ÄKS nro 5 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t N R o 5 · 2 7. 4 . 2 0 1 1

Lukio kaipaa vetovoimaa s. 3

Kevään juhlien vinkit s. 7

John Allen rakastui Äänekoskella s. 12

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

Uusi elämä Helle Aliisa Helena Lehikoinen sai nimen pääsiäisenä

iikka Lehikoinen (os. Leskinen), 21, koki raskaimman kautta, ettei mitään tässä maailmassa kannata pitää itsestään selvyytenä. Tänä vuonna hän viettää ensimmäistä äitienpäiväänsä pienen Helle-tytön äitinä. Raskaus ja lapsen syntymä oli Rii-

kan toiveiden täyttymys. Vuosi sitten Riikan elämä oli aivan toisenlaista kuin nykyään, oli tuore aviomies ja yhteinen asunto Jyväskylässä. - Me edettiin Antin kanssa aika nopeasti. Tavattiin lokakuussa 2009 ja mentiin pian sen jälkeen kihloihin. Muutet-

tiin yhteen tammikuussa 2010 ja hankittiin kissa. Häitä me vietettiin maaliskuussa, päivä mun 20-vuotissyntymäpäivän jälkeen. En halunnut mennä naimisiin vielä 19-vuotiaana, Riikka naurahtaa. Riikka ei olisi osannut arvata viime äitienpäivänä olevan-

sa itse äiti pienelle tytölle vuoden päästä. Raskaus ei ollut vahinko nuorelle parille, vaan harkittu toive. - Olen aina pyörinyt pienten lasten kanssa. Nyt olin löytänyt ihmisen, jonka kanssa halusin perustaa perheen. Mun kahdella siskolla oli aviomiehet ja lapset. Olin onnellinen, nyt meistäkin tulisi perhe. - Saimme tietää raskaudestani syksyllä 2010, jolloin myös aloitin koulunkäyntiavustajan opinnot Jyväskylässä. Siinä piti ruveta miettimään isomman asunnon hankkimistakin. Nuorten perheen onni sai järkkyi, kun Antti kuoli yllättäen joulukuussa sairauskohtauksen seurauksena. Riikasta

tuli leski ja yksinhuoltaja. Hän joutui laittamaan elämänsäuuteen järjestykseen. - Keskeytin opintoni ja muutin kotiin Suolahteen. Tiesin, että nyt mulla olis entistä suurempi vastuu lapsesta ja tarvitsisin apua kasvatukseen. Tyttö syntyi maaliskuussa. Riikka kiittelee, että on saanut valtavasti tukea läheisiltään. Riikan Leena-äiti oli mukana synnytyksessä ja on opastanut muutenkin äitinä oloon. Ensimmäisen äitienpäivänsä Riikka aikoo viettää Antin vanhempien luona. - Me lähdetään tytön kanssa mummolaan Kontiolahdelle. Mulla on läheiset välit Antin

vanhempien kanssa, he tukivat mua valtavasti Antin kuoleman jälkeen. Takaiskuista huolimatta Riikka jaksaa katsoa elämää positiivisesti ja nauttii äitinä olemisesta. - Tää äitiys on täysin mun juttu, kunhan pääsen kunnolla alkuun, niin muutan lapsen kanssa omilleen. Aion itse hoitaa tyttöä muutaman vuoden, katsotaan mitä sitten tapahtuu. Tästä se elämä vasta kunnolla alkaa. Taija Kolehmainen

5 · 2011

| Ä KS

Kansijuttu

Tyttö vaatehuoneesta

5/2011

Seuraava ÄKS ilmestyy 11.5.2011

Marianne Enäkoski

Vakaat rakenteet

Mistä vetovoimaa? L

ukioiden suosio on tasaisesti laskussa ja tämä näkyy koko maassa. Äänekosken lukioon haki yhteishaussa tänä vuonna 83 opiskeliljaa, kun aloituspaikkoja lukiossa on 144. -Ammatillista koulutusta on kehitetty viime vuosina lukiokoulutusta enemmän ja sen vetovoima on selvässä kasvussa. Ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuus ja ikäluokkien pieneneminen laskevat lukioiden hakijamääriä ympäri Suomea, Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja 19-vuotias Valtteri Aine kommentoi. - Lukioa ei nähdä enää yhtä houkutte-

ilaa p p no kio u l en 11 osk 08-20 k e 20 n Ää sina vuo

12 äks

Lue lisää aiheesta sivulta 12.

· 2 011

levana vaihtoehtona kuin vielä muutama vuosi sitten. Lukiokoulutus on jämähtänyt pahasti paikoilleen, opiskelijat opettelevat kirjoja ulkoa ja oksentavat sitten tiedon paperille kokeessa. Ammatillinen koulutus sen sijaan tarjoaa vaihtelevaa ja monipuolista opetusta. Lukiokoulutuksen oppisisällöt ja opetusmetodit kaipaisivat kipeästi uudistusta, Aine jatkaa. Marjo Steffansson Taija Kolehmainen

Sivistystoimenjohtaja Ville Härtsiän mukaan Äänekoskelta saa laadukasta ja hyvää lukio-opetusta. Houkuttavuutta lisää toisen asteen oppilaitosten eli POKEn ja Keski-Suomen Opiston kanssa tehtävä yhteistyö. -Olemme menossa hyvään suuntaan. Aktiivisuutta tarvitaan, jotta yhteistyö saadaan näkyväksi. Laadun imago muodostuu hitaasti, mutta pohjat ovat hyvät ja se miltä ulkoinen kuva näyttää. Ville Härtsiä ei olisi ensitöikseen profiloimassa lukioa. - Meillä on joustavat rakenteet ja systeemit, ja lukion perussabluuna antaa opiskelijoille paljon. Mutta jos spekuloimaan aletaan, niin tanssilukio ei tuntuisi hullummalta vaihtoehdolta. Kaupungistamme löytyy omasta takaa tanssi-osaamista ja -opetusta. Perusopetuksesta pitäisi löytyä myös samoja painopisteitä, johon lukio olisi profiloitunut. Nyt lukio on liian vähän sidoksissa peruskoulussa opettaviin opettajiin. Mikä ettei, mahdollisuuksia ja idoita voi miettiä suuntaan tai toiseen.

Toimittajalta Terho Vuorinen

Äänekoski ei saanut vieläkään omaa kansanedustajaa. Syy on yksinkertainen: jokainen kynnelle kykenevä puolue halusi asettaa oman ehdokkaansa - tai jopa kaksi. Toisten kynsimiseen kyettiin, siinä kaikki. Ehkä Äänekoski on vääränkokoinen ja poliittisesti liian monipuolinen kaupunki. Pienemmissä pitäjissä yhteen hiileen osataan puhaltaa paremmin. Isommissa taas äänestäjiä riittää yhdenkin liikkeen taakse edustajanpaikan verran. Ja ilmeisesti on myös niin, että Äänekoskelta puuttuu valovoimainen poliitikko, joka aidosti yhdistäisi ihmisiä yli puoluerajojen. Onko sellaisia? Ideoita otetaan vastaan osoitteessa toimitus@aksa.fi. * Lukijoiden palaute jaksaa lämmittää. ÄKSän suosiosta kertoo sekin, että neljää näköispainostamme on käyty lukemassa netissä jo liki 2000 kertaa. Melkoinen lisäarvo myös ilmoittajillemme!

Ville Härtsiä

Lukio globalisoituu? Äänekosken lukion rehtori Jaana Tani ei näe lukion tilaa huolestuttavana. - Viime vuonna hakijoita oli huomattavasti vähemmän, ja tilanne oli siten pahempi kuin nyt. Suunta on kääntynyt parempaan. Äänekosken lukio on vahva perus-yleislukio, ja meiltä saa hyvät tiedot ja taidot jatko-opintoihin. Niinkuin kaupungissa muuallakin, lukio taistelee rahan kanssa. Tilat ovat vanhat, eikä sijainti tehtaan kupeessa tuo ainakaan hohtoa puitteisiin. - Valtiovalta tukee nyt reippaammin lukiokoulutusta. Meidän tulevaisuudessa siintää tietotekniikka- ja älytaulut. Olemme mukana kansainvälisyyshankkeissa ja yhteistyötä on, ja sitä kehitetään muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa. Jos Äänekosken lukio erikoistuisi, niin mihin? - Kansainvälisyyteen. Olemme pikkukaupunki jossa on isoja kansainvälisiä yrityksiä ja tarvitsemme kielitaitoista työvoimaa. Tai globaaleihin ympäristöasioihin: Äänekosken lukio tulee tehtaan varjosta valoon, heittää Jaana Tani.

Yksi nettilukijoista on päällekirjoittaneen kokenut journalistikollega Kainuusta. Hänenkin palautteensa lämmitti: ”Olette asettaneet paikallislehdille ihan uudet standardit.” Kollega ei ymmärtääkseni tarkoittanut, että lehtemme olisi poikkeuksellisen huono… Kollegoille emme kuitenkaan ÄKSää tee vaan Sinulle, hyvä lukija. Jos pidät lehdestämme, niin toivottavasti levität sanaa eteenpäin. Uutena yrittäjänä tarvitsemme tukeasi.

Vakio pals tat: Av aus & H a r a k k a

K a l ent e r i 0 8 Ä k s ymy x i ä

Kos k e t us

Legenda & Äk s y mi es 1 4

Hä? Mikä nimi?

Yrittäjäajat us

Avaus

Pekka Porrassalmi Äänekosken Yrittäjät ry EPO-ryhmä

änekosken Yrittäjäyhdistys on haastanut kaupungin tahtotilatalkoisiin. Kunnat eivät ole yleisesti olleet täysillä mukana palvelumarkkinoiden kehittymisessä. Myös hankintoja ei aina huomioida siten, että niitä voisivat tarjota paikalliset yritykset. Nämä hankaloittavat erityisesti pienten yritysten markkinoille pääsyä ja mahdollisuuksia kilpailutuksissa. Kaupungin hankintatoiminnan tulisi olla tasapuolista ja avointa. Jos mahdollista, käytettäisiin paikallisten yritysten tarjoamia palveluja. Kilpailutilanteessa olisi tarkasteltava asioita, jotka vaikuttavat esimerkiksi hintaan. Paikallisen yrittäjän ”tarjous” saattaa olla kalliimpi kuin kaupungin ulkopuolelta tuleva. Olisi otettava huomioon muuttujat, jotka kokonaistaloudellisesti ja ympäristövaikutuksiltaan ovatviimeinen kaupungille eduksi. Toimivat palvelumarkkinat ovat kaupunkilaisten etu. Työllisyys paranee ja verorahat ohjautuvat kuntaan. Julkista palvelutuotantoa avaamalla oman kunnan yrittäjille, kaupunki edesauttaa toimivien markkinoiden syntymistä. Yritykset kehittyvät ja laajentuvat, ja samalla yksityiset kuluttajat hyötyvät. Paikkakunnan yritysten kilpailukyky myös seutukunnan ulkopuolella paranee turvaten työpaikkojen säilymisen ja tuoden näin myös elinvoimaa seutukunnalle. Hankintalaki asettaa periaatteet julkisille hankinnoille. Kilpailuolosuhteissa on yrityksiä kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä, näinollen toiminta on avointa. Ympäristövaikutusten arviointi on avainasemassa. Hankintakriteereissä voi olla myös ekologisia perusteita, esimerkiksi, kuinka moni pääse työmaalle pyöräillen tai jalan. Kunta ja yritykset eivät pysy elinvoimaisina, jos omasta takaa ei ole riittävää hankintaosaamista. Äänekosken Yrittäjäyhdistys on avannut keskustelun aiheesta kaupungin viranhaltijoiden, päättäjien ja toimihenkilöiden kanssa TahtoTila-Talkoiden merkeissä joissa tieto ja tahto tulee kuulluksi molemmin puolin.

Harakka

MARKE TUOMINEN Kiitos Isosta Jytkystä

dessä missä lukee numeroina paljonko kulutuksesi maksaa lisää veroja. Samaan aikaan isotuloisten tulot kasvavat, eikä mene edes veroa.

Ison jytkyn eduskuntavaaleissa aiheutti edellisen hallituksen toiminta, näin uskon. Kansa puhui vaaleissa ja sanoi oman mielipiteensä. Kansa ei äänestä koskaan väärin. Ilmiö ei ole ainutlaatuinen. Perussuomalaisten läpimurto on länsimaisen ilmiön rantautumista Suomeen. Vastaliike sille mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Vaaleissa osoitettiin nyt epäluulo EU:n ja euron toimivuutta kohtaan. Vaaleissa purkautui myös tyytymättömyys moneen asiaan. Käytyjä vaaleja on sanottukin toiseksi EU:n äänestykseksi. Ihmisillä on paljon hampaankolossa siitä tavasta jolla EU:n on menty. Maaseudun katkera tie on nähty. Vuonna 1970 Suomen Maaseudun Puolue jyräsi eduskuntaan silloin vastalause oli peltojen paketoinnista. Tänäkin vuonna kansassa oli nyt patoutunut muutoksen halu. Suomalainen on sellainen, että kestää jonkin aikaa asioita, joita ei hyväksy sitten tulee hetki ja aalto lähtee etenemään tsunaminlailla. Erikoista näissä vaaleissa oli että kahdesta vaalit hävinneestä puolueesta tuli kuitenkin eduskunnan kaksi suurinta paikkojen haltijaa. Eu:n velkakriisistä tuli vaaleissa hallitseva puheenaihe. Suurin osa puolueista on myös sitoutunut perusturvan parantamiseen. Ei yksin Euroopassa, vaan Suomessakin verotuksen painopisteiden siirtoa alempiin tuloluokkiin näkyi näissä vaaleissa. Monikaan ns. tavallinen kansalainen ei tiedä mitä tällaiset lakihankkeet merkitsevät, ennen kuin on lappu kä-

Vaaleissa näkyy myös eliitin vastaisuus. Eliitti on ylenkatsonut meitä tuulipukukansaa, joka nyt halusi näyttää ja palautti sen ainakin hetkeksi todellisuuteen. Impivaaralaiset näyttivät mielipiteensä. Suomessa, jos missä, EU on ollut eliitin hanke. ”Millaiset asenteet sellaiset tulokset”, lausui jääkiekkovalmentaja Curt Lindström. Äänestäjät tulevat vaatimaan tekoja, odotukset ovat kovat. Suomi muuttuu. Uusi hallitus joutuu nyt sellaiseen saumaan, että siinä hymy hyytyy eikä voittajien ole helppo hymyillä. Hallitus joutuu ratkomaan ennennäkemättömiä haasteita, jopa Suomen kohtalon kysymyksiä. Ratkaisun aika koittaa toukokuussa. Mitä hallitusohjelmaan on silloin kirjattu, on se tie, jota politiikka kulkee. Kuka lopulta määrää tämän suunnan? Suomi on ainoa euromaa, jossa jokainen uusi avustuskohde vaatii vielä erikseen parlamentin hyväksynnän. Politiikka on muuttunut mielenkiintoiseksi. TV:n katsojaluvut tulevat nousemaan eduskunnan kyselytunneilla kun keskusta tykittää Timo Soinia ja perussuomalaisia. Mielenkiintoista kevättä! Marke Tuominen Äänekoski Keski-Suomen Perussuomalaisten piirin pj.

Persukysymysten äärellä

itä perussuomalaisten vaalivoitto oikein tarkoittaa? Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia, varsinkin kuin ennen niin suorasainainen Timo Soini nyt kiertelee ja kaartelee pääsemättä oikein perille, kuin Heikki Kovalainen. Vastaamattomia persukysymyksiä ovat ainakin nämä. Onko Soinilla kaksi Millwall-kaulaliinaa, vai eikö se pese sitä koskaan? Onko Italialla paremmin, kun on yksi berlusconi, vai Suomella, kun on 39 persukloonia? Onko suomalaisturisti vaarassa joutua panttinvagiksi Madeiralla ja maksaako Soini lunnaat?

suuri enemmistö ei erimaalaisia edes arjessaan kohtaa. Ongelmia ei pidä vähätellä, mutta jos tämä on Suomen suurin epäkohta, niin meillä menee hyvin. Tilasto kertoo, että edellinen eduskunta käsitteli 15 maahanmuuttoon liittyvää lakiasiaa, siis neljä kertaa vuodessa. Mitä nämä miehet tekevät lopun aikaa? Suomi on rikas maa, kun on varaa pitää hyväpalkkaisia miehiä istumassa hiljaa salissa, kun Suomen todellisia haasteita käsitellään. Vihreitä haukuttiin takavuosina yhden asian liikkeeksi. Sitä ovat maahanmuuton vastustajat, tai eivät oikein sitäkään. He ovat puolen asian liike.

Perussuomalaisten menestys kertoo, että Suomessa asiat ovat huonosti – ja hyvin. Jussi Halla-aho sai Helsingissä 15 000 ääntä ja Olli Immonen Oulun vaalipiirissä 6400. Persujen ryhmässä on kymmenkunta maahanmuuton vastustajaa. Ulkomaalaisia on Suomessa alle kolme prosenttia väestöstä, maahanmuuton kustannukset valtion budjetista alle prosentin,

Perussuomalaisten menestys muistuttaa myös siitä, että asiat ovat huonosti eriarvoistuvassa Suomessa. Puolueen edustajat Pietari Jääskeläinen ja Laila Koskela ovat tehneet arvokasta työtä köyhien ja vanhusten puolustamiseksi. Perussuomalaiset saivat edustajan joka vaalipiiristä, joten se on yhtä perustellusti ”koko Suomen puolue” kuin keskusta. Jos

keskusta ei äkkiä liiku persujen linjoille, kato käy kannattajissa. Mari Kiviniemen olisi yhdessä yössä muututtava etäisestä pääministeristä viljelijöiden villitsijäksi. En ihan tuohon volttiin usko. Hänen kannattaisi kiireesti erota ja antaa tilaa tuoreille voimille. EU-protestivaaliin taisi katketa myös Olli Rehnin presidenttitie. Hänellä ei ole kannatusta edes omissa joukoissa – eikä ole muuten koskaan ollutkaan, hän jäi valitsematta Euroopan parlamenttiin 1996 ja puoluejohtoon 2002. Pidän Olli Rehnistä, mutta myönnän, että hän on enemmän etelän median toiveuni kuin aito ääniharava Perus-Suomessa. Vihreiden toivo on nyt siinä, että Keski-Suomen oma poika, Oras Tynkkynen suostuisi puheenjohtajaksi. Persuhurmoksen jälkeen palataan näet ankaraan arkeen: Ai niin, pitikös sille ilmastonmuutokselle tehdä jotain? harakka@txti.net

5 · 2011

| Ä KS

Hä?

Gallup

Ja nimi oli?

uolahdessa Asemakadun koulun Asemakadulle avautuva julkisivu kertoo, että kyseessä on koulu. Mutta koulun nimi aiheuttaa sekaannusta ja kysymyksiä. Koulun seinässä komeilee messinkiset kirjaimet, joista muodostuvat sanat KESKUSTAN KOULU. Siis hä? Koulun nimihän on Asemakadun koulu. Suolahden sulautuessa osaksi Äänekoskea vuonna 2007 moni katu muutti nimeään. Niin kävi myös vuonna 1952 rakennetulle Keskustan koululle. Koska Äänekoskella on Keskuskoulu, päätettiin nimi vaihtaa Suolahdessa Asemakadun kouluksi, jotta vältyttäisi sekaannuksilta. Kyltti jäi kuitenkin vaihtamatta. Suolahtelaiset puhuvat pokkana Keskustan koulusta, ainakin se sukupolvi ja ne oppilaat jotka sitä kävivät. Seurapalstoilla järjestöt ilmoittavat harrastepiireistään seuraavasti: ”Tan-

hupiiri kokoontuu Keskustan koululla tiistaisin klo 18”. Pitäisikö kirjaimet jo vaihtaa? Tätä kysyimme kunnossapitopäällikkö Vesa Ronkaiselta. - Siis hä? En minä ole tällaisesta tietoinen. Onko näin, lukeeko siellä seinässä todellakin niin? Eipä ole minun korviini mokoma kantautunut, ihmettelee Ronkainen, ja kertoo laittavansa viestiä eteenpäin. Telakkakadulla sijaitsevan ja nyt remontissa olevan Telakkakadun koulun seinässä komeilee kirjaimet Suolahden lukio. Suolahdesta lakkautettiin lukio vuonna 2008. Entä jos Suolahden lukio- kirjaimia ei poisteta, vaan lisätään perään: R.I.P.?

Vappua on vietetty Suomessa jo vuosikymmeniä, mutta virallisesti Suomalaisen työn päivää on liputettu vasta vuodesta 1979. Vappua ovat perinteisesti juhlittu työväestön ja ylioppilaiden kunniaksi, näihin ryhmiin kuulumattomien iloksi vapun merkitystä laajennettiin itsenäistyneen Suomen alkuaikoina entistä vahvemmin kevään juhlaksi. Asemakadun koulu

ÄKS kysyy hämmentyneenä Suolahden kaduilla minkä kunniaksi ihmiset viettävät vappua, ja laimentaako tänä vuonna Äänekoskella järjestettävä vappumarssi juhlapäivän tunnelmaa.

Marjo Steffansson Telakkakadun koulu

Kate ja William saivat sukat

irvikuvioiset sukat Williamille, kuninkaallisen purppuraiset Katelle. Siinä sumialaisten villaiset häälahjat Englannin hoviin. Kelpasivat. Kiitoskirje Buckinghamin palatsista kertoo, että prinssi puolisoineen ilahtui ja liikuttui Helena Isotalon kutomista sukista. - Ajattelin, ettei ne ehdi paketteja availemaan. Mutta ovatkin avanneet jo ennakkoon, Isotalo ihmettelee. ”Olkoon rakkautenne yhtä lämmin kuin nämä rakkaudella kudotut sukat”, luki onnittelukirjeessä. Syy lämmittäviin lahjoihin olivat kuninkaanlinnan kylmät lattiat.

- Siellä ei ole samanlaista lämmitystä kuin Suomessa, Isotalo arvioi. Isotalo menetti oman puolisonsa muutama kuukausi sitten. Marie Finne-Brayn masinoima projekti on kuitenkin tuonut ”kymmenet tuhannet sukat” kutoneelle Isotalolle lohtua. - Toivottavasti Kate ei koe Dianan kohtaloa. Uskon, että avioliitto kestää pidempään kuin villasukat. Ottaisivat mallia Philipistä ja Elisabethista. - Perjantaina on edessä kova istuminen. Tiedä, vaikka niillä olisivat villasukat jaloissaan, hääjuhlien televisiointia odottava Isotalo naurahtaa.

Heikki Salminen - Juhlin vappua työväen juhlana, kun en oo tuo ylioppilaskaan. Minä oon kyllä käyny katsomassa vappumarssia niin Suolahdessa kuin Äänekoskellakin.

Jesse Pekkarinen - Ylioppilaiden kunniaksi tietenkin, mä aion vetää oman lakinkin päähän, jos se on vaan vielä tallessa! Kyllähän sinne vappumarssiin pääsee helposti kaikkialta, jos vaan haluaa.

Jarmo Uecker Espooseen ■■ Huiman koripalloperhe on menettämässä lupaavimman poikajuniorinsa vuosikausiin, sillä nuorisomaajoukkueissa vuosia pelannut Jarmo Uecker on lähdössä EteläSuomeen. Uecker on hakenut urheilulukioon Espooseen. 15-vuotias Uecker oli päättyneellä kaudella Huiman B-poikien SM-sarjajoukkueen kantava voima ja koko sarjan kuudenneksi paras pistenikkari. Ensi kaudella Ueckerilla olisi luultavasti ollut mahdollisuus vallata paikka Huiman miesten divarijoukkueesta. Ueckerin äiti Sari Rantaniva perustelee muuttoa Huiman nuivalla suhtautumisella. Rantaniva kertoo, ettei seura ole tukenut pojan uraa riittävästi. - Espoossa asiat ovat paremmin, Rantaniva sanoo.

Tarja Kytöjoki - Kevään juhlana vietän vappua. Ei minua ainakaan haittaa yhtään, vaikka tänä vuonna se marssi Äänekoskella järjestetäänkin.

Kuva: Juha Sorri

äks

· 2 011

Paula Kinnunen - Vietän vappua ihan vain kevään kunniaksi. Vuoron peräänhän se vappumarssi järjestetään Äänekoskella ja Suolahdessa, ei sen luulis latistavan kenenkään tunnelmaa.

Malja keväälle & Puhdas tyyli K

evään juhlat inspiroivat hullutuksiin. Auringon tulviessa ikkunoista sisään, hiipii olo, että värit eivät olisi pahitteeksi. Viimeistään vappuna heitetään hyvästit kaamokselle ja juhlitaan kevättä. Marimekon klassikkokuosit ovat metkoja. Niihin voi yhdistää erilaisia kuoseja, jos vain rohkenee. Vaikka samassa tilassa olisi ruutua, raitaa, palloa tai kukkaa, ne sointuvat keskenään mainiosti. Kevät ja kesä näkyy malliston värimaailmassa kuin kuoseissakin. Ne vietetään villisti väriiloittelun merkeissä. Lopputuloksena värikäs koti ja iloiset juhlat. Marimekko viettää 60-vuotis juhlaansa varsin nuorekkaasti. Juhlavuoden sisustusmallisto liputtaa pirteiden värien, vanhojen tähtien ja uusien tuttavuuksien puolesta. Siirtolapuu-

tarha-sarja on saanut rinnalleen sinisen värin. Marimekon tekstiilimallisto on täynnä herkkupaloja värikkyyttä ja leikkimielisyyttä arvostavalle sisustajalle. -Äänekoskelaiset ovat saaneet ostaa paikkakunnalta Marimekon tuotteita jo reilun 30 vuoden ajan, kertoo Virpi Järvikallio Marleenasta. Klassikkokuosit ovat vallanneet vaatteet. esimerkiksi Tuuli-kankaasta valmistettu mekko ja tunika näyttävät juhlavilta ja tyylikkäiltä. Puuvillaiset asut ovat miellyttäviä käyttää ja helppohoitoisia. Siirtolapuutarha-astiasto ja Sukat makkaralla -lasisarja sekä Mariskoolit ilahduttavat tyttöjen vappujuhlaa. Ikkunassa Unikko-verhot ja pöydällä Kaivo-kangas.

itienpäivä lähestyy ja lakkias- ja rippijuhlat kolkuttavat ovella. On aika miettiä, kuinka koti puetaan juhlakuntoon. Käyttämällä lämpimiä ja maanläheisiä värejä saa juhlatilasta kutsuvan, intiimin, kodikkaan ja lämpöisen - viileillä väreillä saavutetaan ilmava tunnelma. Hillittyjä juhlasisustuksia saadaan yhdistelemällä luonnonmateriaaleja ja neutraaleja värejä, mustaa, valkoista, harmaata ja ruskean eri sävyjä. Pellava on aina muodissa, ja siihen on helppoa yhdistää joku juhlan teemaa kuljettava väriläiskä. Kun koti pukeutuu juhlaan, pienillä yksityiskohdilla saa loihdittua ihmeitä aikaan: tutki elementtejä ympärilläsi, tuo niihin ripaus värejä ja materiaaleja, jotka tekevät juhlan. Juhlapöydän katauksen ei tarvitse olla monimutkainen. Pöytätekstiilit, somistukset,

kukat, astiat, aterimet ja servetit kauniisti aseteltuina kutsuvat vieraat viihtymään. Kodin saa puettua juhlakuntoon pienillä elementeillä, esimerkiksi verhoja ja sohvatyynyn päälisiä vaihtamalla. Sateenkaarentaa- sistustustalon maalaisromanttisessa tunnelmassa oli ylellistä juhlia. Herrasväen harmoninen kahvihetki vietettiin yhdessä liikkeeseen sisustetussa huoneessa. Juhlapukeutumisessa tänä keväänä valtteina ovat värit sekä laadukas ja miellyttävä materiaali. Asusteet ovat mielikuvituksellisia ja hiuskoristeissa on ripaus vitsiä. Juhlakengät ovat metallinhohtoisia, mustaa ja ruskeaa unohtamatta. Juhlavaatteet ja asusteet ovat Keskus-Pukimosta ja Tekstiili Mariinasta. Rouvien kengät ja juhlalaukut ovat Kenkäkauppa Tuhkimosta.

www.sateenkaarentaa.fi Kauppakatu 4, Äänekoski p. 0445122555 Sisustustalo

Sateenkaarentaa alennettu loppuviikon 27.-30.4.

-15%

Torikatu 6 44100 Äänekoski

014 522 535

www.pikkusisko.com

Torikatu 6 44100 Äänekoski

014 522 535

www.pikkusisko.com

Helpota juhlakiireitäsi!

Kotitekoiset munkit ja simat Varaa pian omasi! Kesän juhliin tilauksesta kotoisat leivonnaiset ja täytekakut

5 · 2011

| Ä KS

Väriä meikillä Kevään juhlameikissä ajatellaan valoa. Meikistä tehdään raikas ja heleä, ja se näkyy myös tuotevalikoimassa. - Lila on nyt muodissa. Toki meikki sävytetään aina juhla-asun mukaan. Harvoin vaatteita ostetaan huulipunan väriä ajatellen, kertoo Sanna Kumpu Cosmetic Freesiasta. Katseeseen tulee veikeyttä kun luomeen sipaistaan lilaa ja silmät rajastaan raikkaan sinisellä. Kun sekoittaa sähäkät sävyt luonnonläheiseen värimaailmaan, tyylistä tulee elegatti. Naisellisuus on valttia ja punainen huulipuna on aina muodissa, mutta myös nude pitää pintansa. Juhlaan valmistautuminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Ihonpuhdistusta tai kotikutoista kuorintaa ei kannata tehdä juhlia edeltävänä iltana. Pakkasen kuivattama talvi-iho nauttii hoidoista ja auringosta. Hoidetut ja huolitellut kädet ja kynnet kääntävät katseet. -Meille on tullut hittituote Graffiti Nails -kynsilakka. Aluslakkana toimii mikä tahansa kynsilakka. Sen kuivuttua levitetään kerros Graffiti Nails kynsilakkaa päälle, joka krakeloituu kuivuessaan. Mitä suurempi kontrasti on alus- ja päälyslakalla, sen näyttävämpi lopputulos, kertoo Sanna Kumpu ja levittää kynsiinsä ensin vaaleanpunaista lakkaa ja päälle vaaleansinistä Graffiti Nails -lakkaa.

äks

· 2 011

Helpot juhlat Kaikki eivät ole tee-se-itse-ihmisiä. Tai, joskus aika ottaa niskavoiton. Tai, joskus haluaa päästä vähällä. Silloin on syytä tarttua luurin ja tilata kakut tai juhlatila puhelimella. Loistojuhlat voivat syntyä myös vaivattomasti. Kun ryhtyy miettimään juhlien järjestämistä, ongelmat ovat niitä tavallisia juhlia järjestävän kysymyksiä. Miten vieraat mahtuvat kotiin? Miten selviän tarjoamisista? Riittävätkö astiat? Osaanko mitoittaa tarjottavat oikein? Kysymyksiin saattaa löytyä vastaus Mämmen kyläyhdistyksen puuhanaiselta Leila Mulilta.

- Mämmen kyläyhdistys vuokraa Metsäpirttiä kaikenlaisiin juhlatilaisuuksiin toukokuun alusta lokakuun loppuun. Kyläyhdistykseltä voi myös vuokrata astiat sadalle hengelle.

Sen seisemää sorttia ei tarvitse hakea kaukaa. Suoramyyntiosuuskunta Torpparit valmistavat kotitekoisia leivonnaiseia asiakkaiden toiveiden mukaan. - Torppareiden kautta voi tilata suolaista tai makeaa: kakkuja, pullakransseja ja pikkuleipiä.

Kukilla kaunista Tämän kevään juhlakukat loistavat pastellinsävyissä. Astuessaan kukkakauppaan, tämän kyllä huomaa. Pinkkiä, vaalean vihreää, räiskyvän keltaista, väreillä saa nyt herkutella. Mikä ettei, kaamos on selätetty ja värit tekevät ihmeitä mielelle. -Kukkakaupassa trendi kulkee yhdessä vaatemuodin ja sisustuksen kanssa värimaailmoineen. Pastellinsävyt ja valko-vihreä ovat nyt hitti. Maanläheiset värit ovat aina muodissa jossakin muodossa, kertoo yrittäjä-floristi Irene Korpi Kukka Suvannosta. Vaihtoehtoja perinteisille pöytäkimpuille löytyy, nyrkkisääntö on, että kimpun tulisi olla 20 senttiä korkea, jotta pöydässä istuvien ei tarvitse kurkistella kimpun takaa. Yksi kukka kapeassa maljakossa tai vaikka pullossa on veikeä, jos se se toistuu. Pikkukimppuja voi tehdä esimerkiksi viinilaseihin. Asetelmissa voi käyttää hyödyksi luonnon antimia: risuja,

rantakiviä, lehtiä -vain mielikuvitus asettaa rajat asetelmiin. Floristien oman puutarhan tuotteet päätyvät asiakkaiden asetelmiin. -Käytän pensaista ja kukista lehdet, joten omassa pihassani on loppukesästä vain pelkät tyngät jäljellä, säestää floristi Tiina Lehtinen iloisena. Vieraskimpuksi kannattaa varata väreiltään neutraali ja mielellää tuoksuton vaihtoehto. Ruukkukukka on myös ilahduttava tuominen. Äitienpäivänä ruukkukukka pitää suosionsa. Lakkiasiin ja rippijuhliin ostetaan leikkokukkia. Tosin rippilapselle viedään ruusun sijasta myös erilaisia sidottuja kimppuja. Ruusu voidaan korvata gerberalla, eustomalla tai callalla. -Asiakkaat osaavat valita kukan, joka kuvaa saajansa persoonaa. Me pyrimme tekemään asetelmista sellaisia, jotka ovat tilaajansa näköisiä, kerrotaan Kukka Suvannosta.

■■ 8

Eilen tänään

Tapaht umat

27.4.1967 Suolahdessa

28.4. klo 10 alkaen Yhteisvastuutoripäivä Suolahden torilla, rinkeleitä, simaa ja munkkeja, Marttojen muurinpohjalettuja, Leijonien arpoja. Hernekeittoa, myytävänä omiin astioihin ja paikalla syötäväksi. klo 17. Äänekosken seurakuntatalossa. Yhdessä maailmassa- lähetysnäyttely. Näyttely on eräänlainen peli, jossa edetään yhteistyössä. Näyttely haastaa pohtimaan vastuuta maailman kehityksestä sekä siitä, kuinka rakennamme parempaa maailmaa. Ohjattu kierros kestää 45 minuuttia. pe 29.4. klo 18 Ilmainen Texas Hold´em pokeriilta, Pub Markus klo 19 Juhlatanssiaiset Martin Kievarilla. Liput 7e. Järj. Äänekosken Työväen Soittajat klo 19 Kova kuin kivi, KinoMikko la 30.4. klo 12 alkaen Matilan Ankkurin avajaiset klo 14 ja 15.30 Zipuli Zapuli Zaa- lastemnusiikkia ja sirkushuveja, Suolahtisali. Vapaa pääsy! Järj. Ala-Keiteleen musiikkiopisto klo 18.30 Mieskuoro Metsot, Tangokonsertti, Suolahtisalissa, liput 10 e su 1.5. klo 13 kokoontuminen Vappumarssille Palomäenkentällä. Marssi alkaa klo 13.15, juhla torilla. Puhe Riku Aalto ja Juho Kautto. Musiikkia: Työväen Soittajat ja Ville Parkkonen klo 14 Aseman Wanhan Wapun Avajaiset, Suolahden Wanhalla asemalla. Tervehdys Kosken Taide yhdistys ry, monologitaiteilija Hilkka Salmi, hanuristitaiteilija Helmer Pesosen musiikkia, lausuntataiteilija Maija Piitulainen. Näyttelyyn tutustuminen 60-luvun tunnelmallisen haitarimusiikin parissa. Järj. Kosken Taide yhdistys klo 19 Kova kuin kivi, KinoMikko klo 22 Pub Markuksessa Musavisa&Tietokisa ma 2.5. klo 19 Kova kuin kivi, KinoMikko klo 20 Ilmainen PubiBingo, Pub Markus ti 3.5. klo 19 Kova kuin kivi, KinoMikko ke 4.5. klo 18 Ilmainen Texas Holdém pokeriilta, Pub Markus pe 6.5. klo 15 – 23.45 Yökahvila Suolahden

■■ Suolahdessa siirryttiin puhelinautomaattiverkkoon ja kello 15 välitettiin viimeiset käsivälitteiset puhelut. Suolahden automaattikeskus toimii Shellin huoltoasemarakennuksen kahdessa huoneessa. Toiseen huoneeseen on sijoitettu telineistö ja toiseen automaattilaitteisto. Alakerrassa ovat kytkinlaitteet ja varastotilat. Automaattikeskukseen on mahdollisuus yhdistää 600 tilaajaa, joita Suolahdessa on nykyisin alle 400. Kaikki puhelinnumerot alkavat nelosella ja ovat nelinumeroisia. Suolahtelaiset ovat tyytyväisiä automaattiinsa.

27.4. Kansallinen veteraanipäivä

1.5. Vappu

■■ Suomessa on liputettu vappua vuodesta 1979 lähtien. Nimeksi on annettu suomalaisen työn päivä. Liputusta ei perusteltu sillä, että se vappu olisi pelkästään työläisten juhlapäivä. Vapun vieton takana on kuitenkin vankat perinteet työläisten juhlana. Myös ylioppilaat juhlivat railakkaasti vappua. Ongelmaksi muodostui, miten ei-ylioppilas tai työväenliikkeeseen kuulumaton juhlisi vappua? Ratkaisu pulmaan löytyi vuodenajasta: vappua juhlitaan myös kevään tulon merkkinpäivänä. Vappu on siis kaikkien juhla! Vappumarssiväki kokoontuu Äänekoskella Palomäenkentällä klo 13. Marssi lähtee liikkeelle klo 13.15. Torilla vappujuhlassa puhuu Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja paikallista asiaa Juho Kautolta. Torvisoitosta vastaa Äänekosken Työväen Soittajat ja nuorekkaampaa menoa tarjoaa Ville ”Peten veli” Parkkonen.

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi 8

8.5. Äitienpäivä klo 15 ”Pelataan!”, Koskelan Tanssin Kevätnäytös Painotalolla, liput 8e/4e. Ennakko: Koskelan toimisto tai tuntia ennen ovelta. Järj. Koskelan Tanssi klo 16 Valoa-konsertti, Suolahtisalissa. Kesto n. 2 h väliaikoineen. Liput 10e/5e sis. väliaikatarjoilun. Järj. Perhetukikeskus ja Äänekosken kaupunki klo 18 Virolainen barokkimusiikkiyhtye Talinn Baroque , Sumiaisten kirkko. 1600-1700 lukujen musiikkia mm. Bachilta ja Händeliltä. Esiintyjinä: Liina Saari (sopraano), Raivo Tarum (sinkki ja trumpetti) sekä Imbi Tarum (cembalo). Ohjelma 10 e. klo22PubMarkuksessa Musavisa&Tietokisa

9.5. Eurooppa-päivä klo 17 Keski-Suomen ilmastostrategian esittelytilaisuus kaupungintalon valtuustosalissa, tilaisuus on maksuton, järj. Keski-Suomen liitto. klo 18 ”Pelataan!”, Koskelan Tanssin Kevätnäytös Painotalolla, liput 8e/4e. Ennakko: Koskelan toimisto tai tuntia ennen ovelta. Järj. Koskelan Tanssi klo 20 Ilmainen PubiBingo, Pub Markus klo 13.15 Ohjattu vesijumppa, Suolahden uimahalli klo 19 Kuninkaan puhe, KinoMikko

Näyttelyt ■■ 28.4.-12.5. Ympäristöviikon näyttely Äänekosken kirjaston Hoikkassali). Avoinna ma-ke klo 12-19, to-pe klo 12-16. Vapaa pääsy! Järj. Äänekosken kaupungin ympäristötoimi ■■ Pe 29.4. klo 9-13 Yhteisvastuutoripäivä Äänekosken torilla, myynnissä mm. keittoa, muurinpohjalettuja, leivonnaisia ja lintupönttöjä keräyksen hyväksi. ■■ 1.5.-31.7. Suolahden Wanhan Aseman perinnenäyttely ma-pe klo 13-17, pe 24.6. suljettu. Näyttelyssä esillä mm.vanhoja öljyväritauluja, hamppu-ja pellavaliinoja,

30.

nuorisotiloilla klo 18 Ilmainen Texas Holdém pokeriilta, Pub Markus la 7.5. Turvallisuus tutuksi -tapahtuma Tapahtuma Äänekosken torilla klo 9-14 ja turvallisuus seminaari Äänekosken kaupungintalolla klo 13-14.30. Aihe on ”Varautuminen luonnonkatastrofiin Keski-Suomessa.” Järj. Maanpuolustuskoulutuksen paikallisosasto ja Äänekosken kaupunki. Klo 15 ”Pelataan!”, Koskelan Tanssin Kevätnäytös Painotalolla, liput 8e/4e. Ennakko: Koskelan toimisto tai tuntia ennen ovelta. Järj. Koskelan Tanssi

miesten wanhoja puutyökaluja, wanhoja puutyöaarteita, historiallista käsityötaidetta, naisten wanhaa vaatetusmateriaalia, historiaa kirjallisuuden ja piirroksien kokoelmina. Näyttely järjestetään Ääneseudun 100-vuotisjuhlan ja seutukunnan rakentajien kunniaksi. Vapaa pääsy.Järj. Kosken Taide- yhdistys ■■ 29.5.saakka Jyväskyläläisen taidegraafikon Tuomas Hallivuon metalligrafiikkaa Laajan Galleria, Liimattalantie 364, Äänekoski

Zibuli Zabuli Zaa! ■■ Lauantaina 30.4. Suolahtisalin estradille pomppaa Ala-Keiteleen musiikkiopiston nuorimmat taitajat. Musareppulaiset ja Junnupoppoo avustajinaan musiikkiopiston opettajien housebändi astuvat lavalle jo perinteeksi muodostuneessa kevätkonsertissa. Teemana tänä vuonna on sirkus. Lastenkonsertissa nähdään primadonnia, leijonia ja pellejä. Pientä temppuilua ja draamaa on myös luvassa, mutta show’n pääpaino on musiikissa. - Kevätkonsertti on musareppulaisten ja Junnupoppoon vuoden kohokohta. Konsertissa esitetään se, mitä ollaan vuoden aikana opittu, kertoo opettaja Kalle Santanen musiikkiopistolta. Konsertin nimi on Zibuli Zabuli Zaa, mutta mitä ihmettä se tarkoittaa? - Se on taikasana, Kalle Santanen sanoo salaperäisesti. Zibuli Zabuli Zaa! -lastenkonsertti Lauantaina 30.4. Suolahtisalissa kello 14.00 ja 15.30. Konsertteihin on vapaa pääsy. Petra Rönkä

Äitienpäivän herkullinen kakkukahvikonsertti

Sanoja ja säveliä äideistä, äideille erilaisissa perheissä, sijais- ja uusperheäideille, mummoille ja naapurin tädeille! Esiintyjinä: Leif Lindeman, Tiina Hämäläinen, Norppa-kvartetti, Marie & Biers Bray, lapsiryhmä, Rytmiset-kuoro, Valto Rautiainen, Jasu Rossi + bändi, Marija & Eevi & Taru, Juha Hintikka & Jori Mäenpää. Sanoja erilaisille äideille ja äitien tehtävää hoitaneille: Riikka ja Vesa-Pekka sekä Ari Tolmunen, Marja-Leena Lustig ja Kikka Makkonen sekä Sini Hintikka. Konsertin juontavat koululaiset Vilja ja Veeti. Liput 10 €, työttömät ja lapset alle 12v. 5 € (sis. tarjoilun) Tulot lahjoitetaan puoliksi Äänekoskelaisten sijaisäitien muistamiseen sekä lastenkodin mökin kunnostamiseen. Su 8.5.2011 klo 16.00 Suolahtisalissa Järj. Perhetukikeskus

5 · 2011

| Ä KS

Bingopallot pyörivät tiistaisin Wanhassa Mestarissa

1. Päivätanssit Pub Markuksessa ■■ Pub Markuksessa tanssitaan päivätanssit 17 vuoden tauon jälkeen vapunpäivänä 1.5. Vuonna 1994 silloinen omistaja Marko Räsänen palkkasi tanssittajaksi edesmenneen, legendaarisen äänekoskelaisen muusikon, Jorma Lempisen. ”Kerran viikossa muutaman kuukauden ajan Lempinen kasasi massiivisen kuuden syntikan arsenaalinsa pystyyn ja soitteli vanhaa tanssimusaa”, muistelee ravintolapäällikkö Hannu Hämäläinen. ”Pubi oli silloin tosin niin pieni, ettei täällä ollut juurikaan tilaa tanssia”, Hannu nauraa. ”Nyt ei tanssitila lopu kesken”, sanoo omistaja Jore Sohlman. Pub Markuksen vapunpäivän päivätansseissa 1.5 klo 14.00 alkaen tanssiorkesterina on Vonkamiehet. Teppo Seppänen

Barcelonan leirikävijä Huiman maalissa ■■ Huiman futisjoukkue lähtee alkavaan Kolmosen kauteen pitkästä aikaa positiivisin mielin. Tulossa on keinonurmi, ja koossa on kilpailukykyinen joukkue. Kiinnostavin pelaaja on vasta 16-vuotias JJK:n maalivahtilupaus Ville Viljala, joka on Huiman käytössä seurojen välisen yhteistyösopimuksen ansiosta. Nuorisomaajoukkueissa pelannut Viljala on antanut näyttöjä Huimaa hieman isommissakin seuroissa kuten FC Barcelonan ja Evertonin leireillä. Viljalan toinen työmaa on A-poikien SM-sarjaa pelaava JJK:n joukkue. Huimapelit tarjoavat teinipojalle tärkeitä kokemuksia aikuisten peleistä. Huiman riveissä nähdään kauden mittaan lisäksi muutamia muita nuoria JJK-junioreista. Huiman ryhmä Kolmosessa on kaiken kaikkiaan hyvin nuori. Käytännössä ainoa yli 23-vuotias pelaaja on Roman Miroschinenko. - Huiman futis on ollut pitkään heikol- Ville Viljala la hapella, mutta nyt näkyy valoa tunnelin päässä. Joukkueessamme on taitavia poi- Huima avaa kauden vieraspelillä Siilinjärkia, päävalmentaja Heikki Nurmi tiivistää. vellä. Ensimmäinen kotipeli on vasta 22. Viime kesänä Huima oli jopa lähellä toukokuuta, jolloin Huima pääsee suoraan putoamista nelosdivisioonaan. Tällä kau- Keskuskentän nurmelle. Erikoinen ohjeldella Huiman pitäisi JJK-apujen kera kyetä ma johtuu hiekkakentän päälle rakennethaastamaan jopa kärkijoukkueita. tavasta keinonurmesta. Kolmonen alkaa tänään keskiviikkona. Terho Vuorinen

Viidettä vuosikymmentään elävä Suolahden Wanha Mestari jaksaa ilahduttaa kävijöitään muun muassa bingolla sekä karaokella. Vaikka itse ”Wanha” onkin paikallaan ollut vasta alle kymmenen vuotta, niin sen edeltäjä Heikin Pub on elävöittänyt 70-luvulta asti Suolahden elämää samalla paikalla. Heikin Pubiltakin juuret löytyvät samalta paikalta, mutta nimellä Haarikka. - Viitisen vuotta pyörinyt jokatiistainen bingo lisää mukavasti kävijöitä, kertoo pitkän linjan baarimikko Sirkka Hirvanen. Pari vuotta ohjelmanumerossa kauemmin viihtynyt karaoke on myös suosittu viihdyke Wanhan tiloissa. Karaokea kävijät pääsevät kokeilemaan sekä perjantaisin että lauantaisin. - Tikanheittoa ja tietovisaa ollaan myös vuosien varrella yritetty lisätä ohjelmaan, mutta ne eivät oikein vetäneet porukkaa, pohtii Hirvanen. Vastikään sisätilauudistuksen kokenut Wanha on uudistuksen myötä saanut lisäeloa meininkeihin mukaan. Asiakkaan näkökulmasta tilaa on enemmän ja tilat ovat saaneet sysäyksen vielä viihdykkäämpään suuntaan. - Uudistus on työntekijöille hyvä asia, sillä sen myötä näemme enemmän itse asiakkaita. Myös kävijämäärä on ollut nousussa, hehkuttaa Hirvanen. Ellet ole vielä nähnyt uudistusta tai bingo kiinnostaa, niin Wanhan Mestarin bingo pyörähtää käyntiin joka tiistai klo. 18.00. Ossi Ritola

äks

· 2 011

VIHJEET: Hänen mukaansa on nimetty katu Tampereella. Hänen vaimonsa ei ollut syntyjään suomalainen.

ÄKSän tietovisailu muuttaa tästä numerosta alkaen muotoaan. Äksymyxet ovat osoittautuneet monelle turhan vaikeiksi, mutta toisaalta terävimmät tiedonkaivelijat ovat saaneet jopa kaikki kymmenen oikein. Tästedes oikeat vastaukset kerrotaan samassa lehdessä. Äksymyxien ohella julkaisemme jatkossa erillisen, pienimuotoisen X-priX-palkintokilpailun. Edelliset vastaukset sivulla 12.

1. Suolahden työväenopiston elokuvapiirin ensimmäisen kokonaisen näytäntökauden avausleffa oli neuvostoliittolaisen Mihail Rommin ohjaama Arkipäivän fasismi. Elettiin vuoden a) 1965, b) 1972, c) 1976, d) 1979 syksyä? 2. Konginkankaan työväenyhdistyksen järjestyssäännöissä 1907 kiellettiin juopuneena kokouksiin tulon lisäksi muun muassa a) juoruaminen, b) virrenveisuu, c) piipun polttaminen, d) kahvipullat? 3. Maksoivatko liput Keitelejazzin pääkonsertteihin vuonna 2000 a) 100 mk, b) 120 mk, c) 150 mk, d) 180 mk? 4. Kari Saari toimi aikanaan Äänekosken raittiussihteerinä ja kuluttaja-asiamiehenä, mutta hän oli myös a) kirkkokuoron jäsen, b) torikauppias, c) koripallovalmentaja, d) vapaa-ajattelija? 5. Katsastustoimisto aloitti Suolahden teollisuuskylässä a) 1980, b) 1982, c) 1984, d) 1986? 6. Maratonin Suomen mestaruuden voittaessaan on Konginkankaalla asunut a) Sirkku Kumpulainen, b) Kristiina Iisakkila, c) Sinikka Keskitalo, d) Tuija Toivonen? 7. Äänekosken Venäjä-seura sai nykyisen nimensä 1996. Siihen saakka sen nimi oli a) IVY-seura, b) Neuvostoliitto-seura, c) Itänaapuri-seura, d) Venäjänkansojen seura? 8. Ääneseudun terveyskuntayhtymä omalääkärijärjestelmä otettiin käyttöön toukokuussa a) 2006, b) 2007, c) 2008, d) 2009? 9. Vanhan Äänekosken Kotiseutuyhdistys toimi alkujaan Ala-Keiteleen a) riistanhoitoyhdistyksen, b) Ladun, c) Pursiseuran, d) Hevosystäväinseuran alajaostona? 10. Sumiaisten kirkko koristeltiin a) bysanttilaiseen, b) kansallisromanttiseen, c) uusgoottilaiseen, d) renessanssi-tyyliin? Edellisen numeron vastaukset sivulla 12 Edellisen numeron onnellinen voittaja on: Mauno Nuutinen Palkinnoksi 50 euron lahjakortti Tarvikekeskukseen. Äks onnittelee!

X PriX PALKINTOKYSYMYS: Kuka merkittävä koskelainen?

Äksymyxet

Ensimmäisenä oikein vastanneelle palkinnoksi kaksi lounaslippua Kosken Helmeen. Vastaukset toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

Kysymys julkaistaan myös ÄKSän kotisivulla (www.äks.fi) ja facebook-sivulla lehden julkaisupäivänä puoliltapäivin.

X+1 Rakastan: Perhettä Inhoan: Oman egon pönkitystä toisia halventamalla Eläin: Koira Henkilö: Minna Canth Ruoka: Keiteleen muikut Juoma: Maito Paikka: Kesämökki Lyytykänsaaressa Musiikki: Klassinen ja Suomi-rock Kirja: Alikehityksen maailma (Kimmo Kiljunen) Elokuva: Täällä Pohjantähden alla Motto: Mielenterveyttä on kyky tehdä työtä, rakastaa ja surra (Sigmund Freud)

Parasta Äänekoskella 1. Lenkki kotimetsässä koiran kanssa 2. Kuuden kilometrin polkupyörämatka työpaikalle 3. Kapeenkosken retkeilyalue

Marianne Enäk

Tyttö va Vappumarssin kärjessä marssineen ay-aktiivin tyttö halusi muuttaa maailmaa paremmaksi. Parin viikon päästä hän on aloittamassa unelmatyönsä Äänekosken apteekkarina. Ihanteitaan Marianne Enäkoski ei ole unohtanut.

5 · 2011

| Ä KS

teksti Terho Vuorinen - kuva Max Steffansson

Marianne Enäkoski

koski

aatehuoneesta Omituista. 1980-luvun alkupuolella kävin kaksi vuotta Hiskinmäen lukiota yhdessä Marianne Ahosen kanssa. Ja taatusti näin hänen esiintyvän useasti eri yhteyksissä Huiman trikoisiin sonnustautuneena. Mutta nyt kun tapaan hänet, ei muisti pelaa pätkääkään. Ei mitään havaintoa koko ihmisestä! - Olin kiltti tyttö vielä lukioaikanakin. Harrastin vain liikuntaa ja lukemista, ”Marri”, nykyiseltä sukunimeltään Enäkoski, muistelee. Vähän samansuuntaisia olivat harrastuksemmekin. Eli kyse on varmaankin tuosta adjektiivista? Kiltti. Varmaan myös hiljainen. Vaatimaton. Rauhallinen. Määrätietoinen. Ajatteleva. Eli erilainen. Siinä syy. KUNNANJOHTAJA, kirkkoherra, nimismies, tehtaan patruuna, kunnanlääkäri, rehtori, pankinjohtaja - ja apteekkari. Siinä perinteisiä pienen paikkakunnan herrain virkoja. Nykyisin niissä on toki naisiakin, ei siinä mitään. Mutta omanlaisensa uranuurtaja Marianne Enäkoski on. Ihan faktapohjaltakin. - Kun sain 37-vuotiaana ensimmäisen apteekkini Pihtiputaalta, olin sillä hetkellä Suomen nuorin apteekkari. Nyt kun aloitan Äänekoskella, olen nuorin ison apteekin apteekkari. Taustaksi sen verran, että Suomen 811 yksityisapteekkia on jaettu virallisesti kolmeen eri kokoluokkaan. Äänekosken apteekki kuuluu suurten joukkoon, niihin, joissa käsitellään vuodessa yli 120 000 reseptiä. Neiti Näkymättömästähän tuli aika kova mimmi! Eikä kyse ole nyt pelkästään huikeasta uraohjuksesta. - Mä oon pimeä pakkaus, en mikään pipetti-ihminen, Marri paljastaa. Mutta palataan tuohon myöhemmin. On taustoituksen aika. NYT SIINÄ kohdalla on S-marketin parkkipaikka. Mutta 1960-luvulla siinä oli Lättälä, se vanhempi versio. Siellä myytiin liput niille, jotka halusivat Äänekoskelta pois. Bussilla tai lättähatulla. Lättälässä oli myös Maija ja Raimo Ahosen ainoan lapsen syntymäkoti. Perhe oli

vähävarainen ja muutti usein. 1970-luvulla Ahoset asuivat kerrostalossa Väinämönkadulla. Marrilla oli oma huone - pimeä ja pieni vaatehuone. Maailma oli silloin paljon mustavalkoisempi. Ja punaisempi. Kun vappumarssi halkaisi kaupungin, Raimo Ahonen marssi ammatillisen paikallisjärjestön puheenjohtajana kärjessä. - Olin ylpeä, kun isällä oli se punainen nauha. Oli itsestään selvää, että minäkin Huiman tyttönä osallistuin marsseille. Joskus oltiin tosi pienissä hepenissä, vaikka luntakin oli vielä maassa. - Se ryhdikkyys, mitä elämässäni olen tarvinnut, on Huimasta saatua. Esiintymistä en pelkää. ULLA AHON ja Anneli Puhakan vetäminä mentiin lavalta toiselle. - Joskus tuli Komulan tai Työskin puulattiasta tikkuja persuuksiin. Koskenhovin matalassa nurkassa kun tanssittiin teineinä, niin ei pystytty edes käsiä oikomaan. Siinä vaiheessa yritteliäisyys alkoi nostaa päätään. Kaveriksi tuli Kotilaisen Sisko, nykyinen Piispanen. - Mietittiin, että hitsi, Huima saa tästä rahaa, mutta mihin ne oikein menee. Kun itse piti puvutkin ostaa. - Kotilaisen Siskon kanssa päätettiin, että nyt ruvetaan hankkimaan. Tehtiin tansseja ja tuttavien kautta päästiin juhliin esiintymään. Oppia ikä kaikki, etenkin teini-ikä. - Nehän käytti meitä hyväkseen. Piti jakaa tonttulakit päässä pikkujoululahjoja. Me artistit vähän loukkaannuttiin. LUKEMINEN VOITTI lopulta liikunnan. Nuoren ylioppilaan tavoitteet olivat korkealla. - Piti mennä lääketieteelliseen, mutta sitten tuli ohari, kun tapasin Timon. Kiltti tyttö lankesi vanhempaan opiskelijaan, sosiologiaa lukeneeseen Timo Enäkoskeen. Preppauskurssit unohtuivat. - Menin sitten kilttinä tyttönä lukemaan kemiaa Jyväskylään kahdeksi vuodeksi, kunnes tajusin, etteivät koeputket ole minun juttuni. Tie vei Kuopioon, nyt pipettien pariin. Marri hankki pikaisesti itselleen proviisorin paperit, mutta nälkä ei lähtenyt.

-- s. 25.8.1965 Äänekosken vanhassa sairaalassa -- ylioppilas Hiskinmäeltä (1984) -- proviisori (1989) -- psykologian maisteri (1993) -- apteekkifarmasian erikoistutkinto (1998) -- farmasian tohtori (2002) -- vuodesta 1989 proviisorina Äänekosken apteekissa ja Keski-Suomen keskussairaalan apteekissa -- vuodesta 2003 Pihtiputaan apteekkarina -- aloittaa Äänekosken apteekkarina 12. toukokuuta -- asuu Huutomäessä aviomiehensä Timon, 15-vuotiaan poikansa Juhon ja Jaakko-koiran kanssa

- Jos elämäni olisi jäänyt luupin läpi katsomiseksi, niin aika suppea olisi nyt maailmankuvani. Marri teki töitä apteekissa proviisorina ja jatkoi samalla opiskelua. Seuraava tutkinto tulikin sitten psykologiasta. Kunnes oli aika ottaa järki käteen. - Valmistuin maisteriksi lama-aikaan. Edessä olisi ollut vain määräaikaisia hommia, joten turvallisuushakuisena ihmisenä jatkoin töitä apteekissa ja päätin määrätietoisesti pyrkiä apteekkariksi. EI SIINÄ KAIKKI. Marri päätti todistella, että masennuksen hoito on liian lääkekeskeistä. On siinäkin apteekkarille väitöskirjan aihe! Apurahoja oli lääkefirmoilta turha kysellä. - Sahasin omaa oksaani juuri silloin kun kaupallisuus alkoi tulla apteekkeihin. Mutta mielipiteeni ei ole muuttunut - eivätkä lääkkeet toisaalta kuulukaan apteekkien kaupalliseen puoleen. Äänekoski saa tosiaan hieman erikoisen lääkemyyjän. - Ei taida olla Suomessa toista apteekkaria, jolla olisi psykologin paperit ja sivuaineina sosiologia ja kemia. Äänekosken apteekki tuli proviisori Enäkoskelle tutuksi jo 1990-luvulla. Pesti omasta kotikaupungista on unelmien täyttymys - ehkä peräti eläkevirka. Puttaallakin apteekkari viihtyi, mutta nyt loppuu liika nelostien kuluttaminen. - On iso etu, että saan tulla töihin tänne, sillä tunnen ihmisiä entuudestaan paljon. On tärkeää tietää asiakkaista - tietysti intimiteettisuojan säilyttäen. ROUVA ENÄKOSKI on osuva valinta perinteisen työläiskaupungin apteekkariksi. Poliittisesti hän tunnustautuu sitoutumattomaksi. - Oma mitta tuli täyteen politiikkaa kotona, mutta koen taustani rikkautena. Vanhemmiltani opin sen, miten tärkeää on auttaa heikommassa asemassa olevia. Tämän Marri lupaa näkyvän myös työpaikallaan. Äänekosken uusi apteekkari ei sulkeudu takahuoneeseen vaan osallistuu asiakaspalveluun. Työntekijöiden tasa-arvoinen kohtelu on Marrille kunnia-asia. - Demokratia juurtui lapsena selkärankaan. Minun apteekissani kaikki työntekijät ja työtehtävät ovat samanarvoisia. En

halua olla pomo, vaan työkaveri ja valmentaja, tiimityöläinen. IHAN TAVALLISEKSI duunariksi apteekkarista ei sentään ole. Harrastuksiin kuuluu golf, autona on BMW. Kun työläistyttö ”syntinsä” paljastaa, puhuu hän melkein anteeksi pyydellen. - Pentuna ajattelin lähteä pelastamaan maailmaa, ja edelleen olen kriittinen vähän kaikkea kohtaan. Mutta yrittäjäelämä on pistänyt katsomaan maailmaa myös toisesta vinkkelistä. - Tämä on vähän tällaista tasapainoilua. Kenellekään ei oikein voi pyllistääkään. Mutta rouvaihmiseksi en ala, se ei ole minun habitustani. Sen ihmeellisempänä rouvana Marria ei ole pidetty Puttaallakaan. - Poliisi toi yhden tutun mielenterveyspotilaan Äänekoskelle putkaan. Kun poliisi seuraavana päivänä kertoi lähtevänsä viemään miestä takaisin Pihtiputaalle, niin hän sanoi, että soittakaa Mariannelle, se kyllä heittää minut työmatkallaan. - No, tämä kyyti ei käytännön syistä toteutunut, mutta jotain se kertoo. MARRI vertaa itseään Niskavuoren Hetaan. - Olen määrätietoinen, äkäinen akka, joka kovalla työllä ja sitkeydellä saavuttaa, mitä haluaa. Kiitos kuuluu lapsuuden kotiin, Maijalle ja Raimolle. - Ahertaminen tuli heiltä. Kahta työtä yhtäaikaa tekemällä he saivat oman talonsa. Mulle he sanoivat, että lue, lue, lue. Lukeminen kannatti. Seuraavan sukupolven edustajalle vaatehuone on paikka, jossa pidetään vaatteita, ei ihmisiä. Määrätietoisen äidin suurin unelma tuli toteen 15 vuotta sitten jälkeläisen muodossa. - Minulla on reipas, upea poika. Juho on elämäni tärkein projekti.

”Mä oon pimeä pakkaus, en mikään pipetti-ihminen”.

äks | 5 · 2 011 äks | 4 · 2 011

11 11

Jaskan pals ta

Ex Äksymyxet Siemenpussin rahinassa

”Naapurin Sari antoi minulle kuvan talvehtineesta keijunmekostaan. Siitä kannattaa nyt ottaa pistokkaita jos on tuommoisen onnistunut talvehdittamaan. Pistokkaiden vaihto ystävien kanssa on mukavaa, minä tykkään kerätä eri värisiä pelakuita.”

rvoisat lukijat. Iloista päästä jakamaan näitä puutarhakokemuksia kanssanne. Olen Jaska, puhdas harrastelija (ei myrkkyjä!) ja kotitarveviljelijä. Mutta maalta minäkin olen kotoisin, ja maaksi aion muuttua. Mielelläni vielä sitä ennen maalle muuttakin. Tulen tämän lehden palstoilla rupattelemaan tästä harrastuksestani. Puutarhassa puuhastellessa on ihminen onnellisimmillaan. Se on vanha totuus, ja nykyään jo tieteellisestikin todistettu. Eikä mikään ole niin suloinen näky kuin rouva - tahi herra, kuka mistäkin tykkää - kyykkimässä ruusupuskan juurella. Tähänkin harrastukseen voi toki suhtautua monella tapaa, mutta älkää hyvät ihmiset ottako siitä stressiä. Yhdelle sopii yksi kukka ruukussa, kun toinen kasvattaa "hehtaarikaupalla" unissaankin. Annetaan kaikkien kukkia! Kevät on villiä aikaa kun alkaa siemennyskausi. Meilläkin siemenpussit ovat ropisseet jo helmikuusta lähtien....ja nyt ovat kukkanuput ilmestyeet ensimmäisiin tomaatteihin. Tomaatin taimia ohimennessäni aina vähän ravistelen, olen ajatellut että sillälailla niistä tulee pikkusen tanakampia - leikin ikään kuin tuulta. Kasveja voi kasvatella lähes missä vaan. Jos ei ole omaa palstaa, semmosen voi tehdä vaik-

Lukio markkinoiden jalkoihin A

mmatillisen tutkinnon suorittaminen heti peruskoulun jälkeen on ollut trendi muutaman vuoden ajan. Se selittyy osaksi sillä, että monella nuorella on selvät sävelet ammatillisen kiinnostuksen suhteen. Ammattikoulusta pystyy jatkamaan opintojaan ammattikorkeakoulussa, eikä seinä yliopistoihinkaan ole pystyssä ilman valkolakkia. Nuoret kokevat lukio-opinnot turhiksi ja kolme vuotta hukkaan heitetyksi, jos ammatin valinta siintää selvänä. Nykyään halutaan valmistua nopeasti ja ajatellaan, että amiksesta päästään suoraan hankkeisiin. Monet hakeutuvat lukioon, koska eivät vielä tiedä mitä tehdä tulevaisuudessa. - Ei mulla käyny muuta mielessä kuin lukio. Amiksesta ei löytynyt sellasta puolta, jolle olisin halunnu lähteä, toista vuotta Äänekosken lukiossa opiskeleva Riina Valtonen kertoo.

ka keittiön ikkunalle. Tomaatti tai kurkku kasvaa hauskaksi "verhoksi" ikkunaan, ja siitä on hauska napsia syötävää. Nyt kun ostaa kaupasta valmiita salaatti- tahi yrttipurnukoita juurineen, voi kokeilla laittaa sen syönnin jälkeen multaan isompaan ruukkuun tai purnukkaan (maito- ja piimäpurkit ovat oivia kasvatusruukkuja ja tilan käyttö on optimaalinen - muista reikä pohjaan!) ja odottelemaan uutta kasvustoa. Aina se ei onnistu mutta usein kyllä. Olen huomannut että basilikaa ei kannata kastella suoraan juurelle, vaan lautasen kautta. Suora kastelu tahtoo mädännyttää sen juurelta. Ja jos kasvuunlähtö onnistuu, myöhemmin voi siirtää taimen ulos isompaan ruukkuun tai vaikka kukkapenkkiin jos ei ole kasvimaata. Sitruunan siemeniä tökkäsin ruokaa laittaessani ohimennen kukkapurkkiin, ja kas, nythän sieltä jo pistää topakoita taimia. Meidänkin oloissa tuommonen sitruskasvi voi huolenpidolla kasvaa ja tehdä satoa kymmeniä vuosia. Kesäksi se viedään ulos lämpimään paikkaan. Etelämailla ruukuissa kasvatettavat sitruspuut ovat oikein sukukalleuksia! Ottakaa varhaisperunoiden siemenet itämään ja vaikka ämpäriin kasvamaan näin saa maatonkin uusia perunoita jo juhannukseksi. Netistä löytyy hyviä ämpäriperunoiden kasvatusohjeita.

X4:n oikeat vastaukset 1. Pekka Leppänen toimi kansanedustajana neljä kautta. 2. Suolirockin pääesiintyjä on Pelle Miljoona United. 3. Arvopohjaltaan kristillistä, yhteisöllisyyden voimistavaan vaikutukseen uskovaa liikettä edustaa Äänekoskella Koskelan Setlementti. 4. B. Elis Hirvi perusti Keski-Suomen Turistikeskuksen Hirvaskankaalle. 5. A. Piirikuvernööri Haapala oli paikalla, kun Suolahteen perustettiin oma Lions Club helmikuussa 1956. 6. C. Kalevala Korun valmistaman Äänekoski-korun esikuvana oli Karppalan talon pellosta löytyneen tuluskukkaron kiinnityssolki. 7. Anagrammin "Kalsea sonta" takaa löytyy entinen Sumiaisten kunnanjohtaja Esko Santala. 8. Anagrammin "Vartin maanikko" takaa löytyy äänekoskelaislähtöinen näyttelijä Mikko Rantaniva. 9. Konginkankaalainen Jouko Hytönen voitti viisi vuotta sitten SM-hopeaa kehitysvammaisten pilkkikilpailuissa. 10. Kuvan ö-kirjain on peräisin TUL:n lipun sanasta eläköön (urheilu). Äksymyksien oikeat vastaukset sivulta 9 1) c, 2) a, 3) b, 4) d, 5) d, 6) a, 7) d, 8) a, 9) b, 10) c.

Jatkuu sivulta 3

Miten tämänkaltainen suuntaus näkyy Äänekoskella? ÄKS kysyi tätä Telakkakadun koulun opinto-ohjaaja Kirsi Siukoselta. -Lukiopuolella on herätty siihen tosiasiaan, että jotakin on tehtävä, jotta pysyy nykymenossa mukana. Lukiokoulutuksen on kirkastettava omaa rooliaan ja profiiliaan koulutuksen kentällä ja tuotava se myös selväksi nuorille, sanoo Siukonen. Nuoret ovat valveutuneita, ja lehtiä ja tiedotusvälineitä seurataan. Jos uutisoidaan, että puu-alalla tarvitaan osaajia, se näkyy piikkinä hakutilastoissa. Opinto-ohjaajalla on tässä menossa tehtävää kerrakseen, jotta jokainen oppilas löytää itselleen sen parhaan ja sopivimman opinahjon. - Kyllä muistetaan painottaa lukion arvoa ja merkitystä kasvulle. Lukiosta saadaan vahvat ja keskeiset työelämäntaidot. Monessa oppilaitoksessa pääsykokeista selviämiseen tarvitaan lukioista saatuja tieto-

”Monet äänekoskelaiset nuoret hakevat muualle, koska eivät halua katsoa samoja naamoja enää lukiossa, Sanna Mäkelä ja Riina Valtonen pohtivat.”

ja, esimerkiksi pitkää matematiikkaa ja fysiikkaa, ynnää Siukonen. Olisko tulevaisuuden kuntastrategiassa syytä lisätä Äänekosken lukion kiinnostavuutta erikoistumalla johonkin? Läheltä löytyy lukioita, joiden ovat suuntautuneet hevosiin, musiikkiin, jalkapalloon, suunnitukseen tai kansainvälisyyteen eli IB:een. Pitäisikö Äänekoskella profiloitua vaikka hmm.. koripalloon? - Äänekoskella on vahva yleislukio. On hyvää ja perusteltua pysyä sellaisena. On tärkeää kirkastaa lukion merkitystä ja roolia. Mielestäni on tärkeää muistaa, että ydin ensin ja sitten jotain muuta, sanoo Siukonen. Suolahden lukio loppui vuonna 2008. Silloin oli kapinamieltä ilmassa ja hakijamäärä Äänekosken lukioon oli laiha. Tuolloin suolahtelaisista peruskoulun päättäneistä haki Äänekoskelle vain kahdeksan

opiskelijaa. Kurssi on kääntynyt parempaan. Suolahdesta peruskoulun päättää 83 oppilasta, joista 22 eli reilu 26 prosenttia haki lukioon Äänekoskelle. Viisi oppilasta haki muualle lukiokoulutukseen. -Äänekosken lukioon hakeminen oli mulle ihan selkeä juttu, tää on lähellä ja suht helppo kulkee Suolahdestakin. En mä oikeastaan keksi mitään negatiivista tästä paikasta, opetuksen taso on tosi hyvä ja mun mielestä tila-ahtauskin on turhaa puhetta. Tää on oikein hyvä lukio, kun ei turhaan peloteltais yläkoulussa lukiokoulutuksen vaikeudella, suolahtelainen 17-vuotias Niko Pasanen kommentoi. Marjo Steffansson Taija Kolehmainen

5 · 2011

| Ä KS

Teijo Piilonen

Kosket us FAKTA JOHN ALLEN - Syntynyt 14.11.1964 Chesterissä. - Pelasi jalkapalloa Huiman I-divisioonajoukkueessa kesät 1985 ja 1986. - Muut seurat Suomessa ja Ruotsissa: 1987-88 P, 1989 Västra Frölunda ja Malmö, 1990-92 MP, 1993-94 RoPS, 1995 TPS, 1996-97 MyPa, 1998 RoPS, 1999 TPV, 1999 KuPS, 2000-01 SalPa. - Valmentaa RoPS:n liigajoukkuetta. - Muut valmennuspestit: 200308 TPS (apuvalmentaja), 2008 TPS, 2009 ÅIFK, 2010- RoPS. John Allen venyttelee Huiman harjoituksissa

NOPEAT

Tytöt, kaverit ja kesä John Allenilla oli monta syytä palata Äänekoskelle.

ehdessä oli parin rivin ilmoitus, jossa haettiin englantilaisia pelaajia kesäkaudeksi. Päätimme kaverini kanssa ilmoittautua. Viikon päästä yksi Huiman pelaajista, Antti-Pekka Nikula, soitti. Hän oli juuri tullut Amerikasta ja puhui täydellistä englantia. Se taisi olla maaliskuun loppua, kun tulin Suomeen. Muistan että oli myöhäinen ilta ja pimeää, kun ajoimme tuntikausia Äänekoskelle. Pentti Kokko ei puhunut englantia, hän osasi sanoa vain ”very good, very good”. Ari Kinnunen puhui broken english, mutta ymmärrettävästi. Oli pimeää, kylmää ja lumista, kun tulimme hotelli Hirveen. Ajattelin että mihin helvettiin olen joutunut! Kuuden tunnin päästä bussi tuli hakemaan minut, piti lähteä harjoitusotteluun Lahteen. Kai se ottelu jotenkin meni, vaikka en ollut tottunut pelaamaan hallissa ja tekonurmella. Muut pelaajat olivat ystävällisiä ja tekivät parhaansa auttaakseen minua. Paikallinen urheilukauppa antoi minulle sukset. Aloin opetella hiihtoa, pian kävin ladulla aamuisin yksin, kun muut pelaajat olivat töissä tai opiskelemassa. Kaaduin muutaman kerran pahasti, mutta opin pitämään hiihtämisestä. Ei se niin vaikeaa ollut, kun siihen perehtyi. Ajatuksena oli tulla Suomeen vain kesäksi ja palata sitten takaisin. Aloin kuitenkin nauttia elämästäni, pelaajista tuli ystäviä, tapasin naisia, sain tyttöystävän.

äks

· 2 011

Huima piti minusta hyvää huolta. Pentti Kokon ja hänen perheensä ovi oli auki minulle 24 tuntia vuorokaudessa, samoin Jarmo Blombergin. Sain koko ajan kutsuja syömään, saunomaan tai kalastamaan. Kesä meni todella nopeasti, minulle ei jäänyt aikaa tylsistyä. Joukkue vietti paljon aikaa yhdessä vapaaajalla. Minulle oli kerrottu että

Suomen kesä on kaunis, ja se oli totta. Mikä valtava kontrasti talveen! Joukkueessa oli todella hyvä henki. Jokainen treenasi kovaa ja me myös nautimme treeneistä. Onko totta, että Peiva Kuivakangas kuoli äskettäin? Ikävä kuulla, hän oli ensimmäinen valmentajani. Opin arvostamaan suomalaisten pelaajien men-

taliteettia: töitä tehtiin kovaa, vaikka kaikki olivat amatöörejä ja tulivat treeneihin töistä tai koulusta. Teknisesti he olivat hyviä. Maanantaisin kävimme usein Jyväskylän Raatikellarilla, siellä oli ?timantti-ilta? tai jotain. Nuorelle miehelle se oli viikon kohokohta, pidimme hauskaa ja katsoimme kenellä kävi flaksi... Ensimmäinen asuntoni oli eräässä talossa Siwan lähellä. Asuin miehen kanssa, joka ei osannut sanaakaan englantia, enkä minä suomea. Hän oli todella ystävällinen, aamiainen oli aina valmiina. Välillä hän innostui juomaan. Silloin hän höpötti koko ajan, vaikka en ymmärtänyt mitään. Rakastuin sinä kesänä ? se oli tärkein syy tulla takaisin Äänekoskelle. Nuorena sitä tekee mitä tahansa kun on rakastunut! Seurustelin saman tytön kanssa lopulta neljä vuotta. Kaikilla meillä on nyt omat perheet ja omat menomme. Olen ollut 17 vuotta naimisissa Leenan kanssa, hän on kotoisin Rovaniemeltä. Tyttäremme Rebecca ja Nathalie ovat 13 ja 14. Minulla on edessäni ensimmäinen täysi kauteni päävalmentajana liigassa. Tilanne on kauhea, kun joukkueesta on lähtenyt parhaita pelaajia. Siihen nähden kaikki on kuitenkin ihmeen hyvin. Haluan lähettää terveisiä kaikille äänekoskelaisille, vuoteni siellä olivat kerta kaikkiaan upeata aikaa elämässäni!

Talvi Suomessa vai Englannissa? - Suomessa. Suomessa se on puhdas, raikas ja valkoinen, Englannissa, pimeä, sateinen ja masentava. Pubit Chesterissä vai Äänekoskella? - Chesterissä, 150-prosenttisesti! Pelaaminen vai valmentaminen? - Pelaaminen. Olen ollut 9 vuotta valmentajana, mutta haluaisin aina olla pelaajien puolella. Valmentajan pitää huolehtia isosta ryhmästä ja miettiä koko ajan. 10 vai 14 joukkuetta Veikkausliigassa? - Tähän on todella vaikea vastata. Halutaanko tasoa vai sitä, että pienilläkin on mahdollisuus yllättää? Tekonurmi vai hiekka? - Tekonurmi. Ensimmäiset harjoitukseni Äänekoskella pidettiin jäisellä hiekalla. Ensin luulin että se on vitsi. Tyypeillä oli kengissä samanlaiset nastat kuin talvirenkaissa, ajattelin että ovatko nämä hulluja, aikovatko he raadella toistensa jalat auki!

ÄKSY MIE S

Minäkäs

rlannit ja portugalit ovat käsi ojossa, vaikka Suomi köyhtyy ihan silmissä. Kurjuus on maassamme edennyt jo niin pitkälle, että suomalaisilla ei ole varaa enää edes omaan kieleen. Sanoja pitää pantata. Jopa kokonaisia ilmaisuja on pakko lainata ulkomailta. Lainasanat ja -ilmaisut kasvattavat alijäämää enemmän kuin banaanien ja mangojen tuonti yhteensä. Kohta olemme yhtä peeaa kuin kreikat ja irlannit. Ne ovat rahattomia, me olemme sanattomia. Mutta me olemme pahemmassa pulassa. Tuontikielen seuraukset ovat hirmuiset. Nuoret dissaa meidän äidinkieltä koska englanti rulettaa. Jopa keskipalkkaiset kansalaiset joutuvat tyytymään halpatuontikieleen, kun aitoon kotimaiseen ei ole varaa kuin viikonloppuisin. Esimerkiksi tamperelainen nainen sanoi haastattelussa, että onneksi tulipalo ei aiheuttanut isoa damagea. Tampere on aina ollut Dampere, mutta anna mun tuo damagekin vielä kestää. Tuontikieli läpäisee kaikki ikäluokat. Pappa hakee kaupasta sixpackin ja mummo huikkaa perään, että tuo myös lotionia. Sitä jossa on se day care. Eikä tässä vielä kaikki. Kotoperäisten-

Kosken leg endat

kin sanojen valikoimaa on jouduttu rajusti supistamaan. Juoppo on nyt raittiusrajoitteinen, tyhmä järkirajoitteinen ja hidas nopeusrajoitteinen. ”Ryökäle” on kadonnut sanavarastosta täysin, ”vätys” vetelee viimeisiään. Ennen vanhaan mies saattoi lörpötellä naiselleen parikin kertaa elämänsä aikana ”minä rakastan sinua”. Mutta jos hän nykyään kerrankin sanoo niin, saldo on heti miinuksella. Apua kielen näivettymiseen ja rämettymiseen on haettu luovilla rajapinnoilla liikkuvien innovaatioprojektien kautta. Jopa suomalainen insinööri on yrittänyt kehittää hiki hatussa värikkäitä ilmaisuja. Eikä ihan turhaan. Urheiluliikkeissä myydään ”teknisiä alusasuja”. Pakkauksen tuoteselosteesta ei käy ilmi, parantavatko ”tekniset alusasut” hiihtotekniikkaa vai koskeeko tuotelupaus peräti niitä elämän kaikista intiimeimpiä alueita (K18). Vaikka ilmassa on paljon epävarmuutta, suunta on oikea. Siitä vain rohkeasti eteenpäin, arvon insinöörit. Ehkä saamme jo kesäksi ”teknisten alusasujen” rinnalle markkinoille ”emotionaaliset alusasut”. Ne

voisivat olla naisten mieleen. He kun tykkäävät herkistellä. Olisi silti kohtuutonta jättää vastuu kielemme elävöittämisestä pelkästään insinöörien sinänsä leveille harteille. Kaikkien panos on tärkeä, kaikkien on osallistuttava. Jos jokainen suomalainen tuottaa kymmenen uutta sanaa tai ilmaisua, se tekee yhteensä yli 50 000 000 tapaa sanoa se toisin. Sillä määrällä kielemme elpyy ja saavuttaa ennen pitkää maailmankielen aseman. Ok, it´s a deal? Vihelletään tähän väliin vähän alkua. Kielessämme on kaksi täsmällistä sanaa: “itsekäs” ja “nenäkäs”. Kun ne yhdistetään, saadaan ”minäkäs”. Kas, siinäpä potra uudissana! Jatkakaa. Laulua kolmannella. Uudissanat laivataan hätäavuksi Portugaliin. Rahnaa ei tipu. Talvisotaan hätäapuna saadut villasukat ja fadot palautetaan kiitosten kera samalla laivalla. Reijo Honkonen

Persoonallista yrittämistä:

Matkalaukkuja ja merkkareita A

dolf Nordlund toimi Suolahden asemalla asemakirjurina, ja oli todistamassa Akseli Gallen-Kallelan saapumista junalla Suolahteen keväällä 1906. Työteliäs ja innokas Nordlund perusti matkalaukkutehtaan rikastamaan Suolahden kasvavaa liike-elämää vuonna 1922. Aluksi tehdas toimi vaneritehtaan kylkiäisenä. Vuonna 1923 Nordlund siirrätti Terijoelta talon Suolahden Kolikkoinmäelle Savolaisen kaupan viereen, entisen Äänekosken tien varteen. Laukkujen valmistus siirtyi sinne. Tehdas tuotti aluksi vanerisia matkalaukkuja Suolahden Tehtaiden vanerista. Myöhemmin Nordlund alkoi tuottaa pahvisia matkalaukkuja, joissa oli karhuaiheinen leima. Matkalukkutehtaalla koneet pyörivät välillä hitaammin, välillä nopeammin 22 vuoden ajan. Adolf Nordlundin äidinkieli oli ruotsi ja sukunimi vääntyi Suolahdessa Nuppalundiksi. Myöhemmin talossa oli Aune Oksasen tekstiili- ja paperikauppa. Siellä oli vaattei-

den, kemikaliotuotteiden ja kankaiden lisäksi mahtava leluosasto. Koska talo oli puulämmitteinen, Aune Oksasen puoliso Osmo Vilho Oksanen kävi aamulla lämmittämässä pönttöuuneja, jotta kauppias tarkeni olla päivän töissä. Tuohon aikaan ei joka savussa ollut puhelinta. Aune Oksaselta sai helpotuksen tähäkin puutteeseen: kun soitti kauppaan, kauppias laittoi oven kiinni, ajoi pyörällä kertomaan, että on soitettu, ja asia koskee tätä ja tuota. Aunen Oksasen kaupasta löytyi muodin viimeisimmät tuulet. Hän tilasi Lahden Pukutehtailta ja Kirjo-Mekolta vaatteita myyntiin. Myös Jyväshovissa järjestetyistä muotinäytöksistä Aune Oksanen osti viimeisintä huutoa suolahtelaisten ylle. Suolahtelaiset ostivat ensimmäiset irtokarkkinsa, merkkarit ja nallekarkit, Aunelta. Kauppias muisti varottaa, että merivosvorahat ovat vaarallisia, jos ne ”hökästään” kurkkuun. Kauppiaan tytär Pirjo Uusitalo muistelee aikaa työläänä mutta rakkaana. - Äiti oli persoona, siinä missä kaup-

Nordlundin talo siirrettiin Terijoelta Suolahteen 20-luvulla. Kuva: VÄKSY

pansakin. Ihmiset kyselivät apua vaivoihinsa ja äiti jakoi auliisti tietoa, ja neuvoi oireisiin milloin mitäkin voidetta. Minä toppuuttelin, että joudut pian syytteeseen, jos lääkäriksikin alat. Kaupan yläkertaa asuttivat Nordlundit. Astrid Nordlund oli aatelinen, ja pyysi Pirjo Uusitaloa menemään puolestaan Ranskaan. - Meillä on siellä sukukokous, sanoi värikkääksi persoonaksi violettia huulipunaansa myöten oleva matkalukkutehtailijan rouva. Kaunis talo upeine lasikuisteineen purettiin vuonna 1982. Marjo Steffansson

Etsintäkuulutus: ■■ Missä ovat muistot lättähatusta? Ilmianna muistosi, niin kokoamme sen Kosken Legendaksi. Kerro muistosi osoitteeseen toimitus@aksa.fi.

In memoriam Nordlundin matkalaukkutehdas s. 1922 k. 1944 Aune Oksasen sekatavarakauppa s.1957 k. 1979 Ilmiannettu muisto Lapsuudessani talo herätti jännittäviä, ehkä vähän pelon sekaisia tuntemuksia, -Siellä asui ”hienoja” ihmisiä,jotka puhuivatkin ”erillalailla”.Myöhemmin Oksasen Aunen puotiin mentiin pelotta. Siellä tunsi olevansa aina se tärkein asiakas. 1976 Heikkisen Jorma ,nyk.Isä Arseni, opiskeli Suojarinteen hoitajakoulussa. Jorma rahoitti inerrail-matkaansa tekemällä ja myymällä taidetta. Isäni oli syntyjään terijokelainen, joten Jorma maalasi tilauksesta talosta taulun. Taulu on nyt minulla. Isä Arseni on mm. maailmankuulu ikonitaiteija. Leena Mäkinen

5 · 2011

| Ä KS

盲ks

路 2 011

5 · 2011

| Ä KS