ÄKS nro 12 by ÄKS-lehti

Ä ä n e k o s k e n k a u p u n k i s a n o m a t N R o 1 2 · 1 7. 8 . 2 0 1 1

Telakkakadun remontti puhuttaa s. 3

Koiviston taiteilija-ateljee s. 17

Turvas-Inski kosketeltavana s. 19

Joka kotiin Äänekoskella | www.äks.fi | Jakelu 10 000

Pojat ovat poikia... S

ami Viikillä ja Jarkko Hyvärisellä ja muilla RC-kerhonaktiiveilla on ollut hieno kesä takana. Toukokuussarakennettiin Äänekoskelle Römmille kerhon oma rata talkoovoiminja siitä lähtien RC-harrastajat ovat saaneet pöristelläradio-ohjattavilla autoillaan lämpimissä keleissä. - Ehkäliiankin lämpimissä, Viik ja Hyvärinen naurahtavat. Aurinkoisena elokuun iltana radalla kilpaillaan kerhon keskenhyvässä hengessä. Osallistujia on nuorista pojankoltiaisista hieman vanhempiin. Hyvärinen ja Viik aloittivat RC-harrastuksen 80-luvulla, mutta harrastukseen tuli pitkä tauko. Myös Koskelan RC-kerho vietti hiljaiseloa pari vuotta, kunnes Viikin aloitteesta kerho elvytettiin vuosi sitten. Miehet hurjastelevat nyt RC-autoillaan SM-tason kilpailuissa. -Kilpailuissa on hyvä tunnelma ja jännitys korkealla, Hyvärinenkuvailee. Harjoitusradalla saatetaan kaverin auto puskea maaliin, kun kaverin auton akku simahtaa. Näinkö kaveria autettaisiin myös kilpailuissa? - EI, sanovat Viik ja Hyvärinen

yhtäaikaa. Äänekosken kaupunki on antanut Römmillä olevan alueen kerhon käyttöön viideksi vuodeksi ilmaiseksi yhdellä ehdolla: radalla ei saa ajaa polttomoottoreilla varustetuilla RC-autoilla, vaan pitää ajaa sähkökäyttöisillä. Polttomoottorit pitäisivät liikaa melua. Viik kehoittaakin ennen ensimmäisen RC-auton hankintaa kysymään neuvoa kerhon jäseniltä. Kerholaiset antavat mielellään vinkkejä uuden harrastuksen aloittamiseen. Harrastuksen voi vielä aloittaa, vaikka syksy lähestyykin. Talveksi kerho siirtyy Hirvaskankaan Spektrille. Laura Lilienkampf

12 · 2011

| Ä KS

Vierelläkulkija Tapani Kujala

12/2011

Kappalaisen lähtösaarna kuullaan 21.8.2011.

Seuraava ÄKS ilmestyy 31.8.2011

Muistatko, kun Kimmo Kinnunen voitti MM-kultaa

Toimittajalta Marjo Steffansson

X12

"Kesän aikana tuli ilmi kaikenlaista", murehtii tilapalvelupäällikkö Marko Moisio.

Susi vai ei? Telakkakadun koulun remontista on syntynyt kova poru. Porrokki uskoo, että ongelmista selvitään.

elakkakadun koulun remontti ei ole sujunut kuten piti. Kaupungin tilapalvelupäällikkö Marko Moisio kertoo, että "kesän aikana tuli ilmi kaikenlaista". - Porrokki ei käyttänyt urakkasopimuksen mukaisia, tehdasvalmisteisia sääsuojauksia. Virheiden vuoksi esimerkiksi villaeristeet ja sokkelirakenteet ovat päässeet kastumaan. Lisäksi turvallisuus alueella on ollut uhattuna puutteellisten suoja-aitojen vuoksi, Moisio listaa. Asioiden vieminen eteenpäin Rakennusliike Porrokki Oy:n kanssa on Moision mukaan vaatinut lukuisia kirjallisia huomautuksia. - Uskon kuitenkin, että virheet saadaan korjattua ja remontti valmistuu ajallaan. Koulun pitäisi olla valmis vastaanottamaan muun muassa viheralueiden yläasteikäiset ensi vuoden syksyllä. Rakennusliike Porrokki Oy:n toimitusjohtaja Pekka Porrassalmi myöntää osan ongelmista. Osasta hän syyttää tilaajaa eli

äks

| 12

· 2 011

kaupunkia. - On kuitenkin liian aikaista väittää, että remontista tulee susi. Kyse on paljon väärinymmärryksistä, Porrassalmi katsoo. - Ruokalaosan toteutimme meidän tavallamme ja se onnistui erinomaisesti. Tilaaja vaati toiseen siipeen kuitenkin erilaisen suojauksen. Tässä vaiheessa en kuitenkaan haluaisi aukoa keskeneräisiä asioita enempää. Myös Porrassalmi uskoo, että projekti saadaan toki valmiiksi, mutta valmistumisajankohdan suhteen hän jättää pienen varauksen. - Asiat pitää laittaa kuntoon järjestyksessä ja yhteisymmärryksessä. Ongelmat pitää ratkaista ripeästi, mutta aikatauluhössötykseen ei pidä lähteä mukaan. Ongelmien syy on Porrassalmen mukaan itse koulu. On osoittautunut, että vanha rakennus on yllätyksiä täynnä. - Joka päivä on astuttu miinaan. 1960-luvulla rakentamisen taso ei ollut sama kuin tänä päivänä. Ylimääräistä työ-

tä on jo nyt tehty kolmen, neljän kuukauden edestä. Porrokki voitti kilpailun koulun pääurakasta edullisimmalla tarjouksellaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 8,4 miljoonaa euroa, josta Porrokin osuus on 5,29 miljoonaa. Terho Vuorinen

änekosken kaupungin tekemän tutkimuksen mukaan tänne muuttajien porkkana on tontti tai asunto. Yllätykseksi osoittautui se, että työpaikan vuoksi ei muuttoautoa tilattu. Äänekoskella on valtakunnan keskitasoa hieman alhaisemmat asuntojen hinnat ja tarjonta ja kysyntä kohtaavat. Tontteja on tyrkyllä ja varsinkin rantatontit menevät vilauksessa. Palvelu pelaa, täällä voi harrastaa, välimatkat ovat lyhyitä ja lentokenttä nurkilla. Jos on tarvetta kauas pääsee ja nopeasti. Maisema on keksisuomalaisen maiseman prototyyppi: kaunis, kumpuileva ja puhdas. On vettä, traktoreita, kulttuuria ja urheilua. Kaikki samassa paketissa. Täällä asuvaa tutkimuksen tulos ei yllättänyt. Entä jos on paluumuuttaja, niin mitkä syyt vetivät takaisin? Loistava lapsuus ja nasta nuoruus. Ja kun on palannut, huomaa, että aika ei ole muistoja kullannut. Xsukupolvi kasvatti juurensa seluntehtaan käryssä ja vaneritehtaan varjossa, kokeili siipiään maailmalla ja palasi takaisin. Ei maitojunalla, vaan siksi, että täällä oli yksinkertaisesti nastaa, ja on - edelleen.

Vakio pals tat: Av aus & H a r a k k a

K a l ent e r i 1 0 X pi X

Legenda & Äk s y mi es 2 2

Hä? -Homeiset bänditilat?

Avaus

Maalaismaisemaa

Ari Järvinen Keijo Hytönen

Kotimaiset sienet ja marjat kunniaaan Elämme taas sitä vuoden aikaa, jolloin luonto tarjoaa runsaasti antimiaan. Mustikka ja pääosin vadelmakin on jo satonsa antanut. Herukoitten poiminta-aika on parhaimmillaan. Puolukoiden ja karpaloiden kypsymistä joudumme vielä hetken odottelemaan. Sienistä ainakin kantarellia on löytynyt hyvin. Muitakin sieniä pitäisi kaiken järjen mukaan tulla hyvin, ellei sitten heinäkuun kuuma jakso tärvellyt tulevaa sienisatoa. Meillä kaikilla on oikeus kerätä näitä arvokkaita luonnon antimia, Mutta osaammeko me arvostaa niitä tarpeeksi. Monissa maissa ei tällaista mahdollisuutta ole olemassa kuin meillä täällä Suomessa. Miettikäämme millaisia vesiä, mehuja ja hilloja kannamme kaupasta kotia. Pääosin veden lisäksi niissä on paljon sokeria, väriainetta, esanssia ja erilaisia teollisesti tuotettuja makujäljitelmiä. Kukaan mainosmies ei ainakaan voi väittää, että ne ovat terveellisiä. Juodessamme näitä ja roskaruuan lisäksi lihotamme itsemme niin, ettemme löydä kaupasta enää sopivia vaatteita päällemme. Varsinkin lapsiperheiden, jo taloudellista ja terveydellisistä syistä kannattaisi poimia ja säilöä enempi näitä arvokkaita luonnon antimiamme. Tämä tulisi tavaksi ja lapset oppisivat sitten myöhemmässäkin iässä näitä käyttämään. Henkilökohtaisesti minulla on ollut tilaisuus seurata läheltä thaimaalaisten marjanpoimintaa täällä Suomessa. Silmiin pistävää on miten ahkeria he ovatkaan. Heillä on mahdollisuus tienata täällä rahasumma, joka vastaa monen kuukauden palkkatasoa heidän kotimaassaan. Älkäämme olko heille kateellisia sillä he tarvitsevat rahaa elääkseen ja hankkivat sen ahkeruudella. Marjoja riittää kaikille meillekin, jos vain käymme niitä keräämässä.

Harakka

Ekologinen rakentaminen – helppo juttu

Rakentaminen on kehittynyt. Suunnittelijana olen huomannut, miten erikoista osaamista monella rakentajalla on. Väittäisin, että yksi syy sille on Internet. Rakentaja voi halutessaan löytää paljon tietoa, jota ennen ei ollut saatavilla. Varsinkaan nopeasti, sillä rakentaja ei kerkiä juosta kirjastoissa ja eri rautakaupoissa keräämässä asiaan liittyvää tietoa. Ekologista rakentamista on tänään helppo toteuttaa niin halutessaan. Ekologinen rakentaminen tulisi huomioida rakennuksen elinkaarta ajatellen. Elinkaari alkaa jo suunnitteluvaiheessa, kun päätetään minkälainen talo tehdään. Lämmitys ja ilmanvaihto ovat teknisiä asioita, joita miettiessä 50 tai 100 vuoden aikajaksolla saa niille uuden hinnan. Ekologisesti ajatellen ostohinta ei ole tärkein kriteeri, vaan se, miten luonnonvaroja käytetään ja säästetään. Rakennuksessa ei näy esimerkiksi mistä rakennusmateriaalit on hankittu. Kaukaa haettu tuote kuluttaa kuljetuksen aikana luonnonvaroja. Lisäksi valmistusmenetelmä vaikuttaa tuotteen valmistuksenaikaisiin energiankulutukseen. Ekologisuus on siis vihreyttä, meidän tulee miettiä parempia ja kestävämpiä ratkaisuja. Jos tuntuu hankalalta ajatella ekologisuutta, voimme ratkaista asian tekemällä vaihtoehtoja ja laskea, mikä ratkaisu on pitkän päälle päästöttömin, energiaa säästävin ja myös taloudellisin. Siitä syntyy ekologisuus. Kyseessä ei ole pikkujuttu. Jos sähkölämmityksen valinta on edullinen (esim 10 000 Eur) ja maalämpö on kallis (20 000 Eur), hinta kuitenkin muuttuu. Vuodessa lämmityskulut ovat sähköllä 3000 Eur ja maalämmöllä 1000 Eur. Jo kymmenen vuoden jälkeen sähkölämmitys maksaa 30000 Eur/10a ja maalämpö 10000 Eur/10a, eli olemme samalla viivalla. Ekologisesti ajatellen olemme kuitenkin tuottaneet maalämmöllä huomattavasti vähemmän päästöjä ja pyrkineet hidastaan ilmastonmuutosta. Jossain skenaariossa ilmastonmuutos on niin raju, että jo v. 2080 Golf-virta voisi pysähtyä. Se tarkoittaa meille suomalaisille ikitalvea. Vaikka skenaario on hurja, se on otettava huomioon. Lämmitysmuodon valinta rakentamisessa on suuri ratkaisu, mutta pienemmätkin ratkaisut vaikuttavat. Kannattaa etsiä tietoa netin avulla ja asiantuntijoilta kysellen, miten saat rakentamisesta mahdollisimman ekologista. Ekologisuus on kokonaisuus. Onnistunut rakentaminen ei riitä. Meidän tulee myös asua ekologisesti. Hyvin suunniteltua taloa tulee käyttää oikein. Sen vaikutukset ovat rakentamista suuremmat. Ekologisuutta voidaan toteuttaa uusissa rakennuksissa, mutta myös vanhoissa. Kehotan kaikkia miettimään valintojen kautta,. Se on varmaa, että meistä jokainen on ekologinen, sillä kaikessa rakentamisessa ja asumisessa käytämme väistämättä luonnonvaroja. Meidän on vain oltava kekseliäitä miten voisimme tehdä asioita paremmin, luontoa kunnioittavammin. Ari Järvinen Toimitusjohtaja Lamit.fi

Pörssi laskee, eläköön

yviä uutisia, Suomen kansa: Eriarvoisuus vähenee! Tuloerot supistuvat. Suomi on entistä tasa-arvoisempi, parempi ja ajoin aurinkoisempikin maa. Selvä enemmistö on huolissaan eriarvoisuuden kasvusta. Syrjäseudun köyhiä pitäisi auttaa, rikkaiden verotusta sietäisi kiristää. OECD kertoi hiljakkoin, että Suomen tuloerot ovat 30 vuodessa kasvaneet eniten Euroopassa. Sinä aikana hyvätuloisimman viidenneksen tulot kasvoivat yli kaksi kertaa nopeammin kuin pienituloisimman viidenneksen. Ei käy, huutaa kansa. Ja nyt huutoon on vastattu. Koska köyhien tuloja on niin vaikea nostaa, niin rikkaiden tuloja on supistettu. Suomen hallitus ei tietenkään ole ryhtynyt toimimaan, vaan globaalit terhakat markkinavoimat Yhdysvaltain ja Ranskan pankkisektorin johdolla. Pörssikurssien romahdus hyödytti kansan suurta enemmistöä.

Suomalaisista 85 prosenttia ei omista osakkeita. Siitä huolimatta, että kansaa on painostettu, melkeinpä pakotettu pörssipelureiksi. Jos sinulla oli HPY:n puhelin, havaitsit kohta olevasi Elisan osakkeenhaltija. Valtionyhtiöitä oli mahdollista omistaa vain Soneraa tai Fortumia merkitsemällä. Onhan rippilahjoiksi ostettu rahastoja, mutta laajemmin ei ole kansaa saatu karvalakkikapitalisteiksi. Jos ylimääräistä rahaa on vaikkapa peritty, mieluummin on sähköistetty kesämökkiä tai tuoreistettu autoa kuin heittäydytty johdannaiskauppaan. Onneksi. Suomen yksityisestä osakevarallisuudesta 70 prosenttia kuuluu 25 000 ihmiselle. Toisin sanoen rikkaimmalle 0,5 prosentille. Tuon raha-aatelin omaisuus on tämän vuoden aikana supistunut 42 miljardia euroa. Prosenteissa häviö on tuntuva 26. Tämän verran suomalaisten valtaenemmistö on siis rikastunut suhteessa rikkaisiin. Viime viikkojen pörssikurimuksen kuluessa viisi kuudesosaa suomalaisista -

ja muista eurooppalaisista - näki suhteellisen varakkuutensa kohoavan 5-10 prosenttia. Kippis! Tietenkään ei saa olla vahingoniloinen. (Vaikka on se välillä niin kivaa.) Toki osakesyöksy vaikuttaa myös palkansaajaan. Mutta miten? Hyvinä aikoina lopetetaan kannattavia tehtaita ja saneerataan voitollisia yksiköitä voitollisemmiksi. Lama-aikana tuottavaa duunaria ehkä arvostetaankin. Pörssitalouden yhteys kansantalouteen on katkennut. Vähäosaiset eivät siitä ole koskaan hyötyneetkään. Työllisyyskurssilla ei seurata pörssikursseja. Mitattavan talouskasvun yhteys koettuun hyvinvointiin on sekin kiistanalainen. Kansalaisen kannattaa suhtautua talouteen vähintään epäluuloisesti. Moni sanoo, että tuloeroilla ei ole merkitystä; siis suhteellisella rikkaudella tai köyhyydellä. Mutta on sillä. On hyvä, että köyhän lapsi ei näe nälkää. Mutta jos luokan kaikilla muilla on

iPhonet ja iPadit, pienituloisen kakara erottuu. Jos taas kaikki ovat aika köyhiä - kuten Markkamäessä 1960-luvulla - se kaikkein köyhin ei sitä edes huomaa. Jos rikkaat köyhtyvät, ei se tee köyhistä rikkaita. Ei niin. Mutta hei - ei mikään tee köyhistä rikkaita

harakka@txti.net

12 · 2011

| Ä KS

Hä?

Gallup

Homeiset bänditilat?

Syksy tuo tulleessaan halun uudistua ja uudistaa ympäristöään, eli sisustaa kotia. Helpoin tapa tietenkin on vaihtaa verhot, liinat ja matot.

änekosken nuorisotoimi tarjoaa ilmaiset bänditilat nuorisotalo Spotissa ääneseutulaisille nuorille. Suolahdessa on huonompi tilanne. Nuorten Äänekoski -sivustolla kerrotaan, että bänditiloja parhaillaan etsitään Suolahdesta ja että suolahtelaiset ovat oikeutettuja käyttämään muiden asuinalueiden bänditiloja. Ilmoitus on viimeksi päivitetty puolitoista vuotta sitten. Nuorisotoimesta kerrotaan, että heillä ei ole tarjota tällä hetkellä bänditiloja Suolahdessa. Bänditiloista kyselevä ohjataan kysymään tiloista kaupungin tekniseltä puolelta. Kaupungin tekniseltä puolelta vastataan, että he vuokraavat Suolahden kaupungintaloa ja terveyskeskusta bänditilakäyttöön. Siis häh? Suolahtelaiset bändit treenaavat tiloissa, joissa esiintyy sisäilmaongelmia ja jotka eivät näin ollen kelpaa muille. Kaupunki lisäksi kehtaa pyytää vuokraa nuorilta näistä tiloista. Tämä kuulostaa oudolta, etenkin kun muistetaan, että Äänekoskella nuorten bändit saavat harjoitella terveellisessä ympäristössä ilmaiseksi. Nuorisotoimi sanoo, että tiloja on hankala löytää Suolahdesta. He myöntävät, että nykytilanne on epäreilu suolahtelaisia kohtaan ja neuvovat kysymään tilanteesta tekniseltä puolelta. Tekninen

puoli vastaa, että nuorisotoimen vastuulla on sopivien bänditilojen löytyminen Suolahdesta. Kumpikin puoli tuntuu nostavan kädet ylös asian suhteen. Suolahtelaisbändi kertoo Äksälle harjoittelevansa Suolahden vanhassa terveyskeskuksessa. Tiloja sanotaan pieniksi ja homeenhajun leijuvan ilmassa. Päänsärky tulee aina tunnin harjoittelun jälkeen. Yhden bändin jäsenellä on astma. Bändi kertoo, että kaupunki on sanonut harjoittelun tapahtuvan omalla vastuulla. Tekninen puoli vahvistaa, että harjoittelu tapahtuu tosiaan omalla vastuulla. Bändiltä pyydetään 30 € kuukaudessa terveydelle haitallisista tilojen käytöstä. Kukaan ei tunnu ottavan vastuuta suolahtelaisbändien epäedullisesta asemasta. Tilanne tuntuu olevan hieman sekava, kun osapuolet heittelevät palloa toisilleen. Laura Lilienkampf

Fuusiosopimus päättyy vuodenvaihteessa

Tarkastaja Kimmo Häkkinen ja vesistötarkastaja Petteri Kemppi.

Syvä Suokki Mystinen vene kiemurtelee Suolahdessa Suojärvellä, ja kyydissä istuu kaksi päivettynyttä miestä. Veneestä pilkottaa antennia ja jos minkälaista härveliä. Onko kyseessä ghostbusters? - Kartoitettiin järvi ja luodattiin syvyydet, naurahtaa Kimmo Häkkinen ELY-keskuksesta. Suojärven syvyyttä on spekuloitu huoltoasemilla ja veneenkokassa. Villeimmät veikkaukset ovat yltäneet jopa liki 30 met-

riin. Juuri luodattu Suojärvi on syvimmillään 12,5 metriä. - Yleensä alle 50 hehtaarin järvet ovat matalia, mutta kyllä tämä järvi on ihan niitä Suomen syvimpiä kokoluokassaan, kalkuloi Petteri Kemppi.

Uuden Äänekosken taival on kestänyt pian viisi vuotta. Se merkitsee sitä, että vuodenvaihteessa päättyy myös fuusiosopimus, joka piti sisällään muun muassa kaupungin henkilöstöä koskeneen työsuhdeturvan. Apulaiskaupunginjohtajan Heli Möllerin mukaan sopimuksen päättyminen ei tuo suuria muutoksia henkilöstön tilanteeseen. Hallinnon rakenne on keventynyt luonnollisin keinoin. Sosiaali- ja koulutoimessa väkeä on palkattu lisää.

äks

| 12

· 2 011

Katri Heinänen -Kyllä mä jossain määrin vaihdan sisustusta aina vuodenaikojen ja juhlapyhien mukaan. Oikeastaan menee välillä tapetitkin vaihtoon. Viimeksi tänä keväänä talo sai uutta ilmettä, kun makuuhuoneremontin vuoksi piti vaihtaa samalla kertaa myös matot ja verhot..

Satu Parviainen - En oikeastaan muuta sisustusta kuin jouluksi. Mulla on kyllä paljon leikkokukkia ja viherkasveja, jotka vaihtuvat tietysti kausien mukaan ja sitä kautta tuovat vaihtelua kotiin.

Terho Vuorinen

Marjo Steffansson Pirjo Kovanen - Eilen juuri vaihdoin keittiöön vähän syksyisemmät verhot. En kuitenkaan tee mitään erityisen suuria muutoksia, välillä vaihdan verhoja, mattoja ja tyynynpäällisiä.

Äänekoskelle ei muuteta työn perässä Äänekosken kaupungin touko-kesäkuussa teettämä tutkimus osoittaa, että Äänekoski on kohottanut imagoaan kolmen vuoden takaisesta selvityksestä. Innolink Research Oy:n tekemässä tutkimuksessa haastateltiin 400 Äänekoskelle ja sieltä pois vuosina 2008-2010 muuttaneita henkilöitä. Yllättävintä tutkimuksessa oli, että vain noin puolet tulomuuttajista työskentelee Äänekoskella. Kaupungin perusajatuksena on ollut se, että Äänekoskelle muutetaan pääsääntöisesti työn perässä. Kuitenkin juuri valmistunut tutkimus kääntää oletuksen päälaelleen. Ratkaisevin tekijä muuttopäätöksessä oli edullisen ja sopivan asunnon löytyminen. Tulomuuttajista 58 % ilmoitti tämän

ÄKS selvittää Äänekosken kaduilla, seuraako kotien sisustus vuodenaikoja ja miten pitkälle muutosbuumin huumassa mennään.

tärkeimmäksi syyksi. Muita tekijöitä olivat valmiit ystävä- ja sukulaisverkostot Ääneseudulla. Muuttajat tahtovat enemmän palveluita ja erikoisliikkeitä Ääneseudulle. Kaikkein tyytyväisimpiä palveluiden suhteen olivat lapsiperheet. Parin viime vuoden aikana kaupunki on satsannut markkinointiin ja se koetaankin tulomuuttojien keskuudessa myönteiseksi. Myös Ääneseudun tonttitarjonnan koetaan parantuneen niin lukumäärältään kuin laadultaankin. Laura Lilienkampf

RÄKS! Toimituksemme edustajan kesälomamatkan yksi kohokohdista oli Rääkkylä. Olo oli heti kotoinen, kun kunnanrajalla lomailijaa toivotti tervetulleeksi tutunoloinen vaakuna. Toimittajamme päässä välähti ajautus uuden lehden perustamista Rääkkylään. Nuorekkaan ja räksyttävän lehden nimi olisi: RÄKS

Marjaana Kuittinen Muutan sisustusta vuodenaikojen mukaan. En ole vielä ehtinyt aloittaa tämän syksyn uudistusta, mutta olen suunnitellut sinistä sisustusta kesän vaaleanpunaisen jälkeen. Värit näkyvät verhoissa, matoissa ja kynttilöissä.

Pikakelaus

KUNTALIITOS: Äänekosken työssäkäyntialueeseen kuuluva Konnevesi on menossa yhä vahvemmin Laukaan syliin. Kuntien hallitukset ovat esittäneet yksimielisesti kuntaliitosselvityksen tekoa. PUUKARTELLI: Kaupunki lähtee mukaan selvittämään, voiko metsäyhtiöiltä periä takaisin puukartellista aiheutuneita myyntitappioita. Vuosina 1997-2004 voimassa ollut kartelli vei Äänekoskelta mahdollisesti jopa 250 000 euroa.

Maija Piitulainen oikealla ja vasemmalla.

Murheellinen monumentti

uolahden kaupungintalo nököttää murheellisena piittaamattomuuden monumenttina. Talon käyttöaste on ajettu alas, ainoastaan Suolahden kameraseura, pursiseura ja bändit käyttävät tätä kulttuurihistoriallisesti arvokasta kiinteistöä. Arvokkuus ei rajoitu pelkästään seiniin. Talossa on korvaamattomia, Suolahden kaupungin aikoinaan hankkimia taiteita, huonekaluja sekä lahjana saatuja pöytästandaareja. Huolestuttavan pöyristyttävää on se, ettei näitä hankintoja arvosteta. Tällainen johtopäätös on helppo vetää, kun astuu peremmälle. Kaunis valtuutosali taiteineen, lamppuineen ja kaluineen ovat lähes kaikkien kulkijoiden saavutettavissa. Asiassa ei sinänsä ole mitään pahaa, mikäli kontrolli pelaisi. Seiniltä katsovat tilanteesta huolestuneen näköiset kauppalan- ja myöhemmin kaupunginvaltuuston puheenjohtajista maalatut muotokuvat: August Koskinen, Kalle Helander, Simo Holopainen, Veikko Halonen ja Maija Piitulainen. Ainoa elossa oleva puheenjohtaja on järkyttynyt. - Tämä on suorastaan halveeraavaa! Tällainen ylimielisyys ottaa päähän. Tuntuu, että talon menneisyys ja historia on menettänyt merkityksensä. Kaupunki ei ole ilmeisesti köyhä, koska antaa tällaisen kiinteistön mennä tähän jamaan. Nämä nimekkäiden taiteilijoiden tekemät työt ja omaisuus ovat kaikkien kuntalaisten yhteistä omaisuutta, ja näitä pitäisi vaalia kunnioittavasti, murehtii Maija Piitulainen. Ystävällisesti taloa esitellyt kiinteistönhoitaja Henri Ahola kertoo paloturvallisuuden olevan syy, miksi ovet ovat kulkijoille avoimet. Jos bänditiloissa syttyy tulipalo, pitää poistuminen turvata pääoven kautta. Valtuustosali ja taiteet osuvat tälle reitille. Tihutöiltä ei ole vältytty. Jauhesammutin on tyhjennetty valtuustosaliin ja erästä lahjoitusta on yritetty polttaa sytkärillä.

Syt käri n n uo l

istoesine mu

Marjo Steffansson

Suolahden kaupungintalo: rakennus tehtiin arkkitehti Toivo Salervon piirustusten mukaisesti alun perin kansakouluksi vuonna 1927. Se rakennettiin samalle tontille vuonna 1905 valmistuneen puisen koulurakennuksen viereen. Rakennus oli paikkakunnan kokoon nähden suuri ja näyttävä, 1920-luvun klassismia edustava kaksiosainen, rapattu tiilirakennus. Vuonna 1953 rakennus muutettiin kaupungintaloksi. Samalla talon toiseen päätyyn tehtiin pieni harjakattoinen laajennusosa.

ÄKS teki päivän hyvän työn. Siirrätti kiinteistönhoitajilla jäljellä olevan arvokkaan pronssimitalikokoelman, sekä bänditiloihin viedyt valtuustosalin tuolit lukkojen taakse.

TIEDÄKS:

Museonjohtaja Pekka Soininen parkaisee: - Minä olen ymmärtänyt, että taideaarteet on viety visusti talteen! Minulle on kerrottu, että ne on siirretty vanhaan kassakaappiin. Eikö muka ole? Valtuustosali itsessäänkin on älyttömän hieno, oman aikakautensa tuote. Jos minä haluan mennä sinne, pääsyni tehdään vaikeaksi, olemme Marjo Aholan kanssa olleet jo pitkään huolissamme tästä piittaamattomuudesta. Maija Piitulainen on sitä mieltä, että taulut kuuluvat seinälle ei piiloon. Valvonta pitäisi saattaa tasolle, joka takaisi aarteiden turvallisuuden. - Sitäpaitsi kauniissa salissa voisi järjestää vaikka mitä. Vastuunkantajien olisi aika herätä, ja toimia. Kulttuurijohtaja Matti Virtanen on samalla linjalla. - Jos talo ja valtuustosali olisi sellaisessa käytössä, jossa lieveilmiöiltä vältyttäisi, muotokuvat olisivat seinällä paikallaan. Nyt vaikuttaa siltä, että maalaukset olisi varastoitava hyvin. Olisiko niiden aika olla esillä joskus näyttelyssä, tiedä häntä. Tällä hetkellä muotokuville ei ole järkevää sijoituspaikkaa, jossa olisivat kaupunkilaisten ihailtavana.

TERVEYSASEMA: Rahoitusjohtaja Jouko Salonen on liittynyt ryhmään, jonka vastuulla on arviolta 22-23 miljoonaa euroa maksavan uuden terveysaseman suunnittelu. Rakennustöihin on määrä päästä ensi vuoden aikana. KINNUSET: Keihäsperheessä on SMmitalisteja nyt kolmessa polvessa, kun Jami heitti viikonloppuna 16-vuotisten hopeaa Jyväskylässä ennätyksellään 64,46. JOUKKOLIIKENNEKYSELY: KeskiSuomen ELY-keskus kyselee joukkoliikenteen käytöstä. Keski-Suomen elysivuille voi klikkailla osoitteen www. ely-keskus.fi kautta. UUSIA KATUJA: Suolahden Lehtorinne saa uusia katuja.Tekninen lautakunta päätti aloittaa Lehdonkadun ja Lehdonkujan rakentamisen tänä vuonna. YLEISURHEILU: ÄU:n Henna Ritanen työnsi 14-vuotisten SM-hopeaa Varkaudessa. Kiekossa hän sai pronssia. Urhon Erik Siponen heitti moukaripronssia. PAINONNOSTO: Huiman Eveliina Hytönen saavutti kaksi hopeamitalia nuorten SM-kisoissa yli 75-kiloisten sarjassa. KORIPALLO: Huiman miehet menettivät parhaan kotimaisen pelaajansa Sami Mäntymaan Säynätsalon Rientoon. Naisjoukkueella menee paremmin, sillä maajoukkueessakin pelannut Maiju Bland (e Pekkarinen) teki vuoden jatkosopimuksen. KALEVAN KISAT: Riia Ahonen oli paras ÄU:lainen Kalevan Kisoissa. Ahonen kolmiloikkasi viidenneksi. Eveliina Hovinen oli pituudessa kahdeksa

12 · 2011

| Ä KS

Ruokasaarnaaja

apsena kadehdin usein niitä perheitä, joilla oli aina jotain syödäkseen ja säännölliset ruoka-ajat. Näissä perheissä ruokaa teki äiti. Meillä ruokaa teki isä, silloin kun sattui olemaan kotona. Ja usein ei ollut. Silloin oli pakko oppia tekemään ruokaa itse ja en ollut edes teiniiässä. Myöhemmin haaveilin miltä maistuisi oman äidin tekemä ruoka siellä kotona, keittiön lämmössä yhdessä nautittuna. Sitä aikaa ei tullut. Mutta ei hätää, ruokateollisuus on tullut avukseni ”äidin” kera. Nyt minäkin saan nauttia äidin tekemää ruokaa. Ei muuta kuin kauppaan valitsemaan äidin ”rakkaudella” tekemiä tuoksuvia, puhtaista raaka-aineista tehtyjä maukkaita kotiruokia. Mutta hetkinen, mietitäänpä. Äitihän on töissä siellä suuressa ”keittiössä” ja tekee meidän kaikkien ruoat. Miten äiti ehtii tekemään ne kaikki lihapullat, keitot, pitsat, kiusaukset, laatikot, hampurilaiset jne. Kyllä äidin täytyy olla ahkera. Ei kai se äiti mikään kone ole? Äidin keittiössä täytyy olla töissä kyllä monta äitiä. Keittiössä voisi ihan vaan tasa-arvon vuoksi olla töissä muutama isä. Ehkä he tekisivät toisenlaista ruokaa. Ruokateollisuuden markkinoista huolimatta en ole löytänyt kaupoista äidin tekemää ruokaa, ainoastaan isoäidin lihapullat ja mummon muusin. Niissä muissa valmisruokapaketeissa kun ei lue, että tämä on äidin tekemää. Mutta äitihän se on isoäitikin. Isoäidillä ei ollut aikoinaan lihapullia tehdessään käytössään broilerin nahkaa, jänteitä, rustoja, kamaraa, luumurskaa, repullinen lisäaineita ym. mukavaa, mutta siitä huolimatta ne maistuivat hyvältä. Sen sijaan nykyajan äidillä on nuo kaikki raaka-aineet käytettävissä. Äidin keittiö haluaa olla alansa edelläkävijä, pitää huolta asiakkaistaan ja toimia kannattavasti. Äidin keittiö tukee suo-

äks

| 12

· 2 011

malaista ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota, eli paljon hiilihydraatteja, ”terveellisiä” rasvoja (kasvirasvat). Lisäaineilla äiti varmistaa, että ruoka säilyy. Ruoalle voitaisiin myöntää jo vuoden takuu. Lisäksi ”äidin ruoka” pitää matkailusta. Puhtaat raaka-aineet poimitaan Lappia myöten, lähetetään sen jälkeen etelän keskusvarastoihin ja palautetaan sitten kyllästettyinä takaisin pohjoiseen. Matkailu avartaa. Äidin keittiö valmistaa lähiruokaa suomalaisille kuluttajille. Nykyajan äiti on moderni businessnainen ja hänen lihapullissaan ei saa käyttää lihaa, koska se on kallista ja sitä paitsi epäekologista. Äidin keittiön tunnuslause on ollut jo yli 50 vuoden ajan ”Puhtaasta luonnosta hyvää valmista ruokaa helposti”. Kyllä nykyäideillä on helppoa, kun ei tarvitse hengailla keittiössä. Riittää, kun jossain nurkassa on mikro johon voi työntää valmisruoan sisään, säätää aika krematorioon ja Voilá! Mikä parasta: sen ”ruoan” voi tehdä jokainen sitten, kun töiltään, harrastuksiltaan ja muilta menoiltaan ehtii. Äidin ei tarvitse enää huudella ketään syömään eikä liioin hermoilla ruoka-ajoista. Riittää, kun liimaa jääkaapin oveen lapun kertomaan mitä ”äidin tekemää ruokaa” kukin voi omatoimisesti lämmittää. Näin äidin kädet eivät ole sidotut keittiöön, joten harrastuksille jää runsaasti aikaa. Teks-

tiviestillä sitten voi kysellä lapsilta päivän kuulumiset. Seuraavassa elämässä ehkä haluan olla äiti. "Ruumiille on tarjottava jotain hyvää, jotta sielu haluaa asua siellä." (Winston Churchill) Jari Rossi

Arjen parantaja V

alaisimia, kalusteita ja tekstiilejä tuottava Doctor Design Oy on suomalaisen sisustamisen omaperäinen ja itsenäinen tunnelmantekijä. Doctor Designin tuotteissa ilmaisu, mukavuus ja toimivuus yhdistyvät saumattomasti. Sumiaisissa syntyneen, Mämmellä ja Asemakadun koulussa ala-asteen, Suolahdessa ylä-asteen ja lukion käyneen Petri Vainion suunnittelemat valaisimet ja huonekalut valmistetaan Suomessa ja myydään ympäri maapalloa. Vihijärveltä Aholan tilalta juurensa kasvattanut Petri Vainio kertoo suunnittelun pohjana olevan kokonainen elämän historia. - Sain kotoa arvomaailman, kokemuksia ja osaamista. Kun on maalta lähtöisin, oppi tiettyjä kädentaitoja. Jo lapsesta saakka oon ollut kiinnostunut ja utelias.

Ensimmäiset esteettiset elämykset tulivat kotoa. - Muistan, kun katsoin Aholassa tuolia, ajattelin, että joku miettinyt miltä se näyttää. Se oli jännittävä elämys tajuta, että ihmiset miettii ulkonäköä ja pistää omaa luovuuttansa peliin. Aholan tilalta tuli matkaan muutakin: rehellisyyttä ja aitoutta. Pelkistetty muotoilu näkyy Vainion töissä. - Se on tärkeää, että suunnittelemani esineet kestävät aikaa - jopa muodin vaihtuessa. Valaisimet ja huonekalut ovat hyvin tehtyjä laadukkaista materiaaleista. Ne pitävät kiinnostusta yllä muotisuuntienkin läpi. Ennenvanhaan osattiin korjata tavaroita ja hankittu päälystakki kesti puoli elämää. - Toivottavasti senkaltainen suhtautuminen tavaraan palaa vielä joskus takaisin. Siirrytään kertakäyttökulttuurista kestävämpään. Petri Vainion valaisimissa tekstiilit ovat kotona huollettavissa, pestäviä ja silitettäviä. Ekologisuus otetaan huomioon jo materaaleja valittaessa. - Tekstiili on aistillinen materaali, siitä löytyy kuosin lisäksi kokonainen kulttuurihistoria. Ruusamummo kehräsi villaa ja kuotoi kankaita. Olin lapsena mukana näissä hommissa.

”

Lääkärit hoitavat ihmisiä, arkkitehdit ja muotoilijat parantavat ympäristöä; Doctor Design parantaa arkea!

Lue lisää Petri Vainiosta myöhemmin ilmestyvässä Kosketuksia-sarjassa. Marjo Steffansson

Sähkötyöt pientaloihin

ÄÄNESEUDUN SÄHKÖISTYS OY · Asennus · Tarvikkeet · Suunnittelu

040 745 2260

12 · 2011

| Ä KS

Tänään tapetilla Nostalgiaa seinille

Naiset tapetoi

Väristä ja Tapetista kerrotaan voimakkaiden värien ja isojen kuvioiden olevan kuuminta hottia. - Tapettien maahantuojia on paljon ja jokaisella valtavasti mallistoja. Hasteellisinta hommassa lienee sen mieleisen kuosin löytäminen. Tapettiboordit ovat out. Muoti kiertää, joten kyllä niidenkin aika on taas kohta tapetilla, tietää myyjä Tapio Hokkanen. Myös mielenkiinto vanhoihin malleihin on herännyt. Esimerkiksi Tapettitalon mallistosta löytyy historiallista tyyliä, rauhallisia sävyjä, tyyli- ja perinnetapetteja, 1970-luvun psykedeliaa ja lasten rakastamia iloisia eläintapetteja mm. Birger Kaipiasen, Tapio Wirkkalan ja Ritva Kronlundin suunnittelemina. - Nostalgia elää tapeteissa. Remontoidessa saattaa vanhan tapetin alta löytyä tukku vielä vanhempia tapetteja, joista saattaa saada inspiraation. Paperitapetit sopivat hyvin ekologiseen rakentamiseen. Tämänpäivän paperitapeissa on kevyt akryylipinta, joka helpottaa puhtaanapitoa. Kuitutapetti on kuitenkin se yleisesti kysytyin. Se on helppo asentaa, sillä liisteri levitetään suoraan seinäpinnalle. Fototapetit eivät osoittautuneet muotioikuksi. - Kuvia on joka lähtöön: maisemista julisteenomaisiksi kuviksi. Myös omasta valokuvasta pystytään valmistamaan yksilöllinen tapetti. Maalaus- ja tasoitetapetti ovat remontoijan helpotus. Tasoitetapetin sileä pinta mahdollistaa maalauksen tai tapetoinnin. Rapatulle seinäpinnalle tai tekstiili- ja lasikuitutapetin päälle tapetoitu tasoitetapetti tekee pinnasta tasaisen varsinaiselle tapetoinnille tai maalaukselle. Maalautapetti on valmistettu polyesterikuidusta, on allergiavapaa ja hengittävä. Sen voi kiinnittää seinään tai kattoon, ja erilaisia pintoja on valikoimissa runsaasti.

- Tapetointi ei ole ydinfysiikkaa, totesi naisduo tapetointiurakan päätteeksi. Alkuvalmistelut koettiin tärkeäksi työn edetessä. -Ei turhaan toitotettu luotilangalla tehtävää aloitusviivaa. Jos alku olisi lähtenyt vinoon, olisi vinous kertautunut työn edetessä. Viikonlopuksi vuokrattu tapetointipöytä osoittautui oivalliseksi viiden euron investoinniksi. Ergonomian lisäksi se helpotti tapetin leikkaamista oikeaan mittaan, ja liisteröintä. - Pinkiksi värjätty liisteri oli myös kätevää. Näki, mihin liisterin oli levittänyt, ja kuivuessaan väri katosi. Yhden pizzan, useiden radiosoittojen ja muutaman pienen paniikin jälkeen huone on tapetoitu. Lopputulos – loistava. Kun innostuu niin onnistuu.

Marjo Steffansson

äks

| 12

· 2 011

Eilen tänään

Tapaht umat

Tapahtui 28.8.2004 Lappeenranta

Keskiviikko 17.8.

VPK:lle kunniaa

■■ Klo 18. Kekkonen, Bach ja Buxtehude Urkukonsertti Suolahden Kirkossa. Hannu Taanila, puheet ja Markku Mäkinen, urut. Vapaa pääsy, konsertin ohjelmaesite 10 €.

Lauantai 20.8. ■■ Maaliskuussa 2004 sattunut, 23 henkeä vaatinut Konginkankaan bussiturma järkytti koko valtakuntaa. Moni lamaantui hädän hetkellä, mutta pelastustyöntekijät olivat toista maata. Konginkankaan ja Äänekosken vapaaehtoispalokunnat saivat alan vuosijuhlassa kunniamaininnat ammattimaisen toimintansa ja saumattoman viranomaisyhteistyön vuoksi. Suomen Sopimuspalokuntien liitto piti molempia palokuntia esimerkkeinä erinomaisesti toimivista vapaaehtoisjärjestöistä.

Tärkeitä päiviä 17.8.-31.8. 19.08. Maailman humanitaarisen avun päivä (YK) 20.08. 70 vuotta opaskoiratoimintaa 23.08. Orjakaupan lakkauttamisen muistopäivä (YK)

■■ Klo 10-12 Hengellinen toritapahtuma "Usko arjessa". Puheita,musiikkia ja rukousta. Järj. Äänekosken seurakunnat ■■ Klo 12 Keiteleen rannat -konsertti Äänekosken torilla. Järj. Sumiaisseudun harmonikat ry ■■ Klo 11 Yleisurheilukilpailut Hietaman Seurantalon kentällä. Ilmoittautuminen alkaen klo 10.30. Sarjoja kaiken ikäisille. Lisäksi kahvio, makkaraa ja lettuja. Järj. Hietaman nuorisoseura

Lauantai 27.8.

Teatteri

Torstai 25.8.

Sunnuntai 28.8.

■■ Klo 16-17 Iltatori Äänekosken keskustassa. Äänekosken 100-vuotias kaupun-

■■ Klo 22 Pubin ilmainen Tietokisa & Musa-

■■ Klo 18 Keiteleen rannat -konsertti Sumiaisten Harjulassa, järj. Sumiaisseudun harmonikat ry 22 Pubin ilmainen ■■ Klo Tietokisa&Musavisa, Pub Markus

Tiistai 23.8.

Tiistai 30.8.

■■ Kesän päätöskaraoke Matilan Ankkurilla, Sumiainen

Perjantai 26.8.

■■ Klo 17-19 Tiistairastit Myrävuoressa, järj. Rasti E4

Sunnuntai 21.8.

kisa, Pub Markus ■■ Klo 17-19 Tiistairastit Puttosenkallioilla, järj. Rasti E4 ■■ 30.8. Sotiemme veteraanien keräys Suolahdessa. Ilmasotakoulun varusmiehet suorittavat ovelta ovelle keräyksen klo 1720.30 välisenä aikana Suolahden alueella.

■■ Klo 9-15 Rompe- ja kirppistapahtuma Äänekoskella Ale-Makasiinin parkkipaikalla. Järj. Anneli ja Erja ■■ Klo 11 Ääneseudun pyöräily -kuntotapahtuma koko perheelle. Pyöräillään Keitele-Päijänne-kanavareittiä. Järj. Äänekosken Huima ■■ Klo 21 Kesän päätöstanssit Matilan Ankkurissa. Viihdyttäjänä Huikon Veljekset. Sumiainen ■■ Syysvaellus Laulavan mörön polulla. Lähtö Suolahden Vanhalta Asemalta klo 9. Ruokailu Väliharjun kohdalla ja välipala+kahvi Syvälahdessa Kettuhiekan nuotiopaikalla, jossa hyvä uimaranta. ■■ Paluukuljetus Aittolahdentieltä pikkubusseilla. Suolahteen n. klo 16. Hinta 25 €. Ilmoittautumiset viimeistään 24.8. RitvaLehmusoksalle 0400 411452. Järj. Syvälahden kyläyhdistys ry ■■ B-luokan Stand Up -kiertue. JP Kangas ja Miika Pettersson. Liput 5 €. Pub Markus

27.08. Valtakunnallinen sienipäivä

■■ 20.8.-21.8. Tukkijoella-näytelmä Äänekosken Rantapuiston kesäteatterilla. Lauantaina klo 14 ja 20, sunnuntaina klo 14.Vapaa pääsy. Järj. Klassikkoteatteri

Näyttelyt ■■ 26.8. saakka Neljä miestä Espanjasta - Risto Tuulensuu ja ystävät Äänekosken kirjaston Hoikkassalissa. Avoinna ma-ke 12-19, to-pe 12-16. Vapaa pääsy. ■■ 28.8. saakka Taidemuseon vaihtuvissa näyttelyissä Simo Hannulan, Eila Minkkisen ja Päivi Vainionpään tuotantoa. Avoinna ti-pe klo 12-18, la-su 12-16. Esillä myös uudistettu perusnäyttely Toivo Parantaisen taidemuseosäätiön kokoelmasta. Liput 2/1 €. Järj. Äänekosken museotoimi.

Ilmoita tapahtuma: kalenteri@aksa.fi

Kiroilua Suolahden kirkossa?

29.08. Kansainvälinen ydinkokeiden vastainen päivä (YK) 29.08.-04.09. Ruukkukukat -teemaviikko

ki tarjoaa ilmaiset toripaikat. Ei erillistä ilmoittautumista. Paikalle voi tulla alk. 15.45. Järj. Talkooryhmä Puttonen & Autio

kalenteri@aksa.fi

■■ Toimittaja Hannu Taanila on ollut viime aikoina otsikoissa rajun kielenkäyttönsä takia. Markku Mäkisen ja Hannu Taanilan yhteiset urkukonsertit kirkoissa ovat kohahduttaneet ihmisiä, kun Taanila on sanonut kirosanan kirkon pyhässä ympäristössä. Taanila on kommentoinut Iltalehdelle, että räväkkä linja jatkuu myös Suolahdessa, kun Mäkinen ja Taanila saapuvat konsertoimaan tänään Suolahden kirkkoon. Äänekosken seurakunnan kirkkoherra Jukka Kuparinen ei pelkää Taanilaa, vaan kertoo odottavansa innolla konserttia. Kirkossa ei saa kuitenkaan hänen mukaansa kiroilla. Kirkkoherra ei aio ohjeistaa Taanilaa kielenkäytössä, vaan luottaa Taanilan esiintymiseen. - Taanilalla on oma tyylinsä ja saattaa olla, että ihmiset loukkaantuvat siitä, kirkkoherra sanoo. - Kyseessä on kuitenkin klassisen musiikin ilta, eikä Taanilan. Siksi en ole ajatellut, että häntä täytyisi jotenkin ojentaa kielenkäytöstä, yllättynyt kirkkoherra kertoo. Hänen mielestä Taanilan esiintyminen on riittävän soveliasta kirkkoon. Markku Mäkinen soittaa urkuja ja Hannu Taanila toimii konsertin juontajana. Kekkonen, Bach ja Buxtehude -nimellä kulkevassa konsertissa kuullaan erilaista urkumusiikkia, niin kutsuttuja koraalialkusoittoja. Ilman käsikirjoitusta etenevässä konsertissa on kuultu EU-herjavirsejä ja mollattu naispappeutta vastustavia.

17.

17. Tänään ilmestyy Private Linen kolmas ja kaivattu pitkäsoitto Dead Decade. Bändissä soittaa suolahtelaissyntyinen Jack Smack. Hän tuli tututksi ennen maailman mainetta suolahtelaisista kellaribändestä Smoke, Kanu ja Palmcut.

Urkukonsertti Suolahden kirkossa tänään 17.8. klo 18.00. Laura Lilienkampf

12 · 2011

| Ä KS

Uinti, pyöräily ja juoksu

20.

Vuonna 2005 kahden äänekoskelaisen miehen päässä syttyi lamppu oman triathlonkisan järjestämisestä. Leikkimielellä aloitettu Ääneniemi Triathlon järjestetään 20.8. jo seitsemännen kerran. - Ensimmäisellä kerralla ilmoittautuneita oli minun ja Kauppisen Pasin lisäksi yksi. Soiteltiin tutuille, että tulkaa mukaan, ja lopulta kisaan starttasi kuusi miestä. Silloin jouduimme keskeyttämään uinnin kovan ukkosen vuoksi. Ensimmäisenä vuonna kilpailuun osallistuttiin mummomallin pyörällä, nyt kilpakalusto on jo toista luokkaa, kertoo idean primus motor Antti Titov. Kilpailukeskus sijaitsee Titovien kotona Äänejärven uimarannan tuntumassa. Myös lähtöpaikka on samassa osoitteessa. Titovien koko perhe osallistuu kisajärjestelyihin. Tiina-vaimo hoitaa ajanoton ja huoltopisteet, sekä käytännönjärjestelyt. Lapset putsaavat rantaa heinistä ja tarjoilevat juomaa kisailijoille. Uintiosuus on 600 metriä joka uidaan rannansuuntaisesti noin kahden metrin syvyydessä. Pyöräily, matkaltaan 52 km Suolahden kautta Sumiasten Kuokanjoen sillalle ja takaisin. Lopuksi juoksua neljä kertaa Äänejärven ympäri eli 10,5 kilometriä. Ilmoittautuneita oli tiistaihin mennessä ?, myös paikan päällä voi ilmoittautua. Tänä vuonna nähdään kisahistorian ensimmäinen nainen joukossa. Kisaennätys 2.28.45 on Harri Kallionimen nimissä. Vaikka ensimmäiset kisat käytiin leikkimielellä, on tahti vuosien saatossa muuttunut. - Nyt mennään hampaat irvessä. Itsellänikin on horisontti pyörinyt silmissä, mutta kisan jälkeen on mahtava olo. Järjestelyt vievät enenevässä määrin aikaa, ja vaimokin jo sanoi, että taasko se hössötys alkaa, naurahtaa Titov. Antti Titov toivottaa väkeä kannustamaan ja ennenkaikkea kilpailemaan. Jos uintiosuus hirvittää, matkan voi kahlatakin. Ja autoilijat huomio: ohittakaa pyöräilijät siten, ettei sivupeili osu olkapäähän. - Tähän lajiin jää koukkuun, varoittaa Antti Titov http://www.freewebs.com/akitriathlon/ Ääneniemi Triathlon lauantaina 20.8. klo 12

■■ Kinomikkoon on saapunut Ääneseudun erikoisin pesulaite. Marko Nykänen esittelee uutuuttaan kiiltelevää konetta. Mikä se on? - 3D-lasienpesulaite. Se pesee 2-3 minuutissa 60 3D-lasia, Marko kertoo. Minkälainen pesuaine kelpaa 3D-laseihin? 3D-pesuaine? - Ihan tavallinen konetiskiaine käy. Voiko sillä pestä muutakin? Esimerkiksi silmälaseja? - Miksei. Tosin pesutelineet eivät sovellu tavallisilmälaseille. Silmälasit kolisisivat liikaa. Paljon maksoi 3D-lasien pesulaite? - Maksoi.

X PriX

Marjo Steffansson

Se eri Tukkijoella ■■ Kuvittele hedelmä, jota puristetaan niin, että ydinmehu valuu pois. Hedelmä muuttaa muotoaan ja vaikka ulkomuoto on muuttunut, niin sen rakennuspalikat ovat yhä samoja. Puristetusta mehuun voi lisätä sokeria ja tehdä syksyistä marmeladia. Näin maukkain sanakääntein kuvaillaan Klassikkoteatterin näytelmää Tukkijoella, jota esitetään tulevana viikonloppuna Äänekosken Rantapuiston kesäteatterilla. Mehukas vertaus kuvastaa, kuinka erilainen Klassikkoteatterin versio on alkuperäisestä Teuvo Pakkalan legendaarisesta näytelmästä. Näytelmän lavastetalkoolaiset Lasse Forsgren ja Mika Lahtinen kuvailevat huikein sanakääntein näytelmää. Luvassa on jotain erilaista, erikoista, mutta kuitenkin jotain samaa. Näytelmän ydinmehu on aistillinen rakkaustarina. - Näytelmä on komedia, farssi, nykyteatteriesitys, myös Klassikkoteatterin tiedottajana toimiva Forsgen kuvailee. - Tukkijoella on erittäin suosittu näytelmä ja nyt selvitämme, että mkä ihmisiä siinä näytelmässä kiehtoo. Martin Kievarin kesäteatterissa pyöri myös Tukkijoella, mutta on puhdasta sattumaa, että näytelmä valikoitui molempien teattereideohjelmistoon. Lahtinen houkuttelee ihmisiä kulttuurikierrokselle katsomaan, miten molempien teattereiden esitykset poikkeavat toisistaan. - Joillakin voi olla ennakkoluuloja nykyteatteria kohtaan ja kuvitella, että nykyteatteri olisi jotenkin itsensä sulkevaa ja luontaantyöntävää. Me otamme huomioon yleisön ja teemme näytelmää yleisölle, Forsgren hälventää ennakkokäsityksiä. Näytelmässä kuullaan musiikkia, vaikka alkuperäisen näytelmän lauluja ei käytetä. Kaikki kappaleet ovat uusia ja sävelletty juuri tätä näytelmää varten. Lauluja ammennetaan kansanmusiikkisävelmistä. Näytelmän tekijät ovat kaikki äänekoskelaislähtöisiä. Mika Lahtinen kehuu, kuinka mukavaa on tulla kotiseudulleen viikoksi ja nähdä tuttuja ja puolituttuja naamoja. - Näytelmä on hieno yhteinen hetki äänekoskelaisten kesken, Lahtinen herkistyy.

20.

Laura Lilienkampf

| 12

· 2 011

Äksymyxiä Kymmenen kysymystä viihteen vuoksi

ÄÄNEKOSKI

9 · 2 01 1äks

lesil-

PALKINTOKYSYMYS: Ketkä kaksi äänekoskelaista miestä ovat tehneet yhteistyötä Heimo Holopaisen, Matti Inkisen ja Kari Peitsamon kanssa? Oikein vastanneiden kesken arvomme 15 euron lahjakortin Kelloliike Tammeliniin. Vastaukset ÄKSän toimitukseen Kauppakadulle tai osoitteeseen toimitus@aksa.fi. Kysymys julkaistaan myös ÄKSän kotisivulla (www.äks.fi) ja facebook-sivulla. X11:ssa kysyimme, kuka ÄU:n ennätysmies yleisurheilussa pelasi myöhemmin ammatikseen jalkapalloa eurokentillä? Oikea vastaus on Timo Paasolainen. Vuonna 1964 syntynyt Paasolainen juoksi ÄU:n 400 metrin aitojen yhä voimassaolevan ennätyksen 55,57 vuonna 1985. Kahdeksan vuotta myöhemmin hän pelasi jalkapalloa Maltan pääsarjassa, FC Birkirkaran joukkueessa. Oikeita vastauksia tuli ennätysmäärä. Palkinnon, 15 euron lahjakortin Kelloliike Tammeliniin, saa Pasi Lehtimäki. Onnittelumme!

1. Kimmo Kinnunen voitti keihäänheiton MM-kultaa 1991 Tokiossa. Kakkoseksi sijoittui a) Seppo Räty, b) Tapio Korjus, c) Jan Zelezny, d) Steve Backley? 2. Kenelle seuraavista on myönnetty Nuorisoasiainneuvoksen arvonimi: a) Jorma Kinnunen, b) Arja Leppänen, c) Pekka Häyhä, d) Mika inkeroinen? 3. Mikä oli Kömin kesäteatterin tämänkesäinen kappale: a) Kalukukkaron pauloissa, b) Kalumäen kamareissa, c) Kalutun luun arvoitus, d) Kalustetussa mökissä? 4. Perustettiinko Suolahden vapaaseurakunta: a) 1926, b) 1946, c) 1966, d) 1986? 5. Suolahtelainen punkbändi 1980-luvun taitteessa oli a) Skootterit, b) Kevarit, c) Harrikat, d) Mopot? 6. Minä vuonna Hirvaskankaan Shell perustettiin: a) 1964, b) 1972, c) 1980, d) 1988? 7. Onko kaupungin korkeushyppyennätys a) Askilla, b) Oskilla, c) Uskilla, d) Yskillä? 8. Missä sijaitsi nuorten kokoontumispaikka Luola: a) Kansantalolla, b) Yhteistalolla, c) Palokuntatalolla, d) Työväentalolla? 9. Onko vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja nimeltään a) Hämäläinen, b) Ruotsalainen, c) Savolainen, d) Venäläinen? 10. Mikä tuli Äänekosken Sokokseen vuonna 1972: a) Mestarin Herkku, b) Makumaailma, c) Herkkutarjotin, d) Ruokakeidas? Oikeat vastaukset sivulla 20.

X+1 Rakastan: Läheisiä Inhoan: Itsekkyyttä Eläin: Mieluummin ihminen Henkilö: Jeesus Ruoka: Yksilöllisesti, huolella valmistettu. Koen, että olen kulinaristi. Juoma: Kahvi Musiikki: Jazz ja moderni klassinen musiikki Kirja: Raamattu Elokuva: Koirankynnen leikkaaja Paikka: Koti Motto: Kaikella on tapana järjestyä.

Tapani Kujala

Vierelläkulkija

Parasta Äänekoskella 1. Ihmiset 2. Maisema 3. Liikenneyhteydet

Elämä on lähtemistä ja tulemista. Tapani Kujalan päivät Konginkankaan kappalaisena ovat luetut. Lähtösaarna kuullaan 21.8. Tulosaarnan aika on 4.9. Mietoisten kappeliseurakunnassa.

TAPANI KUJALA SYNTYI lakeuk-

silla. Pohjanmaalla Ylihärmässä sijainneesta kodista tulivat kristilliset elämänarvot. Sillä oli merkitystä siihen, että Kujalasta tuli pappi. Lapsuudenkodissa hengelliset asiat olivat läsnä, pidettiinhän kotona pyhäkouluakin. Ylihärmän seurakunnassa tehtiin vahvaa nuorisotyötä, jossa Kujala oli tiiviisti mukana. Se oli yksi syy, miksi hän lähti opiskelemaan nuorisotyötä. Aikuisiän kynnyksellä maailma kutsui: ensin

Helsingin Raamattukouluun. Armeijan jälkeen, vuonna 1978, nuorisotyönohjaajaksi seitsemäksi vuodeksi Kontiolahdelle ja sen jälkeen Kurikkaan vuosiksi 1985-2002 nuorisotyöhön. Myöhemmin oli luontevaa lähteä opiskelemaan teologiaa, ja siirtyä papin töihin. - Aloitin teologian opinnot vuonna 1998 ja minut vihittiin papiksi Mikkelin Tuomiokirkossa. Ensimmäinen työpaikkani pappina oli Joutsan seurakunnassa, josta

siirryin Jyväskylän maaseurakuntaan Palokkaan. Heinäkuussa 2005 minut valittiin Konginkankaan seurakuntapastorin virkaan, juuri samoihin aikoihin kun Äänekosken ja Konginkankaan seurakunta yhdistyivät. Suolahden ja Sumiaisen fuusioituessa Äänekoskeen, virkaa tarkastettiin ja se muutettiin kappalaisen viraksi. Työnkuva muuttui samalla aluepainoitteisemmaksi: seurakunta toimii neljällä aluella, minä olen vastannut Konginkankaasta.

teksti Marjo Steffansson - kuva Max Steffansson

a ja kuuntelija KAPPALAINEN, LÄHIESIMIES, päin, että ne ovat olleet hedelmällisiä ja ankoordinoija, sekä seurakunnan tiedotta- toisia keskusteluja myös hänelle itselleen. misesta vastaava pappi: työ Äänekoskella on ollut hyvin yhteistyöpainotteista. Kuusi vuotta Konginkaalla viihtynyt Kujala tuntee haikeutta lähtösaarnan kynnyksellä. - Täällä eletyt vuodet ovat olleet rikkaita ja itselleni merkittäviä. Tässä ajassa on tutustunut ihmisiin, on kokenut ja nähnyt monenlaista. Nämä ovat olleet hyviä vuosia ja siksi täältä on haikea lähteä, mutta uusi vetää eteenpäin. Äsken ollessani kirkkosalissa mietin sakramentteja, joissa olen ollut mukana: kastetta, rippiä, häitä ja hautajaisia. Kaikki toimitukset ovat myös papille hyvin merkittäviä hetkiä. Ihmisten kohtalo ja elämät ovat jollakin tavalla myös minussa. Toimitukset ovat hyvin syviä kohtaamisia ja ihmisille merkityksellisiä. Tapani Kujalan mielestä papille on eniten tarvetta kuoleman kohdatessa. - Kuolema tulee usein yllättäen. Vaikka annettaisi aikaa valmistella, kuoleman korjatessa ihminen on paljaana. Kun on kokenut menettämisen myötä jotakin syvää, on papilla silloin useasti merkitystä. Hautajaiset ovat toimituksista se, jonka kerta toisensa jälkeen kokee syvästi. Vaikka hautajaiset ovat Kujalle se tärkeimmäksi mainittu toimitus, hän kokee sen myös raskaimmaksi. - Täytyy osata erottaa omat ja läheisensä menettäneen tunteet, se on se tärkeä oivallus papin työssä. Vaikka ihminen suree, itkee ja kokee ikävää, täytyy sisäistää, että ne ovat hänen tunteensa. Minun tehtäväni on vastaanottaa ja kuunneella ne tunteet. Ei minun tarvitse mennä siihen tunteeseen mukaan omassa sisimmässäni. Muistotilaisuudessa on itketty ja naurettu ja aidosti muisteltu vainajaa, ja minulla on ollut tehtävä rohkaista omaisia ja läheisiä kertomaan niitä muistoja. Jokaisen ihmisen elämä sisältää monenlaisia asioita ja parhaimmillaan muistotilaisuuksissa on läsnä koko elämän kirjo. Seurakuntien sururyhmät Kujala kokee erityisen tärkeiksi. Läheisensä menettänyt tarvitsee vertaistukea, ja keskustelu aiheesta on hyväksi lääkkeeksi koettu. - Sururyhmät, joissa olen itse ollut mukana olen kokenut, että ne ovat hyviä ja auttavat surevaa elämässään eteenpäin. Avioliittoon vihkimiset ovat Kujalan sydäntä lähellä. Kun on käynyt kymmeniä toimituskeskusteluja rakastuneiden kanssa ennen papin aamenta, huomaa jälkeen-

- On hienoa kokea ihmisten elämän onnellisempia päiviä, ja että saa jakaa rakastumisen tunnetta. Läsnäolo on papin työssä se merkittävin asia, että voi kohdata ihmisiä hyvin moninaisissa elämän vaiheissa. Papin työssä on myös paljon sellaista näkymätöntä, mistä ei julkisesti puhuta. Pappiin otetaan yhteyttä, myös seurakunnasta käsin, jos tiedetään, että joku ihminen kaipaa apua ja tukea, tai tulee viestiä sielunhoidollisesta tarpeesta. Viesteihin ja avunpyyntöihin reagoidaan aina. Pitää muistaa se, että me papit emme ole terapeutteja, mutta vierellä kulkijoita kuitenkin. Kujala näkee myös diakoniatyön tärkeyden ja haluaa nostaa sen esille siksi, että se on sitä pyyteentöntä työtä, jota saa tarpeeseen pyytämättä. -Emme me kysy autettavalta, että onko hän kirkon jäsen vai ei. Kaikkia ihmisiä pitää auttaa, se on se ehdoton kristinuskon perusjatus. Jeesuksen vuorisaarna ulotttuu vihollis-rakkaussuhteeseen saakka.

MINKÄLAISIN SILMIN, KORVIN ja

tuntein Kujala seurasi viimesyksyistä homo-keskustelun aiheuttamaa joukkopakoa kirkosta. Karkasiko keskustelijoilta ja kuulijoilta mopo käsistä? - Minä koin surullisuutta siitä että, keskustelu ajautui joko/tai väittelyksi ja perin mustavalkoiseksi. Keskusteluyhteys katosi ja ihmiset lähtivät eroamaan kirkosta vyöryn lailla. Keskustelu näkyi myös Konginkankaalla piikkinä erotilastossa. Tuskin koskaan kirkosta erottiin niin paljon niin lyhyellä aikaa. Äänekoskella kirkosta erosi noin 300 henkeä kun edellisenä vuonna kirkon jätti alle 200 seurakuntalaista. Itse ajattelen niin, että kaikki jotka ovat kirkosta eronneet, ovat tervetulleita seurakunnan tapahtumiin ja kirkkoon. Se viesti, joka heidän kauttaan tuli, on kirkossa kuultu. Kirkkoon sopii monenlaista ääntä – ja pitää sopiakin. Ei ole vain yksi ääni, mikä täällä soi ja sanotaan, kyllä kirkko on hyvin moniääninen tänä päivänä. Se, joka meitä yhdistää on uskon ydin. Tarvitseeko ihminen kirkkoa välikappaleeksi, jos haluaa yhteyden yläkertaan? - Jokainen voi rukoilla suoraan, ei meidän tarvitse kysellä siihen lupaa kirkolta tai papeilta. Seurakunta ja kirkko eivät omista Jumalaa. Jos ihmiset eroavat kirkosta, niin siitä seuraa se, että kirkon työ kapenee. Jos

-- Tapani Kujala -- syntynyt Ylihärmässä 26.5.1956, asuu Suolahdessa -- vaimo, kaksi lasta -- Konginkankaan kappalainen, siirtyy syyskuussa Mynämäen seurakunnan toiseksi kappalaiseksi Mietoisten kappeliseurakuntaan -- harrastaa veneilyä ja liikuntaa

lähdetään siihen, että jokainen voi asioida Jumalan kanssa ihan henkilökohtaisesti, niin pitkässä juoksussa hämärtyy se, minkälainen Jumalakuva on, ja mitä usko on. Minkälaiseksi oma ajattelu muotoutuisi, jos kirkkoa tai seurakuntayhteyttä ei olisi? Tarvitseeko papin antaa uskonvahvistusta elämän muuttuessa rankaksi, kun luonnonkatastrofit ja Norjan tapahtumat täyttävät otsikot. Onko kassajonossa vastattava kysymyksiin, miksi näin kävi? Onko papin perusteltava Jumalan tekemisiä? - Kyllä nämä kysymykset ovat hyvin vahvasti läsnä. Minun täytyy sanoa, että kyselen ihmisten kanssa samoja asioita. Minä en voi Jumalan puolesta alkaa vastaamaan miksi. Heidän täytyy kohdata miksi-kysymys, ja kun sen on käynyt läpi, sen jälkeen tulee varmasti uusia kysymyksiä: minkälainen Jumala sallii tämmöistä? Vuonna 2004 Konginkankaalaiset kokivat linja-autoturman hyvin henkilökohtaisesti ja toki tällaiset Norjan kaltaiset tapahtumat palauttavat muistot pintaan. Ja sitten herää kysymyksiä, että milainen tämä meidän maailma on.

PITÄSIKÖ JUMALANPALVELUKSEN kulku muuttua? Olisko kirkon aika

päivittää toimintojaan, jotta kirkot kansoittuisivat? - Meidän pitäsi saada jumalanpalvelus elävämmäksi, ja Äänekosken seurakunnassa on aikomus kehittää jumalanpalveluselämää. Erityisjumalanpalvelukset keräävät enemmän väkeä, Tuomas- ja perhemessut sekä vauvakirkot tuntuvat olevan enemmän tämän päivän juttuja. Perinteisellä jumalanpalveluksella on oma paikkansa, ja sitä tarvitaan. Rinnalle pitäisi löytää uusia tapoja kokea se, että Jumala palvelee meitä. Jumalanpalvelusta uudistettiin vuosituhannen vaihteessa, mutta tuntuu, että uudistukselle olisi vielä tilaa. Ajattelen, että muutoksella olisi aika kiire. Täytyy muistaa, että perinteessä on rikkautta. Siitä saadaan sisältö, mutta muotoa pitäisi kenties muuttaa. Nykypäivän menossa pienet asiat koskettavat yhä: vauvan ensi hymy, syksyn kuulaus, aavistus keväästä ja se, että voi olla läsnä jossakin. Media muokkaa maailmaamme, ja jollain tasolla se jättää ihmiset tyhjäksi. Internetissä oleminen on sitä, että hallitsee maailmaa, kun tietää, mitä siellä tapahtuu. Myös hiljentymien on tärkeää. Kirkon sanoma on tavallaan pysähty-

mistä, mitä tässä kiireessä tarvitaan. Avautuminen toiseen todellisuuteen jää hyvin äkkiä jalkoihin kiireen ja monien virikkeiden keskellä. Tapani Kujalan päivät Konginkaan kappalaisena pian luetut. Hän jää kaipaamaan ihmisiä, työtovereita, luovaa työyhteisöä sekä Konginkankaan kirkkoa. Hän on kokenut paljon, saanut olla monessa mukana ja kokemukset jäävät merkittäväksi osaksi elämää. Tapulikahvilatoiminta ja tiistaiset puurohetket ovat olleet silta ihmisten elämään. Myös Tansaniassa lähetystyössä oleva Pyhtilöiden perhe on tuonut Kujalalle globaalia näkökulmaa. Aleksandra Såltinin vuonna 1910 maalaama alttaritaulu on puhutellut lähes joka kerta kirkkoon tullessa. - Alttaritaulu on syvällinen ja siksi puhutteleva. Siinä ovat ihmisen tuska ja kysymykset aistittavissa. Kujala otettiin vastaan lämpimästi Konginkaalla ja nyt omasta papista luopuminen on monelle menetys. Konginkaan identiteettiin on kuulunut se, että on oma pappi. Luopuminen on pieni kuolema puolin ja toisin. Lähtö aiheuttaa surua, mutta myös kannustusta. - Vaikka lähtöäni harmitellaan, niin seuraavassa lauseessa minut lähetään matkaan siunaavin ajatuksin. Minulla on vielä elämän nälkää, muutaman vuoden päästä lähtöni ei olisi enää onnistunut. Nyt tuli hetki lähteä, koska tahdon kokea vielä jotakin uutta. En tiedä elinpäivistäni, joten haluan olla ainutkertaiselle elämälleni uskollinen.

LÄHTÖSAARNA KUULLAAN 21.8. Haastattelua tehdessä Kujala ei ollut

saarnaa vielä kirjoittanut, mutta kertoo sen olevan vahvasti läsnä ja koputtelee takaraivossa, niinkuin myös suru ja luopuminen. - Saarna elää mielessä. Sormet jo syyhyävät kirjoittamaan sitä, sillä se on tilaisuuteni hyvästellä seurakunta. Koen sen hienona asiana, että en vaan katoa, vaan voin sanoa vielä jotakin vielä, kertoo liikuttunut Kujala. Murtaako Tapani Kujala myytin, että papit juovat paljon kahvia? - Riippuu päivästä. Jos sattuu kotikasteita vaikkapa kolme päivässä, niin kyllähän siellä kahvit nimen päälle juodaan. Uskallan kuitenkin väittää, että monessa muussa ammatissa juodaan kahvia vielä enemmän.

”Täällä eletyt vuodet ovat olleet rikkaita ja itselleni merkittäviä.”

69,-

PHILIPS FC 8606 PÖLYNIMURI

aine3550

1800 W. Pyörivä harja. Kepeä harmaa. Takuu 2 v. Pöytätuulettimet

India/Vieno

Asiakkaan unelma? Oma koti, sanoo Tuija UUDET- VALAISIMET

Stabiilia nousua TULLEET!

VATKAIN Partakone HR1453 HQ6646

Sileyttä edullisesti

suntojen hintojen nousu on ollut maltillista tänä vuonna. Tilastokeskuksen mukaan viime vuoden vastaavaan Uutuussarja ajankohtaan verrattuna kerros- ja rivitalohuoneistojen hinnat nousivat koko maassa 3,2 %. Dramaattiset talousuutiset heijastuvat asuntokauppaan vain vähän. Ihmiset ovat toki harkitsevaisimpia, mutta niin pitääkin. Loppuvuoden hintojen nousu jatkunee samalla, varsin stabiililla tasolla.

LAHJA-

KORTTI Äänekosken SKV:n Tuija Savolaisen mukaan paikkakunnalla hintojen nousu ei ole ollut merkittävää. Paikallisesti tehty tilasto on niukka, mutta suuntaa antava. Viime ja tämän vuoden touko-, kesä-, ja heinäkuussa tehty otanta kertoo sen, että välittäjien tekemiä kauppoja on ollut saman verran kumpanankin ajankohtana. - Omakotitaloissa on jonkun verran nähtävillä hintojen nousua, keskihinnan ollessa 131 Pöytä700 euroa. Viime vuonna vastaavana aikana valoja omakotitalojen keskihinta oli 129 000 euroa, nousua siis 2,1%. Kerros- ja rivitaloasunnoissa

FC 8602 PÖLYNIMURI 1800W. Pussipaketti mukaan!

Imurit alk.

PHILIPS PARTAKONE HQ 5426

hinnannousua ei ole vuodessa karttunut nimeksikään. Valtakunnan tasolla puhutaan pienen paikkakunnan hinnoista ja hintamuutoksista. keittiöön Äänekoskella on runsaasti tarjontaa vapaista, Electrol myytävistä asunnoista. PERUS - Välityksessä on reilut 200 asuntoa, joka on 2x 5 nopeutta aika paljon. Tilkkutäkkiä muistuttavaa tarjonCord Fix. 300 taa löytyy koko kunnan alueelta. MummonmökRuostumattom kiä, kerros- ja rivitaloasuntoja ja omakotitaloja V-prof lon tarjolla laajalla hintahaitarilla ja kuntotason vaihtelulla. Tänä päivänä ostajat ovat valveutuneita. Asuntokauppaa puntaroidaan tarkasti, ja harvoin ensimmäisellä näyttökerralla päästään kaupantekoon. - Hinta/laatusuhde on kohdallaan. Asiakkaat vertailevat ja ostaminen on tarkan harkinnan alaista hommaa. Varsinkin nuoret hakevat hyvää ja valmiiksi peruskorjattua asuntoa. Fiksua ja kaunista asuntoa on helppo esitellä. Asuntojen tarve ei häviä koskaan, ihmisillä on unelmia, ja me autamme niiden toteuttamisessa. Marjo Steffansson

Pölypussit, tuulettimet, partakoneet, hiuslaitteet, lamput

POISTOHINNOIN KEITTIÖN PIENKONEIT

12 · 2011

| Ä KS

Taskussa ekat omat avaimet?

Lämpöä maasta M

aalämpöpumput hyödyntävät maaperän pintakerrokseen tai vesistöihin sitoutunutta aurinkoenergiaa. Kallioon porattu lämpökaivo on nykyään yleisin maalämmön talteenottotapa. Mikäli tontti on iso, voidaan lämpöä kerätä myös noin metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla. Vesistöjen läheisyydessä voidaan keruuputkisto ankkuroida painoilla pohjaan. Keruuputkistossa kiertää jäätymätön neste, joka lämpenee muutaman asteen matkansa aikana. Keruupiirin nesteestä saatava lämpö höyrystää lämpöpumpussa kiertävän kylmäaineen. Höyrystyneen kylmäaineen painetta nostetaan kompressorilla, jolloin myös sen lämpötila nousee. Kylmäaine lauhtuu lämpöpumpun lauhduttimessa jälleen nesteeksi, jolloin se luovuttaa lämpöä lämmönjakoverkkoon ja lämpimään käyttöveteen.

Oikea mitoitus Hankittaessa maalämpöpumppujärjestelmää on tärkeää, että keruuputkisto mitoitetaan oikein. Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin 2/3 on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin 1/3 on tuotettu sähköllä.

Maalämpöpumppu voidaan asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen, mutta huoltotöiden kannalta erillinen tekninen tila on suositeltavampi. Vesikiertoinen lattialämmitys soveltuu erityisen hyvin maalämpöpumpun lämmönjakotavaksi, sillä siinä lämmitysverkkoon menevän veden ei tarvitse olla niin lämmintä kuin patteriverkossa. Tämä parantaa lämpöpumpun hyötysuhdetta.

Alkuinvestointi vs käyttökustannus Lämpöpumpun investointikustannukset ovat melko suuret, mutta käyttökustannukset ovat edulliset. Mitä suurempi talo on ja mitä suurempi lämmitysenergiankulutus, sitä kannattavammaksi maalämpöpumppu tulee. Asukkaiden kannalta maalämpöpumppu on helppokäyttöinen, sillä se vaatii vain vähän huoltoja tarkistustoimia. Maalämpöpumput ovat kasvattaneet lämmitysjärjestelmistä suosiotaan eniten. Viime vuonna maalämpö valittiin lähes 30 %:iin uusista pientaloista. Lähde: Motiva

Tyytyväinen käyttäjä Suolahdessa Suojärven rannalla sijaitsevassa 250 neliön kokoisessa omakotitalossa on lämpö kerätty talteen järvenpohjasta tasan 30 vuotta. - Vuonna 1981 oli maalämpö hankittu pariin talouteen ennen meitä. Omin voimin upotimme Suojärven pohjaan 900 metriä putkea. Painoksi pantiin tiiliä, maassa putki kulkee styroxin sisällä. Korkea öljyn hinta ja iso talo innostivat maalämmön valintaan. - Kaikki odottivat jännittyneinä, toimiiko järjestelmä. Keskusyksikkö sijoitettiin kellariin. Salman iskusta laite piti vaihtaa uuteen noin viisi vuotta sitten. Se on uusi ja moderni, enkä minä saa käyttää kuin on ja off nappulaa. Olen erittäin tyytyväinen lämpöön ja laitteeseen, toteaa käyttäjä, ja vannottaa, että valitsisi maalämmön uudisrakennukseenkin, jos sellaiselle olisi tarvetta. Kuukaudessa noin 250 euron sähkölasku kattaa lämmityksen, valot, hellan, pakastimen ja laitteet. Maalämmöllä lämmittäminen on suhteellisen edullista, ja ennenkaikkea huoletonta. Maalämpö pienentää hiilijalanjälkeä.

Opiskelija, muista nämä asiat, kun muutat ensimmäistä kertaa omaan kämppääsi: - Selvitä kuuluuko asuntoosi vesi, sähkö ja/tai nettiliittym - laita opintotukihakemus menemään heti, kun saat vuokrasopimuksen käteesi, -jos et saa opintotukea, käänny sosiaalitoimiston puoleen, - selvitä onko asunnossa automaattisesti sopimus jonkin vesi- tai sähköyhtiön kanssa, - tee muuttoilmoitus postiin ja/tai maistraattiin joko netissä, puhelimitse tai lomakkeella, lisätietoja saat osoitteesta www.posti.fi/muuttoilmoitus, - ilmoita osoitteenmuutoksestasi myös esimerkiksi lehdille, jotka tulevat nimelläsi, - Euroopan ruoka-apupaketit ovat hyvä keino aloittaa ruokakomeroiden täyttäminen, ruoka-apu on täysin ilmainen ja sitä jaetaan myös Äänekoskella, -jos aiot hankkia eläimiä, selvitä saako niitä pitää asunnossasi, - ilmoita aina ajoissa Kelalle, jos tulosi muuttuvat eli saat vaikkapa töitä, - et saa opintotukea kesäkuukausilta, - nauti opiskelijaelämästäsi, sen on sanottu olevan elämän parasta aikaa!

Lue lisää opiskelija-asumisesta seuraavalta sivulta.

Marjo Steffansson

www.muutotjakuljetukset.com jmk.kinnunen@gmail.com P. 050 300 1905

Parasta pihallesi! Kekkilän tuotteet suoraan pihallesi: Mullat • Kuorikatteet • Valmisnurmikko Tilaukset:

Myyntipalvelu, puh. 020 790 4040* Äänekosken Kuorma-autokeskus Puh. 0424 944 320 kekkila.fi/pihanrakentajille *) Soitto kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh. + 7,00 snt/min tai matkapuhelimesta 8,28 snt/puh. + 17,00 snt/min

äks

| 12

· 2 011

Jos mä oman kämpän saisin...

Opiskelija-asunnoille on kysyntää Äänekoskella, melkein jopa enemmän kuin tarjontaa löytyy. Koulujen alkaessa opiskelijat juoksevat kilpaa keskustan alueen pienten asuntojen perässä. - Kaikki yksiöt ja pienet kaksiot menevät samantien, monet pieniin asuntoihin hakevat ovat juuri opiskelijoita, Kiinteistömaailma yrittäjä Raija Manninen kertoo.

Asunnoltaan opiskelijat vaativat lähinnä rahapussilleen sopivaa hintaa ja hyvää sijaintia koulun läheltä, koosta ollaan valmiita tinkimään. - Etsittiin kaverin kanssa ensin kimppakämppää netistä, mutta lopulta muutin yksin tuttujen omistamaan asuntoon, kun se oli halpa. Lisäksi minulla ei ole mopoa, joten tarvitsin asunnon keskustasta, 16-vuotias Sanna Pasanen tiivistää. - Kämppä on 28 neliömetrin kokoinen, mutta eipähän tarvitse siivota niin kauheasti, Pasanen nauraa. Samaan aikaan, kun Äänekoskella on pulaa opiskelijoille sopivista vuokra-asunnoista, on Suolahden opiskelijakämppien kysyntä laskenut viime vuosien aikana. - Olemme kutakuinkin kyenneet tarjoamaan asuntoja niitä tarvitseville opiskelijoille, jotka ovat lähinnä Keski-Suomen Opistoa käyviä nuoria. Nykyään kysyntä ei ole niin kovaa, etteikö jotain vaihtoehtoa löytyisi, isännöitsijä Pekka Kareaho Suolahden vuokra-asunnoilta kertoo. Erityisen haluttuja opiskelijoiden keskuudessa ovat yksiöt, ja omasta rauhasta ollaan valmiita maksamaan. Äänekosken Kiinteistöhuollon isännöitsijä Eija Niemelän mukaan soluasumisen suosio on laskenut Äänekoskella.

- Aikanaan meillä oli Häränvirrantie 6:ssa kokonainen talo varattu opiskelijoille, mutta nykyisin siitä on enää kahdeksan huoneistoa käytössä. Opiskelijat kokevat soluasumisen häiritseväksi. - Kaupungilla on pulaa yksiöistä ja pienistä kaksioista, mutta opiskelijoille on kyllä lopulta saatu asunnot sitten kompromisseillä, Niemelä jatkaa. Kompromissejä tekee tarvittaessa myös Suolahden Vuokraasunnot. - Joskus on pantu kaksiosta yksi huone kiinni, jotta huoneiston hinta on voitu laskea yksiön tasolle ja opiskelijan budjetille sopivaksi, Kareaho muistelee. Ydin Äänekosken vuokra-asuntojen hinnat ovat keskitasoa, eli keskimäärin noin 10 euroa per neliömetri. Suolahdesta saa sen sijaan asunnon jopa noin 7,50 euron neliömetrihintaan. - Suolahti ei silti houkuta opiskelijoita, sillä se mikä voitetaan asunnon hinnassa, hävitään matkakustannuksissa, Kareaho kertoo. Taija Kolehmainen

Tiukan budjetin linjalla Rahan niukkuus pakottaa luovuuteen ja kompromisseihin. Kun valuuttaa on rajallisesti, on asiat laitettava tärkeysjärjestykseen, niinpä ruoka ja laskut ajavat asunnon sisustamisen edelle. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen! ÄKS vinkkaa, kuinka saat asuntosi kuntoon halvalla.

Hyväksi koettu vaihtoehto on lainata sukulaisilta ylimääräisiä kalusteita ja palauttaa ne myöhemmin, kun sinulla on enemmän rahaa taskussasi.

Osta käytettyä Kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksilta löytyy halvalla sohvia, jakkaroita, pöytiä ja jopa sängyn runkoja niille, jotka eivät vaadi kalustoltaan liikoja. Sisustuksesi ei ehkä ole yhteensopivin, mutta ostamalla käytettyjä huonekaluja säästät roimasti rahaa ja seuraavan muuton yhteydessä voit jättää vanhat kalusteet huoletta taaksesi.

Lainaa kavereilta ja sukulaisilta Väliaikaisiin opiskelijakämppiin ei ole edes välttämätöntä hankkia itse kaikkia tavaroita ja huonekaluja.

Improvisoi Rahapulan iskiessä mielikuvituksella ei ole rajaa. Ämpäristä muotoutuu helposti roskis, sänkyä voi käyttää sohvana (tai päinvastoin) ja lattiatyynyt ovat halvempia kuin tuolit. Pienellä budjetilla tavaroiden hankkiminen ja sisustaminen vaatii ehkä paljon työtä, mutta eikös niukkuus ja tiukkuus ole juuri opiskelijaelämän suola? Kerran elämässä.

Kierrä alennusmyyntejä ja käytä opiskelijaetuja Älä liimaa oveesi ”Ei mainoksia, kiitos!” -lappua, sillä paperivuoren uumenista löydät kaikki lähiliikkeidesi alennusmyyntien ajankohdat. Selvitä myös, mistä liikkeistä saat alennusta vilauttamalla opiskelijakorttia.

Merja Kajanderin mukaan erityisesti nuoret ostavat huonekaluja Äänekosken SPR:n kirpparilta.

12 · 2011

| Ä KS

Taiteilijapariskunnan Koiviston mökkiateljee

oivistonkylällä on majaillut tänä kesänä varsinainen kulttuuri- ja taidemaailman superpariskunta, kun säveltäjä ja artisti Maija Kaunismaa ja hänen miehensä, kuvataiteilija Mikko Ijäs ovat mökkeileet Koiviston kauniissa idyllissä. ÄKS-lehti tavoitti pyöräilevän Kaunismaan työmatkaltaan kohti Kansallisteatteria Helsingistä. - Harjoituksiin olen menossa, Kaunismaa vastaa puhelimeen hyväntuulisena pyöränsä satulasta. Kansallisteatterissa alkaa tänä syksynä Kertomuksia keittiöstä niminen musiikillinen teatteriesitys, joka on osa Liian lyhyt hame -kokonaisuutta. Teos sisältää Sofi Oksasen sanoittamia ja Kaunismaan säveltämiä lauluja. Naiset ryhtyvät toista kertaa yhteiseen näytelmäproduktioon. Mikko Ijäs vastaa näytelmän visuaalisesta ilmeestä ja lavastuksesta. Kaunismaan ja Sofi Oksasen yhteisproduktio saa ensi-iltansa 1.9. Kansallisteatterissa. High Heels Society -produktion jälkeen halusimme So-

fin kanssa tehdä jotain uutta, Kaunismaa kertoo uuden näytelmän synnystä. - Haalimme Sofin kanssa tekemistä itsellemme ja produktio alkoi kasvaa isoksi, Kaunismaa selittää paisunutta projektiaan. Suurprojekti Liian lyhyt hame onkin, sillä kokonaisuuteen kuuluu laulunäytelmän lisäksi Sofi Oksasen lyriikkakirja sekä Kaunismaan tupla-cd. Liian lyhyt hame -kokonaisuus käsittelee huumorin ja musiikin keinoin naisen arjessa kohtaamista ongelmista, aina henkisestä väkivallasta rasvaimuun. Osa kirjan ja cd:n artisteille tulevista tuotoista menee Ensi- ja turvakotien liitolle, joka on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö. Lokakuussa Sofi ja Maija lähtevät produktionsa kanssa Suomen kiertueelle. Lähimmillään Äänekoskea Liian lyhyt hame uskaultuu, kun näytelmä saapuu lokakuussa Jyväskylään.

Kaunismaa ja Ijäs ovat kesäisin vetäytyneet lapsensa kanssa Helsingin vilinästä maaseudun rauhaan Koivistonkylälle. Taitelijapariskunnan Koivistoon on houkutellut Ijäksen sukujuuret kylällä sekä kylän hiljaisuus, rauhallisuus ja kaunis luonto. Kaunismaa onkin innostunut sisutamaan Koiviston mökkiä. - Mökin yläkerta on sisutettu aitoon 50-luvun tyyliin, hän paljastaa mökin interiööriä. Mahtaako muusikon ja kuvataiteilijan yhteinen piilopirtti olla Koivistonkylän taiteellisin mökki?

Laura Lilienkampf

Taide kohtaa teknologian

ikko Ijäs ei ole perinteinen taiteilija. Helsingissä asuva Ijäs on kolmen vuoden ajan liu'uttanut sormeaan iPhonen kosketusnäytöllä taiteillen piirroksia. Hän pääsi vuosi sitten siirtymään suurempaan kosketusnäytöön, kun iPad ilmestyi markkinoille. Näiden kahden uuden teknologian välineellä Ijäs on taiteillut itsensä taidemaailman tämän hetken kuumimpien nimien joukkoon. Alkusyksy menee Ijäksellä Kansallisteatterin Kertomuksia keittiöstä -näytelmässä, jossa hänen vaimonsa Maija Kaunismaa on myös mukana. Näytelmän visuaalisuudesta ja lavastuksesta vastaava Ijäs ei jää esitysten aikana toimettomaksi, vaan osallistuu jokaiseen teatterin esitykseen aktiivisesti - livepiirtämällä. - Piirrän Ipadilla näytelmän aikana kuvia, jotka heijastetaan kankaalle, Ijäs kertoo. - Kuvat tukevat näytelmää, sen musiikkia ja tunnelmaa. Niitä myös animoidaan, kuvataiteilija kertoilee livepiirtämisestä. Taiteilija oninnostunut uudesta tekniikasta ja kehuu sen antavan rajattomat mahdollisuudet taiteelle. Pojan syntymä edellissyksynä sai Ijäksen viettämään koti-isän elämää. Kesää

Kuvat

äks

| 12

· 2 011

on vietetty taiteilijan isän lapsuudenmaisemissa Koivistonkylällä mökillä, jossa on syntynyt useita ipadilla ja iphonella piirrettyjä teoksia. Koivistolla sukujuuret omaava Ijäs paljastaa osan Koiviston ateljeessa luotujen piiroksien ilmestyvän Helsingin Sanomien iPhone- ja iPad-sovelluksissa syyskuun puoliväliin saakka kuvablogin muodossa. Ijäksen syksyyn kuuluu myös väitöskirjan jatkaminen Aalto-yliopistossa. Hän on yksi Helsingin juhlaviikon taiteilijadebytanteista. Hän alkaa lisäksi valmistautua vuoden 2012 designkaupungiksi valitun Helsingin juhlatapahtumaan, jossa hän tekee videoinstallaation muotitalon IVANAhelsingin Paola Suhosen kanssa. Onko Ijäs tietotekniikkajätin Applen palkkaama kätyri vai mikä sai kuvataiteilijan vaihtamaan siveltimen kosketusnäyttöön? - Niitä on kätevä kuljettaa mukanaan, Ijäs sanoo. Hän myös kehuu uuden teknologian ja sosiaalisen median yhteenliiton mahdollistavan uuden tavan jakaa taidetta. Valmistuneen teoksen voi saman tien julkaista sosiaalisessa mediassa ja palaute teoksesta saadaan välittömämmin ja nopeammin

kuin muilla tavoin. Ijäs on otettu taidemaailmassa vastaan, mutta mies toteaa, että kosketusnäytöllä piiretyt teokset eivät toimi samalla tavalla printattuna kankaalle. - Se menettää merkityksensä, kun teos siirretään näytöltä kankaalle, Ijäs kiteyttää. Laura Lilienkampf

1. Koiviston kylätie, i Phone 2. Makuuhuone Koivistossa, i Pad 3. Omakuva, i Pad 4. Maija, i Pad

Perskarvattomista ei oo näihin hommiin, kiteyttää Kimmo Kinnunen yllään kisajärjestäjien lahjoittama kimono, alkuperäinen kilpailulappu, kopio mitalista (alkuperäinen Pihtiputaan keihäsmuseossa) ja alkuperäisen näköinen keihäs.

Se yksi heitto 20 vuotta on kulunut siitä, kun Kimmo Kinnunen heitti Tokiossa MM-kultaa. 26. elokuuta 1991. Kimmo Kinnunen, Äänekosken Urheilijat, lähtee ensimmäiseen heittoonsa Tokion MM-kisojen finaalissa. Siitä tulee Kinnusen uran pisin ja tärkein heitto. Keihäs kaartaa pidemmälle kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeen. Oikealla hetkellä, oikeassa paikassa. 90 metriä ja 82 senttiä. Se riittää kaikille kilpakumppaneille. Ylivoimaisesti. Ei edes hopeamitalin viimeisellä heitollaan (88,12) kiskaissut Seppo Räty pysty vastaamaan. Jo juniori-iässä huikeat lahjansa todistanut Kinnunen oli Tokiossa vasta 23-vuotias. Ura ei suinkaan jäänyt siihen. Tulossa oli vielä MM-hopeaa ja paljon muuta, mutta ei niistä nyt sen enempää. Maailmanmestari on maailmanmestari. Ja kun tuon tittelin saavuttaa suomalaisten suosikkilajissa, on selvää, että nimi jää kansakunnan muistiin. SE YKSI HEITTO. Siitä kaikki oli kiinni. Mistä se tuli? Miten se syntyi? No, kaikki koskelaisethan sen tietää: isänsä poika. Jorma, ME-heittäjä ja olympiahopeamitalisti, molemmat poikansa urheilukentälle vei. Isä poikaansa valmensi ja itkeä tirautti ne kuuluisat kyyneleet kisastudiossa. Mutta onko muita selityksiä? Sari-vaimo esittää yhden: - Silloin ei ollut tyttöystävää.

Kimmo Kinnus

en harjoitt elup äiväkirjan sivu

Ei vielä. EM-Splitissä 1990 mukana ollut pikajuoksija Sari Raumala alkoi Kimmon kanssa kimppaan vähän myöhemmin. - Viimeistely meni nappiin. Taustalla oli pikkupojan unelma. 15-vuotiaana päätin, että jonain päivänä olen maailmanmestari tai olympiavoittaja, Kimmo muistelee. - Siinä jäi koulut ja muut asiat kyllä taka-alalle. Oli rohkeutta lähteä huippuurheilijaksi tähtäävään harjoitteluun mukaan. Ennen Tokiota Kimmon kesän paras oli vain 85,86. Tokion karsinnassa rävähti yllättäen - siis ulkopuolisen silmin - 88,48. Ei ihme, että Äänekoskella liimauduttiin finaalin alkaessa tiiviisti tv:n ääreen.

harjoituspäiväkirjaansa tavoitteekseen vaatimattomasti 87-metrisen ja Tokiosta sijoituksen väliltä 3-6. - Muistan, kun Seppo heitti alkukesästä sen ME:nsä 96,96 ja minä samana päivänä Äänekoskella vain kasikymppisen. Tunne jo silloin oli niin vahva, että "nou hätä", minä voitan Tokiossa. - Viikko ennen kisoja tiesin, että homma ei oo kiinni muusta kuin että oma sipuli kestää. Ekaan heittoon oli ladattava kaikki. - Heiton teknisen kokonaisuuden hallinta oli tärkein. Tuntui kuin käsi olisi jäänyt kannon taakse, Kimmo kertaa kultaista sivallustaan.

KUN KIMMOLTA kysyy, niin eihän se ratkaiseva heitto mikään nappisuoritus ollut. Tämä on niin kinnusta: viimeiseen verryttelyheittoon meni turhaan paukkuja, ja se voittokiskaisukin kaarsi ihan liian korkealle. Puutteista huolimatta se heitto riitti. - Kovavauhtisen juoksun, rytmin ja tekniikan hallinta oli niin äärettömän helposti hallittavissa. Koko ajan oli pidettävä jarruja päällä kaikissa viimeistelytreeneissä. Just sillai heitin pentunakin. 220 000 toistoa tekivät tehtävänsä. Kimmo tiesi selkäytimessään, mitä oli tulossa. Kauden alussa Kimmo kirjasi vielä

SE OLI SIINÄ. Kimmon villiä tanssia heiton jälkeen ei voi unohtaa. - Kisan jälkeen illalla Asta Hovi (kookas kuulantyöntäjätär) istui rinnan päälle ja sanoi, että nyt, perkele, poika juot. Ja jätkät nauroi. Jotain hiton katajanmarjaviinaa Asta juotti. Ei siinä oo paljoa kyllä lapsille kertomista. - Sen jälkeen en ole paljoa juhlinutkaan. Terho Vuorinen

26.8.1991.

Mestarin synnyttäjät Mestarin synnyttämiseksi tarvittiin muutakin kuin vanhemmat. Seppo Räty oli luotettava kilpakumppani ja kirittäjä. Valmennustiimiin kuuluivat isän lisäksi lajivalmentaja Kari Ihalainen, "master coach" Leo Pusa ja heittojen lajipäällikkö Esa Paasonen. Tärkeä mies Tokiossa oli myös hieroja Reijo "Ihmepeukalo" Kaappola. Keski-Suomessa hierojana toimi saarijärveläinen Kari Nuopponen. Paikallisia taustavoimia vuonna 1991 olivat lääkärit Leo Saloranta ja Satu Auvinen sekä hierojat Toomas Rämmal ja Antti Juvonen. Eikä unohtaa sovi tietenkään yleisurheilumaajoukkueen pitkäaikaista valmennusjohtajaa Into Turvasta, joka on "kosketeltavana" viereisellä sivulla.

Yleisurheilun MM-kisat järjestetään Etelä-Korean Daegussa 27. 8.–4. 9.2011. Yle näyttää kisat TV2:ssa. 12 · 2011

| Ä KS

teksti & kuva Teijo Piilonen

Kosket us

FAKTA Into Turvanen - Syntynyt 17.1.1940 Koijärvellä. Lapsuus Pöytyällä. - Valmistui liikunnanohjaajaksi Pajulahdesta 1960 - Liikunnanopettajana Kuhmossa 1961, Pyhäsalmella 1962-67 - Saarijärven Pullistus 1967-73 - Saarijärven Pullistuksen toiminnanjohtaja 1968-74 - Suomen Urheiluliiton palveluksessa vuodesta 1974, aluepäällikkönä (1974-76), heittolajien lajipäällikkö (1976-1988), kenttälajien lajipäällikkö (1988-90) ja valmennusjohtajana (19902005). - Turvasen valmennuskaudella suomalaiset yleisurheilijat saavuttivat 36 aikuisten ja 116 nuorten arvokisamitalia, joukossa 4 olympiakultaa, 5 MM-kultaa ja 4 EM-kultaa.

Monen mitalin taustalla Into Turvanen nosti Suomen yleisurheilua Äänekoskelta käsin.

ietin lapsuuteni ja nuoruuteni Pöytyällä ja Aurassa, josta vanhempani ovat kotoisin. Tulin Keski-Suomeen vuonna 1968 Saarijärven Pullistuksen toiminnanjohtajaksi. Muutin Suolahteen 1973, jolloin vaimo sai Majalan koululta opettajan viran. Asunto oli siinä samalla koululla. Kun vaihdoin Urheiluliiton palvelukseen, työni oli aika paljon matkustamista. Niistä paikoista ei sen takia jäänyt kovin paljon mieleen. Verokirjasta katsoin, että pahimmillaan minulla oli vuodessa 197 sellaista matkapäivää, joista sai vähintään puolipäivärahan. Majalan koulun kentällä urheiltiin pojan kanssa. Maanantai oli minulla vapaapäivä, mutta silloinkin vedin liikuntaa Keski-Suomen Opistossa. Äänekoskelle muutimme, kun vaimo sai opettajan paikan Konginkankaalta. Ostimme siinä kuntien rajalla sijaitsevan Laajarannan koulun, joka oli jo yksityisessä omistuksessa koulun lopetettua toimintansa. Työmaani oli koko Suomi, mutta vedin harjoituksia Hiskinmäen koulun maapohjahallissa. Pari kertaa viikossa ajelin Peurunkaan, jossa valmensin keihäänheittäjiä, Korjuksen Tapio, Ihalaisen Kari ja Purasen Antero tulivat sinne Jyväskylästä. Äänekoskelta tunsin ihmisiä vain urheilun kautta. Meillä oli jotain perhetuttuja Suolahdessa lähinnä vaimon kautta. Olin paljon tekemisissä tietenkin Kinnusen perheen kanssa, oltiin usein samaan aikaan kentällä treenaamassa. Meillä oli kerran

äks

| 12

· 2 011

kova vedonlyönti Jorman kanssa. Lyötiin tonni vetoa, pystyykö hän vielä heittämään 85 metriä. Ja hän heitti sen ihan syyskuun lopulla Jämsänkoskella ja minä hävisin tuhat markkaa. Poutiaisen Ilpo oli lahjakas heittäjä, voitti nuorten Suomen mestaruudenkin. Ilpo lähti yliopistoon USA:han ja hänelle kävi niin kuin mo-

nelle muullekin siellä, tulokset laskivat. Näin Ilpon jokin vuosi sitten tuolla Eltsulla. Sikäläisistä valmentajista muistan Vesterisen Ilpon ja Siitosen Sepon. Olihan niitä muitakin, mutta heti eivät tule nimet mieleen. Konginkankaalla oli yhden kauden liikuntalautakunnan puheenjohtajana, että oli siellä paljon sellaisia hyvänpäivän

tuttuja. Valmensin Sirkku Kumpulaista, joka oli töissä samalla koululla kuin vaimonikin. Hän asui Konginkankaalla ja myöhemmin Liimattalassa, mutta edusti Viitasaaren Viestiä. Hän aloitti treenaamisen 1982 ja oli jo 1986 maratonin Suomen mestari ja pääsi Stuttgartin EM-kisoihin. Myöhemmin Lipsasen Esko jatkoi hänen valmentamistaan. Hain Piispalan kurssikeskuksen johtajaksi ja sainkin paikan vuonna 1987. Soulin kisat olivat kuitenkin niin lähellä, että halusin käydä vielä ne ja anoin virkavapautta. Vaimoni oli sijaiseni sillä aikaa. Soul meni niin hyvin, että SUL:ssa pyysivät etten lähtisi mihinkään. Niin minä sitten peruin kokonaan sen Piispalan. Vaimo muutti töihin takaisin Saarijärvelle ja kävi sitä väliä Laajarannasta. Itse muutin Helsinkiin aloitettuani valmennusjohtajana 1990. Pikku hiljaa tuli erokin siinä 1990-luvun puolivälissä ja luopuminen kokonaan Laajarannan koulusta. Se oli kyllä hieno paikka asua.

NOPEAT Kymmenottelu vai keihäs? Kymmenottelu oli oma lajini nuorena, mutta kyllä keihäs on lähinnä sydäntä. 100 metriä vai maraton? Maraton. Etenkin Saarijärven aikana valmensin paljon kestävyysjuoksijoita, toki myös pikajuoksijoita. SaaPu nousi kuuden vuoden aikana Kalevan Malja –pisteissä viidenneksi, edellä oli vain suurkaupunkien seuroja. Äänekoski vai Saarijärvi? Saarijärvi. Tilanne oli vähän erilainen, olin Saarijärvellä töissä, mutta Äänekoskella asuessani työmaani oli koko Suomi. Lisää koululiikuntaa vai palkattuja valmentajia seuroihin? Seuratyön kehittäminen on A ja O. Koululiikunnalla on merkitystä vain virikkeiden antajana. Tiina Lillakin MM-kulta vai Arsi Harjun olympiakulta? Lillakin kulta oli suuri asia, koska se oli urani ensimmäinen. Valitsen näistä kuitenkin Arsin kullan, koska se oli niin yllättävä ja suuri nousu. Olin sen vuoden paljon taustatukena Arsille. Kinnusen Kimmohan teki myös hienon nousun Tokiossa, vielä kuukautta ennen kisaa hän oli huonossa kunnossa.

Talotohtori

Vas taukset:

Hankala tai helppo paperikatto

Oikeat vastaukset sivulla 11 esitettyihin kysymyksiin:

"Olen rakentamassa perinteistä aittaa, jossa on tarkoitus asentaa sisäkattoon pingoituspaperia vanhaan malliin. Alla on raakalautaa. Miten tämä käytännössä tapahtuu", kysyy Porvoon Ville.

aton käsittely on aina vaikeampaa kuin seinien. Radiossa haastateltiin aikanaan vanhoja kirvesmiehiä, jotka olivat käyneet läpi kolme sotaa. "Mikä teistä on ollut pahinta elämässä?" Hetken tuumattuaan timpuri vastasi: "Katon naulaaminen." Myös katon pingottaminen on paha, eikä se tahdo onnistua ilman apua. Parasta olisi löytää joku, jolla on työstä kokemusta. Pahvituksen loistavasti hallitseva maalarimestari Kalevi Järvinen on kirjoittanut Pinkopahvioppaan, jonka on julkaissut Kustannus oy Hakkuri. Pinkopahvi on myös Museoviraston Korjauskortistossa. Kysykääpä kirjastosta. Ennen katot pingotettiin paperilla ja seinät pahvilla. Pingotetut katot maalattiin ja seinät yleensä tapetoitiin. Katon pingottamisen eräänä tavoitteena oli koota lautojen raoista karisevat roskat. Pinkopaperia ei taideta enää valmistaa. Pinkopahvia saa, ja sellaiseksi käy myös tavallinen rakennuksilla käytetty suojauspahvi. En muista nähneeni pinkopahvia aitan katossa. Kylmässä tilassa se alkaa kosteusvaihteluiden mukana vähitellen venyä ja roikkua. Parempi ja helpompi ratkaisu olisi pahvin tai paperin liisteröiminen kiinni kattoon. Pahvia käytettäessä olisi reunat ohennettava repimällä. Paperi on sikäli parempaa, etteivät arkkien reunat näy. Sanomalehtipaperi käy, mutta se repeää kovin helposti. Ruskea pakkauspaperi toimii paremmin.

Paperi liisteröidään pöydällä sellaisina palasina, joita on helppo käsitellä. Se venyy nopeasti ja voidaan kiinnittää parin minuutin kuluttua. Kun maalasin hirsipintaa liimamaalilla, peitin pahimmat halkeamat ja rosot paperilapuilla siistimmiksi, eikä sitä kukaan huomaa. Kun pinta tulee maalattavaksi, ei liisteritahroista tarvitse välittää. Päinvastoin, kiinnitetty paperi liisteröidään lopuksi kokonaan yli. Liisteri on hyvä pohjustus maalille. Käyttäkää selluloosaliisteriä, ei muoviliimalla vahvistettua, niin pinta hengittää. Ja maalina liimamaalia tai vastaavaa, kuten Uulatuotteen Intoa. Liisteröidyn paperin läpi jää lautarakenne näkyviin. Se voi olla hauskempikin kuin pingotettu siloinen pinta. Jos haluaa kätkeä esimerkiksi oksanreikiä tai naulan kantoja, ne täytyy silloittaa. Ne peitetään pelkällä vedellä "liisteröidyllä" paperilapulla, jolloin oikeasti liisteröity paperi ei tartu siltä kohdalta kiinni, vaan pingottuu suoraksi. Samoin kannattaa silloittaa yli myös levyjen saumat, jolloin säästyy kittaukselta.

1. A. Hopeaa Kimmo Kinnusen jälkeen Tokiossa voitti Seppo Räty. 2. C. Nuorisoasiainneuvoksen arvonimi on myönnetty Koskelan setlementissä nuoriso-ohjaajana aikanaan aloittaneelle ja Suomen setlementtinuorten liiton toiminnanjohtajaksi edenneelle Pekka Häyhälle. 3. B. Kömin teatterin kappale tänä kesänä oli Kalumäen kamareissa. 4. A. Suolahden vapaaseurakunta perustettiin vuonna 1926. 5. D. Suolahtelainen punkbändi oli nimeltään Mopot. 6. A. Heikki Salminen avasi Shellin mailleen heinäkuussa 1964. 7. C. Nykyisen Äänekosken alueen seuroja edustaneista hyppääjistä korkeimmalle on ponnistanut Matti Uski, joka hyppäsi ennätyksensä 214 cm vuonna 1983. 8. D. Luola sijaitsi Äänekosken Työväentalon eli Työskin kellarissa. 9. B. Vapaa-aikalautakuntaa johtaa Seppo Ruotsalainen. 10. C. SOK:n kehittämä Herkkutarjotinelintarvikemyymälätyyppi rantautui Sokos Alakeiteleeseen keväällä 1972.

Panu Kaila

Kysymykset: Talotohtori@txti.net tai PL 28, 00601 Helsinki

Mo ka mo ka moo kaa !

XpiX omakotitalo." "Hiihdän edelleen aina, kun sattuu hyvät kelit. Hiihtotyylini on perinteinen. Käyn vetämässä kympin valaistulla ladulla tai hiihdän Risusaareen jäätä pitkin. Kerran vuodessa lähden viikoksi vaimon kanssa hiihtämään Saariselälle." "Jokaisella tulisi olla harrastus. Se voi olla mikä tahansa, ei sen pakko olla liikuntaharrastus. Itse laulan mieskuoro Metsoissa ja toimin myös kuoron puheenjohtajana. Äänekoskella on hyvät mahdollisuudet harrastaa niin liikuntaa kuin kulttuuriakin. Esimerkiksi Äänekosken taidemuseo on upea paikka."

Valitettavasti emme löytäneet mokia edellistäkään lehdestä. Pahoittelemme, että olemme niin täydellisiä, ettemme osaa tehdä virheitä. Mikäli tarkkasilmäiset lukijat löytävät mokia tästä lehdestä, pyydämme ystävällisesti heitä ottamaan yhteyttä toimitukseen.

Markku Auvinen tyylikkäänä merimiesasussa, toisessa kuvassa esittelyssä uudet hiihtosauvat Keiteleen jäällä.

"Olen tuossa hiihtokuvassa 5-6-vuotias. Isä on ottanut kuvan joskus 50-luvun loppupuolelta Keitele-järven jäältä Äänekoskelta. Olisko tuossa uudet sauvat, kun noin niitä esittelen. Sukset ovat Esko Järviset ja siteet ovat Voitto-nimiset." "Toisessa kuvassa olen merimiesasussa. Kuva on otettu Tervossa. Asuin pikkulapsuuteni Äänekoskella, josta muutin Tervoon, jonka kautta Hartolaan ja sen jälkeen takaisin Äänekoskelle.

Myöhemmin opiskelin Lahdessa ja Jyväskylässä, minkä jälkeen palasin juurilleni Ääneseudulle" "Liikkuminen on ollut minulle pienestä pitäen tärkeää. Olin kohtuullisen lahjakas urheilussa ja menestyin koulun hiihtokilpailuissa. Vanhempana innostuin pallopeleistä, kuten koripallosta ja jalkapallosta. Nykyisin pelaan tennistä. Tykkään tehdä myös pihatöitä, etenkin kun minulla on nyt suhteellisen uusi

XpiX-sarjassa tunnetut koskelaiset kertovat kotialbumiensa rakkaimmista valokuvista.

12 · 2011

| Ä KS

Myytävänä

Yksityishenkilöiden ilmoitukset

-50 %

MAX

PHOTO Max Steffansson

maxsteffansson@hotmail.com

040 759 5999

Seuraava ÄKS 31.8.2011

· Juhlakuvaus · Ylioppilaskuvaus · Potrettikuvaus · Lehtikuvaus · Yrityskuvaus · Miljöökuvaus www.aksa.fi

äks

| 12

· 2 011

ÄKSY MIE S

Viime hetken herkistely

yt pelottaa. Yleisurheilun MM-kisat ovat ovella, mutta urheilijamme vasta hakevat mitalikuntoaan. Fysiikka on kohdallaan, mutta ei kulje. Ja ammattivalmentajat ovat helisemässä. He vain lisäävät paperia tulostimeen ja tulostavat lisää dataa, joka todistaa, että vika on kellossa, ei juoksijassa. Kello käy suomalaiselle liian nopsaan. Ehkä kannattaisi hakea apua kulttuurin puolelta. Kehotan urheiluherroja lukemaan vaikkapa Veikko Huovisen teosta Lyhyet erikoiset (1967). Nuorikoksi Tunisiaan -tarinassa Huovinen kertoo urheilijatyttö Pertasta. Pertan aika 800 metrin juoksussa on noin 2.12. Aika ei riitä mihinkään. Urheilusihteeri Uudeltamaalta on sitä mieltä, että Pertta on liian pehmeä. Juoksijalahjoihin pitää yhdistää petetyn maailmannaisen kovuus. Niinpä urheilusihteeri juonii Pertan naimisiin tunisialaisen Albertin kanssa. Pertasta tulee haaremin 15. vaimo. Urheilusihteeri järkeilee, että Pertta joutuisi haaremissa juonittelujen kohteeksi. Lempivaimon paikan veisi ylimeno-

vaiheen jälkeen jokin myskintuoksuinen berberikaunotar. Eikä kiivas arabimieskään osaisi kohdella pohjoismaista naista riittävän hellästi. Kaikesta tästä sisuuntuneena Pertta karkaisi haaremista ja harjoitteluun tulisi uusi puhti. Ennätys olisi pian ehkä noin 1.53. Urheilusihteerin järki juoksentelee kutakuinkin samoja latuja kuin minunkin järkeni. Onnellisuus laiskistaa. Pahimpia ovat vasta rakastuneet. He eivät elä tässä maailmassa. Urheilija voi menestyä vain jos hän on katkera ja onneton. Myös mustasukkaisuus saa suomalaisen tekemään uskomattomia urotekoja. Viime hetken herkistelyksi suosittelen seuraavaa. Urheilupomot palkkaavat löyhiin suhteisiin erikoistuneita miehiä ja naisia. He vokottelevat joukkueeseen valittujen urheilijoiden puolisoita. Suhteeseen pitää saada jonkin sortin särö. Kun kisakone on täynnä mustasukkaisia urheilijoita, se virittää tunnelman tappiinsa. Loppuu hymyily, tekopirteän naureskelun tilalle tulevat vihaiset mulkaisut, synkistelyt, urahtelut ja sadattelut. Suoritukseen tulee voittoon tarvittavaa sappea.

Kaikkiin tämä Ryppy rakkauteen -menetelmä ei pure. Joukossa on aina joitain yksineläviä tai muuten kovakalloisia. Siksi sappea pitää nostattaa myös rahan avulla. Tässä tarvitaan verottajan apua. Sitä mukaa kun urheilijoita nimetään joukkueeseen, verottaja lähettää heille 100 000 euron lisäverolapun. Saatteessa kerrotaan, että summa perustuu verottajan laskelmiin kaikista niistä verovapaista palkinnoista, joita urheilija on uransa aikana saanut. Ehkä kannattaa vihjata myös ruskeisiin kirjekuoriin. Se raivostuttaa varmasti. Summa on maksettava heti kisojen jälkeisenä maanantaina. Oikaisua voi tietenkin hakea, elämmehän oikeusvaltiossa. Oikaisu käsitellään nopeutetun menettelyn kautta. Päätöstä voi odottaa jo ennen seuraavia olympialaisia. Kyllä sapettaa. Ja keppi lentää ja hyppy kulkee. Näillä herkistelyillä saadaan kuusi mitalia, joista neljä on vähintään kultaista. Pistesijaa alemmaksi ei vajoa kukaan. Reijo Honkonen

Kosken leg endat

Palokuntajuhlat oli Ääneseudulla vuoden tapahtuma

onille äänekoskelaisille vuoden kohokohta olivat elokuussa järjestettävät palokuntajuhlat. Juhlat koostuivat monenlaisesta ohjelmanumeroista, kuten palokuntien marssista, pussitappeluista ja ilotulituksesta. Palokuntajuhlilla oli riehakas luonne ja meno saattoi toisinaan olla kuin nykyajan festareilla konsanaan. Äänekosken VPK perustettiin vuonna 1896. Kukaan ei muista ensimmäisten palokuntajuhlien tarkkaa ajankohtaa, mutta aina oli ollut jonkinlaisia kansanjuhlia, urheilukilpailuja ja kokooontumisia. Tapahtumilla kerättiin varoja mm. palokalustoon, VPK:n soittokunnalle sekä oman toimitalon hankkimiseen. Jo vuodelta 1906 on kuvaus siitä, kuinka ihmiset eivät mahtuneet Palomäenkentän VPK:n taloon tanssimaan, vaan osa juhlayleisöstä jäi ulkopuolelle. Juhla kesti yöhön asti ilotulituksineen ja päivällisineen. Oleellinen osa palokuntajuhlia oli palokuntien marssi. Palokuntalaiset marssivat torvisoittokunnan tahdissa paloasemalta Palomäenkentälle. Juhlavaan marssiin osallistui monesti myös muiden paikkakuntien palokuntia. Marssin päätteeksi palokunnat antoivat työnäytöksiä. Äänekosken palokuntanaisosaston puheenjohtaja Mirja Lehtonen oli mukana palokuntajuhlia järjestämässä 70-luvun lopulta aina 90-luvulle viimeisiin palojuhliin asti. Palokuntanaiset vastasivat pääasi-

assa muonituksesta tarjoten suomalaisten suosikkivihanneksia makkaraa ja nakkeja. Kiirettä riitti palokuntanaisilla, kun ruokitiin monijoukkoista juhlakansaa. -Pidettiin kyllä huoli siitä, että kerettiin sunnuntain iltajuhlaan, Lehtonen nauraa. Iltajuhlaan päättyi kolmipäiväinen tapahtuma. Monia kuuluisia esiintyjiä saatiin paikalle. Lehtonen muistaa esimerkiksi Eino Grönin käyneen viihdyttämässä juhlakansaa. Ohjelmanumeroita oli miesten missikisoista yöjuoksuihin. Jotkut paheksuivat palokuntajuhlien alkoholinkulutusta. Paikallistoimittaja saattoi raportoida juhlien jälkeisenä aamuna, kuinka Palomäen kenttä oli lohduttoman näköinen roskien, oksennusten ja pitkän juhlinnan seurauksena simahtaneiden koristaen juhlapaikkaa. Pääasiassa palokuntajuhlat sujuivat kuitenkin rauhallisesti ja tappeluita ei nähty. 90-luvulle tultaessa palokuntajuhlien suosio alkoi hiipua. Lehtonen arvelee suurimmaksi syyksi paikan vaihtumisen Palomäenkentältä. Olihan Palomäenkenttä tärkeä osa Äänekosken VPK:n historiaa, vaikka Palokunnantalo oli palanut maan tasalle jo 40-luvulla. Juhlia koetettiin järjestää torilla, urheilukentällä ja Vanhan Ale-Makasiinin parkkipaikalla, mutta ihmiset eivät enää tulleet palojuhliin.

Kuva vuoden 1973 Palokunt ajuhlilta. Jos tunnistat kuvan henkilön kerro se Äksän toimitukseen. KUVA: Ään ekosken kotiseutumuseo.

Vuoden vihannes 2011 12 · 2011

| Ä KS

2TTMMHSSDKDSJNÄŽ@RTMSNRHÄŽLXXMSHÂ¸ ÄŽ -XSÄŽNMÄŽ@HJ@ÄŽK@HSS@@ÄŽSTTL@RS@ÄŽSNHLDDM ÄŽ ÄŽÄŽ

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

78 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

89 m2

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

78 m2

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Vapaa. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/ Vekkeli.

55 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. 4. krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Muuttamaan pĂ¤Ă¤set heti. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 125.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Ensies. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

SKV-avain 850026 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

89 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 4 h, k, p

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

89 m2

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Mh. 160.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

55 m2 LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

SKV-avain 850026

89 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

SKV-avain 873555

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 4 h, k, p

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, varastoja, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa kerroksessa, omalla, rauhallisella 1 ha:n tontilla. Muuttovalmis, hyvĂ¤kuntoinen omakotitalo. Mh. 166.000 e. HeinĂ¤vedentie 264.

80 m2

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, RT, 3 h, k, p

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. Mh. 128.135,06 e. Vh. 129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: 12-13.30/Vekkeli.

Asumisen ammattilaiset palveluksessasi SKV KiinteistĂśnvĂ¤litys Oy aanekoski@skv.fi Kauppakatu 11, 44100 Ă&#x201E;Ă¤nekoski p. 010 228 4460

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 132.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

5 h, aula, k, psh, s, at, var, 127/160 m2. 2000-luvulla uusittu ja laajennettu rakennus kahdessa krs:ssa, omalla. Tontti 1 ha. Mh. 156.000 e. HeinĂ¤vedentie 264. Es. su 9.1.: 12.30-13.30/Sutinen.

SKV-avain 850026

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, OKT

SKV-avain 850026

.XQ DVXQQRQYDLKWR RQ DMDQNRKWDLVWD PH SDOYHOHPPH 7DUMRDPPH Nl\WW||VL DPPDWWLWDLWRLVHW YlOLWWlMlW MD K\YlQ SDLNDOOLVWXQWHPXNVHQ VHNl P\\WlYlOOH NRKWHHOOH ODDMDQ QlN\Y\\GHQ QLLQ QHWLVVl NXLQ OHKGLVVlNLQ

LEPPĂ&#x201E;VIRTA, KT, 2 h, k, p

55 m2

Tuija Savolainen Myyntijohtaja LKV, YKV p. 010 228 4462 0400 642 632

Jarmo Berg ArviointipĂ¤Ă¤llikkĂś LKV, AKA auktorisoitu kiinteistĂśarvioija p. 010 228 4463 0400 642 136

Keijo HĂ¤kkinen Myyntineuvottelija KED p. 010 228 4464 0400 547 295

Iso remontoitu perheasunto, lapsiystĂ¤vĂ¤llisellĂ¤ alueella. Alakoulu vieressĂ¤ sekĂ¤ pĂ¤ivĂ¤koti kĂ¤velymatkan etĂ¤isyydellĂ¤. 4. Kysy vĂ¤lityspalkkiotarjoustamme. Normaali vĂ¤lityspalkkio velattomasta kauppahinnasta on 4 % krs, hissi. Mh. 128.135,06 e. Vh. + alv. 23 % = 4,92 % ja vĂ¤himmĂ¤ispalkkio 2 000 â&#x201A;Ź + alv. 23 % = 2 460 â&#x201A;Ź. Puh.hinnat 010-alkui129.000 e. TĂ¤hkĂ¤katu 2 A. Es. su 9.1.: siin numeroihin lankapuh. 0,0828 â&#x201A;Ź/puh + 0,595 â&#x201A;Ź/min ja matkapuh. 0,028 â&#x201A;Ź/puh + 0,1704