ÄKS nro 15 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at N R o 1 5 · 2 8 . 9 . 2 0 1 1

Mitalin arvoiset s. 5

Kosketeltavana Juhani Meriläinen s. 10

Ruokasaarnaaja jälleen rasvoissa s. 14

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

XpiX HANNU KAIKKONEN:

195-senttinen korislegenda oli joskus kaivonpumpun korkuinen

"Mummolan piha Opistokadulla, Suolahdessa, oli tärkeä paikka lapsena. Varsinkin kesäisin olin Eevamummon luona tosi paljon. Yrjö-pappa poltti piippua, joten minunkin piti saada. Pappa teki kuivaharjoittelupiipun, mutta harjoittelu ei mennyt perille: en ole vieläkään oppinut polttamaan. Olen kuvassa vähän alle kolmevuotias. Pumpun mittainen. Talo on äitini syntymäkoti. Siellä asuivat joskus kaikki seitsemän sisarusta yhdessä pienessä huoneessa. Me asuimme itse Nakertajanmäellä. Isäni tuli Suolahteen Karjalasta. Mummolan talo on vielä pystyssä, mutta ei enää suvullamme. Kun Eeva kuoli viitisen vuotta sitten, perikunta myi talon pois. Kaivo meni vesiverkon tultua 1980-luvulla.

Yrjö kuoli jo 30 vuotta sitten, mutta Eeva eli noin 95-vuotiaaksi. Itse täytän lokakuussa 50. Mutta tämä on ainoa haastattelu, jonka annan. Juhlia vietän matkalla." Hannu Kaikkonen on Äänekosken kaupungin kunnossapitopäällikkö ja Huiman kaikkien aikojen paras pistemies koripallossa

XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.

Missä mennään? - www.äks.fi

15 · 2011

| Ä ks

Ä Ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m at n R o 1 5 · 2 8 . 9 . 2 0 1 1

Enu Tikander

15/2011

Kenelle terveyskeskus tehdään? s. 5

Seuraava ÄKS ilmestyy 12.10.2011

Kosketeltavana Juhani Meriläinen s. 10

Ruokasaarnaaja jälleen rasvoissa s. 14

Mistä on Enu tehty?

Äänekoskelaislähtöisen Pasi Lönnin dekkari Viimeinen tili on ilmestymässä kauppoihin aivan näinä päivinä.

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

11 Toimittajalta Terho Vuorinen

X15

Sanna Jämsenille paras vapaa-ajanviete on oma perhe, johon kuuluu aviomies Tommi sekä tyttäret Viivi ja Juuli.

anna Jämsen on vaimo, kahden tyttölapsen äiti, kouluttautunut hyvinvointiteknologian insinööriksi sekä liikuntatieteiden maisteriksi, työskentelee ja kaiken lisäksi tekee comebackin Huiman riveihin kaudeksi 2011-2012. Siinä on tekemistä yhdelle neidolle.ääää Nyt toisen kerran äitiysloman jälkeistä paluuta koriskentille tekevä pelaaja kertoo paluunsa motiiviksi nälän pelaamiseen. - On kohdattava se tosiseikka, että mulla alkaa kohta ikä painaa, mitä koripalloon tulee. Jos meinaan vielä pelata SM-tasolla, se pitää tehdä nyt. Tässä iässä ei kovin montaa kautta ole enää jäljellä. 32-vuotiaan naisen koripalloura alkoi pienenä tyttönä, kun vanhemmat veivät hänet kentän laidalle Vaajakoskella. Ura Huimassa alkoi vuonna 1996 Jämsenin ollessa 17-vuotias. - Olin päässyt maajoukkueeseen pelaamaan ja valmentajan kanssa pohdittiin kunnianhimoista seuraa. Yksi vaihtoehto tuolloin oli Tampere, mutta isä ei antanut lukioikäisen tytön lähteä yksin asumaan, joten Äänekosken Huima tuntui luontevalta valinnalta. Lukion Jämsen suoritti Jyväskylässä Normaalikoulun liikuntaluokalla ja siinä ä Ks

| 15

· 2 011

ohessa pelasi koripalloa Huimassa sekä maajoukkueessa. Koulujen ja koripallon yhdistämistä Jämsen ei ole koskaan kokenut ongelmalliseksi. Avainsanaksi Sannalle nousi jo lukioaikoina aikatauluttaminen. Nykyään aikataulut tehdään nelihenkisen perheen, työn ja koripallon puitteissa. Jämsen käy kahdesti viikossa treeneissä Äänekoskella kotoaan Laukaasta käsin. Muutoin harjoittelu tapahtuu itsenäisesti. - Töiden, koripallon ja perheen lisäksi muuta en juuri ehdi tehdä. Muut harrastukset tulkoon tulevaisuudessa. Päivät olen aikatauluttanut etukäteen. Joskus tuntuu, että olen suunnitellut etukäteen senkin, milloin pesukone laitetaan pyörimään. Huima-uran suhteen Jämsen etenee kausi kerrallaan, mutta hän vakuuttaa, että koripallo säilyy hänen elämässään aina. - Kyllä koripallo ja urheilu kuuluu mun tulevaisuuteen, vaikka sitten harrastelijatasolla. Pasmat menee sekaisin, jos ei pääse liikkumaan, Sanna Jämsen naurahtaa. Petra Rönkä

Huiman naiset avaavat SM-sarjan Jyväskylässä HoNsUa vastaan torstaina. Ensimmäisen kotipelinsä Huima pelaa lauantaina 8.10. Vieraaksi saapuu Peli-Karhut. -- Joukkueen vanhin: Kenya Robinson, s. 12.3.1970 -- Joukkueen nuorin: Lotta Kymäläinen, s. 18.1.1996 -- Joukkueen pisin: Jonna Tiihonen, 186 cm -- Joukkueen lyhin: Emmi-Julia Nurmi, 162 cm -- Uudet amerikkalaiset: Patrice Holmes (175 cm), Madina Ali (182 cm) Valmentajana jatkaa Mervi Nurmi. Miesjoukkueen divarikausi alkaa vieraspelillä Oulussa 9.10.

unnianhimoisilla lehdillä on tapana aika ajoin uudistua. Mutta ei se ole kiellettyä muiltakaan! No, himoitsemmehan me ÄKSässäkin kunniaa. Lukijoiden antama runsas kiitos tyydyttää kyseisen himomme ja luo uskoa siihen, että olemme valinneet oikean tien. Tahdomme olla luovia ja rohkeita. Rikkoa rajoja, edes vähän. Viihdyttää ja herättää ajatuksia. Haluamme kannustaa kaikkea toimeliaisuutta ja viedä kaupunkia eteenpäin, mutta myös kumartaa nöyrästi kunniakkaalle historialle. Eihän se helppoa ole, mutta siksi ÄKSää tehdään. Rakkaudesta kotiseutuun. Tässä asiassa linjamme ei muutu. Ja tämä "lehtiuudistuskin" on minimaalinen. Mitäpä tässä, vasta hieman yli puolivuotiaana lehtenä isommin kikkailemaan. Uudistustahan tämä on ollut koko ajan. Erilaisia palstojakin on tullut jatkuvasti lisää - niin, ettei kaikkia saa millään mahtumaan jokaiseen lehteen X15 poistaa näitä paineita. Isä Aurinkoisemme, ÄKS Oy:n hallituksen puheenjohtajan Timo Harakan vakipalsta poistuu näyttämöltä ainakin väliaikaisesti sivulta 4. Pienen lapsen isä haluaa hengähtää ja vähentää kalenterista pakollisia töitä. Jatkossa Timo avustaa lehteään vapaamuotoisemmin. Parasta on, että Äksy mies jatkaa. Reijo Honkosen pakinapalsta takataitteessa on lukijapalautteen perusteella ehkä ÄKSän suosituinta luettavaa. Äksyn kanssa sivun jakaa jatkossa tuoreempi suosikkimme, Ruokasaarnaaja. Jari Rossi pitää jatkossa vakipaikalla huolta siitä, että mietimme, mitä suuhumme panemme. Antakaa palautetta ja kertokaa toiveitanne: toimitus@aksa.fi on sähköinen osoitteemme.

Vakio pals tat: Av aus

K a l ent e r i 6 - 7 Kos k e t us

Äk s y mi es

Avaus

Yrittäjäajat us

Arto Mäkinen

Sari Åkerlund

inkälainen ilmasto on Äänekoskella tulevaisuudessa ja miten voin siihen itse vaikuttaa? No katsotaan miltä se tilanne näyttää nyt näin 100-vuotiaan silmin. Kasvihuoneilmiö tarkoittaa kasvihuonekaasujen kykyä sitoa maanpinnalta heijastyvaa lämpösäteilyä ja heijastaa sitä takaisin maanpinnalle. Kasvihuoneilmiö mahdollistaa elämän maapallolla, se on yksi monista tekijöistä. Ilman sitä maapallon keskilämpötila olisi -18 C tämänhetkisen +14 C sijaan. Ilmastonmuutos on seurausta kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Voimistuminen havaitaan kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousuna mikä näkyy meille normaalissa arjessa täällä Äänekoskella tuulisuuden lisääntymisenä, sademäärien lisääntymisenä, lämpötilan kasvuna ja lumisuuden vähentymisenä. Mitä ne kasvihuonekaasut sitten on? Tärkeimmät kasvihuonekaasut ja niiden pitoisuudet ovat tällä hetkellä vesihöyry H₂O (palautelähde eli lisääntynyt vesihöyry nostaa lämpötilaa edelleen, ei päästö, luonnollisista kasvihuonekaasuista tärkein, ihmistoiminnalla ei katsota olevan merkitystä), hiilidioksidi CO₂ (yli sata vuotta sitten 280 ppm, nyt 390 ppm, v.2100 700 ppm), metaani CH₄ (yli sata vuotta sitten 780 ppb, nyt 1800 ppb, v.2100 2000 ppb eli eli maltillisen muutoskäyrän ennusteessa metaanin pitoisuus kääntyi jo laskuun), typpioksiduuli N₂O ( yli sata vuotta sitten 270 ppb, nyt 319 ppb), otsoni O₃ ja halogenoidut hiilivedyt (useimmat näistä on vain ihmisten aiheuttamaa eli ei esiinny luontaisesti). Mitä me voidaan tehdä ilmiön hidastamiseksi? Valitaan energiatehokkaita ja energiaa säästäviä ratkaisuja mm. matalakulutteisia kodinkoneita, käytetään puuta erimuodoissa lämmöntuotannossa, biopolttoaineita, vesivoimaa, aurinkoenergiaa, tuulivoimaa, kierrätyspolttoaine yms. sekä tietenkin opetellaan ajattelemaan ympäristöystävällisesti ja kierrätetään materiaaleja, mietitään miten liikutaan minnekin. JAHAS JA SITTEN VAAN SUUNITTELEMAAN JA TOTEUTTAMAAN YMPÄRISTÖTEKOJA NIIN KOTITALOUKSISSA KUIN YRITYKSISSÄKIN – JOKAISELLE OMA YMPÄRISTÖOHJELMA!!

Hietaman koulu viime vuosina ja näinä päivinä

ykymuotoinen Hietaman koulu syntyi tammikuussa 2006, kun Parantalan koulu oli päätetty lakkauttaa jokseenkin dramaattisissa merkeissä vain muutama viikko aiemmin joulukuussa 2005. Hietaman koulun oppilaat ja opettajat olivat palanneet evakosta Tekeltä, jossa he työskentelivät koulun peruskorjauksen ja laajennuksen ajan. Olemme siis kahden kylän yhteinen kyläkoulu. Kevätlukukauden 2006 alkaessa kaaos oli melkoinen, kun suuri osa evakkoretken tavaroista oli vielä purkamatta, Parantalasta tulivat oppilaat ja opettajat kesken lukuvuoden jokseenkin sekavin tunnelmin ja lisäksi Pölkin Hannu - Hietaman pitkäaikainen koulunjohtaja - oli jäänyt samassa rytäkässä eläkkeelle. Oli siinä meillä kaikilla tietämistä mutta vaiherikkaan kevään aikana saatiin asiat pikkuhiljaa raiteilleen. Uudet tilat olivat hienot, mutta samantien alkoi uusi rakennusprojekti, jonka tuloksena saimme keväällä 2007 ison liikuntasalin ja tilat esiopetukselle sekä yhdelle perusopetuksen luokalle. Uusi sali onkin tiiviisti koulun käytössä mutta vielä enemmän kunnallisena liikuntapaikkana monien järjestöjen, seurojen ja muiden liikuntaryhmien toimesta. Alkaneella juhlalukuvuodella koulumme oppilasmäärä on 82 ja kun mukaan lasketaan esikoulun 19 oppilasta ja henkilökunta, touhuaa meillä päivittäin yli 110 ihmistä. Kun Parantalan koulun lakkauttamista ja yhdistämistä Hietaman kouluun vuonna 2004 alettiin tosissaan ajaa, oppilasennusteet arvioivat tämänhetkiseksi oppilasmääräksi parikymmentä vähemmän. Tänä lukuvuonna Hietaman koulun historiassa ensimmäistä kertaa meillä on kuusi perusopetusryhmää, eli ei ainuttakaan yhdysluokkaa. Tästä tosi myönteisestä tilanteesta on toisaalta seurannut se, että yksi luokka joutuu opiskelemaan tekstiilityön luokassa, jossa on myös koulun kirjasto ja atk-opetustila. Kärsimme siis jälleen tilojen puutteesta. Ongelma on siinä mielessä positiivinen, että oppilasmäärän kasvu kertonee kyliemme, ja toivottavasti myös koulumme vetovoimaisuudesta. Toivotan kaikki, mutta erityisesti lapsiperheet tervetulleiksi Hietamalle tai Parantalaan! Terveisin Mäkisen Arto, Hietaman koulun rehtori

Päättäjäpuntari Presidenttipelin avaus Suomen presidentinvaalit pidetään tammi–helmikuussa 2012. Vaalissa valitaan tasavaltaamme presidentti toimikaudelle 2012–2018. Vaalin ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 22. tammikuuta 2012 ja tarvittaessa toinen kierros 5. helmikuuta 2012. Ehdokasasettelu on täydessä käynnissä ja ÄKS kysyi niiltä Äänekosken poliitikoilta, joiden presidenttiehdokas on jo nimetty: Onko hän puolueensa ehdokkaan takana? Kuka olisi toiseksi paras ehdokas presidentiksi?

Jaana Tani Vihreät

Rolf Nyholm Sosialidemokraatit

Marke Tuominen Perussuomalaiset

Tommi Lunttila Kokoomus

Leila Lindell Keskusta

Kyllä olen, mutta myös realisti hänen valituksi tulemiseensa. Rehellisesti täytyy sanoa, että tuskin Pekka Haavisto tulee valituksi näissä vaaleissa presidentiksi. Hän on asiantuntija jolla on runsaasti kansainvälistä kokemusta. Vihreät tarjoavat rikkautta keskusteluun, ja äänestäjien pitää oikeasti miettiä asioita monelta kantimelta kun on erilaisia ehdokkaita. Olen ensin oman takana, ja nyt odotan tuleeko tarjolle vaikkapa sitä kuuluisaa mustaa hevosta.

Olen ainakin ensimmäisessä äänestyksessä. Kyllä minä arvostan Paavo Lipposen tietämystä ja pitkää kokemusta politiikan tekemisessä. Lipposelta löytyy kansainvälistä kokemusta. Vaikka presidentin valtaoikeuksia kavennetaan, niin silti Suomessa presidentin ulkopoliittinen asema vaatii määrätyn kokemuksen, ja sitä nimenomaan Lipposella on. En osaa vielä nimetä kakkosvaihtoehtoa. Se pitää harkita sitten tarkkaan, mutta katsotaan ensin, ketkä ovat toisella kierroksella.

Emme ole vielä valinneet ehdokastamme. Timo Soini on kuitenkin lupautunut ehdokkaaksemme joka valitaan 15.10. puoluevaltuuston kokouksessa. Uskon, että Soinin takana on puolueen yksimielinen tuki. Meillä on oma ehdokas, ja kansa valitsee meille oman presidentin. Heheh. Katsotaan ensin ketkä menevät toiselle kierrokselle.

Ehdottomasti olen. Sauli Niinistö on ainoa nimi, joka on varteenotettava vaihtoehto. Jo viime vaaleissa Niinistö osoitti vahvasti kokemuksensa. Aina kun on vaaleista kysymys, työtä on tehtävä, jotta kansa äänestää Niinistöä. Ajat ovat muuttuneet ja uudet haasteet ovat edessä, mutta Niinistön osaaminen on nyt nähty hänen puhemieskaudellaan. Tällä hetkellä ei ole nimetä toista vaihtoehtoa, jäädään odottelemaan lisää ehdokkaita.

Kyllä olen. Meillä on pätevä ehdokas, joka on vuosikymmenten aikana osoittanut pätevyytensä ja vahvuutensa. Paavo Väyrynen on turvallinen valinta näinä epävarmoina aikoina. Väyrynen menee läpi osaamisellaan. Toiseksi parasta ehdokasta ei ole.

Marjo Steffansson

15 · 2011

| Ä ks

Gallup Sunnuntaina jaettiin Äänekoskimitalit merkittäville äänekoskelaisille. ÄKS selvittää kadulla, mitä mieltä mitaleitta jääneet äänekoskelaiset ovat annetuista arvostuksen osoituksista. Oliko Äänekoski-mitaleiden jako tarpeen ja kenelle kaupunkilaiset olisivat itse ne antaneet?

Työpaikkana uusi terveysasema Ä

änekosken uusi terveysasema tulee keskittämään kaikki kuntalaisten tarvitsemat palvelut yhden katon alle. Uusi sairaalarakennus tulee olemaan koko laajudessaan 11 600 m2 kokoinen, ja nyt hajasijoitetut olevat neuvolapalvelut ja päihde- ja mielenterveyspalvelut muuttavat uuteen rakennukseen. Terveysaseman uudisosassa tulee olemaan kellari, kolme maanpäällistä kerrosta ja ullakkohuoneisto, vanhasta rakennuksesta peruskorjataan niin sanottu uusi osa. Hanke tulee kustannusarvion mukaan maksamaan kaupungille noin 25,5 miljoonaa euroa poisluettuna vanhan terveysaseman purun ja yhdyskäytävän rakentamisen aiheuttamat kustannukset. Uudesta terveysasemasta ollaan keskusteltu tiuhaan niin mediassa kuin kahvipöydissäkin, mutta eräs näkökulma on jäänyt pienelle huomiolle. Mitä terveysasemalla työskentelevä henkilöstö ajattelee uudesta

rakennuksesta, TEHYn pääluottamusmies Teija Sormunen? - Tällä hetkellä on vielä hieman vaikea hahmottaa miltä terveysasema tulee lopulta näyttämään, mutta uuden rakennuksen henki on nykyaikainen ja tilat ovat entistä muunneltavimpia. Tämä on erittäin tärkeää, jos rakenuksesta halutaan pitkäikäinen. Uuteen terveysasemaan tulee nykyistä enemmän yhteisiä tiloja potilaille ja mahdollisuus liikkua paremmin. Rakennusta suunnitellessa ollaan painotettu potilaiden omatoimisuutta ja kuntoutusta, mutta ovathan nämä seikat olleet tärkeässä asemassa koko ajan. Sormusen mukaan uudessa terveysasemassa panostetaan viihtyvyyteen ja potilashuoneet kokevat uudistuksia. Tulevaisuudessa potilaiden yksityisyyteen panostetaan siirtymällä monen hengen huoneista yhden hengen potilashuoneisiin. - Henkilökuntaa on tosin pohdittanut näihin huoneisiin kaavaillut lasiseinät. Osa

potilasmateriaalista ei välttämättä itse kykene sulkemaan näkyvyyttä peittäviä sälekaihtimia, ja kuinka turvalliset tällaisesta materiaalista rakennetut seinät ovat? Sormunen pohtii. Terveysaseman suunnittelutyöryhmää täydennettiin kesän alusta käyttäjien, eli henkilöstön, edustajalla. Terveysasemalla työskentelee paljon ihmisiä, ja nyt kun ennen hajasijoitettuina olleet palvelutkin muuttavat samaan rakennukseen, henkilökunta tarvitsee riittävän kokoiset tilat. Isonkin porukan on mahduttavat kerralla taukotilaan ja työtiloissa tarvitaan tarpeeksi neliöitä. Työnteon tulee luonnollisesti olla helppoa ja turvallista. - Mielestäni koko tämän hankkeen punainen lanka on kysymys kenelle tätä tehdään. Kuntalaisillehan tässä pyritään tarjoamaan parhaat mahdolliset puitteet palveluille. Taija Kolehmainen

Mitalin arvoiset Kaupungin satavuotisjuhlissa jaettiin 18 Äänekoski-mitalia tunnustuspalkintoina ansioituneille henkilöille, yrityksille ja yhteisöille. Mitaleita on toki jaettu aiemminkin. ÄKS sukeltaa historiaan ja kertoo, keitä kaikkia on aiemmin muistettu.

Henkilöt 1972 Jorma Kinnunen, keihäänheittäjä 1972 J. A. Leppämäki, koulunjohtaja 1972 Jussi Raatikainen, luottamushenkilö 1972 Arvi Sinipaasi, luottamushenkilö 1972 Volter Westerholm, vuorineuvos 1982 Markku Ranta, koripallovalmentaja 1986 Veikko Heiskanen, kaupunkineuvos 1986 Veikko Hirvimäki, taiteilija 1986 Frans Iso-Anttila, talousneuvos 1986 Pentti Kokko, urheiluvaikuttaja 1986 Antti Lehtonen, rehtori 1988 Juhani Meriläinen, kaupunginjohtaja 1988 O. H. Telinen, rakennusneuvos 1989 Toivo Kivelä, kaupunginsihteeri 1989 Timo Poranen, toimitusjohtaja 1991 Urpo Heino, taiteilija 1991 Kimmo Kinnunen, keihäänheittäjä 1991 Kalevi Kivistö, maaherra 1991 Vuokko Savolainen, tanssipedagogi ä Ks

| 15

· 2 011

1991 Urpo Sparf, luokanopettaja 1994 Arvo Zitting, kuntapäättäjä 1996 Erkki Aalto, kuntapäättäjä 1996 Raija Ihanainen, liikunnanohjaaja 1996 Annikki Karvonen, kuntapäättäjä 1996 Risto Kumpu, kuntapäättäjä 1996 Pauli Lunttila, kuntapäättäjä 1996 Simo Salmelin, kuntapäättäjä 1997 Eila Porrassalmi, toimitusjohtaja 1999 Kaarlo Pitkänen, kaupunginpuutarhuri 2006 Pentti Siekkinen, toiminnanjohtaja

Yritykset ja yhteisöt 1972 Äänekosken VPK 1972 Äänekosken Mieslaulajat 1972 Ä:ken Työväensoittajat 1982 Metsäliiton Teollisuus 1982 Valion meijeri 1982 Ä:ken Urheilijat 1986 Metsä-Botnia 1989 Alushtan kaupunki 1989 Telenokia 1989 Vanhan Ä:ken kotiseutuyhdistys 1991 Nokia Matkapuhelimet 1991 Ä:ken Teatterin kannatusyhdistys 1991 Ä:ken Jazz ry 1996 Järvenpään talo

1996 Laattamestarit 1996 Koskelan kannatusyhdistys 1997 Ä:ken Parasta Lapsille ry 2001 Kelloliike Tammelin 2001 M-real, kartonkitehdas 2001 M-real, taidepaperitehdas 2001 Keski-Suomen Liikenne 2001 Tourusen Linjat Tuoreet mitalistit ovat Simo Hannula, Anita Hirvonen, Pekka Leppänen, Leila Lindell, Leif Lindeman, Jouko Varis, Rolf Nyman, Maija Piitulainen, Kurikka Timber, CP Kelco, Valtra Oy Ab, Metsäliiton Suolahden Vaneritehdas, Niskanen Oy, Salmutex Oy, Sisä-Suomen Lehti, Suolahden Urho, Äänekosken Huima, Paperiliiton osasto 13. Mitalin saajista päättää kaupunginhallitus. Kuka ansaitsisi mitalin seuraavaksi? Olisiko jo aika huomioida kuntaliitosalueita? Kerro ehdotuksesi ÄKSään! Muista myös äänestää Kaikkien Aikojen Koskelaista osoitteeseen aani@aksa.fi Terho Vuorinen

Jouni Sihvonen - Kyllä minä suosittelisin, että annetaan vähän tunnustusta. No tuota, annetaan tuolle Jamertekille (äänekoskelainen rakennusalan yritys).

Pirjo Kunnari - Kyllä se minun mielestä on hyvä jakaa. En nyt osaa yhtä yksittäistä henkilöä osaa nimetä, mutta antaisin mitalin aika pitkästi sellaiselle henkilölle, joka tekee vapaaehtoistyötä.

Elina Hämäläinen ja Petri Piispanen - On, mikä ettei! Kunnia mitalin saaneille. Kylläpä tämä tulee yllättäen, mutta kait tuolle Jokelaisen Mikolle vois antaa.

Raija Liimatainen - Ihan ok se on jakaa. Tämä on nyt tosi vaikeaa näin äkkiä. No, minä antaisin kaikille Konginkankaan nuorille, kun ne on niin hyviä tyyppejä.

Eilen tänään

29.9.1907 ■■ Vuoden 1907 Suolahden työväenyhdistyksen onnistuneet kesäjuhlat antoivat kimmokkeen perustaa oma urheiluseura. Urho-nimeen saatiin idea naapurilta ja sanasukulaiselta Huimalta. Perustavaan kokoukseen saapui 20 henkilöä, ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin rullatehtaan työnjohtaja Johan Malinen. Urho aloitti toimintansa työväenyhdistyksen alaosatona ja säännöt olivat tiukat. Jäsenen oli kuuluttava työväenyhdistykseen, jäsenmaksu oli maksettava kuukausittain, aatteellista horjumista ei sallittu ja harjoituksissa oli käytävä vakituisesti kolme kertaa viikossa. Jos oli tahallisesti pois harjoituksista, tuli markka sakkoa. Johtajilta sakotettiin kahdella markalla.

kalenteri@aksa.fi

Tapaht umat To 29.9.2011

■■ klo 19 Pastori Sonny Ooi Malesiasta Elävät Kivet -seurakunnassa Hirvaskankaalla

Pe 30.9.

■■ klo 19 "Valoa syksyiseen iltaan" -Monitaiteellinen esitys Suolahtisali (Sirkanpolku 3) Suolahti Maija Piitulainen (lausunta), Sini Hintikka (laulu), Jori Mäenpää (koskettimet) ja Juha Hintikka (puhaltimet, sävellykset, kuvat) tulkitsevat Veikko-Kalevi Riihisen runoja. Liput 7 € Järj. Äänekosken kulttuuritoimi ■■ Chainerection + Slim Bean, Pub MarkusTsekkaa sivut: www.myspace.com/ chainerection, Liput 3 €

La 1.10.2011

■■ Lättähattumatka Otavan satamaan ja Kalvitsa-päiville. Järjestää: Keitele-Museo Oy

Su 2.10.2011

■■ klo 16 Pastori Sonny Ooi Malesiasta Elävät Kivet -seurakunnassa Hirvaskankaalla ■■ klo 19 Antti Tuisku Suolahtisalissa Suolahtisali (Sirkanpolku 3) Suolahti Liput 23 € + toimituskulut (paikkaliput) Lippupalvelu tai Äänekosken kulttuuritoimistosta Painotalo (Kalevankatu 2) ■■ Ilmainen tieto- ja musavisa, Pub Markus ■■ klo 15-18 Hyväntekeväisyyskirpputori 3-7.10 Kotikirkossa (Niemelänkatu 5, Suolahti). Kirpputorin tuotto lahjoitetaan Intiaan, Dimapurin lastenkodille. Tervetuloa hyvän mielen ostoksille! Järjestäjä: Suolahden helluntaiseurakunnan lapsityö

Ti 4.10.2011

Näyttelyt

Pe 07.10.2011

■■ 1.9.-7.10.2011, ma-ke 12-19, to-pe 1216 "Koskelta" Äänekosken Taiteilijaseura ry Äänekosken kaupunginkirjaston Hoikkassali (Wessmanninkatu 2) Vapaa pääsy - Tervetuloa!

■■ klo 13 Keiteleen rannat konsertti Kuhnamon päiväkeskus, Äänekoski. Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry ■■ klo 17-19 Tiistairastit Kapeenkoskella www.rastie4.fi ■■ Mika Sundqvist "Juicea muistellen", Pub Markus. Tsekkaa sivut: www.mikasundqvist.com Liput 3 €

La 8.10.2011

■■ klo 16.00. II-divisioona ottelu UrhoKalPa Team Suolahden jäähalli. ■■ klo 16 Kamarikuoro Sonoren 20-vuotisjuhlakonserttiSuolahtisalissa, (Sirkanpolku 3)Johtaa: Malla Kärkkäinen Kesto n. 1,5 h sis. väliajanOhjelmalehti 15 €, sis. kahvin ja leivonnaisen väliajalla Järj. Kamarikuoro Sonore ■■ Hietaman koulun 120-vuotisjuhla Hietaman koululla ja Martin Kievarissa • klo 9-11 avoimet ovet Hietaman koululla. Mahdollisuus tutustua vanhoihin kouluun liittyviin esineisiin ja valokuviin. • klo 12 Pääjuhla Martin Kievarissa Kahvitarjoilu Juhla on kaikille avoin. Erityisesti mukaan kutsutaan koulun entisiä oppilaita ja henkilökuntaa sekä kaikkia koulun toiminnassa mukana olevia ja olleita Järj. Hietaman koulu

Ti 11.10.2011

■■ klo.12.00-13.30 Äänekosken kaupungintalon valtuustosalissa luento Reilusta kaupasta.

Ilmoita tapahtuma ilmaiseksi: kalenteri@aksa.fi

Suolahtisali perjantaina 30.9. klo 19. Liput 7 euroa

Tuulastuskausi on kuumimmillaan ja ilmeisesti jollakulla on homma kurahtanut atraimen puutteeseen. Kotakennääntien liikenneympyrässä seisovalta merenneidolta on varastettu atrain, ja se on ihan tyhmä juttu.

■■ 18.8.-31.10.2011. Minja Revonkorven maalauksia. Laajan Galleria, Liimattalantie 364, 44150 Äänekoski. Konnevedeltä kotoisin olevan, Jyväskylässä asuvan ja Äänekoskella työskentelevän kuvataiteilija Minja Revonkorven maalauksia. Näyttely avoinna ke-su klo 12 - 18, pe 12 -16. Vapaa pääsy. Järjestäjä: Laajan Galleria

■■ Hiskimäen koulu 100 v ja Äänekosken lukio 80 v. (ohjelma takasivulla)

■■ Veikko-Kalevi Riihisen runosuoni on sykkinyt jo vuosikymmenien ajan. Nyt kolmeen runokirjaan kootut sanat ovat saaneet monitaiteellisen muodon, jota on mahdollisuus päästä kuulemaan ja näkemään Suolahtisalissa 30.9. Esitys koostuu runoihin tehdyistä sävellyksistä, Ääneseudulta otetuista valokuvista ja instrumentaalimusiikista. Juha Hintikka on säveltänyt Riihisen runot jotka Sinikka Hintikka tulkitsee ja lausuntataitelija Maija Piitulainen lausuu vahvalla otteellaan. Lavalla nähdään myös Jori Mäenpää.

Kälmitty atrain

■■ 13.9.-30.9.2011, ti-pe 12-18, la-su 12-16. Kaupunginmuseon perusnäyttely, Äänekosken kaupunginmuseo (Äänekoskentie 311). Kaupunginmuseolla uudistettu kulttuurihistoriallinen perusnäyttely.Vapaa pääsy - Tervetuloa! Järj. Äänekosken museotoimi

Su 9.10.2011

Valoa syksyiseen iltaan

Merenneito ilman atrainta

■■ 6.9. - 30.9.2011, ti-pe 12-18, su 12-16. Näyttely seurakunnan historiasta Äänekosken kirkon tiloissa. Järj. Äänekosken seurakunta ja Vanhan Äänekosken kotiseutuyhdistys ry

Hiskinmäen koulu 100 vuotta ja Äänekosken yhteiskoulu 80 vuotta ■■ Juhlallisuudet alkavat Äänekosken kirkossa juhlajumanpalveluksella, tervehdysten aika on klo 12-13 palloiluhallissa. Juhlaväki nauttii kahvit ruokalassa klo 12-13 ja samaan aikaan avoimet ovet, jolloin voi tutustua tämänpäivän koulun ja lukion puitteisiin. Itse juhla alkaa klo 13 palloiluhallissa. Hiskinmäeltä ovat eväitä elämänpolulle saaneet mm. Erkki Hautamäki, Uolevi Manninen, Erik Relander, Heikki Parkatti, Timo Harakka, Timo Kuorelahti, Tero Jartti, Pasi Lönn, Kari Dahlblom ja Nora Tapper. Juhlat sunnuntaina 9.10. Mahdolliset muistamiset koulujen stipenditilille K-S OP 554301-1638 viite: Hiskinmäen koulut 100 ja 80 vuotta 15 · 2011

| Ä ks

Rokin A ja O

1911

2011

Hietaman koulu 120 vuotta! ■■ Hietaman kirkon huitteilla sijainneessa Möttölän talossa alkoi koulu vuonna 1891. Kun tupa talossa kävi ahtaaksi, siirryttiin Nääsilän tilalle, jonka vanha päärakennus jäi koulun käyttöön. Nyt rakennuksessa sijaitsee mm. museoluokka. Uusi koulurakennus rakennettiin vuonna 1952. Hietaman koulu on Äänekosken vanhin viheralueella toimiva koulu. Juhlia vietetään Martin Kievarilla lauantaina 8.10. - Johtokunnan kokouksessa juhlavuosi otettiin tapetille. Tuumasta toimeen, ja nyt meillä on juhlat jo aivan käsillä, kertoo johtokunnan puheenjohtaja ja kolmannen polven Hietaman koululainen Minna Tuikka. Hietaman koulussa on 82 oppilasta ja 19 eskarilaista, kuusi opea, koululla käyvät erityisope ja enkunope sekä koulunkäynninohjaaja, ruokapalveluvastaava ja siistijä. Kaikki ovat juhlassa tai järjestelyissä mukana, tavalla tai toisella. Puhumattakaan vanhemmista ja entisistä oppilaista ja kyläläisistä. Juhla ei ole ihan tavanomainen: - Kylällä asuva näyttelijä Sari Anria on toiminut henkisenä mentorina juhlassa esitettävässä näytelmässä, johon osallistuu jokaiselta luokkatasolta oppilaita. Myös entisiä oppilaita nähdään lavalla. Jokaisella luokalla ja opella on oma siivunsa koulun historiaan vievässä draamassa, kertoo rehtori Arto Mäkinen. Aineistoa käsikirjoitukseen on löytynyt pöytä- ja päiväkirjojen, oppilasmatrikkeleiden ja arkistojen lisäksi entisiltä oppilailta. - Ennen on kirjoitettu paljon muistiin ja myös koulun 90-vuotisjuhliin Hannu Pölkin kokoama juhlahistoriikki on tarkkaan luettu. Lavastus ja puvustus ovat menneen ajan hengessä toteutetut. Luvassa myös vanhoja uutisia sekä koululauluja, kertoo Tuikka. Juhlassa juhlapuheen pitää Hietaman kylällä asunut opetusneuvos Heikki Parkatti. Lopuksi kahvit. Mahdolliset muistamiset voi osoittaa koulun oppilaskunnan tilille Sampo Pankki 800023-23525724. Tilin varat käytetään oppilaiden hyväksi mm. opintoretkiin. Juhlapäivä alkaa koululla avoimilla ovilla klo 9. tarjolla soppatykistä rokkaa klo 10.30. Pääjuhla Martin Kievarilla klo 12. Marjo Steffansson

Leijonakiekkokoulu starttaa ■■ Suolahden jäähallin täyttävät tiistaisin ja torstaisin jauhesammuttimen mittaiset tulevat kurrit ja koivut. Leijonakiekkokoulu on alkanut! Urhon jääkiekkojaostossa on sadas Suomessa oleva leijonakiekkokoulu, joka toimii Suomen jääkiekkoliiton alaisuudessa. - Nämä ovat pikkuleijonia, kiekkokoulu alkoi jo viime vuonna, ja mukana on kolmisenkymmentä 2001-2004 syntynyttä jääkiekosta innostunutta tyttöä ja poikaa.

Olemme saaneet jääkiekkoliitolta valmentajille koulutusta, pelipaidat ja muuta materiaalia. Tarkoitus on madaltaa kynnystä tulla lajin pariin. Itseltä pitää löytyä luistimien lisäksi kypärä ja kaulasuoja, kertoo valmentajana toimiva Petri Lähteelä. Muut valmentajat ovat Ari Nieminen ja Harri Viinikainen ja mukana on myös apuvalmentajia. Leijonakiekkokoulun sisältö on pilkottu kolmelle tasolle siihen osallistuvan lapsen oman lähtötason mukaan. - Tämä mahdollistaa sen, että voi saada alusta saakka ohjausta oman tasoisessa ryhmässään Ryhmien opetukselliset sisällöt on jaettu seuraavasti: ·Luistelu, kiekonhallinta ja mailatekniikka ·Pelin oppimiseen liittyvät sisällöt ·Leikit ja kisat ·Kasvatukselliset sisällöt Leijonakiekkokoulu Suolahden jäähallilla tiistaina klo 17-18 sunnuntaina 11.15-12.15 Tule paikalle puoli tuntia ennen jäävuoroa!

ä Ks

| 15

· 2 011

■■ Mikä tekee laulajasta ja kasasta soittajia varteenotettavan rockbändin? ÄKS laittoi äänekoskelaisen Chainerectionin laulajan tiukille etsiessään vastausta kysymykseen. Juho Aarnio, mitkä ovat rockbändin tärkeimmät ominaisuudet? Yhteinen sävel - Me kaikki oltiin jo aikaisemmin itekseen mietitty, että halutaan soittaa tällasta musiikkia. Löydettiin siis yhteinen sävel samantien. Koko bändillä pitää olla intohimo soittaa sitä, mitä soitetaan, ei tästä touhusta muuten mitään tule. Aito meininki - Meiningin pitää olla sellasta, että kenenkään ei tarvii teeskennellä. Aito meno näkyy lavalta, yleisö huomaa, että ollaan oikeasti omana ittenämme menossa mukana. Asennetta lavalla ja sen ulkopuolella - Bändiläisiltä vaaditaan särmää. Oon sanonu joskus, että mieluummin lievästi kusipää kuin mitäänsanomaton tyyppi. Chainerectionilla tää vaatimus toteutuu varsin hyvin.

Marjo Steffansson

2 3

Chainerection nousee seuraavan kerran lavalle perjantaina 30.9. Pub Markuksessa. Juho Aarnio suosittelee baariyleisölle parhaan mahdollisen keikkakokemuksen seuraksi käteen jallukolaa. - Tai no, ootas hetki... ei kun, laita nyt se jallukola, sen valinnan takana seisoo varmasti koko bändi, Aarnio nauraa. Taija Kolehmainen

X PriX

Äksymyxiä Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi

ÄÄNEKOSKI

PALKINTOKYSYMYS: Kuka myöhempi, moninkertainen MM-mitalisti valmensi Suolahdessa kymmenen vuotta sitten? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Äänekosken Rautia-liikkeeseen. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@ aksa.fi. X14:ssa kysymyksemme oli tämä: Levään se päättyy ja on 88 kilometriä pitkä. Mikä se on? Oikeita vastauksia tuli tasan yksi. 15 euron lahjakortin Niskanen Oy:hyn saa aktiivisesti kysymyksiimme vastaava Mauno Karhunen.

1. Millä kappaleella Leif Lindeman selvisi vuonna 1991 Tenavatähti-finaaliin: a) Satumaa, b) Lapin Tango, c) Erottamattomat, d) Syvä kuin meri? 2. Onko Kaislanranta entinen a) Mämmen, b) Kalaniemen, c) Parantalan, d) Majalan koulu? 3. Kuka valmensi Huiman miehet SMkorikseen kaudella 1985/86: a) Markku Ranta, b) Timo Lehtonen, c) Martti Kitunen, d) Jouko Silvennoinen? 4. Oliko Hietaman kirkon suunnittelija Timo a) Venäläinen, b) Suomalainen, c) Virolainen, d) Ruotsalainen? 5. Minä vuonna Sumiaisten Pallo on perustettu: a) 1951, b) 1971, c) 1991, d) 2011? 6. Kuinka paljon maitoa Valion Äänekosken tehdas vastaanottaa tuotantoaan varten vuosittain: a) 720 000, b) 1,4 miljoonaa, c) 7,2 miljoonaa, d) 14 miljoonaa litraa? 7. Metsä-Serla rakennutti maailman suurimman CMC-tehtaan Äänekoskelle. Minä vuonna tehdas otettiin koekäyttöön: a) 1992, b) 1995, c) 1998, d) 2001? 8. Kuinka pitkä oli Guinnessin ennätyskirjaan pääsyä tavoitellut yhtäjaksoinen bingorupeama Suolahden kansantalolla kesäkuussa 2006: a) 48 tuntia, b) 99 tuntia, c) 199 tuntia, d) 501 tuntia? 9. Minä vuonna Keitele Jazz hyväksyttiin eri taiteenalojen kulttuuritapahtumien yhteiselimenä toimivaan Finland Festivals ry:hyn: a) 1977, b) 1987, c) 1997, d) 2007? 10. Mikä yhdysvaltalainen yritys omistaa Valtran traktoritehtaan: a) OCGA, b) AGCO, c) OGCA, d) ACGO? Oikeat vastaukset sivulla 14.

X+1 Rakastan: Tänään sua huomenna maailmaa. Inhoan: Tänään maailmaa huomenna sua. Henkilö: Hannu Holopainen Eläin: Oon allerginen kissoille Ruoka: Kaikki itse tehty, joka onnistuu. Juoma: Magyar Feherbor Musiikki: Jonna, Erin ja Frank Zappa Kirja: Hotakaiset Elokuva: Kaurismäet Paikka: Kauppakatu Motto: So what – näillä mennään.

Parasta Äänekoskella 1. Lyhyet välimatkat - jee!

Enu Tikander

Miten mi Enu on Äänekosken väriläiskä, seisoo hän miksauspöydän takana tai kitaran jatkeena yleisön edessä. Mitä tahansa mies tekee, hänen persoonansa näkyy ja kuuluu. Enu on päällikkö, vähän niinkuin Remu. Enu on tavaramerkki.

2. Välimatkat lyhenee entisestään 3. Päästöt

15 · 2011

| Ä ks

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

inusta tuli Enu? M

ailakatu, Hämeentie, Rautatienkatu ja matkahuolto: näillä kulmilla Pertti-poika on asunut ja nyt viimeiset 25 vuotta Kauppakadulla. - Ei mulla oo mitään lapsuusmuistoja, semmosia kerrottuja tarinoita kyllä riittää. Ollessani neljävuotias ja jostakin suuttunut, olin marssinut vuokra-asuntomme rappuja alas reppu selässä. Äidin kysyessä mihin matka, olin töksyttänyt, että maailmalle. En oo kauas päässyt liki viidessäkymmenessä vuodessa, noin kahen kilometrin päähän, kertoo Enu ja nauraa käheästi päälle. Elämä Äänekoskella oli turvallista ja sympaattista näin jälkikäteen katsottuna, vanha valokuva sen todistaa. - Mailakadulla asuessani olin kavereiden kanssa retkellä Huuhan puistossa 300 metrin päässä kotoa, meillä on, eväät eikä kellään oo etuhampaita. Isä ja sedät harrastivat voimailulajeja, ja kai se isälläkin oli salainen haave, että poika nostaa puntteja tai painii. Joukkueurheilulajit jalkapallo, jääkiekko ja koripallo täyttivät vapaa-ajan. - Mä teen nykyäänkin vähänlaisesti soolokeikkoja. Kerran kävin painisalissa Lauri-sedän kanssa. Miehinen syleilylaji loppu ensimmäiseen niskalenkkiin, kun ilmat meni pihalle että pöhähti. Ei ollut mun laji. Korkeutta hyppäsin kierähdystyylillä isoissa lainaverkareissa 182 senttiä. Enu tuli omien sanojensa mukaan järkiinsä 15 vuotiaana ja lopetti urheilun. Oli ruihnannut kitaraa kotijoukoilta jo pitkään, ja eräänä lauantaina se viimein ostettiin. - Hypättiin kukonlaulun aikaan autoon isän, äidin ja pikkusiskon kanssa ja Jyväskylästä Väinönsoittimesta löytyi sopiva akustinen, jossa oli mikki. Parkkisakko odotti auton ikkunassa ja isä mutisi, että tulipa kallis reissu. Mulla on se kitara tallessa yhä. Eka biisi minkä opettelin, oli House of the rising sun. 1970-luvun puolivälissä Äänekoskelta löytyi yksi kitaransoittoon perehdyttävä opas. Koskelassa toimi kitaraopetus, ja sinne Enunkin tie vei. - Emmää siitä sointukirjasta mitään ymmärtänyt, mutta treenasin ihan mielettömästi. Okei, ei se elämä pelkkää kitaran renkutusta ollut, meillä oli kuuluisa Väinämönkadun-jengi: Porrassalmen Timo ja Kari, ä Ks

| 15

· 2 011

Paanasen Ipi, Kallioniemen Kepa, Niemisen Helena ja Siistosen Eeva. Vietettiin aikaa puistossa ja rantsussa, kesällä uitiin ja tiirattiin kun tytöt alkoi kehittyyn. Ei me mitään pahoja tehty, kunhan oltiin. Savosen Leksan seurakuntakerhon teetupailloissa istuttiin. Lauantai-iltaisin sai laittaa Jeesuslevyjen tilalle välillä Deep Purplea. Kavereilla ei ollut levysoittimia, mutta mulla oli, joten kokoonnuuttiin meillä. Kuunneltiin perunakellariin tuunatussa, Black Sabbathin julisteilla kuorrutetuissa kämpässä levyjä kuin sillit suolassa. EKASSA BÄNDISSÄ soittivat Rantapuron Jussi ja Ahon Ari. Treenikämppä oli Kauppakatu kympin alakerrassa pannuhuoneen takana sijainnut hikinen koppi. - Meillä oli yksi vahvari josta lähti ulos kitara, basso ja laulu. Lauloin ja soitin kitaraa, kai mä halusin olla joku Ozzy tai jotain. Biisejä oli laajalla skaalalla: Jussi and the Boysistä Sleepy Sleepersiin ja Kuju Hyttiseen. Ei meillä ollut esikuvia, pääasia, että saatiin soittaa. Eka keikka on mielessä kellosepän tarkasti, se oli ”noin” 13.12.1975 Huiman pikkujouluissa Keskuskoulun voimistelusalissa. Arin äiti oli naisvoimistelijoiden vetäjä, ja samalla poikansa keikkamyyjä. - Maha oli ihan sekaisin, eikä ruoka maittanut. Mieleen tuli, että jotain varmaan kantsis syödä ennen keikkaa, ja rouskutin omenan, ja siitä se maha vasta äity. Meitä oli tullut kattomaan kaikki, sali oli ihan ammuttu täyteen väkeä, enimmäkseen meidän kavereita. Mulla oli pitkä takki ja hippinauha päässä. Omat laulukamat hajosi heti kärkeen ja käytettiin koulun kuulutusmikkiä. Laulu kuului sitten ulos ja sisällä joka sopessa ja luokassa. Suosio oli mahtava, saatiin 25 markkaa per nenä ja lähettiin takki auki torin grillille. Siinä tilatessa piti elvistellä myyjälle, että oli tossa eka keikka. Luukun takaa tuhahdettin: ”Kyllä kuului.” Bändiin tuli soittajaksi Timo Kalenius ja Enu keksi bändille nimen kahdella aivosolulla: Bakatiah. Nimi koostui sukunimien alkukirjaimista, Rantapuron ollessa tuolloin vielä Balzar. Bändi harjoitteli Koskelan takkahuoneessa ja Pekka Häyhä antoi soittaa myös virka-ajan ulkopuolellakin. - Me keikkailtiin jos saatiin kamat lainaks. Mun Otto-sedällä oli huonekaluliike Sisuste ja saatiin pakettiautoa lainaks aina kun tarvittiin, me käytiin nimittäin keikoilla ihan Suolahdessa asti. Bändi hajosi, kai olin olin dominoiva tai jotain. Ja hajonneesta kombosta sikisi Äänekoskelle monta bändiä. ENU MENI AMIKSEEN, vain saadakseen opintolainaa, jotta voisi ostaa vahvarin. - Mä oon levyseppähitsaaja. Tapasin bassoa soittavan Ilveksen Jyskyn, joka oli autonasentajalinjalla. Pian huomattiin, että Kurikassa on Ammattikoulujen kulttuurimestruuskisat: eikun sinne! Otettiin Lahtisen Tarmo messiin. Jostain syystä Tarmo

-- Pertti ”Enu” Tikander -- syntynyt Äänekoskella 7.7.1958, asuu Äänekoskella -- kulttuuriohjaaja -- kaksi lasta -- sinkku

ei tullut paikalle, meidät hylättiin kun oltiin ilmoittauduttu triona ja vain duo saapui paikalle. Mä osallistuin soolo-kisaan ja sain hopeeta. Okei, oli kaksi osallistujaa. Kuuluttaja sanoi, että mulla on silmät yhtä punaiset kuin kuin mun punaiset tennarit. Reksi määräsi kevätjuhlaan meidät soittamaan ja luokanvalvoja tuumasi: ”On se hyvä Tikander, että sä sentään osaat jotain.” Sitten syntyi J-P Ilves Group, jossa soittivat Enun ja Jyskyn lisäksi rumpuja Rauno Seppä ja kitaraa Jarmo Hirvonen. - Ilvesten kodista Suolahdessa tuli mulle koti puolekstoista vuodeks. Leena-äiti tykkäs musta jostain syystä. Soitettiin Beatlesia, tai no, kaikkea mitä BAKATIAH soitti, paitsi niitä Sliippareita. Ja me käytiin Äänekoskella keikalla, kuviot oli pienet: Komula, Luola ja Kauppis. Mä aloin tekeen omia biisejä, eikä yksikään niistä ole edelleenkään julkaisukelpoinen. Mieti nyt, jos kappaleen nimi on Minä ja koirani Joe, ei kuulosta hitiltä. Yritin imuroida Isokynältä vaikutteita muka. Suolahdessa Kukkulalla soitetulla keikalla oli hengenlähtö lähellä. Bändillä oli hand-made valourut, josta Hirvosen Jake sai sähköiskun, putosi lavalta, ja lopetti bändissä. - Olihan se rysäys. Paikalle tuli sähkölaitoksen miehet mittailemaan voltteja ja vatteja, mutta me onneks kerittiin viedä ne urut piiloon. Siellä Kukkulalla oli mukava talkkari, ja antoi treenata kun haluttiin. Uusi vuosi lähestyi, ja me kannettiin 50 pulloa kaljaa Kukkulalle, ja piilotettiin ne pianon sisään. Vannotettiin talkkarille, että ei myö pietä meteliä, kuhan vaan soitellaan. Ei menyt aikaakaan kun talkkari on juomingeissa mukana, ja palautti jopa tyhjät pullot. Taisi mennä pianosta vire. Läksin armeijaan ja bändi hajosi lopullisesti. Enu on hitsannut yhden pakoputken, eikä amis mennyt hukkaan. - Jyskyn verstaalle tuli mies vuotavan pakoputken kanssa, ja mä vedin haalarit jalkaan. Putkesta tuli kuin siili, kun hitsauspuikot törötti pystyssä. Mä sanoin, että ei maksa mitään, jos et kato alle. Lohjan Kalkki vei Enun keikkahommiin kolmeksi vuodeksi. Enu kiersi Suomea ilman lottovoittoa, ei kaljotellut viikolla, osteli levyjä, kävi keikoilla katsomassa bändejä ja toimi työkavereille kuskina. RUBBERFEET oli oikeasti hyvä bändi. Siinä soittivat Jukka Sulander, Pekka Koivu, Juha Rantapuro ja Enu. R&B tuli tutuksi Rantapurojen olohuoneessa, mitä enemmän levy rahisi, sen parempi. Rubberfeet osallistui Suosikin järjestämään kisaan, juuri silloin oli Teddy-aika kuumimmillaan. - Päästiin Holvihallissa järjestetystä karsinnasta jatkoon Mäntsälään. Hypättiin autoon ja meillä oli kannustusjoukot Koskelta mukana. Soitettiin yksi biisi ja Teddyt räki päälle, rumpalin selkä oli täynnä ikivihreitä. Koivu lähti inttiin ja tilalle tuli Siistosen Pekka. Alettiin soittaan neljän

”Tulin järkiini, lopetin urheilun.”

soinnun kappaleita, Dire Straitsia ja jopa Frank Zappaa. Enu erotettiin bändistä. Rantapuro ja Siistonen tulivat ja kertoivat olkapäät korvissa Enulle päätöksestään: ” Sä et laula sydämestäs bluesia.” - Aika hankalaahan se on, kun ei oo puuvillapeltoa, ei köyhyyttä, ja asuu pääkadulla toisessa kerroksessa ja ikkunasta näkyy pankkiautomaatti. On me tälle myöhemmin naurettu. Kun mä täytin 50, Rubberfeet heitti hienon keikan juhlissa. Enu listaa Alfaskodan monista kokoonpanoistaan tärkeäksi, Enun lisäksi vakiojäseninä Lehtosen Jussi ja ensimmäisessä kombossa Lahtivuoren veljekset ja Arska Siwa eli Juha Hytönen. Toisessa versiossa Paanasen veljekset. - Meille tuli omat biisit kehiin. Istuttiin kerran Lehtosen kanssa Hirven terassilla ja huomattiin, kun matkahuollon pihan läpi marssi tuulispäänä Lehtosen tyttöystävä. Siitä aidan takaa kysyi topakasti, että: ”Minä vai soitto?” Jussi hörppäs tuopista ja sanoi että: ”Soitto.” Osattiin tehdä vahvoja päätöksiä jo nuorena. Hietaman pelimanneissa basson varressa tanssimusiikkia hirvipeijaisissa ja kyläjuhlissa ja soinnut tulivat tutuksi Senorita por faforista. Rinteen veljesten ja Siikin Hessun kanssa bändi nimeltään The old boys who sitting there old town restaurant eli Huikka pojat soitti heavyä. ÄÄNEKOSKELLE OLI TULLUT kulttuurisihteeriksi Hannu Holopainen, tykästyi Enuun ja otti töihin. - Se huomas mun vahvuudet ja muutettiin paikallista kulttuuria rokinpaan suuntaan. Hannun vaikutus muhun ja koko kaupunkiin on äärimmäisen vahva ja näkyy jollain tapaa vieläkin. Skaala laajeni, tuli uusi kaupungintalo, maailman kovin Sibeliustulkki Izumi Tateno kävi soittamassa, no, se on naimissa Hannun systerin kanssa. Verkostot on tärkeitä, silloin mikään ei ole mahdotonta. Huomasin, että kulttuuriin liittyy muutakin kuin rock´n roll ja teatteri. Enulla häämöttää hopeinen ansioimerkki kaupungin palveluksessa vietetyistä työvuosista. Vuodet ovat olleet hyviä ja mielenkiintoisia. - Mä oon saanut tehdä kaikenlaista kaikenlaisten ihmisten kanssa. Mä laitan äänet ja valot eläkeläisten päivätansseihin siinä missä Club Painiksella Tuomari Nurmiolle. Mä voin kertoo tässä sen, että Club Painis saa jatkoa keväällä, oli se niin toimiva homma. Pertti hei, mistä se Enu oikein tulee? - Isää sanottiin Entraksi ja mua PikkuEntraksi. Joskus kymmenen vanhana opetkin alkoi kutsumaan mua Enuksi, mutta äiti huutelee aina Perttiä.

teksti Teijo Piilonen Kuva Max Steffansson

Kosket us FAKTA Juhani Meriläinen

Hiivapölyn keskelle Juhani Meriläinen sai tehdä yhteistyötä sekä teollisuuden että ympäristöliikkeen kanssa.

ulin Suolahden kaupunginjohtajan virkaan palokuntajuhlapäivänä 1978. Ikää oli 31 vuotta ja intoa niin, että piti saman tien parantaa koko maailma. Se oli minulle lopulta melkoinen opinahjo. Rauma-Repolan lomautukset heiluttivat Suolahden työllisyystilannetta rajusti. Valmetin pelättiin siirtyvän yhdessä vaiheessa kokonaan Jyväskylään. Valmetin väen kanssa tehtiin hyvää yhteistyötä ja pelko loppui, kun he investoivat uuteen varaosakeskukseen. Valmettilaiset alkoivat kulkea bussikyydillä Jyväskylästä. Teollisuuskylä sai virallisen statuksen ja rahoitusta. Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa SKDL:n ryhmä marssi ulos, kun liikuntasihteeriksi valittu Markkasen Topi menetti paikkansa, koska ei ollut muodollisesti pätevä. Aaku Kovanen, melkoinen persoona, alkoi heti tentata uutta kaupunginjohtajaa kokouskutsun muotoseikoista. Kalevi Kivistö oli siihen aikaan kulttuuriministerinä ja hän sai vaikutettua siihen, että sekä Suolahden että Äänekosken uudet kirjastot voitiin rakentaa 1980-luvun alussa. Suolahdella ja Äänekoskella oli monenlaisia yhteistyöelimiä, mutta kuntaliitoksesta ei puhuttu, se oli tabu. Minun oli helppo siirtyä Äänekoskelle kesällä 1981, ei ollut vanhoja rasitteita. Olin heti Suolahteen tultuani käynyt Hiskinmäellä Huiman matseissa ja tavannut monia avainhenkilöitä. Ensimmäisenä työpäivänäni Äänekoskella oli Keitele-Päijänne-kanavan toimikunta kylässä. Suolahti puolusti hanketta, mutta Äänekoski vastusti yhdessä Metsäliiton kanssa. Siinä oli jokin pelko siitä, että puuteollisuus lähtee, jos kanava tulee. Järki

voitti ja kanava rakennettiin. Martti Muurikainen ja Lauri Kolu olivat aktiivisia Päijänne puhtaaksi –kampanjassa, josta tuli valtava kansanliike. Samoihin aikoihin tuli tämä hiivatehtaasta aiheutunut hiivapölyongelma. Kun mikä tahansa tv:n ajankohtaisohjelma alkoi, niin aina siellä oli puhetta Äänekosken saasteongelmista. Ympäristöongelma ratkesi MetsäBotnian tehtaan rakentamisen yhteydessä. Tehtaille asetettiin kovat ympäristöluvat. Maaherra Kauko Sipponen oli sovittelemassa monia kysymyksiä.

Metsä-Botnialla oli siellä Kuhnamolla vähän propagandamielessäkin huvila, jonka vesissä piti pystyä uimaan, eivätkä karvatkaan lähteneet. Leppäsen Pekka toi työsuojeluvaltuutettuna epäkohtia aktiivisesti esiin ja se auttoi häntä pääsemään eduskuntaan. Hiivapölyongelma oli vaikea kysymys Hiskinmäen koululle.Uuden koulun rakentaminenkin oli esillä. Kilpailimme valtion palo-opistosta, joka olisi sitten sijoitettu

Hiskinmäelle. Vähitellen se asia laimeni, ja asiantuntijat jäivät kiistelemään siitä, mitä hiivapöly lopulta aiheutti. Metsäbotnian sellutehtaan rakentamisen jälkeen Metsä-Serla rakensi uuden paperitehtaan. Teollisuusinvestoinnit vauhdittivat myös muuta rakentamista. Kaupunki eli vahvaa aikaa. Samalla kuitenkin metsäteollisuuden työpaikat vähenivät usealla sadalla, se oli shokki monelle ja kaupunki pääsi erityisalueeksi, miten lievittää työpaikkojen vähennyksien aiheuttamia ongelmia. Toisena syömähampaana oli Televa/Telenokia. Yritys otti huomioon Äänekosken ongelmat ja mahdollisuudet vaikka jatkuvaa vääntöähän se oli. Nokian menestystarina oli vielä kaukana edessä. Kaupungin luottamushenkilöiden joukossa oli vahvoja työnantajien ja ay-väen edustajia. Tässä suhteessa maailma on kovasti muuttunut kunnallispolitiikassa. Äänekoski eli muutaman teollisen veturin varassa, eikä sellaisessa tilanteessa päätöksenteossa puututtu lillukanvarsiin. Asioita käytiin iltakoulutyyppisesti läpi jo etukäteen. Kolmen vahvan blokin tilanne oli selkeä ja se toimi, kun ihmisten henkilökemia toimi. Kaupungintalon ja kirjaston valmistuminen olivat isoja asioita. Kulttuuripuolella tapahtui muutakin, perustimme kaupunginmuseon ja Serlan museon. Keitelejazzit alkoivat silloin. Alussa niille naureskeltiin, mutta täytyy nostaa hattua Plattosen Kaleville. Vaikka ongelmiakin oli, niin Äänekoski eli 1980-luvulla vahvaa vaihetta. Urheilussa Huima menestyi niin jalka- kuin koripallossa. Liikuntatalo oli uusi, Kuorelahden Timo menestyi ja Kinnusen Kimmo oli varttumassa suurtekoihin.

- Syntynyt 19.12.1946 Kajaanissa - Kaupunginjohtajana Suolahdessa 1978-81, Äänekoskella 1981-88, kunnanjohtajana Jyväskylän maalaiskunnassa 1988-95 ja kaupunginjohtajana Joensuussa 1995-2010. Jäi eläkkeelle 1.11.2010. Ennen johtajapestejä Kesko Oy:n työsuhdeasiainhoitajana, Helsingin sähkölaitoksen koulutuspäällikkönä ja Iisalmen elinkeinoasiamiehenä. - Kuntaliiton kultainen ansiomerkki 2006, kaupunkineuvoksen arvonimi 2009, Joensuun yliopiston kunniatohtori 2009. - Useita luottamustoimia, mm. Kunnallisalan kehittämissäätiön hallituksessa, PohjoisKarjalan kauppakamarin hallintoneuvostossa, Itä-Suomen Rahaston varapuheenjohtajana. - Mauno Koiviston valitsijamiehenä presidentinvaaleissa 1982. - Naimisissa, kolme lasta, kaksi lastenlasta. Harrastaa penkkiurheilua ja yhteisiä asioita.

NOPEAT Suolahti vai Äänekoski? - Äänekoski. Ylivertainen tässä vertailussa muun muassa vahvan liikuntakulttuurin takia. Suomeen 50 vai 300 kuntaa? - Sanotaan sellainen 150. Huima vai Kataja? - Olipa paha! Loistavia seuroja molemmat. Kasvattajaseuranahan koripallossa Huima on vahva. Katajalla ei ole sitä puolta. Toivottavasti Kataja voittaa viimein mestaruuden. Nikula vai Zitting? - Sanotaan Nikulat, heitä oli monta, olin myös poikien kanssa tekemisissä. Ei Arpassakaan mitään vikaa. Kumpu vai Salmelin? - Taas paha. Pitkäaikaisia ja hyviä yhteistyökumppaneita niin nämä kuin edellisetkin, ei näistä voi valita. Ja vielä esimiehiäni.

15 · 2011

| Ä ks

Kuva: Eva Persson

Pasi Lönn

- Jatkan kirjoittamista sekä nuorille että aikuisille. Koen molemmat lajit kiehtovina ja omalla tavallaan haastavina, Lönn sanoo.

änekoskelaislähtöisen Pasi Lönnin ensimmäinen aikuisille suunnattu dekkari Viimeinen tili on ilmestymässä kauppoihin aivan näinä päivinä. Lönniltä on ilmestynyt aiemmin kaksi nuorten dekkaria.

Lönnin kustantajana toimii Tammi. Kirjailija on itse mieltynyt tekstiin, jonka kustantaja painatti kirjan liepeeseen: "Lönnin aikuisten jännärissä on mausteita Hill Street Bluesista ja Harjunpää-dekkareista, mutta keitos on aivan omanlaisensa, yhtäaikaisesti ronski ja herkkä." Rikosten maailma on Lönnille tuttu, sillä siviilityökseen Lönn toimii poliisin rikostutkijana Virroilla.

- On ilmeistä, että nuortenkirjojeni päähenkilöt Jakke ja Make saavat kolmannen seikkailun ja Viimeisen tilin "äänekoskelaissyntyinen" Lasse Flink toisen. Julkaisuajankohdista on vielä liian aikaista puhua, luova työ kun ei noudata aikatauluja.

Terho Vuorinen

Flinkin sulkeutuneet silmät alkoivat nähdä vuosikymmenten taakse, kun hän pelasi pingistä Masan kanssa liikuntatalolla. Oli hiihtoloma ja tosi kova pakkanen, niin kuin hiihtolomilla aina. Onneksi liikkarilla sai oleskella, kunhan edes

vähän urheili. Yleensä heidän pöytätennismittelönsä menivät useisiin eräpalloihin, mutta sinä tiistai-iltana Masan peli ei kulkenut. Kotimatkalla Markkamäkeen Masa oli tosi hiljainen ja jotenkin kummallinen. Ei se pelistä johtunut, vaan kaverilla oli jotakin muuta mielessään, jotakin paljon enemmän..." Ote Pasi Lönnin tuoreesta dekkarista Viimeinen tili (Tammi 2011)

ä Ks

| 15

· 2 011

Viisi pientä palosotilasta Lastenkirja, jonka muistan omasta lapsuudestani. Todella hieno kirja, joka onnistui porautumaan kuvillaan ja tekstillään ikiajoiksi pikkupojan mieleen.

Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi Mestarin vuonna 1935 kirjoittama opas nuorille kirjailijoille. Pätevä teos edelleen ja osoitus siitä, että hyvä teksti kestää aikaa. Antaa minulle jokaisella lukukerralla aina uutta, kertoja alkaa olla kuusi seitsemän noin neljän vuoden aikana, kun olen kirjan omistanut.

Mika Waltari: Sinuhe egyptiläinen Onhan se suuri teos, monellakin tapaa. Kirjoittajana koen sen rohkaisevana: Waltari kirjoitti sen mökillä yhden kesän aikana. Me jokainen pystymme, mihin haluamme, jos vain jaksamme uskoa unelmiimme ja tehdä töitä niiden eteen, olkoon kyseessä kirjoittaminen tai mikä hyvänsä asia.

Pasi Lönn: Hyppy syvyyteen Valehtelisin, jos tämä ei kirja ei merkitsi minulle hyvin paljon. Jos olisin kehdannut, olisin laittanut listaykköseksi, mutta ihan hyvä olla nelosena. Se avasi minulle mahdollisuuden kirjoittaa sivutyönä ja kokonaan uuden maailman. Nykyisin minule todella tärkeä oppikirja itseeni uskomisesta, virheistä, oppimisesta ja vaikka mistä.

Muistikirja Pidän aina mukanani kynää sekä vihkoa tai paperinpalaa. Parhaat ideani ovat välähdyksiä, jotka katoavat yhtä nopeasti kuin ilmestyvät, jos en heti talleta niitä. Esimerkiksi Viimeisen tilin loppuratkaisun idean kirjoitin käsivarteeni kävelylenkillä, kun paperia ei ollut.

Dekkaristin kirjasuosikit

Jyväskylässä asuva Lönn, 44, on edennyt kirjailijanurallaan vauhdikkaasti. Esikoisteos Hyppy syvyyteen ilmestyi kaksi vuotta sitten ja toinen nuorten dekkari Harhaisku tämän vuoden alussa.

Työpajassa asiakkaat saavat uusia ratkaisuja elämäntilanteisiinsa ja nuorten ja työikäisten osaaminen ja suuntautuminen työmarkkinoille paranee.

uolahdessa teollisuuskylässä käy vilske kahdessa hallissa. Hallien seinät kätkevät sisälleen monenlaista osaajaa, oppijaa ja ohjaajaa. Ollaan työpajassa, jossa työskentelee henkilöitä, joilla on erilaisia syitä tai vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Työpajatyöhön hakeutuu tai ohjautuu opiskelijoita, pitkäaikaistyöttömiä, yhdyskuntapalvelua suorittavia, kuntouttavassa työtoiminnassa olevia ja tettiläisiä aina peruskoulun päättävistä viisikymppisiin. - Pääpaino on nuoremmissa ja nuorissa aikuisissa. Työpajassa työskentely valmentaa työelämään ja/tai ammatillisiin opintoihin. Työ ei ole pelkästään sitä, että kääritään hihat, vaan kylkiäisenä saadaan valmennusta, tukea ja ohjausta kohti avoimia työmarkkinoita. Työtoiminta on toimenpide jossa sosiaali- ja työpolitiikka kohtaavat, kun eri tahojen viranomaiset tekevät käytännön yhteistyötä, kertoo Äänekosken työllisyysasiamies Auli Savolainen. Kuntouttavat elementit vahvistuvat kun asiakkaalle räätälöidään oma suunnitelma heti kättelyssä. - Pitkään työstä poissa olleille ensimmäinen askel kohti työelämää voi olla haastava. Työpajalla voi aloittaa hyvinkin matalalla kynnyksellä: alkuun voi käydä vaikka yhden päivän viikossa töissä ja annostusta lisätään kun varmuus kasvaa. Kuntouttava työtoiminta on kunnan järjestämää toimintaa, jossa otetaan huomioon asiakkaan kunto ja jaksaminen. Motivaation nostaminen ja ylläpitäminen on yksi osa kuntouttavaa työtoimintaa. Työpajatoimintaa on kahdenlaista: seinällistä ja seinätöntä. Seinien sisällä tapahtuva on juuri se, mitä teollisuuskylässä tehdään ammattilaisten ohjauksessa. Kari Hallila ohjaa metalli-

puolella ja Jarmo Rossi puuverstaalla. Katon alta löytyy myös pesulatoimintaa, kuntouttavaa työtoiminnan kehittämistä sekä yksilövalmennusta. Seinättömän työpajan ideana on saada työ- ja harjoittelupaikkoja kaupungin muihin yksiköihin ja yrityksiin. Etsivä nuorisotyö työskentelee tiiviisti työpajatoiminnassa mutta nuorisopalveluiden alaisuudessa. Ammatillinen työpari Pauliina Koljonen ja Ulla Lehtolainen saattelevat nuoret työpajalle, tarjoavat vahvan tuen ja huolenpidon. - Meidän asiakkaamme ovat 16-29 vuotiaita. Tarjoamme elämänhallintaa liittyvää apua nuoren lähtökohdasta käsin. Kuunnellaan toiveet ja halut ja toiminta perustuu luottamukselliseen kontaktiin, eikä siihen sisälly velvoitteita. Toimipisteemme on työpajalla, mutta kohtaamme myös nuoren kodissa, kahvilassa tai nuorisotiedotuspisteessä, kertoo Koljonen. Työelämään valmentautumissa punainen lanka on siinä, että tehdään oikeita töitä. Samalla opitaan työelämän pelisäännöt konkretian kautta. Kun siirrytään seinättömään työpisteeseen, pitää säännöt olla hanskassa: - Että työt alkavat seitsemältä, että ilmoitetaan, jos ei tule töihin ja että ruokatunti on tietyn mittainen ja työt loppuvat kolmelta. Nämä monelle tuiki tavalliset ja päivänselvät asiat voivat olla jollekin haasteellisia. Yhteisöllisyys ja hyvä henki kannustaa, valottaa Auli Savolainen. Marjo Steffansson

Rakentajan palvelupals ta Sähkötyöt pientaloihin

ÄÄNESEUDUN SÄHKÖISTYS OY · Asennus · Tarvikkeet · Suunnittelu

040 745 2260

15 · 2011

| Ä ks

Mo ka mo ka moo kaa !

Kaikkien Aikojen Virhe! Puuverstas Aki Pääkkönen

- Oon ollut täällä puoli vuotta kuntouttavassa työtoiminnassa ja nyt syyskuun alusta palkkatyössä. Tää on ihan mahtava paikka, ja ollut mulle mieleinen vaihtoehto. En oo peruskoulun jälkeen ollut sisällä oppilaitoksissa, täällä oon käytännössä oppinut vaikka mitä. Mä teen kaikkea mitä tilataan ja kaikkea mitä osaan ja pystyn tekemään. Kun on erilaisia asiakkaita, niin saa tehdä myös monenlaisia töitä. Tällä hetkellä työn alla on Koivistonkylän päiväkodille mittatilaustyönä suunniteltu pirtinpöytä penkkeineen. Mua kiinnostaa entisöinti, ehkä siitä tulee mulle vielä joskus ammatti, tässä mä saan hyvää työkokemusta siihen unelmaan.

Metallipaja Attila Fabian

- Mä oon ollut täällä nyt kuukauden ja hyvin oon viihtynyt. Mä suunnittelen, hitsaan ja teen plasmaleikkauksia. Nyt oon tehnyt tällaiseen toimistokylttiin metallista kirjaimet. Tää on tosi mukavaa kun saa toteuttaa itseään, mä oon vähän tällainen taiteilija. Täällä saa kokeilla erilaisia tekniikoita ammattilaisen opastuksessa. Vapaaajalla mä käyn etsauskurssilla, ehkä musta tulee joskus taiteilija.

Mahtava yleisöäänestys Kaikkien Aikojen Koskelaisesta ei toteutunut odotetulla tavalla. Tarkoituksenamme oli julkaista tulokset tässä lehdessä, mutta meillehän sattui Oikea EmäMoka: teimme sähköpostilla äänestämisen mahdottomaksi ilmoittamalla väärän osoitteen. Oikea osoite on aani@aksa.fi. Erreyksen vuoksi jatkamme äänestysaikaa. Äänestää voi edelleen myös kupongilla, jollainen ohessa. Listaa siis mielestäsi kolme kaikkien aikojen tärkeintä, hienointa, legendaarisinta koskelaista ja pistä postia. Koskelaisuus määritellään nykyisen kaupunkimme rajojen mukaan eli äänestää voi myös suolahtelaisia, sumialaisia ja konginkankaalaisia. Viime numerossa julkaistun kutsuäänestyksen kolmen kärki oli: 1) Mikko Niskanen, 2) Jorma Kinnunen, 3) Kalle Piilonen. ÄKS haastaa Sinut, hyvä lukijamme, joko kannattamaan näitä herroja tai etsimään vaihtoehtoja!

Voit äänestää myös sähköpostitse osoitteeseen aani@aksa.fi. Vain yksi kuponki/ sähköposti henkilöä kohden. Palautus viimeistään 7. lokakuuta. Tulokset julkaisemme seuraavassa lehdessämme 12. lokakuuta.

Äänes tyskupo nki ÄÄNESTYSKUPONKI KAIKKIEN AIKOJEN KOSKELAINEN 1. 2. 3. ÄÄNESTÄJÄ: YHTEYSTIETO:

Hyvät palkinnot!

Parasta pihallesi! Kekkilän tuotteet suoraan pihallesi: Mullat • Kuorikatteet • Valmisnurmikko Tilaukset:

Myyntipalvelu, puh. 020 790 4040* Äänekosken Kuorma-autokeskus Puh. 0424 944 320 kekkila.fi/pihanrakentajille *) Soitto kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min

ä Ks

| 15

· 2 011

ÄKSY MIE S

Madonluvut politiikalle

yllä joo. Nyt puhutaan politiikkaa. Ja toivon mukaan viimeisen kerran. Hermot eivät kestä siitä enää montaa kertaa puhua. Verisuonet ratkeilevat päästä ja paniikkihäiriö iskee, kun tvruutuun ilmestyy poliitikko. Sehän on ihan pihalla, kuin metsään eksynyt sienestäjä. Se pitää saada nopeasti turvaan ennen kuin hypotermia iskee. Kyllä joo. Maailma on niin kylmä paikka, ettei siellä poliitikko pärjää. Viimeistään tämä syksy on sormella osoittanut, että politiikka on aikansa elänyttä teatteria. Siis ihan last season. Siihen tuhlatut rahat voisi lähettää Kreikkaan, jos rahalle ei ole kotimaassa parempaa käyttöä. Nyt on korkea aika avata vakavat keskustelut politiikan poistamisesta päätöksenteosta. Miksikö? Aattelepa nyt tätäkin. Kukaan ei mennyt eduskuntaan ajamalla vuorotteluvapaakorvauksen alentamista tai viinaveron korottamista. Eikä kukaan poliitikko tunnu vieläkään tietävän, mistä ne ja kaikki muut supistukset sekä veronkorotukset budjettiin tulla tupsahtivat. Alamainen alkaa uskoa, että kyllä, budjettikeiju toi ne. Ei maha mitään.

Ja älkää yhtään virnuilko siellä oppositiossakaan. Lähtö se tulee teillekin. Meillä alamaisilla on Speden koko tuotanto jo hyllyssä. Miljoonien puoluetuki on liian iso hinta muutamasta irtovitsistä ja tahattoman komiikan mestarista. Ja mitä väärinymmärrettyä post-modernia taiteilijaa tämä yksi Halla-aho oikein esittää? Ei kun metsätöihin vaan kasvamaan. Vieläkö kaipaat perusteluja politiikan poistamiselle maailmankartalta? Kaipaat? No, laitetaanpa liina silmille, sekoitetaan lappuja vähän ja nostetaan seuraava perustelu. Kyllä joo. Lapussa lukee: Presidentinvaalit. Tulee ihan ikävä Kekkosen aikoja. Eikö nyt olisi taas poikkeuslain aika? Poliitikot voisivat säätää viimeisenä järkevänä tekonaan lain, jonka mukaan Suomen tasavallan presidentiksi valitaan vuoron perään jonkun edesmenneen presidentin patsas. Sillä pelkkää patsasteluahan pressan homma nykyvaltuuksilla on. Eikö vaan? Nooh? Ketkäpä käyttäisivät valtaa, jos se politiikoilta viedään? Tietenkin ne, joilla valta oikeasti jo nyt maailmassa on. Uutisten mukaan maailmaa pyörittää kaksi tahoa: markkinavoimat ja hengelliset joh-

tajat. Markkinavoimat ymmärtävät mammonan päälle, hengelliset johtajat henkisyyden päälle. Nyt hopihopi maailman nohevimmat tiedemiehet funtsimaan tältä pohjalta mallia uudenlaiselle tandemdemokratialle, jossa valta jaetaan fifty-fifty näille kahdelle taholle. Ai, ai, että on mehevät vastavoimat kehissä. Tuleeko kaupat? Joku empii vielä. Ookoo. Pidetäänpä kansanäänestys saman tien. Käsi ylös kaikki ne jotka kannattavat siirtymistä tandemdemokratiaan. Hienoa! Kiitos luottamuksesta. Kansanedustajat voivat luovuttaa kulkukorttinsa vahtimestareille tai lähettää ne postissa, jos muut kiireet estävät käynnin työpaikalla. Lehdistö tekee haikeita jäähyväishaastatteluja eduskunnan kuppilassa arkisin virka-aikana. Reijo Honkonen

Ruokasaarnaaja

Vas taukset:

TRANSRASVA - VISUSTI VAIETTU SALAISUUS

Vastaukset sivulla 7 esitettyihin Äksymyxiin:

änsimainen ruokavalio sisältää ruoka-aineita, joita ihmisen elimistö ei pysty käsittelemään. Käsitelty maito aiheuttaa maitoallergiaa ja laktoosi-intoleranssia ja viljat aiheuttavat keliakiaa ja vilja-allergiaa. Lisäaineet ovat luku sinänsä. Uusimpiin tulokkaisiin lukeutuu pirullisen ”näkymätön” transrasva. Transrasvoja muodostuu kasviöljyjä kovetettaessa, teolliseen tuotantoon tehdyissä leivontarasvojen valmistuksessa ja kaikessa missä elintarviketeollisuus kyseisiä rasvoja käyttää. Transrasvaa sisältävät erityisen paljon ranskalaiset perunat, kasvirasvajäätelöt ja mikropopcornit. Tärkeimpiä transrasvojen lähteitä ovat kasviöljyistä kovettamalla tehdyt margariinit, muut levitteet, paistorasvat ja salaatinkastikkeet. Heti perässä tulee muut prosessoidut elintarvikkeet, kuten pikkuleivät, kakut, keksit, suolaiset ja makeat leivonnaiset, aamiaishiutaleet, makeiset, useat pikaruoat, vähärasvaiset kerman korvikkeet, jälkiruokakastikkeet, kalapuikot, einekset, energiapatukat. Mikä parasta, jotkut näistä elintarvikkeista merkitään sydänmerkillä! Eikö olekin helpottava tieto niille, jotka vastaavat perheen ruokataloudesta? Transrasvat eivät missään tapauksessa olleet ihmisen alkuperäistä ravintoa. On kiistatta osoitettu että transrasvat lisäävät LDL- ja vähentävät HDL- kolesterolia ja nostavat kokonaiskolesterolin suhdetta HDL- kolesteroliin kaksi kertaa enemmän kuin tyydyttyneet rasvat. Tyydyttyneitä rasvoja ovat mm. luonnollinen meijerivoi ja kookosrasva. Transrasvat ovat kovaa rasvaa siitä kovimmasta päästä, joka unohdetaan jostain syystä aina kertoa. Transrasvat kohottavat veren kolesterolia, lisäävät sepelvaltimotautia ja muita sy-

dän- ja verisuonisairauksia, diabetestä ja erilaisia syöpätauteja. Transrasvat tekevät ihmisen solukalvot jäykiksi, jolloin ne eivät kunnolla toimi ja vanhenevat nopeasti. Maito ja liha sisältävät näitä rasvoja luonnollisesti, mutta niillä ei ole samaa negatiivista vaikutusta kuin teollisesti tuotetulla transrasvalla. Ja sitten vielä, mitä useammin syöt transrasvoja, sitä todennäköisemmin sinulle suositellaan kolesterolilääkitystä. Elintarvike- ja lääketeollisuus ovat parhaita kavereita. Suomessa transrasvoja ei tarvitse merkitä tuoteselosteisiin, joten ainut keino tietää onko tuotteessa transrasvoja on tarkistaa, onko tuoteselosteessa: kovetettuja kasvisrasvoja, osittain kovetettuja kasvisrasvoja, hydrogenoituja rasvoja ja osittain hydrogenoituja rasvoja. Ja jos näitä merkintöjä ei löydy, ei sekään vielä takaa mitään. Miksi transrasvoja sitten käytetään? No siksi, että transrasvoja sisältävien tuotteiden hyllyikä pitenee huomattavasti ja ovat edullisempia kuin luonnolliset rasvat ja sopivat siksi teollisuuden tarpeisiin. Taidanpa ostaa ensi vuoden juhliin kakut ja keksit jo nyt, on sekin huoli sitten poissa. Tanskassa transrasvat ovat kiellettyjä ja ihmisten yleinen terveys on asetettu teollisuuden etujen edelle. USA:ssa pikaruokaketju joutui vaihtamaan transrasvaa sisältävän öljyn terveellisempään vaihtoehtoon. EU:ssa kuolee noin 50 000 ihmistä vuosittain sydäntauteihin transrasvojen

vuoksi. Australiassa transrasvat poistettiin margariineista 1996. Californiassa Iso Arska sääti lain, joka kielsi transrasvan ja sokerin höyryisten uusien pikaruokaravintoloiden perustamisen. Terminaattorilla on munaa muuallakin kuin Hollywoodissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä transrasvojen saanti on merkityksettömän vähäistä Suomessa. Mitä mieltä sinä olet? THL:n sivuilta ei löydy määritelmää transrasvoille. Mihin tuo virallisen tahon uhkarohkea ajatus perustuu? Onko ”Moskova” (elintarviketeollisuus) liian lähellä? Jari Rossi Keittiömestari

1. a (Äänekoski-mitalilla palkittu Lindeman lauloi Tenavatähdessä Unto Monosen tangon Satumaa) 2. c (vuonna 2006 lakkautettu Parantalan koulu tarjoaa nykyisin juhla- ja kokouspalveluja nimellä Kaislanranta) 3. d (Silvennoinen on Rannan ohella ainoa valmentaja, joka on nostanut Huiman miehet koripallon pääsarjaan) 4. b (1997 valmistuneen kirkon suunnitteli Timo Suomalainen) 5. d (mm. avojalkafutikseen keskittyvä seura on perustettu tänä vuonna) 6. d (kolmen miljoonan juustokilon tekemiseen Rotkolassa kuluu 14 miljoonaa litraa) 7. a (selluloosan jatkojalostus sai uudet mittapuut Äänekoskella vuonna 1992) 8. b (liki 300 kierroksen bingorupeama kesti 99 tuntia) 9. c (Keitele Jazzista tuli valtakunnan virallista festarieliittiä vuonna 1997) 10. b (2004 traktoritehtaan Kone Oyj:ltä ostaneen pörssiyhtiön nimi on AGCO)

15 · 2011

| Ä ks

Yksityishenkilöiden ilmoitukset

-50 %

Seuraava ÄKS 12.10. www.aksa.fi

ä Ks

| 15

· 2 011

TALONÄYTÖS to 29.9. SÄÄSTÄ TUHANSIA! Hyödynnä talvietu muurametalot.fi

Kuva ei ole näytöskohteesta.

HAUKKAMÄKI A-121-4 Huoneistoala: 121 m2 Valmis koti Mukana myös: Puustelli -keittiöiden asiantuntija, sekä

Paikalla projektipäällikkö Kari Lahtinen p. 0400 548 778

Näyttö to 29.9. klo 17 - 19 Osoite: Lehtoranta 14, 44200 Suolahti Opastus Äänekoskentieltä. Lisätiedot kohteesta: www.muurametalot.fi