ÄKS nro 21

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 2 1 · 1 4 . 1 2 . 2 0 1 1

Joulupata ei kilise s. 5

Toni Kysenius ja HockeyBird s. 12

Syö rasvaa ja laihdu! s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

JouluX 21.12.2011!

2

21 · 2011

| Ä ks

Jorma Kinnunen Äänekosken pikkujättiläinen

21/2011

Seuraava ÄKS ilmestyy 21.12.2011

Valiolaisten joulukiire alkoi jo marraskuussa, kertoo pakkaamon esimies Matti Leivonen

6

10

Toimittajalta Terho Vuorinen

X21

E

Risti rintaan

Timanttiristi on arvokas kunnianosoitus arvostetuille työntekijöille, jotka ovat olleet yrityksen palveluksessa vuosikymmeniä. Tällainen risti löytyy Kaarina Pöyhöseltä. Reija Pohjaranta sai hopeisen ansioristin.

S

uoteksin Riitta Valli järjesti työntekijöilleen Kaarina Pöyhöselle ja Reija Pohjarannalle unohtumattoman yllätyksen. Pöyhöselle luovutettiin 30 vuoden työstä saman yrityksen palveluksesta Suomen Yrittäjien timanttiansioristi. Pohjaranta sai Suomen Yrittäjien hopeisen ansioristin kymmestä vuodestaan Suoteksissa.

- Hyvällä työntekijällä on korkea moraali, tuumaa Valli.

Mistä kaikki alkoi ja miltä nyt tuntuu, tätä kysyimme ansioristin saaneilta uutterilta ja iloisesti hymyileviltä naisilta.

Kangaskauppaa tekevä Suoteks perustettiin Suolahteen elokuussa vuonna 1979. Pari vuotta myöhemmin Kaarina Pöyhönen tarttui saksiin ja alkoi pätkimään kangaspakkoja.

- Minä olin ompelutaitoinen, pienen tytön äiti. Minua ilahdutti suunnattomasti, kun saimme oman kangaskaupan Suolahteen. Vihjasin Riitalle, että jos joskus tarvitsette kauppaan apua, voin tulla ilomielin. Olin valmistunut pukuompelijaksi, myyntityöstä minulla ei ollut aiempaa kokemusta. Kohta soi puhelin, ja ensin minulle tarjottin osa-aikatyötä.

Aloitin Suoteksissa marraskuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1981.

Työ on muuttunut vuosien varrella. ä Ks

| 21

· 2 011

- Alussa myimme enimmäkseen pukeutumiskankaita, joten meillä oli leikkuupalvelu. Minä leikkasin asiakkaiden kankaat mallin mukaan ja asiakkaat ompelivat. Ennen tehtiin toppapuvutkin itse. Nyt myymme enimmäkseen kodin sisustukseen kankaita.

Pöyhönen nauttii työstään. Saa olla tekemissä kankaiden ja erityisesti asiakkaiden kanssa. Kunniatehtävä on ollut myös se, että on saanut ommella kaksi pukua presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

- Tykkään työstäni ihan mahdottomasti, kolmeenkymmeneen vuoteen ei mahdu kahta samanlaista työpäivää.

Meillä on mukavat asiakkaat, hyvä työilmapiiri ja ennenkaikkea hyvä työnantaja. On ollut onni saada tehdä tätä työtä.

Työnantajan huomionosoitus tuntuu sydämessä asti.

- Tämä tuli täytenä yllätyksenä meille.

Se oli liikuttava hetki elämässä. Arvostan tätä erittäin korkealle. Onneksi minulla oli juhlassa oikea kangasnenäliina, johon sain onnen- ja liikutuksen kyyneleet pyyhittyä. Olen sanaton.

Reija Pohjaranta työskenteli ennen Suoteksiin tuloa pankissa ja kirjastossa. Työvoimatoimiston ilmoitustaululta löytyi ilmoitus asiakaspalvelukurssista.

- Eivät meinanneet ottaa minua sinne.

Totta oli, että olin tehnyt asiakaspalvelutöitä, mutta en ollut saanut siihen oppia.

Pääsin kurssille ja suoritin Suoteksissa kolmen kuukauden työharjoittelun.

Suoteks oli muuttanut Äänekoskelle, ja sinne haettiin pian lisää työntekijöitä. Pohjaranta aloitti toukokuussa vuonna 2001.

- Olen itseoppinut ompelija, kenties mukana on tippa verenperinöäkin, sillä mummoni oli ompelija. Olen väsännyt barbien vaatteista lähtien vaikka mitä.

Tämä työ sopii minulle hyvin, sillä rakastan kankaita. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja meidän asiakkaat ovat ihania.

Huomionosoitus tuli myös Pohjarannalle yllätyksenä. Hän oli tietoinen kollegalle myönnettävästä ansiorististä, mutta ei osannut aavistaa, että kunniaa lankeaa myös hänelle itselleen.

- Tämä tuli ihan puskista. Kyllä tämmöinen motivoi ja oman työn arvostus senkun kasvaa. Ansioristit ovat koko työyhteisölle ja yhteishengelle hyvä asia.

Tämä hitsasi porukkaamme yhteen entisestään.

Marjo Steffansson

räs maakunnan suuryritys julistaa edistävänsä yritteliäisyyttä. Huono vitsi, mutta meitä äksäläisiä naurattaa. Palataan siihen. ÄKS julkaisi Kosketuksia-kirjan. Toivotun kokoelman 55 entisen koskelaisen muistoja kotikonnuiltaan. Rennossa kirjassa on faktaa ja nostalgisia kuvia. Kosketuksia on ÄKSän onnittelu satavuotiaalle Äänekoskelle. Kiitos kaupungille, joka otti kirjan osaksi juhliaan.

Itsekehua: Hieno kirja. Ainutlaatuinen ainakin. Monipuolisesti kaupunkimme henkeä ja potentiaalia kohottava kulttuuriteko. Oiva lahjaidea ihmiselle, jonka sydän on Äänekoskella.

Asiaan. Sanomalehti Keskisuomalaisen kulttuuritoimitus lähetti toimittajan julkaisujuhliin. Viime metreillä ylhäältä tuli käsky: paikalle ei mennä! Selvitin syytä. Kulttuuritoimitus vihjasi, että päätös tuli päätoimittajilta. Wau! X-väen vinkkelistä jättifirman mustasukkaisuus on ihan parhautta! Voiko aidosti yksityiselle ja paikalliselle pienyritykselle olla parempaa mainosta kuin päästä The Konsernin mustalle listalle?

Yksi Keskisuomalaisen arvoista on "elää rehellisestä tiedonvälityksestä". On kai se luotettava Jyväskylän norsunluutorniin, josta osattiin jo ennakkoon arvioida, että Kosketuksia onkin turha teos.

Vähemmän yllättävää on se, että The Konsernin Äänekoskella toimivat lonkerot hukkasivat kutsumme kokonaan.

"Keskisuomalainen haluaa kannustaa kaikkinaista ihmisten yritteliäisyyttä", lehti julisti pääkirjoituksessaan. "Ja höpöhöpö", sanoi tähän eräs äänekoskelainen pienyrittäjä – ihan kysymättä.

Mustalle listalle pääsy nostaa ÄKSän itsetuntoa roimasti. Mutta samalla surku tulee The Konsernin lehtien lukijoita: "Palvelu pelaa", kuten sanotaan.

Harmi myös Äänekosken kaupungin näkökulmasta. Juhlavuosi sai ikävän sivumaun.

Vakio pals tat: Av aus

04

K a l ent e r i 6 - 7 Kos k e t us

10

Äk s y mi es

14

3

4

Yrittäjäajat us

Avaus

Risto Kumpu

Sari Åkerlund Positiivinen ajattelu – mitä se oikein tarkoittaa, mihin siitä on hyötyä vai onko mihinkään? Eikö se tuokin tullessaan onnellisempaa ja parempaa elämää. Jokainen meistä voi opetella ajattelemaan positiivisemmin. Kysehän ei ole siitä että kaikki ikävät asiat pitäisi kiistää ja olla ajattelematta kokonaan. Vaan kyse on siitä miten löytää hankalaankin tilanteeseen uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia. Harmi vaan että positiivinen ajattelu vaatii enemmän energiaa kuin negatiivinen. Mutta postitiivinen ajattelu kannattaa silti, se ruokkii onnistumisten kautta itseään.

No miten sen positiivisuuden sitten voi löytää? Ensin, tiedä mitä haluat ja mitä vahvuuksia sinulla on (heikkoudetkin on hyvä tunnistaa, mutta niihin ei saa takertua). Ajattele ja luota että kaikki kääntyy vielä parhainpäin – asenne ratkaisee.

Muista pitää itsestä huolta, niin sitten jaksaa huolehtia toisistakin. Positiivisuus tarkoittaa myös ennakkoluulottomuutta uusia asioita kohtaan, uuden oppimista ja itsensä kehittämistä.

Tätä taitoa – asennetta tällä hetkellä kovassa myllerryksessä joka puolella tarvitaankin. Niin että… Häntä pystyyn vaikka hakaneulalla – ja kohti uusia seikkailuja! ”Onnekkuus on sitä, kun valmistautuminen kohtaa mahdollisuuden.”

Hyvää ja Rauhaisaa Joulun aikaa!

Tulevaisuuden tekijät Meidän turvallinen kotikaupunkimme Keiteleen kainalossa, ihmisen kokoisena on juhlinut tänä vuonna sataa vuottaan.

Yhteisen Äänekoski-aatteen toteuttamiseen tarvitsemme mukaan jokaista meistä, jokaisen suuren, keskisuuren ja pienen yrityksen työntekijöineen. Me tarvitsemme siihen kolmannen sektorin, me tarvitsemme siihen oman henkilöstön ja luottamushenkilöt. Me tarvitsemme siihen miehet, naiset, nuoret ja vanhat.

Me tarvitsemme siihen työhön vahvaa, avointa verkottumista, joka on avointa ja läpinäkyvää, sellaista johon voimme jokainen luottaa. Sen vahvuus on lisäksi yksituumaisuudessa, itsensä ja kanssaihmisten arvostamisessa ja tasavertaisessa huomioimisessa.

Kuulostaako tämä sanahelinältä? Jokaisen sanan takaa löytyy vissi totuuden siemen jokapäiväiseen elämäämme. Läpinäkyvyys ja verkottuminen on aivan selvää suomenkieltä. Yhteistyö kunnan elinkeinoelämän, suuryritysten ja pk-yrittäjien yhteistyö paikallisesta kanssakäymisestä ja vuorovaikutuksesta jokapäiväisessä työssä ei ole sanahelinää. Yhteistyön merkitys on monelle pienyrittäjälle suurimmillaan jokapäiväinen leipä.

Tutkimuksissa on todettu, että elinkeinoelämän keskeisenä tehtävän on uusien yritysten hankkiminen kaupunkiin. Pienet yritykset ja niiden omistajat ovat suurin ryhmä. Kuntaan syntyy suotuisa, luottamuksellinen yritysilmasto vain, jos kaikki, ehdottomasti kaikki yritykset, koosta riippumatta otetaan tasapuolisesti huomioon päätöksenteossa ja käytännössä.

Yrittäjien tulee olla tietoisia siitä, jos kunnassa tapahtuu jotain sellaista, jolla on vaikutusta muun muassa yrityselämään, kaavoituksen, rakentamisen osalta.

Meidän nuorisossa kasvaa tulevaisuuden tekijät. On meistä valmentajista kiinni, että heistä tulee oivallisia suoriutujia. Voinen todeta, että meillä on turvallinen ja kodikas 100-vuotias kotikaupunki. Vuosi on loppumassa, sitä ennen hiljennymme viettämään joulua, kukin omalla tavallamme, omia perinteitämme noudattaen ja vaalien. Me jokainen muistamme, että lähimmäisemme ovat meille viime kädessä se arvokkain asia. Herkistykäämme näiden asioiden äärelle, ainakin jouluna.

Risto Kumpu Kunnallisneuvos

0 X n ollas ta kymppiin Maailma muuttuu ympärillämme kovaa kyytiä, pian ei mikään ole niinkuin ennen. Pitääkö koulun pitää kiinni joulujuhlan perinteistä?

Onko joulujuhla mitään ilman kylpytakeissaan hihitteleviä paimenia? Pääseekö tunnelmaan ilman enkeli taivaan kuulemista? Tätä kysyimme alakoulujemme rehtoreilta.

Kaisa Simonen

Mauri Kangaskesti

Tapio Saaristo

Leila Pitkänen

Taru Julin

Asemakadun koulu

Keskuskoulu

Mämmen koulu

Honkolan koulu

Konginkankaan koulu

"Pitää olla jotain perinteistä, mutta aina voi ottaa harkintaan muotojen muuttamisen.

Jouluun sisältyy paljon erilaisia perinteitä, ja niitä voi ottaa käytäntöön yhden kerrallaan, eikä pursottaa kaikkea yhteen juhlaan. Perinteet on ihan hyvä juttu."

"Koulu ylläpitää joulun perinteitä. Me veisaamme joulujuhlassa enkeli taivaan ja joulukirkossa kuulemme jouluevankeliumin.

Joulun perinteet kuuluvat kouluun, ei niitä pidä vieroksua."

"Olen ollut tässä koulussa 20 vuotta ja kerran on livetty perinteistä ja pidetty joulujuhlan sijaan laulelot. Meidän koulussa on päätetty pitää perinteitä yllä, juhlassa kuullaan enkeli taivaan, nähdään paimenet ja joulupukkikin saapuu paikalle.

Poikkeustilanteessa voimme perinteestä luistaa."

"Perinteistä ei ole mitään huonoa sanottavaa, ei niissä ole mitään pahaa. Jos perinteitä ylläpidetään, se ei liity siihen, että koulu olisi uskonnollinen. Varsinkin juhliin saapuvat vieraat, vanhemmat ja isovanhemmat, odottavat jouluevankeliumin näkemistä ja enkeli taivaan kuulemista."

4

"Riippuu joulujuhan teemasta. Juhlassa voi olla muitakin teemoja, kuin se perinteinen. Jos juhla on rakennettu jonkun muun teeman ympärille, kristillisen sanoman voi jättää pois. Periaatteessa perinteet on ok."

Uudet uutiset päivittäin www.äks.fi

21 · 2011

| Ä ks

Äänekoski jää sydämiin - Tämä on todella hieno juttu! Kirjan selaaminen kohottaa niin kaupungin kuin minunkin itsetuntoa. Näiden kansien sisässä on koko elämän kirjo ja ihmisiä yhteiskunnan laidasta laitaan. Tämä kirja vie myönteisellä tavalla Äänekoskea eteenpäin, iloitsee kaupunginjohtaja Hannu Javanainen julkistamistilaisuudessa.

Julkistamistilaisuuteen Kuopiosta saapunut ”kosketeltava” Tuula Hara oli tyytyväinen.

- Suostuin heti mukaan juttusarjaan, idea oli erittäin viehättävä. Äänekoskesta on jäänyt lämmin muisto ja paljon hyviä ystäviä, Hara kertoo.

55:en henkilön tarinat löytyvät Kosketuksia-kirjasta. Muistelijat ovat niin virkamiehiä, poppareita, kirkonmiehiä kuin urheilijoita ja kulttuuripersooniakin. Laidasta laitaan, kuten Javanainen tokaisi.

- Äänekoski herättää tunteita. Meitä pois muuttaneita, mutta lämmöllä Äänekoskea muistelevia on toden totta moneen lähtöön. Tämä paikkakunta liikkuu jatkuvasti eteenpäin, se on hienoa! Minä tulen todennäköisesti viettämään täällä entistä enemmän aikaa, puhelee kirjassa esiintyvä koripalloilija Vesa Sorri.

Laulaja Seppo Närhikin toivoo viettävänsä tulevaisuudessa enemmän aikaa kotipaikkakunnallaan.

- Sukuni on täältä kotoisin ja vanhempani asuivat koko ikänsä Äänekoskella. Minä muutin pois kaksikymppisenä, mutta olen vieraillut täällä säännöllisesti. Kyllä se kotipaikkakunta on aina sydämessä. Olen kiertänyt paljon ympäriinsä, mutta Äänekoski on pysyvä, täällähän ne kaveritkin ovat, Närhi päättää.

Sanokoot nyt sitten joku, että aika kultaa muistot, mutta kirjassa Äänekoski herättää lämpimiä tunteita. Kosketuksia-kirjaa voi ostaa ÄKSästä, Citymarketista ja Suosikista.

Joululahjagallup

Pata ei tänä vuonna kilise Äänekosken katukuvassa ei näy perinteistä joulupatakeräystä rekikeräyksen yhteydessä tänä jouluna. Keräyksen viime vuosina järjestänyt Hyvää huomenta -eläkeläismiesten ryhmä ei tänä vuonna saanut poliisilta rahankeräyslupaa. Lupaa yritettiin saada myös kirkkokuoron kautta. Ei onnistunut. Nyt sitten harmittaa kaikkia.

- Olen henkilökohtaisesti erittäin pahoillani tilanteesta, mutta rahankeräyslaista käy selvästi ilmi, ettemme voi myöntää lupaa sitä hakeneelle ryhmälle.

Aiempina vuosina lupa on annettu suoraan sanoen väärin perustein, kertoo lupa-asioista vastaava ylikonstaapeli Terho Korhonen Äänekosken poliisista.

Rahankeräyslaki uudistui vuonna 2006, ennen tätä seurakunta sai hakea rahankeräyslupaa. Uuden lain tultua voimaan Äänekosken seurakunta turvautui Hyvää huomenta -eläkeläismiehiin. Eläkeläismiehet hakivat lupaa ja luovuttivat keräämänsä rahat sitten seurakunnan diakoniatyölle. Diakoniatyö on perinteisesti jakanut rahat paikkakunnan vähävaraisille lahjakorttien muodossa. Patakeräys tuotti vuosittain noin tuhat euroa, joka jaettiin tarpeen mukaan noin 20-30 äänekoskelaiselle perheelle ja yksityiselle henkilölle.

- Lupaa hakevan ryhmän tulee olla rekisteröitynyt ja yleishyödyllinen yhdistys. Yhdistyksellä tulee olla toiminnasta vastaava toimielin, jotta poliisi tietää kuka vastaa yhdistyksestä. Eläkeläismie-

Jouko Pulli, Ritva Järvinen ja Hilkka Nevalainen ovat pahoillaan, että tänä vuonna pata puuttui rekikeräyksestä.

het eivät olleet rekisteröityneet ja kuoron toiminta oli liian vakiintunutta ollakseen yleishyödyllistä, Korhonen perustelee.

Eläkeläismiehiä lupahakemuksen hylkääminen harmitti erityisen paljon, mutta diakoniatyö vakuuttaa, ettei tämä ole ylitsepääsemätön takaisku.

- Tottakai tämä harmittaa, olemme auttaneet paikkakunnan vähävaraisia patakeräyksen tuotoilla jo 15 vuotta. Tämä päätös tuli meille aivan yllätäen. Saamme kuitenkin niin tavara-, elintarvike-, vaate- kuin lahjakorttilahjoituksiakin yksittäisiltä henkilöiltä suoraan toimistolle.

Lisäksi saamme tuloja konserteista, joiden esiintyjät lahjoittavat tulot seurakunnalle, kertovat diakoniatoimistolta Erkki Tourunen ja Katja Nuuhkarinen.

Taija Kolehmainen

Oma tuoksu jokaiselle - Joulu on tuoksujen aikaa, lausuu yrittäjä Sanna Kumpu heti alkuun.

Kemikalioliike Cosmetic Freesia on täynnä potenttiaalisia joululahjaideoita. Löytyy tuoksuja, voiteita, meikkejä ja kauneudenhoitopalveluja. Kummun mukaan tuoksut ovat kuitenkin selvästi kaikkein suosituimpia lahjoja niin naisille, miehille kuin nuorillekin.

- Näin joulun aikaan lanseerataan eniten uusia tuoksuja, joita me sitten tilaamme liikkeeseemme. Tämän joulun uutuuksia on tullut muun muassa Escadalta ja Lancômelta. Tuore CK One

Shock -tuoksu on suunnattu erityisesti nuorille, Kumpu luettelee.

Lahjojen ostoa helpottamaan Freesiasta löytyy valmiita lahjapaketteja niin tuoksuihin kuin ihonhoitotuotteisiinkin.

Apua voi kysyä myös myyjiltä.

Pääsääntönä on, että talvisin käytetään useimmiten voimakkaampia ja mausteisempia tuoksuja kuin kesällä.

Nuoret taas pitävät aikuisia enemmän raikkaista ja hieman makeista tuoksuista. Kumpu kuitenkin muistuttaa, että jokaisella on oma makunsa.

- Miehen kannattaa kurkistaa vaimon

tai tyttöystävän kaappiin ja katsoa, mitä sieltä löytyy. Me osaamme kyllä auttaa löytämään lahjan saajan makua vastaavan tuotteen, Kumpu lupaa.

Ja jos lahja ei olekaan oikeanlainen, voi käyttämättömän tuotteen palauttaa liikkeeseen kuittia vastaan.

- Suomalaiset eivät vielä käytä kovin paljon tuoksusarjojen vartalovoiteita ja suihkugeelejä. Ne vahvistavat ja syventävät tuoksuja. Vaihtoehtoisesti ne ovat yksin käytettyinä kevyempiä kuin voimakkaat tuoksut, Kumpu vinkkaa.

ÄKS selvitti, minkälaista kosmetiikkaa äänekoskelaiset toivovat.

Mira Viitasalo, Sini Myllälä, Liisa Laitinen

- Hajuvesi olisi varma valinta, sitä tarvitsee ympäri vuoden.

Sini: Minä ainakin tykkään monista eri tuoksuista, mutta tällä hetkellä toivon erityisesti raikasta hajuvettä. ä Ks

| 21

· 2 011

Aaro Rytkönen

- Pidän erittäin paljon ClarinsMenTuulikki Rinne tuotteista. Ne ovat täysin alkoholittomia, - Meikäläiselle sopisi lähinnä joku mietoja ja hyvälaatuisia tuotteita. Tuot- rasva, ettei näytttäisi niin vanhalle. Mutteita löytyy ihan deodoranteista sellai- ta ainakaan hajuvettä en haluaisi. siin väsymystä poistaviin silmänympärysvoiteisiin.

5

Valiolaisen mehevät Aura-luumu pihvirullat 1 Mausta porsaan ulkofilepihvejä suolalla ja mustapippurilla. Voit käyttää myös naudan tai hirven paistia tai fileetä, mutta pidennä tällöin kypsennysaikaa.

2 Nuiji pihvit lihanuijalla ohuiksi.

3 Jaa pihvit kahteen osaan: Levitä ensimmäisten päälle Aurajuustoa ja kuivattua luumua, toisten päälle voimakasta sulatejuustoa ja kuivattuja luumuja.

4 Kääri pihvit rullalle ja kiinnitä rullat coctailtikuilla.

5 Ruskista rullat ensin pannulla voissa ja siirrä sen jälkeen rullat kannelliseen uunivuokaan odottamaan kastiketta.

6 Tee ruskeakastike ja mausta se esimerkiksi pippurilla ja Aurajuustolla.

7 Kaada kastike uunivuokaan lihojen päälle ja laita koko satsi uuniin hautumaan 175 asteeseen 2-3 tunniksi.

Ohje: Sari Laulainen

Minttu Munck ja Sari Laulainen ajavat Aura-juustoa. Kiirettä pitää, sillä palakone iskee 80 kertaa minuutissa.

Jouluksi satoja tonneja Aura-juustoa

Ä

änekosken Valion tehtaan joulukiire alkoi jo kalenterin lehden kääntyessä marraskuulle. Kauppoihin pitäisi saada loppuvuoden aikana tonneittain juustojen aatelia, Aura-sinihomejuustoa. Aura-juustoa löytyy niin palana, muruna, kokonaisina kiekkoina, pidempään kypsetettynä goldina kuin myös nykyään jopa pehmeänä tahnana.

Valion Aura-juusto -tehtaan pakkaamossa käy hälinä, kun tavoitteena on saada marras- ja joulukuun aikana ulos noin 450 000 kiloa sinihomejuustoa.

- Joulu on oikeaa Aura-juuston juhlaaikaa! Ihmiset haluavat jouluksi hieman ekstriimiä, vaikkakin sinihomejuusto on viime vuosina arkipäiväistynyt. Joulun aikaan Aura-juustoa menee neljäsosa koko vuoden tuotannosta, kertoo pak-

Hä?

kaamon esimies Matti Leivonen.

Ja kiirettä tosiaan näyttää pitävän.

Ihmisiä pyörii ympäriinsä kuka irroittamassa jumiin jäänyttä pakkauspahvia ja kuka kiirehtimässä valmista lavaa kylmävarastoon. Käyttöön on otettu viikonloppu- ja iltavuorot ja kiireapulaisiksi viisi henkilöä. Leivonenkin työskentelee tarvittaessa joukon jatkona. Valiolaisten on varmistettava, että suomalaisten saavat Aura-sinihomejuustoa joulupöytiinsä. Auraa viedään myös naapureille, eli Ruotsiin ja Viroon saakka.

Pakkaamossa työskentelevää Sari Laulaista hälinä ja kiire ei haittaa.

- Tämä aika tuo mukavaa vaihtelua normaaliin tasaiseen työrytmiin. Tasapainotan töitä käymällä vapaa-ajalla lenkillä ja kuntoilemalla. Tässä työs-

sä tarvitsee hyvää kuntoa. Kovimmille joutuvat niskat ja hartiat. Hieronta- tai muu hemmottelulahjakortti olisi mahtava joululahja, Laulainen vinkkaa.

Aura-paloja juuri pakkaava Marko Kuusela kertoo, että sinihomejuuston tuotanto on suurilta osin käsityötä. Hänen mukaansa tärkeintä kiireen keskellä on ennakointi, sillä vältetään turha sähläys. Jouluksi Kuusela aikoo suunnata anoppilaan nauttimaan hyvästä ruoasta.

Itseasiassa Kuusela tapasi nykyisen avovaimonsa Valiolla. Molemmat työskentelevät pakkaamossa.

- Mutta kotona me emme koskaan puhu työasioista, Kuusela nauraa.

Matti Leivonen pinoaa Kuuselan keräämiä kiekkoja lavalle ja kertoo samalla, että Aura-juuston ystävät suosivat edel-

leen perinteisiä paloja. Myös murennettua juustoa menee kaupaksi kokoajan enemmän. Helppous on valttia ja ihmiset haluavat valmista. Tosin helmikuussa lanseerattu helposti levittyvä Aura pehmeä ei ole vielä täysin löytänyt tietään suomalaisten ruokapöytiin. Löytyykö Aura-juustoa esimiehen jääkaapista?

- Kyllä meiltä Auraa löytyy. Itse pidän eniten Aura Goldista. Pidempi kypsytysaika valmistuksessa takaa voimakkaamman mauan. Yleensä annan juuston kypsyä vielä kotonakin mahdollisimman pitkään. Mitä lähemmäksi parasta ennen -päiväys tulee, sen paremmalta Aura maistuu, vinkkaa Leivonen.

Taija Kolehmainen

Harvinaisen härski yksilö Kohta on ovella se hetki, jolloin kuusi kannetaan sisään ja kirkasilmäiset lapset sitä kilvan koristelevat. Kuusi onkin Suomalaisen jouluperinteen tärkein ja näyttävin koristeluelementti. Kuusi tuoksuu huumaavalle ja näyttää kauniilta, sitä on mukava katsella sohvannurkasta glögiä siemaillen.

Viime vuonna kotiimme saapui varsin härski kuusi. Jouluaatto-aamuna sisään kannettu kuusi aloitti haisemisen koristelun jälkeen. Ikävä kyllä haju oli erittäin paha. Huusholli ei tuoksunut metsälle vaan pistävälle kissan pissalle. Oikein silmiä kirveli mokoma lemu.

Eikä tässä vielä kaikki.

Joulupäivänä kuusi päätti stripata. Näin teki, paraatipaikalla olohuoneessa. Juuri siinä silmiemme alla ja lasten katsellessa. Karisti neulasensa lattialle hetkessä.

Miksi näin kävi? Kysyimme sitä pitkänlinjan kuusiasiantuntija Juhani Ristolaiselta.

- Siihen kuuseen oli iskenyt sellainen tauti, joka kuivatti sen pystyyn. Näin olisi käynyt, vaikka sitä ei olisi kaadettu. Kuusi olisi kuivanut mehtääkin pystyyn. Silimällä ei tämmöstä tautia huomaa, oireet tullee vasta olohuoneessa.

Ristolainen on kasvattanut kuusia kolmekymmentä vuotta. Mahtuuko näihin vuosiin yhtään näin härskiä yksilöä?

- Kyllä on muutama kohalle sattunut. Paha haju saattaa johtua siitä, että kuusesta halakes solukot. Oon minä vienyt aattona asiakkaalle uuden kuusen, kun näin on käynyt, mutta hyvin harvinaista tämä tämmönen varistelu on.

Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset! Myös aina joulun aikahan sä saavut meidän majahan. Oi kuusipuu, oi kuusipuu ja lehväs uskolliset!

Marjo Steffansson

6

”Kuusi seisoo permannolla, kaikkien on hauska olla.”

21 · 2011

| Ä ks

Mihin te käytätte Aura-juustoa, valiolaiset?

Pääluottamusmies Ilpo Vehniäinen - Aurajuusto-piirakka on herkkua, muuten en sitä kauheasti käytä ruoan seassa. Mielestäni Aurajuusto on parasta pelkiltään leivän päällä.

Marko Kuusela - Aurajuusto sopii erinomaisesti laatikoihin ja salaattien lisäksi. Käytän sitä myös herkutteluun. Ja aijai, sellainen sopivan tulinen currybroileri Aurajuustolla toimii mainiosti!

Heidi Heinonen - Meillä lapsetkin syövät Aurajuustoa, koko perheen herkku on kinkku-aura-pasta. Aurajuusto on herkullista myös pitsan päällä ja lämpöisissä voileivissä.

Eija

Anelma

ä Ks

| 21

· 2 011

Hanna

Petri

Mari

7

Eilen tänään

Konginkankaalle ajanmukainen lisä 16.12.1963

K

onginkankaan ensimmäinen valintamyymälä avasi ovensa. Kauppias Jorma Patrikaisen luotsaama myymälä on ensimmäinen laatuaan Konginkankaalla.

Sataneliöinen liiketila pitää sisällään rauta- ja maatalosuosaston väkirehuineen. Taloustavarat ja kodinkoneet ovat nyt myös Konginkankaalaisten ulottuvilla.

Unohtaa ei sovi täydellistä ruokatavaravalikoimaa lihoineen ja leikkeleineen. Myymälä on valintatyyppiä, jossa asiakkaat voivat kerätä ostoksensa myyjien avustaessa.

Tapaht umat

Näyttelyt

Ke 14.12.

■■ klo 19 ”Oi jouluyö” -joulukonsertti. Esiintyjinä Kyösti Kytöjoki, säestäjänä Jani Utriainen sekä Solafide -kuoro.

Konsertin kesto noin 1,5 tuntia. Ei väliaikaa. Vapaaehtoinen maksu - Tervetuloa!

Yhteystiedot: Äänekosken kulttuuritoimi, p. 020 632 3256

■■ 29.12. asti. Pikkuautoja puunoksilla ja muita valokuvia. Tuuli VuorinenOras valokuviaÄänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16. Vapaa pääsy - Tervetuloa! Yhteystiedot: Äänekosken kulttuuritoimi, p. 020 632 3256

Pe 16.12.

■■ 5.1.2012 asti. Jouluisia postikortteja Arvo Zittingin kokoelmasta Äänekosken taidemuseon auditoriossa . Perinteinen joulukorttinäyttely Arvo Zittingin lähes parin tuhannen kortin kokoelmasta. Näyttely avoinna ti-pe klo 12-15, vapaa pääsy. Näyttely suljettu 23.-26.12. Järjestäjä: Äänekosken museotoimi

■■ Pub Markuksessa Rock´n Roll Piano Man, Mr Breathless ■■ Kake Randelin, Talli Äänekoski

La 17.12.

■■ klo 15 Äänekosken Nuorisoteatteri Varjolapset ”Valon väri” -näytelmä Painotalon Mikkosalissa. Lisätiedot: p.044 3646546. Järj. Äänekosken teatteri ■■ Rautalanganväännön SM-kisat pub Markuksessa

Su 18.12.

Astetta hienommat asut ■■ Suolahdessa Riitta ja Jouni Kinnusella juhlittiin itsenäisyyspäivää teemalla parisataa vuotta ennen Suomen itsenäistymistä. Mistä moinen idea?

- Järjestimme vuosi sitten iltapukujuhlat ystävillemme hyvän ruoan merkeissä. Jo silloin päätimme, että teemme tästä perinteen. Nyt päätimme pukeutua 1700-luvun tyyliin, kertoo Riitta Kinnunen ja viimeistelee sinivalkoista kattausta.

Paikalle saapui Kinnusten lisäksi kolme pariskuntaa. Talo muuttui hetkessä kuin Aurinkokuninkaan hoviksi. Niiata niksauteltiin ja kämmensuudelmia jaeltiin. Harvoin on toimittaja tuntenut oloaan niin alipukeutuneeksi.

- Menyy koostuu lihasta, sienistä ja muista tuotteista, joita oli tuolloin saatavilla.

Musiikkia kuulemmme Mozartilta, Haydnilta ja Beethovenilta.

Naiset olivat kuin linnanneitoja. Miehet höystettynä valkoisilla polvisukilla ja näyttävillä hatuilla kerrassaan upea näky.

- Onneksi ei tarvinnut kuitenkaan meikata, sanoo Jouni Kinnunen helpottuneen oloisena.

Ensi vuodelle on jo suunnitelma valmiina: pukeudutaan itämaisin asuihin ja avataan kukkaron nyörejä niin, että saadaan hankittua lehmä tai ainakin vuohi kirkon ulkomaanavun kautta.

- Ihanaa, että on tällaisia ystäviä, jotka viitsii järjestää tällaisia juhlia, huokaistaan kuin yhdestä suusta.

■■ klo 13 Joel Hallikaisen Riemuralli lastenkonsertti. Liput: perhelippu 15,00 €, aikuiset 10,00 € ja alle 12 v lasten lippu 5,00 €. Järjestäjä: Äänekosken perhetukikeskus, Äänekosken seurakunta ja Kurikka Timber Oy ■■ klo 15 Äänekosken Nuorisoteatteri Varjolapset ”Valon väri” -näytelmä Painotalon Mikkosalissa. Lisätiedot: p.044 3646546. Järj. Äänekosken teatteri ■■ klo 15 Joulukonsertti "Iloitkaatte ystävät", Mieskuoro Sirkat Suolahden kirkossa. Jenni Lättilä, sopraano, Eliisa Suni, piano. Johtaa Nikke Isomöttönen.

Liput 20 e/opisk. 15 e, ennakkoon ostettuna S-etukortilla 15 e/12 e, ennakkomyynti Suolahden S-market ■■ klo 17.30 Kinkkubingo Suolahden kansantalossa ■■ Klo 18. Joel Hallikaisen joulukonsertti Äänekosken kirkossa. Ohjelma 12 €.

Ohjelmaa ennakkoon Äänekosken kirkkoherranvirastosta ja Suolahden kirkkopiirin toimistosta.

Ilmoita tapahtuma ilmaiseksi: kalenteri@aksa.fi

Ma 19.12.

■■ klo 20.00 Ilmainen Pubi Bingo Pub Markuksessa

Sininen ja keltainen ■■ Viime jouluna katukuvaan ilmestyivät ensi kertaa siniset postilaatikot joulutervehdyksille. Tiedäthän jo kumpaan postilaatikkoon tiputat kirjeesi, postikorttisi ja joulutervehdyksesi? Viime helmikuusta lähtien siniset postilaatikot ovat olleet käytössä 1. luokan kirjepostille. Paikoissa, joissa sinistä laatikkoa ei löydy, kaikki kirjeet ja kortit jätetään samaan keltaiseen laatikkoon.

- Äänekoskella ei ole kovin montaa sinistä laatikkoa, joten sekaannuksia ei tapahdu kovin usein, Salla Äänekosken postista kertoo.

Tosin välillä ihmiset ovat tulleet Postin toimipisteeseen kertomaan huolestuneina, että he ovat laittaneet 1. luokan kirjeen vahingossa väärään laatikkoon. Tämä ei ole kuitenkaan vaarallista, rauhoittelee Salla.

- Jos lajittelija huomaa virheen, hän korjaa asian. Muutoin asiakas on vain maksanut ylimääräistä postimerkistä ja kirje tulee hieman myöhemmin perille.

Nykyinen kahden postilaatikon systeemi on asiakkaille edullisempaa, sillä he voivat valita hieman hitaamman ja edullisemman toimitustavan yksittäisillekin kirjeille ja korteille. Ennen 2. luokkaan pystyi jättämään vain 20 kappaleen lähetyseriä.

Muista jättää kotimaan 55 sentin postimerkeillä varustetut joulukorttisi torstaihin 15.12. mennessä!

8

21 · 2011

| Ä ks

Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti Frank Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula Vuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack Vesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta Anita Välimaa, Alpo Aaltokoski, Mauri Akkanen, John Allen, Tuula Hara, Kari Hilpinen, Teijo Hintikka, Reijo Honkonen, Juha-Pekka Hy Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti Frank Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula Vuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack Vesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta Anita Välimaa, Alpo Aaltokoski, Mauri Akkanen, John Allen, Tuula Hara, Kari Hilpinen, Teijo Hintikka, Reijo Honkonen, Juha-Pekka Hy Voittajat julkaistaan 21.12. Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti Frank Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma ja palkitaan joulupaketilla.

Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula Julkaisemme kilpailuun Vuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen osallistuneet kuvat Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack verkkosivuillamme www.äks.fiVesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta Anita Välimaa, Alpo Aaltokoski, Mauri Akkanen, John Allen, Tuula Hara, Kari Hilpinen, Teijo Hintikka, Reijo Honkonen, Juha-Pekka Hy Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti Frank Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula Vuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack ■■ Nyt uunit punaisiksi ja kamerat laulamaan! ÄKS järjestää ”Ihan pipariksi” kilpailun, aihe Vesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta on vapaa ja sarjoja kaksi: lapset ja aikuiset.

Anita Välimaa, Alpo Aaltokoski, Mauri Akkanen, John Allen, Tuula Hara, Kari Hilpinen, Teijo Hintikka, Reijo Honkonen, Juha-Pekka Hy Toimi näin: Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti Frank Leivo piparitaikinasta mitä mieleen juolahtaa. Ota paistoksesta kuva ja lähetä se ÄKSään 18.Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula joulukuuta mennessä osoitteeseen kuvat@aksa.fi Vuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack Vesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta Anita Välimaa, Alpo Aaltokoski, Mauri Akkanen, John Allen, Tuula Hara, Kari Hilpinen, Teijo Hintikka, Reijo Honkonen, Juha-Pekka Hy Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti Frank Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi 6. Mikä on seitsemän kertaa euroviisuissaVuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack esiintyneen Anita Pajusen nykyinen suku1. Kenen bändi 70-luvulla oli Kurimus: a) nimi: a) Vähäkangas, b) Välimaa, c) Väyrynen,Vesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta Anita Välimaa, Alpo Aaltokoski, Mauri Akkanen, John Allen, Tuula Hara, Kari Hilpinen, Teijo Hintikka, Reijo Honkonen, Juha-Pekka Hy Päivi Kautto-Niemi, b) Anita Hirvonen, c) Enu d) Vääräniemi?

Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti Tikander, d) Seppo Närhi?

Frank Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula 7. Kuka muutti Fuengirolaan vuonna 2000: 2. Kuka oli 80-luvulla baarimikkona Lekke- a) Juhani Meriläinen, b) Into Turvanen, c) Rei-Vuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack rissä: a) Pekka Sauri, b) Frank Johansson, c) jo Honkonen, d) Raija Ihanainen?

Vesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta Umayya Abu-Hanna, d) Ville Niinistö?

Anita Välimaa, Alpo Aaltokoski, Mauri Akkanen, John Allen, Tuula Hara, Kari Hilpinen, Teijo Hintikka, Reijo Honkonen, Juha-Pekka Hy Jorma Hämäläinen, Lauri Ihalainen, Raija Ihanainen, Hilkka Ikonen, Maija Innanen, Piispa Arseni, Petri Jakonen, Tero Jartti 8. Minkä lehden päätoimittaja suoritti sivii3. Kuka muusikko sai jalkapallon futisle- lipalveluksensa Suolahdessa 70-luvunFrank puo-Johansson, Tommi Kalenius, Timo Kanerva, Juha-Pekka Kangas, Jaakko Kolmonen, Marianne Koskinen ,Heikki Kuulasma Miia Kylmänen, Kalle Könkkölä, Pasi Lönn, Eija Merilä, Juhani Meriläinen, Eila Minkkinen, Olli Mononen, Jukka-Pekka Nikula genda Kai Pahlmanilta: a) Pekka Siistonen, livälissä: a) Soundi, b) Rumba, c) Suosikki,Vuokko Niskanen, Juuso Nordlund, Mike Norwood, Seppo Närhi, Tarja Närhi, Timo Paasolainen, Matti Paatelainen b) Tommi Kalenius, c) Tero Siitonen, d) Jussi d) Rytmi?

Jani J.J. Penttinen, Mikko Rantaniva, Airi Rytsölä, Martin Rämmal, Martti Salo, Leo Savonen, Pekka Siistonen, Jack Smack Vesa Sorri, Otso Sovijärvi, Katri Taanila, Into Turvanen, Petri Vainio, Keijo Venho, Tuure Vierros, Miranda Vuolasranta Lahtivuori?

Anita Välimaa 9. Kenen JYP-pelurin sukujuuret ovat Su-

Ihan pipariksi-kisa

Äksymyxiä

55 kertomusta Äänekoskesta

Loistava joululahjaidea!

Hinta 30€

4. Kuka osasi sanoa Huiman 80-luvun walesilaispelaajalle John Allenille vain "very good, very good": a) Antti-Pekka Nikula, b) Pentti Kokko, c) Ari Kinnunen, d) Pertti Kuivakangas?

5. Mikä oli Hannu Taanilan Suolahdessa vaikuttaneen siskon etunimi: a) Kaarina, b) Kaisa, c) Katri, d) Kerttu?

miaisissa: a) Juha-Pekka Hytönen, b) Miika Lahti, c) Sami Vatanen, d) Jari Jääskeläinen?

10. Mikä oli Jani J.J. Penttisen ensimmäisen bändin nimi: a) Atomipojat, b) Molekyylimiehet, c) Neutroninuket, d) Ydinäijät?

Oikeat vastaukset sivulla 14.

X PriX

TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Mikä Karhunlähteen konsonantti yhdisti ja "kosketti" 90-luvun taitteessa nykyisiä esiintyviä taiteilijoita, stand up -koomikkoa JP Kangasta ja näyttelijä Mikko Rantanivaa?

Oikein vastanneiden kesken arvomme tällä kertaa kaksi palkintoa: 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin ja uuden Kosketuksia-kirjan. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

X20:ssa arvuuttelimme erästä henkilöä seuraavilla vihjeillä: Tämä Pohjanmaalla syntynyt henkilö aloitti yritystoiminnan nykyisen Äänekosken alueella 1920-luvulla. Hän sai maakuntansa ensimmäisenä suomenkielisenä henkilönä kauppaneuvoksen arvonimen. Hän meni naimisiin Karin kanssa. Hänen jälkeläisensä johtaa suurta äänekoskelaista yritystä.

Oikea vastaus oli Heikki Kurikka (1887-1972). Kuortaneella syntynyt Kurikka oli Suolahden Puu Oy:n perustajaosakas, jonka puoliso oli Sylvi Kari. Suuri yritys on tietenkin Kurikka Timber.

Oikein vastanneita löytyi 3 kappaletta. Arvonnassa lahjakortin voitti Anne Selin. ÄKS onnittelee!

ä Ks

| 21

· 2 011

9

Jorma Kinnunen

Niillä menn

10

21 · 2011

| Ä ks

teksti Terho Vuorinen - kuva Max Steffansson

nään, mitä on jälellä Toukokuinen aivoinfarkti on hidastanut Äänekosken Pikkujättiläisen vauhtia, mutta suu suoltaa ärräpäitä entiseen malliin. Jääräpäisyys on kuitenkin lieventynyt. 15. joulukuuta 70 vuotta täyttävä Kinnus-Jorkku tottelee nyt entistä herkemmin ylimpiä auktoriteetteja: lääkäriä ja Liisa-vaimoa.

Rohkaisu urheiluallergikoille: tässä jutussa ei keihäänheitto mainita kuin sivumennen.

TORSTAI 26. toukokuuta 2011. Peräkärryn kanssa liikenteessä oleva eläkeläismies on hakemassa betonirautoja uunia rakentavalle kaverilleen. Sitten filmi alkaa pätkiä.

– En saanut koskaan niitä rautoja vietyä. Ajelin missä sattuu. Välillä valaistulla ladulla, välillä kävin Kimmon luona.

Nelostietäkin ajelin kuulemma reunasta reunaan. Markkamäessä ajoin perunapellolla harson yli.

– Poliisi tuli ja pysäytti. Olin menossa mukamas kotiin, mutten tiennyt, missä se on. Ei ollut enää itte määrättävissä se homma. Pätkiä muistan sieltä täältä.

Pää sekaisin, mutta promilleja nolla.

– Onneksi nuorempi konstaapeli ymmärsi ottaa kyytiin ja viedä terveyskeskukseen.

Siitä käynnistyi uusi luku Jorma Kinnusen elämässä. Diagnoosi: aivoinfarkti. Viitisen viikkoa sairaalassa ja kuntoutuksessa.

SUNNUNTAI 11. joulukuuta 2011. Yöllä on tullut lunta. Ei paljon, mutta niin, että aamun aura-auto on työntänyt Keihästiellä sijaitsevan omakotitalon liittymän eteen vallin. Suojasää tekee lumen raskaaksi.

– Perkele, kyllä Suomessa vielä lunta talvella tulee, Jorma mutisee.

Isäntä antaa lapion kylään tulleen toimittajan käteen. Talon emäntä, Liisa, hoitaa kolaamista. Homma on pian ohi, ja niin päästään sisälle jutustelemaan.

Nyt sovitaan, ettei puhuta

ä Ks

| 21

· 2 011

keihäänheitosta. Siitä, mistä Jorkku mieluusti väkevät näkemyksensä lausuu. Ärräpäiden säestyksellä.

Hyvä onkin lausua kuten oheinen tiivistetty ansioluettelokin kertoo. Mutta juttua keihäsperheen isän – ja vähän äidinkin kanssa – riittää monesta muustakin asiasta.

MERSU, viiksiniekan tavaramerkki vuosimallia 1993, seisoo pihassa tyhjän panttina. Seisonut yli puoli vuotta jo.

Miljoonat kilometrit huippu-urheilijana ja tehtaiden työnjohtajana ja Suomen maanteillä ovat entistä elämää.

– Mersu on nyt myynnissä. Rahallahan sen saa. Vanhemman Mersun Pauli (Nevala, entinen kilpakumppani) vie Teuvalle. Liisa on nyt autokuski. Minä istun kyydissä pää kallellaan kuin Kekkosella.

Rattiin tekisi mieli, mutta infarkti supisti näkökenttää. Lääkäri ei anna ajolupaa, ellei näkö palaa ennalleen. Lopullinen kohtalo selviää lähikuukausina.

Vaakakupissa ei ole vain autoilu.

– Sama ampuma-aseen kanssa. En pane paukkua piippuun ennen kuin näkö on hyvä. Tauluunkaan ei saa ampua.

– Kyllä minä metsästystä kaipaan enemmän kuin autoilua, ainakin kun tulee se aika lähteä metälle. Mutta onhan sitä hirviporukassa muutakin hommaa. Sahaan ja jauhan, lämmitän saunaa ja teen keittoa kavereille.

JORKUN tarina on elämäkerrastakin tuttu. Mennään siis tiivistäen.

Alku oli karu. Syntymä sota-Suomeen, puoliorvoksi, köyhyyden keskelle. 15 kilometriä kouluun umpihangessa.

Ei sieltä ilman ärräpäitä selvitty.

Omin käsin piti kaikki tehdä, taitoa kertyi. Eteenpäin teki mieli, oppiin.

16-vuotiaana työteliäs pihtiputaalaispoika löysi kodin Äänekosken Koivistonkylältä. Sieltä käsin hän kävi kahden vuoden ajat kirvesmiehen taitoja opiskelemassa koulussa Jyväskylässä.

Koulun jälkeen navetanrakennusta ja maansiirtohommia. Energiaa riitti urheiluunkin, tunnetuin tuloksin. Vuonna 1963 Metsäliiton työhönottaja Karhunen sai eteensä nuorukaisen, joka kysyi, onko timpurille töitä. Niitä riitti, kunnes selkä petti 1996.

ME-vuosi 1969 nosti Kinnusen asemaa yhtiössä.

- Olin muuttamassa Teuvalle. Westerholm pyysi minut luokseen Piilolanniemeen ja ehdotti, että minut nostettaisiin työnjohtajaksi. Puoli vuotta luin maalauskirjoja, ja minusta tuli korroosiopäällikkö.

Jorkku piti huolta siitä, että työt tehtiin kunnolla. Toisaalta aikaakaan ei saanut haaskata, sillä tehtaan seisominen oli kallista aikaa.

- Sanottiin, että Äänejärvessä meni 300 markan viskipulloja kiinni toisissaan. Piti työnjohtajanakin usein tarttua itse kirveeseen ja neuvoa.

TOTINEN urheilu-ura päättyi 1976, kun Kinnunen lähti vuoden työkeikalle Saudi-Arabiaan. Muistorikas oli myös Botnian vuonna 1984 valmistuneen sellutehtaan rakennusurakka.

Siinä sivussa kasvoi vuosimallin 1965 vihkiparin perhe. Ensimmäinen yhteinen koti oli tehtaan talossa Lönnrotinkadulla, jossa maito jäätyi lattianrajassa.

Tuolloin, 1966, syntyi Sanna, esikoinen.

Kimmo syntyi 1968 ja Jarkko-kuopus 1970, kun perhe asui Liisan perheen omakotitalossa Aleksis Kiven kadulla.

Tekeillä oli jo oma talo silloiselle Kanervakadulle.

– Uuden vuoden aatonaattona 1970 löin viimeiset lattialistat hattutelineen ympärille ja muutimme tänne.

Lapsenlapsia on kahdeksan. Kimmo ja Jarkko ovat jumittuneet Äänekoskelle, mutta Sanna löysi Keihäskarnevaaleilta miehekseen USA:n yliopistomestarin Greg Johnsonin, 79 metrin heittäjän, ja muutti Kaliforniaan.

– Minä niin haluaisin mennä siellä käymään, mutta kun Jorma ei halua.

Viimeksi käytiin 2004. On se sellainen ihmemaa. En voi lähteä yksinkään, kun Jorman kunto on tuollainen, Liisa harmittelee.

Samasta syystä Liisa ilmoitti, ettei 70-vuotisjuhlia järjestetä. Juhlia on Liisan mukaan ollut jo ihan tarpeeksi.

– Mikäs minun kunnossa? Kyllähän minä tässä istuisin ja horiseisin. Leikkaisin täytekakkua ja irvistelisin ihmisille, Jorma kuittaa.

JUHLAT pidetään oman perheen kesken.

Syntymäpäivänä on turha mennä kolkuttelemaan ovea.

– Seittemänkymppiä täyttyy ihan hyvin. Vaimo vie minut niskasta jonnekin kylpylään ja joudun kuulemma uimaan siellä, perkele, ihan uimahousut jalassa.

Toivottavasti pysyn pinnalla, mutta onhan ne niin matalia ne altaat. Sinne matalaan päähän mennään – tai lastenaltaaseen.

Huumori on entisellään, mutta jääräpäisyys on hivenen lieventynyt. Pakosta.

Elämän rajallisuus on tullut vastaan.

Tai tulihan se jo 15 vuotta sitten, kun miehestä ei ollut enää palkkatyöhön.

1999 todettu sokeritauti oli toinen paha paikka. Ja huhtikuussa 2011, hieman ennen aivoinfarktia, oikea polvi sai leikkauksessa metallia sisäänsä. Kävely on nyt köpöttelyä.

– Eletään rauhallisesti eteenpäin.

Ei siinä auta pirukaan. Niillä mennään eteenpäin, mitä on jälellä. Kun vaan sais olla tämän niin sanotun loppuajan terveenä.

Ennen niin kova fyysinen kunto on pudonnut pahasti. Punttisalille lähteminenkään ei enää onnistu. Aivan mahdottomia ovat nykyaikaisemmat ideat kuten vaikkapa Liisan ehdottama sauvakävely.

- Minä en lähe kävelysauvojen kanssa mihinkään. Juutun lopullisesti tähän, jos niitä rupeette tarjoilemaan!

LIKI 20 vuotta ÄU:n puheenjohtajana ja jotakuinkin saman verran Äänemäen hoitajana. 1990-luvulla Jorman tie vei kaupunginvaltuustoonkin, Kokoomuksen edustajana. Yksi kausi riitti, sillä puoluepolitikointi ei ole Kinnusen juttu.

- Mutta liikuntalautakunnassa olen ollut nyt jo 25 vuotta. Hyvät on liikuntapaikat, kun vaan saataisiin niihin nuorisoa käyttäjiksi.

Puolue muuttui matkan varrella Keskustaan. Syy vaihdokseen jää epäselväksi.

- Sauli Niinistökin tulee aina morjestaan. Se luulee vieläkin, että oon kokoomuslainen. Mutta en minä tätä keskustankaan politiikkaa aina ymmärrä. Nyt ne kurnuttavat paitsiossa, perkele. Mitä pirua sillä voittaa? Ei mitään.

Paperitehtaan lakkauttaminen sattuu syvälle vanhaan yhtiön mieheen.

- 180 ihmistä heitetään helvettiin! Pitäisi ajatella ihmisiäkin. Jotkut vanhat mummot jenkeissä ajattelee vaan omia rahojaan. Biodieseltehdastakaan ei tullut, mutta toinen voi muka tulla. Milloin?

Vuonna 2150 YHTEEN asiaan Liisa on tyytyväinen: isännän unenlahjat ovat parantuneet.

Se tietää muun muassa rauhallisia aamuhetkiä.

- Toiminnat Jormalta ei menny. Ei sitä tarvi sillei paapoa. Siitä pitää olla kiitollinen.

Jonkunlaista valvontaa puoliso kuitenkin yhä kaipaa. Drinkkien määräkin on hyvä pitää aisoissa. Jorkku on toista mieltä.

- Kyllä minä tiedän, mitä viina on.

Lääkäri kielsi, mutta sen verran otan, että kun päätä läikyttää, niin menee korvasta korvaan. Vois Kimmokin ottaa välillä. On se niin totinen.

Kirves pysyy yhä ammattimiehen kädessä tarpeen tullen. Edessä olisi ainakin yksi työmaa Matilanvirran-mökillä. Ettei Kimmon kehitysvammainen Juuli-tyttö putoa uudelleen järveen.

- Hirmu haipakalla juostiin laiturin nokasta. Jakke tais kerätä ensimmäisenä siihen. Mutta kummasti se räpistel siinä pinnalla, ihan luonnollisesti. Pitäis rakentaa kaiteet siihen laiturille.

On niitä papparaisella vielä henkilökohtaisiakin unelmia. Mutta ota nyt selvää, kuinka totisia.

- Kun sais valkosen hevosen ja kapan kauraa. Satula siihen ja koppoti-koppoti ratsastamaan, Jorma heittää.

- Mitä sinä? Mistä sitä kauraakin saisit, Liisa toppuuttelee tottuneesti - ja saa vastaukseksi tutun ärähdyksen.

- Kyllä minä tiiän, mistä kauraa saa.

Perkele!

”Vois Kimmokin ottaa välillä. On se niin totinen.”

11

Toni teki

Angry Birdsit ovat tuttuja kaikille. Viimeistään keväällä kaikki suomalaiset tuntevat myös HockeyBirdin – jonka on luonut entinen äänekoskelainen Toni Kysenius.

J

ääkiekon MM-kisoja hehkutetaan ensi keväänä tavallista enemmän, sillä kisat pelataan Suomessa, puolustavan mestarin kotikentällä. Samassa yhteydessä mieliin piirtyy myös kisojen maskotti, HockeyBird.

- Haluamme korostaa, että sillä ei ole mitään tekemistä Angry Birdsien kanssa, sanoo graafikko Toni Kysenius, HockeyBirdin suunnittelija.

Sen verran toki on, että lintuhahmot muistuttavat etäisesti toisiaan – olisivatko jopa sukulaisia... Ja siinä mielessä,

että Kysenius on Angry Birdsin takana olevan menestysfirma Rovion yksi päägraafikoista.

Kaiken lisäksi hän on saanut ensi askeleensa uralleen Äänekoskella!

- Kyllä, perheemme asui viitisen vuotta Äänekoskella 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Kävin vielä lukion ensimmäisen luokan siellä, eli se oli juuri sitä vaihetta, jolloin nuori miettii, mitä rupeaisi isona tekemään.

Vantaalla syntynyt Kysenius sai Äänekoskella vauhtia piirtämisharrastukseensa.

- Minulla oli hyvä onni, sillä luokanvalvojinani oli kuvaamataidon opettajia, ensin Erkki Koskinen ja sitten lukiossa Arvi Saari. Kumpikin tuki voimakkaasti harrastustani. Yhtenä kesänä sain stipendin Äänekosken taiteilijaseuran leirille, jolla oli iso merkitys.

Lukion jälkeen Kysenius pääsi Taideteolliseen korkeakouluun graafisen

in

suunnittelun linjalle. Opiskeluaikana Kysenius pääsi tekemään muun muassa Porin Jazzin vuoden 2000 mainosjulisteen.

Armeija-aikanaan hän uudisti Ruotuväki-lehden ulkoasun.

Ennen viime maaliskuussa alkanutta Rovio-pestiään hän ehti olla kahdeksan vuotta Mr.Goodliving –nimisen pelifirman palveluksessa.

- Pelimaailma on kiinnostanut aina.

Voin tunnustaa, että pelasin Angry Birdsia päivittäin jo ennen kuin menin firmaan – ja pelaan vieläkin.

Kun Jääkiekkoliitto pyysi Roviolta ehdotusta kisamaskotiksi, Kysenius tarttui haasteeseen mielellään. Piirtämisen lisäksi urheilu on nimittäin ollut lähellä sydäntä.

- Olin Äänekoskella mukana sekä Huiman että ÄU:n toiminnassa. Jalkapalloa ja koripalloa olin pelannut ennenkin, Äänekoskella yleisurheilu tuli mukaan vahvasti.

XpiX Leila lindell: "Kuva on otettu isovanhempieni kotona nykyisessä Hiskinmökissä jouluna 1959. Olin silloin 2,5-vuotias. Vietimme joulua leivintuvassa. Kuvassa on mukana Sirpa-nukkeni.

Joulupukki antoi minulle polkupyörän. Siinä oli vanhemmillani perässä pysymistä kun sain pyörän alleni ja lähdin pyöräilemään Pukkimäelle kotia kohti.

Isäni joutui juoksemaan perässäni.

Olin kuulemma tunnollisena näyttänyt Viiskulmassa kädelläni, mihin suuntaan käännyn. Äitini tuli verkkaisempaan perässä, sillä hän odotti nuorempaa siskoani.

Asuimme Pukkimäellä keltaisen talon toisessa kerroksessa huoneen ja keittiön asunnossa. Kuvas-

Toni Kysenius nousi valtakunnan julkisuuteen suunnittelemalla ensi kevään MM-jääkiekon kisamaskotin, HockeyBirdin. Kuvat: Marko Hannula.

Suomen Jääkiekkoliitto ry

Urheilu-uran huipentuma oli 16-vuotiaiden Suomen mestaruus pituudessa tuloksella 699. Seitsemän metrin raja jäi ylittämättä.

- Kieltämättä se kaivelee. Tuossakin kisassa tuo 699 oli vasta kolmanneksi pisin hyppyni, mutta ne kaksi olivat vähän yliastuttuja.

Pääkaupunkiseudulle paluun jälkeen urheilu jäi, sillä piirtäminen vei mukanaan.

- Huomasin, että minulla ei olisi ollut mahdollisuuksia kuin korkeintaan kansalliseen kärkeen.

Nyt Kysenius asuu synnyinkaupungissaan Vantaalla ja on töissä Roviolla Espoon Keilaniemessä.

- Äänekoskella ei ole tullut käytyä.

Siellä on pari vanhaa ystävää, mutta suurin osa kavereistani on muuttanut pois sieltä. Kivalta tuntuu silti miettiä siellä vietettyjä vuosia.

Teijo Piilonen

sa pyöräilen olohuoneessa kuusen vierellä. Seuraavan joulun vietimme jo Markkamäessä. Siellä oli tilaa pyöräilylle jo paljon enemmän, niin sisällä kuin ulkonakin. Vauhtia on riittänyt elämässä sen jälkeenkin.

Kuva tuo mieleeni lapsuuden, jolloin suku kokoontui yhteen viettämään joulua. Joulupukin odottaminen oli tosi jännää ja helpotus ominainen, kun pukki ei tuonut risuja vaan lahjoja."

Leila Lindell Erikoislääkintävoimistelija Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.

12

21 · 2011

| Ä ks

Lahjaksi parempi elämä

Uusi pihtakuusi Pajunkukan Antti Vainikainen on myynyt kukkia äänekoskelaisille pian kaksikymmentä vuotta. Joulukukkasesonki näkyy ja tuoksuu, kun astuu liikkeeseen. Punaiset ja valkoiset kukat täyttävät kukkakaupan lattiasta kattoon.

- Markkinoilla on ollut muutaman joulun ajan valkoinen jouluruusu. Se on nyt ”trendikkäin” joulukukka. Viime vuonna jouluruusun myynti nousi räjähdysmäisesti, kiitos naisten- ja sisustuslehtien, kertoo Vainikainen.

Jouluruusu on monivuotinen kukka, jonka voi istuttaa kukkapenkkiin kevään koittaessa. Tasainen kosteus ja sopiva lämpötila takaavat sen, että kukka ilahduttaa kukinnollaan pitkään.

- Valkoista väriä menee nyt, mutta jouluaaton lähestyessä väri vaihtuu punaiseksi.

Me teemme asetelmat täällä liikkeessä itse.

Ammattitaito ja laatu näkyy valikoimassa ja asetelmissa. Juuri näillä me kukkakauppiaat erotumme kilpailun kasvessa.

Uutuutena Pajunkukassa on kasvatettu pihtakuusi.

- Tämä on varteenotettava vaihtoehto perinteiselle kuuselle. Pihtakuusi on pehmeä, eikä karista naulasiaan perinteisen la-

Kyllästyttääkö antaa joululahjaksi joka vuosi samoja kynttilöitä, suklaakonvehteja tai villasukkia? Kaupoissa on ruuhkaa ja turhaa tavaraa kertyy nurkkiin yli omien tarpeiden, joulustressikin iskee. Entä, jos tänä vuonna helpottaisitkin ystäväsi nimissä kehitysmaiden huono-osaisten elämää?

ÄKS keräsi eettisiä ja erilaisia joululahjaideoita: Rauha 20 euroa, Kirkon Ulkomaanapu

Antamalla lahjoituksen rauhantyölle tuet yhteiskunnallisen vakauden rakentamista kriisialueilla. Rauhantyössä edistetään eri osapuolten vuoropuhelua, tuetaan sovintotyötä ja autetaan alueen jälleenrakentamisessa.

jitoverinsa lailla. Tietääkseni tällaista ei ole ennen ollut Äänekoskella myynnissä, katsotaan, miten koskelaiset lämpenevät tällaiselle joulupuulle.

Marjo Steffansson

ä Ks

| 21

· 2 011

Terveyspaketti sisältää 500 suola-sokeriseospussia ja 500 vedenpuhdistustablettia. Näiden avulla autat lapsia toipumaan likaiden veden aiheuttamista taudeista ja puhdistamaan vedestä juomakelpoista.

Matofarmi 40 euroa, World Vision

Punaisessa kukkameressä Kokon puutaraha on muuttunut punavalkoiseksi kukkapajaksi. Höysteenä kimallusta, värikkäitä palloja, tonttuja ja nauhoja sateenkaaren kaikissa väreissä. Pajan pöytien äärellä puuhaa vikkeläsormiset ammattilaiset, ja päätonttuna häärii Maria Kokko.

- Me teemme noin 3000 joulukukka-asetelmaa. Aloitimme itsenäisyyspäivän aikaan, ja puuhaa riittää jouluaattoon asti, sanoo Maria ja hymyilee leveästi.

Tämä on yrittäjälle mukavaa, vaikkakin kiireistä aikaa, sillä Maria tunnustautuu jouluihmiseksi. Saa näprätä kauniiden asioiden parissa.

- Jo marraskuussa alkaa sormia syyhytä, että milloin pääsee asetelmien kimppuun. Teemme alkuvalmisteluja jo hyvissä ajoin: rusetteja näprätään liukuhihnatyönä, keräämme luonnosta käpyjä, sammalta, liekoa ja havuja. Joulu on ihanaa aikaa!

Asetelmien teko vaatii harjaantuneen värisilmän, sillä niin nauhoissa kuin kukissakin on sävyeroja.

Pelkästään punaisia nauhoja on kymmeniä eri sävyjä.

Terveyspaketti 31 euroa, Unicef

Matofarmi-lahjoituksella tarjoat intialaiselle maanviljelijälle kilon kastematoja ja kompostointikoulutuksen. Maanviljelijäperheen toimeentulo kasvaa ja lähes kokonaan hiipunut pieneliötoiminta vahvistuu Intian pelloille.

Maria Kokko kertoo, että perinteiset joulukukat pitävät pintansa, vaikka tarjonta joulukukkamarkkinoilla lisääntyy.

- Punainen joulutähti, vaaleanpunainen hyasintti ja punainen amaryllis löytyy useimmista äänekoskelaisista kodeista tänäkin jouluna. Valkoiset kukat ovat kasvattaneet suosiotaan, sillä valkoinen on myös sisustuksessa on trendikkäin väri.

Kokon puutarhalla kasvatetaan amarylliksiä ja joulutähtiä. Viikolla 42 istutettiin 2000 amarylliksen ruukkuihin. Liki 3000 joulutähteä kasvatettu myyntiin. Nyt on aika nauttia kukkaloistosta. Kokon kukkia ja asetelmia voi ostaa Äänekoskelta Ostokeskukselta ja Suolahdesta Suosikista 16.12. alkaen.

Lukutaito 52 euroa, Suomen Pakolaisapu

Valitsemalla lukutaidon tarjoat yhdelle pakolaiselle tai paluumuuttajalle uuden elämän. Koulutus kestää yhdeksän kuukautta ja hintaan sisältyy kaikki hallintokuluista liitutauluihin ja opettajien koulutukseen.

Taija Kolehmainen

Marjo Steffansson

13

ÄKSY MIE S

Avustaja avautuu

O

len kansanedustajan avustaja.

Pääsin eduskuntaan töihin, koska hoidin vaalikampanjan niin sanotusti himaan. Ehdokas oli puhdas täyteehdokas, joka otettiin mukaan vain sen vuoksi, että puolueen julisteessa oli yksi tyhjä ruutu. Siihen piti keksiä joku.

Ehdokas osoittautui jo kampanjaaikana poliittiseksi eläimeksi. Hän hankkiutui kaikkiin paneeleihin.

Hänellä oli harvinainen kyky kiihottua omista puheistaan. Mielipidettä hän saattoi vaihtaa jopa kolme kertaa yhden virkkeen aikana.

Myös hyvätahtoinen hän oli. Hän otti kaikki vaalikojulla esitetyt toiveet suoraan vaaliohjelmaansa. Yritin tehdä hänelle laskelmia, joilla osoitin lupaukset järjettömiksi. En usko ehdokkaan laskelmiini koskaan perehtyneen.

Kun ehdokkaani läpimeno varmistui, tajusin lopullisesti, että hänellä eivät ole kaikki inkkarit kanootissa. Joku voi sanoa saman asian vihjaamalla, että hänellä ei hissi kulje ylös saakka tai että hän ei pelaa täydellä pakalla. Myös muita il-

mauksia voidaan käyttää. Lopputulos on sama. Lukija ymmärtää yskän. Kansanedustajani ei käy kaikilla pytyillä.

keja, jotka edistävät kaikkia niitä asioita joita on tullut valepäissään luvattua.

Idiootti!

Avustan kansanedustajaa, joka on käynyt työpaikallaan vain sellaisina päivinä, jolloin täysistunnot on televisioitu. Niinä päivinä hän on pukeutunut huomiota herättäviin asusteisiin ja hän on käyttänyt puheenvuoroja, jotka ovat täyttä tuubaa mutta kovasti viihdyttäviä.

Kuten lukija huomaa, alan jo hermostua. Jos muutosta ei tule, omakin poliittinen urani on kohta taputeltu. Kukaan ei koskaan palkkaa avustajakseen ihmistä, jonka ainoa tehtävä on sopia kuvausaikatauluja ja juontokeikkoja. Ohjelmatoimistoon voivat korkeintaan ottaa Hectorin kolmatta jäähyväiskiertuetta myymään.

Kyllä. Nyt olemme ongelman ytimessä.

Kansanedustajani kokee olevansa viihdetaiteilija. Hän on puolen vuoden aikana mm. tanssinut tähtien kanssa, osallistunut takinkäännön SM-kisoihin, muurahaispesässä istumisen EM-kisoihin, kuorosotaan, idolsin alkukarsintaan, tangon semifinaaleihin, hutunsyönnin talentkisaan ja letkajenkan MM-yritykseen – vain muutamia mainitakseni.

Lehdistä olen saanut lukea, että kansanedustajani kiertää kinkereitä, koska haluaa ihmisten näkevän, että kansanedustajakin on vain ihminen. Minä en ymmärrä, mitä kansa sillä tiedolla tekee. Olkoon vaikka kaappikello, kunhan pysyy työpaikallaan ja säätää sellaisia la-

Minun on siis päästävä kansanedustajastani eroon ja vähän äkkiä. Panen toivoni yhden kortin varaan. Olen ideoinut uutta tositelevisioformaattia, joka näyttää etenevän suotuisasti erään televisioyhtiön sisällä. Olen varma, että kansanedustajani ilmoittautuu mukaan tähänkin leikkimieliseen kisaan, joka vaikuttaa päältä katsoen harmittomalta. Formaatin nimi on Suurin putoaja. Siinä pudotetaan kansanedustajia eduskunnasta kuin vedenneitoja Linnanmäellä.

Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Vas taukset:

Rasvattomuuden paradoksi

Vastaukset sivulla 9 esitettyihin Äksymyxiin:

uonnolliset rasvat ovat aiheuttaneet enemmän hässäkkää kuin vasta vähän aikaa sitten tullut E10bensiini. E10-bensiini ei sovi vanhoihin moottoreihin, mutta uusiin kyllä. Miten on ihmismoottorin? Mikä on huoltoväli?

Pohjois-Karjala projektin myötä kasvisrasvan pitäisi soveltua kaikkiin moottoreihin, siis ikään katsomatta. Mutta käykö se? Pohjois-Karjala projekti aloitettiin 1973 ja sen jälkeen kansanterveys on ollut koetuksella. Tulokset ovat nähtävissä terveyskeskuksien jonoissa. Nehän eivät ole lyhenemässä.

Ravinnon rasvat eivät vaikuta painonhallintaan pitkällä tähtäimellä sitä eikä tätä, osoittaa suuri eurooppalainen tutkimus. Tulosten mukaan laihduttajien ei siis tarvitse olla lainkaan huolissaan ravinnon tyydytetyistä rasvoista. Tutkimus vahvistaa aikaisemman amerikkalaisen suurtutkimuksen tuloksia, joka tyrmäsi vähärasvaisen ruokavalion. "Kaksikymmentä vuotta meitä on johdettu harhaan", puuskahtaa Lundin yliopiston sisätautiopin professori Göran Berglund.

Ravitsemustiede on todella hyllyvällä pohjalla.

Tutkimus pudottaa pohjan myös siltä vallitsevalta käsitykseltä, että tyydytetty rasva nostaisi kolesterolia, mikä puolestaan aiheuttaisi valtimotauteja. Valion entinen tutkimusjohtaja professori Kari Salminen on siis ollut oikeassa ja THL:n pääjohtaja Pekka Puska väärässä. Tosiasiassa kolesterolilla ei ole juuri mitään tekemistä valtimoiden kovettumisessa.

On todennäköistä, että noin 600 000 suomalaista syö turhaan kalliita kolesterolilääkkeitä.

1. d (Kurimuksen laulajana toimi Närhen Seppo) 2. b (Lekkerissä työskenteli Amnesty-pomo Frank Johansson) 3. a (Pahlmanin pallon toi Pekka-pojalleen Kalervo Siistonen, Kaitsun soittajatoveri) 4. b (Huiman futispomon Pentti Kokon kielitaito ei häikäissyt John Allenia) 5. c (radiotoimittajana tunnetun Hannu Taanilan Suolahdessa vaikuttaneen opettajasiskon nimi oli Katri) 6. b (laulaja Anita Pajusen nykyinen sukunimi on Välimaa) 7. d (Espanjan Aurinkorannikolta kotinsa löysi liikunta- ja kulttuurivaikuttaja Raija Ihanainen) 8. a (Suojarinteellä sivarina ollut Timo Kanerva toimii Soundin päätoimittajana) 9. a (Sumiaisissa ovat kauppiassukuun kuuluvan JYP-kippari JiiPee Hytösen juuret) 10. a (J.J. Penttinen aloitti muusikon uransa pikkupoikana kavereidensa kanssa Atomipoji

L

14

Miksi koululaisille syötetään vesipitoista margariinia, kun kasvava nuori tarvitsisi aitoa rasvaa kehittyäkseen?

Miksi heille juotetaan vetistä ja valkoiseksi värjättyä tonkanhuuhteluvettä (rasvatonta maitoa)? Alkuperältään rasvaton maito on harmaata litkua, mikä pitää sitten valkaista, jotta siitä saadaan maidon väristä. Kaikki terveellinen ja tarpeellinen rasva on poistettu koululaisten aterioista. Mihin tämä logiikka perustuu?

Professori Kari Salminen voitaisiin nimittää näin joulun alla suomalaisten pelastusenkeliksi tai joulupukiksi joka toisi jokaiseen kotiin aitoa ja luonnollista rasvaa, voita ja kermaa. Ilman näitä raaka-aineita joulua ei tule. Kari Salminen, let’s hit the road, please! Ruokasaarnaaja voi lähteä apumieheksi. Samalla nykyiset suomalaiset viranomaisten antamat ravitsemusohjeet joutavat romukoppaan.

Terveellinen ruokavalio on vähähiilihydraattinen, ei vähärasvainen.

Yhdysvaltain terveysviraston ja Harvardin yliopiston yhteisen raportin lähtökohtana oli vallitseva käsitys, jonka mukaan tyydytetty, niin sanottu kova rasva on syynä valtimoiden kovettumiseen. Kaikkialla maailmassa ihmisiä neuvotaan vähentämään tyydytetyn rasvan syöntiä, minkä uskotaan ehkäisevän valtimotauteja. Meta-analyysi tyrmää tämän teorian. Tutkijat analysoivat tyydytettyjen rasvojen yhteyttä sepelvaltimotautiin ja aivohalvaukseen käsitelleet tieteelliset, ajassa etenevät (prospektiiviset) väestötutkimukset Medlineja EMBASE-tietokannoista.

Yhteensä 21 hyvin tehtyä tutkimusta kelpuutettiin mukaan. Niissä oli seurattu 5–23 vuotta ruokavalion vaikutusta lähes 350 000 henkilön verisuoniterveyteen. Seurannan aikana 11 006 henkilöä sai sepelvaltimotaudin tai aivohalvauksen. Tyydytetyn rasvan syönti ei korreloinut mitenkään valtimotauteihin.

Tässä tutkimustuloksessa pitää huomioida teollisesti tuotetut leivonnaiset sekä muut tuotteet jotka sisältävät runsaasti kovaa rasvaa (transrasvaa).

Näin Joulun alla luonnollisen ja terveellisen meijerivoin saanti voi olla vaikeaa. On valitettavaa, että meijeriteollisuutemme ei pysty tuottamaan sitä tarpeeksi kansanterveytemme hyväksi.

Syö rasvaa ja laihdu!

Jari Rossi Keittiömestari

21 · 2011

| Ä ks

Myytävänä

WWW.PUBMARKUS.FI Yksityishenkilöiden ilmoitukset

-50 %

Seuraava ÄKS 21.12.

Suolahden Kansantalo - Kisakatu 7 - Suolahti

www.aksa.fi

ä Ks

| 21

· 2 011

15

KELLAN

Finlux 40” Full HD LCD TV

• antenni- ja kaapeliverkon digivittimet • 4 HDMI-liitäntää • (549,-)

USB-tallennuksella hintaan 429,(599,-)

Olympus VG-110 digikamera • 12 Mpix • 4x optinen laajakulmazoom • takuu 2 v.

SHOKKIHINTAAN!

379,-

MYYRÄN uudet seikkailut 1–5 + pehmolelu

29,-

HUPSIS

JANOS

Lasten DVDelokuvapaketit:

19,5 elokuvaa

TO 15.12.

15,-

5 elokuvaa

59,-

PlayStation®Move Starter Pack ja 320 Gt:n PS3

319,-

karaokepokkareita • 20 erilaista levyä, uusia hittejä, vanhoja tuttuja.

StarterPack St sis. liikeohjaimen + kameran

(12,90)

ustavat jo n la el K ös y m a st ui M va! maksuehdot ja hintatur

259,-

Brother Led Laser verkkoväritulostin (299,-)

HP ”läppäri” • LED taustavalaistu tarkka HD-näyttö • 4GB keskusmuisti • näytönohjain Intel GMA 4500MHD • kiintolevy 320 GB • 15,6” näyttö • WLAN • tallentava DVD-asema

Tarjouserä

Samsung XCover Android kosketusnäyttö, kovaan käyttöön • Isku- ja vesisuojattu • Lahjaksi vaikkapa eränkävijälle!

90 7

Jouluna lauletaan ... KARAOKEA!

• jopa 16 s/min • 2400 x 600 dpi

349,- 199,-

Sunnuntaina palvelemme 12-16 ja Jouluaattona 9-12.

Jaamme 15.12 alkaen asiakkaillemme 100 kpl*) Viennetta jäätelökakkuja!

Tervetuloa tänäkin jouluna makeille kaupoille Kellaan! *) 1 kpl/talous

SUOMALAISTA PALVELUA.

• P. (014) 542 307 • Keiteleentie 9, Suolahti • Palvelemme ark. 9–17 ja la 9–13

kella.fi • karaokelaitteet.fi