. Puolue valikoitui PAMin liittokokouksen myötä. – Kun kahdesta piti valita, valitsin ehdottomasti demarit, Tuula sanoo. Kolmen pojan isoäiti toivoo lapsille ja nuorille hyvää tulevaisuutta. – Lapset ja nuoret sekä heidän hyvinvointinsa ovat lähellä sydäntä. Jyrkkä ei koulukiusaamiselle, Tuula Pölkki sanoo.
24
Pilvi Honka, 40 Teatteri-ilmaisun ohjaaja
Olga Kolari, 32 Yrittäjä, muusikko
25 Kaisa Marila, 54 Fysioterapeutti
Maksaja: ehdokas itse
23
maksaja: Äänekosken vihreät ry
Huomenna ÄÄNEKOSKI ON VIHREÄ
26 Kimmo Tuikka, 56 Biologian ja maantieteen lehtori
Vahva talous on hyvä perusta kaikelle päätöksenteolle
11
Mikko Somiska
Tommi Lunttila
• Isä • Monialayrittäjä • Yli 20 vuotta Äänekosken kunnan ja maakuntatason vaikuttamista • Vankka valtakunnan tason etujärjestöosaaja • Vahvat verkostot ja näyttöä osaamisesta
Osaava ja vahva vaikuttaja. Äänestä nuorekasta osaamista päätöksentekoon. Tarvitsen siihen juuri SINUN apuasi!
Äänestä numeroa 6!
6
Maksaja: Ehdokas itse
Rohkeutta sanoa - Taitoa tehdä! YRITTÄJYYS - TYÖ - NUORET
Marjatta Huhta, kesk
Peter Lindenberg, sd
Jari Hietasaari, kd, sit.
Konginkankaalle paluumuuttanut tekniikan tohtori Marjatta Huhta kertoo olevansa kylien, kulttuurin ja välittämisen äänitorvi. – Kylien ääni ei tahdo kuulua tässä kaupungissa, Marjatta harmittelee. Keskusta oli luonnollinen valinta. – Se on sopivasti kompromissipuolue joka välittää kylistä ja maaseudusta. Äänekoskella ollaan satsattu kaupungin ydinkeskustan kehittämiseen, ja Marjatta toivoo, että tulevalla valtuustokaudella olisi kylien ja taajamien aika. – On rakennettu halleja ja aukio samalla kun kylillä asuvilta on viety sosiaalipalvelut sekä julkinen liikenne. Toivon, että totaalinen piittaamattomuus loppuu. Kylien yli kävellään kuten Liimattalan tuulivoima-asiasa. Kaupunkistrategiassa on vain jokunen ympäripyöreä lause kylistä, mutta enempään on tarve. Nyt on kulttuurin aika, se voisi toimia vaikka vaalisloganina. – Kulttuuri ei ole vain urheilua, edes Äänekoskella. Tarvitsemme kulttuuria kylille! Se tapahtuu tukemalla paikallisia vapaaehtoisjärjestöjä, jotka tietävät mitä kylillä halutaan. Kylätalot ja kokoontumistilat on huolehdittava kuntoon niin, että voidaan tavata. Musiikkia on voitava harjoitella jossakin! Marjatta toivoo myös parepaa välittämistä ympäristöstä. – Ei ole liikaa pyytää wc:tä uimarannalle, roskiksia, penkkejä, ruohonleikkuuta, istutuksia. Mekin maksamme veroja. Äänekoskella huolehditaan näistä asioita keskustassa, mutta kylillä ei, Marjatta Huhta sanoo.
Äänekoskella asuva Peter Lindenberg kertoo olevansa kulttuurin puolella. Äänekosken somelähettiläänä kyliä tapahtumia kiertänyt Peter on siviiliammatiltaan huoltoasentaja. – Soitin naapurilleni Oulin Pekalle, ja kysyin pääsiskö mukaan porukkaan. Pääsihän sitä, kun ottivat vielä vastaan ilomielin. Listalla on mukana hyviä tyyppejä, joten siinäkin mielessä tuntuu ehdokkaana olo luontevalta. 49-vuotias Peter kertoo kaipaavansa aikoja, jolloin kulttuurisihteerinä toimi Hannu Holopainen. – Silloin kulttuuri-ihmisiä kuunneltiin, ja toimittiin innostajana ja mahdollistajana. Onneksi meillä on tyyppejä, jotka pistävät tuulemaan, hyvänä esimerkkinä Taidepuisto. Äänekoski kaipaa kuumeisesti matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa, sellaista joka olisi avointa kaikille harrastajille tai kulttuurin käyttäjälle. Peter haluaa, että kylillä tehdään kylän näköistä kulttuuria. – Nyt on vallalla ajatus, että täällä päätetään, millaista kulttuuria kylillä on tai tulisi olla. Kylien ääni ei kuulu, jos ei puhuta kovalla äänellä. Meillä on taitoa ja huikeaa osaamista, voi kun ne tajuttaisi ottaa käyttöön, Peter sanoo.
Suolahdessa syntynyt ja sinne paluumuuttanut merkonomi Jari Hietasaari kertoo äänestäneensä aina kristillisdemokraatteja. Siksipä puolueen listoille meno tuntui helpolta. – Ajatus kypsyi pikkuhiljaa, ja nyt koin, että olen valmis ehdolle. Minulla oli siitä niin vahva ajatus, ettei minua tarvinnut edes houkutella tai kysyä. Kristillisdemokraatit ovat puolue, jonka arvojen takana on helppo seisoa, Jari sanoo. Jari on huolissaan kolmannen sektorin roolista ja arvostuksen puutteesta Äänekoskella. Itse ViaDialla vapaaehtoistyötä tekevänä tietää, että kolmatta sektoria tarvitaan. – Kolmannen sektorin toiminta ehkäisee yksinäisyyden ja syrjäytymisen tunnetta ja lisää hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kokemusta. Tähän tosiasiaan toivoisin kaupungilta enemmän ymmärrystä, Jari sanoo. Jari väläyttää, että Äänekoskellekin olisi syytä perustaa vapaaehtoistoiminnan verkostomalli. – Tästä on hyviä kokemuksia monista Suomen kunnissa, joten toivon kaupungille omaa verkostokoordinaattoria. Vapaaehtoistoiminnan johtamisella luodaan puitteet toimia järkevästi ja tavoitteellisesti. Vapaaehtoistyö luo ihmisille hyvinvointia, sen pariin on helppo tulla matalan kynnyksen vuoksi, Jari Hietasaari sanoo.
Maksaja: ehdokas itse
Asiantuntemusta koko kunnan alueelta. Eturivin ainesta!
Henna Penttinen
93
Lähihoitaja
• Pyritään säilyttämään palvelut taajamien ulkopuolellakin ja pitämään yllä julkisia kulkuyhteyksiä.
• Mahdollistetaan
harrastaminen kaikille ikää tai varallisuutta katsomatta.
Pasi Hartikka
56
vasemmisto
Me kokoomusnaiset täällä Äänekoskella haluamme olla rakentamassa kanssasi kaikille hyvää paikkakuntaa asua, elää, opiskella ja yrittää.
2 Taina Geijer
10 Kati Somiska
12 Mari Turtinen
Kummun perhe, Risto, Raija ja Sanna, on vahva kolmen hengen joukkue.
Ristosta tuli oloneuvos Risto Kumpu lähti politiikkaan mukaan tasan 50 vuotta sitten, vuoden 1971 kuntavaaleissa. Vuosi oli merkityksellinen, sillä silloin kuultiin myös papin aamen. Kultahääpäiväänsä toukokuun lopulla viettävät Risto ja Raija ovat näissä vaaleissa nyt sivusta seuraajan rooleissa, kun poliittiset kiireet katkesivat äkisti vuosi sitten maaliskuussa.
Marjo Steffansson
V
uosi sitten oli maaliskuun 23. kaunis päivä, vaikka mustia pilviä toi Äänekosken ylle juuri Suomeen rantautunut korona. Risto ja Raija lähtivät ystäväpariskunnan kanssa Kapeenkoskelle ulkoilmaan ja makkaran paistoon. – Risto kaatui ja löi päänsä. Tömähdys oli kova, ja näytti, ettei mitään sen kummenpaa sattunut. Istuttiin nuotiolla ja rupateltiin. Illalla Risto ratkoi ristikoita ja nukkumaan käytiin kuin aina ennenkin. Risto kirjotti vielä iltakymmeneltä tekstiviestin vointia kysyneelle ystävälle: ”Voin ikäisekseni hyvin.” Aamu valkeni, eikä Risto reagoinut Raijan herättelyyn. – Sitten tuli kiire. Risto vietiin kiireesti Kuopion yliopistolliseen sairaalaan, jossa todettiin, että ei voida leikata. Minulta kysyttiin, saako elvyttää jos on tarpeen, Raija kertaa kokemiaan kauhun hetkiä. Koronan vuoksi ei päässyt katsomaan Ristoa. – Meni 69 päivää, ettei me Sannan kanssa nähty Ristoa livenä. Se oli kamalan pitkä pätkä yhteisellä taipaleella, Raija muistelee. Riston kuntoutuminen on ottanut ison loikan siitä mistä lähettiin liikkeelle. Nyt mies kulkee rollaattorilla ja antaa poliittisia lausuntoja uteliaalle toimittajalle. Pilke silmäkulmassa ja tuttu huu-
mori on säilynyt, vaikka koeteltu onkin. – Meni kaksi kuukautta, ennen kuin isä sanoi ”joo”. Se oli ensimmäinen sana joka hänen suustaan tuli. Sitten kuuluikin jo se Ismo Leikolan legendaarinen ”no niin”, Sanna hymyilee. – Pidimme yhteyttä WhatsApp -videopuhelulla. Se oli iso juttu meille, kun Risto nosti kättään, Raija sanoo. Sieltä se ukko vaan nousi. Nyt Risto viettää kotona kaksi viikkoa ja sitten viikon Kuntolassa. – Siellä on silloin ihan hyvä olla, kun saa olla omassa huoneessa. Joskun on seurana kaksikin huonetoveria, niin silloin saattaa olla meno levotonta, Risto kertoo. Omakohtaiseen kokemukseen nojaten on huomannut kuntouttavien palveluiden saatavuudessa parantamisen varaa. – Olisi pitänyt saada tehokkaammin kuntoutusta, niin puheterapiaa kuin toimintaterapiaakin. Terveyskeskuksessa ollessa en päässyt kertaakaan sinne rakennetulle kuntoutuspihalle, ellei Raija olisi sinne vienyt, Risto kritisoi. KAATUMINEN katkaisi pitkän poliittisen uran. – Minä olin luvannut itselleni, että en jää pois ennen kuin äänestäjät niin päättävät, Risto sanoo. Kunnallisneuvos ja oloneuvos, siinä on titteliä yhdelle miehelle kerrakseen. Poliittisen uran aikana on Risto luotsannut valtuustoa sekä kaupunginhallitusta.
Kaupungintalolla on myös johtaja vaihtunut useaan otteeseen: kaupunginjohtajat Heiskanen, Meriläinen, Hämäläinen, Lepistö, Javanainen ja Tuononen ovat jokainen ollut omanlaisensa johtaja. – Jokainen oma persoona, joita on turha lähteä vertailemaan keskenään. Jokainen heistä on luotsannut kaupunkia omalla persoonallaan. Tuonosta on arvosteltu kovastikin, mutta minä arvostan häntä ja puolustankin tarvittaessa, Risto sanoo äänessään vanhaa tuttua jämäkkyyttä. RISTO tietää, että Äänekoskelta löytyy hyvin kirjavaa joukkoa päätöksentekoportaita kuluttamaan. – Minulle eivät kuntaliitokset olleet vaikeita päätettäviä asioita, päinvastoin. Liitosten myötä myös poliittinen ilmapiiri muuttui, kun jokainen haluaa pitää omista palveluistaan huolta. Kuluvaa valtuustokautta seuranneena olen huomannut, että välillä mennään ravihevosen lailla, laput silmillä. Se ei ole ohjastajaa kohtaan hyvä asia, Hirvaskankaan kunnanjohtajaksikin kutsuttu mies sanoo. Poliitikkoja tulee ja menee. – Olen osannut arvostaa politiikan kollegoja laidasta laitaan. Kun perussuomalaiset tulivat mukaan pakka meni uusiksi. Vihapuhetta, selkään puukottajia ja arvostelijoita on riittänyt. – Some on tuonut oman tuulahduksensa politiikkaan, Risto huokaa.
YRITTÄJÄPERHE henkeen ja vereen, niin voisi Kummun perhettä kutsua. Äänekosken elinvoiman kehitys huolettaa, kun kivijalkakaupat yksi toisensa jälkeen häviävät katukuvasta. – Yrittäjien ja kaupungin välinen vuoropuhelu pitää olla hyvää ja toimivaa. Kaupungin tulee kuunnella yrittäjiä tarkalla korvalla, sillä muistaa pitää, että niin kaupunki kuin sen sisällä oleva yrittäjyys rakentuu kuntalaisten hyvinvoinnista – ja päinvastoin. Kaupungin ja poliitikkojen täytyy laittaa paukkuja elinvoiman parantamiseen, sillä saamme asukaslukumme pidettyä aisoissa. RISTO JA RAIJA seuraavat politiikkaa ja äänestämässä käydään, tietenkin! – Onhan tämä nyt hieman erikoista, kun ei tarvitse olla mukana elämässä Riston vaalityötä. Nyt meillä on erilaiset työt ja erilainen elämä. Hyvä sellainen, ja olen kiitollinen, että Risto on yhä tässä kupeellani, Raija sanoo.
ÄKS kiittää Risto Kumpua pitkästä pestistä , eli yhteisten asioiden hoitamisesta!
Konginkankaan kyläkuulumiset Miten korona on vaikuttanut kylien toimintaan ja mitä kylille kuuluu, siitä lähti kahden naisen katupartio ottamaan selvää.
Tanja Rämä & Miia Vasama
V
iimeistä vuotta on leimannut oleellisesti korona. Tapahtumia on jouduttu perumaan ja ylipäätään elämistä ja ihmisten kohtaamisia rajoittamaan. Konginkankaalla on aktiivisia kyliä, joissa aina tapahtuu, tai ainakin suunnitellaan seuraavaa toteutettavaa asiaa. Kalaniemi ja Riihilahti ovat Konginkankaan vireimpiä kyliä, joissa ihmiset kohtaavat tapahtumien ja erilaisten talkoiden merkeissä. Anna-Liisa Sällisen kanssa oli sovittu tapaaminen Kalaniemen koululle. Kaunis ja tunnelmallinen koulu on rakennettu 1915. Kalaniemen kyläyhdistys on pitänyt siitä hienosti huolta jo vuosien ajan. Koulu on Äänekosken kaupungin omistuksessa, mutta kyläyhdistyksellä on ollut lupa käyttää sitä. Koulu onkin ollut kyläläisten aktiivisessa käytössä ja siitä on muodostunut heille tärkeä kohtaamispaikka. Koululla järjestetään tapahtumia syntymäpäivistä kyläjuhliin. Koulu toimii myös tärkeänä harrastustilana ja sieltä löytyvät esimerkiksi kangaspuut. KALANIEMEN kyläyhdistys on suunnitellut koululle keittiöremonttia, joka parantaisi koulun käyttömukavuutta. Projektin yhteydessä on noussut esiin huoli koulun kohtalosta, kun niin sanottua virallista vuokrasopimusta kaupungin kanssa ei ole tehty, vaan on sovittu sen käyttöoikeudesta. Kyläyhdistyksellä on menossa neuvottelut kaupungin
kanssa vuokrasopimuksesta. Kyläyhdistys on kerännyt varoja koulun ylläpitoon kesäpäivien avulla. Kalaniemen Kesäpäivät järjestetään (mikäli koronatilanne sallii) heinäkuussa 24. heinäkuuta klo 10–13. Kyläyhdistyksessä toimimisen ohella Anna-Liisa on aktiivinen myös Konginkankaan Martoissa. Martat pyörittävät kirpputoria Konginkankaan keskustassa vanhan Matkahuollon tiloissa. Kirpputori on avoinna kahtena päivänä viikossa tällä hetkellä. Kirpputorilla voi nauttia myös kahvista ja herkullisista leipomuksista, joita voi ostaa myös mukaan. Tarkemmin kirpputorin aukioloajoista tiedotetaan Konginkankaan Marttojen Facebook -sivuilla.
PIIPAHDIMME Kalaniemen lisäksi myös Riihilahdessa. Kylän raitti on hiljentynyt koronan myötä myös täällä, mutta pakolliset menot ja kulkemiset on kyläläisten silti hoidettava. Eikä elämä ole voinut viruksesta huolimatta pysähtyä, sen kanssa on tultu toimeen
ja toimittu sen sallimissa rajoissa. Anneli Kauta-Soljava ja Erkki Soljava kertovat että kalenteri tyhjeni täysin kun korona-virus rantautui. Kaikki sovitut menot peruuntuivat ja yhtäkkiä ei tarvinnut mennä mihinkään. Meneväinen ja työteliäinen pariskunta hoksasi että nyt he ovat lomalla. Hommaa ja touhua on silti näillä loman viettäjillä riittänyt ja tylsää hetkeä ei ole ollut. Anneli toteaa että kotona on tekemistä vaikka kuinka paljon ja he Erkin kanssa viihtyvät myös ulkona piha- ja puuhommissa. Myös naapureiden ja kyläläisten kesken on tehty yhteisiä askareita ja pieniä talkoitakin järjestetty.
nollistavat kuinka kylätuvan pihapiiriin penkit saadaan harvakseltaan aseteltua. Huonon kelin sattuessa otetaan teltat käyttöön, niin ei tarvitse sään armoilla olla. Juhannus on ihmisille tärkeä juhla, perinne, ja tupa on lauluiltoina natissut liitoksistaan, niin suosittu tapahtuma se monelle on. Tänä kesänä lauluilta on kuitenkin päätetty pitää yksityisenä, mutta kenties ensi vuonna tilanne on toinen.
YKSI keskeinen tapaamispaikka Riihilahdella on kylätupa. Riihilahden kyläyhdistyksessä aktiivisesti mukana olevat Anneli ja Erkki pitävät kylätuvasta pääasiassa huolta, naapurissa kun asuvat. Tuvan toimintaan ja ylläpitoon saadaan myös muilta kyläläisiltä apua kun tarvetta on. Koronan vuoksi viime ajat ovat olleet hiljaisia yleisötilaisuuksien suhteen, mutta muutamia yksityistilaisuuksia on tuvalla pidetty. Kylätuvalla sijaitseva vesipiste sen sijaan on ympärivuotisessa käytössä ja siellä tavataan ihmisiä talousveden hakureissuilla kuulumisia vaihtaen.
Anneli Kauta-Soljava ja Erkki Soljava ovat Riihilahden kylällä aktiivisia toimijoita.
KYLÄYHDISTYKSEN suunnitelmissa on jatkaa perinteistä juhannuksen lauluiltaa joka viime vuonna viruksen vuoksi jäi pitämättä. Noin kymmenen vuoden ajan keskikesän juhlaa on Riihilahdessa vietetty laulaen. Anneli ja Erkki havain-
Äänestä vasemmistonaista valtuustoon! 55
58
Riikka Happo yrittäjä
74 Michelle Seppälä toiminnanohjaaja sosionomiopiskelija
Ä KS | 2 6 5 • 2 0 2 1
67
64
Marja Jaakkola lähihoitaja hortonomi
75 Elina Turunen
lähihoitaja nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja, kotiäiti
Sirpa Martins työnohjaaja
Anniina Ojajärvi
varhaiskasvatuksen opettaja sosionomi (AMK)
73 Sinikka Rautiainen käytöntarkkailija
78
76 Tiia Turunen
lähihoitajaopiskelija markkinointimerkonomi parturi-kampaaja
Heli Vuorinen (sit.)
viestinnän lehtori FM ammatillinen erityisopettaja
11
12
2 65 • 2 0 2 1 | Ä KS
Ääniä Festivaali
Ääniä Festivaalin ohjelmisto koostuu musiikkiesityksistä, näyttelyistä ja työpajoista sekä esittävästä taiteesta. Ohjelma pidetään pääosin maksuttomana yhteistyökumppaneiden avulla.
Esittävä taide
Musiikki
U
nya (kuvassa) on Hilkka Louhivuoren sävellysten ja pitkäaikaisten ystävysten ympärille muotoutunut yhtye. Indie-elektrohopiksi kuvailemaansa musiikkiin he ovat hakeneet kansainvälisen soundin pitäen kuitenkin laulukielenään suomen. Soundi arvosteli kesäkuussa 2019 julkaistua Unuyan esikoisalbumia seuraavasti: "Savuisen jazzahtavien komppien, Bonobon mieleen tuovien utuisen elektronisten äänimaisemien ja laulaja Hilkka Louhivuoren maalaamien tarinoiden kohtaaminen on yhdistelmä jotain tuoretta ja sopivalla tavalla tuttua.” Soundi (6/2019) Toivo Susi puolestaan edustaa Ääniä Festivaalin laulaja ja laulunkirjoittaja -osastoa. Kesäkuun alussa ilmestyvän viidennen albumin Huomenna poutaa raamit ovat parisuhteissa ja itsessä. Albumista muodostui Suden intiimein kokonaisuus. Omalle tavalleen uskollisena Susi saapuu Äänekoskelle soittamaan soolona. “Tällä akustisella tavalla nämä kappaleet ovat saaneet syntynsä, joten tällä tavalla niitä on myös helppo esittää”, Susi kommentoi.
L
ausuntataiteilija Maija Piitulainen ja muusikko Juha Hintikka (kuvassa) ovat tehneet yhteistyötä 1980-luvun lopulta alkaen. He ovat esiintyneet vuosien varrella lukuisia kertoja ympäri Suomea yhdistäen ja punoen toisiinsa runoutta ja musiikkia. He ovat tehneet yhdessä myös useita äänitteitä ja videoita. He esittävät keskeisesti kotimaista runoutta ja siihen yhdistettyä itse tehtyä musiikia – runomusiikkia. Helsinkiläisen kuvataiteilijan ja esiintyjän Viljami Nissin performanssit tuovat Ääniä Festivaalille hätkähdyttäviä hetkiä. Autofiktiiviset teokset ammentuvat taiteilijan henkilöhistoriasta, ajatuksista ja kuvitelmista, jotka värittyvät kyseenalaisilla metaforilla todellisuuden ja fiktion välimaastossa poukkoileviksi tapahtumaketjuiksi. Taiteessa toistuvia teemoja ovat seksuaalisuus, maskuliinisuus ja uskonnollisuus, performanssit ovat kuitenkin jumittuneet käsittelemään häpeää.
Näyttelyt ja työpajat
T
aiteilijapariskunta Glazy Eye (kuvassa) tekee festivaalilla ensiesiintymisensä. Hupipersoonina ja karaoke-katastrofeina ympäri maan tunnetut naiset pitävät tällä kertaa suunsa kiinni, ja antavat installaatiotaiteen puhua puolestaan. Keramiikka- ja lasimuotoilua opiskeleva duo on uhonnut saavansa jotain kaunista aikaan, mutta luultavasti luvassa on tragikomediaa. Kotimaisen elokuvan suurmies, Mikko Niskanen, syntyi Äänekoskella. Mikä onkaan luontevampaa, kuin tuoda ohjaaja, näyttelijä, professori takaisin kotikaupunkiin hänestä kertovan näyttelyn myötä! Äänekosken Kaupunkisanomien toimitukseen ripustetaan näytteille monenlaista mikkomateriaalia. Luvassa on tarinaa, taustoja, tavaraa ja tuokiokuvia sekä filmejä Mikko Niskasen elämästä ja töistä. Kertomassa ovat ÄKSän päätoimittaja, Mikon Matkassa -kirjan kirjoittaja Marjo Steffansson, ja Jorma Niskanen, Mikon poika.
Vapaaehtoisia hakusessa! Ääniä Festivaali etsii vapaaehtoisia mahdollistamaan uudenlaisen monitaidefestivaalin järjestämisen 26.7.–1.8.2021. Tarjolla on tehtäviä rakentamisessa, dekoraatioryhmässä, roudauksessa, yleisön neuvonnassa, näyttelyvahteina, siisteyden ylläpidossa ja monissa muissa teh-
tävissä. – Me ollaan rakennettu runsas ja laajalle levittyvä festariviikko, jonka toteutukseen tarvitaan nyt saada iso porukka vapaaehtoisia liikkeelle. Vapaaehtoisena toimiminen tarjoaa mahdollisuuden kokea kulttuurielämyksiä toisenlaisesta nä-
kökulmasta, ja samalla tukea kulttuuria! vastaava tuottaja Jasu Rossi sanoo. Festivaali hakee yli 16-vuotiaita vapaaehtoisia Äänekoskelle, Suolahteen ja Sumiaisiin. Tehtävät sovitaan kiinnostuksen ja aikataulun mukaan. llmoittautuminen tapahtuu etusijal-
la lomakkeella Ääniä Festivaalin nettisivuilla aaniafestivaali.fi/vapaaehtoiset tai vaihtoehtoisesti puhelimitse p. 050 911 4731. Ääniä Festivaali toimii voittoa tavoittelemattomasti ja kestävän kehityksen periaatteita vaalien.
Lassettaa
Nyt kyllä jytkyllä valtuustoon
Sittenpä heräsinkin tuttuun tytinään. Akkunat kalisivat ja piukeita poksauk-
Ihteä ei öinen mökä, meteli ja mööttörin mörinä ihan mahottomasti masenna, mutta monille uni on mieleistä, suorastaan hyvinvoinnin, sujuvan ansioelämän ja terveyden edellytys. Jokunen aika sitten pistäysin alkuiltasella muutamain Ärkkärin eteen parkeerainneen pörinäpoikain puheilla ja olihan siinä tyttösiäkin ulottuvilla. Olivat vähän nulpeissaan, kun pakisin pakoputkien paukkeen aika luokattomaksi ja varsin vaatimattomaksi, papatti- ja kissanpierutasoiseksi puuhasteluksi. Tiedättehän te lukevaiset toki nämä pok-
Pyysin ettekö työ kokkeilis ihan näin vanhan muistoksi ihan nyt just. Eivät ruvenneet. Kuulema olis hupaa moottorille ja jo kohta vois pakoputkikin haleta. Minä siihen, että niin just se ruukkas tehä sillon ennenvanhaanki. Eivät siis menneet pojat kalliiseen vaikka kuinka usutin. Nokkelia ovat. No viime aikoina on ollut vähän hiljasempaa. Kai kun on tuo uusi poliisitalo avattu ja virkavaltaa kattavammin liki. Vähemmällä vossotuksella ja oikeasti aatellen pitää panna merkille, että nämä yhteisen ja yhtäläisen edun eteen puurtavat kuntapäättäjät ovat aikamme san-
Rakennuspalvelu
J. Kautto Oy puh. 050 587 2254
Laadukkaat ja ammattitaitoiset
LASITUSPALVELUT
Kirrintie 11, Palokka • www.rkl-porras.fi
Sammutinhuolto Ääneseudulla
Kotakennääntie 17, Äänekoski Avoinna sopimuksen mukaan, SOITA!
Puh. 045 345 1525 posti@mohako.fi, www.mohako.fi
Ä
P. Savolainen
LMASTOINTI PALVELU YO
Ville Halttunen Puh. 040 773 2894 www.äänelasi.fi aanelasi@jarmertek.fi
WWW.ILMASTOINTISAVOLAINEN.FI
• TERASSILASIT • TUULILASIT Kysy myös muista lasituspalveluistamme!
•Paloturvallisuustuotteet •Hiilidioksidintäytöt •Väestönsuojatarkastukset
kareita. Jotkut tehneet pyyteetöntä vastuunkantourakkaa vuosikymmeniä. Miettikääpä itse kukin kansalainen itsenne esille kaikkien arvostelun eteen. Touhuamaan iltatolkulla lautakunnissa ja muissa instansseissa kohtuuttoman kurjan kokouspalkkion kannustamana. Lukemaan ilta ja viikonlopputolkulla selvityksiä ja esityksiä ja vääntämään kompromissipäätöksiä, jotka eivät ole kellekään just prikulleen mieleen. Siis tsemppiä sekä uusille että jo toimineille ehdokkaille. Kunhan muistatte häppeilemättä kysellä, kysseenalaistaa ja ottaa selvää asioista ennekuin teette niitä ratkaisujanne.
tulevanuohous.fi KAIKKI 050 306 3659 RAKENTAMISEN PALVELUT!
Rakentajan ja kodin palvelupalsta Vuokrataan ja myydään toimistotilaa ja asuntoja Äänekosken keskustassa Tiedustelut: Jukka Salminen 040 754 7233
suvat pommimatot ja piukeasti tsuhnahtavat mini-ilotulitteet. Kerroin, että ennenvanhaan sitä saatiin autolla aikaan sentään kunnon jytkyjä. Semmoisia että heräsi koko kylä eka laakista. Neuvonkin annoin, että kun heillä on kaasuttimelliset ajopelit alla niin toki onnistuu nyttenkin. Kun vaan pannaan vapaalla kaasu het pohjaan ja sitten kun mylly ulvoo mitä ikinä irtoaa, niin väännetään virta pois, mutta pidetään kaasu pohjassa. Kun kierrokset laskevat vähiin, niin virta takasin. Lupasin että kauhea on lotku putkessa ja liekkikin rientää metrein päähän. Valkenee vallan koko torintienoo toviksi.
3 99 1
!
Näin unta, kuinka kunnallisvaalikampanjani eteni yön kutveessa väellä, voimalla ja mahtavalla mökällä. Vaalityöntekijäni kiersivät ympäri kortteleita, joita kaupunkimme päätaajama tarjoaa ja etenkin torin ympärillä alkoi syttyä valoja ikkunoihin. Tiesin, että jokainen tuikku toisi lisäpinnan ääniämpäriini. Väistämätön kannatusvyöry kasvoi kuin tsunami. Nami, nami tätä herkkua! Saisin takuulla kaikkien Äänekosken keskustassa nukkuvien äänet, ja het semmoistenkin, jotka ei ees äänestä. Olin luvannut kansalle, että valittuna vaalisin kuria, järjestystä ja rauhaa etenkin torin tienoilla ja samalla höykällä Markkamäkeen asti ja mokomaa herkkua Suolahteenkin. Jos vaikka herkeisi muutama äänönen sieltäkin, oikean asian eteen ja taakse, eli kunnalliskaupungillisen järjestyssäännön muutokseen, että asutuksen äärellä melusta ja kuminhaistatuksesta ja ylinopeudesta pääsee hyvässä lykyssä polliisin puhheille, ja jos ei sana auta niin tutustumaan uuden putkan olemukseen. Että het!
sia, pörinää, pölläkkää ja ulinaa ulottui makkuukamariin ihan vaatekomeroa myöten, jossa tyynyt vaan hyllyllä hytkyi. Putkahti heti siinä herännäispöpperöpäänä ärtymyksen äytyessä äskönen uni mieleen ja sillä silmän valkealla rupesin yhden asian liikkeen asiamieheksi. Vannoin, että sen verran olen univelkaa yhteiskunnalle, että äänestän häntä ken lupaa järkätä kuntatalouden kunnostuksen, pappainhoidon helpotusten, koulukkaiden kehittämisen ja luonnon, kulttuurin ja liikunnan vaalimisen ohessa kaupuntiin hiljaisenvetovoimaisen keskustan. Kuka hoksaa ottaa asiakseen, vai joko on jollakin ehdokkaalla asia lupausten laarissa. Ilmoittautukaa!
Lasse Hämäläinen
· KANAVIEN PUHDISTUKSET · ILMAMÄÄRIEN MITTAUKSET · HUOLLOT · URAKOINTI
0500-664 854 · RATAKATU 9, SUOLAHTI
Koukkuniemenkatu 16, Äänekoski
ja Kattavat rakennuse-lut lv issa ialanja sepnaläh remontt ikunn a nekoskell
Toimimme Ää
P. 0400 791 421
afrakentaja@gmail.com
LVI-TYÖT AMMATTITAIDOLLA • LVI-urakointi • LVI-huollot ja kunnostukset • Tarviketoimitukset • Suunnittelupalvelut • Verkostojen tasapainotus ja säätö • Käytössämme on viemärikamera, lämpökamera sekä ilmastointikanavien puhdistuslaitteisto Toimialueemme koko Keski-Suomi
Jarmo 0400 542 560, Janne 0400 542 543, Seppo 0400 247 926
ANKKURI
AVAJAISET HUOMENNA PE 28.5.
MATILANVIRTA
Avaamme kello 10
www.matilanankkuri.com Puh. 050 5533 255
Tervetuloa! sunnuntaisin koko kesän ajan
sunnuntaina 6.6. klo 17.30 alkaen vitosbingoa, vakiokierrokset, jokerikierros ja arvontaa
Tervetuloa pelaamaan ja viihtymään! Suolahden Kisakatu 7 44200 Suolahti Fysioterapia
Se tunne, kun suussa on kaikki kunnossa Säännölliset hammastarkastukset pitävät sinut kartalla suusi tilanteesta, ja orastavat ongelmat saadaan pysäytettyä alkuunsa. Varaa aika puh. 014 211 665 tai hammassirkku.fi ja tehdään yhdessä töitä suusi parhaaksi!
HS
Ark. 10-17, la 9-13
Konnevesi, puh. 0400 577 810 Ark. 9-16, la 9-13
Hammaslääkäri Kimmo Myllykangas
HS
Hämeentie 1, 44100 Äänekoski
Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson • 040 841 2945 • marjo@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson
Jalkahoidot
• Fysioterapia Oskari Ojaniemi puh. 0400 548104 • Hieronta Tommi Liimatainen puh. 040 719 9441 • Jalkahoito Paula Vertanen puh. 040 482 2140
VUOTTA JUHLAVUOSI
Suolahti, puh. 040 551 1436
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Hieronta
Seuraava ÄKS
VAALITEEMALEHTI ilmestyy ensi viikon torstaina 3.6.
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Asemakatu 10
44200 Suolahti Tervetuloa palveluihimme! puh. 0400 406370 www.kunnonsyke.fi
Avaamme UUDEN TOIMIPISTEEMME MAANANTAINA 1.3.2021 Liikuntakeskus Likean tiloihin Asemakatu 10, 44200 SUOLAHTI
TILIPALVELU MARJA-LEENA 0400 406 370 kunnonsyke.fi
Palvelemme Sinua ja yritystäsi kaikissa tilitoimistoasioissa.
Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen • 040 565 0941 • pirjo@aksa.fi
Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen • 040 730 4234 • marjut@aksa.fi
Ilmoitusvalmistus • ilmoitus@aksa.fi
ÄKS.FI Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI
ma-to klo 9-13
Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,30€/pmm Kuolinilmoitukset 1,30€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.
paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI
jakelu: POSTI OY
Kauppakatu 12, 44100 Äänekoski marja-leena@tilipalveluml.fi www.tilipalvelumarja-leena.fi
Puh. 040 589 0158
Suolahti okt
110/152 m2
Tippatehtaankatu 64. 4h, k, s, takkah. Ei lain ed. e-tod.Hyvin kunnossapidetty, kadun viimeinen talo josta lyhyt kävelymatka keskustaan. Pintoja on uudistettu niin sisältä kuin ulkoa viime vuosien aikana. 1036 m2 vuokratontti. 504692 Mh. 98.000 €.
Likolahti rt
73 m2
Alkula rt
49 m2
Kuusirinne 3 B. 3h, k. D2018*. Rauhallisella paikalla oleva siistikuntoinen kaksitasoinen rivitalohuoneisto. Yläkerrassa on parveke, ja alapihalla terassi. Yhtiössä on siirrytty maalämpöön v. 2011, edulliset asumiskulut. Vapautuu sopimuksen mukaan. 698198 Mh. 80.083 € Vh. 86.700 €.
Aatulantie 3 A. 2h, kk, s. E2013*. Saunallinen kaksio, jossa keittokomero ja olohuone ovat yhtä tilaa. Laatoitettu kylpyhuone, paljon komerotilaa. Terassi sisäpihalle etelään. Huoneisto on vuokrattu, sopii hyvin sijoittajalle. 663479 Mh. 37.881 € Vh. 40.000 €.
Likolahti okt
95/105,5 m2
Markkamäki okt
Linnuntie 12. 3h, k, kph, s, khh. Ei lain ed. e-tod.Kuntotarkastettu talo vehreällä tontilla. Taloon on viimeisen 10 vuoden aikana tehty lukuisia remontteja kuten mm. ikkunat, käyttövesiputket, sokkelin patolevyt ja vesikatto. Erillinen 23 m2 autotalli, jossa myös varasto. Oma 1031 m2 tontti. Mh. 105.000 €. 686481
Suolahti rt
Kirkonmäki rt
61,5 m2
Pölkinkatu 10 D. 2h, k, s. D2013*. Valoisa remontoitu saunallinen kaksio. Tilava kh ja sauna remontoitu 2014. Lattiat katot ja seinät maalattu/tapetoitu 2018. Iso aidattu takapiha. Suolahden keskustan palvelut ovat kävelyetäisyydellä. Vuokrattu, vapautuu tarvittaessa nopeasti. Mh. 52.000 €. 505574
121 m2
Kauppakatu 1 as. 5h, k. F2018*. Tilava, huoneisto Viiskulmassa. Kolme makuuhuonetta, tilava olohuone ja ruokailutila. Näkymät sekä aamuauringon, että Kauppakadun suuntaan. Vuokrattu toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. 690276 Mh. 89.000 €.
Karhunlähde kt
78 m2
Katajapolku 9 a 5. 3h, k. C2013*. Tyylikäs, avara ja valoisa huoneisto mukavassa taloyhtiössä. Hyvä sijainti rauhallisella paikalla kävelymatkan päässä keskustan palveluista. Viihtyisästi remontoitu koti tilavalla pohjaratkaisulla. 699272 Mh. 55.000 €.
58 m2
Palokatu 4 B. 2h+k+s. E2013*. Valoisa ja toimiva kaksio, oma sauna ja kiva pieni terassi ja takapiha, jonne voit suunnitella oman näköisesi pikkupuutarhan. Tähän kotiin voit muuttaa heti! 690593 Mh. 84.267 € Vh. 85.000 €.
Puoli kuuta peipposesta mutta puutarhakampanjaan ei enää päivääkään!
Kirkonmäki rt
52 m2
Palokatu 3 A. 2h, k, s, varasto. D2013*. Rivitalon hyväkuntoinen päätyhuoneisto, johon on rakennettu tilava lasitettu terassi. Huoneistossa on tupakeittiö, makuuhuone ja hyväkuntoiset pesutilat jonka lattiassa on kitkapinnoite. Huoneistolla on kaksi autopaikkaa. Heti vapaa. Mh. 95.000 €. 503927
OP Koti tarjoaa puutarhurin vierailun uudelle pihamaallesi. Etu koskee kaikkia kampanja-aikana sovittuja kauppoja alueella Jyväskylä, Muurame, Laukaa, Uurainen, Petäjävesi, Korpilahti, Äänekoski ja Saarijärvi.
Likolahti kt
66 m2
Katajakuja 5 B. 3h, k. D2007*. Tunnelmallinen ja kaunis alakerran päätyasunto jossa asut kuin rivitalossa. Rauhallinen asuinympäristö ja hyvin hoidettu taloyhtiö. Oma terassi ja piha-alue. Esteetön kulku. Heti vapaa. 504912 Mh. 57.000 €.
SUOSI T T U ETU
Pukkimäki kt 80 m2 Yhteistyössä:
Onnella on juuret
Keskusta kt
75,5 m2
15 .4 .– 3 0 .6 . O M A N P IH A N O S TA N E I L L E
62,5 m2
Sammonkatu 3 C. 2h, k, autotalli. E2013*. Kaunis, kauttaaltaan remontoitu, läpi talon sijoittuva huoneisto aivan keskustassa. Sijainti toisessa kerroksessa, lasitettu parveke, tilava vaatehuone ja autotallipaikka. 650022 Mh. 58.658 € Vh. 66.500 €.
Snellmaninkatu 5 A. 3h, k. E2013*. Heti vapaa tilava II-kerroksen huoneisto. Kaikki seinäpinnat on maalattu ja lattiaan asennettu vinyyli 3/2021. Heti muuttovalmis. Rauhallinen sijainti lyhyen kävelymatkan päässä palveluista lähellä Kuhnamon ran681979 taa. Mh. 57.500 €.
Karhunlähde kt
54,5 m2
Puistokatu 11 as. 2h, k. C2007*. Hissitalon ylimmässä kerroksessa oleva heti vapaa asunto. Viihtyisä ja valoisa huoneisto lasitetulla parvekkeella kivassa yhtiössä, johon tehty kattavia remontteja. 698091 Mh. 38.378 € Vh. 47.000 €.
Tervetuloa ! asuntokaupoille
HUOM! SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ ESITTELYISSÄ
51 m2
Harjukatu 2 B. 2h, k. C2018*. Alimman kerroksen siisti parvekkeellinen kaksio, ei portaita. Laatoitetut pesutilat, huoneistossa on myös vaatehuone. Vuokrattu toistaiseksi voimassa olevalla sopimuksella. 505740 Mh. 24.388 € Vh. 31.500 €.
86 m2
Leinonkatu 2 A. 3h, k. Ei lain ed. e-tod. Idyllisellä Pukkimäen alueella viehättävä kaksikerroksinen huoneisto, jossa myös oma kellari sekä hyvät ulkovarastotilat. Nykyaikaiset ja kodikkaat sisätilat. Kaksi pönttöuunia ja puuhella. Lähellä keskustan palveluja. Heti vapaa. Mh. 81.765 € Vh. 85.000 €. 502758
Päiväkunnaantie 2 F. 3h, k, s. E2013*. Luhtitalon toisessa kerroksessa sijaitseva valoisa kaksio. Asunto tilavalla pohjaratkaisulla, parvekkeella ja remontoidulla pesuhuoneella ja saunalla. Viihtyisä huoneisto hyvässä taloyhtiössä. 686196 Mh. 85.000 €.
Vuokraamme asuntosi, ota yhteyttä Jari 040 721 2351 ja Heikki 050 349 8543.
Kierälahti kt
Keskusta rt
Mämmensalmi lt
OP Kodin oma Puutarhuri kotiisi -kevätkampanja on taas alkanut! Kun ostat oman pihan, saat mukana puutarhurin. Keskusta kt
89/99 m2
Kelotie 1. 4h, k, s. C2018*. Suojaisalla 840 m2 vuokratontilla kiva talo josta pintaremontilla saat omanlaisesi. Talon yhteydessä varasto, autokatos ja tekninen tila, takapihalla varasto/autotallirakennus. Kuntotarkastus suoritettu. 696906 Mh. 59.500 €.
Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 0500 645 722
Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV 050 349 8543
Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 040 721 2351
Arja Pilvinen myyntisihteeri LKV 050 368 7835
OP Koti Keski-Suomi Oy ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513 JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 22 Palokankeskus Keljonkeskus Taulumäki, Kankaantie 17, P. 010 256 5950, SAARIJÄRVI: Kauppakatu 3, P. 010 256 5975