Ääni, talvi 2016 by Oulunkylän yhteiskoulu

Ääni

OYK peruskoulu talvi 2016

Sisällys Pääkirjoitus: Tulevaisuuden tuulet puhaltavat Äänessä 3 Gallup: Mitä nuoret ajattelevat tulevaisuudesta? 4 Artikkeli: Ilmastonmuutos on oikeudenmukaisuus kysymys 7 Artikkeli: Tulevaisuuden loppu 9 Kirja- ja elokuvasuositus: Tiedätkö jo tulevaisuuden? 12 Artikkeli: Marsin valloitus 16 Novelli: Polaris 18 Novelli: Rohkeuden kipinä 20 Artikkeli: Menneisyyden tulevaisuus 22 Haastattelu: Vanhan loppu on uuden alku - rehtorit vaihtuivat 23 Toimitus: 27

Tulevaisuuden tuulet puhaltavat Äänessä Saatat huomata, että Ääni-lehti näyttää erilaiselta. Se on tarkoituskin, sillä olemme ottaneet käyttöön uuden taitto-ohjelman. Äänen toimittajia koulutettiin InDesign-ohjelman saloihin, ja lisäksi Ääni on saanut uuden logon. Nämä uudistukset vievät lehteä ammattimaisempaan suuntaan. Viime numerossa käsittelimme kuolemaa, mutta tällä kertaa katsomme eteenpäin. Tulevaisuus-aiheisessa lehdessä käsittelemme aihetta sekä faktan että fiktion kannalta. Ogelissa alkoi uusi aikakausi, kun rehtori Hannele Nevalainen jäi eläkkeelle ja rehtorin paikalle istui Mirva Lindström. Haastateltavan Ääni -palstalla äänessä ovat vanha ja uusi rehtori. Tulevaisuutta käsitellään myös universaalisti. Haluaisitko sinä muuttaa Marsiin? Se voi olla mahdollista jo 2030-luvulla. Gallup-tutkimuksessa kysyimme nuorten mielipiteitä esimerkiksi sotien, kielien ja ruuan tulevaisuudesta maapallolla. Aihetta tarkastellaan myös faktapohjalta ympäristön näkökulmasta, ja novelleissa tulevaisuus saa kahdet kasvot. Tulevaisuus saattaa tällä hetkellä ahdistaa erityisesti ysiluokkalaisia, mutta vielä ehdit vaikuttaa siihen, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. Tulevaisuus on myös itsestäsi kiinni. Täytyy jättää jotakin vanhaa taakseen, jotta voi saada jotakin uutta. Tsemppiä tulevaan! Kesää kohti mennään! Äänen toimitus

Kuva: Outi Järvelä 9B

Mitä nuoret ajattelevat tulevaisuudesta? Miten nuoret uskovat ilmastonmuutoksen tulevan vaikuttamaan elämäänsä? Entä tuleeko ihminen laskeutumaan Marsiin jopa ennen vuotta 2020? Onko tulevaisuuden koulussa opettajia? Kysyimme yläkoululaisilta, mitä he ajattelevat tulevaisuudesta.

Kirjoittaja: Anna Peiponen ja Aurelia Ahokas 9D Kuvat:Anna Peiponen ja Aurelia Ahokas 9D

Ääni

OYK

Ääni

OYK

Ääni

OYK

Ilmastonmuutos on oikeudenmukaisuuskysymys luonnonkatastrofit yleistyvät. Näiden ja muiden vaikutusten seurauksena esimerkiksi syntyy sotia ja ilmastopakolaisia, tartuntataudit leviävät ja talouteen kohdistuu merkittäviä vaikutuksia. Esimerkiksi jo viime vuonna Columbian yliopiston tutkijat löysivät yhteyden ilmastonmuutoksen ja sodan välillä, kun ilmastonmuutos todettiin yhdeksi Syyrian sisällissodan taustatekijäksi. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi esimerkiksi maailman päästöt täytyisi leikata puoleen ennen vuotta 2050. Köyhien maiden tukeminen on erityi- Ilmastonmuusen tärkeää, toksen seurasillä ne kär- ukset ovat arsivät ilmas- kipäivää jo nyt tonmuutok- varsinkin köysesta eniten hemmissä maissa. jo nyt.

Kun mietitään niitä keinoja, joiden avulla ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä, ollaan ennen kaikkea sukupolvien välisen oikeudenmukaisuus- ja ihmisoikeuskysymyksen ääressä. Ilmastonmuutoksen seurauksista kärsivät erityisesti tulevat sukupolvet sekä kehittyvissä maissa elävät ihmiset, jotka ovat vähiten olleet ongelmaa aiheuttamassa. Maailman terveysjärjestö WHO onkin arvioinut, että jopa 80 % ilmastonmuutoksen aiheuttamista kuolemista ja sairastumisista koituvat kehitysmaiden lapsille.

Kun nuorelta kysyy, mitä hänelle tulee mieleen sanasta ilmastonmuutos, usein vastataan että jääkarhut kuolevat tai että jäätiköt sulaa. Vaikka tämä on toki hyvin tärkeä ja puuttumista vaativa aihe ilmastonmuutoksesta puhuttaessa, on se vain yksi osa sen seurauksia. Harvemmin puhutaan siitä, kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa ihmisiin, heidän oikeuksiinsa ja elämäänsä.

Viime syksynä neuvoteltiin uudesta ilmastosopimuksesta Pariisissa. Saatuun sopimukseen mahtuu niin heikkoja lenkkejä kuin kunnianhimoisia tavoitteitakin. Esimerkiksi ilmakehän lämpenemistä koskeva tavoite tiukennettiin kahden asteen noususta puoleentoista asteeseen. Kuitenkin sopimuksen päästötavoitteet eivät riitä pitämään lämpötilan nousua edes kahden asteen rajoissa.

Viime syksynä neuvoteltiin uudesta ilmastosopimuksesta Pariisissa.

Ilmastonlämpenemisen seurauksena esimerkiksi merenpinta nousee, Vaikka usein puhutaan siitä, miten äärimmäiset sääolot lisääntyvät ja ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Ääni

OYK

Hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja yhden ihmisen elämisestä, tuotteen elinkaaresta tai organisaatiosta syntyy. Suomalaisten jalanjäljet ovat yksiä maailman suurimmista. tuleviin sukupolviin, jotka tulevat elämään kaukana tulevaisuudessa. Teksti: Aurelia Ahokas 9D Todellisuudessa kysymys on myös meidän, nyt elävien lasten ja nuorten Kuva: Plan International Suomi tulevaisuudesta. Ilmastonmuutoksen seuraukset ovat arkipäivää jo nyt varsinkin köyhemmissä maissa ja on arvioitu, että esimerkiksi maapallon keskilämpötila tulee nousemaan vuoteen 2050 mennessä ainakin kaksi astetta.

Ilmastonmuutoksen kohdalla voidaan sanoa, että olemme kaikki samassa uppoavassa veneessä. Paitsi vain, että osa meistä matkustaa ensimmäisessä luokassa ja toiset autokannella. Ilmastonmuutos ei odota taloudellisesti tai poliittisesti parempia aikoja, vaan sen vaikutukset ovat näkyvissä jo nyt. Ääni

OYK

Tulevaisuuden loppu taen planeetan lämpötilaa. Tämä ei tarkoita pelkästään sitä, että sää olisi lämpimämpi ympäri vuoden, vaan näkyy esimerkiksi sään ääriilmiöiden kuten pyörremyrskyjen ja rankkasateiden lisääntymisenä, aavikoitumisvaarassa olevien alueiden aavikoitumisena, ikiroudan ja napajään sulamisena sekä merenpinnan kohoamisena. Jo nämä seuraukset hankaloittavat ihmisten, avun ja tarvikkeiden liikkumista, hukuttavat rannikoita, vähentävät kasvatuskelpoista maaperää ja turismija matkailualaa harjoittavien tuloja.

Monet ajattelevat että tulevaisuus tulee olemaan leijuvia ajoneuvoja, matkoja Marsiin ja yksinkertaisen helppoa elämää. Mutta tässä artikkelissa kysymys onkin, onko kohta enää tulevaisuutta?

Ilmastonmuutos Moni on saattanut kuulla saastuvasta luonnosta ja lämpenevästä ilmastosta. Se, mikä monelle onkin uutta, on se, miten paljon ilmasto tosiaan onkin muuttunut, muuttuu koko ajan ja miten se vaikuttaa kaikkeen elävään maan päällä.

Valosaaste

Kasvihuoneilmiössä ilmakehämme hiilidioksidi, metaani, vesihöyry ja monet muut kaasut luovat planeettamme ympärille kasvihuoneen lasin kaltaisen kuvun, joka palauttaa maasta kimmonneen lämpösäteilyn takaisin avaruuteen. Tämä on luonnollinen ja tarpeellinen ilmiö, sillä ilman sitä planeettamme olisi liian kylmä asuttavaksi. Ihmisen erilaisten tekojen kuten teollisuudesta tai kaatopaikoilta ilmaan pääsevien hiilidioksidi ja metaani kaasujen johdosta voimistuvaa kasvihuoneilmiötä kutsutaan ilmaston muutokseksi. Ilmastonmuutoksen vuoksi yhä suurempi määrä lämpösäteilystä heijastuu takaisin maahan nosÄäni

Joillekin valosaaste saattaa olla uusi sana tai vieras käsite, mutta se tarkoittaa liiallisesta keinovalosta johtuvaa valoisuutta. Liiallisia valonlähteitä ovat esimerkiksi turhat valomainokset, huonosti kohdistetut tai asennetut kohde- ja katuvalot sekä ihmisasutuksesta ja liikenteestä taivaalle kajoava hehku. Valosaasteesta johtuvia ongelmia ovat esimerkiksi tähtitaivaan peittyessä ja keinovalaistuista kaupungeista syntyvä uusi «tähtitaivas», joka hankaloittaa suunnistamista ja koituu useiden lintujen kohtaloksi. Pimeyden puutteesta koituu myös terveydellisiä ongelmia. Nukkumat9

OYK

ta jättäminen ja valoisassa nukkuminen vähentää melatoniinin tuotantoa, aiheuttaa päänsärkyä ja huonovointisuutta ja pitkälle iltaan ja aikaisin aamulla valaistu ympäristö siirtää varsinkin kaupunkialueilla asuvien eläinten biologista kelloa. Valaistuksesta on tosin joskus hyötyäkin. Katuvalot vähentävät rikollisuutta, autojen valot ilmoittavat liikkujista ja valaistut kaupungit luovat ja muovaavat kulttuuria.

noin 20-40 kilometrin korkeudella Maapallosta. Se muodostuu kolmen hapen muodostamista otsonimolekyyleistä, jotka ovat myrkyllisiä ja haitallisia ollessaan lähempänä Maan pintaa, mutta todella hyödyllisiä ja tarpeellisia sijaitessaan Ilmakehän yläosassa. Auringon UV-säteilyn osuessa otsonikerrokseen otsonimolekyylit pilkkoutuvat. UV-säteilyn energia kuluu otsonimolekyylien pilkkoutumiseen, minkä vuoksi säteily ei enää jatka matkaansa Maan pinnalle. Pilkkoutuneet happiatomit muodostuvat jonkun ajan kuluttua takaisin otsonimolekyyleiksi jatkaen taas suojelutyötään.

Otsonikato Otsonikadosta saattaa useampi olla kuullut, mutta moni saattaa sekoittaa sen ilmastonmuutokseen. Otsonikato tarkoittaa Maan ilmakehän stratosfäärissä sijaitsevan otsonikerroksen ohenemista. Otsonikerros suojaa Maata Auringosta tulevalta haitalliselta UV-säteilyltä, joka aiheuttaa muutoksia kaikkien eliöiden soluissa. Ihmiselle solumuutokset voivat aiheuttaa esimerkiksi ihosyöpiä sekä silmäsairauksia. Kasvit taas voivat kärsiä yhteyttämis- sekä lisääntymisongelmista, jotka aiheuttavat ongelmia koko Maapallon ekosysteemille.

Otsonikerroksen oheneminen eli otsonikato johtuu ihmisen toiminnan seurauksena ilmaan päässeistä aineista. Varsinkin klooria tai bromia sisältävät aineet ovat erityisesti ongelmaksi, sillä ne reagoivat hyvin herkästi otsonimolekyylien kanssa riistäen niiltä itselleen yhden happiatomeista. Kloorin tai bromin kanssa yhdistyneen hapen muodostama yh-

Otsonikerros on stratosfäärissä eli Ääni

OYK

Ongelmiin vaikuttaminen

diste on pysyvä eli niiden toisistaan erottaminen on todella hankalaa, ja ne säilyvät ilmakehässä pitkään. Koska otsonimolekyylejä ei juurikaan vapaudu ilmakehään, niiden määrä stratosfäärissä vähenee. Otsonimolekyylien vähentyessä vähenee myös pilkkoutuvien happiatomien määrä, jolloin ne eivät pääse yhdistymään tarpeeksi nopeasti ja läpi pääsevän UV-säteilyn määrä kasvaa.

Näiden kaikkien ongelmien tapahtumista on mahdollista ja toivottavaa vähentää poistamalla tai vähentämällä ongelmaan johtavia asioita. Itse valosaasteen määrää voi vähentää pitämällä talouden valon talon sisällä ja käyttämällä harkiten ulkona olevia valonlähteitä kuten ulko- ja ajovaloja. Otsonikerroksen tilaa voi parantaa käyttämällä bromia ja klooria sisältäviä aineita, kuten tuholaistorjunta-aineita, harkiten ja pieninä määrinä. Jätteen määrää voi vähentää tuunaamalla vahoja tuotteita uusiksi tai vaikkapa antamalla aineettomia lahjoja. Yleisesti lajittelu, julkisilla liikkuminen, monipuolisesti syöminen ja energian säästö ovat yksinkertaisia ja joukolla tehtyinä tehokkaita tapoja suojella ympäristöä. Myös oman pään ja maalaisjärjen käyttö on kannattavaa.

Jätteet Monia on jo päiväkodista lähtien opastettu lajittelemaan ja uusiokäyttämään tuotteita. Suuri osa tavaroista on uusiokäytettävissä tai kierrätettävissä, ja heitettäessä kaikki yhdelle ja samalle kaatopaikalle menetetään hirmuinen määrä materiaalia ja tuotteissa olevaa ja tuotteiden tekoon käytettyä energiaa. Moni tuote voisi olla tuunattuna ja korjattuna loistotuote tai kierrätettynä lämmön ja energian lähde tai toisen tuotteen raaka-aineistoa. Kaatopaikoilla syntyy myös isoja määriä metaania, joka on yksi kasvihuonekaasu

Ääni

Teksti: Aapo Patokoski ja Saskia Pirttiniemi 8D Kuva: Annastina Vitikainen 9B

OYK

Tiedätkö jo tulevaisuuden? Kaikilla on oma käsityksensä tulevaisuudesta. Mutta mitä saadaan, kun nämä ajatukset vuodatetaan paperille tai nämä ideat annetaan ammattilaisten käsiin ja niistä leivotaan elokuvia?

antaa todentuntuisen kuvauksen tulevaisuudesta, joka ei ehkä ole kovinkaan kaukana. Tämä blogikirjoituksista, uutissyötteiden katkelmista ja neljän päähenkilön päivien tapahtumista koostuva kirja kertoo tulevaisuuden Helsingistä maailmassa, jossa itsensä muokkaaminen on tehty liian helpoksi. ”Eikä juuri kukaan halunnut pysyä sellaisena kuin oli sattunut syntymään; jos oli mahdollisuus parannella itseään, miksi sitä ei tekisi?”

Holopainen, Anu: Ihon alaiset Julkaisuvuosi: 2015 Kustantaja: Karisto Sivumäärä: 202

Rossi, Veronica: Paljaan taivaan alla Julkaisuvuosi: 2012 Kustantaja: WSOY Sivumäärä: 362 Kun maapallolla riehuvat mystiset eetterimyrskyt ovat liikaa kestettäväksi, vetäytyy pieni osa ihmisistä suljettuihin kupuihin, eristyksiin ulkomaailmalta. Mutta voiko ulkona sittenkin elää? Teos on mielenkiintoinen yhdistelmä keskiaikaista elämäntyyliä ja korkeaa, huipputek-

Mitä tapahtuu, kun kauneusleikkaukset nostetaan seuraavalle tasolle? Tämä kauneusleikkausdystopia Ääni

OYK

nologian kyllästämää elämäntyyliä, joka tempaa nopeasti mukaansa.

Ilman saastuessa myrkylliseksi, ihmiskunta siirtyy asumaan maanalaisiin siiloihin. Mutta onko kaikki vieläkään hyvin vai piilotellaanko siviileiltä totuutta siilosta? Siilo kuvaa todella menestyksekkäästi ihmisten luonnetta ahdistavissa ja barbaarisissa olosuhteissa. Teoksen uskottava maailmankuva ja vauhdikas kirjoitustyyli tekevät lukukokemuksesta miellyttävän ja koukuttavan.

”Me emme enää ole sinun maailmassasi asukki. Täällä ihmiset kuolevat, eikä se ole pseudoa. Se on hyvin, hyvin todellista.”

”Ei enää valehtelemista, Juliette sanoi, totuus pitää saada julki.”

Howey, Hugh: Siilo Julkaisuvuosi: 2014 Kustantaja: Like Kustannus Oy Sivumäärä: 575

Ääni

OYK

The fifth element - Puuttuva tekijä (1997) Kesto: 2 h 6 min. Ikäraja: K-12 Korben Dallasin (Bruce Willis) taksin katon läpi pudotessaan mystinen avaruusolento Leeloo (Milla Jovovich) sattuu käynnistämään mystisen viidennen elementin etsinnän. The fifth element on visuaalisesti miellyttävä, humoristinen ja toiminnantäyteinen tieteisfantasia maailmanlopun pysäyttämisestä.

Blade runner (2007) Kesto: 1 h 57 min. Ikäraja: K-16 Kun Roy Batty (Rutger Hauer) ja viisi muuta todella ihmisen kaltaista robottia, androidia, karkaa näille suunnitelluista selleistä, kutsutaan näitä metsästämään Rick Deckard (Harrison Ford). Tästä alkaa ajojahti pitkin korruptoituneen Los Angelesin katuja, jossa toinen osapuoli hakee lisää elinaikaa ja toinen taas kuolemaa. Blade Runner on tummanpuhuva filmi inhimillisyydestä ja yksi harvoista elokuvista, joita katsoessa on väliä, minkä version katsoo. Tästä elokuvasta on tehty ja Ääni

OYK

julkaistu seitsemän eri versiota, joissa joissakin eroja enemmän ja joissakin vähemmän verrattuna alkuperäiseen 1982 julkaistuun versioon.

Inception (2010) Kesto: 2 h 27 min. Ikäraja: K-12 Ihmisten alitajuntaan kätkettyjen salaisuuksien varastaminen on Dom Cobbin (Leonardo DiCaprio) alaa. Hyväpalkkaisen uuden keikan tarkoitus ei kuitenkaan ole varastaa ajatus, vaan istuttaa sellainen. Tämä vaihtoehtoistulevaisuuteen perustuva elokuva tuo esiin maailman, joka ei ehkä ole teknologian kehittymisvauhdin takia kaukana. Inception on scifi-tyyppinen toimintaelokuva, jonka tempoon on helppo imeytyä mukaan.

Ääni

Teksti: Katju Leino 9D

OYK

Marsin valloitus Ihmisen elinmahdollisuuksia avaruudessa on mietitty pitkään, mutta vasta viime aikoina teknologia on tehnyt sen mahdolliseksi. Elämään Maan ulkopuolella tarjoaa tilaisuuden Mars One -hanke, joka lähettää 24 vapaaehtoista punaiselle naapuriplaneetallemme. Voisimmeko me olla ensimmäisiä avaruusolioita?

joita haastateltiin henkilökohtaisesti. Kolme suomalaista selvisivät tähän vaiheeseen, mutta kukaan heistä ei päässyt enää kolmannelle valintakierrokselle. Vuonna 2015 sadan hakijan joukosta valittiin 24 astronauttia, jotka lähtevät Mars One -lennolle. Heidän koulutuksensa alkaa tänä vuonna.

Miehistöltä Marsissa e l ä m i n e n Lihansyöjien ei vaatii hy- kannata vaivautua vää sopeumatkalle. tumiskykyä, sillä elinolosuhteet Marsissa eroavat huomattavasti Maasta. Avaruudessa asuminen on yksinäistä, mutta yhteistyö muiden astronauttien kanssa on tärkeää. Lisäksi hyvä fyysinen kunto, älykkyys, päättelykyky ja kädentaidot ovat välttämättömiä. Pääravintona Marsissa on kasvisruoka, joten lihansyöjien ei kannata vaivautua

Ihmisellä on Marsissa mahdollisuudet elämään, mutta se tulee olemaan haasteellista. Hollantilaisen Bas Lansdorpin keksimän Mars One -hankkeen idea on lähettää ihmisiä Marsiin, ilman paluuta takaisin M a a h a n . Matka Maasta Hankkeen Marsiin kestää j ä r j e s t ä j ä puoli vuotta. on Nasa. Marsiin lähetetään kuusi neljän hengen ryhmää. Ensimmäinen ryhmä lähtee 2026, ja seuraavat lähtevät kahden vuoden välein siitä. Matka Maasta Marsiin kestää puoli vuotta. Miehistö valittiin hakemusten perusteella, joita lähetettiin ympäri maailmaa vuonna 2013. Toisessa vaiheessa haki-

Miehistön asumiskapselit Marsissa. Ääni

OYK

voimalla. Kasvihuoneen avulla saadaan ravintoa, happea ja polttoainetta. Marsissa on elintärkeää vettä höyryn, jään ja nesteen muodossa.

Miehistö asuu pienissä pyöreissä kapseleissa, jotka lähetetään Marsiin vuonna 2024 ennen ihmisten tuloa. Kapselit sisältävät muun muassa suihkut ja keittiön ja ovat täytetty happipitoisella ilmalla.

Mars ja sen kaksi kuuta, Phobos, joka tarkoittaa pelkoa ja Deimos, Mars One -projektista on suunnijoka tarkoittaa kauhua. teltu televisio-ohjelmaa, joka seuraisi ihmisten elämää Marsissa matkalle. Henkisesti motivaatio vuorokauden ympäri. Koko hanke on tärkeää, sillä ihmisille ei ole vaatii noin 4,5 miljardin budjetin. suunniteltu paluulentoa takaisin Maahan. Esimerkiksi perheen peProjekrustaminen Maassa ja muut tuleHanke vaatii noin tin tarvaisuudensuunnitelmat ovat mahkoituk4,5 miljardin dottomia. sena on saada Marsissa haasteina tulevat ole- lisää tietoa elämästä Maan ulkomaan veden ja ravinnon hankin- puolella ja toimia mahdollisena ta ja kylmyydeltä suojautuminen, asuinpaikkana tulevaisuudessa, mutta myös energian saatavuus ja mikäli elintila maapallolla loppuu Auringosta tuleva säteily muodos- esimerkiksi luonnonkatastrofien tuvat ongelmiksi. Lisäksi useat pö- ja ilmastonmuutoksen seuraukselymyrskyt vaikeuttaisivat elämää na. Mars One tulee olemaan ihmisMarsissa. kunnalle suuri askel!

Ratkaisuna Auringosta tulevalta säteilyltä, hapen puutteelta ja kylmyydeltä on kehitelty Marsin olosuhteisiin sopiva avaruuspuku. Energiaa ihminen pystyy tuottamaan ydinvoimalla ja aurinkoÄäni

Teksti: Katriina Kontuniemi 9B ja Marjuli Heliö 9B Kuvat: Saimi Hakonen 9B

OYK

Polaris olevien puiden rikkomaa, muutoin täydellisen pyöreää täysikuuta, josta lähtevä valo valaisi vain hiukan pimeää tietä metsän keskellä. Hän tunsi kaipuun, jota ei osannut nimetä. Hän juoksi, juoksi vaikka pelko ja ikävä salpasi hengitystään, ja havumetsän maasto, jota kuu Hän juoksi, juoktäplitti, rikkoi si vaikka pelko ja ikävä salpasi henpojan ihoa. gitystään, ja havuPitkän ajan metsän maasto, jota j u o s t u a a n kuu täplitti, rikkoi pojan ihoa. Matthew näki aluksen, joka silloin näytti hyvin lohduttavalta, vaikka oli aivan tuntematon. Hän nojautui alusta vasten antaen päänsä kolahtaa sen sivuun. Piakkoin sen jälkeen aluksesta tuli ulos henkilö, joka näytti hieman omituiselta. Oikeastaan hyvin paljon. Hänen ihonsa oli niin vaalea, ettei erottanut, josko hän sinersi vai oli vain väritön. Hänen hiuksistaankin puuttui pigmentti kokonaan. Henkilö otti väsynyttä Matthewia ranteesta kiinni ja lähti raahaamaan poikaa alukseen.

Matthew katsoi ulos aluksen ikkunasta sitä, mikä joskus oli ollut hänen kotinsa.

Oli vuosi 2018. Matthew oli 11-vuotias, kun epidemia syttyi. Kyseessä oli todella vakava ja nopeasti tarttuva tauti, jolle ei ollut löydetty hoitokeinoa eikä alkuperää. Ihmiset uskoivat tämän olleen viimeinen merkki siitä, että ihmiskunta on mennyt liian pitkälle, sillä jo kolmasosa maailman väestöstä oli saanut tartunnan. Maa oli jaettu kahteen väestöön, joista heikommat, sairaat, joutuivat rajatuille alueille. Alueiden sisällä oli kuin suoraan elokuvista. Siltoja ristikkäin toistensa varjostamina virran päällä, jossa jäte virtasi tehden vedestä tummaa, aivan kuin se olisi ollut pohjaton. Ihmisiä kuoli sairauteen aina vain enemmän, eikä loppua näkynyt. Ihmiset, joilla joskus oli harrastuksensa, ystävänsä, työnsä, huvinsa ja ongelmansa. Nyt he vain tärisivät roskan keskellä kalpeina, toivoen vielä yhtä päivää perheen jäsenillensä, tai yhtä vähemmän, sillä he tiesivät heidän kipunsa.

Matthew istui hiljaa penkillä, joka aluksessa oli, kunnes henkilö rupesi puhumaan aluksellensa jotakin kieltä, jota Matthew ei ollut koskaan kuullut. Se ei edes muistuttanut mitään hänen kuulemaansa kieltä. Piakkoin alus toisti henkilön sanat käännettynä Matthewille ymmärret-

Matthew ei ollut yksi heistä. Hän ei tuntenut samaa kipua, mutta oli vain niin tottunut kaikkeen ympärillään, että uskoi itse niin tapahtuvan hänellekin. Matthew eli painajainen ympärillään vuoden, kunnes hän päätti viimein karata. Hän katsoi yllä Ääni

OYK

täväksi. Hän kertoi siitä, kuinka tauti oli levinnyt heidän planeetaltaan hävitetyn jätteen mukana, sen radan käännyttya virheellisesti Maahan päin. Henkilö kertoi, kuinka häneen tauti ei vaikuttanut, että hän oli sille immuuni. Hän sanoi paenneensa planeetaltaan läheisen, tyhjän avaruusaseman laboratorioon kehittelemään parannuskeinoa ja että oli jo monia kymmeniä vuosia etsinyt asioita ja lajeja, jotka auttaisivat häntä. Vuosien jälkeen hän sai viimein tehtyä aineen, joka parantaisi hänen lajinsa nopealla tavalla hajottaen taudinaiheuttajat. Aine oli sopiva hänen lajilleen, mutta kaikki olivat jo kuolleet tai hävinneet jäljettömiin, ja hän oli ainoa selvinnyt lajinsa edustaja tietonsa mukaan. Nyt jo tutumman näköinen henkilö alkoi muistuttamaan Matthewia itsestään – hänkin oli menettänyt paljon. Matthew uskoi henkilön puheen takia, että ihmiset saattaisivat saada uuden mahdollisuuden, jos vain henkilö löytäisi parannuskeinon heidän lajilleen, joten anoi henkilöltä apua. Henkilö pyysi Matthewilta testiä, jotta saisi tietää, miten tauti vaikutti ihmisiin. Testin saatuaan henkilö hämmästyksissään huomasi Matthewin olevan immuuni. Kuten monille lajeille jo aijemmin, hän taas toisti saman yksinkertaisen pyynnön: ”Mennäänkö?” Matthew huokaisi katsoen aluksen ikkunasta sitä, mikä joskus oli ollut Ääni

hänen kotinsa. Hän kääntyi henkilöön päin, jonka hän oli jo tuntenut monet vuodet ja jolle oli antanut nimen vanhan unohdetun nimensä tilalle. Polaris kääntyi Matthewia päin vasta-aine käsissään hymyillen ja tehden hyvin kuivan vitsin ihmisten ikääntymisen nopeudesta, näyttäen itse samalta kuin heidän tavatessaan kahdeksan vuotta sitten. Matthew ei nauranut. Hän kääntyi takaisin ikkunaan päin sulkien aluksesta valot, jotta näkisi paremmin maan, jota kohti he lähestyivät. Maa oli jo niin lähellä että siitä pystyi erottamaan jo pienempiäkin valtioita ja saaria. Matthew huokasi: ”Aika palata tulevaisuuteen, jonka kerran hylkäsin”. Teksti ja kuva: Saimi Hakonen 9B

OYK

Rohkeuden kipinä En voinut ymmärtää miten, mutta lopulta meistä tuli ystäviä. Sinusta tuli paras ystäväni. Opin miltä tuntuu elää täysillä. Kanssasi ei ollut ikinä tylsää. Opetit minulle miten elää tavallasi ja minä tottelin. Itkin ja nauroin kanssasi. Suhteemme oli myrskyisä, mutta korvaamaton.

Sinussa oli jotain mitä todella inhosin, mutta vedit minua puoleesi. Halusit miellyttää muita lähes pakkomielteisesti ja onnistuit siinä melkein täydellisesti. Näytit niin upealta minuun verrattuna. Harva näytti kaltaiseltasi.

En itse ollut kovin ihmeellinen. Olin normaali ja tylsä, enkä ollut kauhean pidetty ihminen ja jouduin usein naurunalaiseksi. Yritin tutustua sinuun, mutta vastasit minulle vihaisella katseella. Jatkoin yrittämistä, mutta tuntui silti, ettet pitänyt minusta lainkaan. Voisitko pitää minusta, jos Sinusta tuli tutustuisit mi- paras ystäväni. nuun.

Sinulla oli Sanoit elämäsi varjopuo- olevan tylsä ja lesi, joita mitäänsanomaton. et peitellyt. Kerroit minulle kaiken. Pakotit minut tekemään asioita, joita en halunnut. Valitit kaikesta. Sanoit elämäsi olevan tylsä ja mitäänsanomaton. Yritin auttaa, mutta sanoit vain, ettei millään ole mitään väliä. Et kohdellut minua hyvin. Kerroit minulle, miten minun pitää muuttua ja murskasit lopulta itseluottamukseni. Kuulin sinun puhuneen minusta pahaa ja menetit luottamukseni. En halunnut uskoa sitä, mutta minusta sinä sekosit. Yritit olla ystäväni, mutta en halunnut olla enää sinun. Se ei vaan enää tuntunut samalta. Peitit ominaisuutesi,

Ääni

OYK

jotka tekivät sinusta ainutlaatuisen. Enkä vain pystynyt katsomaan kädessäsi olevia viiltoja, jotka syvenivät päivä päivältä.

Elin vuosia ilman ystä- Nyt uskon tulevääni, kun- vaisuuden olenes ystäväni van kiinni valinseisoi oven noistani. takana harmaana marraskuun aamuna. Pyysit minulta anteeksi, annoin sinulle anteeksi ja halasin sinua. Teit rohkean valinnan, joka muutti meidän tulevaisuutemme.

Minua kaduttaa, että peräännyin, kun ystävälläni oli rankkaa, mutta olin vähitellen ymmärtänyt miten hän kohteli minua. Tein päätöksen ja päätin jatkaa tietäni ilman sinua. Ennen uskoin tulevaisuuden olevan ennalta määritetty. Tein päätöksen, joka muutti elämäni. Nyt uskon tulevaisuuden olevan kiinni valinnoistani.

Ääni

Teksti ja kuvat: Annastina Vitikainen 9B

OYK

Menneisyyden tulevaisuus Mitä menneisyydessä ajateltiin tulevaisuudesta? Arvuutteluja tulevaisuudesta on ollut aina. Tiedemiehet ja maallikot ovat pohtineet aihetta, ja jotkut ovat osuneetkin yllättävän lähelle. Pieleen menneitä veikkauksia on kuitenkin paljon, ja suurin osa niistä liittynee tekniikkaan ja sen kehitykseen.

Suuria yhteiskunnan muutoksia kos- uksista. Tässä on puolestaan muutakevat linjaukset ovat osuneet ehkä mia pieleen menneistä ennustuksia parhaiten oikeaan, kuten kansain- eri vuosikymmeniltä: välistyminen ja viestinnän ”vallankumous”. Sitä on povannut esimer- Teksti: Johanna Järviluoto 9C kiksi suomalainen professori Ismo A. Wiio 1970-luvulla. Wiio ennusti, ”Koko maailmassa olisi markettä joukkotiedotusvälineet olisivat kinoita noin viidelle tietokansalaisten ulottuvilla joka hetki, koneelle.» - Thomas Watson, 1943 useat palvelut hoidettaisiin kotoa käsin sekä sen, että nettikauppa syn”Ydinvoimakäyttöiset pölyntyisi ja leviäisi. Myös dosentti O. E. Niitamo otaksui 1970-luvulla, että kaikki tieto olisi tallennettu älykkäille tietokoneille ja voisimme seurustella tietokoneiden kanssa. Katariina Eskola taas esitti samoihin aikoihin, että suurin osa sosiaalisesta ja viihteellisestä toiminnasta voitaisiin suorittaa kotoa käsin, joten ihminen ei tarvitsisi enää puistoja tai ravintoloita. 1970-luvulla ihmiset olivat myös huolissaan ruoan riittämisestä suurenevalle ihmisjoukolle sekä luonnon tuhoamisesta ja sen seura-

”Tulevaisuuden yhteiskunta on ennen kaikkea viestinnän yhteiskunta”

Ääni

imurit todellisuutta 10 vuodessa” - Alex Lewyt, 1955 ”Se menee ohi kesäkuuhun mennessä” - Variety-lehti rock’n’roll-ilmiöstä, 1955

”Älyä voitaisiin lisätä kemiallisesti ja lapset menevät apteekin kautta kouluun”, arveli dosentti O. E. Niitamo, 1971 ”Liikenne siirtyisi kokonaan maan alle. Silloin ihminen liikkuu kuin myyrä maan alla näkemättä aurinkoa tai puita, tietämättä, missä on”, esitettiin Helsingin villeimmissä kaupunkisuunnitelmissa, 1971 22

OYK

Vanhan loppu on uuden alku - rehtorit vaihtuivat Hannele Nevalaisen taival koulumme rehtorina päättyi vuodenvaihteessa, kun hän jäi eläkkeelle. Valta siirtyi uudelle rehtorillemme, Mirva Lindströmille. Ääni haastatteli kumpaakin rehtoria.

Hannele Nevalainen Kuinka kauan olet ollut rehtorina ja mitä ainetta opetit aiemmin? Entä mitä teet mielelläsi vapaa-ajalla? - Olen ollut koulussamme 41 vuotta, 16 vuotta rehtorina ja sitä ennen opetin englantia ja ruotsia. Vapaa-ajalla käyn usein kuntosalilla. Millä mielin lähdet koulusta ja jäätkö kaipaamaan jotakin? - Lähden k o u l u s - Aamuisin on olta ihan lut hienoa tulla h y v ä l l ä kouluun, omaan mielin, valtakuntaan. mutta jään kaipaamaan sitä, että kun muutosta tapahtuu kauhean paljon, niin muutoksessa ei ole mukana. Ja työyhteisö, se on ehdottomasti sitä mitä ihminen kaipaa. Miten koulu on muuttunut vuosien saatossa? Onko sinulla antaa jotain Ääni

konkreettisia esimerkkejä? - Kun aloitin koulussa, niin neljän vuoden kuluttua siitä siirryttiin peruskouluun. Se oli isoin muutos kouluelämässä. Oppikoulu lakkasi, eikä enää pyritty tänne keskikouluun, vaan kaikilla alueella olevilla oli pääsy seiskaluokalle. Meiltä siis poistui kaksi astetta, nelos- ja vitosluokka. Silloin mietittiin, siirtyykö koulu kunnalle vai säilymmekö itsenäisenä kouluna. Päätimme pysyä itsenäisenä ja se oli hyvä ratkaisu. Lukiossa on ollut paljon muutoksia, kun tuli kurssimuotoinen opiskelu. Myös ylioppilaskirjoitukset ovat muuttuneet asteittain. Nyt tämä digitaalisuus puskee läpi joka paikassa. Se on iso muutos. Mitä mieltä olet digitalisoitumisesta? - Se on ihan hyvä, kunhan koneet ei ole pääasia, että on muuta kanssakäymistä ja opettajan ohjausta. On tärkeää olla ihmisten kanssa tekemisissä. Mitkä ovat olleet työsi parhaat puolet? Entä onko jokin ollut tylsää tai vähemmän mukavaa? - Sanoisin, että tylsää ei ole ollut. Aamuisin on ollut tosi hienoa tulla kouluun, omaan valtakuntaan. OYK

Varsinkin tämä 16 vuotta on ollut sellaista aikaa, jolloin työkenttä on ollut tosi laaja. Silloin on voinut päättää monista asioista, ja monipuolista tekemistä on kyllä riittänyt. Se on hieno asia. Onko sinulla jotakin ajatuksia tai suunnitelmia tulevaisuudelle? - Suunnitelmat eivät ole valmiita. En ole halunnutkaan niitä sen kummemmin miettiä, koska teen työtä ihan loppuun asti ja sitten mietin niitä asioita, kun on vapaata aikaa. Siinä on loppuelämä aikaa sitä funtsia ja miettiä. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää koulumme oppilaille? - Ennen kaikkea ajattelen oppilaita. Toivon, että he käyttäisivät ne resurssit, jotka heillä tuolla pään sisässä on. Työskennellään niin, että tulevaisuus on sitä, mitä suunnilleen haluaa. On tärkeää löytää omia vahvuuksia, jotta pystyy luomaan tulevaisuutta itselleen mieluisaksi. Tosiasia on kyllä tietysti se, että ammatit ja kaikki muut asiat muuttuvat, ja pitää olla vaihtoehtoja. Pitää tutkia itsessään myös niitä vaihtoehtoja, joita elämä tuo tullessaan. Se Lähden kouon tärkeää, että lusta hyvillä luo koulussa mielin, mutta pohjan: työnte- jään kaipaaon mielekkyy- maan työyhden ja sinnikteisöä. kyyden. Ääni

Mirva Lindström Mitä ainetta opetit aiemmin? Entä mitä teet mielelläsi vapaa-ajalla? - Olen taustaltani historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Pidän todella paljon lukemisesta, ulkoilusta ja nautin myös paljon luonnossa liikkumisesta. Siinä varmaan tärkeimmät, mitä ehtii tehdä. Miten työsi täällä on alkanut? - Kiitos kysymästä, todella hyvin! Olen täällä viihtynyt ja minut on otettu lämpimästi vastaan, ja jo nyt on kotoisa olo. Onko jokin asia täällä yllättänyt sinut? - Varmaan alussa sokkeloiset rakennukset! [nauraa] Tuntui siltä, että on ehkä vaikea hahmottaa, että missä mikäkin tila on, mutta tämäkin on tullut pikkuhiljaa tutuksi. Koulumaailma on murroksessa. Mitä odotat sen tulevaisuudelta? -Koulun tulee elää muutoksessa mukana silloin kun yhteiskunta muuttuu. Yksi aika keskeinen asia tällä hetkellä on maailman sähköistyminen ja tieto- ja viestintätekniikka, yleisesti ottaen teknologia, mutta ennen kaikkea TVT. On todella tärkeää, että nuoret oppivat jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavat taidot OYK

kouluaikana. Kaikenlaisia kansalaistaitoja ja yhdessä tekemisen taitoja tarvitaan, mutta myös näitä tärkeitä sähköisen maailman vaatimia taitoja, jotta tulee hyvä pohja tulevaisuuteen. Koulu on olemassa teitä nuoria ja tulevaisuutta varten. Hirveän tärkeää on, että kaikki saisivat edellytykset siihen, että saisi itselleen haluamansa, itselle parhaan jatko-opiskelupaikan. Ja että olisi sellaiset taidot, joilla jatkoopinnoissa, työelämässä ja kaikkinensa elämässä pärjää. TVT-taidot ovat tärkeitä, mutta itse korostan vuorovaikutustaitoja, yhdessä tekemisen kulttuuria, mikä täälläkin koulussa on hyvin vahva. Mitä uutta haluat tuoda kouluumme? -Vaikea sanoa. Toisaalta koulun vanhat perinteet ovat tärkeitä ja arvostan kyllä Ogelin pitkiä ja hienoja perinteitä ja tätä koulun tunnelmaa. Täällä kyllä tuntuu, että sekä nuoret että aikuiset viihtyvät hyvin. Täytyy tutustua kouluun hyvin, ennen kuin voi tietää, mitä haluaa tuoda uutta ja mitä haluaa ehkä lähteä muuttamaan. Se vaatii paljon yhteistä keskustelu. Ainakin haluan, että meillä on innostunut ja eteenpäin pyrkivä mieli ja hyvä yhteistyötoimintakulttuuri. Mielelläni tutustun teihin nuoriinkin paremmin ja kuulen, mitä toiveita teillä on koulun kehittämiseksi, esimerkiksi opiskelijakuntatoiminnan kautta. Te olette parhaita asiantuntijoita koulun käyttäjinä. [nauraa] VoiÄäni

Uusi ja vanha rehtori työskentelivät yhdessä loppuvuodesta.

ko näin sanoa? Millaisia terveisiä haluaisit lähettää koulumme oppilaille? -Teihin on mukava tutustua ja pikkuhiljaa tutust u m m e k i n Koulu on oleparemmin. massa teitä nuoA r v o s t a n ria ja tulevainuorten aja- suutta varten. tuksia ja toiveita, koska te tiedätte kaikkein parhaiten sen, miltä tuntuu olla täällä ogelilaisena koululaisena. Toivon hyvää vuoropuhelua, hyvää yhteistyötä ja uskonpa, että siinä on eväät OYK

Joulujuhla oli Hannele Nevalaisen rehtorikauden viimeinen.

hyvään jatkoon. Kaikille oikein oikein hyvää antoisaa ja menestyksellistä kuluvaa vuotta ja tästä eteenkinpäin! Aina kun tulee asiaa, niin voi tulla ovelle koputtelemaan.

Ääni

Teksti: Johanna Järviluoto 9C Kuva: Aleksi Kinnunen

OYK

Toimitus Aurelia Ahokas 9D, toimittaja Saimi Hakonen 9B, kuvittaja ja toimittaja Juho Hakuni 8D, toimittaja ja taittaja Marjuli Heliö 9B, toimittaja Outi Järvelä 9B, kuvittaja Johanna Järviluoto 9C, toimittaja Katriina Kontuniemi 9B, toimittaja Katju Leino 9D, toimittaja Aapo Patokoski 8D, toimittaja ja taittaja Anna Peiponen 9D, toimittaja Saskia Pirttiniemi 8D, toimittaja ja taittaja Annastina Vitikainen 9B, toimittaja Virva Lehmusvaara, ohjaava opettaja Kuva: Äänen toimitus

Ääni

OYK