Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 5 7 4 . 2 . 2 0 2 1
39,-
kpl
SIEMENVALIKOIMA SAAPUNUT! LUMENPUDOTIN • kevyt kolmiosainen alumiininen teleskooppivarsi, ulottuvuus 2-6,4 m, lujitettu terä 63 cm
LUKKOÖLJY SHELL
1,kpl
ÄÄNEKOSKI
MONIKÄYTTÖ TURVEKUIVIKE
5
95 säkki
PRICE WEAR KERRASTO
• koot S-XL • musta • housut ja paita
9
ACCES MIESTEN HATTU • 2 eri
SNOWROCK’S LÄMMIN, TUULEN- JA VEDENPITÄVÄ
TALVIRUKKANEN
10,-
kuosia musta tai maasto
95
19
90
kpl
pkt
pari
PRIIMUS KUIVIKE 150L Turve+Kutteri
6
50 säkki
• s-xxl –30°, 3 väriä, magneetin avulla säilytät rukkaset yhdessä
LIUKURI
1
50 kpl
TUPLALIUKURI
2
90
STARTTIBOOSTERI 300A
49,-
LED-ilmaisin, 12 V ulosotto. 12 V -laturi autokäyttöön, AC-laturi verkkovirralle. kpl Latausaika 230 V AC-verkkolaturilla 6-8 h, 12 V DC-laturilla 16-18 h.
HAGHUS FINLAND LUMIKENGÄT
kpl
TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI ark. 8-18, la 9-16, su 11-16 puh. 014 523 125 Tarjoukset voimassa 14.2. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.
M E I L L Ä Y L I 4 0 . 0 0 0 T U O T E T TA !
• valmistettu lujasta ja kevyestä 6061-T6 alumiiniputkesta ja päällystetty pulverimaalilla
75€ 9X30" 55€ 8X25” 45€ 10X36"
Kysy Klarna -rahoitusta!
TALVEN PARHAAT HETKET RINTEESSÄ!
Äänekosken 4H-yhdistys
Löydä laskettelun ilo Laajiksessa!
Aloitteleville sopivat Lumimaan helpot ja loivat rinteet, jo taitavammille jyrkemmät takarinteet. Snowparkissa on isoa ja pientä laskettavaa kaikenlaisiin temppuihin.
Äänekosken 4H-yhdistys tekee juhlaliitteen ÄKS - Äänekosken Kaupunkisanomiin toimintansa tukemiseksi.
Torstaina 18.2.2021
Ota rinnetaidot haltuun huipputaitavat hiihtokoulun opettajamme osaavat auttaa! VARAA KURSSI TAI YKSITYISTUNTI
Harkinta, Harjaannus, Hyvyys, Hyvinvointi Varaa ilmoitustilasi nyt!
laajis.fi
Marjut Kinnunen puh. 040 370 4234 marjut@aksa.fi
Ilmoitukset 8.2. mennessä. Aidosti yksityinen, aidosti paikallinen
Hyvä ehdokas! Luettu, pidetty ja yksityinen ÄKS Äänekosken Kaupunkisanomat tavoittaa äänestäjän tehokkaasti Äänekosken alueella. Tarjoamme sinulle monipuolisen välineen saada näkyvyyttä edullisesti. Vaaliteemalehtemme ilmestyvät 1.4., 8.4. ja 15.4. sekä 29.4. (vaalitulokset ja kiitosilmoitukset).
ÄKS.FI tulee huomioimaan kuntavaalit näkyvästi omalla osiolla uutissivuillamme. Suosituilla verkkosivuillamme avataan keskimäärin 10 000 sivua päivässä. Tarjoamme sinulle tehokkaan mainostuskanavan yksilö-, tai vaihtuvana karusellimainoksena edullisesti.
Pirjo Hakkarainen pirjo.hakkarainen@aksa.fi 040 565 0941
Ota yhteyttä ja suunnitellaan sinulle kampanja jolla erotut!
www.äks.fi
257/2020 Seuraava ÄKS ilmestyy 18.2.2021
Ainoa asia, mikä minua harmittaa, on jäljelle jäänyt velka.
8
www.äks.fi
Tarja Huttunen
Se oli Keitelejazz!
10
Toimittajalta Onko suuri kaunista? Pitääkö Suomi pureskella niin, että se sopii yhteen muottiin? Onko matka sittenkin tärkein, eikä se määränpää? Onko ajettava tukka putkella, jotta ei ennätä tajuta maakunnan vaihtumista, ja että vauhti pilaa kauniin maiseman? Kysymyksiä nousi mieleen, kun kävi kuuntelemassa mämmeläisten huolta Nelostien linjauksen muuttumista. Mämmensalmen mökkiläiset ja asukkaat ovat tottuneet asumaan valtatien varrella, liikenteen pauhuun on totuttu, eikä sitä enää arjessa edes huomaa. Ihminen tottuu seisomaan vaikka tikun nokassa, jos tarve niin vaatii. Mutta vaatiko tarve tässä tuhansien järvien maassa lähteä rakentamaan jättimäisiä siltoja vain sen vuoksi, että alla kiitää autostarda satasen tuntinopeudella? Lujaa pitää päästä, se on valtiovallan tahto. Valtatie 4:lle on laadittu tavoitetila vuodelle 2040, johon mennessä Suomea halkovan, 700 kilometriä pitkän valtatien nopeustaso on pääsääntöisesti 100 kilometriä tunnissa. ELY-keskuksen mukaan toimenpiteillä turvataan valtatiejakson liikenteen hyvä palvelutaso. Muusta palvelutasosta viis. Valtatie laitetaan kiitämään taajamien ohi, ja samalla viedään yrittäjiltä mahdollisuudet elinkeinon harjoittamiseen kylien ja kaupungin keskustoista kauas pois. Pääasia, että rekat kulkevat lujaa vieden sellua, puuta ja kaljaa sinne minne tarvitaan. Huvittavinta on ne kaljarekat: kuljetaan mallasjuomalavoja Katajanokan terminaaliin, jotta suomalaiset voivat hakea Tallinnasta juomansa pienissä erissä takaisin sisämaahan, Lappiin saakka – päästöistä välittämättä. Vieläkö ennättäisi perustaa kuntavaaleihin hidastuspuolueen, sellaisen, joka hidastaisi turhia uudistuksia?
Marjo Steffansson
Keijo Häkkinen tuli Sumiaisten kunnan elinkeinoasiamieheksi vuonna 1984. Tammikuun alussa menehtynyt Sumiaisten ex-kunnanjohtaja Esko Santala on persoona, jossa riittää muisteltavaa. ”Hän oli kuntalaista lähellä oleva kyläpäällikkö.”
Muistot elävät Suuri persoona on poissa, mutta muistot elävät. Sumiaisiin vuonna 1975 kunnanjohtajaksi tullut Esko Santala kuoli kotonaan 4. tammikuuta. Sumiaisten ensimmäistä ja viimeistä kunnanjohtajaa jää kaipaamaan suuri ystävien joukko. Marjo Steffansson
S
umiaisten elinkeinoasiamieheksi vuonna 1984 palkattu Keijo Häkkinen kertoo jutelleensa ystävänsä kanssa muutama päivä ennen lopullista. – Tapasimme tuossa kaupalla, ja Esko valitteli, että pumppu käy vain parinkymmenen prosentin teholla, Häkkinen kertaa viimeistä kohtaamista. Mutta ennen tätä on tapahtunut paljon, niin paljon, että muistelemista riittää useamman kahvikupillisen verran. – Esko otti minut parivaljakokseen ja toimi esimiehenäni 13 vuoden ajan. Esko haastatteli minut virkaan, tulin valituksi useampaankin kuntaan, mutta valitsin Sumiaisiin ja tänne myös jäin, Häkkinen kertoo. Perustelut, miksi Sumiaisiin, on Santalan tuntiessa helppo ymmärtää. – Esko soitteli perään ja kyseli. Vaimo pohti Sumiaisiin muuttoa tuumaten, että ”on niin vähän näyteikkunoita.” Lupasin, että lisää tulee, ja niin tulikin. ESKO JA KEIJO oli tiimi, joka keksi kuntaan sellaisia markkinointikikkoja, että oksat pois. Ehkäpä jokainen lukija on kuullut poikamiespankista? Moni muistaa vielä Sumiaisten messut, joissa
Ä KS
| 2 57
· 2 02 1
pulaa ei ollut kuin parkkipaikoista. – Eskon sai innostumaan nopeasti, jos hän näki asiassa valoa. Kun Esko innostui, hän teki 24 tunnin päiviä. Parhaina vuosina messuille saatiin 350 myyjää, ja vuonna 1988 tuli raja vastaan, kun messukävijöitä oli jo liiaksi asti. Kunta kukoisti ja poliittiset ryhmät olivat kunnanjohtajan ja elinkeinoasiamiehen tekemisten takana. – Ei ollut kukkaan nujjuuttamassa tekemisiä. HÄKKINEN muistelee liittymisen Äänekoskeen olleen ennen itsenäisen kunnan viimeiselle johtajalle kova paikka. Kuntaliitos oli Santalalle haikeampaa, kuin itse työstä irrottautuminen. Santala ei lähtenyt Äänekosken leipiin, sillä hän arveli että organisaatiossa olisi pätevää henkilökuntaa ilman häntäkin ja että hän kokisi työnsä ”sellaisena roikkkumisena, jota tekemisen taso ei olisi tyydyttänyt”. – Esko sanoi, että ennen Sumiainen oli avoin ja aatteellinen, nyt vain pieni ja puutteellinen. Minusta se kuvaa hyvin, mitä hän asiasta ajatteli. Kuntaliitoksen myötä Sumiaisten asiat ja elinkeinon hoito jäivät hyvin pitkälti retuperälle, Häkkinen toteaa. ESKO SANTALA ei ollut kunnanjoh-
taja, joka istui oven takana kuntalaisen ulottumattomissa. – Häntä voisi luonnehtia intiaanipäälliköksi. Hän nautti kuntalaisten suosiota ja luottamusta, kävi puolitutuille heinäntekotalkoissakin. Harvemmin häntä nähtiin puku päällä kirkolla pasteeraavan. Esko oli arvostettu myös kuntarajojen ulkopuolellakin. Santala tarvitsi rinnalleen alaisia, jotka pistivät asiat liikkeelle heti eikä hetken päästä. – Hän antoi vapaat kädet touhuta ja toteuttaa, eikä harrastanut minkäänlaista sanelupolitiikkaa. Esko ei sanonut koskaan, että ei tehdä. Ihmisenä hän oli älykkö ja joviaali. Kuolema tuli yllätyksenä. – Paljon puhuttiin, mutta vielä olisi ollut paljon puhuttavaa, muisteltavaakin, Keijo Häkkinen huokaa. X-henkilöhaastattelussa Santala kertoi, kuinka 1970-luvun alussa romaninainen oli ennustanut, että hän kuolee 75-vuotiaana. Santala täytti marraskuussa 75 vuotta. Esko Santala haudattiin lauantaina haudan lepoon Sumiaisiin. Osanottomme Esko Santalan läheisille sekä ystäville.
3
Kuvattua
Avaus
Hannu Koskinen
Äänekoskella on saatu lunta riittämiin, ja se näkyy pienenä lumikaaoksena kaupungin ydikeskustassa. Lumimyräkkä teettää katujen kunnossapidolle lisää töitä ja kasvattaa kaupungin menoja. Positivisesti ajateltuna: meillä on nyt oikea, vanha kunnon talvi!
Voi, enhän minä ennättänyt juuri vainoja pidemmälle, kun jakso jo päätyi!” Näin huudahti eräs vanha lukion uskonnon opettaja, kun oli siirrytty hajautetusta järjestelmästä kurssimuotoisuuteen ja jaksolukuun. Kekseliäs kollega oivalsi, miten lohduttaa virkasisartaan. ”Hienoa, sittenhän olet opettanut perusteellisesti kaiken mitä tulee kulttuurimme ihmisestä tietää. Sellaisiahan me olemme!” Tuo lohdutus sisälsi suuren totuuden, sillä kaikkina aikakausina ihminen on vainonnut ihmistä milloin mistäkin syystä. Kristilliselle kirkolle vainojen loppuminen ja yhteiskunnallisesti vahvan statuksen saaminen oli suuri onnettomuus, sillä saadessaan salonkikelpoisuuden, siitä tuli vallan välikappale, jolla alettiin perustella jopa uusia vainoja. Kirjoitan tätä vainojen uhrien muistopäivän painuessa illan hämäryyteen. Vuonna 1995 Euroopan neuvosto määritti tuon päivän myös holokaustin uhrien muistopäiväksi, sillä tuolloin vuonna 1945 Aushwizin vangit vapautettiin. Suomessa vainojen uhrien muistopäivä otettiin käyttöön vuonna 2002. On tärkeää, että katselemme ihmistä myös vainojen näkökulmasta. Hitlerin vainoissa surmattiin noin kuusi miljoonaa juutalaista ja Stalinin vainoissa noin 30 miljoonaa ihmistä. Saksalaiset pitivät tarkkaa kirjaa kaikesta, mutta Neuvostoliitossa ruumiit jäivät rautateiden ja kanavien penkkojen täytteeksi. Nämä hirmuteot tapahtuivat jonkun suuremman ja jalomman päämäärän saavuttamiseksi. ”Sellaisiahan me olemme.” Niin me, jotka asumme yhteisen Itämeremme valuma-alueella ja kuulumme kaikkiaan samaan sivilisaatioon monin sidoksin solmittuina. Olisiko meistä ollut nousemaan noita vainoja vastaan, jos aikamme olisi ollut elää tuon ajan todellisuuden keskellä. Tuskinpa monestakaan. Jokaisen eurooppalaisen pitäisi olla vierailla Auschwitzissa. Siellä ei voi olla tuntematta samuutta uhrien tai vallanpitäjien kanssa eikä voi olla miettimättä, miten itse olisin toiminut senhetkisen todellisuuskäsityksen vallitessa. Pelkään pahoin, että omat käteni olisivat veren tahrimat. Ei minulla muuhun olisi ollut voimaa tai viisautta. Pahasta ja vainoista ei saa vaieta. Olipa se sitten totalitaaristen valtioiden harjoittamaa väkivaltaa, kuten kansalaistensa pahoinpitelyt Venäjällä tai teinipoikien ra´alla tavalla ikätoverinsa kuoliaaksi kiusaaminen Suomessa. Ihmisen pahuus, väkivalta ja vainot ovat elämän realiteetteja, joille voi tehdä paljonkin. On tärkeää todeta ihmisen pahuus myös itsessä. On tärkeää etsiä hyvyyttä myös siinä toisessa, joka edustaa meistä katsottuna etäisintä toiseutta. Rudge Bregman pohtii ihmisyyttä kirjassa ”Hyvän historia, ihmiskunta uudessa valossa.” Hän nostaa toivon paremmasta ja kehottaa katsomaan hyvään. Hänen mukaansa ”ihmisestä tulee parempi, kun näyttää hänelle, millainen hän on.” Kirjan sivuilta saan lukea ajatuksen: ”Kun ihmiseen uskotaan, hänen käytöksensä on sen mukaista.” Jospa näillä eväillä kävisimme selättämään ainakin kyynisyyden varjot! Hannu Koskinen lukion lehtori em rovasti
Klikatuimmat
Kunto ja ÄU:n yleisurheilujaosto palkittiin Keski-Suomen Liikunta ry:n nimeämä palkitsemistyöryhmä valitsee vuosittain vuoden keskisuomalaisen urheilijan sekä palkitsee myös muita urheilun ja liikunnan sektorilla kunnostautuneita henkilöitä sekä urheiluseuroja.
Ä
änekoskella palkintoja sai vastaanottaa Äänekosken Urheilijat ja Sumiaisten Kunto. Tähän vuoteen saakka kaikki valinnat ovat julkistettu Keski-Suomen Urheilugaalassa, mutta vallitsevien koronarajoitusten vuoksi gaalaa ei voitu järjestää. Siitä huolimatta palkitsemistyöryhmä, lajiliitot sekä kunnat ovat tehneet valinnat myös vuoden 2020 osalta. LAJILIITOT huomioivat seuroja. Äänekosken Urheiljat ry:n yleisurheilujaosto on saanut nostettua toimintansa tasoa Suomen Urheiluliiton silmissä. – ÄU:n yleisurheilu on mittavasti, näkyvällä tavalla ja laaja-alaisesti nostanut toimintansa tasoa. Harrastajien ja tapahtumien määrä on noussut ja seuratoiminnan laatu on ollut ensiluokkaista. Seuran kärkiurheilijat korkeushyppääjä Arttu Mattila ja keihäänheittäjä Jami Kinnunen ovat valovoimaisia esimerkkejä kaikille, Suomen Urheiluliitto perustelee.
4
ÄÄNEKOSKEN liikuntateko myönnettiin Sumiaisten Kunto ry:lle Saarikkaan kuntoradan ja ampuradan kunnostuksesta. Perusteena vapaa-aikalautakunta kertoi, kuinka Sumiaisten Kunnon talkooporukka kunnosti Saarikkaan kuntoradan ampumapaikkoineen yhtenä viikonloppuna 12.-13.9.2020. Talkoisiin osallistui runsaat 20 henkilöä ja 10 konetta. Kuntorataa pinnoitettiin uudestaan noin kolme kilometriä. – Pinnoitteena käytettiin kuorikehiekkaa, jota levitettiin yhteensä noin 2 000 kuutiota. Lisäksi kuntoradan ja ampumapaikan reunoilta poistettiin puustoa ja raivattiin vesakkoa. Urakan tuloksena kuntoradalle saatiin hyvä, tasainen ja joustava pinta. Hiihtäminen onnistuu tällä latupohjalla jopa vain viiden sentin paksuisella lumikerroksella. Suosittua Saarikkaan latua käyttävät hiihtäjät myös muualta kuin Äänekoskelta. Jatkossa siellä on entistä paremmat mahdollisuudet järjestää hiihto- ja ampumahiihtokilpailuja sekä muita erilaisia tapahtumia.
NET
Julkaistu 12.1.2021 www.äks.fi
2 57 · 2 02 1
| Ä KS
Jouko Kinnunen, Olavi Salonen, Leila Muli, Eeva Laitinen, Timo Niskanen ja Pentti Piilonen eivät ymmärrä, jos takana näkyvään maisemaan rakennetaan 750 metriä pitkä silta. ”Eikö valtiolla ole euroille muuta käyttöä?”
”Siltahanke on järjetön” Keski-Suomen ELY-keskus on laatimassa valtatie 4 toimenpideselvitystä välillä Äänekoski-Pihtipuhdas. Mikäli valittu tielinjaus pitää, jää Mämmensalmen kohdalla tien alle ainakin yksi koti, muutama kesämökki ja samalla legendaarisen huoltamon edellytykset elinkeinon harjoittamiseen kuihtuu olemattomiin. Marjo Steffansson
N
elostien mutkat täytyy saada seuraksi, se on valtiovallan tahto. Liikenteen pitää sujua 100 kilometrin tuntinopeudella, mutta Mämmensalmen kohdalla nopeus on liian kova nykyisellä tiellä. Suunnitelmakarttaan on piirretty Keiteleen yli menevä silta, joka sijoittuisi noin 200 metrin päähän nykyisestä tielinjauksesta ja olisi pituudeltaan 750 metriä. Soile Katko ELY-keskukselta kertoo, että neljästä vaihtoehdosta on valittu itäpuolen luonnos. Katko ei osaa vastata milloin urakka alkaa. – On valtioneuvoston tahto, että tieosuudella voidaan ajaa 100 kilometriä tunnissa. Tavoite on, että suunnitelma Mämmen osalta toteutuu jonakin päivänä. Onko se sitten kahden, viiden vai 15 vuoden päästä, en osaa sanoa. Suunnitelmaratkaisu on laadittu esisuunnittelutarkkuudella, joka toimii lähtökohtana lainmukaisessa suunnittelussa. Katko sanoo, ettei esisuunnitelma ole välttämättä lopullinen. Onko asukkailla, mökkiläisillä ja mahdollisesti Nelostien sivuun jäävällä huoltoasemalla aihetta huoleen? – En voi kiistää sitä, ettei asukkaiden huoli olisi aiheellinen. Nelostietä kehitetään, ja nyt Mämmen pohjoispuolelle on käynnistetty tiesuunnitelma, joka sisäl-
Ä KS
| 2 57
· 2 02 1
tää ohituskaistan, Katko kertoo. KAUPUNKI on antanut marraskuussa ELY-keskukselle lausunnon Mämmensalmen suunnitelmaluonnoksesta. Siinä kerrotaan, kuinka Mämmen alueelta on tullut runsaasti palautetta. Suunnitelmaluonnoksia esiteltiin yleisölle syyskuussa ja Äänekosken kaupungin alueelle sijoittuvia kannanottoja tuli 35. – Ennen kuin siltahanke toteutuu, tarvitaan osayleiskaavan muutos molemmille rannoille, Soile Katko sanoo. MÄMMEN huoltamolle kokoontunut joukko on yhtä mieltä siitä, että siltaratkaisu on ”täysin järjetön”. Paluumuuttaja, Mämmen kyläyhdistyksen sihteeri Eeva Laitinen kertoo, kuinka kaavaillun tielinjauksen alle jäisi hänen perheensä mökki. 50-luvun alusta saakka Laitisilla olevaan mökkiin liittyy tunnesiteitä ja iso pala koko perheen historiaa. – Huoli on kova. Samalla ajattelen myös mämmeläisten, petomäkeläisten ja lintulahtelaisten tilannetta, joka näyttää suunnitemakartalla nyt hyvin surulliselta. On ikävää, jos Suomeen halutaan vain luotisuoria teitä. Kylien arvot ja ihmisarvo pitäisi ottaa suunnittelussa huomioon, Laitinen huokaa. Äänekosken kaupunginvaltuutettu Pentti Piilonen kertoo tehneenä useita yhteydenottoja ELY-keskukseen. – Hieman jäi sellainen tunne, että
tämä on haluttu tehdä salassa. Kaupungin pitäisi laittaa enemmän painetta ELYkeskuksen suuntaan ja ottaa tiukemmasti kantaa asiaan. Asukkaita pitäisi kuulla ja ihmisten kanssa pitäisi jutella. Kunta on sen asukkaita ja yrittäjiä varten, Piilonen muistuttaa. Piilonen kertoo ottaneensa yhteyttä muutamaan keskisuomalaiseen kansanedustajaan sekä maakuntahallitukseen. – Kyllä siellä ollaan tietoisia tästä älyttömyydestä, Piilonen sanoo. Mämmen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Leila Muli kysyy, onko valittu linjaus vedetty kartalle summassa. – Onko täällä käyty paikan päällä katsomassa, ja pohtimassa toisenlaista ratkaisua. Haluaisin uskoa, ettei tätä toteuteta. En halua uskoa, että meillä on päättäjiä, jotka ovat valmiita laittamaan euroja 750 metriä pitkään siltaan, Muli miettii. Karttaan piirretyn viivan alle jää myös Timo ja Leena Niskasen koti. – Hämmästelemme onko kaikki tämä sen väärti, että saadaan ajaa 1,8 kilometrin matkalla satasta tunnissa. Mietityttää miten tavoitenopeus aiotaan ratkaista Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kärsämäen kohdat? Toivottavasti järki voitttaa, emmekä pääse todistamaan hirvittävää rahan ja tuhlausta ja ympäristön tuhoamista. Ehdotuksemme on, että nykyinen tie tehdään täyttämällä leveämmäksi. Tällä hetkellä olemme löysässä
hirressä, joten toivomme ELYltä parempaa tiedottamista ja nopeita päätöksiä, Niskanen sanoo. Uudet suunnitelmat tuovat paineita 40 vuotta Mämmellä huoltamoyrittäjänä toimivalle Jouko Kinnuselle. – Jos silta tulee, minä kannan jakkarat ulos, laitan mittarikentän nurin ja Äänekoski saa kolme työtöntä lisää, Kinnunen sanoo. NYT ON on meneillään kaavoituskatsaus. Yleiskaavahankkeista uutena käynnistyy valtatie 4:n muutos ja sen johdosta Mämmen osayleiskaavan muutos valtatien ympäristössä. Osayleiskaavan muutoksen tavoitteena on päivittää yleiskaavaa nykyisten ja tulevien liikennetarpeiden mukaiseksi VT4:n alueella ja sen ympäristössä välillä Kevätlahdentie-Liimattalantie. Lisäksi kaavoituksen yhteydessä tutkitaan melualueet ja huomioidaan niiden vaikutus alueen ympäristöön. Kaavoitus tullaan käynnistämään ELY-keskuksen esittämien tarpeiden johdosta. – ELY-keskuksen tavoitteena on valtatiejärjestelyjen muutos, eikä tämä ole mahdollista kuin kaavamuutoksen myötä, kaupungin kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi sanoo. Kevätlahden ja Viitasaaren välille on myönnetty 21 miljoonan euron rahoitus.
5
Sykettä Suolahteen Suolahteen avataan lähiaikoina Kunnon Syke, joka tuottaa monipuolisia kuntoutus- ja hyvinvointipalveluita. Marjo Steffansson
K
unnon Syke toimii pohjoisessa Keski-Suomessa kuudessa eri yksikössä, ja pian avataan toimipiste myös Suolahteen Likean tiloihin. Yrityksen kotipaikka on Saarijärvellä. Yrityksen toimitusjohtaja Jari Pekkanen perusti ensimmäisen fysikaalisen hoitolaitoksensa Kivijärvelle vuonna 1981. 40-vuotisen yrittäjyyden juhlavuotta viettävä yrittäjä kertoo odottavansa mielenkiinnolla uusia tuulia Suolahdessa. – Suolahteen saadaan monipuolinen hyvinvointialan yritys. Toimintamme perustana on halu tuottaa paikallisten ihmisten arkeen lisää terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua, Jari Pekkanen sanoo. Paikallisuudessa on iso paino. Likean tiloihin tuleva Kunnon Syke jatkaa fysikaalisten hoitojen saatavuutta Suolahdessa. Risto Lahtinen tietää, että palvelulle löytyy tarvetta ja kysyntää. – Tällä paikalla on saatu fysikaalisia hoitoja jo 13 vuoden ajan. Edellisen toimijan muuttaessa, lähdin etsimään uutta palvelun tuottajaa. Olen nähnyt jättimäiset toimijat, ja päätin kääntyä hyvämaineisen perheyrityksen puoleen, Lahtinen kertoo yhteistyön alkumetreistä.
RISTO LAHTINEN iloitsee, että tärkeäksi koettu palvelu säilyy Suolahdessa. – Tykkäsin Jukan tyylistä päätöksenteossa, jossa on ihminen ja sydän mukana. Tämä sopii ajatusmaailmaan, Lahtinen kiittelee. Pitkän linjan yrittäjä tietää, että perheyritys on notkea taipumaan kysynnän tarpeisiin – Haluan kehittää yritystoimintaani, ja näen tässä siihen hyviä mahdollisuuksia. Konsepti tulee olemaan se, että voimme hyödyntää saman katon alla olevaa kuntosalia asiakkaan tarvitsemissa harjoitteluissa. Terapeuttisen harjoittelun tehokkuudesta on tutkittua näyttöä, ja myös lihaskunnon säilyttämisen katsotaan olevan edellytys hyvään elämänlaatuun ja toimintakykyyn, Pekkanen sanoo. Uutena palveluna saadaan Kunnon Sykkeen myötä myös jalkahoitajan palvelut. Jalkojen perushoitoon voi tulla kuka tahansa ilman lääkärin lähetettä vaikkapa palvelusetelin tai maksusitoumuksen kanssa – Tarjoamme perushoitojen lisäksi myös vaativat jalkojenhoidot ja virheasentojen korjaukset, Pekkanen kertoo. LUVANVARAISUUS määrittelee raamit toiminnalle. – Lähtökohtana on ihmisen terve-
Asianajotoimisto Kärkkäinen & Niskanen Oy
ydentilaan liittyvä fyysinen kuntouttaminen ja kokonaisvaltainen kunnosta huolehtiminen. Tuotamme sosiaali-ja terveysministeriön luvanmukaista yksityistä terveydenhuoltopalvelua muun muassa fysioterapiaa, lääkinnällistä
Jari Pekkanen tuo Kunnon Sykkeen Suolahden Ostokeskukseen, Likean tiloihin,
Puhelin- ja tietokonehuolto • Rakennuspaikan valmistelutyöt • • Salaojaremontit • Ruuvipaalujen asennus • • Muut kone-, rakennus- ja kiinteistönhoitotyöt •
Lakiasiainpalveluja vuodesta 1994 lukien Toimipisteet Äänekoskella ja Jyväskylässä
Ajanvaraus 020 768 9870 AA, VT Kalle Niskanen, AA, VT Jussi Kärkkäinen AA, VT Mikko Marttila, OTM Reija Jäälaakso
Hämeentie l, Äänekoski, (014) 513 661 Avoinna ma–pe 8–17 • huolto@vlh.fi • www.vlh.fi
Tervetuloa!
n e k s o k e n Ää välittävä lukio turvallinen
Urheiluakatemia kulttuuria laaja kielivalikoima biopolku & kestävä kehitys matkoja lähelle ja kauas kertauskurssit kaikista aineista
Kuhnamontie 5b Äänekoski 020 632 3170 6 peda.net/aanekoski/lukio
Carpe diem!
kuntoutusta, Kelan myöntämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, hierontaa, kiropraktiikkaa, jalkojenhoitoa, kuntosali- ja personal trainer -palveluita, ravinto-ohjausta ja alaan liittyvää tuotemyyntiä, Jari Pekkanen luettelee.
Aleksi 044 207 7789 • Seppo 0400 287 990 Liimattalantie 994, Äänekoski viherrakennusmanninen@gmail.com
Rautalammin ratsastuslukio Ratsastusta kaikissa tasoryhmissä Teatteri-ilmaisua Kansainvälisyyttä Kestävää kehitystä Lämpöä ja välittämistä
Seuraava ÄKS torstaina 18.2.
ratsastuslukio.fi | 2 57 · 2 02 1
Ä KS
TILIPALVELU MARJA-LEENA
Se tunne, kun suussa on kaikki kunnossa Säännölliset hammastarkastukset pitävät sinut kartalla suusi tilanteesta, ja orastavat ongelmat saadaan pysäytettyä alkuunsa. Varaa aika puh. 014 211 665 tai hammassirkku.fi ja tehdään yhdessä töitä suusi parhaaksi!
Palvelemme Sinua ja yritystäsi kaikissa tilitoimistoasioissa.
HS
Kauppakatu 12, 44100 Äänekoski tilipalvelu.marja-leena@kotinet.com www.tilipalvelumarja-leena.fi
Palvelemme sinua ammattitaidolla MYÖS ILMAN AJANVARAUSTA
Hammaslääkäri Kimmo Myllykangas
HS
Hämeentie 1, 44100 Äänekoski
Puh. 040 589 0158
TORSTAINA 4.3.
Rakentaminen, asuminen ja koti -teemalehti
ALE ALE ALE Kaikki talven toppavaatteet
Y! KIIHTY
Citymarket Äänekoski, Palvelemme ma-pe 10-19 | la 9-15 | Ajanvaraus www.hairlekiini.fi/ajanvaraus tai p. 010 327 2048
10v. ÄKS juhlalehti
Olemme Kelan palveluntuottaja ympäri Suomen
Kaikki jääurheiluvarusteet
–40% –30%
ään vähint
ovh:sta
ovh:sta
Ei mailat, kypärät ja luistimet.
Erä salibandymailoja
–50%
ovh:sta
Lindroos mormuskat
–50%
Nasta- ja pitopohjakenkiä Hyvä ima valiko alkaen
5990
Haghus Finland 10x36” lumikengät Ovh 99 €
75 €
Lisää ALEtarjouksia myymälässä!
ERÄ METSÄSTYSASUJA
ovh:sta
–50%
Olemme muuttaneet! Coronaria Suolahden fysioterapeutit ovat muuttaneet Coronaria Äänekosken terapeuttien kanssa samaan osoitteeseen:
Torikatu 5, 44100 Äänekoski Tutut fysioterapeutit ja samat palvelut löytyvät nyt uudesta osoitteesta. Tervetuloa!
Varaa aika puhelimitse 010 525 8801 tai kätevästi verkosta ajanvaraus.coronaria.fi
MA-PE 10–17 LA 10-14 CORONARIA.FI
NISK AN EN
Koskikeskus, Kauppakatu 11, Äänekoski • www.niskanen.fi
CORONARIA KUNTOUTUS- JA TERAPIAPALVELUT ÄÄNEKOSKI Torikatu 5, 44100 Äänekoski
Tarja Huttunen
Kantapään kautta
Teksti: Marjo Steffansson Kuvat: Max Steffansson
Tarja Huttunen tunnustautuu introvertiksi, joka on opetellut olemaan ihmisten seurassa – jopa nauttimaan ihmishälinästä ja keskusteluista ventovieraiden kanssa.
T
arja syntyi perheensä esikoiseksi Äänekosken Kirkonmäelle. Pienokaista vastaanottamassa olivat Hanna-mummo, Tarjan äidinäiti, joka asui Koiviston perheen kanssa samassa taloudessa. Reilu kaksi vuotta myöhemmin Tarja sai pikkusiskon ja kun Tarja lähti kouluun, toi haikara perheeseen vielä pikkuveljen. Lapsuus meni kuin 60-luvun lasten oppikirjasta: talvella luisteltiin, hiihdettiin ja kesät uitiin ja pelattiin sen ajan pihapelejä. – Mummolla ei ollut omaa asuntoa, vaan asui meidän joukossamme. Hän oli turva, vaikka tavallaan tilanne oli erikoinen: kattilat kolisivat, kun keittiössä oli vähän liian monta kokkia, Tarja nauraa. Mummo oli itsenäinen ihminen, kävi äidin ja isän lailla tehtaalla töissä. – Hän oli miesvaltaisessa porukassa töissä ja oli erittäin sanavalmis. Mummo oli sellainen, joka puhui ihan kaikkien kanssa ja ihan kaikesta. Olen oppinut arvostamaan sitä piirrettä mummossani ihmissuhdetöitä tehdessäni. Olen ottanut jälkeenpäin oppia hänestä ja oppinut olemaan kiinnostunut ihmisistä ja puhumaan vieraillekin – en niin varautuneesti. Koulussa Tarja oli kympin tyttö. – Mulle koulunkäynti oli hirveän helppoa, sellaista, ettei tarvinnut liiemmin pinnistellä. JUOKSEMINEN oli mukavaa. Tarja kertoo asuneensa maapohjahallilla ja urheilukentällä. Urheilusta tuli elinikäinen harrastus, eikä kuusikymmenvuotiaanakaan ole liikkumaan lähteminen vaikeaa. – Meitä vietiin aina kilpailuihin. Olen kiitollinen siitä, vaikka en kilpailusta niin välittänytkään. Ensin tuli kuvaan Huiman naisvoimistelijat, sitten ÄU:n uintikerho. – Kävin uintikerhossa vuosikaudet. Jokelan Erkin auto oli lastattu täyteen ja ylikin Suolahden uimahalliin menijöitä. Tarja kertoo, ettei ollut missään lajissa lahjakas, mutta innokkaana mukana kaikessa. – Opin perustaidot nopeasti, minulla oli motorista kykyä, mutta ei viettiä kilpailuun. Yleisurheilu sekä maastojuoksu ja pitkät matkat olivat lähellä sydäntä, vaikka kyllä minä jossain vaiheessa sotkeuduin lentopallokentällekin. Tarja ohjasi ÄU:n paidassa 15-vuotiaana muita. – Olin kiltti ja lupauduin kaikkeen. 18-vuotiaana rimpsalla olo venyi aamutunneille saakka, vaikka olin luvannut mennä seuraavana päivänä juoksemaan kilpaa 400 metrin aidat. Ei mennyt hyvin. Minussa on yllytyshullun vikaa, kun huomaa tulleensa kokeilleeksi sellaistakin mitä ei varmasti osaa. Murrosikä meni kivuttomasti, eikä Tarja ajautunut levottomille teille. Lukiossa täytyi ryhtyä pänttäämään ja tarttua
8
oppikirjoihin – Kotona olin hiljainen vastuunkantaja kotona, vaikka sain mennä ja tulla vapaasti. En muista tuittuilua pahempia ylilyöntejä tapahtuneen. Visivuotiaana Tarjan oli sanonut, että hänestä tulee liikunnanopettaja. – Pääsin lukion jälkeen ensiyrittämällä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan. Koska ammatinvalinta oli minulle selvä, en käynyt lukioaikaan ammatinvalinnanohjauksessa. Olin varmasti ainoa, joka ei käynyt opon juttusilla. Vaikka suunta oli selvä, epävarmuus iski, ja Tarja haki moneen eri paikkaan. Hän ei halunnut pistää jatko-opintojaan yhden kortin varaan. – Olisin päässyt opiskelemaan myös tähtitiedettä, koska olin niin hyvä fysiikassa. Olin todella hämmentynyt, kun pääsin liikunnalle sisään, kun ajattelin, etten osaa mitään. Opiskeluaika oli kivaa, ja sitä on mukava muistella lämmöllä. – En muista, että olisin ollut ollut opiskelijariennoissa, vaan menin aivan omia teitäni. VALMISTUMISEN jälkeen Tarja pääsi äitiysloman sijaiseksi Raaseporissa sijaitsevaan Urheiluopisto Kisakeskukseen. – Toimin liikunnanopettajana vuoden verran. Se oli hauskaa aikaa, asuin sisäoppilaitoksen tiloissa ja söin kaksi kertaa päivässä seisovasta pöydästä. Opiskeluaikana Tarja ajatteli, että hänestä tulee valmentaja, ei opettaja, vaikka opettajaksi valmistuikin. – Luin ylimääräisenä liikuntafysiologiaa ja valmensin erästä aitajuoksijaa. Silloin pohdin, että kilpaurheilu on asia, josta voisi tienata leipänsä. – Helsingissä avautui TUL:lle nuorisourheilun ja hyppylajien päävalmentajan paikka. Vuosi oli 1986. Laitoin hakemuksen sisään ja sain kutsun haastatteluun. Matti Ahde haastatteli minut kaiken kiireensä keskellä. Kävelin kadulla hänen rinnallaan, ja hän lähinnä puhui ja minä vastailin vain juu ja jaa – ja sain paikan. Nyt ajateltuna haastattelutilanne oli vähintäänkin koominen. Kun aloitin työt, minulle ei neuvottu mitä pitää tehdä, minulla oli vain tyhjä työpöytä ja siinä yksi kopio. Piti kääriä hihat ja aloittaa jostain. Se oli aivan hetki joka haastoi. Pesti kesti neljä vuotta, ja Tarja pääsi työnsä puolesta myös Soulin olympialaisiin. – Suomesta lähetettiin nuoria leirille ja toimin Jukka Pekkalan kanssa Suomen delegaation leirin vetäjinä. Työporukka oli miesvaltaista. Nuorta Tarjaa tytöteltiin kahvipöydissä ja koetettiin saada punastumaan, tosin hyvässä hengessä. – Keksin kertoa erään Hanna-mum-
mon tarinan, ja siihen loppui sovinistisen leikkimielinen käytös. Vuonna 1989 TUL nousi negatiivisiin otsikoihin ja sen uljas tarina mureni. Samalla mureni myös usko reiluun kilpaurheiluun. – En edes kysynyt, olisiko minulla jatkopestille mahdollisuutta. Tätä ennen oli eräs hyvä tuttava, oma valmennettava, jäänyt kiinni dopingista. Totesin, että kilpaurheilu ei ole enää minun juttuni. Moni kuvitteli, että päävalmentaja tietää mitä yksittäinen urheilija tekee. Se ei pitänyt paikkaansa. KESKI-SUOLMI kutsui, kun Tarja pestattiin Jämsän terveydenhuolto-oppilaitoksen opettajaksi. Siellä toisessa maakunnan tehdaspaikkakunnalla vierähti kahdeksan vuotta. 90-luvun alussa käsipuoleen tarttui Unto. – Jämsässä olo oli aika hiljaista ja yksinäistä aikaa. Työ itsessään oli kivaa, mutta Jämsä on Äänekosken lailla sisäänpäin lämpiävä paikkakunta, jonne on vaikea päästä kuvioihin mukaan. Uutena vuonna, vuonna 1994, hyppäsi Tarja kohtalokkaalle Kiehisten linja-autoreissulle Lappiin. – Astuin bussiin aamuyöllä ja katsoin, että siellähän istuu tutun näköinen mies Äänekosken urheilukentän ajoilta. Alettiin jutella, ja juttu jatkui koko Lapin matkan ajan. 34-vuotias Tarja ei halunnut aikailla perheen perustamisen suhteen. Seuraavana vuonna tapaamisesta syntyi Onni, parin vuoden päästä Sanni. – Yhteiselämä alkoi Mämmensalmelta. Myöhemmin rakensimme talon Konginkankaalle. Nautin hoitovapaalla olosta, mutta Sannin ollessa kaksivuotias aloin pohtia työelämään paluuta. Nyt lapset ovat jo muuttaneet omilleen, ja me asumme Unton kanssa kahdestaan kerrostalossa Keskuskadulla. Kesän koittaessa muutamme mökillemme Äijälään. Tarja tarttui puhelimeen, ja soitti silloiselle Koulunmäen koulun rehtori Kari Laihaselle ja kysyi töitä. – Kari sanoi, että tule heti syyslukukauden alkaessa. Kymmenen vuotta liikunnan opetusta yläkouluikäisille ja jossakin vaiheessa alkoi tuntua, ettei se ole paikka, josta jäädä eläkkeelle. – Jäin vuorotteluvapaalle ja sen päälle virkavapaalle, ja vuonna 2010 perustin yritykseni Tarjan Taivutuksen. Kokeilin yrittäjyyttä, kävin työhyvinvointikoulutusissa ja aloittelin Aloe Vera myyjänä. Ideoita pursui, ja kokeilin monen sortin juttuja, mutta en saanut toivomaani tulovirtaa. Sitten avautui terveystiedon ja liikunnan opettajan paikka Hiskimäen lukioon. Tykkäsin olla siellä töissä, mutta toisaalta tiiliseinät toivat sellaisia esteitä, etten viihtynyt enkä kokenut työtäni mielekkääksi, kun en päässyt innovoi-
maan. VUONNA 2015 käänsi viaton parturireissu uuden sivun elämässä. Kapan alla istuva Tarja kuuli, että Kauppadulla oleva marimekkomyymälä on kaupan. Ei mennyt aikaakaan, kun hänestä tuli rouva Mekotar. – Oli taas aika hullua sukeltaa haasteeseen, josta ei tiennyt yhtään mitään. Ryhdyin päätoimiseksi yrittäjäksi ja ensimmäinen vuosi meni ihan sumussa. Parin vuoden päästä muutin isompaan liiketilaan, vaikka alamäki oli jo alkanut. Yritin kehittää yritystä, loin verkkokaupan ja laajensin tuotevalikoimaa. Töihin mennessäni odotin tunnetta, että jes, menen omaan kauppaan. Sitä tunnetta ei tullut, ja päällimäisenä vain ajatus, että mitä mä täällä teen. Tarja ajoi Mekottaren alas viime vuonna ja maksaa pankkilainaa vielä pitkään. – Konkurssi ei olisi auttanut mitään. Ainoa asia, mikä minua harmittaa, on jäljelle jäänyt velka. Kaikki muu on plussaa ja kokemusta. Kokemuksen myötä minusta tuli yrittäjä, ainakin miellän itseni sellaiseksi. Vuosi sitten kävin kevätlukukauden verran Koulunmäellä poikien liikunnanopettajana. Korona toi tullessaan etäopetuksen, ja se oli varsin mielenkiintoinen koettelemus. Tarja on mukana Foreverin verkostomarkkinoinnissa. – Kutsun sitä mieluummin suoramyyntialaksi, ja olen nyt suorastaan hurahtanut näihin hyvinvointutuotteisiin. Minusta se on järkevää yrittämistä. Käyn myös pitämässä jumppaa Koskelassa ja kuntosali OleFitissä. ETTEI elämä olisi ollut pelkkää urheilua, päätti hän Jämsässä asuessaan ostaa poikkihuilun. – Meillä oli lapsuudenkodissa piano, ja kävin kanttori Savijärven tunneilla. Minulla on nuotit hallussa, mutta puhallinsoittimista ei mitään tietoa. Huilu oli kymmenen vuoden ajan pöytälaatikossa, kunnes viimein päätin kokeilla, kuinka se soi käsissäni. Kävin muutamalla tunnilla musiikkiopistolla ja harjoittelin ahkeraan. Kohta minut jo houkuteltiin bändiin, jonka ensiesitys oli täpötäydessä kirkossa Jaakko Löytyn taustalla. Esko Eirola teki minulle tarpeeksi yksinkertaiset nuotit, jotta selvisin keikasta kunnialla. Se oli yksi elämäni flowkokemuksista. Myöhemmin menin Äänekosken työväensoittajiin ja nyt olen jo useamman vuoden ollut ÄLKOn riveissä. Se on ollut minulle aivan älyttömän tärkeä harrastus, harmi vaan, että keikat ovat olleet koronan vuoksi katkolla. Harjoitellaan siitä huolimatta, ja odotetaan viruksen antautumista musiikille.
2 57 · 2 02 1
| Ä KS
Tarja Huttunen os. Koivisto 21.9.1960 Äänekoskella, asuu Äänekoskella naimisissa, kaksi lasta yrittäjä
Rakastaa: perhettä Inhoaa: epärehellisyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta Henkilö: Hanna-mummo Eläin: kissa Paikka: mökki Musiikki: ÄLKO Kirja: dekkarit Elokuva. Schindlerin lista Juoma: aloe vera Ruoka: keitot Motto: Eteenpäin sanoi mummo lumessa.
Ä KS
| 2 57
· 2 02 1
9
Se oli Keitelejazz!
Salostie Kvartetti. Eero Lahti basso, Uokki Lahtivuori (rummut) ja Pentti Salostie (baritonisaksofoni). Pianisti Pekka Siistonen ei näy kuvassa.
Jokaiselle jotakin Se oli Keitelejazz -juttusarjan toisessa osassa pureudutaan Äänekoski Jazz ry:n ensimmäiseen toimintavuoteen, joka huipentui ensimmäiseen Keitelejazz-festivaaliin 8.-11.8.1985. Teksti Tuula Plattonen Kuvat Kalevi Plattonen
Ä
änekoski Jazz ry:n perustamiskokous oli pidetty joulukuussa 1984. Yhdistyksen johtokunta oli kokoontunut ensimmäisen kerran 3.1.1985. Toiminta oli päässyt käyntiin 79 jäsenen voimin. Yhdistys liittyi pian perustamisensa jälkeen Suomen Jazzliiton jäseneksi, samoihin aikoihin UMO:n kanssa. – Todettiin, että Suomessa on Jazzliitto olemassa ja aateltiin, että anotaan ilman muuta heti liiton jäsenyyttä, kertoo yhdistyksen silloinen sihteeri, myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajanakin toiminut Kalevi Plattonen. Johtokunnan jäsenet osallistuivat aktiivisesti Suomen Jazzliiton kokouksiin. Liiton silloinen toiminnanjohtaja Timo Vähäsilta kiitteli Äänekoski Jazz ry:n aktiivisuutta ja näki vahvuutena myös yhdistyksen laajan muusikkopohjan. Kun Äänekoski Jazz ry oli toiminut kaksi kuukautta, yhdistyksen sihteeri kirjasi muistiinpanoihinsa: ”Innostus jazzin levittämiseen on ollut erittäin hyvä, etenkin johtokunta on ollut erittäin aktiivisesti mukana kaikissa tilanteissa. Myös muutamat jäsenet ovat olleet innolla mukana.” Yhdistyksen sisällä käytiin keskustelua erilaisista toiveista ja kiinnostuksen
10
kohteista – Luulen, että se lähti niin puhtaasti siitä, että kaikki tykkäs samasta asiasta, elikkä jatsista. Ja vois kuvitella, että jokaisella oli taka-ajatuksena, että laajennetaan tätä musiikin ilosanomaa, ensimmäinen puheenjohtaja Pekka Siistonen muistelee. KAUPUNGIN kulttuuritoimi tuki Äänekoski Jazz ry:n toimintaa alusta asti myöntäen muun muassa taloudellista tukea tapahtumien järjestämiseen. Yhdistys sai tukea myös Kansan sivistystyön- ja Työväen sivistysliittojen paikallisrahastoista sekä Keski-Suomen maakuntarahastosta. Yhdistyksen silloinen varapuheenjohtaja, Kai-Petri Gustafsson tuo esiin myös muun paikkakunnalta saadun tuen. – Ei voi väheksyä sen merkitystä Äänekosken jazzyhdistykselle, että Niskasella oli järjettömän hyvä valikoima levyjä. Myös Äänekosken kirjastossa oli jo silloin hyviä jazz-levyjä ja varsinkin Pentti Ronkasen aikana se räjähti. Sitä ylistettiin myös Rytmi -lehdessä, Gustafsson sanoo. JAZZ-YHDISTYKSEN big band -toiminta käynnistyi Pekka Siistosen johdolla vuonna 1985. Pekan Kalervo-isän johtamalla Äänekosken Työväen Soittajilla oli ollut tanssikeikkoja tekevä big band. Näistä riveistä löytyi myös suuri osa soit-
tajista uuteen kokoonpanoon. – Äänekosken Työväen Soittajilta löytyi kokonaisia sovituksia jazz-standardeista, Pekka Siistonen muistelee. Ensimmäiset harjoitukset uudella Äänekoski Big Bandilla olivat 22.2.1985 11 soittajan voimin. Ensimmäinen esiintyminen oli Hotelli Hirvessä huhtikuussa.
Ei mitään rokkipoppia
Jami-iltoja oli kaivattu jo pidempään seutukunnalla. – Kun tiedettiin että paikkakunnalla oli taitavia soittajia ja jazzi irtos sekä myös blues, ajateltiin että he voisivat kokoontua muutamina iltoina jameihin. Mutta ei mitään rokkipoppia. Pyrittiin pitäytymään bluesissa ja jazzissa, Plattonen muistelee. Jami-iltoja järjestettiin ravintoja Koskenhovissa ja Heikin Pubissa. Pienimuotoisiin jameihin kokoonnuttiin myös Kuhnamon studiolle, Kuhnamo-järven rannalla olevaan, yleisen saunan yläkertaan rakennettuun studiotilaan. Jamiiltojen lisäksi järjestettiin Omat levytiltoja, jazz-konsertti, tanssitilaisuuksia, lasten tapahtumia ja konserttimatkoja. Yhdistyksen järjestämistä konserteista ensimmäinen kuultiin Äänekosken koulukeskuksen ruokasalissa 31.3.1985. Rannikko-Oksa-Okkonen Kvintetin kokoonpanossa soittivat Seppo Rannikko (saksofoni), Juhani Okkonen (vibrafoni),
Nappi Oksa (rummut), Lauri Tornivuori (piano) ja Pekka Törmänen (basso). Nuorten jazz-harrastus nähtiin Äänekoski Jazz ry:ssä erityisen tärkeäksi. Yhdistys oli mukana hankkimassa lauluvahvistimia äänekoskelaisille nuorisoyhtyeille. Jazz-eetoksessaan ehdottomimmatkin yhdistysaktiivit osoittivat laaja-alaisuuttaan, kun etsittiin ratkaisuja yhdistyksen toimintatulojen kartuttamiseen. 1980-luvulla Suomeen rantautuneet samban sykkeet innostivat jazz-yhdistystä. Sopivin hetki sambakarnevaaleille oli luonnollisesti Vappu. 30.4.1985 Ravintola Koskenhovi täyttyi sambaajista ja kiihkeästä latinalaisamerikkalaisesta musiikista. Sitä tarjosi seitsenhenkinen Sensational Samba Band. Jazz-yhdistyksen tiedottaja rohkaisi lehdistötiedotteessaan yleisöä osallistumaan, kertoen, että ”Talosta löytyy erilaisia rytmisoittimia ym. rekvisiittaa”. Samaisessa illassa haluttiin tarjota myös vaihtoehtoisia rytmejä. ”Legendaarinen Antti Kauppisen yhtye tarjoaa perinteisen tanssimusiikin ystäville tasokasta musisointia alkuperäisessä kokoonpanossa”. Mikäli kuulopuheisiin on luottamista – ja miksei olisi – loppuilta sujui niin sambakärpäsen puraisemilta kuin perinteisenkin tanssimusiikin ystäviltä hyvässä yhteisymmärryksessä, sulavasti sambaten!
2 57 · 2 02 1
| Ä KS
Se oli Keitelejazz! Ensimmäinen Keitelejazz – Talven mittaan oli puhuttu, että pitäiskö kesällä pykätä joku tapahtuma pystyyn ja loppukeväästä pistettiin töpinäksi, muistelee Kalevi Plattonen. Töpinäksi todella pistettiin! Ensimmäisen Keitelejazz-festivaalin järjestäminen elokuussa 1985 nuijittiin pöytään yhdistyksen johtokunnan kokouksessa 20.5.1985. Tapahtumasta rakennettiin jo ensimmäisenä vuonna nelipäiväinen, useita konsertteja ja oheistoimintaa sisältävä tapahtuma. Asiat etenivät jouhevasti ja ilmassa tuntui olevan suurta odotusta. Paikallinen lehti otsikoi 4.8.1985: ”Jääkö Pori toiseksi?” Festivaali polkaistiin käyntiin torstaina 8.8.1985 jami-illan muodossa Suolahdessa, Heikin Pubissa. Soitantaa riitti moneen lähtöön ja soittajat vaihtoivat jakkaraa liittyen kokoonpanosta toiseen. Illan aikana esiintyi parikymmentä soittajaa, kahdeksassa eri kokoonpanossa. Illan house bandia liidasi Pekka Siistonen (piano). Yhtyeessä soittivat myös Markku Raatikainen (basso), Juha Hintikka (huilu) ja Kai-Petri Gustafsson (rummut). Jameissa oli mukana myös jyväskyläläinen kitaristi Toby Nattry kahdella kokoonpanollaan. Toby Nattry Triossa soittivat hänen lisäkseen Juha Keinonen (basso) ja Osmo Blomqvist (rummut). Toby Nattry Company koostui myös kolmesta muusikosta. Hänen lisäkseen tässä yhtyeessä soittivat Jyrki Honkonen (piano) ja Juha Hintikka (huilu). Toby Nattryn kokoonpanojen musiikki jakoi yleisön mielipiteitä. Keskisuomalaisessa 11.8.1985 konsertista kirjoittaneen Riittaliisa Huovisen mukaan erityisesti nuoremmat pitivät yhtyeen oivaltavasta, progetyylisestä musiikista. Sen si-
jaan ”konsertin vanhempi kaislahattujazzyleisö ei niinkään ollut kiinnostunut poikien omalaatuisesta musiikista”. Pentti Salostie Kvartetin musiikki lienee viimeistään herättänyt myös vanhemman jazz-yleisön, soittihan yhtyeessä peräti kolme vanhan liiton jazzaria: Pentin (baritonisaksofoni) lisäksi Uolevi ”Uokki” Lahtivuori (rummut) sekä Eero Lahti (basso). Yhtyeen pianisti Pekka Siistonen täydensi taitavana muusikkona tätäkin kokoonpanoa. RAVINTOLA Koskenhovissa esiintyi toisena festivaalipäivänä kaksi kokoonpanoa, Kirmo Lintinen Trio ja Old Time Swingers. Kirmo Lintinen Triossa soittivat hänen lisäkseen Timo Lehtovaara (basso) sekä Pasi Piispanen (rummut). Old Time Swingersin riveissä soittivat Esa Koponen (trumpetti), Tapio Leino (saksofoni), Pertti Pakkanen (klarinetti ja tenorisaksofoni), Eero Vuorinen (piano), Erkki Paananen (basso) sekä Raimo Väyrynen (rummut) Festivaalin päätöspäivänä esiintyi kaksi big bandia: Pekka Siistosen johtama, paikallisista soittajista koottu Äänekoski Big Band sekä Luonetjärven varuskuntasoittokunnan Big Band, Esa Koposen johdolla. Festivaalin ulkomaiseksi artistivieraaksi oli saatu BauerSommer-Sjöström Trio eurooppalaisen modernin jazzin huipulta. Saksalais-suomalaisen trion kokoonpanossa soittaneiden Konrad ”Conny” Bauerin (pasuuna) ja Günter ”Baby” Sommerin (rummut) kotimaa oli silloinen DDR. Yhtyeen suomalaisjäsen, Harri Sjöström (saksofoni), asui ja työskenteli Itävallassa. Yleisö sai kuulla Äänekosken Työväentalon salissa täyslaidallisen luovaa musiikillista hulluutta ja äärimmäistä taidokkuutta.
Ei liene aiemmin sellaista kuultu seutukunnalla! ALUSSA Keitelejazz-festivaalin käytössä oli vain yksi äänentoistolaitteisto, jota kuljetettiin koko tapahtuman ajan konserttipaikasta toiseen. Pekka Siistonen muistelee, kuinka laitteiston kuljettaminen oli ensimmäisenä festarivuonna hänen vastuullaan, kuten myös konserttien miksaus. Laitteiston omisti Jukka-Pekka ”Jysky” Ilves, joka vastasi ensimmäisen toimintavuoden jälkeen konserttien miksauksesta. Myöhemmin hän vastasi myös esiintymislavan rakentamisesta ja valoista Rantapuiston isossa konserttiteltassa. Niin kuin äänentoistolaitteistoa, myös pianoa kuljetettiin konserttipaikasta toiseen ensimmäisinä festivaalivuosina. Esko Rahkonen hoiti pianon kuljetukset talkoohengessä omalla autollaan. – Eka Keitelejazz kuvaa jo sitä, että järjestetään jokaiselle jotain. Oli Hirvasen Petterin kummallinen fuusiobändi ja Bauer modernina ja sitten Glenn Milleriä Luonetjärven Big Bandilla. Ajatuksena oli, että saataisiin mahdollisimman paljon yleisöä mukaan ja jokaiselle jotain, Siistonen muistelee. Yleisöä saatiinkin paikalle, mistä kiitos kuuluu myös median kiinnostukselle sekä palstatilalle lehdissä. Kaikkiaan vuoden 1985 aikana Äänekoski Jazz ry:n järjestämissä tapahtumissa kävi noin 2100 henkilöä. Samalla kun pidettiin tärkeänä, että tapahtumien musiikkitarjonta on monipuolista, yhdistyksessä haluttiin pitää kiinni laadukkaasta jazztarjonnasta, myös tulevina vuosina. – Keitelejazz -festivaalilla oli myös valtakunnallista merkitystä. 1980-luvun puolivälissä ei Suomessa ollut lähimainkaan sellaista elävän musiikin tarjontaa
kuin 2000-luvulla. Jazzliekkiä piti yllä vain puolisen tusinaa tapahtumaa vuosittain, korostaa Pentti Ronkanen, silloinen Äänekoski Jazz ry:n yhdistysaktiivi ja myöhemmin Keitelejazz-festivaalin pitkäaikainen taiteellinen johtaja. Vuosi 1985 toi Keitelejazzin myötä tähän tervetulleen täydennyksen! Se oli KEITELEJAZZ! - juttusarjan ensimmäinen osa: 1. Mistä kaikki alkoi? on luettavissa ÄKSän numerossa 255 ja verkossa osoittessa www. äks.fi Keitelejazz, kansainväliseksi musiikkitapahtumaksi kasvanut festivaali, järjestettiin viimeisen kerran Äänekosken Rantapuistossa heinäkuussa 2019. Festivaalin elinkaari jäi loistavaksi tähdeksi suomalaiseen kulttuurihistoriaan. Ilman 1980-luvun puolivälissä Äänekoskella vaikuttaneita, intomielisiä jazz- ja blues -musiikin harrastajia tämä ei olisi todennäköisesti toteutunut. He tekivät rohkean päätöksen järjestää ensimmäinen Keitelejazz 8.-11.8.1985 - vain kahdeksan kuukautta Äänekoski Jazz ry:n perustamisen jälkeen. Festivaali järjestettiin tämän jälkeen vuosittain, yhteensä 33 vuoden ajan. Vain vuonna 2017 Keitelejazz jäi järjestämättä. Mistä kaikki alkoi? Mitä merkityksiä Keitelejazz-festivaalilla oli eri toimijoille? Mitkä asiat ovat jääneet erityisesti mieleen? Muiden muassa näihin kysymyksiin vastaa ”Se oli KEITELEJAZZ” ”– juttusarja. Kirjoitukset pohjautuvat festivaalin toteutuksessa mukana olleiden haastatteluihin sekä eri lähteistä koottuihin dokumentteihin.
Keitelejazzin ensimmäisessä illassa 8.8.1985 esiintyi myös Merja Nieminen Band: Atso Kyrönviita (rummut), Merja Nieminen (laulu), Ari Hintikka (basso) sekä Juha Hintikka (huilu) Merja Nieminen Bandiin kuulivat vokalistin lisäksi Markku Raatikainen (kitara), Ari Hintikka (basso), Juha Hintikka (huilu) ja Atso Kyrönviita (rummut). Illan lopuksi esiintyi vielä Siistonen-Salostie Yhtymä. Tässä kokoonpanossa soittivat Pentti Salostie (tenorisaksofoni), Juha Salostie (alttosaksofoni), Pekka Siistonen (piano), Markku Raatikainen (basso), Rauno Seppä (rummut) sekä Merja Nieminen (laulu).
Ä KS
| 2 57
· 2 02 1
11
Kuntavaalit 2021
Luonteeltaan vapaudentaistelija ÄKS esittelee kevään kuntavaaleihin mukaan lähteviä uusia ehdokkaita. Nyt esittelyvuoron saa vihreiden Olga Kolari. Marjo Steffansson
H
ietamalla asuva Olga Kolari lähti ehdolle, kun kysyntää oli – usemmankin puolueen listoille. Kuntapolitiikan keltanokka on päässyt sisään politiikan kiemuroihin tv-uutisista kieltä opiskellessaan. – Kun opiskelin Suomea, seurasin selkosuomella puhuttuja uutislähetyksiä, siitä syntyi jonkunlainen intohimo aiheeseen. Vielä on hakusalla, mitä itse vaalikentillä tehdään, Olga Kolari nauraa. Olga kertoo, että häntä kosiskeltiin jo vuoden 2017 vaaleissa ehdolle. – Sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja vihreät pyysivät ehdolle jo silloin ja nyt taas. Arvomaailmani on vasemmalle, mutta valitsin vihreät, koska siinä ryhmässä saan tuotua omia näkökantojani esille, Olga perustelee. SYRJÄYTYMINEN, muuttotappio, perhevapaan uudistus ja naisten työllistyminen. Kaikki nämä on koettu itse ja aivan konkreettisesti. – Olen kokenut omakohtaisesti, kuinka työelämästä putoaminen on tullut lähellä. En halunnut jumiutua kotiin, mutta huomasin, että niin vain käy. En olisi arvannut, että törmään tällaisiin asioihin 2010-luvun Suomessa. Olga myöntää, että ongelma on enemmän yhteiskunnallinen kuin Äänekosken. – Suomessa naisten työllistyminen laahaa muita pohjoismaita jäljessä. Se ei ole tietoista sovinismia, vaan oletetaan, että naiset haluavat nauttia kotonaolosta. Vanhempainvapaat kasautuvat naisille, ja mielestäni osan vanhempainvapaiden varaamisista isille, olisi hyvä ratkaisu
ENSIMMÄISEKSI Olga laittaisi tuulemaan kuuluisan kulttuuritilankysymyksen äärellä. – Olen huomannut, että tässä kaupungissa tietyt asiat ovat tärkeämpiä kuin kysymyksen ratkaisu. Tässä ei ole kyse rahasta, vaan tahdon puutteesta. Yrittäjänä ja musiikilla itseään elättävä on joutunut koronan vuoksi törmäämään uusiin esteisiin. – Taiteen alalla työskentelevät ovat jääneet oman onnensa nojaan. Yhteiskunnan rakenteet ja tuet eivät vastaa todellisuutta. Olen kysynyt itseltäni, olisko parempi, jos olisin työtön ja perhekahvilassa istuja kuin yrittäjä, joka yrittää tulla toimeen ja toivoa, että työllistyisi edes joskus.
epäsuorasti että et kuulu porukkaan. Muutos pitää löytyä asukkaden suunnasta. Asennemuutoksella ja ilmapiirin parantamisellea saataisi käännettyä myös muuttotappio voitoksi. Ei suljeta tulijaa heti kättelyssä ulkopuolelle.
Olga toivoo myös paukkujen kylien suuntaan. – Lisää elämää kylille, ei kaiken tarvitse tapahtua aina Äänekosken keskustassa, Olga Kolari sanoo.
OLGA kritisoi teollisuuteen tehtyjä sijoituksia sekä kaupungin elinkeinopolitiikkaa. – Globaalissa maailmassa tehtaat eivät ole ikuisia. Olen joskus herkutellut ajatuksella, että mitä jos Pixarin perustaja olisi mennyt esittämään ideaansa äänekoskelaisille, hänet olisi varmasti naurettu jo ulos täältä! Toivoisin enemmän kannustusta ja uskoa uusiin ideoihin. Äänekosken pitäisi monipuolistaa elinkeinorakennettaan ja tulla ulos tehdaskaupungin kuplasta. Ei kannata olla yhden kortin varassa, vaan olla aina askeleen edellä. Ymmärtämättömyyden kehitys on pysäytettävä! MONILAHJAKAS nainen on törmännyt Äänekoskella poissulkemisen kulttuuriin. – Olen törmännyt siihen sekä aikuisettä lapsimaailmassa, ja toivoisin ilmapiiriin muutosta. Äänekoskelaiset eivät ota avosylin vastaan, vaan osoitetaan
Olga Kolari lähtee vihreiden kuntavaaliehdokkaaksi.
Rakkaamme
Aarne Olavi LIIMATAINEN s. 14.9.1933 Äänekoski k. 29.12.2020 Äänekoski Väistyi vaivat, tuli rauha,uni kaunis, ikuinen. Kiitollisuudella muistaen Raili ja Susanna sukulaiset ja ystävät Siunaus toimitettu läheisten läsnäollessa
12
2 57 · 2 02 1
| Ä KS
ILMOITUS
SANA SINULLE
ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA
YHTEISYMMÄRRYKSEN SIEMENIÄ
Nooa rakensi Jumalan käskystä arkin ja kasasi sinne perheensä sekä jokaisesta eläinlajista kaksi eläintä. Seurasi pitkä sade ja vedenpaisumuksen aika. Lopulta arkki törmäsi vuoreen
ja Nooa päästi arkista kyyhkysen lentämään, pian kyyhkynen kuitenkin palasi, sillä se ei ollut löytänyt mitään paikkaa mihin laskeutua, sillä joka paikka oli vielä veden vallassa. Seuraavalla kerralla kyyhkynen toi mukanaan oliviipuun oksan ja kolmannella kerralla kyyhkynen ei enää palannut, josta Nooa tiesi, että vedenpaisumus oli ohi ja jossain lähistöllä olisi kuivaa maata. Jumala ilmoittikin Nooalle, että vedenpaisumus on ohi ja teki taivaalle sateenkaaren merkiksi, ettei hän enää koskaan lähetä maapallolle vastaavaa vedenpaisumusta ja lupaa pitää ihmisistä aina huolta.
Onni Unto Olavi Romppainen, Joel Matias Kelloniemi, Daniel Olli Wilhelmi Gabrielsson, Riku Kai Daniel Paakkarinen
Jumala, sinulta saamme lämpimän auringonpaisteen.
Auta minua kasvattamaan niitä yhä suuremmiksi koko elämäni ajan.
Sinä lähetät meille virkistävän sateen, lumisen talven ja pirteän pakkasen.
(Kaisa Aitlahti & Satu Reinikainen: Piirrän sinuun tarinan-kirjaa mukaillen)
Kiitos, että kasvatat puut, kukat ja kasvatat myös minut. Anna minun sydämessäni kasvaa rakkauden ja ilon, ystävyyden ja yhteisymmärryksen siemeniä.
Kirsi Hintikka
Nuorisotyönohjaaja
Elisabet Häkkinen 95 v., Elvi Maria Viljakainen 95 v., Kaapro Antero Makkonen 89 v., Ilmari Junkkari 87 v., Eila Anita Möttönen 86 v., Taimi Inkeri Hakkarainen 86 v., Esko Viljami Santala 75 v., Leila Annikki Penttinen 67 v., Pertti Juhani Virtanen 53 v.
Alakoululaisten kerhot ovat alkaneet viikolla 4. Lisätietoa kerhoista löytyy koulujen kautta jaetusta esitteestä ja nettisivuiltamme.
KOKOONTUMISRAJOITUS MAX 10 HLÖÄ JATKUU 8.2. SAAKKA
AVI:n määräyksestä kaikki yleisötilaisuudet on kielletty edelleen suuren tartuntariskin vuoksi. Alle 10 hengen kokoontumisia voidaan järjestää, mikäli turvallisuusohjeita noudatetaan.
Kaikessa seurakunnan toiminnassa huolehditaan turvaväleistä, käsihygieniasta ja pidetään maskia, mikäli sen käyttöön ei ole terveydellistä estettä. Suosittelemme osallistumista tilaisuuksiin verkon kautta. Työntekijöihin voi olla yhteydessä puhelimitse tai muuten sähköisesti. Tarvittaessa voimme sopia henkilökohtaisen tapaamisen. Koko seurakunnan yhteinen sanajumalanpalvelus radioidaan viikoittain Äänekosken kirkosta. Messu järjestetään vuoron perään muissa kirkoissa ja se striimataan FB:n kautta. Jos tahdot tulla ehtoolliselle ja haluat varmistaa mahtumisesi kirkkoon (kokoontumisrajoitus max 10) voit soittaa messun toimittavalle papille. Myös yksityistä ehtoollista voi pyytää päivystävältä papilta p. 050 551 3891. Seurakuntatoimisto (Vellamontie 1a) on suljettu. Asioida voi puhelimitse p. 050 435 4751 (seurakuntatoimisto) tai p. 050 438 7326 (hauta-asiaintoimisto) ja sähköpostilla aanekosken.seurakunta@evl.fi. Tarvittaessa sovitaan henkilökohtainen tapaaminen.
Nuortenillat torstaisin klo 14–19 Äänekosken srk-keskuksessa. Ennakkoilmoittautuminen niin kauan kuin koronakokoontumisrajoituksia voimassa. Linkki nettisivuilla.
SUMIAINEN Aamurukous maanantaisin klo 9 Kotipesässä.
Kirkon Olkkarin avoimet ovet suljettu toistaiseksi.
To 4.2. klo 17 Raamattupiiri srk-kodin Kotipesässä. Su 7.2. klo 13 Messu kirkossa (striimataan). Koko srk:n yhteinen Yhteisvastuukeräyksen avaus. Kokoontumisrajoituksen vuoksi suosittelemme messuun osallistumista fb:n kautta. Su 7.2. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta kirkossa. Risto Närhi, Kyösti Kytöjoki, Late. Striimataan. Max 10 henkilöä, suosittelemme osallistumista fb:n kautta (linkki kotisivujen etusivulla). To 11.2. klo 13 Seurakuntapiiri srk-kodissa.
Pe 5.2. klo 18 Naistenpiiri Kirkon Olkkarissa. Su 7.2. Ei jumalanpalvelusta Äänekosken kirkosta. Koko srk:n yhteinen yhteisvastuukeräyksen avaus ja messu striimataan Sumiaisten kirkosta. Ti 9.2. klo 13–14 Kuulolähipalvelua Kirkon Olkkarissa, maskisuositus. Ti 9.2. klo 16.30 Älylaiteopastusta nuorten ohjaamina srk-keskuksen nuorisotilassa. Enintään 10 hlöä, maskisuositus. Ke 10.2. klo 18 Raamattuopetustilaisuus, Raamattu rakkaaksi, Harri Alatupa. Tilaisuus striimataan facebookiin. Osallistuminen vain netin kautta. Pe 12.2. klo 18 Hietaman miestenpiiri Hietaman kirkon Tuulenpuiskussa, Pietikäinen, 1. Piet. 3. Su 14.2. klo 10 Jumalanpalvelus, Pietikäinen, Niskala. Kokoontumisrajoituksen vuoksi suosittelemme jumalanpalvelukseen osallistumista netin kautta. Linkki radiokirkkoon kotisivujen etusivulla. Ke 17.2. klo 12 Hietaman Kahvitupa Tuulenpuiskussa.
SEURAKUNTA VERKOSSA Torstaisin klo 18 Iltarukous Facebookissa. Sunnuntaisin klo 10 sanajumalanpalvelus Äänekosken kirkosta on kuunneltavissa nettiradion välityksellä sekä suorana että tallenteena viikon ajan. Linkki lähetykseen kotisivuilla. Sunnuntaisin FB-ssa striimattu messu jostain seurakuntamme kirkosta. Voit osallistua messuun myös kotisivuillamme olevan linkin kautta (ei edellytä fb:n jäsenyyttä). Tuhkakeskiviikkona 17.2. klo 18 on fb:ssa Hietaman kirkosta striimattu rukoushetki. Toteutuksessa mukana kyläläisiä.
KONGINKANGAS Ti 9.2. klo 18 Yhteiskristillinen rukouspiiri srk-kodin toimistosiivessä. Piiri kokoontuu seuraavan kerran 23.2. Su 14.2. klo 13 Laskiaisen kimppamessu kirkossa. Konginkankaan ja Sumiaisten tukiryhmät, Pietikäinen, Janhonen. Striimataan. Kokoontumisrajoituksen (max 10) vuoksi suosittelemme osallistumista fb:n kautta (linkki kotisivujen etusivulla).
ÄÄNEKOSKI
SUOLAHTI Puikkopiiri maanantaisin klo 12 srk-talossa. Raamattu- ja rukouspiiri maanantaisin klo 18 srk-talossa. Käsityöpiiri tauolla toistaiseksi. To 11.2. klo 13 Kuulonhuoltopalvelua srk-talossa, Leena Mäkinen p. 040 595 2659. Su 14.2. klo 11–12 kirkossa mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen. Jamnes. Ma 15.2. klo 14 Virontyön kohtaamispaikka kirkon nuorisotilassa. Kuulumisia Viron pyhäkoulutyöstä, Päiviö Turtiainen, Jamnes. Ma 15.2. klo 18 Tsemppiryhmä kirkon nuorisotilassa, Katvelankatu 1. Vertaisryhmä niille, jotka ovat huolissaan läheistensä päihteidenkäytöstä. Lisätietoja Minna p. 040 487 3228 ja Jaana p. 045 657 7665.
VAPAAEHTOISTEHTÄVÄT ETSIMME
Puhelinystäviä yksinäisille ikäihmisille, yhteys diakoni Jaana Sikorski 045 657 7665 Laulajia Suolahden kirkkokuoroon ja Gospelryhmään, yhteys kanttori Kaija Niskala 040 836 4942
MUUTA Tässä poikkeavassa ja muuttuvassa tilanteessa kannattaa seurata seurakunnan ajantasaisia ilmoituksia nettisivuilla, Facebookissa ja ilmoitustauluilla. Päivystävän papin tavoitat puhelimitse joka päivä klo 8–16 puh. 050 551 3891. Papin kanssa voit keskustella mieltäsi painavista asioista. Keskustelut ovat luottamuksellisia.
YHTEISVASTUUKERÄY
LAPSET, NUORET ja PERHEET Lapsi- ja perhetyön säännöllinen kerhotoiminta voi kokoontua koronarajoituksista huolimatta 20 hlön kokoontumisrajoituksella. Suolahden ja Äänekosken perhekerhoon sekä vauva- ja taaperokerhoon ilmoittautuminen niin kauan, kun kokoontumisrajoitukset estävät yli 50 hlön kokoontumisen, kts. ohjeet alta! Tilaisuuksissamme aikuisille maskisuositus!
PERHEKERHOT
→ Suolahden srk-talo ma klo 9.30–11.30, ilmoittautuminen ko. aamuna klo 8 alkaen, p. 045 636 6054 (txt/whatsapp) → Sumiaisten srk-koti ma klo 9–11, ei ilmoittautumista. → Taapero- ja vauvakerho ma klo 13.30–15.30, ei ilmoittautumista. → Konginkankaan srk-koti ke klo 9.30–11.30, ei ilmoittautumista. → Äänekosken srk-keskus ke 9.30–11.30, ilmoittautuminen edellisenä päivänä klo 8–12, p. 045 657 8938 (txt/whatsapp).
#enitenyllättiköyhyys #yhteisvastuu2021
T
ällä viikolla vietetään maailmanlaajuista Yhteisymmärryksen viikkoa, jonka tavoitteena on, että oppisimme, miten paljon meillä on yhteisiä asioita ja ilon aiheita huolimatta siitä mihin uskontoon tai katsomukseen kuulumme. Nooan Arkki on kertomus, joka tunnetaan monissa eri uskonnoissa ja on varmasti yksi tunnetuimmista raamatunkertomuksista.
Irman karu arki – apteekkilasku 680 € / kk
Arkkiatri Risto Pelkonen:
”Vanhusten suuri osuus ruokaavun tarvitsijoista on traagista.” Keräyslupa RA/2020/639, 7.2.2021 alkaen, voimassa toistaiseksi, Manner-Suomi, myöntänyt Poliisihallitus 29.5.2020. Keräyslupa ÅLR 2020/4355, 1.9.2020-31.8.2021, Ahvenanmaa, myöntänyt Ahvenanmaan maakuntahallitus 11.6.2020.
Ä KS | 2 57 · 2 02 1 13 Nettisivujemme www.aanekoskenseurakunta.fi lisäksi löydät meidät myös facebookista että youtubesta nimellä Äänekosken Seurakunta
Ääniä Festivaali
Ääniä Festivaali panostaa digitaaliseen tapahtumasisältöön. Ystävänpäivätapahtuma lähetetään Ääniä-verkkosivujen kautta.
“Äänekoski kaipaa kulttuurin ykkösjuttua!” Äänekoski tunnetaan urheilustaan ja teollisuudestaan. Miltäs kuulostaisi kotikunnan kutsuminen kulttuurikaupungiksi? Taija Kolehmainen
E
nsi kesänä toteutuva Ääniä Festivaali täyttää tyhjiön, joka kaupungin kulttuuritarjontaan syntyi Keitelejazzin pitkän historian päätyttyä vuoteen 2019. Ensimmäistä kertaa järjestettävän monitaidefestivaalin harteille asetetaan nyt isot odotukset. Äänekosken kaupunki ja Ääniä Festivaali solmivat sopimuksen tulevan kesän järjestelyistä. Kaupunginjohtaja Matti Tuononen uskoo yhteistyön tukevan kaupunkilaisten hyvinvointia ja tarjoavan vilinää kesäaikaan. – Kaupungilla ja Ääniä-tapahtumalla on useita yhteisiä tavoitteita, minkä takia yhteistyöstä neuvottelu oli luonnollista. Ihmisten saaminen liikkeelle osallistamalla ja pääsymaksuttomilla tapahtumilla sekä yhteisöllisyyden lisääminen vaikuttavat suoraan viihtyvyyteen ja antavat uudenlaisia tilaisuuksia alueen yrityksille, Tuonen sanoo. – Äänekosken kaupungin tuki on meille tärkeää paitsi järjestelyiden mah-
dollistajana niin myös henkisesti. Olen innoissani yhteistyöstä ja toivon tämän yhteisen projektin jatkuvan pitkälle tulevaisuuteen, Ääniä Festivaalin vastaava tuottaja Jasu Rossi toteaa. Kaupunginhallitus vahvisti kaupungin ja Ääniä Festivaalin markkinointija yhteistyösopimuksen maanantaina 1. helmikuuta. Tapahtumasta vastaa paikallinen kulttuuri- ja mediaosuuskunta Pukkimäki Osk yhdessä Äänekosken rockmusiikin yhdistys Ärmy ry:n kanssa. YHTEISTYÖSOPIMUKSEN tavoitteena on myös vahvistaa positiivista kaupunkikuvaa Äänekoskesta rikastuttamalla kaupungin kulttuuritarjontaa. – Haluamme profiloitua yhtä lailla sekä liikunta- että kulttuurikaupunkina. Meillä on jo liikunnan ykköstason osaamista, joten nyt tästä aivan uudenlaisesta monitaidefestivaalista odotetaan puolestaan kulttuurin ykköstapahtumaa Äänekoskelle, Tuononen kertoo. Yhteistyösopimuksen hinta on arvonlisäverottomana 20 000 euroa. Merkittävän tuen vastapainoksi Ääniä Festivaalin
odotetaan lisäävän paikkakunnan vetovoimaisuutta ja samalla tarjoavan merkittävän osan kesän kulttuurielämyksistä. – Äänekoskella on vahva historia kulttuuritapahtumissa ja aktiivinen kulttuurielämä, joten ihmisten odotukset ovat kovat, kaupunginjohtaja jatkaa. Ääniä Festivaali keskittyy Äänekosken kaupunkialueelle mutta levittäytyy myös taajamiin. Kaupunki on luvannut tapahtumalle käyttöön kulttuuritoimen tiloja ja ulkoalueita niin Äänekoskelta kuin Suolahdestakin. ÄÄNIÄ FESTIVAALI esittelee monipuolisen ohjelmistonsa helmiä ja tapahtuman tekijöitä suorassa lähetyksessä verkkosivuillaan. – Saimme valtavan määrän yhteydenottoja ja kiinnostuneita viestejä juuri päättyneessä esiintyjähaussamme! Haluamme nyt tarjota ihmisille pientä makupalaa tulevasta ja samalla antaa mahdollisuuden kysellä monitaidefestivaalista meiltä suoraan, Rossi kertoo. Tapahtuma pyrkii tarjoamaan laajan
kattauksen taiteen tekijöitä ja kulttuurikokemuksia niin musiikin, kuvataiteen, teatterin, elokuvan, tanssin, mediataiteen kuin kirjallisuudenkin aloilta ympäri Suomea. Ystävänpäivätapahtumassa jälkimmäistä taiteenmuotoa edustaa Maija Piitulaisen runonlausunta. Lisäksi mukana ovat taiteilija Ari Liimatainen ja Ääniä Festivaalin ohjelmistosta vastaava muusikko Mimi Steffansson. – Tällainen maailmanaika vaatii uudenlaista lähestymistä myös tapahtuman tekemiseen. Kameroiden kautta etäyleisölle kuvataiteen esittäminen ei ole mikään yksinkertainen juttu ja silti Ari oli heti valmis ideoimaan tätä eteenpäin! Rossi iloitsee. Tapahtuman livestriimi lähetetään Ääniä Festivaalin verkkosivujen kautta sunnuntaina 14. helmikuuta kello 14–15 välillä. Lähetyksen aikana avoinna on myös tsätti kysymysten esittämiselle.
Rakkaudella, Ääniä Sunnuntaina 14.2. klo 14-15 Suora lähetys Ääniä Festivaalin verkkosivujen kautta osoitteessa aaniafestivaali.fi Maija Piitulainen syleilee runoillaan, Ari Liimatainen halaa taiteellaan, Mimi Steffansson rutistaa laulullaan. Kaikki turvallisesti etäyhteyksin.
14
2 57 · 2 02 1
| Ä KS
Apukäynnistin / varavirtalähde 12000 mAh • akkutyyppi Litium-polymeeri (LiPo) • tulot 14 V/1 A, 5 V/1 A • lähdöt 5 V/2 A, 19 V/3,5 A, 12 V • virta 200/400 A CRX1221
79,-
Avera Kiinteisöpalvelut hakee
eri alojen
Työnnettävä hiekoitin • hiekoitusleveys 60 cm • tilavuus 70 l
279,-
PAT555P-2XS/5XL-D96/D108
MITÄ KUMMAA?
Tmi J. Parola
AUTO-OPISTO
• Ajoneuvojen ja pienkaluston huollot ja korjaukset • Metallityöt • Rakentaminen
www.fiksukuski.fi
99,-
www.harpent.fi • Myynti • Huolto • Varaosat ark. 7-17, la 8-15, p. 0207 811 612
040 742 3490
puh. 045 646 5977
109,-
• EN ISO 20471 luokka 1 • koot: 2XS-5XL, D96-D108
SIMULAATTORILLA
SUOLAHTI / ÄÄNEKOSKI
PAT522P-2XS/5XL
Housut
Koskikeskus 2. krs. Kauppakatu 11, Äänekoski www.avera.fi
Mahdollisuus erilaisiin lisäkoulutuksiin
• EN ISO 20471 luokka 2 • koot: 2XS-5XL
AMETISTI
Täytä rekry sivulla: https://avera.fi/rekry/
LIIKENNEOPETUSTA ammattitaidolla vuodesta 1964
Takki
XK0102
Eri pituisiin työsuhteisiin, kokopäiväisiä ja osa-aikaisia. Haemme kaikenikäisiä ammatilaisia, alan vaihtajia, alasta kiinnostuneita, opiskelijoita, eläkeläisiä, työttömiä jne.
Lastaajankatu 5, Suolahti • Torikatu 4, Äänekoski
• 100% polyesteri, 220 g/m² • 300 denierin Ripstop -päällikangas • veden- ja tuulenpitävä, hengittävä • EN 343 vedenpitävyysluokka 3, hengittävyysluokka 1
ADAMIITTI
OSAAJIA
kiinteistöpalvelut
Talvityövaatteet
Katajapolku 4 as 1, Äänekoski
• Huuhteluainetiiviste 1L ..... 0,70€ • Suojamaskit 50kpl .................. 7,90€ • Bambusukat 3paria ................. 3€ • Sinkkiämpärit ........................ 1,90€ • Säilytyslaatikko 32L kannella 10€/2kpl Asemakatu 7, Suolahti, avoinna ma-pe 9.30-17, la 9.30-13
myös lasten
Tolmulan KALAT
Jos netti pätkii ja kuva on tiess' soita paikalle antennimies. Apua etätöihin ja vapaa-aikaan
Ari Flyktman 0400 641 928 Valtuutettu antenniurakoitsija • Mobiilidata / LTE ja TV-antennit • Valvonta- ja hälytinlaitteet
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT
Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson • 040 841 2945 • marjo@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson
Torstaisin Suolahti tori klo 8-14, perjantaisin Uurainen tori klo 9-10.30 ja Äänekoski S-marketin piha klo 14-17. Puh. 0400-572 219
.fi
5G
asennukset
Seuraava ÄKS to 18.2.
Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.
Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen • 040 565 0941 • pirjo@aksa.fi
Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen • 040 730 4234 • marjut@aksa.fi
Ilmoitusvalmistus • ilmoitus@aksa.fi
ÄKS.FI Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!
TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI
ma-to klo 9-13
Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,30€/pmm Kuolinilmoitukset 1,30€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.
paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI
jakelu: POSTI OY
AutoFiksaamo Jytypesu Oy "KIRRIN autopesula" #Pikavahaukset alk.59€ #Kestovahaukset alk.120€ #Takuu kestopinnoitukset alk.250€ Ajanvaraus 24/7 www.jytypesu.fi Sijaisautot veloituksetta Kirrinmäki 4 | p.040 8258301
Ääneniemi okt
163 m2
Pellisentie 13. 4mh, oh, k, aula, 2wc, khh, ph, s. E2018*. Siisti ja viehättävä talo 976 m2 vuokratontilla. Alueella uimaranta, lapsille hyvä leikkipaikka ja mainiot lenkkeilymaastot kauniissa järvimaisemassa, laskettelurinnekin löytyy aivan läheltä. Taloa ja pihaa remontoitu vuosien varrella paljon. Mh. 189.000 €. 689180
Mämmenkylä okt
119,5/133 m2
Salmentie 16. 3 mh, oh, k, ph, s, 2 wc, 2 vh, aula. D2018*. Kiva koti omalla 2560 m2 kokoisella tontilla viihtyisällä Mämmen kylällä. Maaseudulla ja silti vain 7 km päässä keskustasta oleva 3 makuuhuoneella varustettu talo. Helppo kulku Nelostieltä ja vapautuu tarvittaessa hyvinkin nopeasti. Mh. 110.000 €. 697700
Markkamäki okt
89/99 m2
Linnuntie 12. 3h, k, kph, s, khh. Ei lain ed. e-tod.Kuntotarkastettu talo vehreällä tontilla. Taloon on viimeisen 10 vuoden aikana tehty lukuisia remontteja kuten mm. ikkunat, käyttövesiputket, sokkelin patolevyt ja vesikatto. Erillinen 23 m2 autotalli, jossa myös varasto. Oma 1031 m2 tontti. Mh. 105.000 €. 686481
Laajalahti okt
Peltokatu 43. 4h, k, s, khh. Ei lain ed. e-tod. Kiva ja kodikas kolmen kerroksen koti. Lyhyt matka palveluihin. Vintissä sievät makuuhuoneet, kellarikerroksessa sauna- ja kodinhoitotilat sekä kellari- ja varastotilaa. Piharakennuksessa autotalli, autokatos, pihasauna ja liiteri. Oma 1 522 m2 tontti. Mh. 85.000 €. 665058
134/146 m2
Pellavatie 14. 4h, k, askarteluhuone, ph, s. E2018*. Päättyvän kadun päässä metsän reunaan rajoittuvalla 1033 m2 omalla tontilla avara ja toimiva koti. Tontti on suojaisa ja takapihan puolella on tilava katettu terassi. Autotallin yhteydessä on varasto ja tallista on myös kulku isolle käyttöullakolle. Mh. 89.000 €. 682436
Karilantie 4. 4mh, oh/tupakeittiö, pkh, ps, s, 2 wc, vh, et, aul. A 2007*. Viihtyisä ja uudehko omakotitalo aivan Konginkankaan kylän keskellä. Omalla 1500 m2 kokoisella tontilla sijaitseva 4 makuuhuoneen puutalo. Kodikas 1 1/2 kerroksinen Kastelli-talo, joka odottaa uusia asukkaita. Mh. 145.000 €. 697597
Mustaniemi okt
116/119 m2
Nakertaja okt
Likolahti okt
Kuhantie 1. 3mh, oh, k, th, wc, ph, s. B2018*. Äänekosken sataman vierellä oleva tilava omakotitalo tarjolla. Viihtyisä ja hyvällä pohjaratkaisulla oleva kiinteistö omalla 979 m2 kokoisella tontilla. Tervetuloa tutustumaan! 692749 Mh. 85.000 €.
Paadentaipale okt
72/75 m2
Onnelantie 34. tupakeittiö, oh, mh, aulah, et, wc. Ei lain ed. e-tod. Viehättävä siistikuntoinen pikkutalo Iso-Maso -lammen rantaan rajoittuvalla omalla 6 400 m2 tontilla. Pihapiirissä saunarakennus, autotalli ja pieni hirsirakenteinen aitta. Idyllinen paikka soveltuu myöskin vapaa-ajan kodiksi. Mh. 79.000 €. 680245
Likolahti okt
128/150 m2
95,5/116,5 m2
Nyyrikinkatu 17. 2 mh, oh, k, khh, ph, s, työhuone, eteinen, wc. Ei lain ed. e-tod.Tarjolla omakotitalo Suolahdessa viihtyisällä Nakertajan asuin-alueella. Omalla 1308 m2 kokoisella tontilla sijaitseva, tilava tiiliverhoiltu talo jossa autotalli, takka ja puu696561 hella sekä terassi. Mh. 89.500 €.
Konginkangas okt
124 m2
95/105,5 m2
Kelotie 1. 4h, k, s. Ei lain ed. e-tod. Suojaisalla 840 m2 vuokratontilla kiva talo josta pintaremontilla saat omanlaisesi. Talon yhteydessä varasto, autokatos ja tekninen tila, takapihalla varasto/autotallirakennus. 696906 Mh. 73.000 €.
Konginkangas okt
64 m2
Alkula rt
75 m2
80 m2
Hakkarantie 20. 1h, k, alkovi. Ei lain ed. e-tod. Konginkankaan keskustassa aito mummonmökki, jossa huone, alkovi, keittiö, sauna ja kh, lisäksi talousrakennus, jossa sauna ja huone sekä liiteri ja aitta. Oh:ssa varaava takka. Sähkö-, vesi- ja viemäriliittymät. 694145 Heti vapaa, pyydä esittely. Mh. 30.000 €.
Kivilahdentie 7 A. 3h, k, s. Ei lain ed. e-tod. Vuonna 2014 pintaremontoitu rivitalon päätyhuoneisto. Yhtiössä on uusittu viime vuosina ikkunat, ovet ja katto. Takapihalla tilava terassi. Huoneistoon kuuluu pieni autotalli, pressutalli ja varasto. Pyydä esit693433 tely! Mh. 74.000 €.
Kirkonmäki rt
58 m2
Mämmensalmi lt
75,5 m2
Pukkimäki kt
Snellmaninkatu 5 A. 3h, k. E2013*. Hyvässä taloyhtiössä heti vapaa tilava II-kerroksen huoneisto. Rauhallinen sijainti lyhyen kävelymatkan päässä palveluista lähellä Kuhnamon rantaa. Seinäpinnat tullaan maalaamaan talven 2021 aikana. 681979 Mh. 57.500 €.
Keskusta kt
Kauppakatu 20 C. 3h, k. F2013*. Äänekosken keskustassa ylimmän kerroksen kolmio. Lasitettu parveke keskustaan päin. Yhtiössä on uusittu mm. käyttövesiputket ja kunnostettu viemärit, uusittu vesikatto, peruskorjattu ja lasitettu parvekkeet sekä uusittu ikkunat. Heti vapaa. Mh. 50.551 € Vh. 62.000 €. 694816
78 m2
Keskusta kt
61 m2
Keskusta kt
59,5 m2
Keskusta kt
Pukkimäki kt
42 m2
Palokatu 4 B. 2h+k+s. E2013*. Valoisa ja toimiva kaksio, oma sauna ja kiva pieni terassi ja takapiha, jonne voit suunnitella oman näköisesi pikkupuutarhan. Tähän kotiin voit muuttaa heti! 690593 Mh. 88.267 € Vh. 89.000 €.
Väinämönkatu 10 as. 3h, k, p. D2007*. Siisti ja valoisa päätyhuoneisto kolmannessa kerroksessa. Tilava lasitettu parveke ilta-auringon suuntaan. Erinomainen sijainti rantapuiston tuntumassa keskustassa. 675173 Mh. 64.800 €.
Päiväkunnaantie 2 F. 3h, k, s. E2013*. Luhtitalon toisessa kerroksessa sijaitseva valoisa kaksio. Asunto tilavalla pohjaratkaisulla, parvekkeella ja remontoidulla pesuhuoneella ja saunalla. Viihtyisä huoneisto hyvässä taloyhtiössä. 686196 Mh. 89.000 €.
Ilmarisenkatu 7 as. 2h, k, s. B2007*. Pintaremontoitu valoisa saunallinen kaksio hissitalon 3. kerroksesta. Lasitetulta parvekkeelta on näköala kaupungille päin. Asunnossa on oma sauna ja tilava vaatehuone. Heti vapaa. Pyydä esittely. 690141 Mh. 113.000 €.
42,5 m2
Wessmanninkatu 6 as. 2h, kt, s. C2013*. 5. kerroksen uutta vastaava kaksio As Oy Rantapuistossa. Seinäpinnat pääosin tapetoitu, asennettu peiliovet ja peililiukuovet makuuhuoneeseen ja eteiseen. Iso lasitettu parveke Häränvirralle. Mahd. lunastaa autokatospaikka! Vap. sop. muk. Mh. 53.047 € Vh. 139.800 €. 688396
Vuokraamme asuntosi, ota yhteyttä Jari 040 721 2351 ja Heikki 050 349 8543.
Karhunlähde kt
Tervetuloa ! asuntokaupoille
HUOM! SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ ESITTELYISSÄ
34 m2
Kyminkatu 4 as. 1h, k. D2007*. Valoisa parvekkeellinen yksiö hissitalossa. Huoneisto on remontoitu ja samalla uusittu myös komerot ja keittiökalusteet. Vuokrattu 1.10.2020 alkaen toistaiseksi. Tee tarjous! 676268 Mh. 26.342 € Vh. 28.000 €.
Snellmaninkatu 6 B. 2h, kk. C2013*. Alimman kerroksen huoneisto, johon mentäessä ei ole portaita tai muita kulkuesteitä, myös sauna ja varastotilat ovat samassa kerroksessa. Lähellä kauppapalveluja, lukiota ja terveyskeskusta. Oh:sta käynti aidatulle terassille. Heti vapaa. Mh. 42.372 € Vh. 42.900 €. 690003
Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 0500 645 722
Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV 050 349 8543
Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 040 721 2351
Arja Pilvinen myyntisihteeri LKV 050 368 7835
OP Koti Keski-Suomi Oy ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513 JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 22 Palokankeskus Keljonkeskus Taulumäki, Kankaantie 17, P. 010 256 5950, SAARIJÄRVI: Kauppakatu 3, P. 010 256 5975