ÄKS nro 17 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 1 7 · 2 6 . 1 0 . 2 0 1 1

Äänekosken vahvin nainen s. 3

Spektaakkelin takana ja edessä s. 12-13

Äksy-mies eri planeetalla s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

Pikkujoulun salaiset aseet Nyt on aika säväyttää ja räjäyttää tajunta naisellisilla kikkavitosilla. Juhliin valmistautuminen on viimeisen päälle nastaa, kun sen aloittaa kauneussalongista. ÄKS kokosi vinkit tarpeellisiin kaunistuskollotuksiin.

Kelmeästä kukoistavaksi Kesällä hankittu rusketus alkaa vedellä viimeisiään. Peilistä kurkistaa siskonmakkaran värinen ilmestys, ja uusi juhlakolttu ei peitä kuin vain osan tästä kelmeydestä. Ei mitään hätää, ruiskurusketus pelastaa! - Ruiskurusketus kannattaa ottaa pari päivää ennen juhlia. Värin suihkuttamisen jälkeen rusketus syvenee asteittain muutaman tunnin ajan. Rusketuksen sävyn voi valita oman mieltymyksen mukaan, kevyestä päivetyksestä järeämpään sävyyn, kerrotaan Hiuspalveluista. Ruiskurusketus on nopea tehdä joko kasvoille ja dekolteelle tai osa- tai kokovartalolle. Rusketus säilyy iholla pari viikkoa, mutta kestoa voi ylläpitää itseruskettavien suihkeiden avulla.

Räpsyripset

Kynnet kykeneväksi

Telkkarissa ja lehdissä kaikilla on kivat ripset verrattuna omiin olemattomiin tynkiin. Onko silmäpeli pelattu? Auttaako ripsipidennys? Ripsipidennys tehdään yksittäisillä ripsikuiduilla, jotka liimataan yksi kerrallaan kiinni omaan ripseen. Jokainen ripsi on kevyt ja luonnollinen, eli juuresta paksumpi ja kärjestä ohut. - Tällä menetelmällä saadaan katseeseen näköä ja syvyyttä. Ripsiin voidaan laittaa pidennyksen lisäksi tuuhennusta, tai ripsen ulkokulmaan voidaan lisätä tehosteräpsyttimet, kertoo Jelena Kuikka-Turpeinen Hiuspalveluista.

Kynsistä sen huomaa, milloin on puutarha laitettu talviteloille, sienet poimittu ja relissit ja pikkelssit tehty. Kynsistudion kautta on hyvä lähteä juhliin. - Rakennekynnet ovat käyttäjänsä näköiset, juhliin halutaan punaista, erilaisia hileitä ja koruja, kertoo Diana Pajanen DiBeautystä. Ranskalaisen manikyyrin saa puolessatoista tunnissa, hileet ja muut hienoudet vaativat hieman enemmän aikaa. Rakennekynnet kestävät noin 4-5 viikkoa. - Näihin jää koukkuun, hymyilee Pajanen.

Pistämätön huulihoito Kun keli kylmenee, niin huulet rohtuvat ja huulipuna pahentaa entisestään pahaa tilannetta. Pikkujouluissa olisi ihanaa sävyttää tulipunaisella huulipunalla, mutta huulet ovat kuin santapaperia? - Kauniit ja täyteläiset huulet saadaan aikaan hyaluron-nesteen ja valon avulla ilman pistoksia ja kipua. Tämä on turvallinen menetelmä, jolla saadaan täydelliset ja pehmeät huulet, vinkataan Hiuspalveluista. Lips Lifting tuottaa yhdellä käsittelyllä pienen muutoksen ja tätä menetelmää suositellaan otettavan sarjahoitona loistavan lopputuloksen saavuttamiseksi.

17 · 2011

| Ä ks

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 1 7 · 2 6 . 1 0 . 2 0 1 1

Sirkka Pulkkinen Mattoja ja matematiikkaa

17/2011

Mitalin arvoiset s. 5

Seuraava ÄKS ilmestyy 9.11.2011

Kosketeltavana Juhani Meriläinen s. 10

Kosketeltavana Vänni Hakkarainen eli Marianne Koskinen

Ruokasaarnaaja jälleen rasvoissa s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

8 Max Steffansson

10 Toimittajalta Terho Vuorinen

Äänekosken vahvin nainen

änekoskelainen Eveliina Hytönen, 18, voitti lokakuun alussa painonnoston alle 23-vuotiaiden naisten pohjoismaiden mestaruuden Porissa. Hän oli ensimmäistä kertaa mukana Suomen maajoukkueen riveissä. Se oli hänen mielestään hienoa, vaikka aluksi hieman jännittikin. Hytönen valmistui keväällä Pokelta lähihoitajaksi. Tällä hetkellä hän työskentelee Mikonpuiston päiväkodilla. Päältäpäin ei voisi arvata, että vapaa-aikanaan nuori nainen harrastaa painonnostoa. - Ihmisillä on tiukassa mielikuva siitä, millaisia painonnostajat ovat, varsinkin naiset. Useat eivät ymmärrä, että nainenkin voi harrastaa tätä lajia ja näyttää silti aivan ”normaalilta”, Hytönen kertoo. Hytönen ajautui lajin pariin aivan vahingossa. Aluksi hän pelasi tiukasti jalkapalloa, mutta kun joukkue hajosi, alkoi hän käydä yleisurheiluharjoituksissa veljensä mukana. Eräällä kuntosalikäynnillä Hytönen törmäsi nykyiseen valmentajaansa Jyrki Konoseen. - Lopulta päädyin katsomaan eräitä painonnostokisoja ja silloin se kolahti. Nyt tuntuu, ettei tästä ole enää paluuta. Painonnosto on muodostunut mulle elämäntavaksi. Oon aina harrastanu joukkuelajeja, mutta tässä lajissa voi syyttää epäonnistumisesta ainoastaan itseään. Mä tykkään sooloilla, Hytönen naurahtaa. Painonnostosta on tullut koko nelihenkisen perheen laji. Kun Hytönen äKs

| 17

· 2 011

menee kisoihin, perhe seuraa perästä. Myös kaverit kannustavat Hytöstä lajivalinnassaan, vaikka se aluksi hämmensikin heitä. Hytönen on harrastanut painonnostoa vuoden 2010 helmikuusta asti. Hän käy voimailusalilla 3-4 kertaa viikossa yhdessä valmentajansa kanssa kehittämässä voimaa ja hiomassa tekniikkaa. Välillä Hytönen treenaa lisäksi kotonaankin. - Jos en olisi löytänyt painonnostoa jalkapallon jälkeen, kävisin varmaan pelkästään lenkillä. Tämä laji on mahtava keino pitää kuntoa yllä. Toisaalta painonnostossa on suuret loukkaantumisriskitkin. Tekniikan pitää olla tarkkaa ja liikkeiden oikeanlaisia joka kerta. Hytöstä harmittaa, että laji on niin tuntematon Suomessa. - Moni ihmettelee, että mitä ihmettä me oikein tehdään kisoissa lavalla. Painonnosto ei ole niin pinnalla kuin vaikka jalkapallo tai koris. Mä toivon, että laji saisi enemmän harrastajia täällä KeskiSuomessakin, sitten me voitaisiin osallistua kisoihin seurajoukkueella. Aluksi kisoissa käynti tuntui Hytösestä hieman kiusaannuttavalta. Tiukat nostotrikoot näyttivät hänen mielestään naurettavilta ja vaa'alla käynti tuntui kiusalliselta. Pian Hytönen kuitenkin tottui kisojen tapoihin. - Kisoissa on aina mahtava tunnelma ja yhteishenki osanottajien välillä. Muut kilpailijat ja yleisö kannustaa suorituksissa. Parasta tässä lajissa on ylittää it-

sensä ja huomata kehittyvänsä joka kisoissa. Ne nostot, joihin voimat ei riitä, vedetään sitten asenteella, Hytönen naurahtaa. Hytönen ei kuitenkaan harrasta lajia pelkästään kilpaillakseen. Hänellä ole haaveitakaan siirtyä ammattiurheilijaksi. - Haluan nähdä kuinka pitkälle kykenen kehittymään. Harrastan painonnostoa niin kauan kuin se on mielekästä ja mulla itsellä on sellainen olo, että tämä on kivaa. Haaveilen kyllä vielä joskus nostavani EM- tai MM-kisoissa. Motivaatio on tärkeää, ei tästä lajista muuten mitään tule. Hytösellä on työsopimus päiväkodin kanssa vuoden vaihteeseen asti. Sen jälkeen nuori nainen toivoo saavansa työskennellä pari vuotta. Tulevaisuus on vielä melko avoin. - Tykkään tehdä töitä lasten kanssa ja mä oon erikoistunut vammaistyöhön. Ehkä vielä joskus jatkan lukemaan vaikkapa erikoislastentarhaopettajaksi ammattikorkeakouluun, Hytönen pohtii. Tällä hetkellä tuore pohjoismaiden mestari kuitenkin tasapainottelee töiden, painonnoston ja kavereiden välillä. Tällä hetkellä on menossa peruskuntokausi, seuraavat isommat kisat ovat vasta ensi vuoden puolella. - Mä oon päätänyt, että ensi vuonna musta tulee Suomen nuorten mestari, Hytönen toteaa uhmakkaasti. Taija Kolehmainen

X17

Jätkillä oli tumput suorina. Kuudella. Sunnuntaiaamu ja raksalla talkoot. Värkit olivat väärät ja kauppa kiinni. Soittoja sinne tänne. Tutuille ja vähemmän tutuille. Ei tulosta. Jätkät värjöttelee viileässä aamussa. Huonot vitsit lämmittävät. Kirkonkellot kumajavat taustalla. Vaimo saa idean. Käskee soittamaan sille mukavalle myyjälle. Jos se voisi kuitenkin auttaa. Myyjä vastaa. "Joo, ilman muuta! Pääsetkö siihen kaupan eteen kohta?" No, tietysti! Myyjä avaa oven ja antaa tavaran. "Käyt sitten maanantaina maksamassa". Auto pihaan, kampe ulos - ja talkoot pyörähtävät sittenkin käyntiin. Muutaman tunnin päästä urakka on valmis. Ellei hommaa olisi saanut tehtyä nyt, niin milloin olisikaan ollut seuraava mahdollisuus? Hyvä fiilis muutenkin. Ei tullut turhaan hätyyteltyä kavereita paikalle. Iso kiitos sille mukavalle myyjälle ja yrityksen joustavuudelle. Tiukassa paikassa asiakasta kuulemma autetaan sunnuntaisin muutaman kerran kuussa, jos suinkin mahdollista. Nimeä ei saa kuitenkaan laittaa lehteen, ettei pyhähäiriköinti enemmäksi ylly. Ymmärrettävää. Yksi ajatus välähtää kirkkaana paluumuuttajan mieleen: tämä ei olisi onnistunut Jyväskylässä! Maakunnan pääkaupungissa tuli vietettyä liki 20 vuotta. Olisiko sikäläisen jättimarketin myyjä tullut sunnuntaina jostain kilometrien päästä ovia aukomaan? Olisiko ollut edes johtajan lupaa? No, tuskinpa olisin edes tiennyt, kelle soittaa. Äänekoskella on asiat toisin. Sopivasti. Lähes kaikkea saa, mitä tarvitsee. Ja lähes milloin tahansa! Nyt voin entistäkin paremmalla omatunnolla sanoa, että Koskella palvelu tosiaan pelaa.

Vakio pals tat: Av aus

K a l ent e r i 6 - 7 Kos k e t us

Äk s y mi es

Mari Paanasen Ääneseudun top 5 painonnostajat.

Yrittäjäajat us

Avaus

Tiina Oksanen-Vehkala

Maria Kokko

aikkihan sen varmasti tietävät, miten tärkeää on liikunta. Se ehkäisee monilta sairauksilta ja auttaa painonhallinnassa ja on muutenkin terveellistä. Työssä jaksaa ja hartiat pysyvät vetreinä eikä rasitusvammoja pääse syntymään kun lihaksisto on riittävän vahva. Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta myös auttaa masennusta pysymään loitolla. Mutta kun toisinaan työpäivän jälkeen ei millään jaksaisi lähteä. Saati jos harrastusta ei vielä ole aloittanutkaan. Sitten se vasta vaikeaa onkin. Että tästäkö nyt vaan pitäisi lenkille lähteä, vaikka päivän lehdetkin ovat lukematta. Ja nälkäkin on, kun ei ole syömäänkään vielä ehtinyt. Ja mitä vaatetta sinne laittaisi päälle. Niin ja sadettakin on luvattu. No jos minä menen huomenna, nyt en jaksa. Syy tähän ei ole omassa laiskuudessa, vaan ne meissä asuvat solut ovat käyneet liikkumattoman elämän myötä entistäkin laiskemmiksi. Ovat sopeutuneet mukavaan elämään. Pää sanoo että nyt ylös ja lenkille pitäisi lähteä, mutta joku vahvempi voima laittaa vastaan. Sitten viimein kun saa itsensä liikkeelle, tuntuu, etteivät jalat toimi eikä voimaa ole. Kroppa sanoo, että ei jaksa, ihan hyvä oli kotona sohvalla. Mennään vaan takasin pitkälleen. Mutta ei kannata luovuttaa. Ensimmäinen 15 minuuttia on kaikista vaikein. Sitten sitä jaksaakin jo kun vauhtiin pääsee. Helpottaa, kun tekee itselleen jonkun tavoitteen, esim. siihen mäen päälle ja takasin, tai vaikka alle, seuraavalla kerralla sitten vähän pidemmälle. Lenkin jälkeinen hyvä olo voittaa moninkertaisesti sen mukavan olotilan sohvalla. Ja ehtiihän sitä vielä pötköttämäänkin. Eli ei kun taistelemaan laiskoja soluja vastaan, eikä anneta syksyn sateidenkaan haitata menoa, parempi pieni tihku kuin kesähelteellä pöllyävä hiekkatie!

Kulttuurin tekijöissä on voimaa! Äänekosken teatteri, Koskelan Tanssi, Ala-Keiteleen musiikkiopisto, Äänekosken Työväen Soittajat, Mieskuoro Metsot, Koskelan itämaisen tanssin ryhmä Faridah, Kukkulan kuvataidekoulu ja Äänekosken lukio ovat lyöneet hynttyynsä yhteen ja päättäneet näyttää, että täältä pesee! Piiiitkästi yli 100 taiteen tekijää valmistelee parasta aikaa ”Äänekoski 2111”-juhlanäytelmää. Tulossa on suuri spektaakkeli, jossa näytelmällisen tekemisen lomassa raikuvat laulut höystettynä tanssityttöjen sulavaisilla liikkeillä. Onkin kulunut jo tovi siitä kun viimeksi on ollut nähtävillä minkäänlaista suurempaa useamman eri harrastajaryhmän yhteistä voimainponnistusta. Tähän yhteisproduktioon tarrautui jokainen ryhmä intoa puhkuen. Mukavaa, että pitkästä aikaa sellaiseen on ollut mahdollisuus tämän juhlanäytelmän myötä! Jokainen ryhmä on puurtanut tahoillaan omien osiensa kimpussa. Harjoitustunteja on kertynyt jo aikamoinen määrä ja h-hetkeä kohden tahti vain kiihtyy. Osien yhteensovittamistakin olemme jo kokeilleet. Ja tiedättekö mitä? Hyvin sopivat osaset yhteen! Lopullisesti kaikki palaset hitsautuvat kokonaisuudeksi vielä ompelijoiden, maskeeraajien, kampaajien, tekniikan väen, rakentajien ja muiden äärimmäisen tärkeiden ihmisten avustuksella. Ilman heitä tämäkään juttu ei näyttäisi miltään. Uskokaa vaan, tästä tulee ISO juttu! Olen tästä niin innoissani ja luulenpa, että niin ovat varmaan kaikki tekijätkin. Nyt kannattaa käyttää tilaisuutta hyväkseen ja käydä toteamassa, että meissä taiteentekijöissä on voimaa. Pääsylippuja voit jo nyt käydä hakemassa Äänekosken kulttuuritoimistolta ja ihan ilmaiseksi! Harvoin näin isoa esitystä pääse ilmaiseksi ihailemaan, mutta nyt se on mahdollista näin rakkaan kotikaupunkimme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Olette kaikki sydämellisesti tervetulleita musiikkipitoisen juhlanäytelmän esityksiin Painotalolle! Siellä nähdään! Koko ryhmän puolesta Tiina Oksanen-Vehkala näytelmän tuottaja, Äänekosken kulttuuritoimi

0 X n ollas ta kymppiin Opetusministeriö on karsimassa opiskelupaikkoja ammattikorkeakouluista. Jos esitys menee Jyväskylän ammattikorkean osalta läpi, katoaa Keski-Suomesta 80 musiikin opiskelupaikkaa. Musiikkipedagogiikan opetus loppuisi maakunnasta kokonaan. Miten vakava isku OPM:n esityksen läpimeno olisi Äänekosken musiikkielämälle? Vakavuusaste nollasta kymppiin.

Sari Savolainen

Mikko Nurmi

Matti Pasanen

Ala-Keiteleen musiikkiopiston rehtori

Äänekosken Rockmusiikin yhdistyksen puheenjohtaja

Äänekosken Karaokeyhdistyksen Äänekosken Työväen puheenjohtaja Soittajien puheenjohtaja

"Olemme olleet koko ajan tietoisia JAMKin tilanteesta: opetuksen sisällöstä ja laitoksen hengestä. He ovat itse ajaneet tilanteensa tuollaiseksi. Paperilla kaikki näyttää hyvältä, mutta käytännössä homma ei toimi. Itse olemme kehottaneet oppilaitamme hakemaan mieluummin jatko-opintoihin Sibelius-Akatemiaan tai vaikkapa ulkomaille. Meillä on omat ammattitaitoiset opettajamme, mutta toki sijaisten saanti voi jatkossa vaikeutua."

"Ei tuo perusrokkariin välttämättä vaikuta, mutta toki orkesteri- tai kuoromusiikin kohdalla tilanne voi olla toinen. Kyllähän asialla on vaikutusta Äänekoskeen. Monen pitää lähteä kauemmaksi opiskelemaan. Tuleeko pois lähteneen enää palattua takaisin? Henkilökohtaisesti en näe hirveästi järkeä koko touhussa. Ministeriö on itse ollut puoltamassa miljoonien eurojen musiikkikampusta Jyväskylään."

Tarja Huttunen

"Kun ajattelee, mitä Äänekoski on saanut JAMKin kautta, niin eihän se ole hyväksi. Niin monet ovat johtaneet esimerkiksi kuoroja täällä. Ja meidän tulevassa konsertissakin on mahtavia JAMKin solisteja. Näiden Jyväskylässä asuvien ihmisten vaikutus on tärkeä koko alueelle. Hyviä nuoria on tulossa meidän omankin musiikkiopistonkin kautta, mutta tuntuu, että myös JAMKille on tarvetta."

Kyllikki Lång Äänekosken Naiskuoron puheenjohtaja "Päätös voi olla vakava musiikkielämälle ylipäänsä, mutta enemmän se kohdistuu ammatillisesti suuntautuvaan puoleen. En tiedä, onko asia niin vakava harrastustoiminnan näkökulmasta. Mieluummin saisi olla enemmän vähemmän vakavaa musiikkiopetusta. Mutta toki ammattilaisiakin tarvitaan esimerkiksi kuoroja ja bändejä johtamaan."

17 · 2011

| Ä ks

Hä?

Gallup

Kuin kaksi marjaa

Pikkujoulukausi alkaa jälleen painamaan päälle. Työpaikat ja kaveriporukat valmistautuvat joulunaikaan yhteisten illanviettojen merkeissä.

itä yhteistä on Äänekosken kaupungilla ja Lapinjärven siviilipalveluskeskuksella? Sivarikeskuksen nettisivuilla www.sivarikeskus.fi käyvä tai laitokselta kirjeen saava saa kokea yllätyksen, kun silmien eteen pomppaa tutunoloinen logo. Siviilipalveluskeskuksen logo muistuttaa Äänekosken kaupungin logoa niin muodoltaan kuin väreiltäänkin. ÄKS päätti selvittää, kuinka tämä on mahdollista. Yhteensattuma huomattiin lähiviikkoina kaupungillakin, kun siviilipalveluskeskuksen kirjekuori aiheutti hämmennystä logollaan. - Tämä on pelkkää sattumaa. Äänekosken logo on otettu käyttöön kaupungin yhdistyessä 2007 ja siviilipalveluskeskuksen logo pari vuotta myöhemmin. Tällaista asiaa on erittäin vaikea selvit-

Äänekosken kaupungin ja Lapinjärven siviilipalveluskeskuksen logot ovat kuin samasta puusta veistettyjä.

tää, apulaiskaupunginjohtaja Heli Möller kertoo. Äänekosken kaupungin logon on suunnitellut jyväskyläläinen mainostoimisto Media M1. Kaupungin graafisen ohjeistuksen mukaan aallon muotoa muistuttava kuvio tukee mielikuvaa luonnonläheisestä, avoimesta ja modernista kaupungista. Kuvion vihreä väri henkii luontoa ja siniharmaa teknologiaa ja modernia kaupunkielämää. - Kyllähän tämä ärsyttää, että toisella laitoksella on samannäköinen logo. Onneksi tässä on kuitenkin kyseessä kaksi näin erilaista tahoa. Ilmeisesti kyseessä on täysin sattumaa. Heli Möller soitti asiasta muutama viikko sitten ja minä aloin selvitellä asiaa tarkemmin. Kävi ilmi, että sivarikeskuksen logon on suunnitellut eräs suomalainen suunnittelija, joka on

työskennellyt ulkomailla on jonkin aikaa, Äänekosken kaupungin logon suunnitellut Teemu Isomöttönen selventää. Isomöttösen mukaan asian kanssa on vaikea edetä, sillä laissa ei ole vaateita logojen suhteen. Tämänkaltaisia tapauksia sattuu välillä. Kyseinen Äänekosken kaupungin ja siviilipalveluskeskuksen tapaus on kuitenkin ensimmäinen mainostoimisto Media M1:en historiassa. Möller ei ole erityisen huolissaan tapauksesta. - Saattaa olla, että otan yhteyttä siviilipalveluskeskukseen. Ei tästä kuitenkaan mitään oikeusprosessia synny. En usko, että asian tiimoilta sattuu sen suurempia sekaannuksia. Onneksi kyseessä ei ole mikään naapurikunta, Möller nauraa. Taija Kolehmainen

ÄKS selvittää Äänekosken kaduilla, juhlivatko paikkakuntalaiset pikkujouluja ja miten niitä vietetään.

Rauni Rautiainen - Ei me varmaan pidetä ollenkaan pikkujouluja tänä vuonna. Joskus ollaan porukoiden kanssa yhdessä ruokailtu, mutta ei me enää aikoihin olla sitäkään tehty.

CP Kelcolla lomautuksia CP Kelcon henkilökuntaa lomautetaan kahdessa jaksossa tämän vuoden aikana. Molemmat jaksot ovat pituudeltaan kymmenen päivää, ja koskevat koko henkilöstöä. Lomautukset eivät tulleet täytenä yllätyksenä, sillä niistä aloitettiin keskustelemaan jo elokuussa. Karboksimetyyliselluloosaa paperi-, kartonki-, ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin tuottavaa CP Kelcoa kohtasi alan huono markkinatilanne. Lomautuksia on luvassa mahdollisesti vielä keväällä. CP Kelcolla työskentelee yhteensä yli 200 henkilöä.

6825 neliötä mukanurmea Isoissa rakennushankkeissa aikataulut usein pettävät, mutta mitä siitä: futisväen vuosia haikailema jalkapallonurmi on nyt valmis! 105x65 metrin kokoisen futispyhätön avajaisia vietetään lauantaina klo 14. Härmän perinnelajin kunniaksi tilaisuus pidetään "hiihtokopissa". Alunperin kentän piti olla valmis jo elokuun lopussa. Sen jälkeen avajaispäivää on soviteltu useampaankin kertaan. Hankkeen kokonaiskustannus on 320 000 euroa. Apua kaupunki sai ELY-keskukselta (110 000) ja Euroopan Jalkapalloliitolta UEFAlta (30 000). Teko- tai keinonurmeksi nurmea ei oikein saisi kutsua. Jalkapallonurmi kuulostaa taas vähän pitkältä ja teennäiseltä. Mikä olisi sopiva nimi The Areenalle? Ehdotuksia saa lähettää kelle vaan, vaikka sitten meille: toimitus@aksa.fi. äKs

| 17

· 2 011

Jani Korpinen - Kyllähän me kavereitten kanssa vietetään pikkujoulua! Pidetään vähän hauskaa porukalla jossain, meillä ei oo vielä tarkkoja suunnitelmia. Jos menen takaisin firmalle, niin sitten ois tarjolla työpaikankin illanvietto.

Äänekosken Naiskuoro 70 vuotta

änekosken Naiskuoron johtaja Timo Laaksolla on menossa kolmas kausi tahtipuikon varressa. Kuoro juhlii 70 vuotta kestänyttä lauluntaivaltaan ansaitusti sunnuntaina 30.10. valtuustosalissa. - Vaikka kuoro on vanha, nuorimmat laulajamme ovat äitiyslomalla. Ikähaitari venyy 30-80 vuoteen, ja se on pelkästään rikkaus. Kuorolaisilla on mahtava yhteys toisiinsa, vaikka joukossa seisoo jopa kolmen sukupolven edustajia. Juuri kuorolaisten ikä ja kokemus antaa Timo Laaksolle perspektiiviä. Moni on laulanut kuorossa kauemmin, kuin Laakso on elänyt. - Minä olen kaivanut kuorolaisista esiin heidän oman osaamisensa, en tiedä vielä, mitä tästä kuorosta saa irti, tämä on ollut kova kuuri myös kuorolaisille. Timo Laakson johdolla ohjelmisto on rekentunut viihteellisempään suuntaan. - Sua lähde kaunis katselen on kuultu jo, ei siinä mitään vikaa ole, mutta yritän välttää itsestäänselvyyksiä. Juhlakonsertissa kuullaan enimmäkseen a cappelloja, mutta konserttiin olemme saaneet vierailevaksi tähdeksi yhden Suomen arvostetuimman pianistisäestäjän Elisa Sunin ja sopraano-solistiksi Jenni Hietalan – molemmat opiskelukavereitani, hyvä, että verkostot toimivat. Ohjelmistosta voin kertoa sen, että näillä lisukkeilla maustettuna kuullaan Juhani Pohjanmiehen Kerranpa kesällä. Äänekosken naiskuoro aloitteli taivaltaan Lottakuorona, tältä ajanjaksolta kuullaan Toivo Kuulaa. - Ei saa unohtaa perinteitä, mutta ne eivät saa toimia silmälappuinakaan. Voisiko tämä perinteikäs naiskuoro ottaa ohjelmistoon rap-musiikkia? - Mikä ettei, täytyy olla avoin kaikelle. Itse olen nyt beatboxauskurssilla, ei lauluissa ole mitään pahaa, niillä voi tehdä mitä vaan. Heti mennään metsään, jos aletaan luomaan raja-aitoja, tuumaa Laakso. Su 30.10. 2011 klo 15 kaupungintalon valtuustosali Kuoroa johtaa Timo Laakso. Solistina Jenni Heilala. Säestäjinä Elisa Suni ja Jori Mäenpää. Liput 10 €

Marjo Steffansson

Hanna Koivisto - No, on meillä tiedossa yhdet epäviralliset pikkujoulut ihan vain kavereiden kesken. Me mennään syömään porukalla Äänekosken ulkopuolelle.

Martti Pajari - Minä olen jo 73-vuotias, enhän minä enää pikkujouluja vietä. Meidän ikäluokka on niin vanha, että ei me enää pikkujouluja harrasteta.

Tapaht umat Pe 28.10.

■■ klo 18 Kaikille tuttujen laulujen yhteislauluilta Sumiaisissa Kuntalan valtuustosalissa. ■■ Duo Tornado Pub Markuksessa

Su 30.10.

■■ klo 13 Hietaman kylätilaisuus. Ohjelmassa tietoa kylän historiasta, kylän toimijoiden esittelyä ja uuden kylätoimikunnan valinta. Kahvitarjoilu! Sydämellisesti tervetuloa! Järj. Hietaman kylätoimikunta ■■ klo 15 Äänekosken Naiskuoron 70-vuotisjuhlakonsertti valtuustosalissa.

To 3.11.

■■ klo 19 Suolahtisalissa ”Valoa ikkunalla” -konsertti. Baritoni Piers Brayn ja Mezzosopraano Marie Finne-Brayn valoisaa ja kaunista musiikkia syysiltaan. Konserttissa esitetetään musikaalinumeroita, ikivihreitä ja kevyttä klassista musiikkia. Liput 10 e, järj. Marie Finne-Bray ja Piers Bray

Pe 4.11.2011

■■ klo 13 Keiteleen rannat-konsertti Kuhnamon päiväkeskuksessa Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry ■■ klo 19 Äänekoski 2111 juhlanäytelmä Painotalolla

Näyttelyt ■■ 18.8.-31.10.2011. Minja Revonkorven maalauksia. Laajan Galleria, Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski. Konnevedeltä kotoisin olevan, Jyväskylässä asuvan ja Äänekoskella työskentelevän kuvataiteilija Minja Revonkorven maalauksia. Näyttely avoinna ke-su klo 12 18, pe 12 -16. Vapaa pääsy. Järjestäjä: Laajan Galleria ■■ 13.–28.10.2011 Muistoja maailmalta Urpo Sparfin matkakuvia tauluina Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali ma–ke 12–19, to–pe 12–16 Vapaa pääsy ■■ 1.11.-20.11.2011 Kravatti vai solmiotako tarkoititte?" - Kravatti mukana arjessa ja juhlassa Kravattinäyttely Äänekosken taidemuseolla ti, ke, pe 12-15, to 12-18 ja su 12-16 Vapaa pääsy Näyttelyn kokosi Äänesalon Martat ry ■■ 2.11. - 25.11.2011 "Elämäniloa etsimässä" Marjatta Vilhusen pronssiveistoksia ja Laila Kaleniuksen grafiikkaa Yhteisnäyttely Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali ma-ke 12-19, to-pe 12-16 Vapaa pääsy

La 5.11.

■■ klo 15 ja 18 Äänekoski 2111 juhlanäytelmä Painotalolla

■■ Ärmyn Halloweenbileet Pub Markuksessa: Gian, Kaksonen ja Ghost Brigade

Su 6.11.

■■ klo 15 ja 18 Äänekoski 2111 juhlanäytelmä Painotalolla

Ti 8.11.

■■ klo 18 Tornion kaupunginteatterin esittämä kirkkodraama Markuksen evankeliumi Suolahden kirkossa. Vapaa pääsy

Ke 9.11.

■■ klo 18 Jouko Mäki-Lohiluoman konsertti Suolahden seurakuntatalolla

ti 15.11

■■ klo 18 Korujen kertomaa Äänekosken kaupungintalon Valtuustosalissa. Kalevala Korun pitkäaikainen hopeaseppä Seija Lindströmin valottaa korujen taustaa mielikuvituksen voimin. Hänen tarinoissaan korujen historia herää eloon. Yleisölle on varattu mahdollisuus kysellä vanhoista Kalevala Koruistaan, joiden nimeä tai historiaa ei tiedä. Tilaisuudessa jaetaan kotiseutu-kirjoituskilpailun palkinnot. Musiikkia. Glögitarjoilu. Kaikille avoin tilaisuus. Vapaa pääsy. Järj. Äänekosken Kalevalaiset naiset ry

Pyhäinpäivä 5.11. Pyhäinpäivä ja Halloween tuovat valoa syksyn pimeyteen, pyhäinpäivä vanhana arvojuhlana, halloween nuorekkaana hömppänä. Pyhäinpäivä muistuttaa elämän pyhistä arvoista. että pyhiä ovat myös arjen sankarit, tavallisen elämän puurtajat ja kaduilla kulkijat. Edesmenneille syttyvät pyhäinpäivänä kynttilät haudoilla, kodeissa ja kirkoissa. Pyhäinpäivä keskittyy pyhien ihmisten ja pyhien arvojen muistamiseen. Halloween-juhla puolestaan keskittyy irlantilaisen Jack-veijarin kurpitsalyhtyyn. Yhteistä näille molemmille on nimi, sillä Halloween (All Hallow`s Eve) viittaa omalla tavallaan tuonpuoleisuuteen.

Ilmoita tapahtuma ilmaiseksi: kalenteri@aksa.fi| 17 · 2011

Ä ks

Eilen tänään

31.10.2000 Ä Perjantai-illan huumaa Duo Tornadon tahdissa ■■ Paikallinen idioottikaksikko Duo Tornado soittaa vuoden viimeisen Äänekosken keikkansa Pub Markuksessa perjantaina 28.10. Tämän jälkeen orkesteri vetäytyy juonimaan uusia kuvioita ensi vuonna vietettäviin 20-vuotisjuhliinsa. Vuoden 2012 alkupuolella järjestettävässä suuressa kansanjuhlassa bändi aikoo esitellä osittain uudistuneen Tornadon. Onko luvassa uusi ohjelmisto vai rasvaimulla komistuneet miehet, se jää nähtäväksi. Perjantaina 28.10. Markuksessa käydään läpi duon 20-vuotista uraa soittamalla joitakin kappaleita viimeistä kertaa. Paikan päällä selviääkin, mitkä ovat niitä orkesterin syvästi inhoamia biisejä jotka jäävät pois ohjelmistosta. Show’nsa päätteeksi herrat Seppänen & Vehkala aikovat julkisesti tuhota osan vanhoista taustanauhoistaan. Tule katsomaan ja todistamaan tämä ihmeteko! Pub Markus Duo Tornado 28.10.2011. Liput 5€

änekosken Huima menettää yhden suurimmistaan, kun korislegenda Kalevi Pietikäinen menehtyy nopeasti edenneen syövän seurauksena. Kaikkien tuntema "Kelly" oli kuollessaan vain 46-vuotias. Vielä kesällä hän touhusi hyväntuulisena Keitelejazzien yhteydessä järjestetyssä katukoristurnauksessa. Harva äänekoskelainen on päässyt Guinnessin suureen ennätyskirjaan. Huikean tarkan ranteen omanneelle Kellylle se ei ollut temppu eikä mikään. Ennätyskirjan mukaan Kellyn vapaaheittoprosentti 96,8 SM-sarjakaudella 1981-82 oli pitkään maailman kaikkien aikojen paras. Esimerkiksi NBA:ssa Kellyä paremmaksi pistettiin vasta 2009. Suomen ennätys Kellyn prosentti on yhä. Samoin kuin peräkkäisten onnistuneiden vapaaheittojen määrä: 48. Eräs Hanno Möttölä ylsi ensimmäisenä tasalukemiin Kellyn kanssa toissa keväänä. Mutta ei ohi. 196-senttinen Pietikäinen pelasi Huimassa viisi kautta SM-sarjaa. Vyölle kertyi myös A-poikien SM-kulta 1972 ja yhdeksän nuorten maaottelua. Peliuransa jälkeen Kelly jatkoi työtään Huimassa muun muassa miesten joukkueen valmentajana. Kelly oli myös työssäkäyvä perheenisä. Sähköasentajaksi opiskellut Kelly työskenteli ennen sairastumistaan paperitehtaalla käynninvarmistajana.

X PriX

Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi

TAVATAAN TORILLA

PALKINTOKYSYMYS: Tämä Turussa syntynyt kypsyy 90 prosentin kosteudessa. Mikä se on? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Pirjon Burgeriin Äänekoskelle. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. X16:ssa kysyimme missä merkeissä Äänekoskella ovat käyneet muun muassa Pentti Saarikoski, Lauri Viita, Eeva Kilpi, Kaari Utrio, Arto Paasilinna, Lasse Lehtinen, Leena Lehtolainen, Tommy Tabermann, Petri Tamminen ja ihan pian myös Pasi Lönn?

Raskaat kinkerit ■■ Äänekosken rockmusiikin yhdistys Ärmy Ry järjestää jo perinteeksi muodostuneet raskaat kinkerit kolmen bändin voimin 5. marraskuuta Pub Markuksessa. Pyhäinpäivän kunniaksi muutamana edellisvuonnakin lavalle nousseet paikalliset metallijyrät Gian ja Kaksonen avaavat illan. Pääesiintyjän roolissa nähdään jyväskyläläinen Ghost Brigade. Tummasävytteistä ja tunnelmallista metallia soittavan yhtyeen kolmas levy Until Fear No Longer Defines Us nousi julkaisuviikollaan alkusyksystä komeasti Suomen virallisen levymyyntilistan kärkikymmenikköön ja lokakuinen Euroopan kiertue on virittänyt rykmentin täyteen keikkaiskuunsa. Illan avaava Kaksonen puolestaan aktivoituu takaisin keikkalavalle. Yhtye on kaikessa hiljaisuudessa äänittänyt loppuvuodesta ilmestyvää Atlas -levyään, jolta tarjoillaan maistiaisia. Ilta tulee olemaan erityinen myös Gianille, joka juhlistaa keikalla kuusivuotista taivaltaan ja esittelee uuden kitaristin. Parin vuoden mukanaolon jälkeen kitaristi Henrik Samula jäi kyydistä pois ja tilalle rekrytoitiin äänekoskelaislähtöinen kepittäjä Joonas Kiviniemi. Harvinaisen tiukkaa kattausta kannattaa tulla seuraamaan hyvissä ajoin, sillä soitto soi jo noin kello 22.30. Pub Markus 5.11. liput 5 euroa äKs

| 17

· 2 011

Äksymyxiä

Oikea vastaus on vuodesta 1962 lähtien järjestetty kirjallisuusmatinea. Seuraavan kerran ajankohtaiset kirjailijat kokoontuvat yleisön eteen keskustelemaan marraskuun puolivälissä. Paikalle on lupautunut muun muassa dekkaristi Pari Lönn.

1. Äänekoski on aakkosissa Suomen kunnista viimeinen. Mikä on toiseksi viimeinen? 2. Mikä on aakkosissa toisessa ääripäässä eli ensimmäinen? 3. Mikä on Äänekosken kohtalotoveri Ruotsissa eli aakkosten viimeinen kunta? 4. Suomessa on 336 kuntaa. Monenneksi suurin Äänekoski on asukasluvultaan? 5. Kuinka mones Äänekoski on pintaalan perusteella? 6. Äänekoski ei ole aina ollut Suomen kunnista aakkosten viimeinen. Mikä on tämä Ö-kirjaimella alkanut kunta, joka on vuodesta 1977 alkaen ollut osa Kokkolaa? 7. Ähtärin ja Äänekosken lisäksi itsenäisessä Suomessa on ollut kolme muutakin Ä-kirjaimella alkavaa kuntaa. Mitkä? 8. Mikä on asukasluvun perusteella Äänekosken pienin naapurikunta? 9. Kuinka monta rajanaapuria Äänekoskella yhteensä on? 10. Onko kuvassa ykkönen, kakkonen, kolmonen vai nelonen?

Oikeita vastauksia tuli kaksi kappaletta. 15 euron lahjakortin Boroniin voitti Erkki Pulkkinen.

Oikeat vastaukset sivulla 14.

X+1 Rakastan: Perhe tulee ensimmäisenä Inhoan: Kieroutta Henkilö: Kyllä se on minun mieheni Erkki Eläin: Koira, meillä on kolmas villakoira Elokuva: Postia pappi Jaakobille Musiikki: Vanhat hengelliset laulut Ruoka: Itse valmistettu suomalaisista raakaaineista Juoma: Vesi ja maito Paikka: Keiteleen ranta Motto: Elämä on lahja

Parasta Äänekoskella 1. Kirjaston ja

Sirkka Pulkkinen

Värikästä k Sirkka Pulkkinen on opettanut äänekoskelaisia kahden polven verran. Laulanut kuorossa 60 vuotta, kutonut kymmeniä, ellei satoja metrejä mattoja ja poppanoita. Kun Sirkka hurahtaa johonkin, siinä voi vierähtää huomaamatta vuosikymmeniä. Niin se aika kulkee.

kaupungintalon arkkitehtuuri 2. Häränvirta 3. Hietaman kirkko

17 · 2011

| Ä ks

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

kudetta koko elämä S

irkka Pulkkisen olohuoneen pöydällä on arvokas dokumentti. Se todistaa leimoineen päivineen sen, että Sirkan elämä kohdun ulkopuolella alkoi 6.3.1928. Kyseessä on kuitti sairaansijamaksusta, 19 vuorokautta a´ 15 markkaa, lisäkahvista 25 markkaa ja lääkkeisiin kymppi, yhteensä 320 markkaa. - Minä synnyin siinä Äänekosken kauniissa sairaalassa, tietää Sirkka. Ennen tätä oli Kallioniemillä tapahtunut jo paljon muuta. Sirkan isä, Esa Kallioniemi oli valmistunut opettajaksi Raumalla ja saanut paikan Parantalan koulusta. Hän ajoi polkupyörällä kotoaan Kauhavalta Parantalaan ollessaan 22-vuotias vuonna 1919. Esa kävi iltamissa, siinä missä muutkin nuoret ja tapasi puolisonsa Ainon. - Äitini oli talon tyttö Järvenpään Vilhemi-nimisestä talosta. Matkaa Parantalasta Vilhemiin tuli oikotietä, Känkännimen kautta, kahdeksan kilometriä: Muksala, Torvela, Saarlahti, ja sitten oltiinkin jo perillä. Se oikoreitti tuli tutuksi myös Sirkalle, olihan se tie mummolaan, jonne kuljettiin jalan ja hiihtäen. Ja jännää oli, jos sen reitin yksin meni. - Meitä on yhdeksän sisarusta, minä olen kolmas ja ensimmäinen tytöistä. Siinä joutui kasvamaan työtä tehen ja auttaen. Vesi oli kaivossa ja järvessä, näinhän se oli ennen, mutta niin oli kaikilla muillakin. Ei siinä mittään ihmeellistä silloin ollut. Parantalan uusi koulu vihittiin käyttöön vuonna 1923 ja Esa perusti perheen samana vuonna. Hän raivasi pellot, istutti puita, hoiti ympäristöä ja teki kotitarvepuutarhan. Kyläläiset olivat innoissaan uudesta koulusta, ja siitä, kun opettajan perhe kasvoi. - Äiti hoiti perhettä, meillä oli lehmä, sika, kanoja ja laidunmaa saatiin naapurilta lainaksi. Minun tehtävänä oli käydä niittämässä ojista heinää lehmälle syötäväksi. Sota-aika on Sirkan muistissa hyvin. Isä oli sairastanut luumädän lapsena ja siitä johtuen ei päätynyt rintamalle, vaan ilmatorjuntajoukkoihin Tikkakoskelle. Sirkka vietti sota-ajan Vilhemissä ja kotona ja osallistui pikkulottiin. - SODAN JÄLKEEN VUONNA 1942 siirryin Äänekoskelle yhteiskouluun, josta kirjoitin ylioppilaaksi vuonna 1948. Me sisarukset asuttiin milloin missäkin asunnoissa, ja niissä kortteereissa riitti isällä maksamista. Viisi sisarusta asui kahdessa eri paikassa, ja me käytiin syömässä kolmannessa. Minä asuin Kankkulan kaivon vieressä sijainneessa Anna Piilosen talossa veljeni Unton kanssa. Seuraavaksi keskellä kauppalaa asemapäällikkö Sarnilan yläkerran eteisessä ja sitten suutari Paalasen talossa, jossa meitä sisaruksia asui kolme. Viimeksi asuin lähellä keskuskoulua Toivo Sorrin talossa. Viikonloppuna ja lomilla käveltiin kotiin Parantalaan maitohinkki matkassa. äKs

| 17

· 2 011

Matkaa kertyi 16 kilometriä suuntaansa. Unto veli oli päässyt opiskelemaan Helsinkiin ja sinne Sirkkakin mieli. Mutta raha oli tiukalla, vaikka isä oli ottanut hoitaakseen postin kodin sivuhuoneeseen ja äiti toimi koulunkeittolassa. Sirkka pääsi Jyväskylään opiskelemaan opettajaksi. - Isän jalanjälkiä menin. Mutta kun sitä rahaa ei ollut, oli keksittävä tienaamiskeino jotta sai opiskelurahoja. Minä läksin lukuvuodeksi Rovaniemen ja Tornion välissä sijaitsevaan Kantojärven kouluun epäpäteväksi opettajaksi. Oli mukava tienata, ja olla rajan pinnassa. Sodan jälkeen Suomi oli tyhjä ja Ruotsi täysi. Minä ostin Ruotsista kaikenlaista ihanaa, kuten keittiövaa´an, joka on yhä käytössä, ja hyvä ja kaunis vaaka se on ollutkin. Siellä pohjoisessa oli kova kotiikävä ja tunsin oloni yksinäiseksi. Kävin pari kertaa Parantalassa ja toin tullessani tuliaisia Ruotsista. Oppirahat hankittuaan Sirkka haki uudelleen Jyväskylän Kasvatusopilliseen Korkeakouluun ja pääsi sisään toistamiseen. Vuosi oli 1949, ja Sirkka valmistui opettajaksi vuonna 1951. - Tulin keskuskoululle valmistumisen jälkeen ja opetin siellä vuoteen 1988 saakka, kunnes jäin eläkkeelle. Oli mahtavaa päästä ammattiin, ja kun oli asunut koulussa ikänsä, tiesi mitä työ pitää sisällään ja miten se rytmittää vuotta. ENSIMMÄINEN TYÖPÄIVÄ Äänekoskella on jäänyt elävästi mieleen, se oli kovasti kiireinen ja hikinen. - Koulu alkoi aina syyskuun ensimmäisenä päivänä ja suvivirsi raikui toukokuun viimeisenä. Lukuvuoden alkessa 1.9.1951 oli lämmin päivä. Äiti oli Vilhemissä käymässä ja minun tehtäväkseni jäi lypsää lehmä ja viedä maito jäähtymään, sitten ajoin pyörällä 16 kilometriä Äänekoskelle. Minä asuin avuttomassa huoneessa Pukkimäen kupeella sijainneessa Huotarin talon yläkerrassa, jossa ei ollut peseytymismahdollisuutta. Ensimmäisen työpäivän tein sananmukaisesti paita märkänä. Sirkka sai ensimmäisen luokan hoteisiinsa. Se jaettiin toisen opettajan kanssa, sillä luokalla oli liki neljäkymmentä oppilasta. - Luokkia opetettiin kahdessa vuorossa. Nuoret opettajat pantiin iltapäivän ryhmään. Kun uusi koulurakennus valmistui vuonna 1957 ahtaus helpotti ja minä sain koulun yläkerrasta asunnon. Et usko miten se oli ihana asunto! Se, jos mikä tuntui ylelliseltä. Sai asua korkealla ja voimistelusali oli alakerrassa. Nykyään siinä asunnossa on liikunnanopettajien tilat. SIRKKA MENI NAIMISIIN vuonna 1960 Erkkinsä kanssa. Samaan aikaan yhteiskunnassa tapahtui nopeaa kehitystä ja elämässä tapahtui paljon. - Erkki on minua aika paljon nuorempi, mutta hyvin myö on selvitty. Erkki lähti opiskelemaan ja valmistui teknis-

-- Sirkka Pulkkinen os. Kallioniemi -- syntynyt 6.3.1928 Äänekoskella, asuu Äänekoskella -- naimissa, kaksi lasta, kuusi lastenlasta -- opettajana Äänekoskella vuosina 1951-1988 -- laulanut Äänekosken Naiskuorossa 60 vuotta

ten ainitten opettajaksi Meille oli syntynyt vuonna 1961 Anna-Leena ja vuonna 1963 syntyi Mikko. Meillä oli kotiapulainen, Lahja nimeltään, ja oli nimensä veroinen. Minä opetin, Erkki opiskeli ja Lahja hoiti huushollia. Kerkesin minä harrastaakin: hurahdin kutomaan mattoja. Minä hakkasin matot uuteen asuntoomme vuonna 1963 valmistuneeseen opettajien asuntolaan. Elämä oli yhtä kudetta. Kutomisen lisäksi Sirkka hurahti jatkokouluttautumaan: erityisosaamista löytyy äidinkielestä, psykologiasta, erityispedagogiista ja tilastotieteestä. Mutta matematiikka vei voiton kaikesta näistä. - Opiskelin uutta matematiikkaa Helsingissä puoli vuotta. Erkki valmistui samaan syssyyn ja sai työpaikan teknisen työn opettajana keskuskoululla. Lahja hoiti lapsia ja kotia ja minä tulin aina viikonlopuiksi kotiin. Se oli raskasta aikaa kaikille. Minusta tuli lääninkouluttaja matematiikassa ja vein opetusmetodeita konkreettisempaan suuntaan. Vuonna 1973 Äänekoski siirtyi uuteen aikakauteen peruskoulun myötä, ja se antoi eväitä myös opetuksen uudistamiseen. Esimerkkinä Sirkka kertoo kuution tilavuuden laskemisen. Hän näki sen, että joillakin oppilailla menee yli hilseen, kun käsketään laskemaan sivu kertaa sivu kertaa sivu kertaa sivu. Silloin on painettava jarrua ja otettava kerällinen rautalankaa avuksi. - Erkki teki minulle havaintovälineitä. Laitoin neljä metrin mittaista keppiä neliömetrin kokoisen vanerin kulmiin. Ja sitten kieputin narun keppien päihin. Oppilaat saivat mennä kyykkyyn tähän ”laatikkoon” ja varmasti muistivat mikä on kuutio. Ja sitten havainnollistettiin mitä kuutio on syönyt, montako litraa ja desiä siihen mahtuu ja niin edelleen. Pidin mittamarkkinoita: pituus, tilavuus, kuutio ja ne kaikki konkretian kautta. Menetelmät jäivät mieleen kun pelissä oli suhteellisuus. Lasten kanssa täytyy olla tarkkana miten asiat esittää. Viisi kertaa kuusi ei avaudu lapselle niin hyvin, kuin viidesti kuusi. PALATAAN AJASSA TAAKSEPÄIN aina vuoteen 1951 asti. Sirkka ajautui harrastukseen, jota harrastaa vielä tänäkin päivänä. - Aloitin laulamisen Äänekosken Naiskuorossa. Kuoro oli juuri pitänyt 10-vuotisjuhlakonserttinsa ja nyt valmistelemme 70-vuotisjuhlakonsettia. Niin se aika kulkee. Kun aloitin kuorossa sitä johti kuoron perustaja Annikka Wahrmann. Kuoro oli aloittanut toimintansa Lottakuorona ja toimi sellaisena aina vuoteen 1945 saakka, kunnes se kiellettiin ja kuoro jatkoi toimintaansa Naiskuorona. Ohjelmistosta on jäänyt mieleen paljon kauniita lauluja kuten Muinainen käkeni, Karjalainen kehtolaulu ja Satu. Meillä oli syksyisin kirkkokonsertti ja keväällä kevyenpien laulujen konsertti ja vierailimme KeskiSuomen Opistolla. Säveltäjistä tutuik-

”Äänekoski on ollut hyvä paikka asua.”

si tulivat Hannikainen, Linnala, Kuula ja Sibelius sekä Pohjanmies, jonka teos Kerranpa kesällä kuullaan myös tulevassa juhlakonsertissamme. Kuoro painii rahan kanssa nyt, kuten aina. - Vuonna 1957 kuoro otti lainaa pankista ja osallistui yhteistalon raketamiseen. Oli rohkea teko ottaa iso laina, kun se maksettiin takaisin käsitöillä ja leivonnaisilla. Tehtiin sohvatyynyjä, pöytäliinoja ja tarjottimia. Siis ensin tehtiin ja sitten ostettiin ja useasti ihan itse. Minulla on edelleen käytössäni tarjotin, johon on käsin maalattu kuviot. On ollut kovin kestävä tuote, mitä öljymössöä lienee. Sirkka enätti harrastamaan myös voimistelua ja tanhua. - Liikuntaharrastus on jokaiselle elinikäistä, se antaa paljon ystäviä ja kuntoa erikoisesti – sieltä lienee peräisin omakin nykyinen kuntoni. SIRKKA HURAHTI totisesti mattojen kutomiseen 1970-luvulla, kun piipahti kutomatuvalle. Kaikki matot, seinävaatteet, tyynyt, poppanat, keinuntuolin pääliset ja kaikki mitä vaan kuvitella saattaa on Pulkkisilla Sirkan käsialaa. - Näitä on hurumykky. Minä nautin väreistä aivan valtavasti, niillä ei voi koskaan leikkiä liikaan. Kangaspuiden louskuttaminen on henkisesti lepuuttavaa puuhaa. Nivelrikko jarruttaa tänään harrastusta, muuta kyllä näitä tekeleitä piisaa. En minä tiedä mihin nämä kaikki joutuvat, ja olen alkanut jakamaan näitä jo valmiiksi. Äänekoski on ollut hyvä paikka asua. Molemmat lapset asuvat perheineen Kauhavalla, mutta Mikko-poika rakentaa kesämökkiä Sumiaisiin. - Kun on käyty Sumiaisissa, niin aina jaksan päivitellä, kuinka siellä syvänmailla on leikatut pensasaidat ja auto pihassa. Äänekoski on vesien rikkoma kaupunki, hyvä, että meillä on Sumiaisten, Suolahden ja Konginkankaan myötä tämmöinen kokonaisuus, jossa on niin paljon erilaisuutta. Näitä paikkoja ei saa unohtaa, että jokainen nurkka säilyisi asuttuna. SIRKKA MIETTII elämäänsä taaksepäin ja vaikuttaa tyytyväiseltä elettyihin päiviin. Nyt pitäisi järjestellä valokuvia ja Esa-isän kirjoittamia puheita. - Ne ovat aivan mahtavia puheita Kalevalan- ja äitienpäivään, suojeluskuntajuhlaan unohtamatta joulu-ja kevätjuhlia, hyvällä äidinkielellä ja kauniilla käsialalla kirjoitettuja. Minä haluan järjestää jäämistöt hyvään kuntoon ja samalla tulee katsotuksi elämää taaksepäin. Kai tämän elämänsä olisi voinut toisinkin viettää, muuta näin se vaan on mennyt touhutessa. Virsi 338, Päivä vain ja hetki kerrallansa, oli keväällä 1988 viimeisen kouluhartauteni virsi. Ja luulen, että silloiset oppilaani muistavat sen tänäänkin.

teksti Terho Vuorinen

Kosket us FAKTA Marianne Koskinen e Hakkarainen s. 21.11.1970 Äänekoskella koulutus: lastenhoitaja työpaikka: valmentajana Lappeenrannan Catzissa naisten SM-sarjajoukkueen kakkosvalmentaja kakkosjoukkueen ja A-tyttöjen päävalmentaja Perhe - aviopuoliso Tommi Koskinen, monivuotinen SM-sarjavalmentaja - poika Aleksi, LrNMKY:n SM-sarjapelaaja

Juicy Fruitia Vicky Rostilta Jo 16-vuotiaana Äänekosken jättänyt Hakkaraisen Vänni on kaikkien aikojen menestynein Huiman kasvattama naiskoripalloilija

ksinhuoltajaäitini kasvatti seitsemää lastaan, joista olin nuorin. Pienenä asuin Karhunlähteen "perhetaloissa". Kerran lähdin puolitoista vuotta itseäni vanhemman Marko-veljeni kanssa paljain jaloin ammattikoululla siivoojana ollutta äitiämme vastaan. Olin tosi pieni, mutta olen kuullut juttuja, kuinka joku vei meidät takaisin kotiin. Kun olin noin kymmenen, asuimme muutaman vuoden Kansantalolla. Äitini Liisa oli talonmies ja järjesti tansseja. Meidän lasten piti lähteä yläkerran asuntoon kymmeneltä, mutta pystyimme katsomaan tansseja pienestä luukusta, josta oli joskus näytetty elokuvia. Muistan, kun katsoin luukusta Vicky Rostin keikkaa. Jostain syystä Vicky antoi minulle sinä iltana paketin Juicy Fruit -purukumia. Kai se katsoi, että noin pienelle tytölle pitää antaa jotain. Äitini toimi myös kuuluttajana bingossa. Itse olin myöhemmin puoli vuotta työllistettynä samassa hommassa Forssan Alun bingossa. Lapsena kuuluin pioneereihin, joissa toimin ohjaajanakin. Muistan hyvin Mämmen koulun pinskuleirit. Hankin kaikki pinskumerkit, mitä oli olemassa. PIAN MUUTIMME Pohjantielle taloon, joka on nyt purettu. Talo oli ihan koulun vieressä. Yläasteella lähdin kouluun vasta kun kellot soivat. Aina ehdin tunnille. Eniten muistoja on kuitenkin koripallosta. Olin yhdeksänvuotias, kun koulukaverit pyysivät mukaan harjoituksiin. Mukana olivat silloin ainakin Minna

Kauno, Anne-Mari Lappalainen ja Minna Wacklin. Erkki Kautto ja Lampisen Mara olivat ensimmäisiä valmentajiani. Jostain syystä olin joukkueesta ainoa, jota kunnolla opetettiin heittämään. C-iässä joukkueessa kävi kato, ja siirryin pelaamaan vanhempien ikäluokkaan.

Pelasin paljon myös poikien kanssa. Siksi mulle varmaan tuli niin poikamainen pelityyli: pää edellä ja kovaa. Olimme Markon kanssa aina Liikkarilla. Käytännössä asuimme siellä. Äiti soitti kerran vahtimestarille, Parantaisen Sumulle, ja kysyi, voiko tuoda meille sängyt, jotta voimme nukkua välillä. Suurin tekijä urani kannalta on Sipi eli Nurmen Mervi. Olen aina sanonut kaikille, että toi nainen on valmentanut minua. Viimeisenä Huima-kautenani nou-

simme divariin. Se joukkue hajosi, kun myös Rautiaisen Ulla ja Leväsen Pirjo lähtivät. Silloin Huiman naiskoris oli vielä alkutekijöissään. Nyt olisi hyvä olla tyttöjunnuna Huimassa. Miespelaajista muistan etenkin Heikkisen Joukon, Pietikäisen Kellyn, Rytkösen Joken, Lehtosen Jampen ja Huuskosen Avon. Hiskimäelle mentiin jonottamaan jo kolme tuntia ennen pelien alkua, että pääsi pylvään viereen istumaan. SUVUN TUKI on ollut tärkeä. Vieläkin ihmettelen, miten äitini sai kerättyä kaikki rahat, jotta pääsin maajoukkueleireille ja muualle. Oli Eka-marketin arpajaisia ja kaikkea. Siskonmiestäni Reijo Ahosta kutsuin managerikseni, kun hän hankki minulle kenkiä ja auttoi muutenkin. Muutin Äänekoskelta koripallon vuoksi Forssaan jo 16-vuotiaana. Elän yhä korista, ja koko perheeni on siinä mukana. Perinteen mukaan vietämme yhä joka joulun Äänekoskella, nykyisin Kikka-siskoni luona. Autot käyn aina ostamassa Markolta Äänekoskelta. Lappeenrannassakin on äänekoskelaisia. Paasolaisen Petran kanssa pelattiin aikanaan Huimassa, ja Timon kanssa jutellaan usein valmentamisesta. Ja Ruosteisen Pasin Klara-tytär pelaa Catzin minitytöissä.

Ura pelaajana -15 kautta SM-sarjaa Forssan Alussa ja BC Nokiassa -viisi Suomen mestaruutta Forssassa -43 A-maaottelua, 28 nuorten maaottelua -vuoden pelaaja 1995

NOPEAT

Bingo vai pitkäveto? - Bingo! En oo koskaan pelannut pitkävetoa. Forssa vai Nokia? - Heitit pahan… Varmaan Forssa, mestaruuksien vuoksi. Hyvät muistot edelleen. Jouko Heikkinen vai Lea Hakala? - Kyllä se Lea on. Olen saanut kunnian pelata hänen kanssaan. Lea on edelleen hyvä ystäväni ja poikani kummitäti. Vaikka onhan se Jokekin kova. Työväen Urheiluliitto vai Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys? - TUL. Koko elämäni olen lähinnä TUL:n seuroissa pelannut. Työläislapsena sain sellaisen kasvatuksenkin, ja kuuluin pioneereihin. Sinnepäin vippaa enemmän. Ferrari vai Toyota? - Toyota. Ferrari ei kelpaa. Veljeni Marko on saanut hyvin käännytettyä pääni. Toyota on luotettavampikin. Ferrarilla tulisi vaan sakkoja.

17 · 2011

| Ä ks

Mari Paanasen Äänekosken top 5 painonnostajat 1. Erkki Anttila Erkki kilpaili 60- ja 70-luvulla Huimassa. Hän omaa Ääneseudulla eniten yleisen sarjan SM-mitaleja. Lisäksi Erkillä on vieläkin hallussaa Pohjoismaiden ja Suomen ennätys punnerruksessa 103 kilon sarjassa 56 kiloa. 2. Kumpulaisten suku: Kari, Kalevi ja Aleksi Kumpulainen Karin isä Kalevi oli kilpapainonnoston uranuurtaja Äänekosken Huimassa 50-luvun loppupuolella. Kari oli vuorostaan 80-luvulla nuorten EM-kisakävijä ja yleisen sarjan SM-pronssimitalisti. Karin poika Aleksi on saavuttanut 2000-luvun alussa PM- ja SM-mitaleja. 3. Hytöset: Konneveden Ville ja Konginkankaan toiset Hytöset Villellä on viimeisin Ääneseudun SM-mitali, hän edustaa Konneveden Urheilijoita. Konginkankaan Hytösten isä Teijo on vahva voimailija ja Vilppulan vahvin mies. Tytär Eveliina on tuonut kotiin niin nuorten SM-mitalin kuin PM-kullankin ja Elmeri on nouseva kyky. 4. Erkki Savolainen Erkki on suolahtelainen veteraani. Hän on tintannut Sumiaisten Kunnon riveissä 90-luvun lopulta lähtien Suomen ennätykset kolmessa eri ikäluokassa. Erkin poika Jussi on myös nostanut SM-tasolla. 5. Matti Törmä Matti on Sumiaisten painonnoston isä. Hän piti punttikoulua 80- ja 90-luvulla. Matti nostaa edelleen veteraanien SM-tasolla. PLUS Valmentaja Jyrki Kononen Jyrkillä on pitkä valmennustausta 90-luvulta lähtien. Tällä hetkellä hän valmentaa niin yleisurheilijatyttöjä kuin Leo Pusan keihäsprojektinkin nuoria sekä painonnostajia Eveliina ja Elmeri Hytöstä sekä Mari Paanasta. Paananen on tuorein yleisen sarjan SM-mitalisti ja ensimmäinen Huiman naisnostaja.

Renkaat vaihtoon Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia autoilijoista pyrkii vaihtamaan renkaat sääennusteiden mukaan jo ennen ensiliukkaita. Loput luottavat kalenteriin tai sinnittelevät syksyn ensiliukkailla kesärenkailla. Pelkästään kalenteriin tuijottamalla vaihto talvirenkaisiin tapahtuu yleensä liian myöhään. Talvirengaspakko on voimassa joulu-, tammi- ja helmikuussa. Nastarenkaita saa käyttää 1.11. alkaen sekä aina silloin, kun keli sitä edellyttää. Nastattomien talvirenkaiden käytölle ei ole rajoituksia, mutta niitäkään ei suositella ympärivuotiseen käyttöön. Eri autolehtien testit 2011 Nokian Hakkapeliitta 7:lle tuli voitto Tuulilasin (13/2011) testissä. ”Seiskan parhaita puolia ovat tasapainoiset ajo-ominaisuudet erilaisissa olosuhteissa. Jäällä ajettaessa rengas sallii pienen virheenkin ja pito riittää edelleen korjauksiin. Lumella lievä yliohjautuvuus ei vaadi korjausliikkeitä, vaan luistot oikenevat itsekseen”, toteaa Tuulilasi. Testattuja kokoluokan 205/55 R16 renkaita oli viisi. Kakkospaikan jakoivat Continental Conti Ice Contact ja Bridgestone Noranza 2 Evo. Continental oli kärkikolmikosta paras vesikelillä, kun taas Bridgestone vetisellä jäällä. Tekniikan Maailman (17/2011) testin voitti nastarengas Continental Conti Ice Contact. ”Continental on talvipidoltaan huippurengas. Se toimii jäisellä tiellä hienosti ja tarjoaa lyhyet jarrutusmatkat sekä pitoa liikkeellelähdöissä ja kiihdytyksissä. Se

on varma ja vakaa ajettava kaikilla talvisilla keleillä.” summaa Tekniikan Maailma. Testissä oli mukana kymmenen kokoluokan 205/55 R16 nastarengasta. Kakkospaikan vei Nokian Hakkapeliitta 7, jonka miinukseksi TM katsoi ajettavuuden vetisellä sekä kuivalla asfaltilla. Kolmannen jakkaran jakoivat pisteiden perusteella Bridgestone Noranza 2 Evo ja Pirelli Winter Carving Edge, vaikka TM sijoittikin Bridgestonen niin sanotusti kolmanneksi. Myös näiden kahden asfalttiominaisuudet saivat hieman risuja Kitkarenkaissa kolmen kopla Nastaton talvirengas Nokian Hakkapeliitta R voitti Tuulilasin (12/2011) testin. ”Nokian on vahvimmillaan jäällä ja lumessa. Sen parasta antia on tasapainoinen ajettavuus ja hyvä pito erilaisissa ajotilanteissa. Hakkapeliitta R:llä pystyy vielä luistojen alettuakin tekemään korjausliikkeitä,” kirjoittaa Tuulilasi, joka testasi viisi nastatonta talvirengasta kokoluokassa 205/55 R16. Toisen sijan jakoivat Goodyear Ultra Grip Ice+ ja Michelin X-Ice. Tekniikan Maailman (17/2011) testin voitti Michelin X-Ice 2. ”Michelin pitää jäällä kitkarenkaaksi harvinaisen hyvin. Rengas on käytökseltään tasapainoinen ja varma ajettava, olipa alla millainen tienpinta hyvänsä. Michelin on lisäksi testin hiljaisin” toteaa TM. Testissä oli mukana yhdeksän kokoluokan 205/55 R16 nastatonta talvirengasta. Toiseksi tuli Nokian Hakkapeliitta R ja kolmanneksi Goodyear Ultra Grip Ice+. Nokian kompastuskivi oli nastarenkaan tapaan ajettavuus asfaltilla Goodyearin puolestaan jarrutuspito jäällä. Lähde Automerkit.fi

KAIKKI MITÄ HALUAT TIETÄÄ AUTOISTA

Automikä merkit .ﬁ meitä liikuttaa

MUKAVIN TAPA HANKKIA NOKIAN HAKKAPELIITAT? RTAINEN MONINKEOITTAJA! TESTIV

www.vianor.f i

äKs

| 17

MUISTA MYÖS AUTOHUOLTOPALVELUMME!

Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,1704 e/min (alv. 23 %). Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puh. + 0,0595 e/min (alv. 23 %).

· 2 011

Member of Nokian Tyres

Äänekoski 2111 Eero Ainesmaan ja Teppo Seppäsen kirjoittama musiikkinäytelmä Äänekoski 2111, ampaisee suoraan Äänekosken 200-vuotisjuhlia valmistelevan kaupunginvaltuuston kokoukseen. Miten maailma on muuttunut? Ketkä silloin tekevät päätöksiä? Voiko Risusaareen tehdä vielä hiihtoretkiä vai kasvaako täälläkin kumipuita? Löytyykö jazzteltta vielä Häränvirran rannasta? Virtaako Häränvirta vielä? Monenko mantereen kansalaisia saunoo Keiteleen rannoilla? Muistaako kukaan Kulta-Kimmon Tokion mm-kisojen keihään voittokiskaisua? Ja onko Äänekoski-nimi aivan liian vaikea kansainväliseen liiketoimintaan? Kokouksessa nousee esiin kaupungin monipuolinen ja värikäs kulttuuritarjonta, mutta valtuutetut joutuvat lopulta kohtaamaan maailman mahtavimman uhkatekijän, rahan vallan, joka uhkaa koko kaupungin olemassaoloa. Löytyykö pelastus Äänekosken omasta historiasta? 12

Tämä on projekti isolla peellä, ainakin teatteriväen mielestä. - Sopivan haastavaa, mukava tehdä, eikä ole liikaa repliikkejä, tulee yhdestä suusta. Joo, mutta kuitenkin kuulemma rutiinihommaa, sanoo joku, sillä teatterilaiset ovat yhtä suurta perhettä ja kaikki tuntuu sujuvan kuin tanssi. Vai? - Annu Sankilampi ohjaa meitä, ja Tiina Oksanen-Vehkala pöllähtelee aina silloin tällöin paikalle ja lyö tiskiin ideaa ja ajatusta. Roolihahmoja on joka lähtöön: iloista, rempseää ja urheilullista. - Ja on mukana muutama heterokin, naurahtavat näyttelijät.

Äänekoski ei pelkästään kuulosta futuristiselta, vaan myös näyttää siltä, jos on uskominen lukiolaisten Jarno Tolppasen(vas.) ja Riku Tullan(oik.) visioihin. - Voi se näyttää glamouristiseltakin, pojat raottavat salaisuuden verhoa. Lukiolaisilta taitajilta toivottiin spektaakkeliin näkemystä, siitä miltä Äänekoski näyttää sadan vuoden päästä. Kun harrastaa valokuvausta ja osaa kikat ja muokkauksen jalon taidon, on Äänekoski manipuloitu ylhäiseksi ja jyhkeäksi. - Meiltä ei ole vaadittu valokuvantarkkoja teoksia,vaan luonnoksen omaisia välähdyksiä. Sellaisia leikkimielisiä ja hulluja visioita karkealta pohjalta. Äänekosken tie vie ylöspäin, vakuuttavat pojat vakavana.

Maskeerauksen ja kampaukset esiintyjille loihtii ryhmä, johon kuuluu neljä henkeä. He lupaavat rohkeita ja ennennäkemättömiä ratkaisuja. - Tämä on huikean hieno projekti, sanoo Ritva Uronen(oikealla). Mielikuvitus on otettu käyttöön, kun on askarreltu outoja hiuslisäkkeitä ja muita tarpeita. - Maskia on joka lähtöön: luonnollisesta räväköihin tyyppeihin, ja toivottavasti ratkaisumme herättävät kummastusta. Tämänkaltaista maskeeraus- ja kampaushommaa ei ole meidän teatterissa ollut pitkään aikaan, nyt on kiva tehdä hullutuksia, valaisee Uronen Ryhmässä on ammattitaidon lisäksi vahva nuorisojoukko, se tietää valoisia aikoja teatterin maskeeraus- ja kampaushommien jatkuvuutta ajatellen.

Tiina Hämäläisen vetämä itämaisen tanssin jatkoryhmä Faridah esiintyy juhlaspektaakkelin musikaalin osana. Kokemusta kansalaisopiston itämaisen tanssin ryhmäläisiltä löytyy kahdesta vuodesta kahteenkymmeneen. - Olemme harjoitelleet kolmen minuutin osiomme koreografiaa syksystä asti kerran viikossa, Hämäläinen kertoo.

Näytökset Painotalolla

Kukkulan kuvataidekoulun syventävien opintojen ryhmä tekee näyttämön taustakankaita Äänekosken juhlaspektaakkeliin yhteensä 60 metriä. Sirpa Hasa ohjaa 12-18 -vuotiaiden tyttöjen ryhmää, joka maalaa kankaita ruiskuttamalla maalia suihkepulloilla. - Tarkoituksena on tehdä mahdollisimman mitäänsanomattomat taustat, Hasa nauraa.

perjantai 4.11. klo 19 lauantai 5.11. klo 15.00 ja 18.00 sunnuntai 6.11. klo 15.00 ja 18.00 Vapaa pääsy! Hae lippusi ennakkoon kulttuuritoimistosta.

17 · 2011

| Ä ks

Suolahtea päin! Mikä on 60-vuotias ja menee Äänekosken yli. No, tietenkin "uusi" maantiesilta. Marraskuun alussa 1951 Äänekosken kauppalanjohtaja Eino Luukkonen laittoi postia paikallisille toimittajille, Työn Voiman Armas Blåbergille ja Keskisuomalaisen Aarne Vuoriselle. Ylpeänä arvatenkin, olihan Luukkonen vasta aloittanut työnsä kauppalan ykkösmiehenä, 36-vuotiaana. Luukkonen päätyi lopulta Hyvinkään kautta Kuopion kaupunginjohtajaksi ja kuoli Savon sydämessä 1998. Mutta se on eri juttu. Luukkosen posti koski koskea - tai siis kosken ylittävää maantiesiltaa. Sitä pitkin suolahtelaiset ovat siis jo 60 vuotta päässeet äänekoskelaisia ilahduttamaan. Tai toisinpäin. ÄKS ei saanut kutsua vihkiäisjuhliin, mikä näin jälkikäteen anteeksiannettakoon. Puutalon keittiö Pukkimäellä on muuttunut ompelimoksi. Reija Pohjarannan(vas.) taitavissa käsissä syntyy kymmenen Tiina Oksala-Vehkalan suunnittelemaa ja piirtämää pukua. - Punaisena lankana on valkoinen väri, kertoo Pohjaranta ja viimeistelee Taina Myyryläisen pukua (oik.). Tämä on ollut Pohjarannalle haastava projekti, kun tekee kaiken työn ohessa. Työn alla olevat puvut ovat osittain mallia fantasia ja avaruus. Niin ja toki puvun pitää olla sellainen, jossa voi liikkua. Tiukassa aikataulussa on monta asiaa huomioitavana. Taina Myyryläinen on tyytyväinen asuunsa. - Tämä on aivan upea. Puku on olennainen osa roolityötä, siinä missä hyvä tekstikin. Useasti roolin tyyppi ja tulkinta löytyy onnistuneen rooliasun avulla. Tähän roolin voin valmistua levollisin mielin, ainakin puvun osalta, sillä tämän ompelijan jälki on priimaa.

Suolahtea päin, tosin vain lyhyen matkaa. Kuvassa tehtaiden, silloisen Wärtsilän, väki on menossa Palomäen kentälle yhtymän mestaruuskilpailuihin. Kuva on otettu vuonna 1952 eli alle vuosi sillan valmistumisen jälkeen.

Mitä olisi spektaakkeli ilman äänilavasteita eli ambienssiääniä? Ne ovat toteutuneet Konsta Vehkalan toimesta. - Mä opiskelen Pohjois-Karjalan Ammattiopistossa äänituotantoa, ja mulle sattui työharjoittelujakso juuri tähän saumaan. Oon tehnyt futuristisia äänimaailmoja ja erilaisia tehosteita. Lisäksi ajan esityksessä äänet ja miksaan bändin, kertoo Vehkala.

Mo ka mo ka moo kaa !

Ä Kun Mieskuoro Metsot aloittaa laulunsa, se pistää kuulijan nöyräksi. Miesjoukko kajauttaa ilmoille Äänekosken kansallislalun, ja sen sanoma laittaa paluumuuttajan nyökkäilemään: juuri näin, aivan. ”Sua Äänekoski tervehdin, olit ensimmäinen rakkahin. Mä vaikka maailmaa kiertelin, tänne palasin mä aina kuitenkin.” - Tämä on ollut mukava, erilainen ja vaihteleva tilaus kuorolle. Tässä on tullut oppia, ja erityisesti olemme saaneet lisäpotkua ilmaisuun, kertoo kuoronjohtaja Kimmo Tuuri. Kansiot eivät saa olla käsissä, joten sanat täytyy oppia perjantaihin mennessä ulkoa. - Lunttia kämmeneen ja etummaisen selkämykseen, miehet juonivat.

äKs

| 17

· 2 011

KSän tekemän ruokakorivertailun tuotteiden ynnäämisessä sattui erittäin harmillinen virhe. Marjon liipasinsormi osui väärille nappuloille, ja ruokakorin tulos vääristyi ikävästi. Siwa oli virheen myötä kavunnut hopealle, ja Suosikki jäänyt jumboksi. Oikeasti kalleimmaksi vaihtoehdoksi tuli Siwasta ostettu ruokakori: 36,47 euroa. Halvimman, eli Lidlin, korin hinta oli 29,09 euroa. Näiden erotus on 7,38 euroa. Oikaistu taulukko osoitteessa www.aksa.fi. …..... Hä?-palstalla Ääneseudun energian jätevesipuhdistamoiden vastaavalle hoitajalle Pentti Pöyrylle oli arvottu kaksikin nimeä: oli Pekkaa ja oli Pöyriä, kumpikin ikävästi väärin. …... Seurakunnassa työskentelee diakonissa, ei diakonisti.

ÄKSY MIE S

Eri planeetalla

lämme vuotta 2037. Kesätoimittaja Paola Vähälööppi palaa lentomobiilillaan (Datsun Blackbird) mustikasta. Hän on poiminut saavillisen mustikkaa. Paola on näet muiden nuorten lailla löytänyt mustikkamättäät. Usva laskeutuu. Yhtäkkiä Paola näkee kaukaisen valon, kuin nuotion loimun. Siellä liikkuu ihmisiä. Paolan sydän pamppailee. Hän kuvaa ihmiset ja syöttää kuvat identifiointiskanneriin. Skannerin lööppivalot syttyvät. Kyllä. Nuotion ympärillä häärivä miesjoukko (sit.) on sama, joka lähti vuoden 2011 syyskuussa raketilla Marsiin. Paola muistaa lukeneensa porukasta kiertokoulussa. Joukkoa ahdisti asua maassa, jonne demokratia oli tullut Kreikasta, numerot Arabiasta ja kirjaimet Latinasta. Samainen joukko väitti pitsaa suomalaiseksi keksinnöksi. Italialainen tangolauluja oli pitsan reseptin lappeenrantalaisesta pitseriasta joskus 1960-luvulla varastanut. Joukko on siis lentänyt raketillaan vain kaksi kilometriä ja päätynyt Huuskosen takamehtään. Paola haistaa ison jutun.

Paola ottaa riskin, hän ehdottaa haastattelua. Miehet suostuvat. - Olette perustaneet tänne Marsiin ihannevaltion. Millainen se on? Paola kysyy. - Ihan tämmöinen tavallinen savolaismallinen valtio tämä on, joukon nokkamies Jartse (sit.) vastaa. - Vastustitte euroa. Mikä valuutta teillä on käytössä täällä? - Joo, eurot heitettiin raketin ikkunasta avaruuteen. Sitten Ake ehdotti, että otetaan markka takaisin, mutta Make muisteli, että markka on saksalainen keksintö. Vähän aikaa meillä oli käytössä oravannahka, mutta sitten Pera rupesi epäilemään oravienkin alkuperää. Ja mä komppasin, että joo, nehän voivat pomppia tänne vaikka Plutosta. Nyt ollaan rahattomia. - Yllättikö teidät se, että olosuhteet Marsissa ovat samanlaiset kuin Suomessa? Paola kysyy. - Kyllä, joo. Mutta oli mukava huomata, että täällä on samoja kaloja järvessä, eivätkä hirvetkään ole mitään saksanhirviä. - Miltä tuntuu elää täysin eristyksissä muusta maailmasta? - Ollaan sitä mieltä, että mitä vähem-

män kansa on tekemisissä muiden kansojen kanssa, sen onnellisempi kansa on. Jo päivä Tukholmassa istuttaa suomalaiseen vääränlaisen ilon siemenen. Unohtuu, että vain vahingonilo on aitoa iloa. Ja jos venäläisen kanssa sanankin vaihtaa, heti tekee mieli ryöstää pankki. - Rikollisuus siis tarttuu? Paola kysyy. - Kyllä, ehdottomasti. Pisaratartuntana etenkin. - Utopiavaltiossanne asuu vain miehiä. Kävikö niin, ettei kukaan nainen halunnut mukaan? - Kyllä se oli silkka vahinko, että akat jäivät matkasta. - Ja nyt on ikävä naisia? - Kyllä joo. Mutta onneksi tuossa parin kilometrin päässä on tanssilava, jossa käy paljon marsilaisia naisia. - Onko syntynyt romansseja? - Eipä juuri. - Miksei? - Me ei ymmärretä niitten puheita. - Kieliongelmia siis? Paola arvaa. - Vaan kun ei ole. Naiset osaavat kyllä suomea, mutta ovat jotenkin ihan eri planeetalta, Jartse (sit.) vastaa. - Kiitos. - Eipä kestä. Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Vas taukset:

Menneisyyden vangit

Vastaukset sivulla 7 esitettyihin Äksymyxiin:

ansakuntamme liian useat ravitsemustieteilijät ja -terapeutit uskovat edelleen maagiseen kiveen hakattuun ruokaympyrään, ruokapyramidiin tai lautasmalliin. Eikö juuri pyramidi kerro meille ajasta jo ennen luolamiehiä. Miten olisi nykyaika? Mitäpä jos kiikariin otettaisiin faaraoiden ajan sijasta (kaikki kunnia heille) aika jossa elämme. Ei ole kai väärin luottaa tuoreimpiin tutkimuksiin (niihin joiden hypoteesit kestää tarkastelun ja niihin jotka on maksettu hiljaisiksi) siis huomattavasti jälkeen faaraoiden. Oikea ja oikein koostettu ruoka on hyvän elämän perusta ja vieroittaa meidät luonnollisella tavalla lääketeollisuuden turhista riippuvuuksista. On paikallaan heittää ilmoille muutama kysymys. Olisiko ihmisen terveyden kannalta järkevämpi keskustella sairauksien syistä, kuin niiden oireiden poistosta? Olisiko järkevämpi avata pakettipellot terveyttä edistävään toimintaan, kuin paketti lääkkeitä sairautta helpottamaan? Olisiko järkevämpi ajatella itse, kuin antaa muiden ajatella puolestamme? Ravitsemusneuvottelukunnan, diabetesliiton, sydänliiton ja muiden ruokateollisuuden markkinointikanavien henkilöiltä näyttää puuttuvan ansioluettelosta puheviestinnän peruskurssi. Yksinkertaista asiaa ei pystytä havainnollistamaan ja perustelemaan. Valkoinen sokeri on myrkkyä, transrasva on myrkkyä, margariinit ovat myrkkyä, valkoinen jauho on myrkkyä, suurin osa lisäaineista on myrkkyä, kaikki ruoassa olevat kemikaalit ovat myrkkyä, suurin osa lääkkeistä

on myrkkyä jne. Edellä luetellut aineet tekevät meidät sairaiksi ja ovat suurin syy useimpiin elintasosairauksiimme. Edellä mainittuihin aineisiin löytyy helposti puolueettomat perustelut niiden osuuksista sairauksien synnyssä. Ei puheviestintä tämän vaikeampaa ole. On syytä tietää, että ravitsemussuositukset ohjailevat monen ihmisen toimintaa. Ravitsemussuositukset lanseerataan ensimmäistä kertaa ala-asteella kotitalouden tunneilla. Ne ohjailevat myös ammatillisen ruokaopetuksen kenttää. Diabetesliitto, sydänliitto ja Suomen ravitsemustieteilijät ja -terapeutit kertovat suosituksista missä heiltä sitä kysytään. Suositukset näkyvät myös sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja vanhainkodeissa. Henkilöstöravintolat ja koulujen keittiöt perustavat ruokafilosofiansa ravitsemussuosituksiin. Suomessa riittää professoreita tutkimaan niitä ja näitä. Diabetestakin on tutkittu vuosikymmeniä ja nyt tiedetään jo sen verran, että kyllä se lisääntyy ja moni meistä ei tiedä vielä sairastavansa sitä! Rahat tutkimuksiin tulevat luultavasti lääketeollisuudelta. Jotkut proffat kannattavat ajatusta, että lasten kolesterolitasoa seurattaisiin samalla tavalla kuin aikuistenkin. Mittaukset voitaisiin aloittaa 9 - 10 -vuotiailla. Seuranta olisi proffien mukaan tärkeää, koska yksi mittaus ei anna luotettavaa tietoa. Toisin sanoen lapsiemme pitäisi rampata lääkärillä tuon tuosta ja sitten ilmeisesti todettaisiin arvojen olevan kohollaan ja aloitettaisiin lääkitys! Voi pyhä

pyssy näiden lääketeollisuuden markkinamiesten moraalia. Mistä näitä proffia oikein tulee? Kolesterolilääkitys on jo aikapäiviä sitten osoitettu megaluokan huijaukseksi. Samoin käy myös ravitsemussuositusten, kevytuskonnon, margariinimafian ja hokkus-pokkusdieettien. Sitten tulee kaikki käypähoitosuositukset. Huijausta ja ihmisten manipulointia suurin osa. Maailma on huomattavasti julmempi kuin aavistammekaan. Sydänliiton puheenjohtajan, savolaisproffan mielestä monen lämpökäsittelyn ja kemikaalikeitoksen läpikäynyt rypsiöljy on luonnollisempaa kuin meijerivoi. Mies ei taida todellakaan tietää minkälaista kemikaalikeittoa hän kauhallansa hämmentää. Nyt kun ajatellaan sitä, miksi ihmiset ovat sairaampia kuin koskaan, niin on syytä kysyä mistä se johtuu? Edellä mainituilla tahoilla on painava taakka harteillaan. Jari Rossi Keittiömestari

1. Ähtäri 2. Akaa. Pirkanmaalla sijaitseva kaupunki syntyi, kun Toijala ja Viiala yhdistyivät vuonna 2007, siis samana vuonna, kun syntyi "Uusi Äänekoski". 3. Eipä olekaan ystävyyskaupunki Örnsköldsvik vaan Övertorneå. Ruotsin Ylitornio sijaitsee Suomen vastaisella rajalla, aivan Haaparannan pohjoispuolella. 4. 54:s 5. 77:s 6. Öja (suomeksi saaristo). Öja itsenäistyi 1932 eli samana vuonna kuin Suolahtikin. Vuonna 1969 Öja liitettiin Kaarlelan kuntaan, josta tuli puolestaan 1977 osa Kokkolaa. 7. Äetsä (liitettiin Sastamalaan 2009), Ähtävä (liitettiin Pietarsaaren maalaiskuntaan eli nykyiseen Pedersöreen 1977) ja tietysti Äänekosken maalaiskuntaan, joka liittyi Äänekoskeen 1969. 8. Kannonkoski (1559 asukasta heinäkuun lopussa) 9. Äänekoskella on seitsemän rajanaapuria: Kannonkoski, Konnevesi, Laukaa, Saarijärvi, Uurainen, Vesanto ja Viitasaari 10. Kuvassa on kolmonen, siis Jaakko Kolmonen.

17 · 2011

| Ä ks

Sähkötyöt pientaloihin

ÄÄNESEUDUN SÄHKÖISTYS OY · Asennus · Tarvikkeet · Suunnittelu

040 745 2260

Yksityishenkilöiden ilmoitukset

-50 %

Seuraava ÄKS 9.11. www.aksa.fi

äKs

| 17

· 2 011

2TTMMHSSDKDSJNÄŽ@RTMSNRHÄŽLXXMSHÂ¸ ÄŽ -XSÄŽNMÄŽ@HJ@ÄŽK@HSS@@ÄŽSTTL@RS@ÄŽSNHLDDM ÄŽ ÄŽÄŽ

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

89 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

89 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Vapaa. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/ Vekkeli.

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Muuttamaan pĂ¤Ă¤set heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

89 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

89 m2

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 160.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

55 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Muuttovalmis, hyvĂ¤kuntoinen omakotitalo. Mh. 166.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV KiinteistĂśnvĂ¤litys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Ă&#x201E;Ă¤nekoski p. 010 228 4460

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 132.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

Ă&#x201E;Ă¤nekosken joka kotiin.

SKV-avain 850026

.XQ DVXQQRQYDLKWR RQ DMDQNRKWDLVWD PH SDOYHOHPPH 7DUMRDPPH Nl\WW||VL DPPDWWLWDLWRLVHW YlOLWWlMlW MD K\YlQ SDLNDOOLVWXQWHPXNVHQ VHNl P\\WlYlOOH NRKWHHOOH ODDMDQ QlN\Y\\GHQ QLLQ QHWLVVl NXLQ OHKGLVVlNLQ

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632

Jarmo Berg ArviointipĂ¤Ă¤llikkĂś LKV, AKA auktorisoitu kiinteistĂśarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo HĂ¤kkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295

Kysy vĂ¤lityspalkkiotarjoustamme. Normaali vĂ¤lityspalkkio velattomasta kauppahinnasta on 4 % + alv. 23 % = 4,92 % ja vĂ¤himmĂ¤ispalkkio 2 000 â&#x201A;Ź + alv. 23 % = 2 460 â&#x201A;Ź. Puh.hinnat 010-alkuisiin numeroihin lankapuh. 0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,595 â&#x201A;Ź/min ja matkapuh. 0,028 â&#x201A;Ź/puh + 0,1704 â&#x201A;Ź/min (alv 23 %). SKV KiinteistĂśnvĂ¤litys Oy, Puutarhurinkuja 2, Helsinki, Y-tunnus 0851924-5.