Aksa 254 by ÄKS-lehti

Ä Ä N E K O S K E N K A U P U N K I S A N O M AT N R O 2 5 4 3 . 1 2 . 2 0 2 0

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

5,-

SUKLAARASIA 4 KPL (yks. 2,50€/kpl)

ÄÄNEKOSKI

ECO 144W LISÄVALOTANKO CURVED

59,kpl

TIELIIKENNE HYVÄKSYTTY

• Käyttöjännite 9-32V • l665mm, k 75mm, s 80mm • LED 48 x 3W • 8000 Lumen • Suojausluokka IP67

Sunnuntaina 6.12. suljettu

LIHASHUOLTOVASARA

Onnea Suomi 103v. TORKKU- U UTU U S! HUPPARI

69,- 20,-

• Neljä hierontapäätä • Käyttöaika 1-3 t, latausaika 2-4 t • 6 eri nopeutta • 2400 mAh akku • Paino 800 g • Sisältää USB-johdon

kpl

80X128 CM

• roosa tai harmaa

HYVÄ LAHJAIDEA kpl

TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI ark. 8-18, la 9-16, su suljettu puh. 014 523 125 Tarjoukset voimassa 13.12. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.

M E I L L Ä Y L I 4 0 . 0 0 0 T U O T E T TA !

Kysy Klarna -rahoitusta!

TALO PULLOLLAAN HYVIÄ SYNTTÄRITARJOUKSIA!

ÄÄNEKOSKI

Hinnat voimassa TO-SU 3.-6.12.2020, ellei toisin mainita.

OMASTA GRILLISTÄ HERKULLINEN GRILLIBROILERI

PORSAAN ULKOFILEE EU Raj. 2kg / talous

Raj. 2kpl/ talous

ERÄ

99 KG

Suomi

SYNTTÄREIDEN KUNNIAKSI ERÄ KONNEVEDEN KIRJOLOHTA SUORAAN SIIKAKOSKELTA Veloitukseton fileointi

7 ERÄ

SNELLMAN

MUREAKSI PAISTETTU KYPSÄ KINKKU N. 2,5KG

Suut makiaks!

A - leikkaus Norja

IRTOKARKIT

245-300 g (16,63-20,37/kg)

170 g (14,71/kg)

KULTA KATRIINA

JAUHETUT KAHVIT

-35-40%

Myös tummat, luomu ja reilu ei erikoissekoitukset eikä plus kahvit 450-500g (5-5,56€ kg) raj. 1 erä/tal. Ilman Plussa-korttia ja yksittäin 3,89-4,19€ pkt (7,78-9,31€ kg)

10.SATSI

4 PKT

KANTOLAN GLUTEENITON

KAURAKEKSI 160g (6,25€ kg)

1.ERÄ

MA-PE klo 9 - 21, LA klo 9-18

alko.fi -verkkokauppa palvelee 24/7 verkkokauppaostokset saapuvat myymälään noudettaviksi ilman lisähintaa

SATSI

5.-

KPL

INGMAN

MAUSTETUT KERMAJÄÄTELÖT

1l ei vanilja, laktoosittomat, Smoothie, muumi eikä hupsis (1€ l) raj. 3 Pkt / tal.

1.PKT

KESKI

SUNNUNTAI

KUIVAHIIVA

1.-

44g (22,73€ kg)

PKT

1.-

PRINGLES

SYMPHONY SUKLAARASIAT 400g (8,33€ kg) raj. 2 erää/tal.

10.-

3 RS

MEDIUM VEHNÄTORTILLA

326 g Ei täysjyvä (3,07/kg)

378g (2,65€ kg)

1.-

MARABOU

OLD EL PASO

200g (7,50€ kg)

SATSI

SIPSIT

VANILJARINKELI

SUNNUNTAI

Ilman Plussa-korttia 2,49€ pkt (2,49€ l)

-59%

PKT

VEHNÄJAUHOT 2kg (0,50€ kg)

6-PACK

1,5l (0,99€ l) sis.pantin 0,40€ raj. 3pl /tal.

Ilman Plussa-korttia 2,79/pkt (16,41/kg)

SATSI

PEPSI MAXIT

AURA SINIHOMEJUUSTO Säästä 0,58/2kpl

KPL

10.ERÄ

485 g (16,47/kg)

6-pack x 0,33l (0,81€ l) sis. pantit 3,60€ raj. 2 erää / talous

Espanja

VALIO

KOLMIOJUUSTOT

COCA COLA JA COCA COLA ZERO

SUOMALAINEN TUORE KURKKU TAI BRUNO KLEMENTIINI

VALIO

myös VEGE JA UUTUUTENA GLUTEENITTOMAT IRTOKARKIT

KARKKIKADUN

FAZER

KAKKURULLA

TO Hanki- ja Lapinjärven leipomot Atria mestari Jyri Varonen klo 10 - 17 Itsenäisyyspäivään pihviä TO-PE Palvimestarit PE Äijäsen Kotileipomon Jari tekee jauhoista asti äijäsen kuuluisaa litukkaa uunituoreeltaan klo. 10Kuusankosken uunituoretta maistuvaa lakua Sinuhen konsulentti

TUORE LOHIFILEE

CITTARISSA TAPAHTUU

TUORESUOLATTU KALKKUNAFILEE

ERÄ

SAVUHOVIN

MESTAREIDEN 100% AITO NAUDAN SISÄ -JA PAAHTOPAISTI NAUDAN PAISTIJAUHELIHA HK TAKUUMUREA

Hyvää Itsenäisyyspäivää! Terveisin Mika ja Cittarin väki

3.-

SATSI

k-ruoka.fi

PRK

1.PKT

MA–LA 7–22, SU 9-22 ÄÄNEKOSKI, Työskintie 3, puh. 010 538 2500 www.k-citymarket.fi

254/2020 Seuraava ÄKS ilmestyy 17.12.2020

Aika on lahjomaton, etkä tehdä sille mitään – mutta miten käytät aikasi, siihen voit vaikuttaa

www.äks.fi

Esa Happonen

Tanssia viisikymmentä vuotta

Toimittajalta Kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina hyväksymään ensi vuoden talousarvion ja -suunnitelman. Luvut näyttää, että Äänekosken kaupungin talous vahvistuu ensi vuonna ja samalla lainakanta pienenee mukavasti. Olemme plussan puolella 10,4 miljoonan euron verran. Emme voi riemuita pitkään, sillä vuonna 2023 taloutemme painuu alijäämäiseksi. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa – ellei jo aiemmin – oteta meilläkin käyttöön osallistava budjetointi? Monessa kunnassa on saatu erinomaisia kokemuksia, sillä se on konkreettinen keino lisätä intoa ikioman kunnan kehittämiseen ja kuin varkain herää myös kiinnostus demokraattiseen päätöksentekoon. Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin – meillä se voisi toimia vaikka Äänekoski äpin kautta. Mitäpä jos laitettaisi ylijäämäeuroja, vaikka sen kymmenen prosenttia osallistavan budjetin kokeiluun? Tiedä mitä saisimme aikaiseksi yhdessä, osallistamalla Äänekosken asukkaita aidosti ja oikeasti. Jos minä saisin päättää, niin laittaisin euroja kulttuurin kannusteeksi, toimintaa vetävien järjestöjen sekä kolmannen sektorin käyttöön.

Marjo Steffansson

Ä KS

| 254

· 2 02 0

Äänekosken työväensoittajille järjestyi uusi harjoitustila Pub Markuksen takahuoneesta. Keijo Rantanen, Olli Ruokolainen, Juhani Hakkarainen ja Juhani Saikkonen testaamassa akustiikkaa. Taustalla johtaa Esko Eirola.

Pillit puhkuvat pubissa Pub Markus tarjosi Työväensoittajille treenikämpän, kun Painotalo kävi liian tyyriiksi torvensoittoon. Lasse Hämäläinen

änekosken Työväensoittajat ottivat ilolla tarjouksen uudesta maksuttomasta treenikämpästä vastaan. – Täällähän on hyvästi tilaa harjoitella. Mahdutaan olemaan tarpeeksi erilläänkin näin korona-aikaan, mutta ollaan samalla ihmisten ilmoilla, tuumailee Äänekosken työväensoittajien viisihenkinen iskuryhmä Pub Markuksen takasalissa esiintymislavan äärellä. Porukka on tutustumassa uusiin harjoitustiloihin. Paikalla on puolet soittajista ja kapellimestari Esko Eirola. – Kun on kuulijoitakin paikalla, niin sitä jokainen pistää parastaan harkoissakin, Eirola tuumailee myhäillen. –Tänne on helppo tulla kuuntelemaan ja innostua sitten itsekin mukaan soittamaan, hän kannustaa seutukunnan soittotaitoisia tarttumaan tilaisuuteen. – Tosiasia on, että soittajia saisi olla enemmänkin. Nyt mukana on kahdeksan muusikkoa. Enimmillään väkeä on takavuosina ollut yli 50 soittajaa. Olli Ruokolainen toteaa, että 120

vuotta Äänekosken kulttuuri- ja musiikkielämää rikastuttanut ja kaupungin imagoon kuulunut soittokunta joutui jokunen aika sitten sen tosiseikan eteen, että varat eivät riittäneet kattamaan kaupungin omistaman harjoitustilan ja varastohuoneen kuluja. Se mitä toinen käsi antoi avustusta, sen toinen nappasi takaisin, eikä raha edes piisannut. – Oltiin viime talvena sen tosiseikan edessä, että Painotalon tilat ovat meille liian kalliit. Ruokolainen toteaa, että tavarat on nyt sijoitettu yksityisiin tiloihin eri puolille kaupunkia. Työväensoittajilla on muun muassa arvokas nuottikokoelma yli sadan vuoden ajalta. ÄTY on monessa mukana. Ilman säännöllistä harjoittelupaikkaa, toiminta lakkaa. – Tämä pubihomma pelasti nyt harjoittelutilanteen. Kiitos vaan kovasti tästä mahdollisuudesta, Olli Ruokolainen toteaa. Samat sanat lausuvat myös Keijo Rantanen, Juhani Hakkarainen, Juhani Saikkonen ja Esko Eirola. Ravintoloitsija Nana Sohlman kertoo, että kuultuaan Työväensoittajien ahdingosta, hänelle tuli heti mieleen ravintolan

takaosan tilat. – Äty on niin periäänekoskelainen ja täällä monessa mukana oleva ilmiö, että onhan sen voitava toimia. Meidän alalla on nyt vaikeaa, mutta ideoimalla ja pitämällä yllä porukkahenkeä saadaan itse kukin eväitä jatkamiseen ja jaksamiseen, Sohlman arvioi. – Tietenkin soittoharjoitukset saattavat jonkun asiakkaan mielestä häiritä, mutta voipa olla niitäkin, jotka tulevat vasiten kuuntelemaan. Baaritiskin puolella äänet ovat jo vaimeampia. REILUN tunnin mittaiset soittoharjoitukset on ajoitettu alkuviikolle ja iltapäivän lopputunneille. – Laitetaan niistä tietoa nettisivuille, kun tilanne tarkentuu, Sohlman lupaa. Työväensoittajat ovat olleet vakioesiintyjiä vuosikymmenten ajan muun muassa uudenvuodenavajaisissa, lukiolaisten vanhojen tansseissa, vapputilaisuuksissa ja veteraanitapahtumissa. On tarjottu musikaalielämyksiä ja hartaita säveliä kirkkokonserteissa. – Monessa on oltu mukana ja ohjelmisto on todella monipuolinen, porukka luonnehtii soittokunnan roolia paikallisissa riennoissa, Eirola laskee.

Avaus

Seppo Mertanen KESKUSAUKIOLLA LA 5.12.2020 KLO 11–14 JA KESKUSTAN KAUPPALIIKKEISSÄ AUKIOLOAIKOJEN MUKAISESTI

Joulupukki, Koski-Kettu ja Helmi-Nalle kiertävät liikkeissä ja kaupungilla

Äksöniä Äänekosken liikkeissä ja kaupoissa!

Esittelyja myyntipöytiä Koskikeskuksessa, Keskusaukiolla ja K-Citymarketissa

Stig ry järjestää oheisohjelmaa

Ja paljon muuta mukavaa. Tervetuloa koko perheen voimin!

Ääneseudun karaokeyhdistys laulattaa joululauluja Keskusaukiolla

Äänekoski Äksön aina kuukauden ensimmäisenä lauantaina. Tule mukaan!

Osta joululahjat omalta kylältä!

Vapauden päivä Suomen kansallispäivä eli itsenäisyyspäivä on 6.12., jota vietetään v. 1917 tapahtuneen valtiomme itsenäistymisen kunniaksi. 6.12. senaatti hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Aluksi 16.5. oli juhlapäivä vapaussodan perintönä, mutta kansallisen yhtenäisyyden vuoksi siirryttiin juhlimaan 6.12. Me saamme muistella ja kunnioittaa kaikkia niitä voimia ja tapahtumia, jotka ovat johtaneet ja säilyttäneet itsenäisyytemme. Juhlapäivään liittyy monia perinteitä, joita tosin tänä vuonna korona-aika hieman himmentää. Presidentin juhlavastaanotto on peruttu ja suuria kokoontumisia ei tänä vuonna nähdä. Perinteisiin kuuluu myös soihtukulkue ja puolustusvoimien paraati. Perinteitä on monia ja mm. television Tuntematon sotilas-elokuva on yksi niistä. Seurakunnat järjestävät tänäkin vuonna juhlajumalanpalveluksia ja tärkeät kunniakäynnit sankarihaudoille. Meillä tämä tapahtuu kaikilla neljällä hautausmaalla, joihin sankarivainajia on siunattu haudan lepoon. On tärkeää muistaa sodassa kaatuneita ja heidän työtään meidän vapautemme hyväksi. Meillä on paljon hyvää, jonka puolesta on nähty vaivaa ja taisteltu, jopa oma henki uhraten. Jo vuodesta 1929 itsenäisyyspäivä on ollut palkallinen vapaapäivä ja ennen talvisotaa siitä muodostui liputuspäivä. Liputus päättyy poikkeuksellisesti vasta klo 20. Tällä kaikella halutaan kertoa itsenäisyyden ja vapauden merkityksestä myös nuoremmille sukupolville ja kääntää katse sotiemme veteraaneihin, joita on yhä elossa. He ansaitsevat kaiken kunnioituksemme. Vapaus on juhlapäivän keskeinen sana. Jos vapautta ei ole, sitä kaivataan enemmän kuin mitään muuta. Joskus on sitten niinkin, että kun vapautta on, sitä ei osatakaan käyttää. Vapaus syntyy totuudesta. Isossa kirjassa, Raamatussa, on lause:” Jos te pysytte minun sanassani, niin te tulette tuntemaan totuuden ja totuus on tekevä teidät vapaiksi.” Vapaus on aina vapautta johonkin hyvään ja myönteiseen. Totuus tekee ihmisen vapaaksi elämään toisen hyväksi. Vapaa itsekkyys tai itsekeskeinen vapaus johtaa umpikujaan. Joku on sanonut, että rajaton vapaus on tyhjyyttä, joka muodostuu pakoksi. Todellinen vapaus ei ole vapautta elää miten tahtoo, muista välittämättä. Tällainen vapaus voi johtaa jopa lähipiirin pelkoon. Sotiemme veteraanit ovat taistelleet meidän puolestamme. Vapaa ja itsenäinen kansakunta käyttää voimavarojaan oppimiseen ja sivistykseen ymmärtääkseen, mitä on yhteinen hyvä. On sanottu, että tällainen ihminen ei ole kenenkään orja, mutta hän on kaikkien palvelija. Tänäkin itsenäisyyspäivänä saamme sytyttää kynttilät ikkunalle ja katsoa sinivalkoista ristilippua. Olemme edelleenkin valmiita puolustamaan tätä maata ja kansaa kaikkia niitä voimia vastaan, jotka uhkaavat tämän maan ja ihmisten vapautta ja itsenäisyyttä. Seppo Mertanen

Klikatuimmat

Kohta on äksöniä! Äänekoskelle tuodaan uusi ohjelmallinen markkinatapahtuma, joka kantaa nimeä Äänekoski Äksön.

änekoski Äksön järjestetään jokaisen kuukauden ensimmäisenä lauantaina, ja laatuaan ensimmäinen kerta on 5. joulukuuta. Äänekoski Äksönin tarkoituksena on elävöittää Äänekosken keskustaa niin kaupallisesti kuin ohjelmallisestikin. – Kaupunki on tehnyt suuret satsaukset Äänekosken keskusta viihtyvyyteen, ja nyt on meidän kauppiaiden tullut aika hyödyntää upeaa toteutusta, kauppiaat Mika Lankinen ja Timo Niskanen sanovat. Mukana äksönissä ovat Äänekosken yrittäjät sekä kaupungin elinvoimayksikkö. Ohjelmapuolesta vastaa STIG ry. – Jokaisella tulevalla Äänekoski Äksönillä on oma ohjelmallinen teemansa, ja olemme jo STIG ry:ssä laatineet tapahtuman vuosikelloa, kuten talviriehaa, kesän kulttuuritapahtumia ja Äänekosken matkailua, valottaa STIG ry:n puheenjohtaja Jari Pajari. EI VAIN äänkoskelaiset kivijalkakauppiaat ja muut yrittäjät vaan käsityöläiset ja muiden pitäjien yrittäjät ovat lämpimästi tervetulleita valmiiksi katettuun myyntitapahtumaan.

Äänekoski Äksön tarjoaa hyvän alustan myös yhdistyksille ja seuroille. Tapahtumapaikkana toimii Keskuspuisto sekä Koskikeskuksen tilat, josta löytyy myyntipaikkoja noin 20:lle myyjälle. Myyntipaikkoja voi kysyä myös Citymarketin käytävältä sekä Cittarin tapahtumatorilta. Kyselyihin vastaa kauppias Mika Lankinen. – Tavoitteena on, että asukkaat ottaisivat Keskuspuiston omaksi olohuoneekseen. Nyt järjestetään kerran kuussa koko kylälle ja koko perheelle mukavaa äksöniä. Olemme kuunnelleet yrittäjiä herkällä korvalla, tässä yksi syy markkinatapahtuman järjestämiseen, kaupungin vs. elinvoimajohtaja Markku Rautiainen sanoo. ENSIMMÄISESSÄ Äänekoski Äksönissä voi tavata KoskiKetun sekä Helmi-Nallen. – Olemme kuulleet huhuja, että myös itse joulupukki piipahtaa paikalla, Jari Pajari sanoo. Lämmintä tilaa on rajoitettu määrä, joten kannattaa olla yhteydessä tuota pikaa. STIG ry hallinnoi järjestelyjä sekä ottaa vastaan ilmoittautumisia tapahtumaan.

– Kauppapaikat ovat maksuttomia, joten kynnystä ei suhteen ole, Pajari vinkkaa. Äänekoski Äksön la 5.12. klo 11-14

NET

Julkaistu 18.11.2020 www.äks.fi

Jari Pajari, Markku Rautiainen, Mika Lankinen ja Timo Niskanen innostavat niin kauppiaita kuin käsityöläisiäkin Äänekoski Äksöniin.

2 54 · 2 02 0

| Ä KS

Oppivelvollisuuden laajentaminen on iso pala Jos esitetty lakikokonaisuus hyväksytään esitetyssä aikataulussa, koskee laajennettu oppivelvollisuus peruskoulun yhdeksättä luokkaa käyviä oppilaita. Kysyimme opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiän, lukion rehtori Jaana Tanin ja Poken Jouni Kurkelan mietteitä uudistuksesta. Marjo Steffansson

rkadianmäellä sorvataan oppivelvollisuutta uusiksi. Jatkossa oppivelvollisuus ei päättyisi täytettyään 16 vuotta, vaan jatkuisi toiselle asteelle, 18-vuotiaaksi asti. Tavoitteena on, että toinen aste olisi kokonaan maksuton sen vuoden loppuun saakka, kunnes täyttää 20 vuotta. Jatkossa kirjat, työvälineet ja ylioppilaskirjoitukset olisivat maksuttomia kaikille heille, jotka aloittavat toisen asteen opiskelut ensi syksynä. Toisen asteen koulutuksen maksuttomuuden toteutuessa koulumatkatukeen oikeuttavan koulumatkan raja lasketaan 10 kilometristä 7 kilometriin. Äänekosken opetus- ja kasvatusjohtaja Ville Härtsiä olisi toivonut asialle maltillisempaa käsittelyä. Hänen mukaansa kunnille tuodaan iso pala ja ”tavattoman nopeasti”. Uudistus tuo mukanaan myös nivelvaiheen koulutuskokonaisuuden lainsäädännön elokuussa 2022. Tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA) yhdistetään perusopetuksen lisäopetus, lukiokoulutukseen valmistava koulutus sekä ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus. – Olisin toivonut, että tämä olisi toteutettu yhtäaikaisesti suunnitteilla olevan TUVA -koulutuksen kanssa, Härtsiä toivoo.

Ä KS

| 254

· 2 02 0

TUVA on tarkoitettu niille oppilaille, joilla jää peruskoulun oppimäärä vajaaksi, tai niille jotka eivät pääse haluamaansa toisen asteen koulutukseen, tai jos haluaa korottaa perusopetuksen arvosanoja. – Meidän täytyy ratkaista asiat nyt paikallisesti ilman että meillä on valmista työkalua ratkaisuksi, Härtsiä harmittelee, mutta sanoo kokonaisuudessaan oppivelvollisuuden laajentamisen olevan hyvä uudistus. ÄÄNEKOSKEN lukion rehtori Jaana Tani pitää uudistusta hyvänä, mutta tietyin varauksin. Valmistelun nopeus saattaa koitua kompastukseksi. – Ajatuksena oppivelvollisuuden laajentaminen on tietysti hyvä, mutta tällaisenaan ja näin pikaisesti näissä poikkeusoloissa tämä ontuu. Edelleenkään meillä täällä koulussa ei ole tarkkoja tietoja siitä, miten kaikki aiotaan ensi syksynä hoitaa. Samanaikaisesti esimerkiksi lukiossa tehdään uutta opetussuunnitelmaa, jonka on tarkoitus olla voimassa ensi syksynä. Liikaa liikkuvia ja epävarmoja osia, Jaana Tani harmittelee. Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela pohtii myös uudistuksen toteutusta. – Tarkoitus on hyvä, mutta kokemusta vastaavasta ei ole. Oppivelvollisuuden laajantaminen ei ratkaise niiden oppilai-

den tilannetta, joilla on suuria motivaatio-ongelmia tai muita henkilökohtaisia pulmia. Pakko ei ole koskaan hyvä keino. Lain sisältö ja rahoituksen suuruus on vielä auki, joten tarkempia suunnitelmia toteutuksesta ei vielä ole Pokella tehty, Kurkela sanoo. UUDISTUKSELLE löytyy hyviä perusteluita, sillä tänä päivänä ei tahdo pärjätä ilman toisen asteen tutkintoa. Opetusministeriön laskelmien mukaan perusopetuksen oppimäärän suorittaneiden työllisyys on noin 45 prosenttia, kun taas toisen asteen jälkeen työllisyys on 70 prosentin luokkaa. Monenlaisia toimia on vuosien varrella tehty, mutta vuosittain noin 16 prosenttia nuorista jää vaille toisen asteen tutkintoa – tämä on kestämätön tilanne osallisuuden ja työllisyyden kannalta. Juuri peruskoulun päättänyt nuori on elämänsä tärkeimmässä tienhaarassa, sillä silloin pitäisi osata valita se oikea tai edes sopiva ja eteenpäin vievä opinpolku. Asialla on jo kiire. Asuinkunnan tehtävänä on selvittää niiden perusopetuksen keväällä päättäneiden nuorten tilanne, jotka vielä syksyllä ovat ilman opiskelupaikkaa. – Meidän tulee huolehtia nuoren opinto-ohjauksesta ja lisäksi tulee kahdeksannesta luokasta lähtien tehostetun yksilöllisen ohjauksen velvoite. Tähän

me olemme jo varautuneet, kun siirryimme kolmesta yläkoulusta kahteen, meille jäi yksi virka opinto-ohjauksen resurssia. Pystymme siis vastaamaan haasteeseen oikein hyvin, Härtsiä sanoo. VALTION myöntämästä kompensaatiosta huolimatta uudistus maksaa kunnille. Valtio kohdentaa 1,25 euroa asukasta kohden vastaamaan kustannuksista. Äänekoskella se tietää ensi vuonna 22 000 euron pottia. – Ei kata kustannuksia. Saamme syksyllä jokaista uutta toisen asteen lukio-opiskelijaa kohden 205 euroa. Sillä rahalla tulisi kustantaa kannettavat tietokoneet ja oppimateriaali. Pelkästään läppäreiden leasingsopimus vie tästä summasta syksyn osalta 102 euroa. Keskimäärin lukio-opiskelija tekee syksyn aikana 15-20 kurssia, ja jokainen kurssi vaatii oman kirjansa. – Oppimateriaaliin saaduista kuluista se kattaa noin kolmanneksen, loppu jää kunnan vastuulle. Läppärirahat meillä on jo olemassa, mutta oppimateriaalirahojen kohdalle me emme ole varautuneet. Kun hankinta tulee ajankohtaiseksi meidän täytyy ottaa euroja lisätalousarvion kautta. Emme ole osanneet ennakoida tätä sen tarkemmin. Kuljetuskustannukset menee Kelan kautta, Härtsiä laskee. Jaana Tani sanoo, ettei uutta menoerää ole otettu huomioon kaupungin ensi

vuoden budjetoinnissa. – Kukaan ei tiedä tarkkoja kustannuksia. Toisaalta valtio on luvannut kustantaa kaiken täysimääräisesti, mutta se ei ainakaan esitetyillä summilla tule toteutumaan. Lukiokoulutus perustuu vapaaseen valintaan, ja mieltä saa muuttaa koko ajan. Saatamme siis hankkia materiaalit nyt tämän suunnitelman mukaan, mutta oikeus on vaihtaa kursseja ja sitten hankimme taas uudet materiaalit. Myöskään kaksoistututkintolaisten rahoitus ei ole aivan selvä. Resurssia tulee siis valumaan hukkaan, kun sen sijaan se voitaisiin oikeasti kohdentaa sinne, missä eniten tarvetta on. Siirrymme todennäköisesti täysin digimateriaaleihin, mutta niissäkin ongelma on tällä hetkellä lisenssin henkilökohtaisuus. Jos muuttaakin mieltään, ei jo hankittua lisenssiä voi antaa enää toiselle, pohtii Tani huolestuneena. Lukiosta ei vielä työllisty mihinkään. Tani sanoo, ettei vastentahtoinen ammattiin opiskelu ei myöskään takaa hyvää lopputulosta. – Siinä mielessä työllisyyden kasvu on kaukaa haettua. Jos ei halua jatkaa toisella asteella, on syyt varmasti monimutkaisemmat ja laajemmat kuin oppimateriaalimaksu. Pitäisi satsata niihin oikeisiin syihin – nyt rahat valuvat turhaan joka puolelle, Tani sanoo. Pokelle uudistuksen hintalapulle laitetaan arvioksi noin 200 000 euroa per vuosi, ja tämä on otettu huomioon jo ensi vuoden talousarviossa.

Ville Härtsiä olisi toivonut uudistukselle maltillisempaa käsittelyä

HALLITUKSEN laskelmien mukaan oppivelvollisuusuudistus on kustannusneutraali, eli uudistuksesta saatavien hyötyjen ennakoidaan kattavan kustannukset kasvavan työllisyyden muodossa. Härtsiä pitää tärkeänä, että koulutukseen ja osaamiseen panostetaan. Kurkela on samoilla linjoilla. Hän näkee, että osaaminen ja laaja koulutustarjonta on jokaisen seudun kaupungin yksi tärkeimmistä elinvoimatekijöistä. – Osaaminen on tärkeintä. Jos ei ole riittäviä tietoja ja taitoja, ei pysty oppimaan seuraavalla asteella. Osaamisva-

jeeseen ei oikeastaan pysty loppusuoralla puuttumaan. Varhainen puuttuminen ja tukeminen on ensisijaista, Tani muistuttaa. MYÖS Äänekoskelta löytyy nuoria, jotka pääsevät peruskoulun läpi rimaa hipoen. Aiemmin ei ole ollut selkeää vastuuta nuoresta yläkoulun ja toisen asteen välillä. Nyt vastuita säädetään siten, ettei yksikään 16-vuotias jää yksin. Härtsiä sanoo, että juuri TUVA -koulutus vastaa tähän haasteeseen. Onko Äänekoskella pohdittu, tapoja, esimerkiksi nivelvaiheen koulutuksia, jotka valmistavat nuorta kohti toisen asteen tutkintoa? – Nämä ovat koulutuksen järjestäjä kohtaisia harkintoja. Katsotaan minkälaisia yhteistyökuvioita voimme luoda, se nähdään paikallisesti vasta sitten kun lainsäädäntö tarkentuu, Kurkela sanoo. Äänekoskella on kaksi koulutuksen järjestäjää: kaupunki ja Poke. – Pystymmekö me yhdistämään voimavarojamme, sillä rahoitukset tulee kummallekin. Vai käykö niin, että Äänekosken kaupungilla on tietty TUVA -koulutus ja Pokella omansa, Härtsiä pohtii. Kurkela kertoo, kuinka nuorille, jotka eivät ole joko valmiita siirtymään, tai ei ole valmiuksia siirtyä toiselle asteelle, tarjotaan valmentavaa koulutusta. – Äänekoskella on tämä otettu käyttöön. Valmentavaan koulutukseen (Valma) on palkattu kasvatusohjaaja, joka huolehtii niiden opiskelijoiden auttamisessa eteenpäin, joilla on tavallista suurempia oppimisvaikeuksia. Muuten koulutuksesta vastaavat mm. erityisopettajat. Toistaiseksi ryhmä on ollut täynnä. Vaihtuvuus ryhmässä on suurta, nuorten elämäntilanteiden muuttuessa, Kurkela kertoo. – Laki tuo mukanaan ns. TUVA-koulutuksen, jossa yhdistyy kaikki nivelvaiheen tarjonnat. Sitä ei ole vielä suunniteltu, koska mitään yksityiskohtia ei ole tiedossa. Tarkoittaa tietysti Äänekoskella tiivistä yhteistyötä Valma-koulutuksen ja Poken kanssa, Tani lisää. HUMPAN juoni asiassa on, että nuoren pitäisi sijoittua jonnekin, eikä jäädä syrjäytymään. – Kun nuori sijoitetaan jonnekin opiskelemaan, siirtyy hän koulutuksen järjestäjän vastuulle. Jos opiskelu keskeytyy, palautuu nuori takaisin kotikuntansa huomaan, Härtsiä selventää. – Ketään ei voi vastentahtoisesti saada tekemään yhtään mitään, ei edes oppimaan. Minusta resurssit pitää aina kohdentaa sinne, missä on oikea tarve. Toisen asteen maksuttomuuden myötä Kela hoitaa ilmaiset kuljetukset opiskelijoille. Myös opintoraha jokaiselle eli ilmaiset materiaalit olisi voinut hoitaa sitä kautta. Nyt kouluille tulee valtava lisätyö materiaalin pyörittämisestä. Meillä se ei mene yhtä virtaviivaisesti kuin perusopetuksessa, jossa oppilaat tekevät samoja asioita samanaikaisesti. Äänekosken pelkona on, että ilmaiset kyydit vievät entistä helpommin toisen asteen opiskelijat suuremman kaupungin valoja kohti. Aivan pienet maaseutulukiot joutuvat todellisiin ongelmiin,

Tani laskee. YHTEISKUNTAA, niin myös Äänekoskea, velvoitetaan nyt pitämään jo-

Lukion rehtori Jaana Tani kertoo, ettei ole vielä tiedossa, miten asiat aiotaan ensi syksynä hoitaa.

kainen nuori mukana toiselle asteelle saakka. Koulutuksen houkuttelevuus nousee avainasemaan. Onko meidän tärkeää saada nuori pysymään Äänekoskella mahdollisimman pitkään, sillä maksuton toinen aste saattaa lisätä houkutusta lähteä vaikka Ivaloon poronhoito-oppilaitokseen. Rautalammin ratsastuslukioon tai Savonlinnan taidelukioon? – Tämä voi vaikuttaa oppilaitosten määrään, ja asettaa oppilaitosten ulkoiselle kuvalle kiillotusta ja näkyvyyden lisäämistä. Ikäluokkien pienentyessä on oppilaitosten ryhdyttävä kilpailemaan myös todellisella laadulla, Härtsiä tietää. – Jos oppiminen ja kouluttautuminen ei luontaisesti kiinnosta, on aika vähän tehtävissä. Millään markkinointikikoilla ei pakoteta ketään oppimaan. Väitän edelleen, että siellä ihan opinpolun alussa olisi tehtävä töitä, Tani painottaa. HALLITUS on säätämässä sitovan mitoituksen opiskelijahuoltoon. Tämä tarkoittaa sitä, että lisäkäsiä on palkattava kuten ohjaajia, opettajia, kuraattoreita ja koulupsykologeja.

– Pokella on lisätty henkilöstöä koko ajan. Tällä hetkellä noin kymmenen henkilötyövuottanemmän kuin vuosi sitten. Pokessa opiskelijatilanne tällä hetkellä niin hyvä, että kevään 2021 rekrytoidaan lisää, Kurkela kertoo. Opiskelijahuoltohenkilöstö on äärimmäisen arvokas voimavara. – Ammattilaisia otetaan mielellään lisää. Opettaja- avustajalisäys on tarpeen ennen kaikkea perusopetukseen, jossa ongelmia vielä voidaan ihan oikeasti ratkaista, Tani toivoo. OPETUSMINISTERIÖN Oikeus Oppia -hankkeen tarkoituksena on vahvistaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatua ja tasa-arvoa. Hanke näkyy meillä myös puhtaina euroina, sillä vuosille 2021-2022 on Äänekoski saanut varhaiskasvatukseen sekä esi- ja perusopetukseen 1,1 miljoonaa euroa. – Tullaan hakemaan rahoitusta jatkossakin. Opetusministeri Li Andersson kertoi seminaarissa, että tätä tullaan muuttamaan perusopetuksen laatuhankkeita pysyväksi systeemiksi, jolla pyritään lisäämään alueellista yhdenvertaisuutta. Olemme saaneet valtiolta hyvin rahoituksia hankkeisiin, ja jos ne häviävät, on meillä melkoinen krapula, Härtsiä sanoo. Myös Poke on päässyt mukaan hankkeeseen. Ensimmäinen haku tehtiin yhteistyössä Gradian kanssa, ja euroja tuli 1,3 miljoonaa, josta Poken osuus 80 000 euroa. – Toinen haku menossa yhdessä Gradian kanssa. Haimme 940 000, josta Poken osuus olisi 100 000 euroa. Päätöstä ei vielä tullut, Kurkela sanoo. HALLITUKSEN laskelmien mukaan oppivelvollisuusuudistus on kustannusneutraali, eli uudistuksesta saatavien hyötyjen ennakoidaan kattavan kustannukset kasvavan työllisyyden muodossa. Odotamme jännityksellä uudistuksen mukanaan tuomia hyviä asoita. Tärkeintä on, että nuoret pärjäävät elämässä.

Jouni Kurkela sanoo, ettei oppivelvollisuuden laajantaminen ratkaise niiden oppilaiden tilannetta, joilla suuria motivaatio-ongelmia tai muita henkilökohtaisia pulmia.

2 54 · 2 02 0

| Ä KS

Lauantaina 5.12. klo 11–14 Keskusaukiolla ja Äänekosken keskustan kauppaliikkeissä aukioloaikojen mukaisesti. Tervetuloa koko perheen voimin!

Jouluilme kotiin tekstiileillä

LIIKENNEOPETUSTA ammattitaidolla vuodesta 1964

• verhot, liinat, tyynyt, matot • Meiltä tarvikkeet myös jouluaskarteluun

Mahdollisuus erilaisiin lisäkoulutuksiin

SIMULAATTORILLA

Palveleva kangaskauppa

AUTO-OPISTO SUOLAHTI / ÄÄNEKOSKI

Palvelemme sinua jouluun ma-pe 9-18, la 10-14

Lastaajankatu 5, Suolahti • Torikatu 4, Äänekoski

Nanson yöasut joulupakettiin! Pehmeät ja laadukkaat materiaalit takaavat hyvän arjen ja kauniit unet. Pyjama

Tulkaa ihastelemaan Joulupuutamme!

Tervetuloa turvallisesti ostoksille!

4990

Mustikka-riipus

84€ Mustikka-korvakorut

84€

Arvontaa!

Toimitamme kukkalähetykset!

Kauppakatu 8, 44100 Äänekoski Puh. 014 515 122 ma-pe 10-17.30, la 10-14 virpikatariinaoy

Joulun ihanimmat lahjat

Olemme mukana Äänekoski Äksönissä 5.12.

Yöpaita

www.fiksukuski.fi

puh. 045 646 5977

Joulukuun aukioloajat: Ark. 9-17, la 8.30-15 Su 9-14

Kauppakatu 13, 44100 Äänekoski

Puh. (014) 522 150

www.kelloliiketammelin.fi @kelloliiketammelin Avoinna: ma–pe klo 9–17 & la klo 9–14

Kauppakatu 13, Äki, puh. 014 514 572

ÄKSÖNIÄ POWERISSA LA 5.12.

VOIMAS SA VAIN LA 5.12.

Joulu-

kukkamyymälä avataan ke 16.12. Osoite: Torikatu 1, R-kioskin vieressä.

Avoinna 23.12. asti • ma-pe 9-19 • la 9-17 • su 11-17 Puutarha avoinna 21.12. asti: ma-pe 8–16, la-su suljettu. Tärttämäentie 322, Äänekoski • www.kokonpuutarha.fi

-20% KAIKKI 10 10

JOULUKORISTEET, KUUSET JA VALOT

LAPSILLE HEIJASTINLIIVI JA JOULUKALENTERI VELOITUKSETTA! (Huom. rajoitettu erä)

KYMPIN TORILTA

PASSIKUVAT

Kahvinkeitin, voileipägrilli, sauvasekoitin, beauty styler ...

KOSKIKESKUS, KAUPPAKATU 11, ÄÄNEKOSKI 0207 189 800 • POWER.FI • MA-PE 10–17, LA 10–14

Meillä voit maksaa ostoksesi myös osissa! ÄKSÖN -tarjoukset ovat voimassa vain lauantaina 5.12.2020 tai niin kauan kuin tarjoustuotteita riittää.

ÄÄNEKOSKI

ÄKSÖNIÄ KESPORTISSA LA 5.12. -HUIPPUTARJOUKSIA VAIN LA JA LISÄÄ LÖYDÄT MYYMÄLÄSSÄ E9305 RUN IT NAISTEN TRIKOO

DQ3096 E 3S PO MIESTEN HUPPARI

GE0693 YB MH BOS JR HUPPARI

D3925 I LOGO FZ HD BABY COLLEGEPUKU

Kerro lahjaideasi edullisesti seudun jokaiseen kotiin! 17.12. Viimehetken lahjavihjeet ja joulutervehdykset Laittamalla joulutervehdyksesi ÄKSään tuotat samalla jouluiloa seutumme vähävaraisille lapsiperheille ja vanhuksille Soita ja varaa Marjut puh. 040 730 4234 Pirjo puh. 040 565 0971

1990

Ovh 37,95

2990

Ovh 59,95

2490

Ovh 44,95

Keltainen,sininen ja musta

NI SKANEN

ADIDAS TAN TR VERKKAHOUSU SR. 34,90 54,90 JR 24,90 44,95

2990

Ovh 49,95

GE1231 LIN DUFF S VARUSTEKASSI

1490

Ovh 27,95

MA-PE 10–17 LA 10-14 Kauppakatu 11, Äänekoski • 0207 189 800 • niskanen.fi

Hyvää Itsenäisyyspäivää! ULKOTULI 8 H 2 KPL

ULKOTULI 6 KPL 4-6H

LYHTYKYNTTILÄ 12X14H

pkt

HAUTAKYNTTILÄ

3 PKT

2 KPL

kpl

Yksittäin 3,95

ÖLJYKYNTTILÄ 5X48H

pkt

HAUTALYHDYN LÄMPÖKYNTTILÄ KANNAKE 100 KPL X4H

• tekstillä tai kuvalla 65 h

KYNTTILÄT

HAUTAKYNTTILÄ 2X60H

95 2 2 1 95 1 50 2 95 90 50 , , 10 5 7 1 4 95 3 95 95 95 39,- 69,- 19 5 7 50

• Paloaika n.14 h 40x55mm

Sunnuntaina 6.12. suljettu

95 pkt

ÖLJYKYNTTILÄ 6X55H

2 95 3 95

pkt

HAUTAHAUTALYHTY KYNTTILÄ MAAPIIKILLÄ RIPUSTIN

kpl

pkt

ÖLJYKYNTTILÄ 4X120H

ÖLJYKYNTTILÄ 4X96H

pkt

kpl

HYVÄ VALIKOIMA ERILAISIA JOULU JA TUNNELMA VALOJA MEILTÄ!

VALOPALLO KIRKAS VALOKORISTE PANDA LED VALOILLA JA VÄRIÄ VAIHTAVA LIERIÖ • alumiini 60LED • Alumiinilangasta punottu pallo. • Väriä vaihtavat RGB ledit 3,2V 0,06W. • 5 m liitosjohto.

Ø 40 CM

• Alumiiniputkesta tehty lieriö. Sisällä lämmin valkoinen 60 kpl LED valosarja. 1,8 m kirkas johto kytkimellä. Muuntaja IP20. Sisäkäyttöön.

VALOSARJA 24LED KORISTESYDÄN • korkeus 51cm • leveys 45cm • ei sisällä valoja

• 22,5 x 20 x 29,5 cm. • 24 valkoista lediä. • 5 m liitosjohto. • IP44 muuntaja. • Sisä- ja ulkokäyttöön.

pkt

kpl

KYNTTELIKKÖ KYNTTELIKKÖ

• 4 kpl lämmin valkoinen LED. Muuntajalla IP20, vain sisäkäyttöön.

15,-

KÄLLVIK KYNTTELIKKÖ • 7x led 34V, 0,34W. • Johto katkaisijalla 1,5m, valkoinen. • Maalattua puuta. • Mitat n.42x50x12cm. • Sisäkäyttöön.

kpl

• Ø 60mm

VALOSARJA 48LED

100CM

kpl kpl

kpl

KYLÄ VALOILLA

VÄRIÄ VAIHTAVA ALLASVALO • Kiinnitetään magneettisesti vinyyli- tai teräs allasseinään tai käytä kelluvana valona • Neljä valaistusasetusta. • Kauko-ohjattava. • IPX7, vedenpitävä.

10,-

• 120 LED dew drop valopisteellä. • Lämminvalkoinen valo, musta runko • Hauska valoefekti pimeällä • Halkaisija 26 cm • Palloa voi muotoilla mielensä mukaan • Johto 300 cm • Sisäkäyttöön

LED OTSAVALO 5W • 300lm

95 kpl

8 ÄÄNEKOSKI

20,-

kpl

LAHJAPAPERI 70X100CM

2,-

95 pkt

PANDA SUKLAAKONVEHTI 500G

95 ps

5,90/kg

10,kpl

3 RLL

LED MINI KYNTTILÄ 2KPL/PKT

pkt

TÄHTI JOULUVALO

kpl

pkt

MEILTÄ KAIKKEA IHANAA KODIN JOULUUN!

KASVIVALO

JOULUKUUSEN KORISTEPALLOT 12KPL

JOULUKORTIT

PO STITA 14 .12. VI IM EI STÄÄ N Ä M EN NE SS

10 KPL

ERÄ KIRJOJA

5,kpl

Kysy Klarna TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI ark. 8-18, la 9-16, su sulj. 2 54 · 2 02 0 | Ä KS -rahoitusta! puh. 014 523 125 Tarjoukset voimassa 13.12. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.

Onnea Suomi 103v. JOULUSIIVOUKSEEN VILEDA SIIVOUS TUOTTEET

SAUNAN TEHOPESU 500ML

-25% 1

TINTTI RASVAPÖTKÖ

MR MUSCLE UUNIN JA GRILLIN PUHDISTAJA 250ML

99 3,98/l

TALIPALLOSANKO • sisältää 50kpl talipalloja

10,3 KPL

Yksittäin 3,95/kpl

plo

plo 10€/l

KAURALYHDE

1,98/kg

Runsas valikoima, tässä muutama esimerkki, tervetuloa tutustumaan. Monipuolisen ja tasapainoisen koostumuksensa ansiosta Booster takaa riittävän saannin myös vaativissa olosuhteissa.

Black Horse Classic + sopii normaalissa harrastuskäytössä ja treenissä oleville hevosille ja poneille.

VISERTÄJÄ TALIPALLO 4KPL/PKT

2,-

yksittäin 0,80

MEILTÄ MYÖS BLACK HORSE HEVOSEN REHUT

Black Horse Tender on hevosille ja poneille suunniteltu matalatärkkelysinen ja vähäsokerinen täydennysrehu.

79,- 49,3 PKT

kpl

KOTIMAISET TÄYDENNYSREHUT MEILTÄ!

• Teho 120W • 22,2V litiumakku • pölysäiliön suuruus 0,6l • pestävällä suodattimella

INTENSO XS10000 VARAVIRTALÄHDE • valmiiksi ladattu käyttövalmis, lataa älypuhelimet, tabletit, MP3-soittimet ja digikamerat sekä muut USB-liitännällä varustetut laitteet

kpl

0,95/kg

kpl

0,90/kg

0,75/kg

MONIKÄYTTÖ TURVEPEHKU PRIIMUS KUIVIKE 150L Turve+Kutteri

Ä KS | 2 5 4 · 2 02 0 ÄÄNEKOSKI

10,kpl

INTENSO ALU 5200MAH -VARAVIRTALÄHDE • Mukana MicroUSB-kaapeli • ylijännitesuoja, purkautumissuoja, ylilataussuoja ja oikosulkusulake • Li-polymeeri-akku • Ulostulo 1,5A • Mitat 4,0 x 8,4 x 2,2 cm • Paino 188 g

kpl

C-KASETTI BLUETOOTHKAIUTIN RETRO (BT90) • ulostuloteho on 6W • mikrofoni ja kaiutin • akku kestää jopa 5 h • 3,5 mm liitin mukana • 15,5 x 5 x 10 cm, paino 404 g

säkki

199,- 205/55R16 249,209,- 205/60R16 289,219,- 225/45R17 319,239,-

• vihreä ja musta

15,- 10,-

Kysy myös renkaiden vaihtotarjous!

175/65R14 185/65R14 185/65R15 195/65R15

TINTTI JYVÄSYÖTIN 45CM

(24,90)

kpl

säkki

kpl

18 17 14 95 50 5 6 10,90

• Kaksi pyörivää hierontapäätä, molemmissa kaksi pienempää päätä • Infrapunalämmitys • Päällisen voi irrottaa ja pestä • Koko 40 x 40cm • Toimii 12V verkkolaitteella

kpl

sanko

LADATTAVA VARSI-IMURI

SHIATSU HIERONTATYYNY • Kaksi pyörimissuuntaa

ALUSLAKANA EVERYHOME 150X260CM

5,kpl

UUTUUS! GreenMax Winter Grip 2 Esim. 195/65R15 279,-

252 nastaa!

205/55R16 299,-

Eniten nastoja, huippupitoa ja lyhyemmät jarrutusmatkat! Kysy tarjous myös Nyt myös pakettiauton muun kokoisista! renkaat!

TORIKATU 3, 44100 ÄÄNEKOSKI ark. 8-18, la 9-16, su 11-16 puh. 014 523 125 Tarjoukset voimassa 13.12. saakka tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää.

Kysy Klarna -rahoitusta!

Äänekosken Sotaveteraanien puheenjohtaja Markku Louekari ja sotaveteraani Erkki Aalto toivovat, ettei veteraanien perintö sammu koskaan.

Onnea 103-vuotiaalle! Äänekoskella, kuten koko rakkaassa isänmaassamme, alkaa sotiemme veteraanit käydä vähiin. Itsenäisyyspäivän alla on tärkeää muistella itsenäistä Suomea ja sitä, miten itsenäisyys saavutettiin. Marjo Steffansson

aikka itsenäisyyteemme tarvittiin raskaita menetyksiä, on itsenäisyyspäivä iloinen juhla. Juhlapäivä, 6. joulukuuta, alkaa hiljentymisellä ja seppeleenlaskulla sankarihaudoille. Tänä poikkeuksellisena koronavuonna, ei tästä perinteestä tingitä, sillä seppeleenlaskut tehdään jokaisella Äänekosken sankarihaudalla, Konginkankaalla, Suolahdessa, Sumiaisissa ja Äänekoskella. Kaupungin itsenäisyyspäiväjuhla sen sijaan vietetään kotikatsomoista käsin, kun juhla striimataan verkon välityksellä jokaiselle, joka vain haluaa juhlaan osallistua. – Olemme koettaneet saada juhliin nuorempaa väkeä, ja siinä onnistuneetkin. Ohjelma ei ole enää niin pönäkkää, sillä mukana on musiikki-ja tanssiesityksiä. Esimerkiksi seppeleenlaskussa on kahtena vuonna ollut mukana nuoria, On ilahduttavaa, että nuorisovaltuustosta saadaan jokaisen sankarihaudan kunniakäynnille seppeleenlaskija. Äänekosken Sotaveteraanien puheenjohtaja Markku Louekari iloitsee. TUOREIMMAN tiedon mukaan, Äänekoskella on enää vain yhdeksän veteraania. – Tuoreimman tiedon mukaan koko Äänekosken alueella on vain yhdeksän

tunnuksen omaavaa veteraania. Äänekosken Sotaveteraaneissa heitä on Erkki Aalto ja Kalervo Kallioniemi sekä kaksi leskijäsentä, laskee yhdistyksen puheenjohtaja Markku Louekari ja kertoo, että korkein luku oli vuonna 1981, jolloin veteraaneja oli järjestössä 271. 103-VUOTIAS Suomi näyttää 94-vuotiaan Erkki Aallon silmissä erittäin hyvältä. Hän pohtii, kuinka paperiteollisuus on keskeinen hyvinvoinnin tuoja koko Suomelle. – Tulin Äänekoskelle tehtaan palvelukseen vuonna 1959, ensin sulfiittitehtaalle käyttöinsinööriksi ja lähdin Metsä Serlasta tehtaanjohtajana eläkkeelle. Kun Aalto tuli Äänekoskelle tammikuussa 1959, luonnehtii hän Äänekoskea pikku kyläksi. – Äänekoski on kasvanut Metsäliiton kainalossa. Kartonkitehdas toi Äänekoskelle uutta vaurautta työpaikkojen myötä, Metsä Botnia toi taas uutta ja nyt on meillä Metsä Groupin biotuotetehdas. Sitä ei voi kukaan kiistää, etteikö Äänekoski olisi kehittynyt tehtaan myötä. Kun tulin Äänekoskelle, ei satamassa ollut kuin pieni laituri ja muutama soutuvene. Katsokaapa mitä siellä nyt on! Tämä osoittaa sitä, että on tehty töitä ja tienattu. Sellu, paperi ja kartonki ovat olleet aina hyviä palkanmaksajia, Aalto sanoo. MITTARILLA kuin mittarilla mitattuna

näyttää Suomi maailmanlaajuisesti katsottuna hyvältä. – Olemme kärkipäässä, mutta tiedämme ja tunnistamme pulmat. Nuorten pahoinvointi on aihe, joka pelottaa ja hirvittää. Hallitus yrittää oppivelvollisuuden laajentamisella saada yhteiskunnan pudokkaat kiinni jo varhaisessa vaiheessa. Sosiaaliset pulmat heijastuvat moneen asiaan, hallitus puhuu tasa-arvosta, toki siitä on puhuttu jo iät ja ajat. Eriarvoisuuden lisääntymistä pitää pyrkiä vähentämään, mutta tehtävä ei ole helppo, Louekari sanoo. ERKKI AALTO kertoo joutuneensa rintamalle 17-vuotiaana. Kannaksen taisteluissa sekä Viipurin ja Rauman sotasairaaloissa palvelusta kesti aselepoon 4. syyskuuta saakka. Näkyikö eriarvoisuus silloin? – Olin kutsunnoissa tammikuussa 1944, tuolloin olosuhteet olivat niin alkeelliset, ja koko elämä oli huomattavasti alkeellisempaa: ei ollut autoja ja asunnot olivat pienet. Nuorten pahoinvointi on mielestäni kiinni vanhemmista: jos vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsistaan, niin he kaikki menestyvät. Nuorten pahoinvointi on elintasomme nousun seurasta, se on funktio siitä, Aalto napauttaa. KORONAN vuoksi perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanotto Presidentin

linnassa on peruttu. Linnan juhlat ovat yhdistäneet meidät suomalaiset televisioiden ääreen, ja näin tapahtuu myös tänä poikkeuksellisen aikana, kun juhlallisuudet nähdään tv-vastaanottimista tai mobiililaitteista. Juhlia isännöi tasavallan presidentti puolisoineen – tällä kertaa ilman juhlavieraita. Tämän vuoden Linnan juhlat tulevat pitämään sisällään perinteiden painotusta ja kunnioitusta sekä nuorten mielipiteiden esilletuontia. Koronasta huolimatta, me jokainen voimme sytyttää kaksi kynttilää ikkunalle sunnuntaina kello 18. Kynttilöissä ja niiden määrässä piilee perimätiedon mukaan monenlaista symboliikkaa, mutta ehkä se jokaiselle läheisin ajatus on, että toinen kynttilä kuvaa kotia, toinen isänmaata. Veteraanijärjestöt ovat siirtymässä perinneaikaan. Yhdistykset pyrkivät lisäämään yhteistyötä koulumaailman kanssa. – Pienillä teoilla esimerkiksi kynttilän tai kukan vieminen luokan kanssa sankarihaudalle juhlapäiviä edeltävänä koulupäivänä olisi hyvä askel perinteen siirtämiseen nuorille. Näin saisimme nuoret kiinnostumaan veteraanien perinteestä, sillä se ei saa hämärtyä koskaan, Aalto ja Louekari sanovat. Äänekosken itsenäisyyspäiväjuhlat verkossa 6.12. klo 13 alkaen.

2 54 · 2 02 0

| Ä KS

KIMMO SUONIEMI

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

KESKI-SUOMEN

Seitsemän kysymystä Sinuhelle Koronakriisi kurittaa kuntataloutta ja luo paineita myös Jyväskylälle. Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimolla on toive maan hallitukselle: Antakaa kunnille työrauha. Sivu 5

KOKOOMUS KESKI-SUOMI | SYKSY 2020

Opintotuen tulorajat nakertavat työhaluja

Ilmastotyö tehdään kunnissa

Opiskelija Anna Pärnänen laskee tarkkaan, kuinka paljon kannattaa tehdä töitä. Opiskelijat toivovat tulorajojen nostoa. Sivu 6

Jokainen investointipäätös on myös ilmastoteko, Kuntaliiton Minna Karhunen muistuttaa. Sivu 3

2 UUSI AALTO

IIDA LIIMATAINEN

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

PÄÄKIRJOITUS EEVA-KAISA ROUHIAINEN

Yrittäjä pitää Suomen liikkeessä

Kirjoittaja on Keski-Suomen Kokoomuksen toiminnanjohtaja.

uusi aalto

Ohitetut sote-asiantuntijat

iime aikoina on uutisoitu runsaasti sairaanhoitajien uranvaihtoaikeista. Kuten Sairaanhoitajaliiton myös Tehyn teettämät kyselyt jäsenilleen ovat tuoneet hyvin samankaltaisia tuloksia esille. Yli puolet Sairaanhoitajaliiton koronakyselyn vastaajista on miettinyt alanvaihtoa koronapandemian aikana. Alanvaihtoa suunnittelee aktiivisesti miltei puolet (48 %) vastaajista, selviää Tehyn syyskuussa jäsenilleen teettämästä kyselystä. Tehyn jäsenistöön kuuluu myös lähihoitajia. Kyselyt on tehty koronapandemian aikana ja niissä näkyvät korkea ammatillinen riski sekä raskas työmäärä. Toisaalta korona on lisännyt ammattiylpeyttä ja kokemusta hoitotyön merkityksellisyydestä. Hoitajien tarve lisääntyy koko ajan. Suomi vanhenee ja hoidon ja hoivan tarve kasvavat sen myötä. Ikääntymisen tsunami on tunnistettu, mutta toimet puuttuvat. Samaan aikaan alalla olevat hoitajat vanhenevat. Sairaanhoitajat ovatkin työvoimapula-ammattien listalla mitalisijoilla. Hoitajapulasta on puhuttu vuosia ja tänä vuonna puhe on entisestään kiihtynyt. Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta kiinnostus hoitoalaa kohtaan on laskussa. Miksi näin? Pitäisikö huomio kohdistaa myös meihin, jotka alalla jo olemme, jotta me siellä myös pysymme. Olen ollut sairaanhoitaja 25 vuotta eli yli puolet elämästäni. Olen saanut tehdä monenlaista työtä erilaisissa työyhteisöissä. Olen viihtynyt kaikissa työ-

tehtävissäni. Mutta on myös aina tullut aika jatkaa matkaa ja katsoa uutta. Olen käyttänyt aikaani ja yhteiskunnan varoja kouluttautuakseni työn ohella. Olen ylpeä ammatistani, osaamisestani ja kokemuksestani. Miksi kuitenkin mietin, kuten niin moni kolleganikin, mitä muuta voisin tehdä työkseni? Syksyn kyselyissä kipukohtina esille ovat nousseet koettu hoitotyön arvostuksen puute, henkinen ja fyysinen kuormittavuus sekä resurssien riittämättömyys. Suurimpana huolenaiheena nähdään kuitenkin palkan vastaamattomuus työn kuormittavuuteen ja vaativuuteen nähden. Sairaanhoitajien eettisissä ohjeissa todetaan muun muassa, että sairaanhoitajat osallistuvat ihmisten terveyttä, elämän laatua ja hyvinvointia koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Tämä velvoittaa minua ja kollegoitani osallistumaan myös valmisteilla olevan sote-uudistuksen yhteiskunnalliseen keskusteluun, mikäli vain kutsu kuuluisi. Tähän asti valmistelua on tehty pienessä piirissä ja entiselle pohjalle. Pyritäänkö nyt tuomaan valmis esitys sellaisenaan nieltäväksi, vaikka meitä on kentällä tuhansia alan ammattilaisia ja osaajia valmiina kertomaan hyvistä, taloudellisista ja potilaslähtöisistä käytänteistä? Sairaanhoitajissa on suuri yhteiskunnallinen potentiaali, joka jää hyödyntämättä. Johtajuus, palkka ja työssä jaksaminen kuntoon, niin voimme kaikki paremmin! Asioiden hoitaminen vaatii poliittista päätöksentekoa. Kirjoittaja on Keski-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja.

KOLUMNI LOTTA AHOLA

Julkaisija: Keski-Suomen Kokoomus ry Kustantaja: Kansalliskustannus Oy Vastaava päätoimittaja: Eeva-Kaisa Rouhiainen Toimitussihteeri: Karoliina Saraste Taitto: HANK Toimituksen osoite: Kauppakatu 5, 40100 Jyväskylä Puhelin: 0207 488 488

www.keski-suomenkokoomus.fi @kskokoomus

MIKKO MÄNTYNIEMI

uomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaksi nousi jyväskyläläinen Petri Salminen. Sydämelliset onnittelut Petri! Vastuu harteilla on painava, mutta työ yrittäjyyden puolesta on palkitsevaa. Viimeisin yrittäjägallup (Kantar TNS) piirtää erilaisen kuvan yrittämisen tulevaisuudesta kuin vielä vuosi sitten. Kevään lockdown, pitkittynyt koronatilanne sekä hallituksen vatulointi tehdä yrittäjiä tukevia päätöksiä ovat vaikuttaneet merkittävästi kannattavuuteen. Maksuvaikeuksissa on 14 prosenttia, lopettamista pohtii yhdeksän prosenttia ja konkurssiuhkaa kokee neljä prosenttia yrityksistä. Joka kymmenes kertoo tarvitsevansa lykkäyksiä maksuihin ja veroihin. Erityisesti olen huolissani suomalaisten ravintola- ja matkailuyritysten tilanteesta. Esiintyvien taiteilijoiden hätähuudot ovat kaikuneet korvissa jo pitkään. Yrittäjät ovat kuitenkin sitkeitä ja tulevaisuuteen uskovia. Peräti 83 prosenttia vastaajista arvioi, että yrityksen työntekijämäärä pysyy syksyllä ennallaan ja neljä prosenttia uskoo työllistävänsä lisää. Kaupan alalla joka viides yritys on lisännyt myyntiään, kun ihmiset ovat uskaltautuneet ostoksille. Jotta tilanne paranee, tarvitsemme yrittäjien lisäksi uskonvahvistusta asiakkaille. Ketterä yrittäjä keksii keinot muuntaa palvelukonseptia tilanteiden mukaan ja rohkea asiakas kannattelee yhteiskuntaamme käyttämällä suomalaisia palveluja ja matkustamalla kotimaassa. Vielä huhtikuussa yrittäjät antoivat hallitukselle arvonsanan ROHKEA 7,6, mutta arvosana on laskenut vuoden edetessä. Nyt se on tasan 7. ASIAKAS Sama suunta on yrittäjien puolueKANNATTELEE kannoissa. Vasemmistohallituksen puolueet keskusta ja vihreät ovat YHTEISKUNTAA menettäneet yrittäjien kannatusta, VALINNOILLAAN. yrittäjägallup paljastaa. Kokoomus on edelleen selkeästi johtava yrittäjäpuolue. Yrittäjistä 42 prosenttia ilmoitti kannattavansa kokoomusta. Tämä vahvistaa sen, että kokoomus on ja tulee aina olemaan yrittäjien ja työn puolue. Ero seuraavaan on merkittävä, sillä perussuomalaisten kannatus on yrittäjien keskuudessa 21 prosenttia. Yrittäjägallup osoittaa, että korona muuttaa pysyvästi työelämää. Lähes 100 000 yritystä aikoo lisätä etätyötä pysyvästi ja työtyytyväisyys on etätyön myötä lisääntynyt. Suomalaiseen mielenalaan sopii työskentely kotisohvan nurkassa pieruverkkareissa. Pienten kotitöiden tekeminen työnteon välissä auttaa aivoja palautumaan seuraavaa työsykliä varten. Yhteisöllisyys voi etätöissä kärsiä, mutta hyödyntämällä uusia kanavia voimme kahvitella etänä tai tavata kavereita punaviinilasillisen ääressä teamsissa. Puhelinkin on keksitty jo 150 vuotta sitten, kiitos Antonio Meuccin. Luovuutta tarvitaan myös loppuvuoden juhlakaudella. Itsenäisyyspäivä on erilainen kuin viime vuonna. Mutta niin olivat myös vappu ja juhannus. Ja niin on tuleva joulukin. Perinteet ovat saaneet uusia muotoja ja osa näistä tuli jäädäkseen. Niin muuttuu maailma, Eskoseni. Hyvää itsenäisyyspäivää.

UUSI AALTO 3

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

SUOMEN KUNTALIITTO

Kuntapalvelut joutuvat tarkkaan syyniin Tuleville kuntapäättäjille ei ole luvassa helppoa valtuustokautta. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pitää juuri tästä syystä tulevia kuntavaaleja erityisen tärkeinä.

dessä olevat kuntavaalit ovat hirmuisen tärkeät. Ovatkohan ne olleet koskaan niin tärkeät kuin nyt, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen pohtii. Keväällä valittavat kuntien luottamushenkilöt ovat monella tapaa uuden edessä. Monella kunnalla meni kurjasti jo ennen koronaa, mutta epidemian leviäminen on kurittanut kuntia ennennäkemättömällä tavalla. Samaan aikaan työn alla oleva sote-uudistus myllää kuntien roolia, eivätkä ikuisuuskysymykset kuten väestön ikääntyminen, vauvakato tai asukkaiden pakkautuminen kasvukeskuksiin helpota tilannetta. Kuntaliitto kysyi elokuussa suurimpien kuntien talousjohtajilta arvioita siitä, millaisen jäljen koronakriisi jättää kuntatalouteen. Arvio koronan aiheuttamasta talouskurimuksesta on kuntien mukaan ensi vuonna noin 1,7 miljardia euroa. Valtaosa eli hieman alle 1,4 miljardia euroa heikentymisestä selittyy tulojen, kuten vero-, maksu- ja myyntitulojen heikkenemisellä. Menojen arvioidaan kasvavan 250 miljoonaa euroa. Ja vaikka hallitus on luvannut kunnille mellevät koronatuet, Karhunen muistuttaa, että tuki on väliaikaista. Jo viime vuosi oli Karhusen mukaan kuntien mittaushistorian synkin eli suuri osa kunnista teki negatiivisen tilinpäätöksen. Monissa kunnissa rahat eivät riittäneet edes arjen pyörittämiseen eli niin sanottuihin käyttömenoihin, saatika sitten investointeihin. – Tästä vuodesta odotettiin pientä hengähdystaukoa, kun uusi hallitus lupasi palauttaa kuntien valtionosuudet aiemmalle tasolle. Toisin kävi, Karhunen sanoo.

Uusia tehtäviä Suomessa on tällä hetkellä 310 kuntaa. Ne huolehtivat asukkaidensa palveluista kuten kouluista, terveydenhuollosta,

katuverkosta, liikuntapaikoista, kirjastoista, varhaiskasvatuksesta, viheralueista, kevyenliikenteen väylistä, ikäihmisten hoivasta, kunnallistekniikasta ja yritysten toimintaedellytyksistä. Kaikki, mikä koskettaa ihmisten tavallista arkea, liittyy tavalla tai toisella kuntaan. Minna Karhunen muistuttaa, että kuntien lakisääteisten tehtävien määrä on kasvanut hallituskausi hallituskaudelta. Velvoitteet kunnille ovat samat, oli kunta sitten päiväkotipaikkoja kiivaasti rakentava kasvukeskus pääkaupunkiseudun kupeessa tai työpaikkakadosta kärsivä maaseutukunta, jonka kylänraittia hallitsee rollaattoriralli. Tuorein esimerkki kunnille annetuista uusista tehtävistä on hoitajamitoituksen nostaminen ympärivuorokautisessa hoidossa 0,7:ään. Laki tuli voimaan 1. lokakuuta. Laki oppivelvollisuuden pidentämisestä ja maksuttomasta toisesta asteesta on taas parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. – Nämä uudet tehtävät toki rahoitetaan täysimääräisesti, mutta olemme Kuntaliittona tosi huolissamme julkisen talouden velkaantumisesta. Se on niin valtavaa, että nyt pitäisi oikeasti pysähtyä miettimään, mitä palveluita meillä on oikeasti varaa tarjota.

Valtuutetun vastuu Karhusen mukaan kunnat eivät tarvitse enää yhtään uusia tehtäviä, ja vanhojakin saisi karsia pois. Tämä on kuitenkin osoittautunut useista yrityksistä huolimatta hankalaksi harjoitukseksi. Karsimisen sijaan Kuntaliito kurkistaisikin tehtävien sisälle ja lisäisi alueellista soveltamista. – Voisiko esimerkiksi kelpoisuusvaatimuksia pohtia alueilla, joilla on muutenkin vaikeuksia saada työtekijöitä. Tai täytyykö rakentamisen normit olla joka puolella Suomea samat. Kunnissa tiedetään parhaiten, miten oman alueen asukkaat tulevat hoidetuksi ja palvelluksi, Karhunen vakuuttaa. Sama vika on Karhusen mukaan myös hallituksen valmistelemassa soteuudistuksessa. Hallitus on esittämässä

mallia, jossa koko maassa sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan keskitetysti maakunnan tai kuten uusi sotetermi kuuluu, hyvinvointialueen kautta. Muutos on merkittävä, sillä tällä hetkellä sotemalleja on niin monta kuin on kuntaakin. – Meillä on yksityisen sektorin, järjestöjen ja kuntien yhteistyöllä rakennettu paikallisiin olosuhteisiin sopivat palvelut, mutta jatkossa näin ei voi enää tehdä. Vähän kuin annettaisiin kaikille samankokoiset sukkahousut henkilöstä riippumatta, hän vertaa. – Kunnilla ei ole tämän jälkeen mahdollisuutta vaikuttaa nykyisen kaltaisesti omiin palveluihinsa, vaan maa-

– Toivottavasti saamme kunnanvaltuustoihin eri taustoista tulevia, vastuuntuntoisia ihmisiä, jotka ymmärtävät eurojen päälle. Näin päätöksistä tulee parhaita mahdollisia, Minna Karhunen kannustaa.

KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN MÄÄRÄ ON KASVANUT HALLITUSKAUSI HALLITUSKAUDELTA.

kunta sanelee ministeriöstä saamiensa ohjeiden mukaan miten toimitaan. Seuraavalle valtuustokaudelle ei siis ole luvassa helppoja kokouksia, mutta taatusti mielenkiintoisia. Karhunen huomauttaa, että sen sijaan, että rahaa olisi mielin määrin laitettavaksi mukaviin hankkeisiin, uudet valtuuteutut joutuvat priorisoimaan ja poissulkemaan asioita. Enää ei riitä, että lähtee luottamustehtävään pelkästään vastustamaan leikkauksia, sillä kaikkia palveluita joudutaan puntaroimaan tarkkaan. Samalla uudet valtuutetut pääsevät rakentamaan uudenlaista kuntaa, kun kunnan suurin menoerä, sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan hoidettavaksi. – Kuntapäättäjät joutuvat seuraavalla valtuustokaudella miettimään, mitkä ovat oikeasti tärkeitä asioita, sillä raha ei yksinkertaisesti riitä kaikkeen. Mutta vaikka tulevalla valtuustokaudella on vain vaikeita tehtäviä tarjolla, kannattaa olla mukana niissä pöydissä, missä kompromissit tehdään, Karhunen sanoo. HENRIIKKA PULLI

Ilmastovaikuttaja valitsee kunnan KESKUSTELU ilmastonmuutok-

sesta on jäänyt koronakriisin varjoon, mutta kuntavaaleissa on mahdollisuus olla todellinen ilmastovaikuttaja. Jos nuorena haluaa tehdä merkityksellistä työtä tai olla päätöksentekijänä, paras paikka siihen työhön löytyy kunnan teknisestä lautakunnasta, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vinkkaa. – Ilmastonmuutos nousee kunnissa keskusteluun erityisesti investointien kautta. Elinkaaren päässä olevat kiinteistöt ja niiden korvaaminen, julkisten rakennusten lämmitysmuodot,

liikenteen ratkaisut, kaavoitus - näillä kaikilla on valtavan iso merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa, Karhunen listaa. Kunnissa on meneillään jo nyt mittavia päästötalkoita, ja moni kunta on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali seuraavalla vuosikymmenellä. Esimerkiksi erityiseen Hinku-verkostoon kuuluu Suomessa on jo 73 kuntaa. Verkostoon kuuluvat kunnat ovat asettaneet tavoitteekseen 80 prosentin päästövähennyksen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

Karhunen muistuttaa, että EU:n elvytysrahaston tukieurot on tarkoitettu juuri ilmastopäästöjen vähentämiseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Mobiilit kirjastot, etälääkäripalvelut, paikkariippumattomat työt ja muut vastaavat uudet tavat toimia tulisi ottaa kunnissakin käyttöön osana palveluiden kehittämistä ja ilmastotalkoita. – Esimerkiksi keväällä tapahtunut etäopetukseen siirtyminen oli hyvä esimerkki, millaista osaamista kunnista löytyy, Karhunen sanoo.

4 UUSI AALTO

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

Kuntavaalit tuo päätöksenteon lähelle KOLUMNI VILLE VÄYRYNEN EEVA-KAISA ROUHIAINEN

nsi kevään kuntavaalit ovat jälleen kulman takana tuloillaan. Viihdearvoltaan ne eivät tule vastaamaan juuri käytyjä USA:n presidentinvaaleja. Keskustelu tulee olemaan huomattavasti laimeampaa ja toivottavasti asiapitoisempaa. Eroja puolueiden tai ehdokkaiden välille voi olla jopa hankala löytää etenkin kuntatasolla, sillä paikallistasolla näkemyserot usein tasoittuvat. Puolueiden valtakunnalliset linjauksetkaan eivät välttämättä peilaa tarkasti yksittäisten ehdokkaiden näkemyksiä. Suurin osa on puolueensa kuitenkin syystä valinnut ja kyllä ne sävyerotkin sieltä kaivettavissa ovat. Kuntalaisen kannalta juuri nämä vaalit ovat tärkein väline päästä vaikuttamaan jokapäiväiseen elämään ja arkiympäristöön. Nyt valitaan päättäjät neljäksi vuodeksi muun muassa paikallisille kaavoitusratkaisuille, kouluverkoille, kunnallisille investoinneille, hoivapalveluille ja ainakin toistaiseksi terveydenhuollon palveluille. Kuntavaalit tuovat päätöksenteon lähelle meitä jokaista asuinpaikasta riippumatta. Siksi tästä on hyvä ihmisen innostua. Itse odotan sekä ammattini puolesta että Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen puheenjohtajana, miten mahdollinen soteratkaisu vaikuttaa lähivuosien kuntakenttään. Vaikka luottaisi lain läpimenoon, ei kunnissa kannata jäädä vain odottamaan mitä tuleman pitää. Toimintakykyinen, hyvin johdettu ja työntekijöistään huolehtiva terveydenhuollon yksikkö näyttäytyy houkuttelevana toimipisteenä myös tulevan hyvinvointialueen/maakunnan suuntaan.

Vaaleihin on aikaa runsaat neljä kuukautta. Nyt on hyvä aika etsiä itselleen sopivaa puoluetta ja ehdokasta kuntavaaleihin. Peilata näiden arvoja ja linjauksia omiin ajatuksiin sekä paikallisiin tarpeisiin. Kun tilaisuus tulee, kannattaa ehdokkaita myös jututtaa ja etenkin haastaa sekä esittää hankaliakin kysymyksiä. Siitä he innostuvat ja siksi ovat mukaan lähteneet. Myös potentiaalisia ehdokkaita kannattaa yllyttää mukaan ja vaikkapa ”ilmiantaa” poliittisten paikallisyhdistysten aktiiveille. Ehkä se olet sinä itse? Löytyisikö sinulta motivaatiota lähteä kuntavaaliehdokkaaksi? Voin suositella kuntapolitiikkaa lämpimästi. Se antaa kattavan kuvan paikallisista päätöksentekoprosesseista, taloudellisista realiteeteista näiden takana sekä erinomaisen kanavan päästä aidosti vaikuttamaan paikalliseen arkeen. Myöskään verkostoitumisen merkitystä ei voi väheksyä. Toivotan kaikille puolueille tasavertaisesti onnea ehdokaslistojen täyttämiseen ja odotan innolla tulevan talven paikallispoliittisia keskusteluita. Näin saamme parhaat mahdolliset lähtökohdat asukkaidensa näköisten kuntien rakentamiseksi. Kirjoittaja on kokoomuksen varakansanedustaja ja kirurgi.

Kansanedustaja Paula Risikko ja kirurgina työskentelevä Ville Väyrynen vaihtoivat elokuussa ajatuksia muun muassa soteuudistuksesta Jyväskylässä keskussairaalan edustalla.

VOIN SUOSITELLA KUNTAPOLITIIKKAA LÄMPIMÄSTI.”

UUSI AALTO 5

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

KIMMO SUONIEMI

Sinuhe Wallinheimo muistuttaa, ettei suunnitteilla oleva Hipposhanke kosketa pelkästään Jyväskylää, vaan sen vaikutukset heijastuisivat koko maakuntaan.

Mikä on tärkein päätöksesi kuntapäättäjänä, Sinuhe? Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo valittiin ensimmäisen kerran Jyväskylän kaupunginvaltuustoon vuonna 2008. Kysyimme Wallinheimolta seitsemän kysymystä Jyväskylän ja Keski-Suomen politiikasta.

Sinuhe Wallinheimo, olet toiminut Jyväskylän valtuutettuna vuodesta 2008. Vuosien varrella, mikä on ollut tärkein päätös, mitä olet ollut tekemässä? – Paljon on tehty ja myös jäänyt tekemättä. Ehkä isossa kuvassa suurin päätös oli se, että vahvalla sinipunayhteistyöllä saatiin Jyväskylän talous tasapainoon viime valtuustokaudella (2012–2017). Silloin löytyi hyvä yhteistyö ja tekemisen meininki. Valitettavasti poliittiset valtasuhteet tällä vaalikaudella lopettivat tuon hyvän kehityksen ja jo ennen koronakriisiä oli selvää, että Jyväskylän talous vaatii taas ison sopeuttamisohjelman.

Miten yhdistät kansanedustajan työn ja kuntapolitiikan? – Ainoana kokoomuksen keskisuomalaisena kansanedustajana eduskuntatyö vie ymmärrettävästi aikaa. Mutta esimerkiksi valtuuston kokoukset ovat maanantaisin, jolloin eduskunnassa ei ole istuntoja ja myös JAMK:n kokoukset sijoitetaan niin, että pystyn täysipainoisesti hoitamaan luottamustehtäväni. Työtäni valtuutettuna on helpottanut se, että meillä on erittäin hyvä kokoomuksen valtuustoryhmä, jolla riittää substanssiosaamista. Itse olen pystynyt keskittymään isojen ratkaisujen nivelkohtiin, joissa tarvitaan esimerkiksi

valtion avustusta. Näitä ovat olleet muun muassa Keski-Suomen museon peruskorjaus, lukuisat liikuntapaikat tai jopa isot infrahankkeet kuten KirriTikkakoski -moottoritie.

Mikä on seuraava kehittämiskohde terveyden ja liikunnan saralla Keski-Suomessa? Selvää on, että valtuuston myönteisen päätöksen jälkeen Hippos-hanke on saatava neuvotteluiden päätteeksi maaliin. Tämä ei ole pelkästään Jyväskylän hanke, vaan kyllä liikuntapaikat ja osaamisklusteri heijastuisi koko KeskiSuomeen. Toteutuessaan Hippos toisi verotuloina valtiolle ja Jyvässeudulle kymmeniä miljoonia, ja rakentamisen työllisyysvaikutus olisi lähes 2000 henkilötyövuotta. Myös toteutuessaan se työllistäisi noin tuhat henkilöä juuri osaamisalueelle, jossa meillä muutenkin on valtakunnantason osaamista.

Miten huolehdimme siitä, että Keski-Suomen kunnat pysyvät elinvoimaisena? – Kuntien on ainakin nyt panostettava yritysten selviämiseen koronakriisistä. On kaikkien etu ja olennaista myös kuntien rahoituspohjalle, että yritykset selviävät tämän vaikean vaiheen yli ja kykenevät työllistämään. Elinvoima tarvitsee kuntiin omat

puolustajansa. Kuntien vaikeassa tilanteessa niissä tarvitaan päättäjiä, jotka näkevät koronakriisin yli ja jotka eivät tyydy esimerkiksi talouden tasapainottamiseksi standardiratkaisuihin, eli joko verojen korottamiseen tai kansalaisille tärkeiden palveluiden leikkaamiseen, sillä molemmat tiet vievät lopulta myös kunnilta elinvoiman. Hallituksen pitäisi antaa nyt myös kunnille työrauha. Nyt ei ole aika säätää kunnille uusia velvoitteita vaan keventää niitä.

Mitä kunnat voisivat tehdä ympäristön hyväksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi? – Kaikilla kunnan toimialoilla tehdään joka päivä päätöksiä, joilla on ilmastovaikutuksia. Ilmastonmuutoksen selättäminen vaatii kuntatasollakin systeemistä muutosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien omat päätökset kytkeytyvät niin yhteiskunnan rakenteisiin, talouteen, teknologiaan kuin osittain elämäntapoihinkin. Tarvitsemme muutoksia jatkossa kuntien energiantuotantoon, teollisuuteen ja asumiseen, joissa pääosa päästöistä syntyy.

Kierrät paljon maakuntaa niin vaalien aikaan kuin vaalien välillä. Mitä ihmisten kohtaamiset ovat antaneet sinulle? – Paljon hyviä kokemuksia. Ennen

kaikkea ne ovat opettaneet minua arvostamaan meitä keskisuomalaisia sekä heidän asioitaan ja huoliaan. Ja totta kai näillä kierroksilla kyllä myös kuulee ja aistii sen tunnelman, miten meillä Suomessa yleensä menee. Esimerkiksi viime vaalikaudella, kun Keski-Suomi pääsi monen vuoden jälkeen kasvuuralle, oli mukavaa saada palautetta hyvin tehdystä työstä. Vastaavasti tämän koronakriisin aikana niissä harvoissa kohtaamisissa keskisuomalaisten huoli omasta ja erityisesti lähipiirin tulevaisuudesta on ollut suurta.

HALLITUKSEN PITÄISI ANTAA NYT KUNNILLE TYÖRAUHA.”

Kuvitellaan, että on vuosi 2050 ja katselet Keski-Suomea. Mitä toivot silloin näkeväsi? – Haluaisin nähdä lapseni ja lapsenlapseni asuvan vielä Keski-Suomessa. Silloin tietäisin, että Keski-Suomen elinvoima on vielä pitänyt globaalissa kilpailussa. Olisi upeaa nähdä myös Jyväskylä koko Pohjoismaiden johtavana liikunta- ja hyvinvointipääkaupunkina ja Keski-Suomi maailman biotalousklusterin veturina. EEVA-KAISA ROUHIAINEN

6 UUSI AALTO

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS ESSI JÄÄLINNA

56 % opiskelijoista opiskelee työn ohessa. LÄHDE: TILASTOKESKUS - TULONJAKOTILASTO 2018

essään tulorajoja. Opiskelijan kannustimet työskennellä ovat luonnollisesti heikot, jos lisätyötä tekemällä käteen jää lopulta vähemmän rahaa kuin tekemättä mitään. Opiskelijoiden tulotason laskemisen lisäksi selvityksessä esitetään hieman yllättävä arvio siitä, että tulorajat saattavat vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden lisäksi myös valtion kukkaroon. Vaikka tulorajojen myötä opintotukea maksetaan hieman harvemmille kuin muuten maksettaisiin, niin tulorajojen vuoksi opiskelijat rajoittavat omaa työntekoaan. Tämä taas vaikuttaa välillisesti valtion keräämiin verotuloihin, kun opiskelijoilla on vähemmän tuloja joita valtio voisi verottaa.

Ongelmat korjattavissa

Järjestelmä nakertaa opiskelijoiden työhaluja Opintotuen nykymuotoiset tulorajat tekevät työnteosta monille opiskelijoille käytännössä kannattamatonta.

uomessa korkeakouluopiskelijoille maksetaan muiden Pohjoismaiden tapaan opintotukea, jonka tarkoituksena on turvata pienituloisten opiskelijoiden taloudellinen tilanne opiskelujen ajan. Tuen määrä vaihtelee, mutta se on ilman asumistukea tavallisesti noin 250 euroa kuukaudelta. Jotta opintotuki kohdistuisi nimenomaan heikkotuloisten tueksi, on Suomessa opintotukeen liitetty tiukat tulorajat, jotka ylitettyään opiskelija joutuu maksamaan tukia takaisin. Esimerkiksi tavalliset yhdeksän tukikuukautta vuodessa nostava opiskelija saa tienata nykyään hieman yli tuhat euroa kuukaudessa tai hänen on maksettava jo saamiaan tukia takaisin.

Ajatus tulorajojen takana on looginen: hyvätuloiset opiskelijat eivät tarvitse opintotukea, sillä he tienaavat riittävästi elämiseen ilman tukeakin. Nykyisiin

29 %

täysi-ikäisisistä opiskelijoista on pienituloisia. LÄHDE: TILASTOKESKUS - TULONJAKOTILASTO 2018

tulorajoihin liittyy kuitenkin paljon erilaisia ongelmia, jotka aiheuttavat harmia sekä opiskelijoille että koko tukijärjestelmää rahoittavalle yhteiskunnalle.

Anna Pärnänen joutuu laskemaan, kuinka paljon töitä kannattaa tehdä.

Takaisinmaksu rokottaa Ongelmien kirjo tulee hyvin esille Palkansaajien tutkimuslaitoksen vuonna 2019 toteuttamassa Opintotuen tulorajat -selvityksessä, jossa käytiin perusteellisesti läpi tulorajoihin liittyviä ongelmia. Selvityksen mukaan keskeisin ongelma syntyy siitä, että Suomessa ainoana Pohjoismaana opiskelija voi joutua tulorajan ylitettyään maksamaan enemmän tukia takaisin kuin opiskelija ansaitsi tehdessään ylimääräistä työtä. Opiskelija voi siis kirjaimellisesti menettää rahaa työskennellessään lisää. Selvityksen mukaan monet opiskelijat lopettavatkin työnteon lähesty-

Ratkaisuksi tulorajojen aiheuttamiin ongelmiin selvityksessä esitetään joko tulorajojen poistamista kokonaan, niiden huomattavaa korotusta tai opintotuen takaisinperinnän muuttamista liukuvaksi lisäveroksi. Ratkaisuehdotuksista kaksi ensimmäistä ovat melko selkeitä. Tulorajojen poistaminen kokonaan poistaisi myös tulorajoihin liittyvän taktikoinnin. Selvityksessä tulorajojen poistamisen ongelmana pidettiin kuitenkin sitä, että samalla myös harvat todella hyvätuloiset opiskelijat pääsisivät tuen piiriin. Tämän vuoksi selvityksessä ehdotettiin näistä kahdesta ratkaisuksi mieluummin tulorajojen huomattavaa korottamista, esimerkiksi puolella nykyisestä. Tällöin tulorajoihin liittyvä taktikointi vähenisi huomattavasti nykyisestä, mutta poikkeuksellisen hyvätuloiset eivät edelleenkään saisi opintotukea. Kolmantena ratkaisuehdotuksena selvitys tarjoaa opintotukien takaisinperinnän muuttamista lisäveroksi. Käytännössä tämä tarkoittaisi liukuvaa mallia, jossa tulorajan ylittävästä tulosta maksettaisiin korkeintaan opintotuen kokonaissummaa vastaavaa lisäveroa, mutta tukia ei perittäisi takaisin. Tällainen malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, jossa selvityksen mukaan peritään 61 prosentin lisäveroa tulorajan ylittävistä ansioista. Näin työnteko säilyy kannattavana myös tulorajan ylittämisen jälkeen, mutta lisävero palauttaa lopulta hyvätuloisten opiskelijoiden opintotuen liukuvasti takaisin valtiolle. HENRIK WACKER

Opiskelija laskee, mikä kannattaa JYVÄSKYLÄLÄINEN Anna Pärnänen joutuu miettimään tarkkaan töiden ja opintojen tasapainottelua. Pärnänen opiskelee politiikkaa Iso-Britanniassa, mutta lakkojen ja koronan takia on suorittanut opinnot suurimmaksi osaksi Suomessa. Opintojen ohessa hän tekee osa-aikaista työtä Verso Baari & Keittiössä tarjoilijana. – Käyn töissä kattaakseni opiskelun kulut, esimerkiksi ulkomailla opiskellessa asumistuki on pienempi sekä lukukausimaksut ovat kalliita. Töitä on nyt koronan takia ollut vähemmän, mutta normaalisti työni määrä vaihtelee sairasloman sijaisuuksista täysi-

tuntisiin viikkoihin. Töissä käyminen on myös mahtavaa vaihtelua akateemiseen opiskeluuni, ja nautin suuresti työstäni, Pärnänen kertoo. Monen opiskelijan tapaan Pärnäsen on tarkkailtava tulorajoja. Työtä ei voi vastaanottaa niin paljon, kun kalenteriin mahtuisi. – Olen oikeutettu yhdeksään tukikuukauteen, eli tulorajani on noin 12 000 euroa vuodessa. Koska kesälomalla on aikaa tehdä huomattavasti enemmän töitä, se tarkoittaa että melkein puolet tuosta summasta tulee tienattua jo silloin. Joululoman kiireessä tuli taas enemmän tunteja.

Jouduinkin pyytämään palkanmaksun seuraavan vuoden puolelle, jotta tukeani ei perittäisi pois. Maksan opintolainaani pois ja useiden satasien kertamätkyt tulorajojen vuoksi aiheuttaisi turhaa harmia, Pärnänen muistelee viime vuotta.

Tulorajojen nosto tavoitteena Kokoomus hyväksyi viime syyskuussa pidetyssä puoluekokouksessa tavoiteohjelman. Puolueen mielestä työn teettämisen ja vastaanottamisen pitää aina olla kannattavaa. Tämän vuoksi tavoiteohjelmaan on kirjattu selkeästi se, että kokoomuksen

tavoitteena on nostaa opintotuen tulorajoja 50 prosentilla. – Tulorajoja ei ole tarkasteltu yli 12 vuoteen, eikä ne huomioi opintojärjestelmämme kehitystä, Pärnänen muistuttaa. Opintoja tehdään paljon joustavammin ja monimuotoisemmin, mikä on mahdollistanut töiden tekemisen vapaammin kuin aikaisemmin. Läsnäoloa ei enää vaadita ja kursseja voi suorittaa pitkälti haluaminaan aikoina. Kokoomuksen aloite on tärkeä, jotta saamme tukijärjestelmämme entistä paremmin vastaamaan nykypäivän tarpeita. EEVA-KAISA ROUHIAINEN

UUSI AALTO 7

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

Tavoitteena vetovoimainen Äänekoski Mihin koulu rakennetaan? Paljonko jäähallin käyttö maksaa? Annetaanko yrittäjille edellytyksiä toimia kannattavasti? Monet merkittävimmistä ja ihmisten arkeen vaikuttavista päätöksistä syntyy kuntatasolla. TOMMI LUNTTILA

Äänekoskella elää yhä perinteinen talkoohenki.

Haluatko alikuntava i? aks ehdokka sesi it Ilmianna us.fi/ oom www.kok aalit kuntav

untavaalit käydään jälleen tulevana keväänä. Seuraavaksi neljäksi vuodeksi valitaan henkilöt, jotka käyttävät todellista valtaa kuntatasolla. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien paikat ovat jaossa. Ei ole merkityksetöntä, mikä puolue istuu puheenjohtajan nuija kädessä tai kuka edustaa aatettaan milläkin paikalla. Jokaisella äänellä vaaleissa on merkitystä. Vuoden 2017 kuntavaaleissa kokoomus sai Äänekoskella 43 paikkaiseen valtuustoon lävitse kolme valtuutettua yhteensä 7,7 prosentin äänisaaliilla. Neljäs valtuustopaikka olisi tullut 71 lisä-äänellä. Kaikkiaan paikkakunnalla annettiin 8647 ääntä. Poliittiset voimasuhteet voivat olla loppujen lopuksi vain muutamasta äänestä kiinni. Äänekoski on ollut perinteisesti kokoomukselle vaalitulosta katsoen haasteellinen paikkakunta. Se ei kuitenkaan saa mieltä matalaksi – päin vastoin. Paikalliset puolueaktiivit ovat tehneet pitkäjänteistä työtä voimasuhteiden kääntämiseksi. Politiikka on myös paljon muuta kuin valtuuston kokouksessa istumista. Kokoomus on viime vuosien aikana avannut paikkakunnalle uuden koh-

taamispaikan, Kokoomon, jossa voi piipahtaa keskustelemaan politiikasta tai poiketa muuten vain kuulumisia vaihtamaan. Talkoohengessä on muun muassa paistettu makkaraa rallierikoiskokeen varressa ja raivattu epäsiistejä pusikoita kaupungin keskustasta.

Asukaskato huolestuttaa Äänekoski on isojen kysymysten äärellä. Toisaalta biotuotetehdas on nähty paikkakunnan pelastajana, mutta toisaalta asukasluvun laskeva kierre ei tunnu katkeavan millään. Vuosituhannen alusta alueen väkiluku on pudonnut kymmenisen prosenttia. Se on liikaa, aivan liikaa. Nyt on syytä kääntää ajatukset aidosti paikkakunnan tilanteeseen. Mikä mättää? Vaalikentillä on esitettävä paitsi vaihtoehtoja, myös ratkaisuja. Paikkakunnan imagoa ei paranneta kädenkäänteessä. Ilmapiirin kehittäminen vetovoimaiseksi ja yrittäjämyönteiseksi ovat kovan työn takana. Siihen työhän tarvitsemme juuri sinua! Kokoomuksen ehdokasasettelu paikkakunnalla on jo hyvässä vauhdissa ja ehdokkaita vaikuttaisi tulevan edellisvaaleja enemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö mukaan mahtuisi. Nyt on aika kuunnella ja vaikuttaa siihen, millainen Äänekosken tulisi olla 2030-lukua kohden mentäessä. ÄÄNEKOSKEN KOKOOMUKSEN KUNNALLISJÄRJESTÖ

uomen tärkeimmät vaalit, kuntavaalit, käydään huhtikuussa 2021. Ne ovat tärkeimmät vaalit, sillä kunnanvaltuustot ja sen alaiset lautakunnat päättävät muun muassa kouluista, vanhustenhoivasta, rakentamisesta, kirjastoista, lähiluonnosta ja yrityspalveluista – eli niistä palveluista, joita päivittäin käytämme ja jotka vaikuttavat turvallisen ja hyvän arjen edellytyksiin. Jos olet seurannut alueesi uutisia, olet huomannut, että kuntien päättäjillä tuntuu nyt olevan edessään vain huonoja ja huonompia ratkaisuja. Koronavirus on sotkenut niin ihmisten arjen, maan talouden kuin valtion ja kuntien kukkaron. Monissa kunnissa yt-neuvotteluiden ja veronkorotusten uhka pahenee. Koronakriisi on aiheuttanut sen, että terveydenhuollon jonot ovat räjähtäneet käsiin, eli tärkeitä menokohteita on jatkossa nykyistäkin enemmän. Nyt jos koskaan tarvitaan kokoomusta. Puoluetta, joka uskaltaa katsoa vaikeuksia silmästä silmään ja toimimaan tinkimättä ja periksi antamatta suomalaisten parhaaksi. Kokoomuslaiset ovat tulleet tunnetuiksi vaikeista, mutta oikeista päätöksistä. Me kannamme vastuuta myös silloin, kun luvassa ei ole ainoastaan kiitosta. Politiikassa on palattu taas vaihtoehtojen aikaan. Kuluneen syksyn aikana kokoomus on puhunut siitä suunnasta, johon haluamme viedä Suomea tällä vuosikymmenellä. Vastauksemme tiivistyy kuuteen K:hon: Kestävä kehitys, Koulutus, Kasvu, Kansainvälisyys, Kaupungistuminen, Koronasta selviäminen. Moniin näistä asioista voi vaikuttaa juuri parhaiten kunnissa ja kaupungeissa. Haasteista huolimatta suhtaudumme tulevaisuuteen uteliaisuudella ja optimismilla. Juuri haasteiden

KRISTIAN TERVO

Kokoomuslainen kuntapäättäjä ei vaikeuksia kaihda

KOLUMNI PETTERI ORPO

edessä politiikan merkitys korostuu. Me teemme politiikkaa siksi, että ihmisillä olisi valoisa ja selkeä näkymä omasta tulevaisuudestaan. Haluamme pelastaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, omien arvojemme pohjalta. Teemme sen sortumatta populismiin. Teemme sen suvaitsevaisesti, niin että Suomi on avoin yhteiskunta, jossa jokainen voi elää omanlaistaan elämää. Teemme sen vastuullisesti, niin että kaikessa päätöksenteossa pidämme ohjenuorana ekologista, sosiaalista ja taloudellista vastuullisuutta. Pidämme Suomen turvallisena. Olemme sivistyksen puolue. Kuntapolitiikka ei ole rakettitiedettä. Yhteisistä asioista päättäminen kuuluu kaikille. Kuunteleminen

on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, jota tarvitaan vaalikentillä ja päätöksenteossa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan asioihin perehtymistä ja ryhmärajat ylittävää yhteistyökykyä. Kuntapolitiikassa ei ole valtakunnan uutisista tuttuja hallitus-oppositiorajoja – on vain kuntalaisia, jotka haluavat tehdä asukkaiden kannalta fiksuja päätöksiä. Se että valittuihin ratkaisuihin suhtaudutaan ajoittain intohimoisesti ja käydään värikkäitäkin keskusteluja, on hyvä merkki, joka kertoo rakkaudesta kotikuntaan. Arvostan valtavasti kokoomuslaisten kuntapäättäjien tekemää työtä ja haluan auttaa heistä jokaista onnistumaan. Minä ja muu puoluejohto teemme kaikkemme sen eteen, että mahdollisimman moni kokoomuslainen tulisi valituksi kunnanvaltuustoihin ensi keväänä. Kannustan Sinua lämpimästi harkitsemaan ehdolle asettumista, sillä kunnat ovat kovilla ja edessä on vaikeat ajat. Nyt jos koskaan tarvitaan vastuunkantajia. Edessä on politiikan kolmiloikka. Kuntavaalit, eduskuntavaalit ja presidentinvaalit. Näissä vaaleissa äänestäjät osoittavat Suomelle oikean suunnan. Lankku lähestyy – kuntavaalit ovat vain muutaman kuukauden päässä. Tule mukaan kokoomuksen ehdokkaaksi rakentamaan toiveikasta tulevaisuutta! Kirjoittaja on kokoomuksen puheenjohtaja.

POLITIIKASSA ON PALATTU TAAS VAIHTOEHTOJEN AIKAAN.

8 UUSI AALTO

MAINOS: KESKI-SUOMEN KOKOOMUS

Koronakriisi on myös iso mahdollisuus Ei niin pahaa jos ei jotain hyvääkin. Vanha sanonta on osoittautunut todeksi myös koronapandemiassa. Europarlamentaarikko Henna Virkkunen muistuttaa, että pandemia on nostanut muun muassa tieteen uuteen kukoistukseen ja herättänyt EU:n pohtimaan omaa huoltovarmuuttaan.

MIKKO MÄNTYNIEMI

ulunut vuosi on koronapandemian vuoksi ollut poikkeuksellinen ja monella tapaa kurja. Tuoreessa eurobarometrissä kolmannes EU-kansalaisista kokikin, että virusuhkan vuoksi asetettujen rajoitusten kanssa eläminen on ollut vaikeaa. Mutta ei suomalaisille. Suomalaisista vastaajista puolet piti rajoitusten kanssa toimimista helppona ja lähes neljännes arvioi niiden jopa parantaneen elämänlaatuaan. Voitte uskoa että tämä tulos ällistytti monia kollegoitani. Selityksiä tähän on varmasti ainakin kaksi. Suomessa on tilaa ja ihmiset pitävät luontaisestikin etäisyyttä, joten meillä ole tarvinnut asettaa läheskään niin kovia rajoituksia kuin monissa muissa maissa. Ja toisaalta moni on varmasti poikkeustilanteessa pysähtynyt miettimään elämänarvojaan, ajankäyttöään ja arjen valintojaan uudelta kantilta, ja kokenut sen ihan hyvänäkin.

Tiede nousi arvoonsa Myös koko Euroopalle koronavirus on ollut pysäyttävä kokemus monesta näkökulmasta. Ensinnäkin se on nostanut tieteen ja tutkimuksen merkityksen taas arvoonsa. Koronapandemian taltuttaminen on ollut huikea kansainvälinen tieteen ponnistus, johon tuhannet ja tuhannet asiantuntijat ja tieteentekijät kaikkialla maailmassa ovat hakeneet ratkaisuja. Löydöksistä on raportoitu lähes reaaliajassa. Tätä tutkimusta, ja erityisesti lääkkeiden ja rokotteiden kehittämistä on Euroopan unioni rahoittanut merkittävästi. Eurobarometrin mukaan juuri tätä EU-kansalaiset Euroopan unionilta nyt eniten odottavat: työtä rokotteen saamiseksi. Ja se työ on käynnissä. Lupaavia tuloksia on saatu, ja ostosopimukset tehty yhteisesti niin, että myös suomalaiset saavat rokotteista heti oman osuutensa. Toivottavaa on, että kriisi nostaisi taas tutkimustyön arvoonsa myös pysyvästi. Pitkään näytti siltä, että olimme liukumassa eräänlaiseen totuudenjälkeiseen ”post truth”-aikakauteen, jossa millä tahansa mielipiteillä voitiin ohittaa faktat. Nyt tässä näyttää tapahtuneen ainakin pieni käänne. Toivottavasti se voimistaa myös investointeja tieteeseen ja tutkimukseen. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoitus on Euroopassa yleisesti laahannut aivan liian alhaisella tasolla Aasiaan tai Yhdysvaltoihin verrattuna. Näin myös Suomessa.

Huomio huoltovarmuuteen Yleensä suomalaiset ovat tavanneet ajatella, että meillä huoltovarmuuteen on varauduttu hyvin. Näin moneen Euroopan maahan verrattuna onkin, mutta kyllä kevät osoitti sen, että myös meillä valmiuksia ja käytäntöjä on syytä parantaa. Koko Euroopan tasolla koronakriisi on nostanut hyvin vahvasti keskusteluun omavaraisuuden, resilienssin ja niin sanotun strategisen autonomian. Kevään koettelemukset osoittivat sen, kuinka riippuvainen Eurooppa on Aasian tuotannosta monissa kriittisissäkin tarvikkeissa, kuten lääkkeissä ja suojavarusteissa. Kriisin seurauksena kaikkia teollisuuden aloja tarkastellaan nyt yhä vahvemmin myös kriisinkestävyyden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Tämä on tervetullutta, kunhan varmistetaan ettei pyrkimys käänny protektionismin puolelle, ja pidetään huolta reilusta kilpailusta. Euroopan unioni on ryhtynyt myös rakentamaan konkreettisesti yhteistä huoltovarmuusvarastoa, mitä ei aiemmin ole ollut.

Henna Virkkunen kirjoittaa koronakriisin osoittaneen, että myös isot ja nopeat muutokset ovat mahdollisia. Se luo uskoa myös hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamiseen.

NÄKÖKULMA HENNA VIRKKUNEN Myös kansalaiset uskovat että kriisin seurauksena ostoja omalta lähialueelta tullaan lisäämään. Suomalaisista näin eurobarometrissä arvioi jopa 85 prosenttia.

Digiloikka yhdessä yössä Yksi kaikkein näkyvin koronakriisin seuraus on ollut digitalisaation vauhdittuminen. Suomalaisilla tähän on ollut hyvät valmiudet: Meillä digitaalinen infra ja ihmisten taidot ovat maailman kärkeä. Moni on ottanut onnistuneesti digiloikan etätyön, etäopiskelun ja etäkokousten maailmaan. Suomalaisista eurobarometrissä peräti 97 prosenttia uskoo koronakriisin seurauksena etätyön lisääntyvän, ja näin varmasti meillä tapahtuukin. Edelleen kuitenkin tarvitaan investointeja nopeampiin verkkoyhteyksiin, ihmisten osaamiseen, kyberturvallisuuteen ja alan uusiin innovaatioihin. Euroopan unionin tavoitteena on, että peräti 20 prosenttia elvytysinvestoinneista kohdistetaan nyt digisektoriin. Tavoitteena on sekä parantaa palveluja että vahvistaa koko Euroopan kilpailukykyä.

Isokin muutos on mahdollinen Kaikkine vaikeuksineen tämä vuosi on ainakin osoittanut sen, että myös isot ja nopeat muutokset ovat mahdollisia. Kokemus antaa pontta pyrkimykselle uudistaa

Euroopan teollisuutta ja yhteiskuntia kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Suomi itse on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali jo 15 vuotta tätä aiemmin, vuonna 2035. Se on kova tavoite, mutta mahdollinen. Luonnollisestikaan ilmaston kannalta ei riitä, jos vain Suomi tai Eurooppa vähentää päästöjään. Tänä syksynä kuitenkin myös Japani ilmoitti pyrkivänsä hiilineutraaliuteen niinikään vuonna 2050 ja Kiina vuonna 2060. Nämä ovat erinomaisen tervetulleita linjauksia, joihin odotamme myös Yhdysvaltoja taas mukaan. Oikein toteutettuna hiilineutraaliuteen tähtäävä Euroopan vihreän kehityksen ”Green deal”-ohjelma voi olla meille uusi kasvuohjelma. Siksi sekä EU-budjetista että erillisestä EU:n elvytysohjelmasta nyt yli kolmannes aiotaan suunnata tätä tukeviin hankkeisiin. Suomella on tässä paljon mahdollisuuksia, sillä meillä on paljon puhdasta teknologiaa, kestäviä innovaatioita ja tuotteita, joille tämä avaa lisää vientimahdollisuuksia. Kirjoittaja on kokoomuksen europarlamentaarikko.

Konginkankaalta löytyy itsenäisyyden kuusi Konginkankaalta löytyy Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlan kunniaksi istutettu kuusi. Se täyttää nyt 53 vuotta.

Miia Vasama

aivopuistossa Helsingissä sijaitsee kuusi joka on omistettu Suomen itsenäisyydelle. Kuusen lahjoitti Suomen eduskunnalle Chilen pääkonsuli Rudolf Ray. Hän kylvi kuusen siemeniä 1917 ja yksi näistä taimista istutettiin Kaivopuistoon vuonna 1931 kasvamaan hänen kuoltuaan. Kuusen istutuksen yhteydessä 13. toukokuuta paljastettiin myös muistokivi. Veistettyyn kiveen on kaiverrettu seuraavat sanat. Itsenäisyyden kuusi v. 1917. Omistettu Suomen tasavallan eduskunnalle tunnuslauseella ”Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto”. Muistoksi päivälle 6/XII 1917 jolloin eduskunta mursi kansaltaan orjan ikeen virittäen sille vapauden soihdun. Juhlallisessa tapahtumassa kuultiin tilaisuutta varten sävelletty kappale ”Suomen itsenäisyyden kuusi”, johon pääkonsuli oli laatinut sanat. Lahjoittamansa kuusen lisäksi Ray luovutti Itsenäisyyden kuusen rahastoon 200 000 markkaa ja toivoi että ”Itsenäisyyden kuusen siemenistä koottakoon ja idätettäköön tarpeellinen määrä taimiksi, joita sitten myytäköön kautta maamme kotikuusiksi ja yksilöille ja yhteisöille.” Kun Suomi täytti 50 vuotta vuonna 1967, Itsenäisyyden kuusen siemenistä kasvatettuja taimia istutettiin pitkin Suomen maata yli 30 000. Tästä alkoi kotikuusien tarina. Kuusia istutettiin yksityisiin pihoihin ja julkisten rakennusten läheisyyteen. Kuusien ostajat saivat kuusen mukaan muistolaatan jonka saattoi laittaa puun lähettyville ikään kuin muistomerkiksi. Kuparisessa muistolaatassa lukee näin: ”Kotikuusi istutettu vuonna 1967, jolloin Suomi oli ollut 50 vuotta itsenäisenä valtakuntana”. Ajan kuluessa, ihmisten muuttaessa tai perimätiedon jäädessä taakse on

Ä KS

| 254

· 2 02 0

moni kotikuusi jäänyt unholaan, kaadettu tai kuollut. Kotikuusta on miltei mahdotonta tunnistaa jos muistolaattakaan ei enää löydy. Tänä vuonna nämä kuuset täyttivät 53 vuotta. Äänekosken Konginkankaalla yksi kotikuusi on säilynyt sukupolvelta toiselle ja tiettävästi tämä puu on kylän ainoa kotikuusi. Liimattalan Peltolassa Jokihalmeen perheen kotitilan pihapiiriä koristaa komea ja hyvin kasvanut kuusi. Kuusi oli tärkeä edesmenneelle Väinö Jokihalmeelle, joka kehotti lapsiansa olemaan kaatamatta tai vahingoittamatta puuta. Tätä neuvoa ovat noudattaneet Väinön poika Matti ja Matin tytär Elina. Peltolan yli viisikymmenvuotinen kotikuusi on kasvanut noin kolmekymmenmetriseksi. Täss auroin, miekoin, miettehin isämme sotivat, kun päivä piili pilvihin tai loisti onnen paistehin, täss Suomen kansan vaikeimmat he vaivat kokivat. Tään kansan taistelut ken voi ne kertoella, ken? Kun sota laaksoissamme soi, ja halla näläntuskan toi, ken mittasi sen hurmehen ja kärsimykset sen?

Tänä vuonna itsenäinen maamme Suomi täyttää 103 vuotta. Kiitos kaikille sen mahdollistaneille. Hyvää itsenäisyyspäivää!

Esa Happonen

Teksti: Marjo Steffansson Kuvat: Max Steffansson

Sörkän sälli

Esa Happoselle aika ei ole venyvä käsite. Aika on sellainen, jota ei voi koskettaa, mutta sen kulun voi nähdä. Tärkeintä on käyttää aika hyvällä tavalla, sillä mennyttä aikaa ei saa koskaan takaisin.

sa Happoselle aika on armoton: itse aika ei lopu koskaan, sen voi todeta kymmenistä rannekelloista, jotka keräilyinnostuksen myötä on tullut hankittua. Viisarit voivat pysähtyä, jos kelloa ei ole muistanut vetää, mutta siitä huolimatta aika kulkee vääjäämättä eteenpäin. – Aika ei lopu koskaan, Esa Happonen filosofoi ja katsoo ranteessaan ruskeassa nahkahihnassa olevaa kuusikymmenluvun lopun Atlantic Worldmasteria, kelloa, joka sytytti kipinän keräilyyn. Esa on pitänyt aina kelloista ja pitää mielellään rannekelloa kädessään. Mökiltäkin löytyy kello, jonka nimi on Aika. Kellojen keräily alkoi muutama vuosi sitten, ja mielenkiintoisia rannekelloja on nyt noin 30 kappaletta Sörkän sälliksi kutsun miehen vitriinissä. – Yksi hienoimpia asioita ihmisen elämässä on aika. Aika menee eteenpäin, eikä taaksepäin pääse: et nuorru, sillä sinä vanhenet ajan hampaissa. Aikaa ei voi koskettaa, mutta sinä näet sen, eikä maailmaa olisi ilman aikaa. Kun meistä aika loppuu, muilla se jatkaa juoksuaan. Valo on materiaalia joka me nähdään. Aikaa me ei nähdä kuin toistemme naamasta tai peilistä, jos sammutat valot et näe sitäkään. Aika on lahjomaton, sille et voi tehdä mitään, mutta miten käytät aikasi, siihen voit vaikuttaa. Ihmisten pitäisi miettiä aikaa ja ajan merkitystä enemmän. Itse tykkään pohdiskella sitä, ja pysäyttää sen valokuviin, joiden kautta voin taas tutkia kuinka olen aikaani käyttänyt. Muutaman päivän päästä 65 vuotta täyttävää Esaa kuunnellessa voi sanoa miehen käyttäneen aikansa tehokkaasti - ei vain itseensä, vaan myös yhteiseksi hyväksi. Aikaa ei ole tärvätty hukkaan. – Joskus tykkää laittaa aikaa hukkaan, kun lähtee sieneen. Kantarelli voisi olla elämäni viides K-kirjain. Muut K-kirjaimella alkavat ovat kalastus, kello, kamera ja koripallo. ESA SYNTYI pienviljelijäperheen esikoiseksi Sumiaisten Jänislahteen. Mirjam ja Erkki saivat vielä Elisan vuonna 1963 ja Arin kolme vuotta myöhemmin. – Navetassa oli muutama kanttura ja peltoa seitsemän hehtaarin verran. Elämä oli niukkaa, mutta lämpöä ja ruokaa piisasi. Kunnalta sai välillä apuja, että sain uuden paidan. Jänislahden kulmilta ei löytynyt lapsipaljoutta. Naapuriin oli matkaa 700 metriä. – Tekemistä sai keksiä ihan omasta päästä. Tehtiin mehtiin latuja, laskettiin mäkeä ja katkottiin suksia. Koti oli Keiteleen rannalla, joten kesät meni kalastellen ja uiden. Serkkupoikani Risto tuli meille kesälomiksi, ja hänen kanssaan tehtiin päivisin heinää, öisin kalastettiin

ja yöt nukuttiin nahkasten alla aitassa pitkään. Se oli mukavata elämää, ei mitään valittamista. Ari-veli on pääpaikalla, Esalta löytyy mökki muutaman sadan metrin päästä kotinurkista. Isä ja äiti ovat jo kuolleet. – Kotirannat ja metsät ovat minulle jumalattoman tärkeitä. Koulutie alkoi Rannankylän koululta. Koulun on suunnitellut Esan pappa, äidin isä J.E. Hytönen, jonka käsialaa on myös Syvälahden koulu. – Äidin kertoman mukaan pappa oli sen verran punainen mies, että joutui muilutetuksi. Pappa halusi kehittää Sumiaisissa koululaitosta, ajoi heikompiosaisten asioita ja toimi Kansanyhtiön asiamiehenä ja oli todella taitava puuseppä, joka rakensi omat työkalunsakin. Pappa teki myös huonekaluja, ja ne ovat aivan upeita sekä taidokkaasti koristeltuja. Neljää ensimmäistä kouluvuotta leimasi koulukiusatuksi joutuminen. – Koulumatkaa tuli suuntaansa lähes neljä kilometriä. Oli hankala lähteä kouluun ja koulusta pois, kun pelkäsi tulla kiusatuksi. Koskaan ei tiennyt minkä kiven takaa kimppuun hyökättiin. Totuin kulkemaan koululle ja siltä pois metsien kautta. Kiusaaminen jätti pysyvän jäljen, mutta sen yli olen päässyt. Anteeksi en ole voinut kiusaamista antaa, siitä jäi sen verran isot traumat. Koulunkäyntiä ei helpottanut opettajan silmätikuksi joutuminenkaan. – Sain aivan turhia rangaistuksia osakseni. Siihen aikaan ei neuvoteltu, vaan opettajan sana oli laki. SUMIAISTEN kirkolle siirtyminen oli tervetullut juttu. – Purasen Kalevin opetuksessa oli hyvä olla. Kun kansakoulun kuusi luokkaa oli lusittu, päätti Esa pyrkiä pikkuserkkujensa innoittamana Konnevedelle oppikouluun. – Viiden vuoden ajan, sen jokaisena koulupäivänä edestakaista matkaa kertyi yli 80 kilometriä. Ensi menin Paanasen Ollin kyydillä Sumiaisiin, ja siitä matka jatkui Koivurannan linja-autossa. Kotiin pääsi neljän maissa, paitsi niinä päivinä kun oli vapaaehtoista musiikkia, ja tuolloin olin kotona siinä seitsemän maissa. Lasse Mårtensonin laulunopettaja Ilma Hiltunen piti musiikkia. – Ilma antoi 20 markkaa munkin ostoon, ja sillä välin keitti meille kahvit. Kuunneltiin levysoittimesta Deep Purplea ja musiikista tuli kymppi. Oppikoulu meni muuten vaihtelevalla menestyksellä. Ensimmäisenä vuonna tuli ruotsistakin täysi kymppi. – Toisena vuonna kasi, ja kolmantena ehdot, joista pääsin läpi säälistä.

ESA LASKEE aloittaneensa työnteon jo 14-vuotiaana. Toki aiemmin, jos laskutoimitus aloitetaan heinätöissä tappipoikana olemisesta. – Serkkuni Reijo oli töissä Nokian kumitehtaalla, ja järkkäsi minut Helsinkiin Jätkäsaareen Nokian kaapelitehtaan raaka-ainevarastolle kesätöihin. Asuin tätini luona Munkkiniemessä. Työ oli fyysisesti raskasta, kun täytin tuhannen litran muovisäliöitä muovipelleteillä. Seuraavana kesänä pääsin jo lastaamaan autoja ja purkamaan rekkoja. Se oli aikamoista touhua ottaen huomioon ettei ikää ollut kuin juuri 15. Toimin myös satamajätkänä ja purkasin laivasta tulleita lasteja autoihin. Nostin tiliä myös Sokoksen koulutarvikkeiden keskusvarastolle ja sieltä Koffille Hietalahteen tyhjiä kalja- ja limsakoreja lajittelemaan. Helsinki ei napannut, ja niinpä Esa pyrki Äänekosken ammattikouluun. Ensimmäisenä toiveena oli sähköasentaja, toisena kokki ja kolmantena laborantti. – Pääsin laborantiksi. Pakko oli lähteä, kun kerran pääsi. Ammattikoulun aikaan olin kesätöissä tehtaan vaunuverstaalla tekemässä vaihtolavoja tai ulkotyöosastolla Holttisen autossa apumiehenä. ESA MARSSI kutsuntoihin laborantin paperit takataskussaan. Kutsunnat oli jääneet huomiossa väliin. – Minulle sanottiin, että sieltähän se sotilaskarkuri tulee. Ei sitä hoksannut kesätöiltään kutsuntoja miettiä. Varusmiespalveluksen astuin Mikkeliin, ja tulin sieltä pois lääkintämiehenä vuonna 1976. Pääsin heti sen jälkeen tehtaalle soodakattilalle pillimieheksi, kunnes pääsin sulfaattitehtaalle vuoroon käytöntarkkailijaksi. Vuonna 1980 siirtyi Esa tehtaalla keskuslaboratorioon. – Olin siellä vuoteen -89 ja siirryin tutkimus- ja kehitysosastolle tutkimuslaborantiksi ja laboratorioteknikoksi. Kymmenen vuoden päästä tuli potku perseeseen. Esa jäi työttömäksi 54-vuotiaana. – Silloin otti ohimoon ja rankasti. Irtisanominen ei tullut puskista, ja oli ilkeätä aikaa odottaa sitä lopullista ratkaisua, ketkä jää ketkä ei. Minä en saanut jäädä. Pieni pätkä vielä arkkisalissa ja sitten vielä pienempiä pätkiä siellä ja täällä. Pätkätyöt tuli tutuksi, tuli tutuksi myös työttömän juoksuttaminen kyykytys. – Oli melkoista sumplimista ansiosidonnaisten päivärahojen kanssa. En ollut tottunut olla toimettomana, joten otin näin jälkeen päin katsottuna typeriä töitä vastaan, josta sain sitten kärsiä suoranaisia taloudellisia tappiota. ELÄMÄ ei ole ollut pelkkää työntekoa. Aikaa on käytetty myös huvituksiin ja

matkusteluun. Huvittelureissu Lekkeriin koitui kohtaloksi, kun rappusia alas ravintolasaliin lipui laukaalainen Ritva. Vuosi oli 1978. – Katseemme kohtasivat, puhelinnumeroita vaihdettiin ja loppu on historiaa. Seurustelu oli niin ihanaa, että Esa keksi ikuistaa sitä filmille. Ensimmäinen kamera oli Konica Pop, jolla kuvattiin yhteistä elämää. – Asuttiin hetki Laukaassa ja vuonna 1980 muutimme Sörkän rivitaloon. Häämatka tehtiin omalla autolla Leningradiin. Nuoripari matkusteli ympäri maailmaa, parhaimpina vuosina matkalle lähdettiin kolmesti: Kreikka, Korfu, Kreeta, Karibian risteily, Sri Lanka ja Euroopan autoreissut. – Mentiin viidakkoon bussilla, apinat hyppivät silmille ja syötiin villisikaillallisia. Matkoilta on muistona tuhansia dioja ja kymmeniä valokuvakansioita. VILLE SYNTYI vuonna 1990. Kuusi vuotta myöhemmin alkoi Esa viihtyä Suolahden urheilukentän laidalla. – Kauppisen Soini ja Parviaisen Pekka vetivät junioreille jalkapallotreenjä. Minä lähdin mukaan auttamaan, ja ensimmäisessä kokoontumissa paikalla oli 25 poikaa, toisessa 30 ja kauden päätteeksi 40. Syksyllä vaihtui laji koripalloon. – Ville innostui koripallosta ja minä kuskasin suolahtelaispoikia auton täydeltä Liikuntatalolle. Ja niin siinä kävi, että kohta olin korviani myöten mukana myös Huiman koripallon kanssa ja Urhon alkapallokerhossa oli 150 junnua. Pojan harrastus ja sen mukana tuomat vapaaehtoistyöt veivät minulta aikaa enemmän kuin itse työ. Ville oli 13-vuotias, kun jalkapallo jäi kokonaan ja koripallo vei, sillä treenejä oli neljästi viikossa. Esa on pohtinut aikaa myös kuviensa kautta, sillä hän on tuttu näky koripallokentän laidalta, niin Huiman kuin Kipinänkin peleistä. Esan voi bongata myös Urhon jääkiekkomatseista. – Minulla on pelkästään Huiman peleistä kuvia 40 000 kuvaa. Kipinän peleistä myös melkoinen pelihistoria taltiointuna kovalevyille. 65-VUOTISPÄIVÄNÄÄN Esa laittaa ranteeseen vuosimallin 1955 venäläisen vintagekellon merkkiä Poljot. Jos jotakin voisi toivoa vaikkapa syntymäpäivän kunniaksi, on vastaus selvä. – Haluaisin kokoelmaani neuvostoliiton yhden kuuluisimman kellomallin, Shturmanskien. Se oli kello, jota Juri Gagarin käytti maailman ensimmäisellä kuulennolla, Esa hymyilee ja muistuttaa, että aikaa on aina – se ei lopu koskaan!

2 54 · 2 02 0

| Ä KS

Esa Happonen s. 15.12.1955 Sumiaisissa Asuu Sörkässä naimisissa, yksi lapsi eläkkeellä

Rakastaa: perhettä Inhoaa: epärehellisyyttä Henkilö: Ritva Paikka: kotiranta Musiikki: Eagles Kirja: Historian dokumentit Elokuva: Schindlerin lista Ruoka: fish and chips Juoma: lipollinen lähdevettä Eläin: Chico Motto: Always look at the bright side of life.

Ä KS

| 254

· 2 02 0

Anne-Maarit Kinnunen painotalon tanssisalissa mallaamassa pukuvarastosta löytynyttä jouluasua ja rekvisiittana käyttettävää lahjapakettia.

Pukuvarastossa yksi rekkirivi on omistettu tutu-hameille.

Puoli vuosisataa tanssin iloa Koskelan Tanssin pukuvarastosta näkyy tanssikoulun 50 toimintavuoden historia. ÄKS pääsi kurkkaamaan runsautta rönsyävään pukuvarastoon.

Vilma Virtanen

änekoskella toimivan Koskelan Tanssin 50-vuotisjuhlavuosi ei ole ollut tyypillinen tanssikoululle. Viime lukukauden kevätnäytökset oli koronatilanteen vuoksi peruttava, ja nyt joulunäytöksetkään eivät onnistu normaalissa mittakaavassa. – Yhtäkään näytöstä ei ole vielä tänä vuonna pidetty, eli meidän juhlavuosi siirtyy nyt ensi vuoteen, Koskelan Tanssin johtava opettaja Hanna Savolai-

nen kertoo. Tanssin harrastajat pääsevät kuitenkin näyttämään ahkeraa työskentelyään myös tänäkin vuonna. – Pidämme näytökset joulumatinea nimellä, ja jokaisella tanssijalla saa olla vain yksi katsoja, joten esityksiä ei nyt kauheasti markkinoida, Savolainen selventää. Nappulatanssijoilla ja 7-10 vuotiailla on omat matineansa, ja muilla ryhmillä kaksi erillistä esitystä. Lisäksi Omat tanssit –katselmus pidetään erikseen. Syksyllä pidettiin myös kaksi matineaa, jota olivat katsomassa vain toiset

Koskelan Tanssin oppilaat. TULEVA joulumatinea poikkeaa myös puvustuksen osalta normaalista. Uusia asuja ei nimittäin olla juurikaan tekemässä tai hankkimassa esitystä varten. Esiintymisasut pyritään etsimään pääosin nimittäin jo olemassa olevien asujen joukosta. – Tällä hetkellä asuja vielä suunnitellaan, toivon mukaan varastosta löytyy kaikille asuja. Meillä on viidenkymmenen vuoden varasto tuolla, joten sitä hyödynnetään nyt, Savolainen tuumaa.

VANHIMMAT asut, jotka pukuvarastosta löytyvät ajoittuvat Koskelan Tanssin 50 vuotta sitten perustaneen Vuokko Savolaisen nuoruuteen. – Ne ovat hänen äitinsä tekemät tällaiset espanjalaistyyliset tanssihameet, joissa on vähän niinkuin maton kuteista tehdyt helmat. Ne ovat aika hienoja, Savolainen kertoo. Arvokkaimmiksi Savolainen arvelee huovutetut päähineet ja rekvisiitat, jotka tehtiin aikoinaan Petäjäveden käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. – Hyvin vaikea on luopua mistään. Jos on omin pikku kätösin askarrellut

2 54 · 2 02 0

| Ä KS

Vihreä baletti asu tehtiin opiskelijoiden toimesta 70-luvulla, kun Äänekosken ammattikoululla oli vielä puvustuslinja.

kahdeksan kettunaamiota niissä on myös jo aika paljon sitä tunnearvoa, Savolainen naurahtaa. PUKUVARASTOAHYÖDYNNETÄÄN normaalissakin tilanteessa joka näytöksessä, mutta yleensä uusia asuja tarvitaan. – Ryhmät ovat nykyään vaan olleet niin isoja, että sieltä vanhojen asujen joukosta ei löydy tarpeeksi samanlaisia asuja kaikille. Savolaisen mukaan aina ei myöskään pysty tekemään uusia asuja vanhojen tueksi, koska joskus samanlaisen tai edes

Ä KS

| 254

· 2 02 0

Huovutettu ”Kulta-neito” -puku on yksi arvokkaimpia pukuvarastosta löytyviä asuja.

samantyylisen kankaan löytäminen voi olla yllättävänkin hankalaa. – Välillä täytyy käyttää luovuutta, että asut riittävät. Jos kaikilla ryhmässä ei esimerkiksi olisikaan ihan samanlaiset asut, niin se vähän avartaa mahdollisuuksia, mutta kyllä niitä uusia tulee aina hankittua. UUSIA asuja tanssijoille metsästetään kirpputoreilta ja muun muassa kaupunginteatteri myy aika ajoin vanhoja esiintymisasuja, joiden joukossa on ollut hyviäkin löytöjä. – Silloin kun meillä on ihan oikeasti

Hanna Savolainen mallaamassa pukuvaraston vanhimpiin kuuluvaa espanjalaistyylistä mekkoa. (Pysty ja vaaka)

näytökset niin Hilkka Arisalo-Kettunen on sitten ommellut mitä ei kaupoista ole löytynyt. Hilkka kyllä tekee mitä pyydetään ja uskomattoman nopeastikin, Savolainen kommentoi. Kaikki vaatteet ja materiaalit eivät sovellu esiintymisasuiksi. – Se pitää myös muistaa, että asu päällä pitää pystyä tanssimaan. Esimerkiksi monet puserot ovat sellaisia, jotka hankaavat vastaan jo pelkästään käsiä nostaessa, Koskelan Tanssin opettaja ja tanssija Anne-Maarit Kinnunen avaa.

asut. – Joskus on tosi vahva visio siitä, mitä tanssissa on lavalla päällä ja mitä värejä ja minkälaista materiaalia jo koreografiaa tehdessä, Kinnunen kertoo. Oppilaat saavat kuitenkin usein myös itse vaikuttaa esiintymisasuihinsa. – On toiveita, joita kuunnellaan, ja toisaalta joskus sitten tulee johonkin ideaan niin suuri vastustus, että se pitää sitten unohtaa, Savolainen naurahtaa.

KOREOGRAFI päättää tanssijoiden

TORSTAI

Leivo enkelipipareita & anna niitä naapurillesi.

MAANANTAI

Muistaisitko kortilla vanhaa ystävää tai tuttavaa?

PERJANTAI

Lähellä on hyvää! Lahjoita läheisellesi hyvää läheltä. Voit antaa myös lahjan eteenpäin diakoniatyön kautta.

TIISTAI

Omatoimisesti kierrettävä joulupolku Äänekosken tai Sumiaisten kirkon ympäristössä viikon 51.

LAUANTAI

PERJANTAI

Istahda hetkeksi & mieti mikä tekee joulustasi joulun.

TIISTAI

Hyräile Sibeliuksen säveliä: En etsi valtaa, loistoa. Voit piipahtaa myös joulukaupassa Suolahden srk-talolla.

LAUANTAI

Ajattele tänään kummilastasi. Voit tilata hänelle pyhäkoulukirjeen osoitteesta: www.aanekoskenseurakunta.fi/ tule-mukaan

KESKIVIIKKO

LAUANTAI

Etsi joululahjapuu Koski-, Kunto- tai Srk-keskuksesta & ilahduta jotakuta toteuttamalla lahjatoive!

KESKIVIIKKO

2. ADVENTTI

Kiitetään turvallisesta kotimaasta.

TORSTAI

Pidetään huolta eläimistä. Lahjoita luonnon/ eläinten -suojeluun.

Lauletaan yhdessä, turvavälein. Tänään Kauneimmat joululaulut -tuokio Konginkankaan kirkossa klo 18. Ks. muut ilmoitussivulta.

Kuunnellaan jouluradio.fi & iloitaan joulun sävelistä kodin rauhassa.

Muistetaan rukouksin heitä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan kaukana ja lähellä.

3. ADVENTTI

TORSTAI

Anna aikaa itsellesi – älä hössötä. Kaikki järjestyy.

Anna toisenlainen lahja, vaikkapa saippuapaketti, Kirkon ulkomaanavun kautta: KUA.FI

4. ADVENTTI

MAANANTAI

PERJANTAI

On kynttilöiden aika. Ajattele hetki hämäränhyssyssä kaikkia heitä, joista tänään olet kiitollinen.

Laita tonttulakki päähän & soita vaikkapa isovanhemmille!

Bongaa jouluikkuna Kauppakatu 12.

Tuomaan tulet syttyvät klo 18 Suolahden Kukkulanmäellä. Hyvä Tuomas joulun tuopi.

Sytyttäisitkö kynttilän haudalle jonkun puolesta, joka ei itse pääse hautausmaalle?

Tervetuloa jouluaaton hartauteen lähikirkkosi pihaan. Joulurauhaa kaikille luoduille!

Vapahtaja on syntynyt! Kuuntele/lue jouluevankeliumi. Raamattu.fi pääset kuulemaan käännöksen 2020.

KESKIVIIKKO

TORSTAI

TIISTAI

Kääriydy vilttiin viideksi minuutiksi ja mieti mikä sinulle tuo hyvän joulumielen.

PERJANTAI

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

2 54 · 2 02 0

| Ä KS

SANA SINULLE MISTÄ LÖYTYY JOULU?

rkikirkossa Konginkankaalla mietimme viime viikolla mistä löytyy joulu? Minulla oli mukana laatikko, josta löytyi erilaisia joulun odotukseen liittyviä tavaroita. Laatikosta löytyi kynttilä, jossa oli lappu: ”Joulu löytyy kynttilästä. Neljä kynttilää vierekkäin odottaa, kunnes neljäskin jo valon saanut on.” Kynttilät ovat tärkeä osa jouluun valmistautumista. Sekä kirkoissa että varmasti moni meistä kotonakin sytyttelee joulun alla adventtikynttilöitä yksi kynttilä kerrallaan palamaan ja valmistautuu siten joulun odotukseen. Lisäksi moni

muistelee kuolleita läheisiään jouluna viemällä kynttilän palamaan läheisten haudalle. Laatikon tutkimista jatkettiin ja sieltä löytyi sydän, jossa siinäkin oli lappu: ”Joulu löytyy sydämestä. Kenelle levitän rakkauden taikaa, silitän sydämeen joulun aikaa?” Joulu on juhla, jolloin monet haluavat tavalla tai toisella ilahduttaa ystäviä tai sukulaisia. Tuosta laatikosta löytyi myös mm. joulukortti ja piparkakkumuotti, jotka kertoivat siitä, että läheisiä voi muistaa joulukortein tai leipomuksin.

Leo Aatos Oliver Vertanen, Aada Elma Amilda Honkonen, Kida Aino Sofia Huupponen

SUOLAHTI Joulupolku kirkon ympäristössä 5.–13.12.

Joulupolku kirkon ympäristössä 5.–13.12. Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, Vuojus, Nuuhkarinen. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla. Puhe Tiina Liimatainen. Ti 8.12. klo 18 Yhteiskristillinen rukouspiiri srk-kodin toimistosiivessä. Piiri kokoontuu seuraavan kerran 12.1. Su 13.12. klo 13 Joululaulukirkko kirkossa, Tourunen, Aho. Lauletaan kauneimpia joululauluja.

SUMIAINEN Joulupolku kirkon ympäristössä 15.–27.12. To 3.12. klo 17 Raamattupiiri kotipesässä. Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa. Hintikka, Turtiainen, Roseniuksen pojat. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla. Puhe Jari Halttunen. Pe 11.12. klo 18–20 Donkkis Big Night srk-kodissa. Toimintailta eskarilaisille ja alakouluikäisille. Opetusta, musiikkia, toimintapisteitä, nyyttärit. Su 13.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut -messu kirkossa. Pietikäinen, Janhonen,kirkkokuoro.

Rakas Jeesus, kiitos, että sinä synnyt ja teit meille joulun juhlan. Sinä itse, joka olit ihan pieni, oletkin suurempi ja ihmeellisempi kuin pystymme ymmärtämään. Jeesus kiitos, että sinä synnyit ja teit meille joulun juhlan.

Anna meidänkin jouluumme enkelten laulua, loistavia tähtiä ja paljon rakkautta. Kursivoidut tekstit: Kaisa Aitlahti & Satu Reinikainen: Piirrän sinuun tarinan kirjaa mukaillen

Kirsi Hintikka

Nuorisotyönohjaaja

Ella Ester Piilola 90 v., Eini Sisko Kolehmainen 90 v., Mikko Eerikki Hänninen 82 v., Helena Orvokki Kuorikoski 73 v., Marko Sebastian Sneck 46 v.

To 17.12. klo 18 Kirkkovaltuuston kokous Konginkankaan srk-kodissa. Asialista nähtävänä viikkoa ennen kotisivuilla ja seurakuntatoimistossa. Aamupuurot ovat vielä viikolla 51 (Sumiaisissa viimeinen aamupuuro viikolla 50) ja jatkuvat viikolla 2.

KONGINKANGAS

Lopulta laatikosta löytyi Jeesus, Maria ja Joosef, joiden mukana oli lappu: ”Joulu löytyy seimestä. Äiti Maria lämmöllä lasta halaa, isä Joosef hymyilee salaa. Vauvasta alkaa uusi aika, tässäkö onkin joulun taika?”

Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, Mertanen, Janhonen, Veikko Askinen, laulu. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynnit sotiemme muistomerkeillä. Puhe Leila Lindell. Su 6.12. klo 16 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32. Pe 11.12. klo 18 Naistenpiiri kirkon Olkkarissa. Su 13.12. klo 10 Joululaulumessu kirkossa, lauletaan virsien tilalla kauneimpia joululauluja, Jamnes, Aho. Su 13.12. klo 16 Adventti- ja Siionin Kanteleen seurat srk-keskuksessa. Tom Säilä Sley:stä, Janhonen. Ke 16.12. klo 12 Hietaman Kahvitupa Tuulenpuiskussa. To 17.12. klo 9 Hyvää huomenta eläkeläismiehet ja Hietaman miestenpiirin joulupuuro srk-keskuksessa, Mertanen. To 17.12. klo 13 Sotiemme veteraanit ja naisjaosto (joululauluhetki) srk-keskuksessa, Aho. To 24.12. Klo 11.30 ja 13.30 Jouluaatonpuuro srk-keskuksessa. Huomaa kaksi kattausaikaa, joiden vuoksi ilmoittautuminen on välttämätön. Ilmoittautuminen srk nettisivun linkin kautta tai Erkille p. 0456365191.

La 5.12. klo 10–12 Naisten aamiainen Suolahden Kotikirkossa. Teemana “Valot pimeyksien reunoilla”. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen Marjo Nikkiselle to 3.12. joko tekstiviestillä 050 587 5357 tai sähköpostilla marjo.nikkinen@pp8.inet.fi Su 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus kirkossa, Jamnes, Niskala, kirkkokuoro. Jumalanpalveluksen jälkeen kunniakäynti sankarihaudoilla. Puhe Kari Kiiskinen. To 12.11. klo 13 Kuulonhuoltopalvelua srk-talossa. Su 13.12. klo 10 Joululaulumessu kirkossa. Jumalanpalveluksen tukiryhmä. Saarna ja liturgia Raimo Jalkanen. Musiikissa Satu ja Arto Rantanen. Kirkkokahvit. LAPSET, NUORET ja PERHEET Ma 14.12. klo 18 Kirkon nuorisotilassa Tsemppiryhmä sinulle, joka kipuilet läheisesi päihteidenkäytön takia. Lisätietoja Minna p.040 4873228 tai Jaana p. Päivä- ja perhekerhot kokoontuvat vielä 045 6577665. viikolla 50 normaalisti (paitsi 7.12. Sumiainen Ke 16.12. klo 13 Muistiryhmä kokoontuu srk-salissa. perhekerho Pomppula Sumiaisten koulun liikunta salissa, tonttulakit mukaan! ). Joulutauon jälkeen kerhot jatkuvat viikolla 3. Muksuparkit tarjoavat lastenhoitoa 0–5-vuotiaille lapsille vuoroviikoin Äänekoskella ja Suolahdessa. Parittomalla viikolla Äänekoskella to klo 13–15.30, ilm. edellisenä päivänä klo 13– 15 p. 045 657 8937. Parillisella viikolla Suolahdessa to klo 9–11.30, ilm. edellisenä päivänä klo 13–15 p. 045 636 6054. ÄÄNEKOSKI Donkkis Big Night 4.12.klo 18–20 Äänekosken srk-keskuksessa. Toimintailta alakouluikäisille. OpeJoulupolku kirkon ympäristössä 15.–27.12. tusta, musiikkia, toimintapisteitä, iltapala. Kirkon Olkkari Sammonkatu 2, avoinna ma-ke klo Nuortenilta torstaisin klo 14–19 Äänekos11–14. Joulutauko 10.12–10.1. ken srk-keskuksessa. To 3.12. klo 9.30 Hyvää huomenta eläkeläismiehet, Nuorten joulujuhla 18.12. Äänekosken aloitetaan aamupuurolla srk-keskuksessa ja klo 10 srk-keskuksessa. Joulukattaukset 16 ja 19. Jouluinen siirrytään kirkkosaliin, Markku Aho laulattaa. ehtoollishetki kirkossa klo 18. Ilmoittautuminen Pe 4.12. klo 18 Hietaman miestenpiiri Hietaman nettisivujen kautta. kirkon Tuulenpuiskussa, Pertti Ikonen, 1. Piet. 1. Pe 4.12. klo 18.30 Seurat Rauhanyhdistyksellä, Nuorten peliyö 18.-19.12 Äänekosken srk-keskukLantelantie 32. sessa klo 21-07. Rippikoulun käyneille. Ilmoittautuminen nettisivujen kautta.

JOULUMYYJÄISET Ti 8.12. klo 11.30–19 Joulukauppa Pipari ja piparkakkumuottinäyttely Suolahden srk-talossa. Myyntipöydillä leivonnaisia, joululaatikoita, käsitöitä. Paikalla nautittavaksi kahvit ja riisipuuroa. Voit myös tehdä tilauksen emäntien tekemistä jouluruuista, lisätiedot p. 045 6577665. Tuotto lähetys- ja diakoniatyölle To 10.12. klo 8–10 Aamupuuro ja lähetyksen joulumyyjäiset Sumiaisten srk-kodissa. La 12.12. klo 16 Joulumyyjäiset Rauhanyhdistyksellä, Lantelantie 32. Lähellä on hyvää -kampanjan kautta voit lahjoittaa myös tuntemattomalle lahjan saajalle. Voit jättää ostamasi lahjakortin srk:n eri toimipisteiden postilaatikkoon 31.1. saakka. Joululahjapuu on esillä srk-keskuksessa, Kuntokeskuksessa ja Koskikeskuksessa 29.11.–20.12. Voit ottaa lapsen toiveen puusta, hankkia lahjan ja tuoda sen takaisin kuusen alle tai diakoniatoimistoon, Vellamontie 1a. Joulumielikeräyksen tavaroita otetaan vastaan Kesport Niskasella 10.12. saakka kaupan aukioloaikojen mukaan sekä ÄKSän toimituksessa 30.11–5.12 klo 10–16. Jouluinen ikkuna ja jouluseimi aukeavat ensimmäisen adventin jälkeen Kauppakatu 12 ikkunassa ja keskusaukiolla.

JOULUN HARTAUDET 24.12. JOULU AATON HARTAUDET KIRKKOJEN PIHASSA (kirkot auki hiljentymistä varten suluissa olevan ajan) klo 13 (13–15) Äänekoski klo 15 (14–16) Konginkangas klo 14 (14–15) Suolahti klo 16 (15.30–17) Suolahden kappeli klo 15 (14–16) Sumiainen Hietaman kirkko auki klo 13–16. Non stop-joulukuvaelmavideo. Hiljenny hetkeksi Joulun sanoman ääreen!

24.12. JOULUYÖN MESSU

klo 22 Suolahden kirkossa

25.12. JOULUKIRKOT klo 8 Äänekosken kirkko klo 8 Konginkankaan kirkko klo 8 Sumiaisten kirkko

26.12. TAPANINPÄIVÄN MESSU klo 10 Äänekosken kirkko

Nettisivujemme www.aanekoskenseurakunta.fi lisäksi löydät meidät myös facebookista että youtubesta nimellä Äänekosken Seurakunta

Ehdolla 2021

Valtuusto ei saa olla kumileimasin ÄKS esittelee ensi kevään kuntavaaleihin mukaan lähteviä uusia ehdokkaita. Nyt esittelyvuoron saa Sosialidemokraattien Ville Kivimäki. Marjo Steffansson

altran traktoritehtaalla pääluottamusmiehenä toimivan Ville Kivimäen, (38), kiinnostus vaikuttamiseen on herännyt työn kautta. Pääluottamusmiehen tehtävissä on oppinut kuuntelemaan sekä tekemään eri osapuolien kanssa töitä ratkaisujen eteen. Tällä kertaa ei miestä tarvinnut houkutella ehdokkaaksi. – Kysytty on aiemmin, mutta silloin en ollut vielä valmis lähtemään. Nyt lähdin mukaan omasta halusta, ilman houkuttelua, pitkän kypsyttelyn päätteeksi. Kuntapolitiikka kiinnostaa, ja toki työnkin puolesta yhteiskuntavaikuttaminen on herättänyt innostusta. Kivimäki toimii myös Teollisuusliiton hallituksen varajäsenenä ja on osallistunut sen hallituksen päätöksentekoon. – Työni on 24/7 ajattelutyötä ja ihmisten kohtaamista. Työnkuva on sellainen, että olen jäsenistön käytettävissä myös niin sanotun virka-ajan ulkopuolella. Puolue valikoitui sen edustamien arvojen perusteella ja mukaan. – Minun taustani ovat palkansaajajärjestössä, joten myös sen mukaan valinta oli luonnollinen ja helppo.

KIVIMÄKI kävi pari vuotta sitten kolmen viikon koulutus reissun Geneveen YK:n työjärjestön ILOn kolmikantaisessa konferenssissa. – Samalla näki, miten työehtoja säännellään maailmanlaajuisesti. Siellä jos missä huomasi, kuinka politiikka ja puolueet vaikuttavat kaikkeen päätöksentekoon. Kivimäki näkee toimivan kunnan sellaisena, että palvelut ovat jokaisen saavutettavissa. – Ei vain joillekin, vaan niin, että kunta on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kaikille. Verotulot tuovat ison osan kunnan rahoituksesta. – Äänekoski onteollisuuskaupunki ja teollisuuden tuomat työpaikat ovat meidän tukipilarimme. Kaupungista täytyy löytyä palvelut, mitä työläiset ja yrittäjät tarvitsevat. Varhaiskasvatuspalveluista pitää löytyä joustoa työelämän hektisyyteen, sillä aina ei tiedä parin viikon päähän, oletko töissä, työttömänä vai lomalla. Muu maailma näyttää menevän notkeammaksi ja kunnan palvelujen täyttyy pysyä mukana. Joustavien palveluiden myötä on helpompi ottaa työtä vastaan ja mahdollistaa perheen perustamista.

• Sähköasennukset • Jakeluverkkoasennukset • Sähkö- ja LVI-tarvikkeet • Ilmalämpöpumput asennettuna • Puunkaadot

Puh. 045 269 7760 mtpoweroy@gmail.com

SUOLAHDESSA syntynyt ja siellä ensimmäiset vuodet kasvanut Kivimäki asuu puolisonsa ja seitsemänvuotiaan tyttärensä kanssa Piilolannimessä. Kaupungin eri laidat ovat tuttuja. – Pelaan Urhossa jalkapalloa ja kesällä tulee vietettyä aikaa Keiteleellä kalassa ja Sumiaisten Rautionmäellä osaston mökillä. Uskon, että olen monelle tuttu urheilun ja kalastuksen kautta. Harrastan monenlaista, ja jos menen vaaleissa läpi, silloin on jätettävä jotain pois, Kivimäki hymyilee. POLITIIKKAA seuranneena on Kivi-

Nyt on kotimattojen pesuaika Soita ja tilaa nouto numerosta 0500 655 252 Pekka Lehto (ark. klo 9-16)

Seuraava ÄKS to 17.12. Pidetään yhdessä huolta toisistamme

Koronavirus on tuonut isoja muutoksia meidän kaikkien elämään. Suunterveys ei kuitenkaan aina voi odottaa parempia aikoja. Katso kotisivuiltamme hammassirkku.fi/turvallisuus ajantasainen ohjeistus hoitoon hakeutumisesta.

HS HS

Ajanvaraus 014 211 665 | hammassirkku.fi

Kauppakatu 15 A, Äänekoski Äänekoskella pitkään toiminut asianajotoimisto Kurikka & Hirvonen on yhdistynyt 1.4.2020 jyväskyläläiseen Asianajotoimisto Fennoon. Toiminta jatkuu edelleen Äänekoskella entisissä toimitiloissa Fenno -nimellä. Tuukka Haaranen puh. 050 308 8300

Janne Kallioinen puh. 050 405 3245

Jussi Laakkonen puh. 040 501 1692

Anni-Maija Oikari puh. 050 566 9806

www.fennolaw.fi

mäki huomannut parin viime kauden ilmiön. – Turhan moni päätös menee virkamiesbyrokratian kautta. On syytä muistuttaa, että kaupungin ylin päätäntävalta on valtuustolla. Minulle päätöksen teko näyttää siltä, että valtuusto toimii virkamiesten kumileimasimena, kuntalaisten ääni pitää saada kuuluviin, Ville Kivimäki sanoo. Haussa on vihreiden ja kristillisdemokraattien tuore ehdokaskasvo. 17.12. ilmestyvässä ÄKSässä tutustumme uuteen perussuomalaisten kuntavaa-

Kotakennääntie 32 Äänekoski puh. (014) 520 773 0400 647 254 SOPIMUSSIIVOUKSET • SUURSIIVOUKSET

• toimistot • liike- ja teollisuustilat • ravintolat • yksityisasunnot • painehuuhtelukonevuokraus

• rakennussiivoukset • loppusiivoukset • muutto- ja kotisiivoukset • TALONMIES- JA KIINTEISTÖHOITOPALVELUT

.FI

Äänekosken johtava verkkomedia • uudistettu, nopea ja ajantasainen uutispalvelu • kaikki lehdet näköisversioina, helposti luettavissa verkossa • aidosti yksityinen ja paikallinen • tehokasta mainostilaa kaikille

Kaikki tämä ilman maksumuureja! Joka päivä keskimäärin 10 000 avattua sivua!

Varaa mainostilasi nyt! Marjut 040 730 4234 marjut@aksa.fi

Pirjo 040 565 0941 pirjo@aksa.fi

2 54 · 2 02 0

| Ä KS

Joululaulut- & Konsertit

Huom! Joululaulutuokioihin voi osallistua max. 50 henkilöä. ÄÄNEKOSKI JA HIETAMA Ke 9.12. klo 19 Äänekosken Laitakaupungin orkesterin Joulukonsertti Jouluyön rauha Äänekosken kirkossa. Kapellimestari Timo Hytönen, solisteina Teija Junikka ja Jari Haapamäki. Lipunmyynti ovella alkaa klo 18, rajoitettu määrä lippuja á 15 €. Ennen konserttia joulun tunnelmiin johdattavat Kati Kalenius ja Else Vehviläinen. Osa tuotosta ohjataan Äänekosken srk:n diakoniatyölle. Su 13.12. klo 10 Kauneimmat joululaulut -messu Äänekosken kirkossa. Ti 15.12. klo 19 Joulukonsertti Rauhaa ja rakkautta Äänekosken kirkossa, naiskuoro Vaput, johtajana Ulla Kotamäki. Liput ovelta á 10 € käteisellä. Ke 16.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut -tuokio Hietaman kirkossa. To 17.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut -tuokio Äänekosken kirkossa. To 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut -tuokio Hietaman kirkossa. Ma 21.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut –tuokio Äänekosken kirkossa.

KONGINKANGAS To 10.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut –tuokio kirkossa. Su 13.12. klo 13 Joululaulukirkko kirkossa.

SUMIAINEN Ke 9.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut –tuokio Köyhyyden kylässä ( max. 30 henk.) Su 13.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut –messu kirkossa. Su 20.12. klo 18 Oi jouluyö -konsertti kirkossa Kyösti Kytöjoki ja Emilia Liimatainen, laulu, Juho Leppänen, piano, Reserviläiskuoro.

SUOLAHTI To 10.12. klo 13.30–14.20 Joululaulukirkko kirkossa. Laulamme yhdessä joululauluja ja ihmettelemme joulun iloista sanomaa. Mukana Toimintakeskuksen väkeä. Maarit Nuopponen. Su 13.12. klo 10 Joululaulukirkko kirkossa. Su 13.12. klo 13 Kauneimmat joululaulut –tuokio kirkossa. Ke 16.12. Klo 18 Kauneimmat joululaulut Viljo´s. Yhteislaulua, joululaulukaraokea. Late pastor ym. To 17.12. klo 18 Kauneimmat joululaulut -tuokio kirkossa.

VASEMMISTO LIIKKEELLÄ

Puurokiertue

Lauantaina 12.12.2020 klo 9.00 Kahvila Reimarilla, Konginkangas klo 10.30 Kahvila Korpulla, Sumiainen klo 12-13 K-Suosikki, Suolahti klo 13.30 K-Citymarket, Äänekoski Tervetuloa puurolle ja juttelemaan!

ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA

Seuraava ÄKS to 17.12. Asianajotoimisto Kärkkäinen & Niskanen Oy

Lakiasiainpalveluja vuodesta 1994 lukien Toimipisteet Äänekoskella ja Jyväskylässä

Testataan ja analysoidaan juomavesiä

ANNA AINEETON LAHJA JOULUKSI! Vesitutkimuslahjakortti 50e-230e Keski-Suomen Ympäristöosaajat osk puh. 045 130 3786

Ajanvaraus 020 768 9870 AA, VT Kalle Niskanen, AA, VT Jussi Kärkkäinen AA, VT Mikko Marttila, OTM Reija Jäälaakso

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKISANOMAT

Toimitus Päätoimittaja Marjo Steffansson • 040 841 2945 • marjo@aksa.fi Sivunvalmistus Max Steffansson

MITÄ KUMMAA?

NYT ERÄ! KevytFleecetoppikset puserot myös lasten

19,90€

9,90€

Asemakatu 7, Suolahti, avoinna ma-pe 9.30-17, la 9.30-13

Yksityinen, paikallinen kaupunkilehti jaetaan Äänekosken ja Uuraisten taajaman joka kotiin ja yritykseen. Jakelu 11.000 kpl, normaalisti kahden viikon välein, joka toinen torstai.

Ilmoitukset Myyntipäällikkö Pirjo Hakkarainen • 040 565 0941 • pirjo@aksa.fi

Ilmoitusmyynti Marjut Kinnunen • 040 730 4234 • marjut@aksa.fi

Ilmoitusvalmistus • ilmoitus@aksa.fi

ÄKS.FI Verkkosivuillamme uudet uutiset päivittäin! Yrittäjä, tiedustele tehokkaasta verkkomainonnasta!

TORIKATU 4, 44100 ÄÄNEKOSKI

ma-to klo 9-13

Ilmoitushinnat Tekstissä ja tekstin jälkeen 1,70€/pmm Värilisä 10€/lisäväri, 30€/4-väri Seura- ja yhdistysilmoitukset 1,30€/pmm Kuolinilmoitukset 1,30€/pmm Hintoihin lisätään alv. 24% Aineistot viimeistään perjantaina klo 12.00.

paino: I-PRINT OY, SEINÄJOKI

jakelu: POSTI OY

SYKSY ON HYVÄÄ ASUNTOKAUPAN AIKAA! Ääneniemi okt

163 m2

Pellisentie 13. 4mh, oh, k, aula, 2wc, khh, ph, s. E2018*. Viehättävä talo Ääneniemen pientaloalueella 976 m2 vuokratontilla. Alueella uimaranta, lapsille hyvä leikkipaikka ja mainiot lenkkeilymaastot järvimaisemassa, laskettelurinnekin aivan lähellä. Taloa ja pihaa remontoitu vuosien varrella paljon. Mh. 189.000 €. 689180

Römmi okt

Mämmensalmi okt

125/143 m2

Kuntokatu 15. 3 mh, oh/tupakeittiö, khh, ph, s, wc, vh, eteinen. Ei lain ed. e-tod. Viihtyisä talo puistoon ja metsän reunaan sijoittuvalla, omalla 1748 m2 tontilla. Lisälämpöä tuomassa varaava takka ja puuhella. Isolle terassille asennettu palju, lämmin autotalli, jossa nosto-ovi sekä kesäkeittiö. Mh. 198.000 €. 690140

Ääneniemi okt

121,5/155,5 m2

Torpparintie 4. 3mh, oh, k, wc, khh, ph, s, vh. Ei lain ed. e-tod.Laadukas, vuonna 2004 valmistunut Kannustalojen omakotitalo. 1342 m2 kokoisella vuokratontilla oleva tilava talo, joka uudenveroisessa kunnossa. Vehreä ja valoisa puutarhatontti, jolla ihana koti odottaa uusia omistajia. Mh. 195.000 €. 687200

114/121 m2

Römminkatu 18a. 4h, k, khh, s. Ei lain ed. e-tod. Omalla 1183 m2 tontilla kaukolämpöön liitetty siistikuntoinen talo. Hyvä pohjaratkaisu, 3 makuuhuonetta, 2 wc:tä, kiva ulkoterassi, autokatos ja lämmin varastotila sekä Balladi takkauuni kuuluvat va693353 rustukseen. Mh. 146.000 €.

Kirkonmäki rt

58 m2

Palokatu 4 B. 2h+k+s. E2013*. Valoisa ja toimiva kaksio, oma sauna ja kiva pieni terassi ja takapiha, jonne voit suunnitella oman näköisesi pikkupuutarhan. Tähän kotiin voit muuttaa heti! 690593 Mh. 96.267 € Vh. 97.000 €.

Keskusta kt

82 m2

Terveyskatu 11 as. 3h, k. E2013*. Tilava asunto pienkerrostalon 1. kerroksessa, portaita on vain muutama, sijainti on talon päädyssä, joten valoa riittää. Sijainti on hyvä, kaikki keskustan palvelut ja terveyspalvelut ovat kävelymatkan päässä. Soita ja varaa itsellesi yksityisesittely! Mh. 56.000 €. 689936

OP Koti on Suomen luotetuin.

Alkula rt

75 m2

Mämmensalmi lt

59 m2

Suolahti kt

60 m2

Ansapolku 1 A. 2h, k, s. C2013*. Luhtitalossa alimman kerroksen hyväkuntoinen kaksio. Sisäpinnat on maalattu ja tapetoitu sekä kaapinovet on pinnoitettu tämän kesän aikana. Vapautuu nopeasti. 690822 Mh. 69.900 €.

Suomi tänään 2020 -tutkimus Taloustutkimus Oy

Keskusta kt

66 m2

Kotakennääntie 10 A. 3k, k, kh. D2007*. Hyväkuntoinen kolmio hissitalossa. Kodinkoneet ja keittiökalusteet on uusittu viime vuosien aikana. Lasitettu parveke ilta-auringon suuntaan. Kaupan yhteydessä on myytävänä myös autokatospaikka. 691855 Mh. 61.338 € Vh. 63.900 €.

Keskusta kt

61 m2

Väinämönkatu 10 as. 3h, k, p. D2007*. Siisti ja valoisa päätyhuoneisto kolmannessa kerroksessa. Tilava lasitettu parveke ilta-auringon suuntaan. Erinomainen sijainti rantapuiston tuntumassa keskustassa. 675173 Mh. 64.800 €.

Hopeapajunkatu 6 as 32. 2h, k. E2013*. Heti vapaa ja viihtyisä asunto Suolahden keskustassa. Ylimmän kerroksen asunto, mukavassa ja hyvin pidetyssä taloyhtiössä. Lasitettu parveke takapihan suuntaan. 693538 Mh. 32.000 €.

Tervetuloa ! asuntokaupoille

HUOM! SUOSITTELEMME MASKIN KÄYTTÖÄ ESITTELYISSÄ

59,5 m2

Ilmarisenkatu 7 as. 2h, k, s. B2007*. Pintaremontoitu valoisa saunallinen kaksio hissitalon 3. kerroksesta. Lasitetulta parvekkeelta on näköala kaupungille päin. Asunnossa on oma sauna ja tilava vaatehuone. Heti vapaa. Pyydä esittely. 690141 Mh. 119.000 €.

116/119 m2

Kuhantie 1. 3mh, oh, k, th, wc, ph, s. B2018*. Äänekosken sataman vierellä oleva tilava omakotitalo tarjolla. Viihtyisä ja hyvällä pohjaratkaisulla oleva kiinteistö omalla 979 m2 kokoisella tontilla. Tervetuloa tutustumaan! 692749 Mh. 85.000 €.

Kivilahdentie 7 A. 3h, k, s. Ei lain ed. e-tod.Vuonna 2014 pintaremontoitu rivitalon päätyhuoneisto. Yhtiössä on uusittu viime vuosina ikkunat, ovet ja katto. Takapihalla tilava terassi. Huoneistoon kuuluu pieni autotalli, pressutalli ja varasto. Pyydä esittely! Mh. 78.000 €. 693433

Vuokraamme asuntosi, ota yhteyttä Jari 040 721 2351 ja Heikki 050 349 8543.

Keskusta kt

Mustaniemi okt

Merja Parviainen konttorinjohtaja LKV 0500 645 722

Heikki Koljonen kiinteistövälittäjä LKV 050 349 8543

Jari Pajari kiinteistövälittäjä LKV, LVV, KiAT 040 721 2351

Arja Pilvinen myyntisihteeri LKV 050 368 7835

OP Koti Keski-Suomi Oy SAARIJÄRVI: Kauppakatu 3, P. 010 256 5975 JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 22 Palokankeskus Keljonkeskus Taulumäki, Kankaantie 17, P. 010 256 5950 ÄÄNEKOSKI: Torikatu 2, P. 010 256 6513